Työelämäosallisuuden eurooppalaiset kontekstit: Vammaisuus ja työllisyys. Eurooppalainen UEmploy-raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämäosallisuuden eurooppalaiset kontekstit: Vammaisuus ja työllisyys. Eurooppalainen UEmploy-raportti"

Transkriptio

1 Työelämäosallisuuden eurooppalaiset kontekstit: Vammaisuus ja työllisyys Eurooppalainen UEmploy-raportti UEmploy: Consultancy for Employment Inclusion LLP RO-LEONARDO-LMP Käännös: Greta Preast / Lingoneer

2 Sisällys Tiivistelmä. 3 Osa 1 Yleiskatsaus Eurooppalaiset kontekstit Työ, työllistyminen ja vammaisuus Yhteisiä teemoja, 21 Osa 2 UEmploy UEmploy-hanke, Kansalliset raportit Kansallisten raporttien johtopäätökset UEmploy-kysely vertaileva analyysi Osa 3 Tärkeimmät tulokset Työnantajien tarpeet Vammaisten tarpeet Suositukset päätöksentekijöille Suositukset työnantajille Liite 1: Bibliografia...41 Liite 2: Kumppanien tiedot..44 Liite 3: Kyselyn yksityiskohtainen analyysi

3 Tiivistelmä Nykyaikana vammaisuuden kokemisessa ja vammaisuuteen liittyvissä kuntoutustoimissa on ollut historiallisesti keskeistä suuntautuminen ammattikoulutukseen ja työllistämiseen. Oikeus tehdä työtä ja osallistua mielekkääseen taloudelliseen toimintaan on eräs perustava vammaisia kansainvälisesti koskeva kysymys. Euroopan unionin osallistuminen vammaiskysymyksiin oli alun perin rakentunut Euroopan sosiaalirahaston ammattikoulutusta koskevan toiminnan ympärille luvulla se kuitenkin alkoi edistää sosiaalisten mittapuiden ja välineiden laajempaa käyttöä vammaisten kansalaisten oikeuksien, velvollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun takaamiseksi. Euroopan unionin strategia korostaa tarvetta lähestymistavoille, jotka keskittyvät poistamaan vammaisten täyden kansalaisuuden tiellä olevia esteitä. Eurooppalainen vammaisten työllisyysstrategia keskittyy voimakkaasti oikeuksiin, mahdollisuuksien tasa-arvoon, sosiaaliseen kumppanuuteen ja syrjinnän vastaiseen lainsäädäntöön. Tämän perustana on marraskuussa 2000 hyväksytty direktiivi yhdenvertaisesta kohtelusta työssä (2000/78/EY). Euroopan työmarkkinoiden muuttuva luonne on ensiarvoisen tärkeää huomioida, kun kansalliset hallitukset kehittävät politiikkaa ja strategioita työvoimansa tarpeisiin. Näihin työmarkkinoiden trendeihin on nyt lisättävä myös sosioekonomisen kriisin kumuloituvat vaikutukset vuodesta 2008 eteenpäin. Niillä on ja tulee jatkossakin olemaan merkittävä vaikutus vammaisten eurooppalaisten työllistymismahdollisuuksille. Tämä raportti heijastaa joitakin koko Eurooppaa koskevia yh- 3

4 teisiä kysymyksiä. Nämä kysymykset puolestaan heijastavat vammaisasioiden kehityksen epätasaista ja vaihtelevaa kansallista tasoa. UEmploy-hankkeen kansallisten raporttien yleiset tulokset ja johtopäätökset 1 osoittavat joissakin asioissa merkittävää samankaltaisuutta maiden välillä. Yhteisiä teemoja ovat muun muassa seuraavat: Politiikka ja lainsäädäntö Maissa, joissa on työlainsäädäntöä, se ymmärretään vain osittain tai sen toimeenpanoa ei valvota. Ulkoiset syyt ovat usein tärkeimpiä, kun tehdään kansallisia aloitteita uudeksi lainsäädännöksi tai politiikaksi. Kansallinen politiikka ja strategiat ilmaisevat usein pelkkiä toiveita. Ne ovat epäjohdonmukaisia, ja niistä puuttuvat käytännön työkalut kohderyhmien suorittamaa käytännön toimeenpanoa varten. Kansallinen lainsäädäntö ja EU-lainsäädäntö tulisi arvioida vammaisten työllistämisen kannalta ja selvittää tarpeelliset kehityskohteet. Vammaisuuden luokitus Vammaisuudesta ei ole yhteistä ymmärrystä tai määritelmää. Nykyiset vammaisuuden luokittelut ja määritelmät tulisi standardoida kautta Euroopan. Stigmatisoituminen 1 UEmploy-hanketta tukee Euroopan komission elinikäisen oppimisen ohjelma osana Leonardo da Vinci -ohjelmaa. Ks. osa 2 tai 4

5 Vammaisten työmahdollisuuksiin liittyy vahva erottelun perintö; heillä ei ole perinteisesti ollut pääsyä tavallisille työmarkkinoille. On todisteita rakenteellisesta syrjinnästä, joka tapahtuu kiintiöiden ja vastaavien keinojen kautta. Työnantajien vastustusta vammaisten työllistämistä kohtaan osoittaa tehokkaasti se, että useimmissa maissa he maksaisivat mieluummin sakkoja kuin palkkaisivat vammaisia kansallisten kiintiöiden suosittelemalla tavalla. Se, että näillä sakoilla rahoitetaan tavallisesta työelämästä erillistä työllistymistä tai erikoistunutta kuntoutusta, vain lisää vaikeuksia entisestään. Yrityksillä ja työnantajilla ei ole tietoa, tietoisuutta eikä taitoja vammaisten palkkaamiseen. Vammaisuus ei näy julkisessa tai työllisyyteen liittyvässä keskustelussa. Sitkeä pelko, ennakkoluulo, tietämättömyys ja kiinnostumattomuus on levinnyt laajalle yhteiskuntaan, mikä haittaa työllistymismahdollisuuksia. Tutkimus EU-maissa nykyisin käytettävät työllistymismallit on arvioitava ja tehtävä vertaileva analyysi kansainvälisistä kuntoutusstandardeista. Tarvitaan standardoitu eurooppalainen toimintatapa vammaisten työllistämistä, heidän kokemuksiaan ja työmahdollisuuksiaan koskevien tilastotietojen kokoamiseen ja analysointiin. Työttömyysasteet ovat useimmissa tapauksissa yleistettyjä; on suositeltavaa luoda niiden analysointiin standardoitu lähestymistapa, joka ottaa laajemmat väestönkehitystrendit huomioon. Vammaisuuden kokemukset on liitettävä laajempiin sosioekonomisiin ja väestöllisiin tekijöihin. Erityisen tärkeää on saada tasa-arvoinen koulutus, jonka avulla voi päästä mukaan normaaliin työelämään. Kiintiöjärjestelmät 5

6 Kansallisissa raporteissa esiintyi johdonmukaisena osana luottamus kiintiöjärjestelmiin, joiden on tarkoitus varmistaa osallisuus (usein minkälainen osallisuus tahansa) työmarkkinoihin. Nämä järjestelmät ovat usein tökeröitä yrityksiä kohdella ihmisiä heidän lääketieteellisten ominaisuuksiensa mukaan, ei ammattitaidon tai työllistettävyysnormien. Hankittu vammaisuus Vammaisuuden määrät liittyvät ikääntymiseen. On tärkeää tarkastella myös työssä saatuja vammoja tavoitteena ei ole pelkästään vammaisten palkkaaminen vaan myös vammautuneiden mahdollisuus jatkaa entisessä työssään. Vammaisuuden mallit Medikalisaatio on ammattilaisilla ja viranomaisilla yleinen lähestymistapa vammaisuuteen. Ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa mahdollistaisi suuremman tietoisuuden ja vaikutuksen. Koulutus ja työssä kehittyminen Työntekijöiden koulutus ja kehittyminen työssä sivuutetaan useimmissa ympäristöissä täysin. Kaikissa kansallisissa raporteissa ilmeni johdonmukaisen ja itsenäisen ammattikoulutuksen puute. Tällaisen koulutuksen tulisi perustua itsenäisen elämän, universaalin suunnittelun, esteettömyyden ja työn muokkaamisen periaatteille. Ne varmistaisivat parempia lopputuloksia sekä työnantajille että vammaisille työntekijöille. Parhaat käytännöt 6

7 Käytäntöjen tulisi siirtyä vammaisten työllistämiseen pakottavista rankaisevista järjestelmistä laadukkaisiin toimiin, jotka tuottavat jaettuja hyötyjä. On tarvetta selkeälle johtajuusroolille, jota tukevat todistettavasti parhaat käytännöt. Konsultointi Työllistymistä edeltävä seulonta, arviointi ja työllistymisen jälkeinen tuki ovat erittäin hyödyllisiä, mutta niitä ei yleensä ole tarjolla. Konsultoinnin kehittämistarve on havaittu olennaisen tärkeäksi. UEmploy pyrkii vastaamaan näihin puutteisiin kehittämällä innovatiivisia tukimuotoja sekä mahdollistamalla mielekästä, työllistämiseen perustuvaa syrjinnän vastaista toimintaa työmarkkinoille tulevien vammaisten hyväksi. Konsultointiprosessi mahdollistaa jäsennetyn päätöksenteko- ja riskianalyysimenettelyn, joka tarjoaa vammaisille ja työnantajille ratkaisuja parhaiden työtehtävien ja työnkuvien valintaan kullekin vammaiselle. UEmploy-kumppanit pyrkivät ylläpitämään ja edistämään konsultointiverkostoa tarkoituksena vahvistaa konsultointiprosessia, joka vaikuttaisi suoraan vammaisiin, työnantajiin ja päätöksentekijöihin tasa-arvoisen työllistymisen saavuttamiseksi kautta Euroopan. 7

8 8

9 Osa 1 Yleiskatsaus Nykyaikana vammaisuuden kokemisessa ja vammaisuuteen liittyvissä kuntoutustoimissa on ollut historiallisesti keskeistä suuntautuminen ammattikoulutukseen ja työllistämiseen. Kun on pyritty edistämään tasa-arvoisia oikeuksia ja ehkäisemään vammaisten sosiaalista syrjäytymistä, on pyrkimysten ytimessä ollut kaikissa maissa tietty keskittyminen työhön sekä välineenä että päämääränä. Keskittyminen työhön kumpuaa asenteista, joilla on syvät juuret lainsäädännössä, uskomuksissa ja käytännöissä. Jotkin näistä asenteista olivat olennaisesti hyväntekeväisyyteen suuntautuneita. Toisaalta työtä tarkasteltiin palauttavana tai korvaavana niille (erityisesti sotaveteraaneille), jotka olivat saaneet vammoja. Vammaisuuden kokemiseen liittyvä voimakas ulossulkeminen on usein värittänyt sosiaalisia lähestymistapoja ja sosiaalipolitiikkaa, ei vähäisimpänä pääsyä työmarkkinoille. Vammaisuuden medikalisoidussa kontekstissa (ja siihen liittyvissä erikoistuneissa kuntoutusohjelmissa) työ on liitetty sekä terapeuttiseen paranemiseen että optimaalisen toimintakyvyn palauttamiseen. Sosiaaliturvan kontekstissa vammaisten työ on nähty tehokkaimmaksi keinoksi palauttaa yksilöt tuottavalle toimintatasolle ja vähentää valtiolle koituvia kuluja. Hyväntekeväisyysmalleissa vammaisten työ on mielletty keinoksi mielekkääseen toimintaan tarjoamalla jonkinlaista päivähoitoa tai työterapiaa niille, joiden ei ole katsottu kykenevän tehokkaampaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. 9

10 Vammaisille nämä perinteiset työmallit ovat olleet ongelmallisia, erityisesti itsenäisen elämisen liikkeen (Independent Living) saamien merkittävien voittojen sekä kansalaisoikeuksien näkökulmasta. Parhaimmillaankin niitä on pidetty alentavina. Pahimmillaan näiden mallien katsotaan vähentävän vammaisten kykyä ja mahdollisuuksia osallistua palkkatyöhön itsenäisinä kansalaisina. Työ on keskeisessä asemassa yksilön arvokkuudelle, itseluottamukselle ja sosiaaliselle merkitykselle. Työ antaa ihmisille arvostetun identiteetin ja tunteen kuulumisesta yhteiskuntaan. Työ vahvistaa yksilöiden toimintaa ja asemaa suhteessa elettyyn kokemukseen ja muihin yhteisön jäseniin. Ei ole siis sattumaa, että vammaisille suunnatut palvelut ja tukimuodot ovat keskittyneet työhön. Siirtymisen riippuvuudesta ja laitostuneisuudesta itsenäiseen, yhteiskunnallisesti vaikuttavaan kansalaisuuteen on lähes yksimielisesti katsottu vaativan lähestymistapaa, jossa työ on keskeisessä asemassa. Taitojen hankkiminen ja työllistyminen ovat olleet tehokkaita keinoja arvostettuun olemassaoloon. Vammaisuuden ja ammattimaisen kuntoutuksen piirissä viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset ovat ammentaneet avoimesti myös kansalaisoikeuksien mallista ja vaatineet juridista puuttumista koettuun syrjintään. Tämä prosessi, joka ei ole millään muotoa vielä päättynyt, on tehnyt työstä ja työllistymisestä tasa-arvon mittapuita sen sijaan että ne olisivat paranemisen takaavia mekanismeja. Tässä dynamiikassa vammaisuus on korostanut uudelleen oikeuttaan määrittää työ niiden etujen kautta, joita se voi tuoda vammaisille. Työtä ei enää mielletä ulkoisesti määritettäväksi rakenteeksi, johon ihmiset on pakotettava sopimaan. Oikeus tehdä työtä ja osallistua mielekkääseen taloudelliseen toimintaan on eräs vammaisia koskettavista peruskysymyksistä kansainvälisesti. Vammaisuutta koskevien sosiaalisten interventioiden pitkässä historiassa (sekä ammatillisen kuntoutuksen perspektiiveissä ja tekniikoissa) työkyky ja kyky osallistua yhteiskunnan toimintoihin on ollut keskeistä muiden kansalaisoikeuksien toteutumiselle. 10

11 Tämä prosessi perustuu seikkaan, että kun mahdollisuudet tehdä työtä ja elää itsenäistä elämää paranevat, myös ihmisen muut elämänalueet kohenevat. Leonardo da Vinci -ohjelman tukema UEmploy-hanke perustuu määrälliseen ja laadulliseen tutkimukseen, jota suoritetaan hankkeen kumppanuuksien puitteissa. Hanke kumpuaa niistä merkittävistä toteutuspuutteista, joita eurooppalaisilla yrityksillä on liittyen yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja vammaisten oikeuteen tehdä työtä. Hankkeen perustan muodostaa EU:n tutkimus kuntoutuksesta ja kuntoutusstrategioista muutoksenhallinnan osina. 1.0 Eurooppalaiset kontekstit Työllisyyden käsite on keskeinen Euroopan kasvu- ja kehitysstrategiassa. Kykyä löytää ja säilyttää työpaikka pidetään olennaisena ihmisen kehitykselle. Työllisyys on muutakin kuin keino ansaita rahaa työsuorituksilla. Työtä pidetään keskeisenä tekijänä ihmisen identiteetille ja kehitykselle, ja se on olennainen persoonallisen identiteetin rakenneosa. Se muodostaa myös perustan kaikille eurooppalaisille koulutus- ja sosiaalitukijärjestelmille. Tilanteessa, jossa muutoksen vauhti on mullistanut työn ja työllisyyden peruspiirteitä, pätee edelleen työn keskeinen merkitys ihmisten yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja kehitykselle. Tästä syystä Euroopan työllisyysstrategiat ja -toimet ovat olleet perustana laajemmille sosiaalisille ja yhteisöllisille lähestymistavoille. Euroopan työllisyysstrategia laadittiin ensi kerran vuonna Sitä kehitettiin tämän jälkeen Amsterdamin sopimuksen työllisyyssopimuksella. Sopimus asetti etusijalle työllisyyden edistämisen ja vaati jäsenmaita koordinoimaan politiikkaansa niin, että työllisyys kehittyy tasapainoisen ja kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kontekstissa. 11

12 Myöhemmin, joulukuussa 1997, ministerineuvosto hyväksyi sarjan työllisyyspolitiikan suuntaviivoja. Ne perustuivat neljään avainteemaan, joita kunkin jäsenmaan kansallisten työllisyystoimien tuli vastata. Neljä teemaa nostettiin etusijalle EU:n sosiaalisen toiminnan aloitteissa. Ne muodostivat perustan myös myöhemmälle Lissabonin julistukselle vuonna Teemat ovat seuraavat: työllistyvyys yrittäjyys sopeutumiskyky yhtäläiset mahdollisuudet. Euroopan unionin osallistuminen vammaiskysymyksiin oli alun perin rakentunut Euroopan sosiaalirahaston ammattikoulutusta koskevan toiminnan ympärille luvulla se kuitenkin alkoi edistää sosiaalisten toimenpiteiden ja keinojen laajempaa käyttöä vammaisten kansalaisten oikeuksien, velvollisuuksien ja tasaarvoisen kohtelun takaamiseksi. EU tunnisti eri jäsenmaiden hyvin erilaiset vammaisuutta koskevat lähestymistavat, käsitykset, mekanismit ja politiikat. Se alkoi kuitenkin edistää joitakin jäsenmaiden yhteisiä hankkeita. Ensimmäinen näistä oli Helios-ohjelma, joka jatkui vuoteen Se sai osaltaan Euroopan unionin ministerineuvoston hyväksymään raportin Euroopan yhteisön uusi vammaisstrategia, joka omaksui Yhdistyneiden kansakuntien standardisäännöt ja laajensi niitä. Raportti korosti erityisesti työllistymisen ja syrjinnän vastaisia periaatteita tärkeinä elementteinä vammaisten yhteiskunnallisen osallistumisen kehittämisessä. 12

13 Euroopan komissio on vuodesta 1988 lähtien edistänyt aktiivisesti yhteistyötä vammaisalalla. Komissio on parhaillaan jatkamassa keskipitkän aikavälin sosiaalista toimintaohjelmaansa tiedonannolla ja neuvoston päätöslauselmalla, joka koskee vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjinnän ehkäisemistä. Päätöksen tulisi muun muassa omaksua EU:n tasolla vuonna 1993 hyväksytyt YK:n standardisäännöt yhtäläisistä mahdollisuuksista vammaisille. Käytännössä päätöslauselma olisi jäsenmailta merkittävä sitoumus tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaamiseen vammaisille. Se auttaisi sekä nostamaan standardeja asteittain parhaisiin käytäntöihin kansallisella tasolla että lisäämään koordinointia EU:n tasolla. (Euroopan komissio 1996) Euroopan tasolla nämä tavoitteet tunnustettiin myös erilaisissa selvityksissä ja raporteissa. Erään niistä laati Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus CEDEFOP vuonna Raportissa tarkasteltiin vammaisten tarvetta päästä työhön ja pysyä työssä. Siinä arvioitiin koulutus- ja tukimekanismeja, korostettiin eri vammaisuuskategorioiden vaihtelevia tarpeita sekä painotettiin asiaankuuluvan ja mielekkään arvioinnin merkitystä sopivaan työhön sijoittumiselle. Raportissa todettiin seuraavaa: Asiaankuuluvaa apua saadessaan tällaisista vakavista fyysisistä vammoista kärsivät ihmiset voivat päästä työhön aivan yhtä hyvin kuin lievästi vammaiset. Heidän ammatillinen sopeutumisensa työhön riippui heidän älyllisistä kyvyistään sekä siitä, oliko heidät siirretty erikoiskoulusta normaaliin kouluun niin pian kuin mahdollista. Tämän ryhmän mahdollisuuksia pidetään niin huonoina kuin pidetään, koska heidän todellisista kyvyistään ollaan tietämättömiä, ja ne 13

14 on arvioitu väärin. Sama koskee paljolti myös sokeita ja näkövammaisia, kehitysvammaisia ja emotionaalisesti häiriintyneitä ihmisiä, joiden työllistymismahdollisuuksia pidetään samoin huonoina. Tässäkin potentiaaliset työnantajat ovat todennäköisesti varsin epävarmoja. (CEDEFOP 1992, s. 45) Eurooppalainen tarkastelutapa on korostanut vammaisten saamista mukaan yhteiskuntaan asianmukaisen työllistämisen avulla sekä yhtäläisten mahdollisuuksien kehittämistä. Vuonna 1997 julkaistussa päätöslauselmassaan vammaisten yhtäläisistä mahdollisuuksista Euroopan komissio tunnusti ensisijaisen vastuun toimista olevan yksittäisillä jäsenmailla, mutta esitti kuitenkin joukon tärkeitä ohjaavia periaatteita. Komissio tunnusti, että Euroopan yhteiskunnat ovat rakentuneet suureksi osaksi niiden keskivertokansalaisten tarpeiden ympärille, jotka eivät ole vammaisia. Vammaiset sen sijaan oli suljettu pois suuren enemmistön nauttimista oikeuksista ja mahdollisuuksista. Vammaisten ulossulkemisen tärkeimmiksi alueiksi komission määritteli seuraavat: Koulutus syrjivät järjestelmät, rajattu pääsy valtavirran resursseihin mukaan lukien laadukas koulutus Työ korkea työttömyysaste ja syrjäyttävät työllistämiskäytännöt Liikkuvuus ja esteettömyys vaikea pääsy julkisiin kulkuneuvoihin ja rakennuksiin Asuminen soveltuvien tai mukautettavissa olevien asuntojen niukkuus tai kalleus Sosiaaliturva minimaalinen tuki, byrokratian monimutkaisuus ja rajoitukset. 14

15 Komissio katsoi voivansa toimia parhaiten käyttämällä omia resurssejaan ja rohkaisemalla jäsenmaita kaikessa erilaisuudessaankin korostamaan yhteisiä standardeja ja tavoitteita. Komissio katsoi, että konkreettinen toimintastrategia edistämään vammaisten eurooppalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia voitaisiin luoda parhaiten seuraavilla keinoilla: valtavirtaistaminen (mainstreaming) yhteistyö kansalaisjärjestöjen työn kannustaminen työllisyys tieto- ja tietoliikenneteknologiat EU:n rakennerahastot. Euroopassa valtavirtaistamisella on ollut dramaattinen vaikutus kansallisen politiikan muotoutumiseen sekä siihen, miten vammaisten tarpeisiin reagoidaan rakenteellisesti. Euroopan komissio määrittelee valtavirtaistamisen seuraavasti: Politiikan muotoileminen niin, että se mahdollistaa vammaisten täyden osallistumisen taloudellisiin, sosiaalisiin ja muihin prosesseihin yksilöllistä valinnanvapautta kunnioittaen. Se tarkoittaa myös, että relevantteja kysymyksiä ei tule enää tarkastella erillään valtavirran päätöksentekokoneistosta, vaan ne tulee nähdä selkeästi sen erottamattomiksi elementeiksi. (KOM96 406; 19 ) 15

16 Euroopan unionin strategia korostaa tarvetta lähestymistavoille, jotka keskittyvät poistamaan niitä esteitä, jotka ehkäisevät vammaisilta täyden kansalaisuuden. Nämä puitteet korostavat tarvetta parantaa valtiovallan yhteistyötä vammaisalan kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöjen ja sosiaalisten kumppanien (työnantajien ja ammattiliittojen) välistä yhteistyötä pidetään myös keskeisenä vammaisten työhön saamiseen tähtäävälle politiikalle. Euroopan komissio on koonnut sarjan politiikka-asiakirjoja, työllistämisen suuntaviivoja sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä (Euroopan komissio 1998). Eurooppalainen vammaisten työllisyysstrategia keskittyy voimakkaasti oikeuksiin, mahdollisuuksien tasa-arvoon, sosiaaliseen kumppanuuteen ja syrjinnän vastaiseen lainsäädäntöön. Tämän perustana on marraskuussa 2000 hyväksytty direktiivi yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (2000/78/EY). 1.1 Työ, työllisyys ja vammaisuus Yhdenmukaistettujen eurooppalaisten työstandardien rinnalla on puutetta myös yhteisistä vammaisuuden määritelmistä. Vaikka vammaisiksi on luokiteltu suuri määrä ihmisiä, heistä ei edelleenkään ole Euroopan tasolla luotettavia tilastoja. Vertailua monimutkaistaa erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö eri maissa. Tämä vaikeuttaa suoraa vertailua, mutta kaikissa kansallisissa ympäristöissä erottuu tiettyjä pääsuuntauksia. Eräs niistä on kaikissa maissa ilmenevä vähäinen vammaisten työelämäosallisuus. Työllisyysasteen on laskettu olevan % ei-vammaisten eurooppalaisten työllisyysastetta alhaisempi (Euroopan komissio 2007). 16

17 Monien työmarkkinoille menneiden vammaisten peruskoulutustaso on hyvin heikko. Vammaiset eurooppalaiset tekevät vähäistä osaamista vaativia töitä näin useammin kuin ei-vammaiset. Jos tietoja on olemassa (Ranska, Espanja, Saksa, Ruotsi, Irlanti), ne osoittavat, että vammaiset ovat yliedustettuina vähäistä tai olematonta ammattitaitoa vaativissa töissä. Tämä liittyy suoraan siihen, että he ovat yleisesti ottaen matalapalkkaisissa töissä. Tilastojen standardoimattomuus ei peitä sitä tosiasiaa, että vammaiset eurooppalaiset kärsivät merkittävästi suuremmasta työttömyydestä, alityöllistymisestä ja huonopalkkaisuudesta sekä heikommista työoloista (EIRO 2002). Sirpaleisetkin tiedot osoittavat myös, että vammaisten työt keskittyvät vähäistä tai olematonta ammattitaitoa vaativalle tasolle. Vammaisten työntekijöiden osalta ei ole saatavana Euroopan kattavia tietoja työllistymisalasta, työsuhteen kestosta ja tyypistä tai yrityksen koosta. Vain harvat maat kokoavat järjestelmällisesti tällaisia tietoja, mutta olemassa olevat tiedot osoittavat, että vammaisten ja eivammaisten välillä on enemmän tai vähemmän merkittäviä eroja. Hallitukset ympäri maailmaa korostavat tarvetta väestönsä taitojen ja pätevyyksien päivittämiseen. Tehokkaita uudistuksia ja muutoksia on vaikea toteuttaa, koska niihin liittyy niin monia sektoreita, toimielimiä ja instituutioita, joiden tavoitteet eroavat toisistaan. Tämä on useimmissa maissa mutta erityisesti Euroopassa johtanut päätöksentekijät toteamaan, että työntekijöiden taitojen, pätevyyksien ja tietämyksen laajentaminen ja päivittäminen on elinikäinen prosessi. Tämä on välttämätöntä, jos talouksien on tarkoitus luoda ja laajentaa hyväpalkkaisia korkean osaamisen työpaikkoja. Erityisesti Euroopan kontekstissa hallitukset ovat näin tunnustaneet, että koulutuspolitiikan avulla on pyrittävä myös sosiaalisiin sekä ympäristöön ja kulttuuriin liittyviin päämääriin ei vain talouden ja työllisyyden tavoitteisiin. 17

18 On ensiarvoisen tärkeää huomioida Euroopan työmarkkinoiden muuttuva luonne, kun kansalliset hallitukset kehittävät politiikkaa ja strategioita työvoimansa tarpeisiin. Kaikissa maissa maatalouden työpaikkoja on kadonnut. Työllisyys on vähentynyt huomattavasti perinteisillä sektoreilla ja raskaassa teollisuudessa. Samaan aikaan uudemmat sektorit ja palvelusektorit ovat kasvaneet. Näitä ovat muun muassa matkailu, rahoitus- ja vakuutusala, majoitus- ja ravintolapalvelut, sosiaalipalvelut, IT- ja teknologiapalvelut, sekä yhteisölliset ja henkilökohtaiset palvelut. Yrittäjyys ja osa-aikatyö ovat myös jatkuvasti lisääntyneet Euroopassa. Nämä muutokset työhön liittyvien toimintojen luonteessa ja malleissa ovat ilmeisen merkittäviä ohjelmille, joita käytetään koulutuksessa (oppivelvollisuuskoulussa, sen jälkeisessä koulutuksessa ja jatkokoulutuksessa) sekä työnhakijoiden valinnassa. Näihin työmarkkinoiden suuntauksiin on nyt lisättävä myös sosioekonomisen kriisin kumulatiiviset vaikutukset vuodesta 2008 eteenpäin. Niillä on ja tulee jatkossakin olemaan merkittävä vaikutus vammaisten eurooppalaisten työllistymismahdollisuuksille. Julkisen kulutuksen ankara rajoittaminen, joidenkin valtioiden velkaantuminen, julkisten palvelujen lisääntyvä yksityistäminen sekä väestörakenteen kriittinen vaikutus ikääntymisen ja muuttoliikkeen myötä korostavat kaikki sitä, miten tärkeää on keskittyä tasa-arvoiseen osallistumiseen aiempaa ratkaisevasti kovemmassa kilpailuympäristössä. Uusi Euroopan vammaisstrategia korostaa erityisesti vammaislainsäädäntöä, vammaispolitiikkaa ja työllistymistä. Kaikissa Euroopan maissa on jonkinlaista syrjinnän vastaista lainsäädäntöä, mutta työllistymisen ja työnhakustrategioiden tavat ja standardit vaihtelevat laajalti. 18

19 Työsyrjintä vammaisuuden perusteella on erikseen kielletty: kansallisissa perustuslaeissa (Suomi, Kreikka, Italia, Espanja, Portugali) vammaisia koskevissa syrjinnän vastaisissa laeissa (Ranska, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta) yleisissä syrjinnän vastaisissa laeissa (Tanska, Irlanti). Useimmissa maissa on omia lakeja ja säännöksiä vammaisten saamiseksi työelämään. Nämä keskittyvät työvoimakiintiöihin, irtisanomissuojaan, taloudellisiin kannustimiin työnantajille, työpaikkojen mukauttamiseen, palkkauksen tukeen ja sakkoihin. Sopivan työn löytämistä hakijoille, työhönsijoittamistekniikoita, ammatinvalinnanohjauksen strategioita ja sijoittamismenetelmiä ei ole lainkaan standardoitu. Standardit ja lähestymistavat vaihtelevat toisinaan jopa saman maan sisällä. Vaihtelua saattaa aiheuttaa sekin, mikä toimija on ulkoistettu tekemään kyseinen työ, tai mihin vammaisuuden kategoriaan yksilö on luokiteltu. Työstandardien käyttö työn vaatiman ammattitaidon määrittelyyn ja sopivien työpaikkojen löytämiseen vammaisille ei ole Euroopassa ollut järjestelmällisen kehitystyön kohteena. Tätä ilmentää se, ettei käytössä ole mitään sellaista yhteistä ammattinimikettä kuin kuntoutusneuvoja. Sama seikka näkyy myös siitä, että Yhdysvaltain ja Euroopan malleissa on hyvin erilainen käsitys hyvinvointietuuksia koskevasta arvioinnista. Euroopassa työarviointeja voivat suorittaa lääketieteelliset tai puolilääketieteelliset ammattilaiset, psykologit, työterapeutit tai yleinen kuntoutushenkilökunta, joka työskentelee valtion, ministeriöiden tai kansalaisjärjestöjen palveluksessa. 19

20 Viime vuosina jotkin organisaatiot ovat puuttuneet seikkaan, ettei työanalyysille ole yhteisiä puitteita eikä työkuntoutuksen asiantuntijoille standardeja. Toimijoina ovat kuitenkin olleet lähinnä lääketieteelliset kuntoutuskeskukset (Saksan Heidelberg, Alankomaitten Hoensbroeak), vammaspesifiset toimielimet (Espanjan ON- CE) tai yleishyödylliset työ- ja koulutuslaitokset (Irlannin Rehab Group). Nämä tahot sekä sellaiset kehittymässä olevat ammattilaisten ryhmät kuin European Platform for Vocational Rehabilitation (www.epvr.org) ja European Union of Supported Employment ovat peräänkuuluttaneet yhteistä ammattimaista lähestymistapaa standardien käytölle työhönsijoitusprosessissa. Vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, että kansallinen politiikka mukauttaisi työstandardeja ja ammattianalyysejä muuhun kuin tilastollisiin vertailuihin, työhönsijoitustekniikoihin tai politiikan kehittämiseen julkisella tasolla. Palveluntarjoajat ja yksityiset työnantajat ovat kuitenkin alkaneet ilmaista merkittävää kiinnostusta siihen, miten tällaiset menetelmät voivat edistää työntekijöiden soveltuvuutta työhön, vammautuneiden työntekijöiden palaamista työhön sekä koulutustarpeiden arviointia. Tämä avaa kentän suunnitelluille ja erikoistuneille koulutus- ja tukitoimille, jotka vastaavat nykyisiin tarpeisiin, ilmentävät korkeatasoista metodologiaa sekä rakentuvat muiden maiden parhaille käytännöille. On ehkä hyödyllistä suorittaa vertailua Yhdysvaltain perinteisiin ja asiantuntemukseen. Itsenäisen elämisen liike siirsi Yhdysvalloissa vammaisuuden keskipisteen pois yksilöstä ja kohti sitä ympäristöä, jossa yksilöt toimivat. Uusi paradigma oletti, että vammaiset voivat osallistua kaikille elämänalueille, jos ympäristön esteet (esim. fyysiset, sosiaaliset ja poliittiset) poistetaan, jos tarjolle tulee uutta 20

21 avustavaa teknologiaa, ja jos on mahdollista suunnitella uusia sosiaalisia järjestelyjä tukemaan tätä. Tämän näkemyksen huippukohtana oli Americans with Disabilities Act -lain säätäminen vuonna Vammaisaktivistien ja päätöksentekijöiden huomion keskipisteenä on Yhdysvalloissa nyt se, miten poistetaan esteitä vammaisten työllistymiseltä ja luodaan sille uusia mahdollisuuksia. ADA-lain vaikutus kansainväliseen vammaisliikkeeseen on ollut merkittävä. ADA kumpuaa kuitenkin pitkästä yhdysvaltalaisen vammaislainsäädännön perinteestä. Yhdysvaltain ensimmäinen vammaisten työkuntoutusohjelma aloitettiin vuonna Näiden lainsäädännön innovaatioiden tärkeimmät näkökohdat ovat seuraavat: Ne antavat yksilöille vallan tehdä henkilökohtaisiin tarpeisiin liittyviä valintoja, kun he hankkivat työtä Ne tarjoavat tunnistettuihin tarpeisiin perustuvaa lisätukea, joka auttaa yksilöitä saamaan ja säilyttämään asianmukaista ja mielekästä työtä. Yhdysvaltalainen tutkimus viittaa siihen, että julkisessa tuessa voidaan saavuttaa merkittäviä epäsuoria kustannussäästöjä, kun vammaiset tulevat työmarkkinoille. Vammaisten itsetunto ja motivaatio paranevat, ja he saavat mahdollisuuksia fyysiseen toimintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen työtoverien kanssa. Myös taloudelliset huolet vähenevät. Linkki oikeuksia korostavaan kuluttajaliikkeeseen sekä itsenäisen elämisen (Independent Living) perspektiiviin antaa tälle erityistä tehoa, kun sitä tarkastellaan Euroopan tulokulmasta. 21

22 Euroopan unioni, kansalliset hallitukset sekä paikalliset ja alueelliset hallintoelimet ovat kehittäneet uusia poliitiikan välineitä tai käyttäneet vanhoja vastatakseen nouseviin uusiin haasteisiin. Useimmissa tapauksissa tämä on kuitenkin merkinnyt vanhojen politiikkavälineiden asteittaista omaksumista, ei radikaalien uusien mekanismien käyttöä. Uusiin trendeihin on kriisissä reagoitu usein osittaisesti tai pirstaleisesti. Työllistymiskoulutusta koskevat interventiot voivat edistää uusia visioita ja politiikan paradigmoja kaikilla sosiaalisen oppimisen tasoilla. Ne voivat puuttua globalisoituvan oppimistalouden olennaisiin piirteisiin ja näiden poliittisiin implikaatioihin. Tämä on haasteellista, kun huomioidaan se teoreettinen kehys, johon oppimistalouden käsite on upotettu. Tilanne kehittyy myös nopeasti taloudellisten uudelleenjärjestelyjen ja tasa-arvon kontekstissa. Euroopan unioni on korostanut sosiaalista markkinamallia ja kumppanuutta, joiden ansiosta on muodostunut koko unionin laajuisia temaattisia kytköksiä. Uusi raha sekä uudet ideat ja standardit ovat luoneet uusia sosiaalisen tasa-arvon mahdollisuuksia. Proaktiivisella politiikalla on ollut aidosti vaikutusta, kun se on korostanut uusien tai marginalisoitujen ihmisryhmien saamista perinteisen työvoiman osaksi sekä tästä koituvia etuja. Jos tasa-arvo sijoittuu oppimisen kontekstiin, se paranee suuresti innovaation kontekstissa. Perinteisesti ulossuljettujen ryhmien mukaan tuominen ei ole enää ongelma, joka on ratkaistava, vaan myös haaste laajempien luovien prosessien edistämiselle. Kaikkialla Euroopan unionissa on yhä vakavia ongelmia, vaikka tavaran ja työvoiman vapaa liikkuvuus onkin saavutettu. Työttömyys on edelleen häiritsevän korkealla tasolla. Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Rasismi ja syrjintä on ollut kasvussa. Tämän kaiken lisäksi EU on laajentunut 27- jäseniseksi. Kehitys tuo mukanaan uusia kysymyksiä ja ongelmia, jotka vaativat 22

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Eurooppa kaikille? Invalidiliiton eurovaaliohjelma

Eurooppa kaikille? Invalidiliiton eurovaaliohjelma Eurooppa kaikille? Invalidiliiton eurovaaliohjelma Uudessa laajentuneessa Euroopan Unionissa elää noin 50 miljoonaa vammaista kansalaista. He kohtaavat laaja-alaista oikeuksiensa toteutumattomuutta ja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 14. toukokuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työehdoista (KOM(2002) 149

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura ry Euroopassa Noin 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot