Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus Hankesuunnitelma. Versio 1

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus Hankesuunnitelma Versio 1

2 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 2 / 40 Versiohistoria Versio pvm Kuvaus Tekijä Hyväksyjät Ensimmäinen luonnos Minna Lindqvist Lisäyksiä esiselvityksen liitteistä ja päivitetystä esiselvityksestä Tiinan ja Martin kommentit 0.4 Virven ja Heikin kommentit, aikataulutaulukko, Martin kommentit, uusi palvelukartta ja Virven kommentti, muita korjauksia Päivi Hämäläisen kommentit, Sallan kommentit palautepalveluihin Pieniä korjauksia ML Lisäyksiä ja täsmennyksiä Marjukan, Iran ja Tiinan, Sallan ja Virven sekä Hannelen kommenttien perusteella Annakaisan ja Monican kommentit, lisäyksiä hankkeen organisointiin Resurssien tarkistukset, osa ulk. auditoijan kommenteista huomioitu Rambolin esittämät täsmennykset, kokouksessa 1.3. sovitut lisäykset, Hannelen kommentit Heikin ja Virven kommentit ja muuta stilisointia Stilisointia ML Klusteriryhmältä pyydetyt kommentit: Tiina Palotie-Heino, Kuntaliitto. Stilisointia ML ML MN, ML, HH ML MN ML MN, ML Täydennyksiä MN, ML Martti Näveri , , Projektiryhmän täsmennykset, Minna A:n tydennykset Minnat ML MA, ML

3 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 3 / Martti, Heikki, Virve, Minna, Minna, Salla

4 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 4 / 40 Sisältö Tiivistelmä Hankkeen tausta Hankkeen tarkoitus ja sisältö Tavoitteet Hyödyt Tavoitteiden ja hyötyjen arviointi Rajaukset täsmennykset klusterista Riippuvuudet Hankkeen organisointi Hankeorganisaatio ja roolit Resurssien hallintamenettely Hankkeen sisältö Osakokonaisuudet ja painopistealueet Hankkeen toteutus Viestinnän hallinta Riskien hallinta Poikkeustilanteiden hallintamenettely Muutosten hallintamenettely Hankkeen raportointi ja seuranta Hankkeen dokumentaation kokoonpanohallinta Hankinnat ja sopimukset Tietojenkäsittelyn tietoturvallisuus Käytettävyyden huomioiminen ja esteettömyyden suunnittelu Hankkeen kustannukset Hankkeen talouden hallinta Käyttöönottojen tuki Liiteluettelo Lähteet... 40

5 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 5 / 40 Tiivistelmä SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön toimintakäytäntöjä ja näissä hyödynnettäviä sähköisiä palveluja, jotka tukevat kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, palvelun valintaa ja siihen hakeutumista, parantavat kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnitteluun sekä tehostavat kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) linjasi kokouksessaan SADe-ohjelman yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Sähköisten palvelujen nykytilaa selvitettäessä havaittiin, että terveydenhuollon sähköisiä palveluja kehittäviä alueellisia hankkeita on runsaasti käynnissä ja valmisteilla. Päällekkäinen alueellinen kehittäminen hukkaa resursseja ja luo usein vain alueellisia ratkaisuja toiminnoille ja prosesseille. Kansallisia vaatimuksia ei välttämättä ole tai niitä ei ole huomioitu, yhteisten määritysten puuttuessa järjestelmät eivät ole keskenään yhteentoimivia. Hankkeille tarvitaan valtakunnallista koordinointia. Kansalaisille suunnattujen sosiaalialan tieto- ja asiointipalvelujen tarjonta on Kelan palveluja lukuun ottamatta alueellisesti hyvin epätasaista. Kansallisina palveluina kehitetään vuoteen 2015 mennessä kansalliseen rekisteritietoon pohjautuva palveluhakemisto ja yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelu, johon liitetään riskitestejä, avuntarpeen itsearviointi- ja ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Lisäksi pilotoidaan malli kansallisen asiakastyytyväisyyden sähköisestä keräämisestä. Kansallisesti määriteltävät ja kuntatoimijoiden alueellisena tai valtakunnallisena yhteistyönä toteutettavia palveluja ovat moniajanvaraus ja turvallinen viestinvälitys. Lisäksi tehdään selvitys terveyskansioratkaisuista. Alueellisen sähköisten palvelujen kehittämisen tuki- ja koordinaatiotehtävät määritellään yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa syksyn 2012 aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää kansalaisen sähköisiä palveluja yhteistyössä kuntatoimijoiden ja Kuntaliiton kanssa. Valtionapuviranomaisena THL vastaa avustusten myöntämisestä ja hallinnoinnista sekä yhteistyöprojektien valvonnasta. Palvelukokonaisuus toteutetaan osana sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaa. Hankkeen toimintaperiaatteina noudatetaan SADe-toimintamallien ja muiden valtakunnallisten ohjeiden, kuten kokonaisarkkitehtuurimenetelmän ja JHS-suositusten mukaista etenemistapaa soveltuvin osin vaatimusten määrittelyssä, kilpailutuksessa, teknisessä toteutuksessa ja pilotoinnissa. Valtiovarainministeriön SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden toteutetaan Hankkeen toteuttamiseen on enintään , joista noin valtionavustuksina yhteistyöprojekteille edellyttäen, että eduskunta myöntää myöhempinä vuosina tarvittavat määrärahat.

6 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 6 / 40 1 Hankkeen tausta Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Valtioneuvosto vahvisti uuden Kasteohjelman helmikuussa Ohjelman tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Valtionvarainministeriö asetti huhtikuussa 2009 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma). Ohjelman tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yrityksille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuutta koskeva kokonaisehdotus valmisteltiin valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Kaste-ohjelman toimenpide 11 Vahvistetaan sähköistä asiointia toteutetaan Kaste-ohjelmasta erillisellä rahoituksella valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADeohjelma 1 ) sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuutena ( Valmistelu- ja esiselvitysvaihe toteutettiin vuosina ja toteutusvaihe Palvelukokonaisuuden strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja operatiivisesta toimeenpanosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kuntaliitto vastaa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kuntien vastuulla olevan kehitystyön tuesta, kuntien kehittämisprojektien välisen yhteistyön organisoinnista ja koordinoinnista sekä vastaa sähköisen asioinnin kehittämistyön liittämisestä osaksi kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityötä. 2 Hankkeen tarkoitus ja sisältö SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden tavoitteena on tuottaa ja ottaa käyttöön toimintamalleja ja niissä hyödynnettäviä kansallisesti yhtenäisiä ja yhteentoimivia sähköisiä palveluita, jotka tukevat kansalaisia oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, parantavat kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa sekä tehostavat kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Palvelukokonaisuus koostuu: 1) kansallisesti toteutettavista sähköisistä palveluista kansalaisille (sosiaali- ja terveysalan palveluhakemisto, yleinen sosiaali- ja terveystieto, avuntarpeen itsearviointi, palautepalvelut) 2) kansallisesti määriteltävistä, kuntatoimijoiden yhteistyönä tai valtakunnallisena yhteistyönä toteutettavista sähköisistä palveluista (esim. ajanvarauspalvelu kansalaiselle, turvallinen viestinvälitys asiakkaan ja palvelunantajan välillä) sekä 1 SADe-sanastoa: VM:n Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmasta käytetään nimitystä SADeohjelma, THL:n sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudesta käytetään nimitystä hanke, palvelukokonaisuuden palveluja kehitetään projekteissa ja valtionavustusta saavat kehittäjäkumppanit kehittävät palveluja yhteistyöprojekteissa.

7 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 7 / 40 3) kehitystyön tuesta ja koordinaatiosta, joka sisältää muun muassa kansallisten määritysten ja käytännön yleisohjeistuksien jakelun ja ylläpidon, kehityshankkeiden yhteistyön ja tiedonvälityksen ja neuvontapalveluja sekä kehittäjäverkoston yhteistoiminnan eri muotoja ja kuntatoimijoiden hankintayhteistyötä. Palvelukokonaisuuden tukipalveluja ovat: arkkitehtuurin suunnittelu (kokonaisarkkitehtuuri, sähköisen asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri) sanastotyö, arviointi ja lainsäädännön muutostarpeiden selvitys sekä viestintä. Erityishuomiota kiinnitetään palvelujen käyttäjälähtöisyyteen, esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja tietoturvaan. Kansalaisen sähköisiä palveluja kehitetään yhteistyössä kuntatoimijoiden ja Kuntaliiton kanssa. THL myöntää valtionavustuksia kuntien ja kuntayhtymien yhteistyöprojekteille vuosille Palvelukokonaisuudessa pyritään ohjelmakauden aikana saamaan aikaan seuraavat tuotokset. Kansalaisilla on käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen palveluhakemisto, jota hän voi hyödyntää etsiessään tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajista. Palveluhakemiston jatkokehittäminen ja pysyvä ylläpito on resurssoitu. Palveluhakemisto pohjautuu viranomaiskäyttöön kehitettävään sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkatietokantaan sekä palveluntuottajille suunnattuun ylläpitokäyttöliittymään, jota hyödyntäen mahdollistetaan tietojen hajautettu ylläpito. Lisäksi palveluhakemistossa on avoimet rajapinnat, joiden avulla sen sisältämiä tietoja voidaan hakea ja yhdistää ja päivittää erilaisiin uusiin sähköisiin palveluihin. Keskeinen viranomaisten ja muiden tahojen tuottama yleinen sosiaali- ja terveystieto, mukaan lukien keskeiset laadukkaat riskitestit ja avuntarpeen itsearviointimenetelmät ja terveydenedistämisenmenetelmät tuotetaan, ylläpidetään ja julkaistaan koordinoidusti. Tietojen pysyvä ylläpito on resurssoitu. Tieto on helposti käytettävissä osana muita sähköisiä palveluita, kuten KanTa-palveluihin toteutettua omien tietojen katselua. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailta kertyvän palautteen keruuseen ja käsittelyyn on kehitetty kansallisen malli. Lisäksi THL:n mittareilla tehtävien laajojen asiakaspalauteselvitysten tiedonkeruut on sähköistetty niin laajasti kuin se on mahdollista. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturvalliselle, sähköiselle viestinvälitykselle kansalaisen ja palvelujen tuottajan välisessä viestinvaihdossa on tehty kansalliset määrittelyt, lisäksi on tehty selvitys terveyskansioiden ja kansallisten tietojärjestelmien yhteistoiminnallisuuden edellytyksistä. Viestinvälitysratkaisuja on otettu laajasti käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasprosesseissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiselle ajanvaraukselle: on tehty yleistettävä alueellisen moniajanvarauksen toiminnalliset ja tekniset määrittelyt, niitä on käyttöönotettu valituissa asiakasryhmissä ja palveluissa yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Palvelukokonaisuudessa suunnitellaan kansalaisten sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisarkkitehtuuria osana sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtävää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurirtyötä.

8 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 8 / Tavoitteet Taulukkoon 1. on koottu sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden keskeiset yleistavoitteet ja - vaatimukset tavoitealueittain. Taulukko 1. Hankkeen tavoitteet ja vaatimukset Tavoitealue Toiminnalliset tavoitteet Laadulliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Aikataulutavoitteet Muut tavoitteet Tavoite tai vaatimus 1. Toteutetaan suunnitellut palvelut ja varmistaa niiden käyttöönotto. 2. Luodaan malli, jolla vastataan ja huolehditaan palveluiden ylläpidosta ja niiden edelleen kehittämisestä. 3. Rakennetaan palvelujen ylläpidon ja jatkokehittämisen rahoitusmalli. 4. Tehdään kansalaisille helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä sähköisiä palveluita, ottaen huomioon eri asiakasryhmien näkemykset, kokemukset ja tarpeet. 5. Integroidaan uudet SADe-palvelut osaksi uudistunutta palvelujärjestelmää. 1. Palvelut kohentavat kansalaisten asemaa ja mahdollisuuksia sitoutua hyvinvointinsa hoitamiseen. 2. Palvelujen saatavuus paranee ja oikean palvelun löytyminen helpottuu. 3. Palvelujen vertailumahdollisuus paranee ja palveluohjaus tehostuu. 4. Hoidon ja palvelujen suunnittelu ja toteutus tehostuu. 5. Sähköiset palvelut vähentävät tarpeettomia käyntejä. 6. Rakennetaan toimiva ja turvallinen tiedonsiirron infrastruktuuri. 7. Käytetään SADe-hankehallintamallia tehokkaasti. 1. Hanke pysyy rahoitusraamissa. 2. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo tehtyä työtä (paikalliset/alueelliset sote-kehityshankkeet, arkkitehtuurityö, SADe-ohjelma, yhteiset tukipalvelut). 3. Toteutettavat palvelukokonaisuudet tuottavat arvioidun taloudellisen hyödyn valtiolle ja kunnille (päällekkäinen työ pois, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, tuki potilaan itsehoidolle, tehokkaampi palveluohjaus jne.). 4. Sähköiset palvelut säästävät kansalaisen aikaa ja rahaa (mm. tiedonhaku ja yhteydenotto palvelun tarjoajaan nopeampaa sekä säästyneet matkakustannukset.) 1. Palvelut toteutuvat niille asetetuissa toteutusaikatauluissa. 2. Ensimmäiset palvelut saadaan tuotannolliseen käyttöön viimeistään vuonna Luodaan valtakunnallisesti määriteltyjä mahdollisimman laajasti käyttöönotettavia ratkaisuja organisaatiokohtaisten ratkaisujen sijaan. 2. Tuetaan hankkeen aikana sähköisten palvelujen kehittämistä. 3. Pidetään huoli oikea-aikaisesta viestinnästä laajalle toimija- ja hyödynsaajaverkostolle (alueet, kunnat ja valtakunnallinen taso, yritykset ja 3. sektori) päällekkäisen työn välttämiseksi. 4. Tuetaan kansallista ja alueellista SoTe-ICT-kehittämistä koskevan yhteistyömallin muodostumista.

9 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 9 / Hyödyt Taulukkoon 2. on koottu hankkeen hyödyt palvelukohtaisesti. Taulukko 2. Hyödyt osa-alueittain Osa-alue Hyödyt Yleinen sosiaali- ja terveystieto (lääketieto), riskitestit ja avuntarpeen itsearviointi Palveluhakemisto Palautepalvelut Yhdistämällä luotettava yleinen sosiaali- ja terveystieto, riskitestit, avuntarpeen itsearviointi, terveyden edistämisen menetelmät ja toimintakyvyn arviointi, saadaan palvelukokonaisuus o josta kansalainen saa tietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä yleisellä tasolla että hänen omaan henkilökohtaiseen terveyteensä liittyen (esimerkiksi riskitesteihin yhdistettynä). o jonka tuella kansalainen voi tunnistaa avuntarpeensa ja saada tukea. Aiemmin näkymättömäksi jääneellä hoidon- ja palvelun tarpeella on mahdollisuus tulla näkyväksi. o joka tukee kansalaisen aktiivista oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja hänen valinnanvapauttaan. o joka antaa kansalaiselle välineitä omaehtoisen terveydentilansa seurantaan. o joka mahdollistaa lomakkeiden rakenteistamisen ja myöhemmin kansalaisen henkilökohtaisten tietojen välittämisen ammattilaisille ja palveluntarjoajille. Varhainen puuttuminen edistää paranemista. Terveyden edistämisen tuen avulla vähennetään laitoshoidon tarvetta ja edistetään omatoimista kotioloissa asumista mahdollisimman pitkään. Sähköinen palvelukokonaisuus edistää tasa-arvoa eri väestöryhmien ja maan eri alueiden välillä. Säästää ammattilaiselta aikaa kansalaisen toimittaessa ennalta tietoja hoidon tarpeen arviointia ja seurantaa varten. Kunnat saavat välineitä riskiryhmien tunnistamiseen. Yhtenäinen luotettava sosiaali- ja terveystieto ja riskitestit tukevat nykyistä paikallista tiedontuotantoa ja vähentävät päällekkäistä työtä. Vähentää päällekkäisen sähköisten palvelujen kehittämisen ja ylläpidon tarvetta. Kokonaisuus tai yksittäiset palvelut voidaan liittää osiksi eri palveluprosesseja. Verkkopalvelun käyttö ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Kansallinen palveluhakemisto korvaa paikallista tiedontuotantoa ja päällekkäinen työ vähenee. Hakemistotiedon määrä, laatu ja ajantasaisuus ovat yhdenmukaisia. Kattava, pääasiassa rekistereihin pohjautuva palveluhakemisto tukee kansalaisen valinnanvapautta palveluihin hakeutumisessa ja eri palveluita arvioitaessa ja verrattaessa. Tukee palvelujen hankkimista ja asiakkaan valinnanvapautta palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelyissä Hakemisto voidaan soveltuvin osin liittää osiksi eri palveluprosesseja (esim. yhteydenotto, ajanvaraus). Verkkopalvelun käyttö ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Yleiseen terveystietoon ja riskitesteihin yhdistettynä kansalainen saa palveluhakemistosta varhaisessa vaiheessa tietoa erilaisista palvelutarjoajista ja heitä koskevista tiedoista. Palautepalveluihin yhdistettynä palveluhakemisto tarjoaa pohjan mihin toimipisteeseen palaute kohdistuu Systemaattinen ja pitkäaikainen palautteen kerääminen mahdollistaa toiminnan

10 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 10 / 40 (Luodaan ja pilotoidaan kansallinen malli) Tietoturvallinen viestinvälitys (Määritellään kansallisesti, toteutetaan ja pilotoidaan kuntien yhteistyönä) Kansalaisen moniajanvaraus (Määritellään kansallisesti, toteutetaan ja pilotoidaan kuntien yhteistyönä) Hoito- ja palvelusuunnitelman kansalaisen kalenteri Terveyskansion vaatimukset ja rajapinnat Palvelun/etuuden hakeminen ja esitiedot Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurityö Sanastotyö Muut hyödyt arvioimisen, kehittämisen ja alueellisen vertailun. Mahdollistaa teknisten ratkaisujen yhdenmukaistamisen. Kansallisen mallin luominen vähentää päällekkäistä suunnittelutyötä ja erilaisia toteutuksia. Yhdenmukaisten mittarien ja menetelmien luominen mahdollistaa vertailun ja pitkän aikavälin seurannan. Palveluja koskeva laatutieto tukee kansalaisen valinnanvapautta. Kansalaiset saavat väylän vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutukseen. Kansalaisilla on mahdollisuus antaa yhdenmukaisesti ja yhdenvertaisesti palautetta saamastaan palvelusta. Kunnat saavat kansalliset yhtenäiset määrittelyt turvalliseen viestinvälitykseen. Vähentää päällekkäistä työtä ja erilaisten järjestelmien määrää. Kunnat saavat kansalliset yhtenäiset määrittelyt moniajanvaraukseen. Vähentää päällekkäistä työtä ja erilaisten järjestelmien määrää. Selvitetaan rajapinnat KanTa-palveluissa toteutettavan hoito- ja palvelusuunnitelman jatkokehittämiseen kuuluvan kansalaisen kalenterin osalta. Onnistuneella palvelujen toteutuksella kansalaiset saavat välineitä arvioida hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista ja välittää arviointitietoa ammattilaiselle. Selvitetään riskit, vaikutus ja mahdolliset toteuttamisvaihtoehdot KanTatietojen luovuttamisesta sähköisille alustoille (niin kutsutuille omahoitoalustoille), joiden pohjalta voidaan käydä laajaa keskustelua että linjata mahdollinen toteutustapa. Toimiva ja turvallinen tapa tallentaa omaa tietoa välitettäväksi ammattilaiselle sellaisessa muodossa, joka on riippumaton teknisestä toteutuksesta, tukee kansalaisen valinnanvapautta terveyspalvelujen tuottajan valitsemiseksi. Mikäli kehittäjäkumppanit kehittävät alueillaan sähköisten esitietojen keruuta, kokemuksista kerätään tietoa jatkokehittämissuunnitelmien pohjaksi. Palvelukokonaisuudessa valmistellaan kansalaisten sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisarkkitehtuuria osana sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtävää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurirtyötä. Sanastotyön määrittelemät yhteiset sanastot ja luokitukset mahdollistavat osaltaan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja käytettävyyden. Sähköisten palveluiden suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjälähtöisyys, esteettömyys, saavutettavuus ja tietoturva. Pitkän aikavälin hyödyt perustuvat kansalaisten omatoimisuuden ja vastuunottomahdollisuuksien lisääntymiseen, jonka ansiosta sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä voidaan siirtää proaktiivisemmaksi. Palvelut tehostavat kansalaisten ja palveluyksikön ammattilaisten välistä vuorovaikutusta ja kansalaisen mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Edellä kuvattujen palvelujen sisältöä täsmennetään suunnitteluvaiheessa käytettävissä olevien resurssien ja toteutusedellytysten tarkentumisen mukaisesti.

11 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 11 / 40 Ohjelman toteuduttua kansalaisilla on käytössään monipuolisia ja helppokäyttöisiä monikanavaisia terveyttä ja hyvinvointia tukevia palveluja. Palveluiden vakiinnutettua asemansa, ne: palvelevat mahdollisimman hyvin kansalaista, joka voi ottaa kokonaisvaltaisen vastuun omasta terveydentilastaan ja hyvinvoinnistaan sekä niiden ylläpitämisestä ja edistämisestä. mahdollistavat kansalaisten tuottamien omaa terveydentilaa ja hoidon seurantaa koskevien tietojen tallentamisen, tiedon kulun terveydenhoitojärjestelmässä yli organisaatiorajojen ja tiedon tehokkaan hyväksikäytön. tukevat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kansalaisen hyvinvointia sekä kansalaisten itsenäistä selviytymistä. lisäävät terveyspalvelujen henkilöstön työn tuottavuutta ja laatua merkittävästi. 2.3 Tavoitteiden ja hyötyjen arviointi Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden tuotosten arviointi toteutetaan kahdessa osassa. Palvelukokonaisuuden toteuttamaan hanke- ja tuotosarviointiin sekä kehittäjäkumppanien toteuttamaan itsearviointiin. Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden hanke- ja tuotosarviointi Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden hankearviointi toteutetaan linjassa SADe-ohjelman arvioinnin kanssa integroiden se hankehallintaan. Arviointiprojekti jakautuu kahteen osaan: hankearviointiin ja tuotosarviointiin. Se pyrkii tuottamaan tietoa siitä, missä määrin sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuus etenee suunnitelmien suuntaisesti ja onnistuu saavuttamaan sille asetetut toiminnalliset, taloudelliset, aikataulu- ja muut tavoitteet (esitetty taulukossa 1). Tuotosarviointi pyrkii tuottamaan tietoa siitä, miten palvelut leviävät, ja mitä tavoiteltuja laatuvaikutuksia ja hyötyjä kokonaisuuteen liittyvät palvelut tuottavat eri toimijatahoille (taulukko 2). Arviointikysymykset ovat: Miten palvelut leviävät? Miten hyväksyttäviä sähköiset ratkaisut ovat (kansalaisnäkökulma/ammattilaisnäkökulma)? Miten palvelut integroituvat osaksi ennaltaehkäisyn ja hoidon polkuja pilottialueella? Mitä vaikutuksia palveluiden käyttöönotolla on palvelupolkuihin, palveluiden käyttöön, kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin?

12 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 12 / 40 Kuva 1. Esimerkki sähköisen hyvinvointikertomuksen v. 0.1 tuotosindikaattoreista Hyötyjen mittaamiseksi kehitetään SADe-SoTe-indikaattorit yhteistyössä kuntien kanssa osaksi kansallista sähköistä hyvinvointikertomusta2. Näin hyötyjen seuranta saadaan integroitua ja vakiinnutettua osaksi kuntien tietojohtamista. SADe-SoTe-vaikutusten seurantaa varten Versio 0.1:ssä olevia tuotosindikaattoreita (ks. esimerkki kuviossa 1) täydennetään palvelujärjestelmää kuvaavilla panos- ja prosessi-indikaattoreilla sekä interventioiden (kuten SADe-SoTe-palvelut) käyttöönottoa kuvaavilla indikaattoreilla. Arvioinnin osuus budjetista suhteutetaan käytettävissä oleviin resursseihin ja henkilötyövuosiin. Kehittäjäkumppanien toteuttama itsearviointi Kehittäjäkumppanit tekevät itsearviointia osaprojektien tavoitteiden ja tuotosten toteutumisen osalta. Yksi tärkeä arvioinnin kohde on kehitettävien palvelujen levitettävyyden onnistuminen. Itsearviointia ja seurantaa koskevat toimintatavat täsmentyvät vuoden 2013 aikana. 2.4 Rajaukset Taulukkoon 3. on koottu sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden toteutusvaiheen tarkennetut rajaukset. 2 Laki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen: terveydenhuoltolain 12 mukaan kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Kuntalain mukaan hyvinvointikertomus on kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perusta. Se on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta.

13 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 13 / 40 Taulukko 3. Toteuttamisen rajaukset Toteutusvaiheen Rajauksen kuvaus ja syy tarkennukset Asiakasryhmät Kehittämistyö aloitetaan valituista asiakasryhmistä. Palvelun/etuuden Palvelukokonaisuudessa ei kehitetä sähköisten esitietojen keruuta vaan hakeminen mikäli kehittäjäkumppanit kehittävät alueillaan sähköisten esitietojen keruuta, ja esitiedot kokemuksista kerätään tietoa jatkokehittämissuunnitelmien pohjaksi. Hoito- ja palvelusuunnitelman kansalaisen kalenteri Palvelukokonaisuudessa ei kehitetä hoito- ja palvelusuunnitelman kansalaisen kalenteri toimintoa, vaan selvitetaan rajapinnat KanTa-palveluissa toteutettavan hoito- ja palvelusuunnitelman jatkokehittämiseen kuuluvan kansalaisen kalenterin osalta. Taulukossa 3. priorisointia jatketaan ja kehittäjäkumppanien valinnan yhteydessä. 2.5 Riippuvuudet Taulukkoon 4. on koottu sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden riippuvuudet muista hankkeista, kehittämistyöstä ja päätöksistä. Taulukko 4. Palvelukokonaisuuden riippuvuudet osa-alueittain Osa-alue Riippuvuudet Yleinen sosiaali- ja terveystieto Hajautettuun ylläpitoon liittyvät kysymykset, KanTa-palvelut (ekatselu) ja Suomi.fi/yhteistyö Fimean kanssa. Riskitestit ja avuntarpeen itsearviointi Ylläpitoon liittyvät kysymykset, valtakunnalliset terveysjärjestöt ja niiden tuottamat palvelut. Palveluhakemisto Palautepalvelut Tietoturvallinen viestinvälitys Kansalaisen ajanvaraus Hoito- ja palvelusuunnitelman kansalaisen kalenteri Sanastotyö Lainsäädäntö, tietosuoja ja tietoturva Alueellisten kehitystyön tuki SoTe-organisaatiorekisteri, TOPI-rekisteri, Valveri, Palveluvaaka, TEM:in HoivaSuomi-hanke, muiden SADe-palvelukokonaisuuksien sekä alueelliset/paikalliset palveluhakemistohankkeet, Suomi.fi. JHS183 ja kansallisten luokitusten käyttöönotto sekä sanastotyö. Palveluhakemiston tietokantaratkaisua ei sidota yksinomaan mihinkään olemassa olevaan rekisteriin tai kehityssuunnitelmiin. Muiden SADe-palvelukokonaisuuksien ja kuntien palautepalvelujen osalta on varmistettava tehdyn työn hyödyntäminen ja mahdollisimman yhtenäisen käyttäjäkokemuksen aikaansaaminen. Alueelliset ratkaisut, KanTa, asiointitili, terveyskansioratkaisut Alueelliset ratkaisut, yhteydet potilastietojärjestelmiin KanTa terveys- ja hoitosuunnitelma palvelun kehittämisaikataulu JHS-ydinsanastotyö, AvoHilmo Lainsäädännön kehitys-, suunnittelu- ja toteutusvaiheessa ilmenevät tarpeet. Tietoturva-asiat, riskien kehitys ym. Sähköisten palvelujen kehittämisen tuessa huomioidaan riippuvuudet KanTa, Kaste ja SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävien palvelujen välillä. Lisäksi huomioidaan valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen luomat terveyden edistämisen tietopalvelut. Tuki- ja koordinaatiotyön saama taustatuki. Aluiden sitoutuminen koordinaatioon ja tukeen.

14 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 14 / 40 SADe-ohjelman muut palvelukokonaisuudet Arkkitehtuurin suunnittelu Varmistettava Sote-palvelukokonaisuuden tarpeiden toteuttaminen mm. Etäpalveluhankkeen, Osallistumisympäristö-hankkeen ja Yleisneuvontapalveluiden kanssa. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri, julkisen hallinnon sähköisen asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri, KanTa-arkkitehtuuri, sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri, terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisprojekti (TAPAS), alueellisten hankkeiden kehittämät arkkitehtuurit, asiointitilin arkkitehtuuri, terveystaltioiden arkkitehtuurit. Päällekkäisen työn minimoimiseksi analysoidaan säännöllisin määräajoin muiden SADepalvelukokonaisuuksien, KuntaIT-hankkeiden ja Kaste-hankkeiden sisältöä mahdollisten yhteisten komponenttien tunnistamiseksi ja jo tehdyn työn hyödyntämiseksi. Yhteistyö SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden suunnittelussa on pyritty huomioimaan hankkeeseen liittyviä erilaisia riippuvuuksia ja järjestämään yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kaste-ohjelman kanssa tehdään yhteistyötä kansalaisten sähköisten asiointipalvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. THL huolehtii koordinaatiosta KanTa-palveluiden toimeenpanoon sisäisin järjestelyin. Palvelukokonaisuus on yhteistyössä Sitran perustaman Taltioni-osuuskunnan ja muiden terveyskansioratkaisuja kehittävien tahojen kanssa terveyskansioiden yhteensopivuusmääritysten toteutuksessa. Arkkitehtuurityön osalta SADe sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden kehittämisessä huomioidaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityö ja sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurityö (valtiovarainministeriö), terveys- ja hyvinvointikohdealueen kokonaisarkkitehtuurityö (sosiaali- ja terveysministeriö) ja Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö (Kuntaliitto). Etäpalvelujen ja yleisneuvontapalvelujen osalta selvitetään yhteistyömahdollisuudet ja tarpeet erityisesti palveluhakemiston osalta. Muiden SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien kanssa tehdään yhteistyötä VM:n johdolla (projektipäällikkökokoukset ym.). 2.6 Onnistumisen edellytykset Taulukkoon 5. on koottu sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kannalta olennaisimmat onnistumisen edellytykset, joita ilman hanke ei voi toteutua. Taulukko 5. Onnistumisen edellytykset Edellytys Edellytyksen kuvaus Määrärahojen ja Määrärahat ja hankkeelle osoitettavat henkilötyövuodet mahdollistavat henkilötyövuosien riittävyys suunnitelman mukaisten palvelujen toteuttamisen. Osapuolten riittävä sitoutuminen ja resursointi Osapuolet (STM omistajana sekä VM ja THL) sitoutuvat ja varaavat palvelukokonaisuuteen riittävästi henkilöitä ja varaavat heille riittävästi aikaa projektin tehtävien suorittamiseen. Ratkaisevaa onnistumiselle on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen ja tulosten hyödyntämiseen.

15 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 15 / 40 Kehittäjäkumppaneiden sitoutuminen Riittävän laaja näkemys Toteutusten käynnistyminen mahdollisimman pian Hankintojen onnistuminen Toimiva viestintä Rajapinnat ja integraatiot Hankehallintamenettelyjen noudattaminen Ratkaisevaa onnistumiselle on kehittäjäkumppaneiden sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen, käyttöönottoon sekä palvelujen, määrittelyjen ja kokemusten levittämiseen. Projektien ja yhteistyöprojektien projektiryhmiin ja työryhmiin osallistuu myös tärkeimpien sidosryhmien edustajat. Kehittäjäkumppanihaussa priorisoidaan yhteistyöprojekteja, joiden liikkeellelähtövalmius on hyvä ja jotka tuottavat konkreettisia tuloksia hankkeen aikataulun puitteissa. Hankintojen onnistuminen takaa laadukkaat toteutukset ja lopputulokset ja eliminoi palvelujen toteutusten viivästymisen esimerkiksi kilpailutusten markkinaoikeuskäsittelyjen vuoksi. Viestintä tavoittaa palvelukokonaisuuden toteuttajat, tietojen käyttäjät, muut sidosryhmät ja asiakasrajapinnan oikea-aikaisesti mahdollisimman laajasti. Palvelujen kannalta kriittiset rajapinnat on määriteltävä/toteutettava. Rajapintamäärittelyt on oltava laajasti hyödynnettävissä. Tehokkaalla hankehallinnalla havaitaan hankkeen potentiaaliset ongelmat ja riskit nopeasti ja pystytään suorittamaan tarvittavat korjaustoimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti.

16 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 16 / 40 3 Hankkeen organisointi Johtoryhmä THL-johto Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimialan johto Tieto-osaston johto Tietorakenteet ja luokitukset yksikön johto Klusteriryhmä (Ohjausryhmä) STM:n ryhmä Hankeryhmä (Hallinnoija/omistaja) SADe-ohjelman hankepäällikkötiimi, viestintätiimi, palvelukokonaisuustiimi Kuntaliitto Yleinen sosiaali- ja terveystieto Riskitestit, avuntarpeen itsearviointi, ennaltaehkäisevät menetelmät Palveluhakemisto Palautepalvelut, strukturoitu palaute Kansallinen selvitys terveyskansioratkaisuista Kansalliset määrittelyt kansalaisen sähköinen ajanvaraus Kansalliset määrittelyt: tietoturvallinen viestinvälitys Kansalliset määrittelyt: palautepalv., spontaani palaute Alueellisen kehitystyön tuki (THL & Kuntaliitto) Alueellisen kehitystyön tuki Arkkitehtuurityö ja käyttäjälähtöinen suunnittelu Sanastotyö Arviointi Tietoturva- ja lainsäädäntötyö Viestintä 3.1 Hankeorganisaatio ja roolit Omistaja: sosiaali- ja terveysministeriö Toimeenpano: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sopimuspohjaisesti STM:n kanssa Rahoittaja: SADe-ohjelma/valtiovarainministeriö SADe ohjelman johtoryhmä: valtiovarainministeriön asettamassa SADEe-ohjelman johtoryhmässä on edustajia valtiovaranministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriosta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, oikeusministeriöstä, ympäristöministeriöstä, työ ja elinkeino ministeriöstä sekä Espoon, Oulun, Vaasan, Lahden ja Kouvolan kaupungeista sekä Kuntaliittosta. Johtoryhmän tehtävänä on tarkentaa ohjelman tavoitteet, vision ja mittariston, puoltaa ohjelman sisällön muodostumista, seuraa ja ohjaa ohjelman hankkeiden etenemistä ja tavoitteiden toteutumista, käsittelevät merkittävät muutokset hankkeiden sisältöihin, varmistaa osaltaan toteutettavien palvelujen käyttöönoton, arvioi ohjelman toteutuksen ja antavat ohjelman jälkeiset toimenpidesuositukset (VM SADe hankehallintamalli)

17 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 17 / 40 SADe ohjelman projektipäällikkötiimi, viestintä, palvelukokonaisuustiimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tieto-osasto ja tietorakenteen ja luokitukset -yksikkö on vastuussa sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden toteuttamisesta. Vastuuhenkilöt: osastonjohtaja Päivi Hämäläinen ja tietorakenteet ja luokitukset yksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino. Tieto-osasto ja tietorakenteet ja luokitukset yksikkö esittää sisäisen työjärjestyksen mukaisesti: hankintaprosessi, sopimukset, rekrytoinnit, työryhmien nimeämiset, hanketyön johtamisen ja tiedottamisen koordinoinnin. SADe SoTe palvelukokonaisuuden klusteriryhmä: toimii hankkeen ohjaus- ja seurantaryhmänä, puheenjohtaja Eija Koivuranta. Palveluja kehittäville projekteille ei nimetä erillisiä ohjausryhmiä, vaan klusteriryhmä toimii koko hankkeen ohjausryhmänä. seuraa hankkeen toteutuksen etenemistä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. tuo esiin erilaisia palvelukokonaisuuteen liittyvien keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien tarpeita, kommentoi hankkeen keskeisiä linjauksia ja suunnitelmia sekä antaa lausuntoja väli- ja lopputuloksista. arvioi osaltaan palvelukokonaisuuden toteutuksen onnistumisen SADe SoTe hankeryhmä osallistuu budjetin seurantaan ja raportoinnin valvontaan ja sekä muun hankearviointitiedon tuottamiseen, sekä sen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden esittämiseen klusteriryhmälle. Hankeryhmä vastaa yhteensovituksesta valtakunnallisten hankkeiden kanssa (Kanta, Tikesos, Kaste) ja valmistelee klusteriryhmässä käsiteltävät asiat. Hankepäällikkö (puheenjohtaja): Minna Angeria (THL), hankkeen valvoja: Annakaisa Iivari STM, hankepäällikkö: Martti Näveri (THL), projektisuunnittelija: Minna Lindqvist (THL), arvioinnin asiantuntija: Hannele Hyppönen (THL), lakimies: Heli Haarala (THL), ontologia/luokitukset: suunnittelija: Johanna Eerola (THL), KANTA yhteyshenkilö Jari Suhonen, THL, OPER ja kehittäjäkumppaniverkoston tuki ja koordinointi, kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö: Kuntaliiton edustus (..), Projektipäälliköt: palveluhakemisto: Virve Jokiranta, yleinen sosiaali- ja terveystieto: (..), avuntarpeen itsearviointi: Heikki Heinonen, palautepalvelut Salla Sainio, moniajanvarauksen määrittelyt: ( ), turvallinen viestinvälityksen määrittelyt: ( ), terveyskansioselvitys: ( ) Valtiovarainministeriön ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi ja ohjelmakoordinaattorit Tiina Kotonen-Pekkanen ja Ira Alanko osallistuvat tarpeen mukaan kokouksiin hankkeen valvojina. Projekti- tai työryhmät: palveluhakemistolle, yleiselle sosiaali- ja terveystiedolle ja avuntarpeen itsearvioinnille (yhteinen) sekä palautepalveluille perustetaan omat projekti- ja työryhmät, joihin tarvittaessa kutsutaan asiantuntijat. Moniajanvaraukselle ja turvalliselle viestinvälitykselle perustetaan työryhmä ja kansallinen toimijaverkosto. Kuntatoimijoilla on merkittävä edustus hankkeen klusteriryhmässä ja projektien työryhmiin pyritään saamaan edustus kunnista niin varsinaisten kehittäjäkumppaneiden kuin palvelujen käyttöönottajien osalta.

18 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 18 / 40 Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Eija Koivuranta on klusteriryhmän puheenjohtaja ja neuvotteleva virkamies Annakaisa Iivari toimii hankkeen valvojana. Hankepäällikkö Minna Angeria: koordinoi hanketta ja projekteja vastaten kokonaisuudesta yhteistyössä hankepäällikkö Martti Näverin kanssa. Valmistelee toimenpide-ehdotukset klusteriryhmälle ja omistajalle (yhteistyö M Näveri +hanketiimi). Vastaa ja koordinoi koria 1 Kansallisesti toteutettavat palvelut ja ratkaisut ja sekä vastaa tukipalveluiden semanttisen ja toiminnallisen määrittelyjen koordinoinnista. Vastaa hankintasopimusten ulkopuolelle jäävistä sopimuksista sekä valtionavustustuksista. Hankepäällikkö Martti Näveri: Koordinoi hanketta ja projekteja yhteistyössä hankepäällikkö Minna Angerian kanssa. Vastaa korien 2 3 Kansallisesti määriteltävät, kuntien yhteistyönä toteutettavat palvelut ja alueellisen kehitystyön tuen organisoinnista ja hallinnoinnista, sekä teknisten määrittelyjen koordinoinnista. Vastaa raportoinnista VM/STM kilpailutuksista ja hankintasopimuksista, budjetin suunnittelusta (yhteistyössä Minna A +hanketiimi) sekä hankesuunnitelman viimeistelystä. Projektisuunnittelija Minna Lindqvist: vastaa korin 3 alueellisen kehitystyön tuen suunnittelusta ja toteutuksesta (yhteistyössä Minna A ja Martti N) sekä viestinnän koordinoinnista. Työpanosta hyödynnetään myös arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektipäälliköt: kullekin projektille on nimetty projektipäällikkö, ulkoisten hankintojen osalta määritellään sekä tilaajan että toimittajan projektipäällikkö Kuntaliitto vastaa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kuntien vastuulla olevan kehitystyön tuesta, kuntien kehittämisprojektien välisen yhteistyön organisoinnista ja koordinoinnista sekä vastaa sähköisen asioinnin kehittämistyön liittämisestä osaksi kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityötä. 3.2 Resurssien hallintamenettely Taulukko 6. Hankkeen resursointisuunnittelu ( ) Vaihe Resurssi- ja osaamistarve, rooli Henkilön nimi Määrä htkk Luovuttava yksikkö Oma Osto 1. Kokonaisuus Klusteriryhmän pj Eija Koivuranta STM Valvoja Annakaisa Iivari STM Hankkeen sisäinen ohjaus Päivi Hämäläinen THL, bud. rah. työ Hankkeen sisäinen ohjaus Tiina Palotie-Heino THL, bud. rah. työ Hankepäällikkö Martti Näveri 48 THL Hankepäällikkö Minna Angeria 44 THL Projektisuunnittelija Minna Lindqvist 40 THL Suunnittelija (sanasto) Johanna Eerola THL Arvioinnin asiantuntija Hannele Hyppönen 20 THL, bud. rah. työ Palveluhakemisto Virve Jokiranta THL Riskitestit, avuntarp.itsearv. Heinonen Heikki THL Yleinen sote-tieto?? Palautepalv. (strukt.pal.) Salla Sainio 12 9 THL KanTa -yhteistyö Jari Suhonen THL, bud.rah.työ Viestintä Eija Hukka THL, bud. rah. työ Muut kansalliset tukipalvelut 12

19 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 19 / ja 3. Kokonaisuus 2-4 projektipäällikköä 150 Kuntaliitto ja muut asiantuntijaresursseja 200 yhteistyötahot Palautepalvelut (spont.pal.) Salla Sainio THL Hankepäälliköt seuraavat ja raportoivat toteutuneet työmäärät SADe-ohjelman seurantaraportilla ohjelman seurantakäytännön mukaisin määräajoin. 4 Hankkeen sisältö Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalaisen sähköiset asiointipalvelut ja yhteiset määrittelyt kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä valtionavustusta saavien kehittäjäkumppanien kanssa, joita haetaan kunnista ja kuntayhtymistä. Kehittäjäkumppanit osallistuvat kansallisten sähköisten asiointipalvelujen, kansalaisen sähköisen asioinnin kokonaisarkkitehtuurin sekä sähköisten palvelujen avoimuuden ja yhteentoimivuuden määrittelytyöhön. Lisäksi kehittäjäkumppaneita haetaan kuntien yhteistyönä tuotettavien kansalaisten sähköisten palvelujen suunnitteluun, toteutukseen, pilotointiin ja käyttöönottoon. 4.1 Osakokonaisuudet ja painopistealueet Kansallisesti toteutettavat palvelut ja ratkaisut ovat viranomaisrekistereihin pohjautuva palveluhakemisto tutkittua, arvioitua yleistä sosiaali- ja terveystietoa sähköiset ja rakenteiset riskitestit, avuntarpeen itsearviointimenetelmät ja terveyden edistämisen menetelmät hyödynnettäväksi palveluun hakeutumisessa, omahoidon tukena ja hoito- ja palvelusuunnittelun toteutumisen arvioinnissa strukturoitu asiakaspalaute. Kansallisesti määriteltävät, kuntien yhteistyönä toteutettavia palveluja alueellisen moniajanvarauksen ja turvallisen viestinvälityksen yhteiset määrittelyt, rajapinnat operatiivisiin järjestelmiin sekä spontaanin palautteen kansallinen malli ja selvitys terveyskansioratkaisuista. Kehitystyön koordinaatio ja tuki Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet kootaan yhteistyössä THL:n ja Kuntaliiton kanssa kansallisen koordinaation piiriin. Tavoitteena on koota yhteen toimijoiden tekemiä määrittelyjä ja kokemuksia sekä tarjota hankkeille asiantuntijatukea. Kuntien kanssa yhteistyössä toteutettavien palveluiden ja alueellisen kehitystyön tuen toimeenpanon suunnitelma ja projektikohtaiset suunnitelmat tehdään Kuntaliiton ja valittujen kehittäjäkumppaneiden yhteistyönä vuosina Painopistealueet Asiakasryhmäpainotukset ohjaavat palvelujen kehittämisen alkuvaihetta, mutta tavoitteena on, että kehitetyt palvelut ovat yleisiä ja levitettävissä. Valittujen asiakasryhmien osalta keskitytään laajoihin paljon palveluja käyttäviin tai tarvitseviin asiakasryhmiin. Kehittämisen painopiste on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja palveluun hakeutumiseen helpottamisessa peruspalveluissa.

20 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 20 / 40 Valittujen asiakasryhmien osalta keskitytään laajoihin paljon palveluja käyttäviin tai tarvitseviin asiakasryhmiin. Lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy a. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemoina on esimerkiksi lasten ylipainon, liikkumattomuuden ja liiallisen pelaamisen ehkäisy. b. Lastensuojeluasiakkuus: lastensuojelun käsikirja ja mahdollisesti muuta olemassa olevaa viranomaismateriaalia kansalaiskäyttöön muunnettuna. Ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn edistäminen koko palveluketjussa. Teemoina ovat mm. terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä muistisairauksien ja kaatumisen ehkäisy. Valtimosairauksien ehkäisy. Päihde- ja mielenterveys. Teemoina ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja peruspalveluihin hakeutuminen. Osa asiakasryhmä ja kehittämiseen liittyvistä rajauksista tehdään yhteistyössä kehittäjäkumppanien kanssa Kansallisesti toteutettavat palvelut ja ratkaisut Yleinen sosiaali- ja terveystieto tarjoaa kansalaisille laadukasta, riippumatonta, ammattilaisten valvomaa, kansalaisille maksutonta tietoa terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun liittyvistä aiheista sekä sairauksista ja niiden hoidosta. Palvelu sisältää asiakkaan palvelutarpeeseen (avuntarpeen itsearvioinnin tueksi) kytkeytyvää luotettavaa tietoa terveyden ylläpitoon ja sosiaalisten ongelmien ja sairauksien ehkäisyyn. Kehittäminen aloitetaan strategisesti valikoitujen asiakasryhmien palvelutarpeisiin liitettävästä tiedosta (esim. valtimosairaudet ja 2-tyypin diabetesriskin itsehoitoon liittyvä tieto: ravitsemuksesta, liikunnasta, painonhallinnasta, tupakoinnin ja päihteiden käytön vaikutuksista, tietoa ikääntyvien hyvinvoinnista, toimintakyvystä, mielenterveydestä ym.) ja yleisen lääkeinformaation liittämisestä sähköisen reseptin katseluun. Projektin avulla luodaan alueellisesti ja osaamisen perusteella hajautettu kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sisällöntuotannon malli ja kyvykkyys sekä siihen pohjautuva keskitetty palvelu validoitujen sisältöjen jakamiseksi kansalaisille eri kanavien kautta. Projektissa hyödynnetään olemassa olevia palveluja, kuten TerveSuomi.fi ja suomi.fi -palveluja sekä jo olemassa olevaa SoTesisällöntuottajaverkostoa. Tuloksena syntyy palvelu, joka tulee korvaamaan muun muassa nykyisen TerveSuomi.fi-palvelun sekä kunnallisten portaalien ja web-sivustojen kautta tarjottavia päällekkäisiä sosiaali- ja terveystietopalveluja. Lisäksi toteutetaan hanke, jonka avulla yleistä sosiaali- ja terveystietoa voidaan liittää osaksi kansalaisen henkilökohtaisia palveluja. Avuntarpeen itsearviointi sisältää validoituja, luotettavia itsearviointimenetelmiä ja riskitestejä oman toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin sekä avun tarpeen kartoittamiseksi. Luodaan kansalaiselle mahdollisuus välittää tietoa koetusta hoidontarpeesta yhtenäisessä rakenteisessa muodossa palvelun tuottajalle Lisäksi henkilö saa tietoa niistä keinoista, joilla hän itse voi vaikuttaa omaan terveydentilaansa ja miten hän voi vastata omaa terveyttään mahdollisesti uhkaaviin riskitekijöihin. Projektissa toteutetaan ja arvioidaan riskitestien käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta oman terveyden seurannassa ja terveysriskien arvioinnissa. Projektissa sähköistetään kansanterveydellisten näkökohtien

21 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 21 / 40 perusteella keskeisiä paperimuodossa olevia luotettaviksi havaittuja testejä ja luodaan terveysvalmennuksen ja terveyden edistämisen välineitä riskitestien ja terveyskäyttäytymismittareiden tueksi ennen varsinaisen hoitopolun alkamista ja myöhemmin tukemaan hoitoa ja sen seurantaa. Palveluhakemisto sisältää tietoa palveluntarjoajista ja heidän tarjoamistaan palveluista. Sen avulla kansalainen tai ammattilainen voi etsiä palvelun tarjoajia erilaisin kriteerein, esimerkiksi palveluiden tuottajaorganisaation, järjestämistavan, palvelutarpeen (aihealueen, kohderyhmän) tai sijainnin perusteella. Palveluhakemiston tiedot liitetään osaksi THL:n ylläpitämää Palveluvaaka-sivustoa ja näissä sijaitsevia tilasto-, laatu- ja palautetoimintoja. Lisäksi palveluhakemiston kunnalliset palveluntuottajatiedot julkaistaan Suomi.fi sivuilla. Palveluhakemiston organisaatiotiedot saadaan pääosin Soteorganisatiorekisteristä, Topi-rekisteristä sekä Valveri-rekisteristä. Joitakin tietoja täydennetään erillisistä rekistereistä ja tietolähteistä käsin. Rekisterien käyttöliittymille sekä tietorakenteille palveluhakemisto asettaa muutostarpeita. Palveluhakemistoon palvelut (ydinpalvelut ja palvelutarjoama) luokitellaan soveltuvin osin hyödyntäen kansallisesti hyväksyttyjä luokitteluja (Terveysalan palveluluokitus 2008, Sosiaalialan palveluluokitus 2011, valmisteilla). Lisäksi hyödynnetään muun muassa JHS183 suositusta (vielä julkaisematon) ja olemassa olevia ontologioita. Palveluhakemiston toteutuksessa otetaan huomioon muiden samanaikaisten palvelutarjoajatietoja tarvitsevien kehityshankkeiden tarpeet ja minimoidaan päällekkäinen työ tiiviillä yhteistyöllä hankkeiden kanssa. Tällaisiksi kehityshankkeiksi on tunnistettu muun muassa TEM:n HoivaSuomi-hanke. Asiakaspalautteita kerätään sosiaali- ja terveydenhuollossa monin eri tavoin ja monia eri tarkoituksia varten. Palautteet antavat arvokasta tietoa palvelun ja hoidon onnistumisesta, ne antavat aineistoa toiminnan kehittämiseksi ja luovat työkalun seurata asiakkaiden palautetta pitkällä aikavälillä sekä tuottavat tietoa esimerkiksi päättäjien tai rahoittajien käytettäväksi. Strukturoitujen (määrämuotoisten) THL:n mittareilla tehtävien laajojen asiakaspalauteselvitysten tiedonkeruut on tähän asti tehty paperilomakkeilla organisaatioissa. Tavoitteena on sähköistää tiedonkeruuta mahdollisimman pitkälle Kansallisesti määriteltävät, kuntatoimijoiden yhteistyönä toteutettavat palvelut Kokonaisuus sisältää kansallisesti määriteltävät ja kuntatoimijoiden alueellisena tai valtakunnallisena yhteistyönä toteuttamat sähköiset palvelut. Asiakasryhmät ja kehittämiseen liittyvät rajaukset tehdään yhteistyössä kehittäjäkumppanien kanssa. Tavoitteena on tuottaa sähköiselle ajanvaraukselle tarvittavat keskeiset kansalliset määrittelyt ja yhdenmukaistaa ajanvarauksessa tarvittavat keskeiset tietorakenteet ja ylläpitää niitä osana koodistopalvelua sekä ottaa määritysten mukaisia ajanvarauspalveluja laajasti käyttöön tietoturvalliselle, sähköiselle viestinvälitykselle kansalaisen ja palvelujen tuottajan välisessä viestinvaihdossa tarvittavat keskeiset kansalliset määrittelyt ja ottaa määritysten mukaisia viestinvälitysratkaisuja on otettu laajasti käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasprosesseissa. selvitys terveyskansioiden ja kansallisten tietojärjestelmien yhteistoiminnallisuuden edellytyksistä.

22 Omistaja Hankesuunnitelma versio 1.0 Sivu 22 / 40 Kansalliset määrittelyt Kansallinen määrittelytyö keskittyy erityisesti avoimuuden, yhteentoimivuuden ja tietosuojan varmistamiseksi tarvittaviin yhteisiin osuuksiin. Työ pohjautuu kokonaisarkkitehtuurin mukaisiin määrittelyihin, joiden pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot voivat toteuttaa sähköisiä palveluita. Määrittelytyön toteuttamiseksi kootaan kaikki intressiosapuolet kattava kansallinen toimijaverkosto. Ajanvarauspalveluja pyritään tarjoamaan kansalaiselle sellaisissa palveluissa, jossa sähköisellä järjestelmällä voidaan varmistaa kansalaisen oikeus palveluun (esim. ikä, sukupuoli, asuinpaikka) ja ohjata kansalainen palvelutarpeen perusteella oikeaan palveluun (esim. riskitestit ja itsearviointi). Tavoitteena on yhteistyössä ajanvarauspalveluja kehittävien ja käyttöönottavien kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa saada aikaan alueellisen moniajanvarauksen toiminnalliset ja tekniset määrittelyt. Lisäksi testataan ja käyttöönotetaan määrittelyjä valituissa asiakasryhmissä ja palveluissa sekä suunnitellaan valtakunnallisen levittämisen toimintamalli ja sen edellyttämä hankintayhteistyö. Tavoitteena on yhteiset määrittelyt, jotka ovat yleistettävissä kaikkiin sähköiseen ajanvaraukseen sopiviin palveluihin. Tavoiteltava vaatimustaso tarkennetaan yhdessä kehittämiskumppaneiden kanssa. Ajanvarausratkaisujen käyttöönotto tapahtuu kehittäjäkumppanien eri palveluissa. Ajanvaraustyön tavoitteena on määritellä kansalaisen käyttöliittymää koskevat vaatimukset ja taustajärjestelmiä (kuten potilashallinnon järjestelmät, sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät) koskevat, avoimuuden ja yhteentoimivuuden kannalta oleelliset kansalliset vaatimukset. Tavoitetta tukemaan laaditaan tarkennettu suunnitelma SADe-palvelukokonaisuuden ajanvarausten kehittämistyöstä. Tietoturvallisessa viestinvälityksessä tavoitteena on kehittää, ottaa käyttöön ja levittää sosiaali- ja terveydenhuollon valittuille asiakasprosesseille tietoturvallisen sähköisen viestinvälityksen yhteiset määrittelyt, joilla varmistetaan avoimmuuden, yhteentoimivuuden ja tietosuojan vaatimukset. Työn ensimmäisenä vaiheena on täsmentää nykytilanne ja yhteisten määritysten tarve hyödyntäen esiselvitysvaiheeen tuotoksia ja muita selvityksiä (mm. Kansanlaisen asiointitilin käyttömahdollisuudet terveydenhuollon turvallisessa viestinnässä) kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti. Perusselvitys toteutetaan kyselyinä ja haastatteluina tiedossa olevien turvallisen viestinvälityksen kehityshankkeiden ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa. Selvityksen yhteenveto käsitellään turvallisen viestinvälityksen kehittäjäkumppaneiden kanssa ja sen perusteella työpajassa määritellään tavoiteltava vaatimustaso ja priorisoidaan toteutettavat toimenpiteet kehittäjäkumppaneiden konkreettisia hankkeita palveleviksi. Terveyskansioiden määrittelykohteita ovat a) terveyskansion sovellusrajapinnat (esim. riskitesti), b) terveyskansioiden välisen tiedonsiirron vaatimukset, c) terveyskansion ja potilastietojärjestelmien yhteydet, d) terveyskansion ja KanTa-palvelujen yhteydet sekä e) terveyskansioiden ja kansalaisen asiointitilien yhteydet. Näistä potilaskertomustietoja välittävät yhteydet (erit. c ja d) sisältävät merkittäviä tietosuojaan liittyviä toimintaperiaatteellisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä, jotka on ensin ratkaistava strategisen ohjauksen tasolla. Määrittelytyö käynnistettään kehittäjäkumppaneiden yhteistöprojektien konkreettisten kehittyskohteiden tarpeiden mukaisesti.