SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kehittäjäkumppaneiden haku

Transkriptio

1 kehittäjäkumppaniksi 1(12) SADe-ohjelman kehittäjäkumppaneiden haku Palvelukokonaisuuden toimeenpanoon haetaan kehittäjäkumppaneita kunnista ja kuntayhtymistä. Kehittäjäkumppanit osallistuvat kansalliseen määrittelytyöhön sekä kansallisten palvelujen ja kuntien yhteistyönä tuotettavien palvelujen toteutukseen, pilotointiin ja käyttöönottoon. Tämä dokumentti on alustava ohje hakumenettelystä, jota täsmennetään kehittäjäkumppaniehdokkaiden kanssa touko kesäkuun aikana järjestettävien työpajojen avulla. Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Valtioneuvosto vahvisti uuden Kaste-ohjelman 2. helmikuuta Ohjelman tavoitteena on, että 1. hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt. 2. sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat. Kaste-ohjelman toimenpide 11 Vahvistetaan sähköistä asiointia toteutetaan Kasteohjelmasta erillisellä rahoituksella valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutena. Tämän palvelukokonaisuuden strategisesta ohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja operatiivisesta toimeenpanosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 1. SADe-ohjelman tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön toimintakäytäntöjä ja näissä hyödynnettäviä kansallisesti yhtenäisiä ja yhteen toimivia sähköisiä palveluita, jotka

2 kehittäjäkumppaniksi 2(12) tukevat kansalaista oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, parantavat kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa sekä tehostavat kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Palvelukokonaisuus koostuu: 1) Kansallisesti toteutettavista sähköisistä palveluista (palveluhakemisto, yleinen sosiaali- ja terveystieto, avuntarpeen itsearviointi, palautepalvelut) 2) Kansallisesti määriteltävistä, kuntatoimijoiden kuntien tai valtakunnallisena yhteistyönä toteutettavista sähköisistä palveluista (esim. hoitoon hakeutuminen ja ajanvarauspalvelu kansalaiselle, turvallinen viestinvälitys asiakkaan ja palvelunantajan välillä) sekä 3) kuntien kehitystyön tuesta ja koordinaatiosta. (hankesuunnitelma ja esiselvitysraportit lisätään THL:n sivuille Palvelukokonaisuudessa noudatetaan SADe-ohjelman yhteisesti sovittuja menettelytapoja sekä koko ohjelmalle asetettuja tavoitteita, joita ovat muun muassa sähköisen palvelun asiakaslähtöisyys ja laatu, merkittävyys, poikkihallinnollisuus, tuottavuuspotentiaali, toteutusten kustannustehokkuus, käynnistysvalmius ja toteutuksen nopeus, käynnistysvalmius ja -kelpoisuus sekä yhteensopivuus julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kanssa. Palvelukokonaisuuden toteutuksessa priorisoidaan palveluita, jotka sosiaali- ja terveyspoliittisen strategian mukaisesti vähentävät kansalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja lisäävät palvelujen asiakaslähtöisyyttä. 2. SADe-ohjelman tuotokset Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa pyritään saamaan aikaan alla kuvatut tuotokset vuoden 2015 loppuun mennessä. Kohteita ja tuotoksia täsmennetään ja priorisoidaan yhteistyössä Kaste-hakemuksen tekevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kansalaisilla on käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen palveluhakemisto, jota hän voi hyödyntää etsiessään tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajista. Palveluhakemiston jatkokehittäminen ja pysyvä ylläpito on resurssoitu. Palveluhakemisto pohjautuu viranomaiskäyttöön kehitettävään sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkarekisteriin, johon palveluntuottajille mahdollistetaan tietojensa helppo ja hajautettu ylläpito. Lisäksi

3 kehittäjäkumppaniksi 3(12) palveluhakemistossa on avoimet rajapinnat, joiden avulla sen sisältämiä tietoja voidaan hakea ja yhdistää erilaisiin uusiin sähköisiin palveluihin. Keskeinen viranomaisten ja muiden tahojen tuottama yleinen sosiaali- ja terveystieto, mukaan lukien keskeiset laadukkaat riskitestit ja avuntarpeen itsearviointimenetelmät tuotetaan, ylläpidetään ja julkaistaan koordinoidusti. Tietojen pysyvä ylläpito on resurssoitu. Tieto on helposti käytettävissä osana muita sähköisiä palveluita, kuten KanTa-palveluihin toteutettua omien tietojen katselua. Spontaanin asiakaspalautteen keruuseen ja käsittelyyn on kehitetty kansallinen malli. Lisäksi laajojen asiakaspalautekyselyjen tiedonkeruuta on sähköistetty. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturvalliselle, sähköiselle viestinvälitykselle on tehty kansalliset määrittelyt, lisäksi on tehty määrittelyt terveyskansioiden ja kansallisten tietojärjestelmien rajapinnoista. Viestinvälitysratkaisuja on otettu käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa ja malli on valmis laajaan levitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisille esitiedoille ja ajanvaraukselle on tehty kansalliset määrittelyt: ajanvarauksessa tarvittavat tietorakenteet on keskeisiltä osin yhdenmukaistettu ja niitä ylläpidetään osana koodistopalvelua. Ajanvarauspalveluja on sovittujen asiakasryhmien ja palveluiden osalta otettu käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa ja malli on valmis laajaan levitykseen. Kansalaisen sähköisiä palveluita on kehitetty osana laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä. Kehittämishankkeet on verkostoitu ja tieto kehittämistyön tuloksista on helposti kaikkien saatavilla. THL:n verkkosivuilla julkaistaan kohteiden projektisuunnitelmat sekä ajantasaista tietoa työn etenemisestä ja tuotoksista. 3. Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kehittäjäkumppanit Palvelukokonaisuuden toimeenpanoon haetaan kehittäjäkumppaneita kunnista ja kuntayhtymistä. Kehittäjäkumppanit osallistuvat kansalliseen määrittelytyöhön sekä kansallisten palvelujen ja kuntien yhteistyönä tuotettavien palvelujen toteutukseen, pilotointiin ja käyttöönottoon.

4 kehittäjäkumppaniksi 4(12) Kehittäjäkumppanien tehtäviä ovat: 1) suunnitteluvaiheessa ( syksy 2012): tuottaa hankeaihio ja tuoda se THL:n ja muiden kehittäjäkumppanuutta hakevien kuntien ja kuntayhtymien yhteiseen käsittelyyn THL:n järjestämiin työseminaareihin. osallistua kansallisesti toteutettavien määrittelyjen priorisointeihin. sitoutua muokkaamaan suunnitelmaa hankeaihioiden käsittelyvaiheessa yhteisesti sovittujen linjausten mukaisesti. hakea hankesuunnitelmalle sitoumus kunnallisesta päätöksenteosta ja myöhemmin kuvattavilta osin kannanotot Kaste-ohjelman alueellisesta johtoryhmästä. viimeistellä määrittelyvaiheen hankesuunnitelma ja toimittaa valtionavustushakemus THL:lle. 2) määrittelyvaiheessa (alkaen kesällä/syksyllä 2012) osallistua THL:n johdolla tehtävään määrittelytyöhön tarjoamalla työhön asiantuntijatyöpanosta hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla. valmistella kansalliseen määrittelytyöhön pohjautuen suunnitelma kansallisten määrittelyjen pilotoinneista ja käyttöönotoista omalla alueellaan yhteistyössä THL:n ja muiden kehittäjäkumppaneiden kanssa. hakea pilotointoisuunnitelmalle sitoumus kunnallisesta päätöksenteosta ja kannanotot Kaste-ohjelman alueellisesta johtoryhmästä. valmistella pysyvän hallintamallin ja levittämisen suunnitelma osana pilotointien suunnittelua. viimeistellä pilotointivaiheen hankesuunnitelma ja valtionavustushakemus THL:lle myöhemmin ohjeistettavan aikataulun puitteissa. Kehittämishankkeissa tapahtuvan koordinoidun määrittelytyön ja pilotointien avulla täydennetään yhteisiä valtakunnallisia pohjamäärittelyitä valmiiksi kansallisiksi vaatimusmäärittelyiksi, joihin liittyviä yhteentoimivuuden kuvauksia voidaan virallistaa tietohallintolain mahdollistamin keinoin.

5 kehittäjäkumppaniksi 5(12) 3) pilotointivaiheessa (alkaen 2013) vastata kuntien yhteistyönä toteutettavien sähköisten palvelukokonaisuuksien määrittelyjen pilotointeihin liittyvistä hankinnoista, toteutuksista, testauksista ja toimeenpanosta hankesuunnitelmassa kuvatun ensivaiheen pilotointilaajuuden mukaisesti. Jo hankintojen/toteutusten yhteydessä on huolehdittava sähköisten palveluiden laajemmasta levittämismahdollisuudesta. osallistua pilotointien kansallisiin arviointeihin. osallistua laajempien käyttöönottojen alueelliseen ja kansalliseen suunnitteluun. Alustava aikataulu kehittäjäkumppaneiden valinnassa: 1. THL julkaisee luonnoksen valtionavustusohjeista ja kutsuu kiinnostuneet kehittäjäkumppanit valmisteleviin työpajoihin toukokuun alussa. 2. Kehittäjäkumppanit lähettävät alustavat hankeaihionsa mennessä sähköpostilla minna.lindqvist[a]thl.fi. 3. Hankeaihioita käsitellään työpajoissa ja Hankesuunnitelmien alueellinen käsittely tapahtuu kesän ja syksyn 2012 aikana. 5. Hankesuunnitelmat ja valtionavustushakemukset toimitetaan THL:n kirjaamoon, tavoiteaika Hankesuunnitelmat ja valtionavustushakemukset käsitellään kansallisesti (käsittelevät tahot täsmentyvät myöhemmin). Kehittäjäkumppanit voivat toimittaa hakemuksia THL:lle käsiteltäväksi useassa eri vaiheessa, riippuen kehitettävien kohteiden sisällöstä, käynnistysvalmiuksista ja aikatauluriippuvuuksista (erityisesti kansallisesti toteutettavat palvelut, ks. luvut 1 ja 2 ). THL tarkentaa toukokuun aikana edellä olevaa aikataulua ja vahvistaa lopulliset hakuohjeet ja -ajat. Kehittäjäkumppaneille myönnettävien valtionavustusten osalta noudatetaan valtionavustuslain (688/2001) säädöksiä sekä osin Kaste-ohjelmaan liittyvien valtionavustusten hakuprosessin mukaisia menettelytapoja myöhemmin tarkemmin määriteltävällä tavalla. 4. Kuka voi hakea kehittäjäkumppaniksi? Kehittäjäkumppaniksi haetaan ensisijaisesti laajoja, usean kunnan tai kuntayhtymän yhteisiä, SADe-hankkeen tavoitteita ja linjauksia toteuttavia hankkeita.

6 5. Mitä kehitetään? Luonnos hakuohjeesta SADe-ohjelman kehittäjäkumppaniksi 6(12) Valtakunnallisesti toteutettavissa kuntatoimijoiden yhteisissä palveluissa ja näihin liittyvissä hankinnoissa voi hallinnointitahona toimia myös Kuntaliitto. Hankesuunnitelmassa tulee esittää, miten hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät tai muut toimijat osallistuvat hankkeen toimeenpanoon ja kehitettävien palveluiden asteittaiseen käyttöönottoon. Hankkeeseen osallistuvien toimijoiden tulee laatia keskenään sopimus mainituista seikoista. Sopimus liitetään valtionavustushakemukseen. Valinnassa priorisoidaan hankkeita, joiden yhteistyöpohja, levittämispotentiaali ja sitoutuminen tuotosten käyttöönottoon ovat mahdollisimman laajoja. Tavoitteena on, että SADe-ohjelman kehittäjäkumppaniksi valitaan puolenkymmentä kuntien yhteistyönä toteuttamaa hanketta. Hankkeen hallinnoija vastaa kehittämishankkeen käynnistämisestä, kirjanpidon järjestämisestä, valtionavustusselvityksen tekemisestä sekä hankkeen toteutuksen, seurannan ja arvioinnin järjestämisestä. Hallinnoija huolehtii yhteydenpidosta valtionapuviranomaiseen. Hankkeet voivat kohdistua luvussa 1 kuvattujen kansallisten palvelujen määrittelyyn ja pilotointiin tai kansallisesti määriteltäviin, kuntatoimijoiden tai valtakunnallisena yhteistyönä toteutettaviin sähköisiin palveluihin tai näiden yhdistelmiin. Hankkeiden tulisi kohdistua ensisijaisesti laajan, paljon palveluita käyttävän asiakasryhmän palvelujen kehittämiseen. Kehittämiskohteena voi olla esimerkiksi jonkun pitkäaikaissairauden ennaltaehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja hoitoon liittyvät toimintamallit ja niihin liittyvät asiakkaalle tarjottavat sähköiset palvelut. Vaikka kehitettävät sähköiset palvelut kohdistettaisiin aluksi rajatuille asiakasryhmille, tulee suunnitelmassa alustavasti kuvata, miten varmistetaan mahdollisimman geneeriset toteutukset ja palvelujen laajentaminen myös muille käyttäjäryhmille ja miten hyödynnetään kunnassa jo olemassa olevia sähköisiä järjestelmiä ja ratkaisuja. Suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon yhteentoimivuuden ja avointen rajapintojen vaatimukset. Kehittämistyö toteutetaan vaiheittain ja hankesuunnitelmaa täsmennetään hankkeen kuluessa. Ensimmäisessä vaiheessa myönnetään rahoitusta, jolla korvataan osallistumista kansalliseen määrittelytyöhön. Määrittelytyö käynnistyy kokonaisarkkitehtuurimallin mukaisesti toiminnan (palvelut, prosessit) ja tietojen (käsitteet, tietomallit) määrittelystä hyödyntäen jo aiemmissa hankkeissa tehtyä työtä

7 kehittäjäkumppaniksi 7(12) ja valmiita standardeja. Ensimmäisen vaiheen rahoitusta voidaan käyttää myös pilotointi- ja käyttöönottovaiheiden suunnitteluun, jossa tulee määritellä tarvittavat tietojärjestelmät, teknologiaratkaisut sekä valmistella niihin liittyvät hankintamenettelyt ja pysyvän ylläpidon mallit. Toisessa vaiheessa, tarkennettujen hankesuunnitelmien pohjalta, myönnetään valtionavustusta määrittelyjen pilotointeihin ja käyttöönottoihin. Ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelmassa tulee kuitenkin jo yleisellä tasolla kuvata alla olevat kohdat, joita edelleen täsmennetään hankkeen kuluessa. Hankesuunnitelmassa tulee kuvata: miten valitun asiakasryhmän/alueen väestön palvelun kehittämisessä otetaan huomioon SADe-ohjelmassa kehitettävät kansalliset palvelut ja erityisesti sosiaalija terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut. miten hanke osallistuu kansallisen kokonaisarkkitehtuurin ja avoimuuden ja yhteentoimivuuden määrittelytyöhön. Ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelmassa tulee määrittelytyöhön käytettävissä oleva asiantuntijatyöpanos kuvata sekä substanssiosaamisen (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien asiantuntemus eri alueilta, tietoarkkitehtuuriasiantuntemus, juridinen asiantuntemus, tietoturvaan liittyvä asiantuntemus jne.) että eri roolien (projektipäällikkyys, määrittelytyön tilaaminen ja ohjaaminen, määrittelydokumentaation tuottaminen, määrittelydokumentaation kommentointi) kannalta. Hankesuunnitelmassa tulisi tunnistaa, mitä asiantuntemusta on tarpeen hankkia hankkeen ulkopuolelta ja mitä mahdollisia odotuksia hankkeella on kansallisille toimijoille. mitä muita SADe-palvelukartassa/matriisissa tunnistettuja palveluita (liite 1) hankkeessa kehitetään ja miten hankkeen näkökulmasta näiden palveluiden kansallista kehittämistä tulisi priorisoida. miten hankkeessa on tarkoitus ottaa huomioon julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri, SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa tuotettavat viitearkkitehtuurikuvaukset sekä kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri. miten hankkeessa hyödynnetään valtakunnallisia sähköisen asioinnin tukipalveluita kuten Asiointitili, Vetuma. miten hankkeessa osallistutaan kansallisten SADe-tukipalveluiden (kuten yhteinen sanastotyö, yhteiset indikaattorit/arviointi, ks. liite 1) rakentamiseen. miten hankkeessa otetaan huomioon kansalaisen sähköisen asioinnin palvelut osana KanTa-palveluiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä.

8 kehittäjäkumppaniksi 8(12) 6. Valtionavustuksen hakeminen Valtionavustus myönnetään hankeavustuksena SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden tavoitteita toteuttavaan kehittämishankkeeseen. Päähaku SADe-kehittäjäkumppaniksi toteutetaan syksyllä Täydentävä rahoitushaku järjestetään määrittelyvaiheen jälkeen SADe-ohjelman myöhempinä vuosina valtion talousarviossa toimeenpanoon varatun määrärahan puitteissa. Tavoitteena on, että pilotointivaiheeseen päästäisiin vuosien aikana. Kehittäjäkumppaniksi hakevien kuntien ja kuntayhtymien toivotaan esittävän alustavat hankeaihionsa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle toukokuun loppuun mennessä. Hankeaihioita muokataan THL:n johdolla ja mukaan ilmoittautuneiden alueiden yhteistyönä siten, että hankkeiden suunnitelmissa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon kansalliset linjaukset ja kuntien tarpeet sekä kuntien ja kuntayhtymien yhdessä esille nostamat kehittämistarpeet. Hankeaihioiden käsittelyvaiheessa tarkennetaan myös kuntien yhteistyössä tehtävän kehittämistyön koordinointimallia sekä yhteisiä hanketasoisia tukipalveluita, jotta näillä voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla hankkeissa tapahtuvaa kehittämistyötä. THL järjestää hankeaihioiden ideointia ja keskustelua varten työpajan toukokuussa ja hankesuunnitelmien täsmentämistä ja hankkeiden keskinäistä työnjakoa selvittävän työpajan kesäkuussa Tämän kierroksen jälkeen hankkeet vievät ehdotuksensa kunnalliseen päätöksentekoon sekä myöhemmin tarkennettavin osin alueellisille Kaste-johtoryhmille. Näissä tapauksissa valtionavustushakemukseen liitetään Kastealueryhmän kokouksen pöytäkirjasta ote, josta ilmenee, miten suunnitelmaa on käsitelty alueellisessa johtoryhmässä. Valtionavustus haetaan kirjallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Valtionavustushakemuksessa tulee esittää seuraavat tiedot: hakijan yhteystiedot hankkeeseen osallistuvat muut kunnat ja kuntayhtymät yhteyshenkilön tiedot hankkeen tiedot hankkeen nimi hankkeen kuvaus hankkeen tuotokset hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma vuoden 2013 loppuun asti sekä alustava suunnitelma hankkeen toisen vaiheen toteutuksen (pilotoinnit ja käyttöönotot) kustannusarvioksi vuosille hankkeen kokonaiskustannukset hakijan rahoitusosuus hankkeen kustannuksista

9 kehittäjäkumppaniksi 9(12) terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta haettavan rahoituksen määrä vuoden 2013 loppuun mennessä sekä alustava arvio vuosia koskevasta rahoitustarpeesta. hakijan allekirjoitus Hakemukseen liitetään hankkeen suunnitelma, budjetti, mukaan tulevien kuntien ja kuntayhtymien ja muiden tahojen välinen sopimus hankkeeseen osallistumisesta sekä mahdollinen ote Kaste-alueryhmän pöytäkirjasta. Suunnitelmassa tulee esittää seuraavat tiedot: hankkeen tehtävät ja tavoitteet hankkeen organisointi (omistaja ja muut projektiosapuolet nimettyinä) ja hallinnointi hankkeen vaiheistus ja tuotokset hankkeen toteutus (tehtävät) ja resurssit. Ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelmassa tulee määrittelytyöhön käytettävissä oleva asiantuntijatyöpanos kuvata sekä substanssiosaamisen (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien asiantuntemus eri alueilta, tietoarkkitehtuuriasiantuntemus, juridinen asiantuntemus, tietoturvaan liittyvä asiantuntemus jne.) että eri roolien (projektipäällikkyys, määrittelytyön tilaaminen ja ohjaaminen, määrittelydokumentaation tuottaminen, määrittelydokumentaation kommentointi) kannalta. Hankkeen ei edellytä tuottavan kaikkea tarvittavaa asiantuntemusta, mutta hankesuunnitelmassa tulisi tunnistaa, mitä asiantuntemusta tulee hankkia hankkeen ulkopuolelta ja mitä odotuksia hankkeella on kansallisille toimijoille tässä suhteessa. hankkeen toteutuksessa käytettävä hankehallintamalli ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelmassa kuvataan yleisellä tasolla, toisen vaiheen hankesuunnitelmassa tarkennetulla tasolla hankkeen tuotoksena olevien sähköisten palveluiden, tietojärjestelmien tai järjestelmäkomponenttien hallintamalli, levittämissuunnitelma sekä selvittää palveluihin liittyvät hankintamenettelyt ja mahdollisuudet laajoihin yhteishankintoihin esimerkiksi alueellisten hankintarenkaiden, KL-kuntahankinnat Oy:n tai muun menettelyn avulla. Hankkeen aikana tuotettavien määrittelyjen tulee olla avoimia ja julkisesti saatavilla. Valtionavustuksella hankittavien ohjelmistojen tulee olla joko valmiita niin sanottuun suljettuun lähdekoodiin pohjautuvia valmisohjelmistoja/ohjelmistomoduuleita, joiden käytön laajentamismahdollisuuksista tulee varmistua hankintojen yhteydessä esimerkiksi yhteishankintamenettelyllä, johon sisältyy käytön laajentamisen optiovaraus, tai

10 7. Valtionavustuspäätös Luonnos hakuohjeesta SADe-ohjelman kehittäjäkumppaniksi 10(12) avoimia ohjelmistotuotteita, joiden lähdekoodi ja tekninen dokumentointi ovat jaettavissa ja hyödynnettävissä minkä tahansa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön sähköisissä asiakaspalveluissa. Molemmissa tapauksissa hankittavien ohjelmistojen tulee noudattaa kansallisesti kuvattuja yhteentoimivuuden määrityksiä ja niiden tulee tarjota kansallisten määritysten mukaisesti avoimet ja dokumentoidut rajapinnat. Mikäli haettavaan hankkeeseen liittyy Kaste-ohjelman rahoituksella tai muulla ulkopuolisella rahoituksella kehitettäviä osiota, tulee eri rahoituksella kehitettävät osiot kuvata ja projektoida erillisinä. Valtionapuviranomaisena toimiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee valtionavustusta koskevassa asiassa kirjallisen päätöksen kuultuaan palvelukokonaisuuden klusteriryhmää. Päätöksen tiedot: avustuksen saaja avustuksen kohteena olevan hankkeen/projektin nimi sekä toteutusaika avustuksen saajan yhteyshenkilö avustusta koskevissa asioissa avustuksen kohteen kuvaus hyväksyttävät kustannukset avustuksen määrä ja sen enimmäisosuus hankkeen/projektin kokonaisrahoituksesta avustuksen käyttöehdot ja vaatimukset rahoituksen kohteelle saajan valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta saamien tulojen sekä saajan muiden tulojen vaikutus valtionavustuksen määrään ja käyttöön; valtionavustuksen käyttöaika saajan velvollisuus antaa selvitys valtionavustuksen käyttämisestä ja selvityksen ajankohta; oikaisuvaatimusohje THL:n yhteyshenkilöt avustuspäätökseen liittyvissä kysymyksissä. Jos hankkeen/projektin rahoituksessa, hakijatahossa, toteutusajassa, käyttötarkoituksessa tai muussa hankkeen hyväksyttyyn käyttöön liittyvässä asiassa tapahtuu muutoksia, on niistä viipymättä ilmoitettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle mahdollista päätöksen muuttamista varten.

11 kehittäjäkumppaniksi 11(12) 8. Valtionavustusten maksaminen Valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle yhtenä tai useampana eränä kustannusten ajoittumisen perusteella. Valtionapuviranomainen voi päättää, että valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun avustuksen käytöstä on esitetty valtionapuviranomaiselle hyväksyttävä selvitys. Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa, jos se on valtionavustuksen käytön kannalta perusteltua sekä sen käytön valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Avustuksen maksuhakemuksessa esitettävät tiedot: avustuspäätöksen tiedot avustuksen saajan tiedot yhteyshenkilön tiedot hankkeen tiedot (hankkeen nimi) tieto maksuhakemuksen kohteesta A. kustannusten korvaaminen aikavälillä B. tuotosten toteuttamisen kustannusten korvaaminen C. toteutuksen arvioidut kustannukset hakemukseen liitetään liitteiksi: D. ajantasainen hankesuunnitelma (kohteet A ja C) E. erittely toteutuneista kustannuksista (kohteet A, B, C) F. valmistuneet tuotokset (tai kuvaus valmistuneista tuotoksista) sekä erittely tuotosten toteutuksen kustannuksista (kohteet A ja B). Maksuhakemuksen yhteydessä hakijan tulee toimittaa ajantasainen versio hankesuunnitelmasta. Hakijan tulee kiinnittää erityistä huomioita maksuhakemuksen kohteen esittämiseen hankesuunnitelmassa. 9. Valtionavustusten pohjana olevat hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeelle pääsääntöisesti enintään 75 prosenttia valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Jos hankkeen valtionavustukseen oikeuttaviin kustannuksiin kohdistuu muuta julkista tukea, ei valtionavustus yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää edellä esitettyä. Hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien omarahoitusosuus on pääsääntöisesti vähintään 25 prosenttia valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Nämä tukitasot ja omarahoitusosuudet tarkennetaan valtionavustuspäätöksessä. SADe-rahoituksen yleisohjeen (11/2011) mukaan hyväksyttävinä kustannuksina pidetään kokonaisuuden toteutuksen tarvitsemia hankintalain (348/2007) mukaisesti toteutettujen palvelu-, ohjelmisto- ja tavarahankintojen kustannuksia, momentin käyttöehtojen mukaisesti palkatun vastuuviranomaisille kohdennetun henkilötyövuosimäärän mukaisia henkilöstökuluja sivukuluineen, kokonaisuuden

12 kehittäjäkumppaniksi 12(12) toteutukseen osallistuville muille organisaatioille korvattavaa asiantuntijapalvelun ostoa, valtionavustusta kunnille hankesuunnitelman mukaisiin kokonaisuuksien kehittämistehtäviin sekä asianmukaisia kokous- ja matkakuluja. Valtionavustuspäätöksessä tarkennetaan ja yksilöidään tarvittavilta osin valtionavustukseen oikeuttavat hyväksyttävät kustannukset. 10. Valtionavustusselvitys Hankkeen päätyttyä hankkeen hallinnoijana toimineen kunnan tai kuntayhtymän on annettava 6 kuukauden kuluessa selvitys valtionavustuksen käytöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Valtionavustuspäätöksessä tarkennetaan selvitysvelvollisuus. 11. Valtionavustuksiin liittyvät muut ehdot Avustuksen käytön valvonnassa, tarkastuksessa ja takaisinperinnässä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Kaikissa hankkeen hankinnoissa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista (348/2007). 12. Asiantuntijatuki hankkeille THL järjestää kehittäjäkumppaneille asiantuntijatukea. Kehittäjäkumppaneiden toivotaan hankehakemuksissaan erittelevän, millaista ulkopuolista asiantuntijatukea hankkeessa tarvittaisiin (esim. kokonaisarkkitehtuurimenetelmät, tietosuojakysymykset, hankintamenettelyt jne.). Osana SADe-hanketta on suunniteltu toteutettavan mm. asiantuntijoiden kysymys-vastauspalvelu, johon hankkeiden kysymykset voidaan ohjata. Lisäksi THL tukee hankkeita viestinnällisesti SADeohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuutta koskevassa viestintäsuunnitelmassa tarkemmin sovittavalla tavalla.