Eurooppa kaikille? Invalidiliiton eurovaaliohjelma

Transkriptio

1 Eurooppa kaikille? Invalidiliiton eurovaaliohjelma Uudessa laajentuneessa Euroopan Unionissa elää noin 50 miljoonaa vammaista kansalaista. He kohtaavat laaja-alaista oikeuksiensa toteutumattomuutta ja syrjintää kaikkialla Euroopassa. Invalidiliitto ry on osa eurooppalaista vammaisten ihmisten liikettä, jonka tavoitteena on saada aikaan Euroopan unioniin kattava lainsäädännöllinen suoja vammaisten ihmisten syrjintää vastaan

2 1. Vammaisten kansalaisten ihmisoikeuksia ja syrjimättömyyttä edistettävä Vammaisten EU-kansalaisten heikko taloudellinen tilanne yleensä ja työmarkkina-asema erityisesti ovat tärkeimpiä syrjäytymiseen johtavia syitä. Amsterdamin sopimukseen (1999) sisällytettiin uusi artikla, joka antaa Euroopan unionille toimivallan ryhtyä torjumaan myös vammaisiin kansalaisiin kohdistuvaa syrjintää. Sen myötä vammaispolitiikka tuli viralliseksi osaksi EU:n toimintaa. Sopimuksen perusteella hyväksyttiin syrjimättötömyyspaketti, jonka yhtenä osana on työsyrjintädirektiivi. Työsyrjintädirektiivin tarkoituksena on mm. kieltää vammaisiin kansalaisiin kohdistuva syrjintä työmarkkinoilla. Suomessa direktiivin pohjalta hyväksyttiin yhdenvertaisuuslaki tammikuussa Yhdenvertaisuuslain tehokas ja tarkoituksensenmukainen kansallinen toimeenpano ja toteutumisen seuranta on ensiarvoisen tärkeää. Laki sisältää uusia vammaisten henkilöiden syrjimättömyyteen liittyviä käytäntöjä. Erityisen tärkeässä asemassa on mm. työnantajien velvollisuus huolehtia kohtuullisista mukautuksista, joista esimerkkinä on esteettömän työympäristön varmistaminen. Tärkeää on myös varmistaa, että lainsäädännön perimmäinen tarkoitus - parantaa vammaisten henkilöiden työmarkkina-asemaa - toteutuu. Tämän toteutumisen varmistamiseksi tarvitaan komission rinnalla myös Euroopan parlamentin aktiivinen myötävaikutus. Koska työsyrjintädirektiivi rajoittuu ainoastaan työmarkkinoille, tarvitaan vammaisspesifinen direktiivi, jonka toimiala kattaa muutkin vammaisen henkilön kannalta tärkeät elämän alueet. Vammaisdirektiivin on tarkoitus keskittyä ainoastaan vammaisten EU-kansalaisten aseman parantamiseen mm. turvaamalla heille syrjimättömyys kuluttajina sekä palvelujen käyttäjinä. Liikuntavammaisille henkilöille direktiiviesityksen sisältämät kaikkinaiset esteettömyyttä koskevat EU-tasoiset säännökset olisivat erityisen tervetulleita ja kohentaisivat olemassa olevaa tasoa Suomessakin. Direktiiviluonnos esiteltiin virallisesti keväällä 2003 Euroopan parlamentin vammaisasioiden sisäryhmän kokouksessa. Euroopan parlamentti on asettunut periaatteellisesti kannattamaan direktiiviehdotusta. Globaali vastuu vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien edistämisestä Yhdistyneissä kansakunnissa on vuonna 2001 käynnistynyt prosessi, jonka tavoitteena on saada aikaan yleismaailmallinen vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus. Tärkeää on, että Euroopan unioni ja Suomi sekä vammaisten ihmisten omat kansalaisjärjestöt Euroopassa osallistuvat tähän prosessiin. Erityisen tärkeää on muistaa kansainvälistä sopimusta ja sen sisältöä työstettäessä kehittyneemmän Euroopan vastuu heikommin kehittyneempien maiden vammaisista ihmisistä ja heidän oikeuksien edistämisestä

3 2. Sosiaalinen hyvinvointi taloudellisten tavoitteiden rinnalle Lissabonin Eurooppa - neuvostossa (2002) Euroopan valtioiden päämiehet tekivät historiallisen päätöksen. Uudessa strategiassa sosiaalipoliittinen tavoite nousi talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteiden rinnalle. Invalidiliiton lähtökohtana on, että vuosituhannen alussa yhteisesti sovituista tavoitteista köyhyyden, syrjäytymisen, sosiaalisen eriarvoisuuden ja pitkäaikaistyöttömyyden kitkemiseksi Euroopasta on pidettävä kiinni. Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus sekä riittävät arjessa selviytymistä tukevat palvelut ovat itseisarvoja sinänsä. On tärkeää, että eurooppalaisessa yhteistyössä edistetään suomalaista ja pohjoismaista yhteiskuntamallia, jolle on ominaista sosiaaliturvan laaja kattavuus ja yhteisvastuu. Oikeus riittävään sosiaaliturvaan, palveluihin ja erilaisiin tukimuotoihin on taattava kaikille maassa asuville riippumatta siitä, ovatko he mukana työelämässä vai sen ulkopuolella. Vakuutusperusteisuudelle, perheelle, hyvän tekeväisyysorganisaatioille tai kirkolle ei saa muodostua keskeistä asemaa perusturvan takaajina. Yleishyödyllisille palveluille on asetettava tiukat kansallisia käytäntöjä suojaavat reunaehdot. Palvelut takaavat osaltaan haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tasa-arvoisen kansalaisuuden muiden kanssa

4 3. Vammaispoliittisesti tärkeät asiat kaikilla tasoilla Euroopan unionin toimintaan ja politiikkaan Euroopan Unionin kaikissa tulevissa toimintaohjelmissa, yhteisöaloitteissa, rahastokäytännöissä sekä muissa yhteistoiminnan muodoissa on huomioitava vammaisten kansalaisten osallistumisen edellytykset ja syrjimättömyys kaikilla tasoilla. Sosiaalipolitiikkaa pyritään uudistamaan avoimen koordinaation menetelmällä. Tästä menenetelmästä saattaa tulla hyvin byrokraattista, jos strategioita työstetään pienissä asiantuntijaryhmissä. Sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien roolia on vahvistettava avoimen koordinaation menetelmässä läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Erityisen tärkeitä vammaisten henkilöiden kannalta ovat eurooppalainen työllisyysstrategia ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen yhteistyö, jossa sovelletaan avoimen koordinaation menetelmää. Vammaisten ihmisten asia on saatava mukaan EU:n ohjeistuksiin ja suuntaviivoihin sekä näiden kautta kansallisiin tavoiteohjelmiin. Ei riitä, että vammaisten henkilöiden asia käsitellään vain yhtenä omana erityisiä toimenpiteitä vaativana väestöryhmänä, vaan vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on taattava kaikissa toimintaohjelmien tavoitekonaisuuksissa. EU:n rakennerahastot uudistuvat. Uusiin rahastoja ohjaaviin käytäntöihin ja asetuksiin on sisällytettävä läpäisyperiaatteella myös vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisten toimien rahoitus samaan tapaan kuin sukupuolten välinen tasa-arvo on taattu. Uusia käytäntöjä luotaessa vammaisten henkilöiden omat järjestöt on otettava tasavertaisina kumppaneina mukaan. Eurooppalaisen ja kansallisen vammaisliikkeen edustajia on kuultava asiantuntijoina heitä koskevissa tärkeissä asioissa, myös direktiivien ja kansallilainsäädännön valmistelussa. Avoimen koordinaation menetelmä = avoin yhteistyömenettely Sitovan lainsäädännön sijasta Euroopan unioni käyttää joillakin aloilla, esim. sosiaalialalla ja työllisyyden alalla, laillisesti vähän sitovia määräyksiä ja vapaaehtoista yhteistyötä. Avoimen yhteistyömenettelyn tavoitteena on laatia yhteisiä tavoitteita ja tunnistaa hyviä käytäntöjä sellaisilla aloilla, joilla Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa tai joilla unionilla on vain jaettu toimivalta

5 4. Toteutuuko vammaisen EU-kansalaisen vapaa liikkuvuus? EU:n perusajatuksia on vapaa liikkuvuus. Vammaiselle henkilölle esimerkiksi työskentely, opiskelu tai lomailu toisessa jäsenmaassa ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi suomalainen Belgiassa työskentelevä vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee päivittäiseen toimintaansa avustajan, joutuu vaikeuksiin. Suomella ei ole velvollisuutta maksaa toiseen jäsenmaahan avustajan palkkaa eikä Belgian lainsäädäntö tunne henkilökohtaisen avustajan järjestelmää. Vammaisten ihmisten vapaa liikkuminen ja tasa-arvoinen osallistuminen työelämään edellyttää riittävien henkilökohtainen avustaja-, tulkki-, kuljetus- ja apuvälinepalvelujen saatavuutta ja vapaan liikkuvuuden mahdollistavaa lainsäädäntöä näissä asioissa vammaisen ihmisen siirtyessä jäsenvaltiosta toiseen. Euroopan unionin sosiaaliturva-asetuksen muutostyö onkin käynnistynyt siltä osin, kuin se kieltää vammaispalvelujen eksportoitavuuden eli viennin maasta toiseen. Invalidiliiton tavoitteena on, että tuo muutos saadaan mahdollisimman nopeasti aikaan. Konkreettiset fyysisen toiminta- ja rakennetun ympäristön esteet ovat suurin osallistumista rajoittava tekijä vammaiselle henkilölle tämän päivän Euroopassa. Vammaisliikkeen esittämän vammaisdirektiivin säännökset koskien fyysisen toimintaympäristön esteettömyyttä toisivat konkreettisen ratkaisun ongelmaan. Direktiiviehdotus sisältää kattavat esteettömyyden säädökset koskien rakennettua ympäristöä ja kulkuvälineitä mukaan lukien juna-, meri-, laiva- ja maantieliikenteen, sekä aikarajat tehtäville muutoksille. Ilman kattavia esteettömyyssäädöksiä vammaisten henkilöiden tosiasiallinen tasa-arvo ei toteudu. Lisätietoja mm: europa.eu.int/finland