Animaatioiden käyttö molekyyliyhdisteiden rakenteiden opettamisessa lukiolaisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Animaatioiden käyttö molekyyliyhdisteiden rakenteiden opettamisessa lukiolaisille"

Transkriptio

1 Animaatioiden käyttö molekyyliyhdisteiden rakenteiden opettamisessa lukiolaisille Ainedidaktiikka IV 1 Jenni Kaikkonen Heidi Kemi

2 Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa kartoitettiin lukion 1. vuosikurssin oppilaiden kokemuksia molekyyliyhdisteiden kolmiulotteisen rakenteen opiskelusta animaatioita hyväksi käyttäen. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla Oulun Normaalikoulun kemian. kurssille kevätlukukaudella 1 osallistuneiden opiskelijoiden kesken. Kysely sisälsi sekä strukturoituja kysymyksiä, joista tehtiin frekvenssianalyysiä, sekä avoimia kysymyksiä. Kysymykset käsittelivät animaatioiden käytön tarpeellisuutta, niiden vaikutusta opiskelun mielekkyyteen sekä animaatioiden käyttötapoja. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijat kokevat yleisesti animaatioiden käytön auttavan molekyylien kolmiulotteisen rakenteen hahmottamisessa ja uusien asioiden oppimisessa. Animaatioiden käyttötapojen mielekkyys taas on hyvin oppilas- ja animaatiokohtaista. Suurin osa kokee, että animaatioiden selostuksesta, kelauksesta ja pysäyttelystä on heille enemmän hyötyä kuin haittaa. Lisäksi havaittiin hieman sukupuolten välisiä eroja.

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä Sisällysluettelo 1. Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö1 1. Teoriataustaa 1.1 Miksi kemian oppimista pidetään vaikeana? 1. Erilaisia oppimistyylejä.3 Virhekäsityksistä 3. Animaatioiden käytöstä 3. Tutkimuksen toteutus Animaatioiden käyttö kurssilla 8. Tutkimustulokset 9. Pohdintaa 1.Viitteet 1

4 1. Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö Koska oppijoita on erilaisia, halusimme selvittää, miten omat oppilaamme kokevat animaatioiden käytön opetuksessa. Omana kouluaikanamme ei animaatioita käytetty juurikaan. Lisäksi olemme omakohtaisesti todenneet niiden auttavan varsinkin avaruudellisessa hahmottamisessa. Molekyyliyhdisteiden rakenteiden opettaminen valikoitui aiheeksi opetusharjoittelussa meille osoitetun lukion kemian. kurssin sisällön perusteella. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kvanttimekaaninen atomimalli, kemiallinen sidos ja isomeria, joten sisältö on huomattavasti teoreettisempi ja vaativampi, kuin pakollisella kemian kurssilla. Kurssi pidettiin ja tutkimus toteutettiin Juhani Vaskurin johdolla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka tarpeelliseksi oppilaat kokivat havainnollistavien animaatioiden käytön opetuksessa. Lisäksi haluttiin saada selville, minkälaiset animaatiot koettiin hyödyllisiksi ja missä yhteydessä. Oppilaat seurasivat aiheeseen liittyvät tunnit ja täyttivät lopuksi palautekyselyn. Jakson alussa oppilaita heräteltiin suhtautumaan kriittisesti animaatioihin. Tutkittu aineisto koostui oppilaiden mielipiteistä ja kokemuksista.. Teoriataustaa Teoriataustassa tarkastellaan kemian oppimisen ja opetuksen haasteita, erilaisia oppimistyylejä, oppilaiden virhekäsityksiä sekä animaatioiden käyttöä kemian opetuksessa..1 Miksi kemian oppimista pidetään vaikeana? Koska tieteellisiä ilmiöitä esitetään useilla eri tasoilla makro-, mikro- ja symbolisella tasolla on niiden oppiminen haastavaa (Johnstone 1993). Opiskelijoiden kyky liikkua näiden tasojen välillä vaihtelee paljon ja on yleensä hyvin puutteellinen. Erityisen ongelmallinen on näkymätön mikroskooppinen taso, jonka ilmiöitä on vaikea yhdistää opiskelijoiden omaan elinympäristöön. (Hinton, Nakleh 1999) Kemiallisia ilmiöitä mallinnetaan monella tavalla. Kemisteiltä onnistuu sujuvasti mallien muuntaminen yhdestä esitysmuodosta toiseen vastaavaan esitysmuotoon, mutta opiskelijoille tämä

5 prosessi on vaikea tai jopa mahdoton. (Kozma, Russell 1997) Keskeisyytensä vuoksi mallien ja mallintamisen tulisi näkyä myös kemian opettamisessa. Jotta oppiminen palvelisi tarkoitustaan, on siihen sisällyttävä olemassa olevien mallien tunteminen, pätevyysalueet ja rajoitukset, mallien pätevöittävän roolin ymmärtäminen ja muodostettujen kemiallisten mallien testaaminen. (Justi, Gilbert ) Opiskeltavan asian visualisointi rakennemalleilla tukee oppilaiden oppimista, koska ne auttavat liikkumaan makro-, mikro- ja symbolisen tason välillä (Barke, Wirbs ). Myös kolmiulotteiset molekyylimallit ovat tehokkaita molekyylirakenteen opettamisessa (Yamana 1989). Jos opiskelijalla olisi käytössään tietokonepohjaisia, vuorovaikutteisesti käytettäviä molekyylimalleja, auttaisivat ne erityisen paljon avaruudellisen kemian ymmärtämisessä (Hyde ym 199). Viime vuosina molekyylimallinnus on kasvanut merkittäväksi kokeellisen ja teoreettisen kemian yhdistäjäksi, koska se mahdollistaa vaikeiden asioiden selkeän esittämisen ja erityisesti kokeellisten ilmiöiden havainnollistamisen jo molekyylitasolla. Molekyylimallinnus siis yhdistää kemiallisen maailman teoreettisen tarkastelun ja tulosten visualisoinnin. Nykyään korostetaan oppimista aktiivisena kokemukseen perustuvana vuorovaikutusprosessina. (Lundell, Aksela 3). Siksi molekyylimallit ja erityisesti molekyylimallinnus opiskelijoiden itsensä tekemänä on tehokas tapa opiskella kemiaa.. Erilaisia oppimistyylejä On olemassa kaksi eri teoriaa siitä, kuinka oppija oppii sanoista ja kuvista (Mayer 199). Toisen, behavioristisen teorian, mukaan oppiminen on tiedon siirtoa oppijan muistiin. Opettajan rooli on siis esittää ja antaa tietoa, ja oppijan rooli on ottaa sitä vastaan. Jos jokin uusi asia selitetään sanoin, oppija varastoi sen muistiinsa. Kuvien (esim. animaatioiden) lisääminen esitykseen ei siis tämän teorian mukaan enää edesauttaisi oppimista, jos niiden sisältö on sama kuin sanoin selitetyssä tiedossa. Jotkut oppijat voivat kuitenkin oppia paremmin joko verbaalisista tai visuaalisista esityksistä. Näin ollen molempien esitystapojen käyttö antaa oppijalle mahdollisuuden valita oman oppimisen väylänsä. (Mayer ) Kognitiivisen teorian mukaan informaatiota prosessoidaan monilla eri tavoilla kuten havaitsemalla, muistilla, ajattelulla, kielellä ja opittavan aineksen organisoinnilla. Tämän oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on oppijan aktiivista työskentelyä ja käsityksien rakentamista. Oppiminen ei siis tapahdu vain yhdellä tavalla vaan on paljon monimutkaisempi

6 prosessi ja vaatii oppijalta psyykkistä työtä. (Mayer ) Oli oppimiskäsitys siis kumpi tahansa, erilaiset tiedon esitystavat hyödyttävät sekä koko ryhmää että yksittäistä oppijaa..3 Virhekäsityksistä Koska kemian opiskelussa käytetään paljon teoreettisia malleja, on opiskelijoiden usein vaikea ymmärtää niitä ja tästä johtuen heillä voi olla paljon virhekäsityksiä (Gustafsson 7). Monet väärinkäsitykset johtuvat oppilaiden kyvyttömyydestä visualisoida rakenteita ja prosesseja mikro- ja molekyylitasolla. Oppilaiden mentaalista mallia ei voi muuttaa vain näyttämällä heille erilaisia malleja tai animaatioita. Animaatiot pitää suunnitella ja esittää niin, että ne rohkaisevat oppilaita kiinnittämään huomionsa avainasioihin. Lisäksi on vältettävä harhaanjohtamista. (Tasker, Dalton ) Ongelmia voi aiheuttaa myös mikro- ja makromaailman yhteensovittaminen. Siksi opettajan olisikin tärkeää esittää opiskelijoille yhteyksiä ja linkkejä näiden maailmojen välillä. (Coll & Treagust 3) 197-luvulla (Kleinman 1987) havaittiin, että monet oppilaiden vaikeudet ja väärät käsitykset johtuvat virheellisistä tai epätarkoista molekyylitason mentaalimalleista. Lisäksi monet virheet ovat lähes riippumattomia opetuksessa käytetyistä keinoista. Vaikeuksia opiskelijoille tuottaa myös erilaisten mallien yhteensovittaminen. Opiskelijat voivat sekoittaa esimerkiksi orbitaaliteorian ja Bohrin atomimallin keskenään ja kuvitella, että elektronit kiertävät orbitaalin ydintä kuten planeetat aurinkoa. Sidoselektronien liikkeen luullaan tapahtuvan tarkasti kahden atomin välillä ja niiden olevan juuri tietyn etäisyyden päässä ytimestä. (Nicoll 1) Osalle oktettisääntö ja molekyyliorbitaaliteoria voivat mennä sekaisin, ja niistä muodostetaan jonkinlainen yhdistelmäteoria (Coll & Taylor ). Lisäksi virhekäsityksiä syntyy, kun opiskelijat yrittävät selittää itselleen abstraktia asiaa konkreettisin keinoin. Joskus opiskelijat tyytyvät mielellään ensimmäiseen selitykseen jostakin asiasta, eikä sen jälkeen enää mietitä eikä kyseenalaisteta, onko se ristiriidassa jonkun toisen asian kanssa. (Coll & Treagust 3) Opiskelijoilla on usein taipumus käyttää mahdollisimman yksinkertaisia malleja kuvaamaan esimerkiksi kemiallisia sidoksia. Heillä ei ole siis tarvetta ottaa monimutkaisempia malleja käyttöön. Opettajan tulisikin pystyä osoittamaan vanha, yksinkertainen malli riittämättömäksi, jotta uusi malli hyväksytään ja opitaan. (Gustafsson 7) 3

7 . Animaatioiden käytöstä 199-luvulla opetus tapahtui usein oppikirjojen yliyksinkertaistettujen kaksiulotteisten mallien ja oppilaiden oman mielikuvituksen varassa. Animaatiot ovat tuoneet tähän muutoksen. Molekyylimaailma on moniosainen ja dynaaminen. Lisäksi molekyylien ja niiden osien väliset vuorovaikutukset ovat usein hyvin monivivahteisia ja monimutkaisia. Päinvastoin kuin tekstikirjojen kuvitus, animaatiot voivat tuoda esiin kemiallisten reaktioiden todellisen luonteen. Molekyylitason animaatiot voivatkin stimuloida opiskelijoiden mielikuvitusta tuomalla uusia ulottuvuuksia kemian opiskeluun. (Tasker & Dalton ) Tasker ja Dalton () tutkivat animaatioiden käyttöä tiedon audiovisuaalisen prosessointimallin (audiovisual information processing model) avulla. Malli (Mayer 1997, Johnstone 198) kuvaa oppimista audiovisuaalisena tiedonkäsittelyjärjestelmänä, jossa verbaalinen ja visuaalinen informaatio varastoidaan muistin eri paikkoihin. Tämän vuoksi oppilaiden pitäisi voida pysäyttää ja kelata animaatioita yhä uudelleen, jotta saatu tietoannos pysyisi sopivana ja syyseuraussuhteiden muodostamiselle jäisi riittävästi aikaa. (Mayer 1997, Johnstone & El-Banna 198) Verbaalisen ja visuaalisen informaation pitäisi myös täydentää toisiaan ja animaation tulisi sisältää myös tekstiä. Lisäksi olisi hyvä, jos animaatiossa olisi kuvan kanssa samanaikainen selostus. Nämä vaatimukset perustuvat Swellerin (199) ja Morenon () tutkimustuloksiin. Heidän mukaansa työmuistin kapasiteettia voidaan laajentaa yhdistämällä eri informaationtuottotapoja. On helpompaa käsitellä tietoa, joka on esitetty usealla tavalla, kuin jos tieto olisi esitetty kokonaan yhdessä muodossa. Tämä on vahva peruste muun muassa animaatioiden selostuksille pelkkien tekstiotsikoiden sijaan. Taskerin ja Daltonin () tutkivat, voidaanko näyttämällä molekyylitason animaatioita auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin käsitteitä ja symbolien merkityksiä. Heidän mukaansa animaatiot auttavat heikkojakin opiskelijoita kehittelemään uusia ideoita pitkäaikaiseen muistiin ja luomaan mentaalimalleja. Ne opiskelijat, joilla on korkeat esitiedot, pystyvät omaksumaan animaatioista tarkkoja ja asianmukaisia tietoja omien mentaalimalliensa kehittämiseksi. Laajat esitiedot mahdollistavat myös animaation avulla työmuistiin luotujen kuvien ja pitkäaikaisen muistin mentaalimallien vertailun. Tämä johtaa mentaalimallien varmistumiseen tai tarkentumiseen. Jos oppilaalla on korkea kyky soveltaa tietoa, pystyy hän omaksumaan nopeastakin animaatiosta sen sisältämät avainasiat. Korkea työmuistin kapasiteetti puolestaan varmistaa, että oppilas voi tehokkaasti hankkia tietoa monimutkaisistakin animaatioista sekä rakentaa ja muokata ilmiötä koskevia mentaalimallejaan.

8 Tasker ja Dalton () havainnollistivat tutkimuksessaan sitä, miten animaatioiden näyttäminen oppilaille yhdistettynä ilmiöiden piirtämiseen kasvatti merkittävästi opiskelijoiden käyttämien tieteellisesti hyväksyttävien avainkäsitteiden määrää. Lisäksi tutkimuksessa saatiin myös viitteitä siitä, että jotkut oppilaat pystyivät soveltamaan animaatioissa oppimaansa myös muihin aihepiireihin. Koska heidän tutkimuksessaan oli vain 3 koehenkilöä, eivät heidän tuloksensa ole yleistettävissä. Haastattelujen perusteella animaatioiden käytöllä havaittiin olevan seuraavanlaisia hyötyjä: animaatiot auttoivat molekyylitason tapahtumien ymmärtämisessä ja kolmiulotteisessa ajattelussa. Lisäksi ne voivat auttaa ja ohjata oppilaita kehittämään mentaalisia, moniosaisia, dynaamisia, vuorovaikutteisia ja kolmiulotteisia mielikuvia molekyylitasolta. Kaikesta huolimatta joidenkin opiskelijoiden kohdalla väärinymmärrykset ja huonosti muodostetut mallit jatkuivat. Taskerin ja Daltonin tutkimus osoittaa myös, että opettajan pitäisi selvittää opiskelijoiden lähtötaso opiskeltavan asian suhteen, jotta animaatiot voidaan esittää sopivalla tasolla ja rakentaa olemassa olevalle tietopohjalle. Jotta varmistutaan siitä, että opiskelijat voivat erotella avainasiat visuaalisesta informaatiosta, on niitä lisäksi korostettava jotenkin. Opiskelijoita pitäisi rohkaista pyrkimään syvään oppimiseen. Lisäksi animaatiot pitäisi suunnitella ja esittää niin, että ylimääräinen kognitiivinen tieto minimoituu. Animaatioilta vaaditaan tieteellistä tarkkuutta ja selkeää kommunikaatiota teknisten mahdollisuuksien rajoissa. Lisäksi opetuksessa on animaatiot pystyttävä sitomaan sekä makro- että symboliselle tasolle. Usein animaatiossa näyttää siltä, että ilmiöt tapahtuvat mekaanisesti ja määrätysti ilman satunnaisluonnetta, mikä niillä kuitenkin todellisuudessa on. Merkittävimmät rajoitukset animaatioille asettavat yleensä tekniset ominaisuudet sekä esitysajan ja tiedostokoon minimointi. Lisäksi animaatioissa ei useinkaan näytetä ymmärtämisen kannalta olennaisimpia asioita riittävän selkeästi. Tasker julkaisi vuonna tutkimusryhmänsä kehittelemän konstruktivistisen oppimismenetelmän (VisChem Learning Design), jota voidaan soveltaa mihin tahansa tieteellisesti hyväksyttävää molekyylitason mentaalimallia vaativaan kemian aiheeseen. Opiskelijan näkökulmasta tyypillisen oppimiskokemuksen pitäisi sisältää seuraavia vaiheita: Vaihe 1. Kemiallisen ilmiön havaitseminen ja sen havaintojen dokumentointi: oppilaat kirjoittavat havaintoja laboratoriotason kemiallisesta ilmiöstä. Ilmiö voidaan esittää demonstraationa tai videolla, mutta on tärkeää varmistaa, että kaikki tärkeät seikat tulevat havaituiksi. Tässä vaiheessa pitäisi myös antaa oppilaiden pohtia ja keskustella havainnoistaan. Tämän vaiheen tavoitteena on kiinnittää oppilaiden huomio asiaan ja herättää tarve tietää. Audiovisuaaliseen malliin tämä vaihe

9 liittyy siten, että aivojen huomiokeskukset aktivoituvat vallitsemaan olennaisia asioita silmien ja korvien vastaanottamasta informaatiosta. Vaihe. Molekyylitason tapahtumien sanallinen ja piirretty kuvaus havaintojen selittämiseksi opettajan selittäessä piirtämisessä huomioon otettavia asioita: tämä vaihe osoittaa, että molekyylitason kuvaustaitoa kannattaa kehittää. Tässä vaiheessa opettaja selvittää oppilaiden mentaalimalleja kyseisestä asiasta. Tämä vaihe pitäisi toteuttaa sekä sanallisesti että esimerkiksi kaaviona, jotta sekä verbaalinen että visuaalinen ilmaisutapa tulisi esille. Vaihtoehtoisesti voidaan piirtämisen sijaan käyttää molekyylimallinnustyökaluja. Audiovisuaalisen mallin näkökulmasta tässä vaiheessa palataan oppilaiden aikaisempaan tietoon ja valmistetaan heitä kiinnittämään huomionsa avainasioihin. Vaihe 3. Piirroksista keskusteleminen pareittain siten, että opettaja neuvoo kiinnittämään huomiota havaintoja selittäviin avainasioihin: tässä vaiheessa pyritään selittämään tehdyt havainnot ja oppilaat saavat suoraa palautetta omista malleistaan. Tässä vaiheessa ei vielä määritellä, mikä on oikeaa ja mikä väärää tietoa. Tämän jälkeen ollaan valmiita poimimaan esitettävästä animaatiosta oleellista verbaalista ja visuaalista tietoa. Vaihe. Ilmiötä molekyylitasolla kuvaavan animaation katsominen ensin ilman selostusta, sitten opettajan selostaessa: katsotaan havaintoja mahdollisesti selittäviä avainasioita. Animaatiot ja simulaatiot voivat syventää merkittävästi dynaamista molekyylimaailmaa. Animaatiot ovat tehokkaita kuitenkin vain, jos ne esitetään työmuistin puutteet ja rajoitukset huomioonottavalla tavalla. Ilman aikaisempaa tietoa samankaltaisista animaatioista työmuistin kognitiivinen kuorma saattaisi olla liian korkea. Tässä vaiheessa oppilaiden huomion pitäisi olla kiinnittynyt uuden etsimiseen. Vaihe. Pohdinta parin kanssa: animaation ja heidän omien pohdintojensa erot ja yhtäläisyydet: korjataan muodostettuja käsityksiä opettajan johdolla. Tämä vaihe paljastaa usein väärinkäsityksiä, jotka eivät muuten ole nähtävissä ja antaa oppilaille mahdollisuuden itse havaita ja korjata niitä. Vaihe. Molekyylitason näkökulman muuntaminen symboliselle ja matemaattiselle kielelle: tässä vaiheessa oppilaita pitäisi rohkaista muotoilemaan havaintonsa itse esimerkiksi opettajan johdattelevien kysymysten avulla. Vaihe 7. Selityksen sovittaminen opiskelijoiden omiin mentaalimalleihin ja uusiin tilanteisiin: oppilaita pyydetään esimerkiksi piirtämään molekyylitason kuva vastaavasta tilanteesta. Tämä auttaa oppilaita soveltamaan käsityksiään eri tilanteisiin. Opettajan esittämien kysymysten pitäisi

10 symbolisen tason ymmärtämisen lisäksi vaatia oppilaita muotoilemaan molekyylitason mentaalisia mallejaan. Tämä oppimismalli kehitettiin, jotta jokainen audiovisuaalisen tiedonkäsittelymallin jokainen askel: havaitseminen, valinta, käsittely ja muuntaminen toiseen muotoon saavutettaisiin mahdollisimman tehokkaasti. Visualisointisuunnitelman onnistumiselle on muutamia avainkriteereitä. (1) Konstruktivistinen lähestymistapa rohkaisee opiskelijoita muotoilemaan aiempaa ymmärtämystään ja kiinnittämään huomiota aiemman molekyylitason mentaalimallin pääpiirteisiin ennen animaatioiden katsomista. Kun tähän yhdistetään mahdollisuus keskustella ajatuksista ja ongelmista pareittain () sekä visualisointitaitojen kehittämisen harjoittelu ja soveltaminen (3), voidaan päästä hyviin oppimistuloksiin. Oppimisen tuloksena oppilaiden pitäisi pystyä käyttämään mallejaan uusiin molekyylitason näkökulmaa vaativiin kemiallisiin ilmiöihin ja osoittamaan kirjallisuudesta yleisiä väärinkäsityksiä. Lisäksi heidän valmiutensa selittää molekyylitason ilmiöitä pitäisi parantua ja kiinnostuksensa kemiaa kohtaan kasvaa, koska kyky käyttää mielikuvitusta ulkoaopittujen käsitteiden ja mekaanisen ongelmanratkaisun sijaan parantuu oppimisen myötä. (Tasker ym. ) 3. Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena siten, että menetelmäksi valittiin poikittainen kyselytutkimus. Työssä tutkittiin oppilaiden kokemuksia ja mielipiteitä animaatioiden käytöstä molekyyliyhdisteiden kolmiulotteisen rakenteen opettamisessa. Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena kyselynä: toinen puoli kyselystä sisälsi mielipiteitä, joiden sopivuutta itseensä oppilaiden (7 hlöä) piti miettiä Likertin asteikolla. Toinen puoli kyselystä koostui kahdesta avoimesta kysymyksestä, joihin oppilaat saivat vastata oman kokemuksensa perusteella. Lisäksi tutkittiin mahdollista poikien ja tyttöjen välistä korrelaatiota. Strukturoitujen kysymysten vastauksista piirrettiin frekvenssikuvaajat (liite 3.). Kysymysten laadinnassa on käytetty apuna Aki Taanilan oppimateriaalia määrällisen aineiston keräämisestä (Taanila, 11). Tutkimukseen kuuluivat seuraavat oppitunnit (7 min) kemian. kurssin loppuosasta: molekyyliyhdisteiden kaavat ja nimeäminen, orgaanisten yhdisteiden isomeria, molekyylien kolmiulotteinen rakenne, molekyyliorbitaalimalli, orgaanisten yhdisteiden isomeria sekä maitohapon pitoisuuden määrittäminen piimästä. Palautekysely (liite 1.) tehtiin kurssin loppukokeen yhteydessä. 7

11 3.1 Animaatioiden käyttö kurssilla Animaatioita käytettiin kurssilla pääasiassa kahdella eri tavalla. Esimerkiksi sigma- ja piisidoksia opiskeltaessa katsottiin ensin animaatio, jonka jälkeen palattiin yhdessä tutkimaan ilmiötä. Esimerkkitunnin tavoitteena oli, että opiskelijat ymmärtävät, miten kovalenttisia sidoksia voidaan mallintaa molekyyliorbitaalien avulla. Pohjatietona opiskelijoilla oli kurssin alussa läpikäyty kvanttimekaaninen atomimalli ja atomiorbitaalit. Monilla olivat kuitenkin alkuvaiheen asiat päässeet tässä vaiheessa jo unohtumaan. Tunnin alussa kerrattiin suullisesti atomiorbitaaleja ja kovalenttisen sidoksen muodostumista. Sen jälkeen katsottiin animaatio sigmaja pii-sidoksien synnystä. Animaatio katsottiin vaiheittain läpi ja koska selostus oli englanninkielinen, käytiin tärkeimmät asiat vielä yhdessä suullisesti läpi joka vaiheen jälkeen. Teoria koottiin yhdessä taululle animaation katsomisen jälkeen. Kuva 1. Animaatio sigma- ja piisidoksen synnystä (Mhhe) Cis-trans -isomeriaan tutustuttiin hieman eri tavalla. Tunnin alussa kerrattiin molekyyliyhdisteiden stereoisomeriaa. Esimerkkikuvien avulla kirjoitettiin cis-trans -isomerian ominaispiirteet ja rakenteita tutkittiin myös molekyylimallien avulla. Lopuksi katsottiin yhdessä kokoava animaatio. 8

12 Kuva. Animaatio cis-trans isomeriasta (Youtube) Kaikki animaatiot olivat lyhyitä tai ne esitettiin lyhyissä jaksoissa. Tavoitteena oli teorian ja oppilaiden oman ajattelun rytmittäminen niin, että kerralla tuleva tietoannos ei kasvaisi liian suureksi ja että oppilaiden mielenkiinto heräisi ja pysyisi yllä lyhyiden videonpätkien ja tauluteorian vuorotellessa. Kurssilla käytettyjä animaatioita on listattu liitteeseen.. Tutkimustulokset Yleisesti opiskelijat olivat sitä mieltä, että animaatioiden käyttö auttaa molekyylien rakenteiden hahmottamisessa. Ne lisäävät melko paljon oppilaiden mielenkiintoa opiskeltavaa asiaa kohtaan ja pääosin myös helpottavat molekyyliorbitaalien ymmärtämistä. Osaa oppilaista animaatiot auttavat isomerian oppimisessa, mutta osalle sillä ei ole väliä näytetäänkö niitä vai ei. Yleensä animaatioita ei koeta tylsiksi. Suurimmalle osalle selostuksen englanninkielisyys ei ole ongelma, mutta joillekin kieli on liian vaikeaa. Suurin osa kokee, että selostuksesta on heille apua ja että opettajan selittäminen on tarpeellista. Sillä, katsotaanko animaatiot kerralla alusta loppuun, ei ole suurimmalle osalle mitään väliä, mutta tämä on animaatiokohtaista. Kelaustarve riippuu animaatiosta, mutta siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Pysäyttäminen kesken ei ole turhaa, mutta on myös animaatiokohtaista. Yleisesti animaatiot auttavat kolmiulotteisessa hahmottamisessa ja helpottavat uusien asioiden oppimista. Havainnollistavaa materiaalia näistä yleisistä kysymyksistä on liitteenä (liite 3.). Opiskelijoiden vastauksia avoimiin kysymyksiin on koottu taulukoihin 1. ja. 9

13 Taulukko 1. Lainauksia opiskelijoiden vastauksista avoimeen kysymykseen 1. (Liite 1.) Millaiset animaatiot ovat mielestäsi toimivia ja missä tilanteissa? Toimivat silloin, kun asia on hieman hankala ja on tarve kolmiulotteiseen havainnollistamiseen. Mutta ei tarvetta silloin, kun asia yksinkertainen, melkein itsestäänselvyys. Parhaiten toimivat orbitaalien mallintamisessa, jolloin näkee muodon ja on helpompi ymmärtää. Cis-trans-isomeria on parasta selittää rakennekaavojen avulla, sillä itse opin sen parhaiten siten. Helpompi hahmottaa, kuinka ryhmät vaihtavat paikkaa. Ois kiva, jos ne ois suomeksi, niin ne toimisivat paremmin. Taulukko. Lainauksia opiskelijoiden vastauksista kysymykseen Jäikö joku asia kurssilla erityisesti mieleen?. Jäikö joku asia kurssilla erityisesti mieleen? Cis-trans-animaatio jäi mieleen. Se oli hauska. Animaatiot isomeriasta ja molekyyliorbitaalien muodostumisesta olivat tosi hyviä, samoin VSEPR-teoria oli huomattavasti helpompi hahmottaa animaatioiden avulla. Tykkäsin! Molekyyliorbitaaleista en tajunnut yhtään mitään. Animaatiot ihan mukavia. Oli kaikki vähän vaikeaa. Ryhmän tyttöjen ja poikien välillä havaittiin mielenkiintoisia eroja. Pojat pitivät animaatioita hieman tylsempinä ja olivat sitä mieltä, ettei englanninkielinen selostus ole liian vaikea. Tytöt kaipasivat opettajan selventävää animaation käsittelyä enemmän kuin (kuva 3.). Pojat kokivat animaatioiden pysäyttämisen ja kelaamisen edestakaisin tarpeellisemmaksi kuin (kuvat. ja.). Tyttöjen mielestä animaatiot pitäisi katsoa kerralla läpi, eikä siihen tarvitsisi palata jälkeenpäin. Lisäksi vaikka animaatiot yleisesti koettiin isomerian oppimista helpottaviksi, jakautuivat tyttöjen mielipiteet selkeästi enemmän kuin poikien. 1

14 1 1 Väite 9 8 Kuva 3. Väite 9: Opettajan ei tarvitse selittää animaatiota. Esiintymistiheys vastauksen funktiona. 1= täysin eri mieltä, 3= en osaa sanoa, = täysin samaa mieltä Väite 1 Kuva. Väite 1: Animaation kelaus edestakaisin on turhaa. Esiintymistiheys vastauksen funktiona. 1= täysin eri mieltä, 3= en osaa sanoa, = täysin samaa mieltä. 11

15 Väite 11 Kuva. Väite 11. Animaation pysäyttäminen kesken kaiken. Esiintymistiheys vastauksen funktiona. 1= täysin eri mieltä, 3= en osaa sanoa, = täysin samaa mieltä.. Pohdintaa Yleisesti saamamme tulokset ja taustateoria tukevat toisiaan. Animaatioiden käytön koetaan olevan hyödyllistä ja tapa, jolla niitä hyödynnettiin, koettiin tehokkaaksi. Kuten luvussa.1 ilmeni, opiskeltavan asian visualisoinnilla koetaan siis olevan oppimisen kannalta positiivinen vaikutus. Tutkimusten mukaan oppilaiden mentaalista mallia ei voi muuttaa vain näyttämällä heille erilaisia malleja tai animaatioita, vaan animaatiot pitää suunnitella ja esittää niin, että ne rohkaisevat oppilaita kiinnittämään huomionsa avainasioihin. Käyttäessämme animaatioita esitimme ne yleensä lyhyissä pätkissä, jotta tietoannos pysyisi sopivana ja antaisi aikaa syy-seuraussuhteiden muodostumiselle. Esitysten jälkeen tai jo niiden aikana pyrimme korostamaan tärkeimpiä asioita ja selittämään ne omin sanoin. Tämä esitystapa oli kyselyn mukaan toimiva ja auttoi oppilaita sisäistämään asioita. Mayerin (1997) sekä Johnstonen ja El-Bannan (198) mukaan tietoannos ei saisi kasvaa liian suureksi. Tähän pyrittiin vaikuttamaan animaatioita pysäyttämällä ja kelaamalla. Pyrimme myös käyttämään Taskerin ja Daltonin (, ) kehittämää konstruktivistista oppimismenetelmää niiltä osin, kuin se tuntui sopivan omaan opetukseemme. Oppilaiden kokemukset tukivat pääosin teoriataustaa, sillä suurin osa koki ne hyödyllisiksi. Tuloksissa oli kuitenkin selkeää animaatiokohtaista vaihtelua. Toisiaan täydentävät kuva ja selostus samanaikaisesti esitettynä helpottivat asioiden oppimista aivan kuten Sweller (199) ja Moreno () ovat omissa tutkimuksissaan todenneet. 1

16 Olisi ollut järkevää kysyä opiskelijoilta myös heidän kokemuksiaan siitä, miten animaatioita kannattaisi hyödyntää: oliko heidän mielestään parempi tutustua asiaan ensin animaation kautta ja sitten vasta syventyä teoriaan vai toisinpäin. Tässä tutkimuksessa tähän ei kuitenkaan paneuduttu. Kyseessä oli lukion 1. vuosikurssilaisista koostuva 7 henkinen ryhmä, jossa oli 1 poikaa ja 13 tyttöä. Yleisesti ryhmän pojilla tuntui olevan selkeä halu oppia ja ymmärtää asioita syvällisemmin. He myös halusivat perehtyä asioihin rauhassa ja kyseenalaistivat heille opetettua tietoa. Poikien asenne oli usein ennakkoluulottomampi kuin tyttöjen. Tyttöjen vastaukset olivat hieman ristiriitaisia: animaatioiden selostus koettiin liian vaikeaksi, ne pitäisi katsoa kerralla alusta loppuun, opettajan selitystä pidettiin tarpeellisempana mutta animaatioihin ei pitäisi katsomisen jälkeen palata. Ryhmän eivät ehkä luottaneet itseensä eivätkä omiin kykyihinsä haastavien asioiden edessä vaan olivat helpommin ns. luovuttajaasenteella liikkeellä: jos asia tuntui heti alussa haastavalta, ei haluttu syventyä siihen, vaan odotettiin valmista. He vaikuttavat yleisestikin suhtautuvan liian kriittisesti itseään ja omaa toimintaansa kohtaan. 13

17 . Viitteet Barke, H. D. & Wirbs, H. (). Structural units and chemical formulae. Chemistry Education: Research and Practice in Europe, 3(), 18. Coll, R.K., & Taylor, N. (). Mental Models in Chemistry: Senior Chemistry Students Mental Models of Chemical Bonding. Chemistry Education, (3), Haettu osoitteesta: Coll, R.K., & Treagust, D.F., (3). Investigation of Secondary School, Undergraduate, and Graduate Learners Mental Models of Ionic Bonding. Journal of Research in Science Teaching, (), - 8. Haettu osoitteesta: Treagust.pdf Gustafsson, L. (7). Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa. Haettu sivustolta Helsingin yliopisto internetosoite: l- 7.pdf Hinton, M. E. & Nakhleh, M. B. (1999). Student s microscopic, macroscopic and symbolic representations of chemical reactions. The Chemical Educator, (), 1 9. Hyde, R. T., Shaw, P. N., Jackson, D. E. & Woods, K. (199). Integration of molecular modelling algorithms with tutorial instruction. Journal of Chemical Education, 7(8), Johnstone A.H. & El- Banna H. (198). Capacities, demands and processes a predictive model for science education, Education in Chemistry, 3, 8-8..Johnstone, A. H. (1993). The Development of chemistry teaching: a changing response to a changing demand. Journal of Chemical Education, 7(9) Justi, R. & Gilbert, J. K. (). Models and modelling in chemical education. Kirjassa J. K. Gilbert ym. (Toim.) Chemical Education: Towards Research-based Practice. Dordrecht, Kluwer Academic Publishers, 7 8. Kozma R. B. & Russell J. (1997). Multimedia and understanding: Expert and novice responses to different representations of chemical phenomena. Journal of Research in Science Teaching, 3(9), Lundell, J. & Aksela, M. (3.) Molekyylimallinnus kemian opetuksessa, osa 1: Molekyylimallinnus ja kemian opetus, Dimensio, 7(), 7 9. Mayer, R.E. (199). Learners as Information Processors: Legacies and Limitations of Educational Psychology s Second Metaphor. Educational Psychologist, 31(3/), Haettu osoitteesta: 1

18 Mayer, R. E. & Moreno, R. (). Animation as an aid to multimedia learning. Educational Psychology Review,1(1), McGraw Hill Higher Education. (1) Sigma and Pi Bonds. Haettu osoitteesta: Moreno R. & Mayer R.E. (). A learner- centered approach to multimedia explanations: deriving instructional design principles from cognitive theory, Interactive Multimedia Electronic Journal of Computer- Enhanced Learning.. Nicoll, G. (1). A report of undergraduates bonding misconceptions. International Journal of Science Education, 7(3), Sweller J. (199).Cognitive load theory, learning difficulty and instructional design, Learning and Instruction,, Taanila, A. (11). Määrällisen aineiston kerääminen, haettu 3. toukokuuta, 1, sivustolta myy.haaga- helia.fi. Internetosoite: helia.fi/~taaak/t/suunnittelu.pdf Tasker R., Dalton R., Sleet R., Bucat B., Chia W. & Corrigan D. (). VisChem: visualising chemical structures and reactions at the molecular level to develop a deep understanding of chemistry concepts Haettu 11. huhtikuuta 1. Internetosoite: Tasker, R. & Dalton, R. (). Research into practice: visualisation of the molecular world using animations Haettu 1. helmikuuta, 1. Internetosoite: doi:1.139/brp9d Yamana, S. (1989). An easy constructed bicabbed trigonal prism model. Journal of Chemical Education, (1), Youtube- animaatiot haettu talvella Internetosoite: 1

19 Liitteet 1. Kyselylomake. Kurssilla käytettyjä animaatioita 3. Kysymyksiin 1-13 liittyviä kuvaajia 1

20 Liite 1. Palautekysely KE.1 kurssille Vastaaja: tyttö / poika Valittuja kemian kursseja lukiossa: Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Ympyröi. 1=täysin eri mieltä, 3= en osaa sanoa, = täysin samaa mieltä. Animaatioiden käyttö opetuksessa auttaa molekyylien rakenteiden hahmottamisessa. 1 3 Animaatiot lisäävät mielenkiintoa opiskeltavaa asiaa kohtaan. 1 3 Animaatiot helpottavat molekyyliorbiaalien ymmärtämistä. 1 3 Animaatiot auttavat isomerian oppimisessa. 1 3 Animaatiot ovat tylsiä. 1 3 Animaatio pitäisi katsoa kerralla alusta loppuun. 1 3 Englanninkielinen selostus on liian vaikeaa. 1 3 Englanninkielinen selostus on turha. 1 3 Opettajan ei tarvitse selittää animaatiota. 1 3 Animaation kelaus edestakaisin on turhaa. 1 3 Animaation pysäyttäminen kesken kaiken on tarpeetonta. 1 3 Animaatiot auttavat kolmiulotteisessa hahmottamisessa. 1 3 Animaatiot helpottavat uusien asioiden oppimista. 1 3 Millaiset animaatiot ovat mielestäsi toimivia ja missä tilanteessa? Jäikö joku asia kurssilla erityisesti mieleen (esim. erityisen kiinnostavaa, vaikeaa, joku tietty animaatio )? Kiitos vastauksestasi!

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ?

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? YLIOPISTOMATEMATIIKAN OPETTAJUUDEN KEHITTÄMINEN JORMA JOUTSENLAHTI YLIOPISTONLEHTORI (TAY), DOSENTTI (TTY), 1 2 MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? 3 1. Opiskelijoiden lähtötaso Yliopisto-opiskelijoiden

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 3.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot