Työelämäosallisuuden eurooppalaiset kontekstit: Vammaisuus ja työllisyys. Eurooppalainen UEmploy-raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämäosallisuuden eurooppalaiset kontekstit: Vammaisuus ja työllisyys. Eurooppalainen UEmploy-raportti"

Transkriptio

1 Työelämäosallisuuden eurooppalaiset kontekstit: Vammaisuus ja työllisyys Eurooppalainen UEmploy-raportti UEmploy: Consultancy for Employment Inclusion LLP RO-LEONARDO-LMP Käännös: Greta Preast / Lingoneer

2 Sisällys Tiivistelmä. 3 Osa 1 Yleiskatsaus Eurooppalaiset kontekstit Työ, työllistyminen ja vammaisuus Yhteisiä teemoja, 21 Osa 2 UEmploy UEmploy-hanke, Kansalliset raportit Kansallisten raporttien johtopäätökset UEmploy-kysely vertaileva analyysi Osa 3 Tärkeimmät tulokset Työnantajien tarpeet Vammaisten tarpeet Suositukset päätöksentekijöille Suositukset työnantajille Liite 1: Bibliografia...41 Liite 2: Kumppanien tiedot..44 Liite 3: Kyselyn yksityiskohtainen analyysi

3 Tiivistelmä Nykyaikana vammaisuuden kokemisessa ja vammaisuuteen liittyvissä kuntoutustoimissa on ollut historiallisesti keskeistä suuntautuminen ammattikoulutukseen ja työllistämiseen. Oikeus tehdä työtä ja osallistua mielekkääseen taloudelliseen toimintaan on eräs perustava vammaisia kansainvälisesti koskeva kysymys. Euroopan unionin osallistuminen vammaiskysymyksiin oli alun perin rakentunut Euroopan sosiaalirahaston ammattikoulutusta koskevan toiminnan ympärille luvulla se kuitenkin alkoi edistää sosiaalisten mittapuiden ja välineiden laajempaa käyttöä vammaisten kansalaisten oikeuksien, velvollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun takaamiseksi. Euroopan unionin strategia korostaa tarvetta lähestymistavoille, jotka keskittyvät poistamaan vammaisten täyden kansalaisuuden tiellä olevia esteitä. Eurooppalainen vammaisten työllisyysstrategia keskittyy voimakkaasti oikeuksiin, mahdollisuuksien tasa-arvoon, sosiaaliseen kumppanuuteen ja syrjinnän vastaiseen lainsäädäntöön. Tämän perustana on marraskuussa 2000 hyväksytty direktiivi yhdenvertaisesta kohtelusta työssä (2000/78/EY). Euroopan työmarkkinoiden muuttuva luonne on ensiarvoisen tärkeää huomioida, kun kansalliset hallitukset kehittävät politiikkaa ja strategioita työvoimansa tarpeisiin. Näihin työmarkkinoiden trendeihin on nyt lisättävä myös sosioekonomisen kriisin kumuloituvat vaikutukset vuodesta 2008 eteenpäin. Niillä on ja tulee jatkossakin olemaan merkittävä vaikutus vammaisten eurooppalaisten työllistymismahdollisuuksille. Tämä raportti heijastaa joitakin koko Eurooppaa koskevia yh- 3

4 teisiä kysymyksiä. Nämä kysymykset puolestaan heijastavat vammaisasioiden kehityksen epätasaista ja vaihtelevaa kansallista tasoa. UEmploy-hankkeen kansallisten raporttien yleiset tulokset ja johtopäätökset 1 osoittavat joissakin asioissa merkittävää samankaltaisuutta maiden välillä. Yhteisiä teemoja ovat muun muassa seuraavat: Politiikka ja lainsäädäntö Maissa, joissa on työlainsäädäntöä, se ymmärretään vain osittain tai sen toimeenpanoa ei valvota. Ulkoiset syyt ovat usein tärkeimpiä, kun tehdään kansallisia aloitteita uudeksi lainsäädännöksi tai politiikaksi. Kansallinen politiikka ja strategiat ilmaisevat usein pelkkiä toiveita. Ne ovat epäjohdonmukaisia, ja niistä puuttuvat käytännön työkalut kohderyhmien suorittamaa käytännön toimeenpanoa varten. Kansallinen lainsäädäntö ja EU-lainsäädäntö tulisi arvioida vammaisten työllistämisen kannalta ja selvittää tarpeelliset kehityskohteet. Vammaisuuden luokitus Vammaisuudesta ei ole yhteistä ymmärrystä tai määritelmää. Nykyiset vammaisuuden luokittelut ja määritelmät tulisi standardoida kautta Euroopan. Stigmatisoituminen 1 UEmploy-hanketta tukee Euroopan komission elinikäisen oppimisen ohjelma osana Leonardo da Vinci -ohjelmaa. Ks. osa 2 tai 4

5 Vammaisten työmahdollisuuksiin liittyy vahva erottelun perintö; heillä ei ole perinteisesti ollut pääsyä tavallisille työmarkkinoille. On todisteita rakenteellisesta syrjinnästä, joka tapahtuu kiintiöiden ja vastaavien keinojen kautta. Työnantajien vastustusta vammaisten työllistämistä kohtaan osoittaa tehokkaasti se, että useimmissa maissa he maksaisivat mieluummin sakkoja kuin palkkaisivat vammaisia kansallisten kiintiöiden suosittelemalla tavalla. Se, että näillä sakoilla rahoitetaan tavallisesta työelämästä erillistä työllistymistä tai erikoistunutta kuntoutusta, vain lisää vaikeuksia entisestään. Yrityksillä ja työnantajilla ei ole tietoa, tietoisuutta eikä taitoja vammaisten palkkaamiseen. Vammaisuus ei näy julkisessa tai työllisyyteen liittyvässä keskustelussa. Sitkeä pelko, ennakkoluulo, tietämättömyys ja kiinnostumattomuus on levinnyt laajalle yhteiskuntaan, mikä haittaa työllistymismahdollisuuksia. Tutkimus EU-maissa nykyisin käytettävät työllistymismallit on arvioitava ja tehtävä vertaileva analyysi kansainvälisistä kuntoutusstandardeista. Tarvitaan standardoitu eurooppalainen toimintatapa vammaisten työllistämistä, heidän kokemuksiaan ja työmahdollisuuksiaan koskevien tilastotietojen kokoamiseen ja analysointiin. Työttömyysasteet ovat useimmissa tapauksissa yleistettyjä; on suositeltavaa luoda niiden analysointiin standardoitu lähestymistapa, joka ottaa laajemmat väestönkehitystrendit huomioon. Vammaisuuden kokemukset on liitettävä laajempiin sosioekonomisiin ja väestöllisiin tekijöihin. Erityisen tärkeää on saada tasa-arvoinen koulutus, jonka avulla voi päästä mukaan normaaliin työelämään. Kiintiöjärjestelmät 5

6 Kansallisissa raporteissa esiintyi johdonmukaisena osana luottamus kiintiöjärjestelmiin, joiden on tarkoitus varmistaa osallisuus (usein minkälainen osallisuus tahansa) työmarkkinoihin. Nämä järjestelmät ovat usein tökeröitä yrityksiä kohdella ihmisiä heidän lääketieteellisten ominaisuuksiensa mukaan, ei ammattitaidon tai työllistettävyysnormien. Hankittu vammaisuus Vammaisuuden määrät liittyvät ikääntymiseen. On tärkeää tarkastella myös työssä saatuja vammoja tavoitteena ei ole pelkästään vammaisten palkkaaminen vaan myös vammautuneiden mahdollisuus jatkaa entisessä työssään. Vammaisuuden mallit Medikalisaatio on ammattilaisilla ja viranomaisilla yleinen lähestymistapa vammaisuuteen. Ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa mahdollistaisi suuremman tietoisuuden ja vaikutuksen. Koulutus ja työssä kehittyminen Työntekijöiden koulutus ja kehittyminen työssä sivuutetaan useimmissa ympäristöissä täysin. Kaikissa kansallisissa raporteissa ilmeni johdonmukaisen ja itsenäisen ammattikoulutuksen puute. Tällaisen koulutuksen tulisi perustua itsenäisen elämän, universaalin suunnittelun, esteettömyyden ja työn muokkaamisen periaatteille. Ne varmistaisivat parempia lopputuloksia sekä työnantajille että vammaisille työntekijöille. Parhaat käytännöt 6

7 Käytäntöjen tulisi siirtyä vammaisten työllistämiseen pakottavista rankaisevista järjestelmistä laadukkaisiin toimiin, jotka tuottavat jaettuja hyötyjä. On tarvetta selkeälle johtajuusroolille, jota tukevat todistettavasti parhaat käytännöt. Konsultointi Työllistymistä edeltävä seulonta, arviointi ja työllistymisen jälkeinen tuki ovat erittäin hyödyllisiä, mutta niitä ei yleensä ole tarjolla. Konsultoinnin kehittämistarve on havaittu olennaisen tärkeäksi. UEmploy pyrkii vastaamaan näihin puutteisiin kehittämällä innovatiivisia tukimuotoja sekä mahdollistamalla mielekästä, työllistämiseen perustuvaa syrjinnän vastaista toimintaa työmarkkinoille tulevien vammaisten hyväksi. Konsultointiprosessi mahdollistaa jäsennetyn päätöksenteko- ja riskianalyysimenettelyn, joka tarjoaa vammaisille ja työnantajille ratkaisuja parhaiden työtehtävien ja työnkuvien valintaan kullekin vammaiselle. UEmploy-kumppanit pyrkivät ylläpitämään ja edistämään konsultointiverkostoa tarkoituksena vahvistaa konsultointiprosessia, joka vaikuttaisi suoraan vammaisiin, työnantajiin ja päätöksentekijöihin tasa-arvoisen työllistymisen saavuttamiseksi kautta Euroopan. 7

8 8

9 Osa 1 Yleiskatsaus Nykyaikana vammaisuuden kokemisessa ja vammaisuuteen liittyvissä kuntoutustoimissa on ollut historiallisesti keskeistä suuntautuminen ammattikoulutukseen ja työllistämiseen. Kun on pyritty edistämään tasa-arvoisia oikeuksia ja ehkäisemään vammaisten sosiaalista syrjäytymistä, on pyrkimysten ytimessä ollut kaikissa maissa tietty keskittyminen työhön sekä välineenä että päämääränä. Keskittyminen työhön kumpuaa asenteista, joilla on syvät juuret lainsäädännössä, uskomuksissa ja käytännöissä. Jotkin näistä asenteista olivat olennaisesti hyväntekeväisyyteen suuntautuneita. Toisaalta työtä tarkasteltiin palauttavana tai korvaavana niille (erityisesti sotaveteraaneille), jotka olivat saaneet vammoja. Vammaisuuden kokemiseen liittyvä voimakas ulossulkeminen on usein värittänyt sosiaalisia lähestymistapoja ja sosiaalipolitiikkaa, ei vähäisimpänä pääsyä työmarkkinoille. Vammaisuuden medikalisoidussa kontekstissa (ja siihen liittyvissä erikoistuneissa kuntoutusohjelmissa) työ on liitetty sekä terapeuttiseen paranemiseen että optimaalisen toimintakyvyn palauttamiseen. Sosiaaliturvan kontekstissa vammaisten työ on nähty tehokkaimmaksi keinoksi palauttaa yksilöt tuottavalle toimintatasolle ja vähentää valtiolle koituvia kuluja. Hyväntekeväisyysmalleissa vammaisten työ on mielletty keinoksi mielekkääseen toimintaan tarjoamalla jonkinlaista päivähoitoa tai työterapiaa niille, joiden ei ole katsottu kykenevän tehokkaampaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. 9

10 Vammaisille nämä perinteiset työmallit ovat olleet ongelmallisia, erityisesti itsenäisen elämisen liikkeen (Independent Living) saamien merkittävien voittojen sekä kansalaisoikeuksien näkökulmasta. Parhaimmillaankin niitä on pidetty alentavina. Pahimmillaan näiden mallien katsotaan vähentävän vammaisten kykyä ja mahdollisuuksia osallistua palkkatyöhön itsenäisinä kansalaisina. Työ on keskeisessä asemassa yksilön arvokkuudelle, itseluottamukselle ja sosiaaliselle merkitykselle. Työ antaa ihmisille arvostetun identiteetin ja tunteen kuulumisesta yhteiskuntaan. Työ vahvistaa yksilöiden toimintaa ja asemaa suhteessa elettyyn kokemukseen ja muihin yhteisön jäseniin. Ei ole siis sattumaa, että vammaisille suunnatut palvelut ja tukimuodot ovat keskittyneet työhön. Siirtymisen riippuvuudesta ja laitostuneisuudesta itsenäiseen, yhteiskunnallisesti vaikuttavaan kansalaisuuteen on lähes yksimielisesti katsottu vaativan lähestymistapaa, jossa työ on keskeisessä asemassa. Taitojen hankkiminen ja työllistyminen ovat olleet tehokkaita keinoja arvostettuun olemassaoloon. Vammaisuuden ja ammattimaisen kuntoutuksen piirissä viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset ovat ammentaneet avoimesti myös kansalaisoikeuksien mallista ja vaatineet juridista puuttumista koettuun syrjintään. Tämä prosessi, joka ei ole millään muotoa vielä päättynyt, on tehnyt työstä ja työllistymisestä tasa-arvon mittapuita sen sijaan että ne olisivat paranemisen takaavia mekanismeja. Tässä dynamiikassa vammaisuus on korostanut uudelleen oikeuttaan määrittää työ niiden etujen kautta, joita se voi tuoda vammaisille. Työtä ei enää mielletä ulkoisesti määritettäväksi rakenteeksi, johon ihmiset on pakotettava sopimaan. Oikeus tehdä työtä ja osallistua mielekkääseen taloudelliseen toimintaan on eräs vammaisia koskettavista peruskysymyksistä kansainvälisesti. Vammaisuutta koskevien sosiaalisten interventioiden pitkässä historiassa (sekä ammatillisen kuntoutuksen perspektiiveissä ja tekniikoissa) työkyky ja kyky osallistua yhteiskunnan toimintoihin on ollut keskeistä muiden kansalaisoikeuksien toteutumiselle. 10

11 Tämä prosessi perustuu seikkaan, että kun mahdollisuudet tehdä työtä ja elää itsenäistä elämää paranevat, myös ihmisen muut elämänalueet kohenevat. Leonardo da Vinci -ohjelman tukema UEmploy-hanke perustuu määrälliseen ja laadulliseen tutkimukseen, jota suoritetaan hankkeen kumppanuuksien puitteissa. Hanke kumpuaa niistä merkittävistä toteutuspuutteista, joita eurooppalaisilla yrityksillä on liittyen yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja vammaisten oikeuteen tehdä työtä. Hankkeen perustan muodostaa EU:n tutkimus kuntoutuksesta ja kuntoutusstrategioista muutoksenhallinnan osina. 1.0 Eurooppalaiset kontekstit Työllisyyden käsite on keskeinen Euroopan kasvu- ja kehitysstrategiassa. Kykyä löytää ja säilyttää työpaikka pidetään olennaisena ihmisen kehitykselle. Työllisyys on muutakin kuin keino ansaita rahaa työsuorituksilla. Työtä pidetään keskeisenä tekijänä ihmisen identiteetille ja kehitykselle, ja se on olennainen persoonallisen identiteetin rakenneosa. Se muodostaa myös perustan kaikille eurooppalaisille koulutus- ja sosiaalitukijärjestelmille. Tilanteessa, jossa muutoksen vauhti on mullistanut työn ja työllisyyden peruspiirteitä, pätee edelleen työn keskeinen merkitys ihmisten yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja kehitykselle. Tästä syystä Euroopan työllisyysstrategiat ja -toimet ovat olleet perustana laajemmille sosiaalisille ja yhteisöllisille lähestymistavoille. Euroopan työllisyysstrategia laadittiin ensi kerran vuonna Sitä kehitettiin tämän jälkeen Amsterdamin sopimuksen työllisyyssopimuksella. Sopimus asetti etusijalle työllisyyden edistämisen ja vaati jäsenmaita koordinoimaan politiikkaansa niin, että työllisyys kehittyy tasapainoisen ja kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kontekstissa. 11

12 Myöhemmin, joulukuussa 1997, ministerineuvosto hyväksyi sarjan työllisyyspolitiikan suuntaviivoja. Ne perustuivat neljään avainteemaan, joita kunkin jäsenmaan kansallisten työllisyystoimien tuli vastata. Neljä teemaa nostettiin etusijalle EU:n sosiaalisen toiminnan aloitteissa. Ne muodostivat perustan myös myöhemmälle Lissabonin julistukselle vuonna Teemat ovat seuraavat: työllistyvyys yrittäjyys sopeutumiskyky yhtäläiset mahdollisuudet. Euroopan unionin osallistuminen vammaiskysymyksiin oli alun perin rakentunut Euroopan sosiaalirahaston ammattikoulutusta koskevan toiminnan ympärille luvulla se kuitenkin alkoi edistää sosiaalisten toimenpiteiden ja keinojen laajempaa käyttöä vammaisten kansalaisten oikeuksien, velvollisuuksien ja tasaarvoisen kohtelun takaamiseksi. EU tunnisti eri jäsenmaiden hyvin erilaiset vammaisuutta koskevat lähestymistavat, käsitykset, mekanismit ja politiikat. Se alkoi kuitenkin edistää joitakin jäsenmaiden yhteisiä hankkeita. Ensimmäinen näistä oli Helios-ohjelma, joka jatkui vuoteen Se sai osaltaan Euroopan unionin ministerineuvoston hyväksymään raportin Euroopan yhteisön uusi vammaisstrategia, joka omaksui Yhdistyneiden kansakuntien standardisäännöt ja laajensi niitä. Raportti korosti erityisesti työllistymisen ja syrjinnän vastaisia periaatteita tärkeinä elementteinä vammaisten yhteiskunnallisen osallistumisen kehittämisessä. 12

13 Euroopan komissio on vuodesta 1988 lähtien edistänyt aktiivisesti yhteistyötä vammaisalalla. Komissio on parhaillaan jatkamassa keskipitkän aikavälin sosiaalista toimintaohjelmaansa tiedonannolla ja neuvoston päätöslauselmalla, joka koskee vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjinnän ehkäisemistä. Päätöksen tulisi muun muassa omaksua EU:n tasolla vuonna 1993 hyväksytyt YK:n standardisäännöt yhtäläisistä mahdollisuuksista vammaisille. Käytännössä päätöslauselma olisi jäsenmailta merkittävä sitoumus tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaamiseen vammaisille. Se auttaisi sekä nostamaan standardeja asteittain parhaisiin käytäntöihin kansallisella tasolla että lisäämään koordinointia EU:n tasolla. (Euroopan komissio 1996) Euroopan tasolla nämä tavoitteet tunnustettiin myös erilaisissa selvityksissä ja raporteissa. Erään niistä laati Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus CEDEFOP vuonna Raportissa tarkasteltiin vammaisten tarvetta päästä työhön ja pysyä työssä. Siinä arvioitiin koulutus- ja tukimekanismeja, korostettiin eri vammaisuuskategorioiden vaihtelevia tarpeita sekä painotettiin asiaankuuluvan ja mielekkään arvioinnin merkitystä sopivaan työhön sijoittumiselle. Raportissa todettiin seuraavaa: Asiaankuuluvaa apua saadessaan tällaisista vakavista fyysisistä vammoista kärsivät ihmiset voivat päästä työhön aivan yhtä hyvin kuin lievästi vammaiset. Heidän ammatillinen sopeutumisensa työhön riippui heidän älyllisistä kyvyistään sekä siitä, oliko heidät siirretty erikoiskoulusta normaaliin kouluun niin pian kuin mahdollista. Tämän ryhmän mahdollisuuksia pidetään niin huonoina kuin pidetään, koska heidän todellisista kyvyistään ollaan tietämättömiä, ja ne 13

14 on arvioitu väärin. Sama koskee paljolti myös sokeita ja näkövammaisia, kehitysvammaisia ja emotionaalisesti häiriintyneitä ihmisiä, joiden työllistymismahdollisuuksia pidetään samoin huonoina. Tässäkin potentiaaliset työnantajat ovat todennäköisesti varsin epävarmoja. (CEDEFOP 1992, s. 45) Eurooppalainen tarkastelutapa on korostanut vammaisten saamista mukaan yhteiskuntaan asianmukaisen työllistämisen avulla sekä yhtäläisten mahdollisuuksien kehittämistä. Vuonna 1997 julkaistussa päätöslauselmassaan vammaisten yhtäläisistä mahdollisuuksista Euroopan komissio tunnusti ensisijaisen vastuun toimista olevan yksittäisillä jäsenmailla, mutta esitti kuitenkin joukon tärkeitä ohjaavia periaatteita. Komissio tunnusti, että Euroopan yhteiskunnat ovat rakentuneet suureksi osaksi niiden keskivertokansalaisten tarpeiden ympärille, jotka eivät ole vammaisia. Vammaiset sen sijaan oli suljettu pois suuren enemmistön nauttimista oikeuksista ja mahdollisuuksista. Vammaisten ulossulkemisen tärkeimmiksi alueiksi komission määritteli seuraavat: Koulutus syrjivät järjestelmät, rajattu pääsy valtavirran resursseihin mukaan lukien laadukas koulutus Työ korkea työttömyysaste ja syrjäyttävät työllistämiskäytännöt Liikkuvuus ja esteettömyys vaikea pääsy julkisiin kulkuneuvoihin ja rakennuksiin Asuminen soveltuvien tai mukautettavissa olevien asuntojen niukkuus tai kalleus Sosiaaliturva minimaalinen tuki, byrokratian monimutkaisuus ja rajoitukset. 14

15 Komissio katsoi voivansa toimia parhaiten käyttämällä omia resurssejaan ja rohkaisemalla jäsenmaita kaikessa erilaisuudessaankin korostamaan yhteisiä standardeja ja tavoitteita. Komissio katsoi, että konkreettinen toimintastrategia edistämään vammaisten eurooppalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia voitaisiin luoda parhaiten seuraavilla keinoilla: valtavirtaistaminen (mainstreaming) yhteistyö kansalaisjärjestöjen työn kannustaminen työllisyys tieto- ja tietoliikenneteknologiat EU:n rakennerahastot. Euroopassa valtavirtaistamisella on ollut dramaattinen vaikutus kansallisen politiikan muotoutumiseen sekä siihen, miten vammaisten tarpeisiin reagoidaan rakenteellisesti. Euroopan komissio määrittelee valtavirtaistamisen seuraavasti: Politiikan muotoileminen niin, että se mahdollistaa vammaisten täyden osallistumisen taloudellisiin, sosiaalisiin ja muihin prosesseihin yksilöllistä valinnanvapautta kunnioittaen. Se tarkoittaa myös, että relevantteja kysymyksiä ei tule enää tarkastella erillään valtavirran päätöksentekokoneistosta, vaan ne tulee nähdä selkeästi sen erottamattomiksi elementeiksi. (KOM96 406; 19 ) 15

16 Euroopan unionin strategia korostaa tarvetta lähestymistavoille, jotka keskittyvät poistamaan niitä esteitä, jotka ehkäisevät vammaisilta täyden kansalaisuuden. Nämä puitteet korostavat tarvetta parantaa valtiovallan yhteistyötä vammaisalan kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöjen ja sosiaalisten kumppanien (työnantajien ja ammattiliittojen) välistä yhteistyötä pidetään myös keskeisenä vammaisten työhön saamiseen tähtäävälle politiikalle. Euroopan komissio on koonnut sarjan politiikka-asiakirjoja, työllistämisen suuntaviivoja sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä (Euroopan komissio 1998). Eurooppalainen vammaisten työllisyysstrategia keskittyy voimakkaasti oikeuksiin, mahdollisuuksien tasa-arvoon, sosiaaliseen kumppanuuteen ja syrjinnän vastaiseen lainsäädäntöön. Tämän perustana on marraskuussa 2000 hyväksytty direktiivi yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (2000/78/EY). 1.1 Työ, työllisyys ja vammaisuus Yhdenmukaistettujen eurooppalaisten työstandardien rinnalla on puutetta myös yhteisistä vammaisuuden määritelmistä. Vaikka vammaisiksi on luokiteltu suuri määrä ihmisiä, heistä ei edelleenkään ole Euroopan tasolla luotettavia tilastoja. Vertailua monimutkaistaa erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö eri maissa. Tämä vaikeuttaa suoraa vertailua, mutta kaikissa kansallisissa ympäristöissä erottuu tiettyjä pääsuuntauksia. Eräs niistä on kaikissa maissa ilmenevä vähäinen vammaisten työelämäosallisuus. Työllisyysasteen on laskettu olevan % ei-vammaisten eurooppalaisten työllisyysastetta alhaisempi (Euroopan komissio 2007). 16

17 Monien työmarkkinoille menneiden vammaisten peruskoulutustaso on hyvin heikko. Vammaiset eurooppalaiset tekevät vähäistä osaamista vaativia töitä näin useammin kuin ei-vammaiset. Jos tietoja on olemassa (Ranska, Espanja, Saksa, Ruotsi, Irlanti), ne osoittavat, että vammaiset ovat yliedustettuina vähäistä tai olematonta ammattitaitoa vaativissa töissä. Tämä liittyy suoraan siihen, että he ovat yleisesti ottaen matalapalkkaisissa töissä. Tilastojen standardoimattomuus ei peitä sitä tosiasiaa, että vammaiset eurooppalaiset kärsivät merkittävästi suuremmasta työttömyydestä, alityöllistymisestä ja huonopalkkaisuudesta sekä heikommista työoloista (EIRO 2002). Sirpaleisetkin tiedot osoittavat myös, että vammaisten työt keskittyvät vähäistä tai olematonta ammattitaitoa vaativalle tasolle. Vammaisten työntekijöiden osalta ei ole saatavana Euroopan kattavia tietoja työllistymisalasta, työsuhteen kestosta ja tyypistä tai yrityksen koosta. Vain harvat maat kokoavat järjestelmällisesti tällaisia tietoja, mutta olemassa olevat tiedot osoittavat, että vammaisten ja eivammaisten välillä on enemmän tai vähemmän merkittäviä eroja. Hallitukset ympäri maailmaa korostavat tarvetta väestönsä taitojen ja pätevyyksien päivittämiseen. Tehokkaita uudistuksia ja muutoksia on vaikea toteuttaa, koska niihin liittyy niin monia sektoreita, toimielimiä ja instituutioita, joiden tavoitteet eroavat toisistaan. Tämä on useimmissa maissa mutta erityisesti Euroopassa johtanut päätöksentekijät toteamaan, että työntekijöiden taitojen, pätevyyksien ja tietämyksen laajentaminen ja päivittäminen on elinikäinen prosessi. Tämä on välttämätöntä, jos talouksien on tarkoitus luoda ja laajentaa hyväpalkkaisia korkean osaamisen työpaikkoja. Erityisesti Euroopan kontekstissa hallitukset ovat näin tunnustaneet, että koulutuspolitiikan avulla on pyrittävä myös sosiaalisiin sekä ympäristöön ja kulttuuriin liittyviin päämääriin ei vain talouden ja työllisyyden tavoitteisiin. 17

18 On ensiarvoisen tärkeää huomioida Euroopan työmarkkinoiden muuttuva luonne, kun kansalliset hallitukset kehittävät politiikkaa ja strategioita työvoimansa tarpeisiin. Kaikissa maissa maatalouden työpaikkoja on kadonnut. Työllisyys on vähentynyt huomattavasti perinteisillä sektoreilla ja raskaassa teollisuudessa. Samaan aikaan uudemmat sektorit ja palvelusektorit ovat kasvaneet. Näitä ovat muun muassa matkailu, rahoitus- ja vakuutusala, majoitus- ja ravintolapalvelut, sosiaalipalvelut, IT- ja teknologiapalvelut, sekä yhteisölliset ja henkilökohtaiset palvelut. Yrittäjyys ja osa-aikatyö ovat myös jatkuvasti lisääntyneet Euroopassa. Nämä muutokset työhön liittyvien toimintojen luonteessa ja malleissa ovat ilmeisen merkittäviä ohjelmille, joita käytetään koulutuksessa (oppivelvollisuuskoulussa, sen jälkeisessä koulutuksessa ja jatkokoulutuksessa) sekä työnhakijoiden valinnassa. Näihin työmarkkinoiden suuntauksiin on nyt lisättävä myös sosioekonomisen kriisin kumulatiiviset vaikutukset vuodesta 2008 eteenpäin. Niillä on ja tulee jatkossakin olemaan merkittävä vaikutus vammaisten eurooppalaisten työllistymismahdollisuuksille. Julkisen kulutuksen ankara rajoittaminen, joidenkin valtioiden velkaantuminen, julkisten palvelujen lisääntyvä yksityistäminen sekä väestörakenteen kriittinen vaikutus ikääntymisen ja muuttoliikkeen myötä korostavat kaikki sitä, miten tärkeää on keskittyä tasa-arvoiseen osallistumiseen aiempaa ratkaisevasti kovemmassa kilpailuympäristössä. Uusi Euroopan vammaisstrategia korostaa erityisesti vammaislainsäädäntöä, vammaispolitiikkaa ja työllistymistä. Kaikissa Euroopan maissa on jonkinlaista syrjinnän vastaista lainsäädäntöä, mutta työllistymisen ja työnhakustrategioiden tavat ja standardit vaihtelevat laajalti. 18

19 Työsyrjintä vammaisuuden perusteella on erikseen kielletty: kansallisissa perustuslaeissa (Suomi, Kreikka, Italia, Espanja, Portugali) vammaisia koskevissa syrjinnän vastaisissa laeissa (Ranska, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta) yleisissä syrjinnän vastaisissa laeissa (Tanska, Irlanti). Useimmissa maissa on omia lakeja ja säännöksiä vammaisten saamiseksi työelämään. Nämä keskittyvät työvoimakiintiöihin, irtisanomissuojaan, taloudellisiin kannustimiin työnantajille, työpaikkojen mukauttamiseen, palkkauksen tukeen ja sakkoihin. Sopivan työn löytämistä hakijoille, työhönsijoittamistekniikoita, ammatinvalinnanohjauksen strategioita ja sijoittamismenetelmiä ei ole lainkaan standardoitu. Standardit ja lähestymistavat vaihtelevat toisinaan jopa saman maan sisällä. Vaihtelua saattaa aiheuttaa sekin, mikä toimija on ulkoistettu tekemään kyseinen työ, tai mihin vammaisuuden kategoriaan yksilö on luokiteltu. Työstandardien käyttö työn vaatiman ammattitaidon määrittelyyn ja sopivien työpaikkojen löytämiseen vammaisille ei ole Euroopassa ollut järjestelmällisen kehitystyön kohteena. Tätä ilmentää se, ettei käytössä ole mitään sellaista yhteistä ammattinimikettä kuin kuntoutusneuvoja. Sama seikka näkyy myös siitä, että Yhdysvaltain ja Euroopan malleissa on hyvin erilainen käsitys hyvinvointietuuksia koskevasta arvioinnista. Euroopassa työarviointeja voivat suorittaa lääketieteelliset tai puolilääketieteelliset ammattilaiset, psykologit, työterapeutit tai yleinen kuntoutushenkilökunta, joka työskentelee valtion, ministeriöiden tai kansalaisjärjestöjen palveluksessa. 19

20 Viime vuosina jotkin organisaatiot ovat puuttuneet seikkaan, ettei työanalyysille ole yhteisiä puitteita eikä työkuntoutuksen asiantuntijoille standardeja. Toimijoina ovat kuitenkin olleet lähinnä lääketieteelliset kuntoutuskeskukset (Saksan Heidelberg, Alankomaitten Hoensbroeak), vammaspesifiset toimielimet (Espanjan ON- CE) tai yleishyödylliset työ- ja koulutuslaitokset (Irlannin Rehab Group). Nämä tahot sekä sellaiset kehittymässä olevat ammattilaisten ryhmät kuin European Platform for Vocational Rehabilitation (www.epvr.org) ja European Union of Supported Employment ovat peräänkuuluttaneet yhteistä ammattimaista lähestymistapaa standardien käytölle työhönsijoitusprosessissa. Vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, että kansallinen politiikka mukauttaisi työstandardeja ja ammattianalyysejä muuhun kuin tilastollisiin vertailuihin, työhönsijoitustekniikoihin tai politiikan kehittämiseen julkisella tasolla. Palveluntarjoajat ja yksityiset työnantajat ovat kuitenkin alkaneet ilmaista merkittävää kiinnostusta siihen, miten tällaiset menetelmät voivat edistää työntekijöiden soveltuvuutta työhön, vammautuneiden työntekijöiden palaamista työhön sekä koulutustarpeiden arviointia. Tämä avaa kentän suunnitelluille ja erikoistuneille koulutus- ja tukitoimille, jotka vastaavat nykyisiin tarpeisiin, ilmentävät korkeatasoista metodologiaa sekä rakentuvat muiden maiden parhaille käytännöille. On ehkä hyödyllistä suorittaa vertailua Yhdysvaltain perinteisiin ja asiantuntemukseen. Itsenäisen elämisen liike siirsi Yhdysvalloissa vammaisuuden keskipisteen pois yksilöstä ja kohti sitä ympäristöä, jossa yksilöt toimivat. Uusi paradigma oletti, että vammaiset voivat osallistua kaikille elämänalueille, jos ympäristön esteet (esim. fyysiset, sosiaaliset ja poliittiset) poistetaan, jos tarjolle tulee uutta 20

21 avustavaa teknologiaa, ja jos on mahdollista suunnitella uusia sosiaalisia järjestelyjä tukemaan tätä. Tämän näkemyksen huippukohtana oli Americans with Disabilities Act -lain säätäminen vuonna Vammaisaktivistien ja päätöksentekijöiden huomion keskipisteenä on Yhdysvalloissa nyt se, miten poistetaan esteitä vammaisten työllistymiseltä ja luodaan sille uusia mahdollisuuksia. ADA-lain vaikutus kansainväliseen vammaisliikkeeseen on ollut merkittävä. ADA kumpuaa kuitenkin pitkästä yhdysvaltalaisen vammaislainsäädännön perinteestä. Yhdysvaltain ensimmäinen vammaisten työkuntoutusohjelma aloitettiin vuonna Näiden lainsäädännön innovaatioiden tärkeimmät näkökohdat ovat seuraavat: Ne antavat yksilöille vallan tehdä henkilökohtaisiin tarpeisiin liittyviä valintoja, kun he hankkivat työtä Ne tarjoavat tunnistettuihin tarpeisiin perustuvaa lisätukea, joka auttaa yksilöitä saamaan ja säilyttämään asianmukaista ja mielekästä työtä. Yhdysvaltalainen tutkimus viittaa siihen, että julkisessa tuessa voidaan saavuttaa merkittäviä epäsuoria kustannussäästöjä, kun vammaiset tulevat työmarkkinoille. Vammaisten itsetunto ja motivaatio paranevat, ja he saavat mahdollisuuksia fyysiseen toimintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen työtoverien kanssa. Myös taloudelliset huolet vähenevät. Linkki oikeuksia korostavaan kuluttajaliikkeeseen sekä itsenäisen elämisen (Independent Living) perspektiiviin antaa tälle erityistä tehoa, kun sitä tarkastellaan Euroopan tulokulmasta. 21

22 Euroopan unioni, kansalliset hallitukset sekä paikalliset ja alueelliset hallintoelimet ovat kehittäneet uusia poliitiikan välineitä tai käyttäneet vanhoja vastatakseen nouseviin uusiin haasteisiin. Useimmissa tapauksissa tämä on kuitenkin merkinnyt vanhojen politiikkavälineiden asteittaista omaksumista, ei radikaalien uusien mekanismien käyttöä. Uusiin trendeihin on kriisissä reagoitu usein osittaisesti tai pirstaleisesti. Työllistymiskoulutusta koskevat interventiot voivat edistää uusia visioita ja politiikan paradigmoja kaikilla sosiaalisen oppimisen tasoilla. Ne voivat puuttua globalisoituvan oppimistalouden olennaisiin piirteisiin ja näiden poliittisiin implikaatioihin. Tämä on haasteellista, kun huomioidaan se teoreettinen kehys, johon oppimistalouden käsite on upotettu. Tilanne kehittyy myös nopeasti taloudellisten uudelleenjärjestelyjen ja tasa-arvon kontekstissa. Euroopan unioni on korostanut sosiaalista markkinamallia ja kumppanuutta, joiden ansiosta on muodostunut koko unionin laajuisia temaattisia kytköksiä. Uusi raha sekä uudet ideat ja standardit ovat luoneet uusia sosiaalisen tasa-arvon mahdollisuuksia. Proaktiivisella politiikalla on ollut aidosti vaikutusta, kun se on korostanut uusien tai marginalisoitujen ihmisryhmien saamista perinteisen työvoiman osaksi sekä tästä koituvia etuja. Jos tasa-arvo sijoittuu oppimisen kontekstiin, se paranee suuresti innovaation kontekstissa. Perinteisesti ulossuljettujen ryhmien mukaan tuominen ei ole enää ongelma, joka on ratkaistava, vaan myös haaste laajempien luovien prosessien edistämiselle. Kaikkialla Euroopan unionissa on yhä vakavia ongelmia, vaikka tavaran ja työvoiman vapaa liikkuvuus onkin saavutettu. Työttömyys on edelleen häiritsevän korkealla tasolla. Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Rasismi ja syrjintä on ollut kasvussa. Tämän kaiken lisäksi EU on laajentunut 27- jäseniseksi. Kehitys tuo mukanaan uusia kysymyksiä ja ongelmia, jotka vaativat 22

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.fi Tiimi Robert Arnkil, Tmi Arnkil Dialogues Esa Jokinen, Tmi Benefit

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 14. toukokuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työehdoista (KOM(2002) 149

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais-Suomen TE -toimisto, Turku 17.9.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Sini Harju & Heini Nukari 23.02.2016 Sisällysluettelo 1. Vammaisuus ja sen toiseus 2. Vammaisen ihmisen arki -video 3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura ry Euroopassa Noin 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015 Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015 Petri Puroaho Miksi olen Kainuussa? 6.10: Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston, Tuetun työllistymisen palveluiden pyynnöstä (Helena Karppinen,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot