Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verot ja veronluonteiset maksut 2015"

Transkriptio

1 Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 92,1 miljardia euroa. Veroaste kasvoi edellisvuodesta 0,6 prosenttiyksikköä 44,5 prosenttiin. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta koskevista ennakkotiedoista. Verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut sektoreittain, - * Miljoonaa euroa Suhde BKT:hen, % Sektori Vuosi S13+S212 Julkisyhteisöt ja Euroopan unionin toimielimet , ,5 S1311 Valtionhallinto , ,0 S1313 Paikallishallinto , ,6 S1314 Sosiaaliturvarahastot , ,9 S212 Euroopan unionin toimielimet 171 0, ,1 *Ennakkotieto Erityisesti yhteisöjen tuloveron kertymä kasvoi. Yhteisöjen maksaman tuloveron määrä nousi 15,2 prosenttia ja oli 4,4 miljardia euroa. Lisäksi muun muassa kotitalouksien tuloveron, työnantajan sekä vakuutettujen työeläkemaksujen, perintö- ja lahjaveron, energiaverojen sekä tupakkaveron kertymät kasvoivat vuonna. Alkoholijuomaveron kertymä puolestaan supistui 1,8 prosenttia 1,4 miljardiin euroon. Myös muun muassa korkotulojen lähdeveron, autoveron sekä jäteveron kertymät pienenivät. Rahoitusvakausviraston vuonna luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä keräämää vakausmaksua kirjattiin kansantalouden tilinpidossa verotuloksi kaksi miljoonaa euroa. Verotuloksi ei kirjattu sitä osaa vakausmaksusta, joka katettiin aiempina vuosina kerätyllä pankkiverolla. Valtion verokertymä oli vuonna yhteensä 43,4 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi 1,7 prosenttia. Kuntien verokertymä oli 21,9 miljardia euroa ja se kasvoi 3,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Sosiaaliturvarahastojen pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,7 prosenttia ja yhteensä niitä Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 kerättiin 26,7 miljardia euroa. Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaistuloista oli 80,1 prosenttia vuonna. Vuonna nettoveroaste supistui 17,8 prosenttiin edellisvuoden 17,9 prosentista. Nettoveroaste lasketaan vähentämällä veroasteesta julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamien tukipalkkioiden sekä tulon- ja pääomansiirtojen osuus. 2

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Verot sektoreittain ja verolajeittain, - *...4 Liitetaulukko 2. Nettoveroaste ja julkiset siirrot *...4 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Veroaste 1975-*...6 Liitekuvio 2. Veroaste veronsaajasektoreittain 1975-*...6 Tietojen tarkentuminen...7 Laatuseloste: Verot ja veronluonteiset maksut...8 3

4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Verot sektoreittain ja verolajeittain, - * Sektori Verolaji Muutos, % S13+S212-0 Kaikki verot ja maksut yhteensä ,4 Julkisyhteisöt ja Euroopan unionin Tuloverot ,9 toimielimet Pakolliset sosiaaliturvamaksut ,7 S1311 Valtionhallinto S1313 Paikallishallinto S1314 Sosiaaliturvarahastot S212 Euroopan unionin toimielimet *Ennakkotieto Omaisuusverot Tavaroista ja palveluista maksetut verot Muut verot -0 Kaikki verot ja maksut yhteensä Tuloverot Omaisuusverot Tavaroista ja palveluista maksetut verot Muut verot -0 Kaikki verot ja maksut yhteensä Tuloverot Pakolliset sosiaaliturvamaksut Omaisuusverot Tavaroista ja palveluista maksetut verot -0 Kaikki verot ja maksut yhteensä Pakolliset sosiaaliturvamaksut -0 Kaikki verot ja maksut yhteensä Tavaroista ja palveluista maksetut verot Muut verot ,0 0,8-0,0 1,7 2,5 17,1 0,8 6,6 3,3 3,0-0,0 6,0-0,0 2,7 2,7-2,9-0,0-2,9 Liitetaulukko 2. Nettoveroaste ja julkiset siirrot * Vuosi Verot tulonsiirrot pääomansiirrot tukipalkkiot siirrot, Yhteensä Julkisten siirtojen BKT-suhde, prosenttia 15,7 16,3 17,4 17,3 16,7 16,1 16,7 17,5 18,2 18,2 18,9 19,3 19,5 19,1 Nettoverot, Verot - julkiset siirrot Nettoveroaste, suhde BKT:hen 20,6 23,5 22,6 19,2 18,5 19,2 20,6 18,9 17,9 19,4 20,3 20,9 19,2 22,8 4

5 Verot tulonsiirrot pääomansiirrot tukipalkkiot siirrot, Yhteensä Julkisten siirtojen BKT-suhde, prosenttia 18,3 19,8 24,4 28,5 31,2 30,7 30,0 27,6 24,8 23,2 22,9 21,0 20,6 21,2 21,5 21,4 21,4 20,9 19,9 20,3 23,6 23,8 23,6 24,5 25,2 26,0 26,6 Nettoverot, Verot - julkiset siirrot Nettoveroaste, suhde BKT:hen 23,2 23,1 20,0 15,5 12,3 14,8 14,5 18,1 20,2 21,6 21,4 24,8 22,6 22,1 20,9 20,4 20,7 21,2 21,6 20,9 17,3 17,0 18,4 18,2 18,4 17,9 17,8 *Ennakkotieto 5

6 Liitekuviot Liitekuvio 1. Veroaste 1975-* Liitekuvio 2. Veroaste veronsaajasektoreittain 1975-* 6

7 Tietojen tarkentuminen Veroasteen tarkentuminen Sektori S13+S212 Julkisyhteisöt ja Euroopan unionin toimielimet Muuttuja Vuosi 1. julkistus, % 1) Uusin julkistus, % Tarkentuminen, %-yks. (uusin miinus ensimmäinen) Veroaste ,8 42,0 42,8 44,0 44,1 44,5 1) Vuodet : ensimmäinen ESA2010 mukainen julkistus 11.7., vuosi ensimmäinen julkistus 2.3., vuosi ensimmäinen julkistus ,8 42,0 42,7 43,6 43,9 44,5 0,0 0,0-0,2-0,4-0,2 0,0 Verosumman tarkentuminen Sektori S13+S212 Julkisyhteisöt ja Euroopan unionin toimielimet Muuttuja Kaikki verot ja maksut yhteensä Vuosi julkistus, milj. eur 1) Uusin julkistus, milj. eur Tarkentuminen, milj. eur (uusin miinus ensimmäinen) ) Vuodet : ensimmäinen ESA2010 mukainen julkistus 11.7., vuosi ensimmäinen julkistus 2.3., vuosi ensimmäinen julkistus

8 Laatuseloste: Verot ja veronluonteiset maksut Tilaston tietosisältö Tilasto sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja veronluonteisista maksuista, mukaan lukien pakolliset sosiaaliturvamaksut. Lisäksi tilastossa on mukana Suomessa kerätyt veronluonteiset maksut Euroopan Unionille. Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste, jossa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen vuosikertymä suhteutetaan saman ajanjakson nimelliseen bruttokansantuotteeseen. Veroaste on yksi yleisimpiä julkisen sektorin koon mittareita kansainvälisessä vertailussa. Tämän lisäksi tilasto sisältää tietoa nettoveroasteen kehityksestä sekä verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kehityksestä sektoreittain ja verolajeittain. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston laadinta perustuu kansantalouden tilinpidon laadinnassa käytettyihin perusaineistoihin. Verot kirjataan tilastossa Euroopan Tilinpitojärjestelmän ESA 2010:n mukaisesti suoriteperusteisena. Suoriteperusteisessa kirjaamisessa verotulot pyritään kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Käytännössä suoriteperusteiset kertymät määritellään ajoituskorjattujen kassakertymien avulla. Esimerkiksi arvonlisäveron osalta tilityksen viive on yleensä kaksi kuukautta. Ajoituskorjaus tarkoittaa tällöin sitä, että esimerkiksi helmikuussa valtion kassaan maksetut arvonlisäverotulot tilastoidaan edellisen vuoden verokertymiin. Tilaston tiedot ovat ajoituskorjattuna vuodesta 1988 eteenpäin. Tätä aiempia vuosia koskevat tiedot ovat kassaperusteisia, eli kyseisten vuosien tiedot sisältävät näinä vuosina tilitetyt verot. Kansantalouden tilinpidon veroluokituksesta poiketen tilaston luokitus perustuu OECD:n Revenue Statistics -verotilaston verolajiluokitukseen. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot pohjautuvat kansantalouden tilinpidon tietoihin, joten esimerkiksi veroaste muuttuu bruttokansantuotteen muuttuessa. Verojen ja veronluonteisten maksujen osalta kansantalouden tilinpidon lähdeaineisto koostuu pääosin julkisyhteisöjen tilinpäätösaineistoista ja hallinnollisista aineistoista. Ennakkojulkistuksessa (helmikuu) lopullisia tietoja ei ole juurikaan käytettävissä, joten tarkkuustaso on tällöin alempi kuin myöhemmissä julkistuksissa. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan samanaikaisesti kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa kaksi kertaa vuodessa, helmikuun lopussa ja heinäkuussa. Ensimmäinen ennakko julkaistaan kaksi kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot ovat ennakollisia siihen saakka, kunnes kansantalouden tilinpidon tiedot ovat lopullisia eli kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot voivat muuttua tämän jälkeenkin menetelmämuutoksista johtuvien aikasarjatarkistusten yhteydessä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan internetissä Tilastokeskuksen sivuilla. Tiedot julkaistaan myös OECD:n Revenue Statistics -julkaisussa. Veroaste julkaistaan lisäksi kansantalouden tilinpidon liitetietona ja Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. 8

9 Tilastojen vertailukelpoisuus Tilaston aikasarja on menetelmällisesti yhtenevä vuodesta 1988, josta eteenpäin verot on laskettu suoriteperusteisena siten, että julkisyhteisöjen keräämät verotulot on pyritty kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Tätä aiempiin vuosiin aikasarjan vertailukelpoisuus on lievästi alempi. Tilastokeskus julkaisee myös Ympäristöverotilastoa, joka perustuu kansainvälisesti yhtenäiseen tilastointikehikkoon. Ympäristöverotilasto sisältää myös yhtenä eränä ympäristöperusteiset palvelumaksut, joita ei kuitenkaan luokitella veroiksi tai veronluonteisiksi maksuiksi kansantalouden tilinpitoon perustuvissa tilastoissa. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys OECD:n verotilaston käyttämä verolajiluokitus ja sektoriluokituksen sovellus poikkeavat joiltakin osin kansantalouden tilinpidosta. Kokonaistasolla tilaston tiedot ovat kuitenkin yhtenevät kansantalouden tilinpidon verojen ja julkisyhteisöjen keräämien pakollisten sosiaaliturvamaksujen kanssa. 9

10 Julkinen talous 2016 Lisätietoja Kirsi Peltonen Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 0,6 miljardia euroa loka-joulukuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni miljardia euroa heinä-syyskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen ylijäämä pieneni miljardia euroa huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010 Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2012 toisella

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2012, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi edelleen heinä- syyskuussa Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2012

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2015, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 155 miljoonaa euroa heinä-syyskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni miljardia euroa tammi-maaliskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2014 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2014, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 33 miljoonaa euroa heinä-syyskuussa Korjaus. Julkistuksen otsikkoa ja tekstiä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2014 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2014, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi hiukan tammi-maaliskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani hieman Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2010 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2012

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2012 Julkinen talous 203 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 202 Tarkistetut julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 202 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2011 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2011, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat 2,0 miljardia euroa edellisen vuoden

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2016

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2016 Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2016 Julkisyhteisöjen alijäämä 1,9 prosenttia ja velka 63,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2016 Tilastokeskuksen Eurostatille

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2009

Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2009 Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2009 Vuonna 2009 julkinen talous kääntyi alijäämäiseksi ja velka kasvoi voimakkaasti Tilastokeskuksen ennakkotietojen

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2013

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2013 Julkinen talous 204 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 203 Tarkistetut julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 203 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012 Julkinen talous 2013 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012 Kuntien taloustilanne kiristyi vuonna 2012 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet

Lisätiedot

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2013 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2013, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,8 miljardia euroa vuoden 2013 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Henkilöstörahastot 2007

Henkilöstörahastot 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Henkilöstörahastot 2008

Henkilöstörahastot 2008 Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina

Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina Julkinen talous 2008 Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina Tarkistetut EMU-alijäämä ja -velkatiedot vuodelta 2007 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2 miljardia euroa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2014

Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013 Rahoitus ja vakuutus 04 03 hankinnat,0 miljardia vuonna 03 hankinnat olivat,0 miljardia euroa vuonna 03. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat vähenivät 4 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin, miljardia

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin

Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin 2014 Sosiaaliturvan menot kasvoivat edelleen eniten vuonna 2014 Julkisyhteisöjen menoista suurin osuus kohdistui sosiaaliturvaan vuonna 2014. Sosiaaliturvan

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 217 Ainevalinnat 216 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Korjattu 286217 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan englanti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 213 Kivihiilen kulutus 213, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, vuosineljännes Kuntien toimintakulut kasvoivat,5 prosenttia tammi-kesäkuussa Kuntien toimintakulut kasvoivat vuoden tammi-kesäkuussa,5

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain Julkinen talous 215 Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 215, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut kasvoivat 4,7 prosenttia tammi maaliskuussa 215 Kuntien toimintakulut kasvoivat vuoden

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 23 Ainevalinnat 22 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 22 yleisimmin opiskeltu vieras kieli

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2017 Tuotannon suhdannekuvaaja 2016, marraskuu Kausitasoitettu tuotanto laski marraskuussa, työpäiväkorjattuna kasvua vuodentakaiseen Kausitasoitettu tuotanto laski vuoden 2016 marraskuussa

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2016 Sektoritilit neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Kotitalouksien säästämisaste oli negatiivinen vuoden 2015 neljännellä vuosineljänneksellä Kotitaloussektorin säästämisaste oli

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot