Animaatioiden käyttö molekyyliyhdisteiden rakenteiden opettamisessa lukiolaisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Animaatioiden käyttö molekyyliyhdisteiden rakenteiden opettamisessa lukiolaisille"

Transkriptio

1 Animaatioiden käyttö molekyyliyhdisteiden rakenteiden opettamisessa lukiolaisille Ainedidaktiikka IV 1 Jenni Kaikkonen Heidi Kemi

2 Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa kartoitettiin lukion 1. vuosikurssin oppilaiden kokemuksia molekyyliyhdisteiden kolmiulotteisen rakenteen opiskelusta animaatioita hyväksi käyttäen. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla Oulun Normaalikoulun kemian. kurssille kevätlukukaudella 1 osallistuneiden opiskelijoiden kesken. Kysely sisälsi sekä strukturoituja kysymyksiä, joista tehtiin frekvenssianalyysiä, sekä avoimia kysymyksiä. Kysymykset käsittelivät animaatioiden käytön tarpeellisuutta, niiden vaikutusta opiskelun mielekkyyteen sekä animaatioiden käyttötapoja. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijat kokevat yleisesti animaatioiden käytön auttavan molekyylien kolmiulotteisen rakenteen hahmottamisessa ja uusien asioiden oppimisessa. Animaatioiden käyttötapojen mielekkyys taas on hyvin oppilas- ja animaatiokohtaista. Suurin osa kokee, että animaatioiden selostuksesta, kelauksesta ja pysäyttelystä on heille enemmän hyötyä kuin haittaa. Lisäksi havaittiin hieman sukupuolten välisiä eroja.

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä Sisällysluettelo 1. Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö1 1. Teoriataustaa 1.1 Miksi kemian oppimista pidetään vaikeana? 1. Erilaisia oppimistyylejä.3 Virhekäsityksistä 3. Animaatioiden käytöstä 3. Tutkimuksen toteutus Animaatioiden käyttö kurssilla 8. Tutkimustulokset 9. Pohdintaa 1.Viitteet 1

4 1. Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö Koska oppijoita on erilaisia, halusimme selvittää, miten omat oppilaamme kokevat animaatioiden käytön opetuksessa. Omana kouluaikanamme ei animaatioita käytetty juurikaan. Lisäksi olemme omakohtaisesti todenneet niiden auttavan varsinkin avaruudellisessa hahmottamisessa. Molekyyliyhdisteiden rakenteiden opettaminen valikoitui aiheeksi opetusharjoittelussa meille osoitetun lukion kemian. kurssin sisällön perusteella. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kvanttimekaaninen atomimalli, kemiallinen sidos ja isomeria, joten sisältö on huomattavasti teoreettisempi ja vaativampi, kuin pakollisella kemian kurssilla. Kurssi pidettiin ja tutkimus toteutettiin Juhani Vaskurin johdolla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka tarpeelliseksi oppilaat kokivat havainnollistavien animaatioiden käytön opetuksessa. Lisäksi haluttiin saada selville, minkälaiset animaatiot koettiin hyödyllisiksi ja missä yhteydessä. Oppilaat seurasivat aiheeseen liittyvät tunnit ja täyttivät lopuksi palautekyselyn. Jakson alussa oppilaita heräteltiin suhtautumaan kriittisesti animaatioihin. Tutkittu aineisto koostui oppilaiden mielipiteistä ja kokemuksista.. Teoriataustaa Teoriataustassa tarkastellaan kemian oppimisen ja opetuksen haasteita, erilaisia oppimistyylejä, oppilaiden virhekäsityksiä sekä animaatioiden käyttöä kemian opetuksessa..1 Miksi kemian oppimista pidetään vaikeana? Koska tieteellisiä ilmiöitä esitetään useilla eri tasoilla makro-, mikro- ja symbolisella tasolla on niiden oppiminen haastavaa (Johnstone 1993). Opiskelijoiden kyky liikkua näiden tasojen välillä vaihtelee paljon ja on yleensä hyvin puutteellinen. Erityisen ongelmallinen on näkymätön mikroskooppinen taso, jonka ilmiöitä on vaikea yhdistää opiskelijoiden omaan elinympäristöön. (Hinton, Nakleh 1999) Kemiallisia ilmiöitä mallinnetaan monella tavalla. Kemisteiltä onnistuu sujuvasti mallien muuntaminen yhdestä esitysmuodosta toiseen vastaavaan esitysmuotoon, mutta opiskelijoille tämä

5 prosessi on vaikea tai jopa mahdoton. (Kozma, Russell 1997) Keskeisyytensä vuoksi mallien ja mallintamisen tulisi näkyä myös kemian opettamisessa. Jotta oppiminen palvelisi tarkoitustaan, on siihen sisällyttävä olemassa olevien mallien tunteminen, pätevyysalueet ja rajoitukset, mallien pätevöittävän roolin ymmärtäminen ja muodostettujen kemiallisten mallien testaaminen. (Justi, Gilbert ) Opiskeltavan asian visualisointi rakennemalleilla tukee oppilaiden oppimista, koska ne auttavat liikkumaan makro-, mikro- ja symbolisen tason välillä (Barke, Wirbs ). Myös kolmiulotteiset molekyylimallit ovat tehokkaita molekyylirakenteen opettamisessa (Yamana 1989). Jos opiskelijalla olisi käytössään tietokonepohjaisia, vuorovaikutteisesti käytettäviä molekyylimalleja, auttaisivat ne erityisen paljon avaruudellisen kemian ymmärtämisessä (Hyde ym 199). Viime vuosina molekyylimallinnus on kasvanut merkittäväksi kokeellisen ja teoreettisen kemian yhdistäjäksi, koska se mahdollistaa vaikeiden asioiden selkeän esittämisen ja erityisesti kokeellisten ilmiöiden havainnollistamisen jo molekyylitasolla. Molekyylimallinnus siis yhdistää kemiallisen maailman teoreettisen tarkastelun ja tulosten visualisoinnin. Nykyään korostetaan oppimista aktiivisena kokemukseen perustuvana vuorovaikutusprosessina. (Lundell, Aksela 3). Siksi molekyylimallit ja erityisesti molekyylimallinnus opiskelijoiden itsensä tekemänä on tehokas tapa opiskella kemiaa.. Erilaisia oppimistyylejä On olemassa kaksi eri teoriaa siitä, kuinka oppija oppii sanoista ja kuvista (Mayer 199). Toisen, behavioristisen teorian, mukaan oppiminen on tiedon siirtoa oppijan muistiin. Opettajan rooli on siis esittää ja antaa tietoa, ja oppijan rooli on ottaa sitä vastaan. Jos jokin uusi asia selitetään sanoin, oppija varastoi sen muistiinsa. Kuvien (esim. animaatioiden) lisääminen esitykseen ei siis tämän teorian mukaan enää edesauttaisi oppimista, jos niiden sisältö on sama kuin sanoin selitetyssä tiedossa. Jotkut oppijat voivat kuitenkin oppia paremmin joko verbaalisista tai visuaalisista esityksistä. Näin ollen molempien esitystapojen käyttö antaa oppijalle mahdollisuuden valita oman oppimisen väylänsä. (Mayer ) Kognitiivisen teorian mukaan informaatiota prosessoidaan monilla eri tavoilla kuten havaitsemalla, muistilla, ajattelulla, kielellä ja opittavan aineksen organisoinnilla. Tämän oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on oppijan aktiivista työskentelyä ja käsityksien rakentamista. Oppiminen ei siis tapahdu vain yhdellä tavalla vaan on paljon monimutkaisempi

6 prosessi ja vaatii oppijalta psyykkistä työtä. (Mayer ) Oli oppimiskäsitys siis kumpi tahansa, erilaiset tiedon esitystavat hyödyttävät sekä koko ryhmää että yksittäistä oppijaa..3 Virhekäsityksistä Koska kemian opiskelussa käytetään paljon teoreettisia malleja, on opiskelijoiden usein vaikea ymmärtää niitä ja tästä johtuen heillä voi olla paljon virhekäsityksiä (Gustafsson 7). Monet väärinkäsitykset johtuvat oppilaiden kyvyttömyydestä visualisoida rakenteita ja prosesseja mikro- ja molekyylitasolla. Oppilaiden mentaalista mallia ei voi muuttaa vain näyttämällä heille erilaisia malleja tai animaatioita. Animaatiot pitää suunnitella ja esittää niin, että ne rohkaisevat oppilaita kiinnittämään huomionsa avainasioihin. Lisäksi on vältettävä harhaanjohtamista. (Tasker, Dalton ) Ongelmia voi aiheuttaa myös mikro- ja makromaailman yhteensovittaminen. Siksi opettajan olisikin tärkeää esittää opiskelijoille yhteyksiä ja linkkejä näiden maailmojen välillä. (Coll & Treagust 3) 197-luvulla (Kleinman 1987) havaittiin, että monet oppilaiden vaikeudet ja väärät käsitykset johtuvat virheellisistä tai epätarkoista molekyylitason mentaalimalleista. Lisäksi monet virheet ovat lähes riippumattomia opetuksessa käytetyistä keinoista. Vaikeuksia opiskelijoille tuottaa myös erilaisten mallien yhteensovittaminen. Opiskelijat voivat sekoittaa esimerkiksi orbitaaliteorian ja Bohrin atomimallin keskenään ja kuvitella, että elektronit kiertävät orbitaalin ydintä kuten planeetat aurinkoa. Sidoselektronien liikkeen luullaan tapahtuvan tarkasti kahden atomin välillä ja niiden olevan juuri tietyn etäisyyden päässä ytimestä. (Nicoll 1) Osalle oktettisääntö ja molekyyliorbitaaliteoria voivat mennä sekaisin, ja niistä muodostetaan jonkinlainen yhdistelmäteoria (Coll & Taylor ). Lisäksi virhekäsityksiä syntyy, kun opiskelijat yrittävät selittää itselleen abstraktia asiaa konkreettisin keinoin. Joskus opiskelijat tyytyvät mielellään ensimmäiseen selitykseen jostakin asiasta, eikä sen jälkeen enää mietitä eikä kyseenalaisteta, onko se ristiriidassa jonkun toisen asian kanssa. (Coll & Treagust 3) Opiskelijoilla on usein taipumus käyttää mahdollisimman yksinkertaisia malleja kuvaamaan esimerkiksi kemiallisia sidoksia. Heillä ei ole siis tarvetta ottaa monimutkaisempia malleja käyttöön. Opettajan tulisikin pystyä osoittamaan vanha, yksinkertainen malli riittämättömäksi, jotta uusi malli hyväksytään ja opitaan. (Gustafsson 7) 3

7 . Animaatioiden käytöstä 199-luvulla opetus tapahtui usein oppikirjojen yliyksinkertaistettujen kaksiulotteisten mallien ja oppilaiden oman mielikuvituksen varassa. Animaatiot ovat tuoneet tähän muutoksen. Molekyylimaailma on moniosainen ja dynaaminen. Lisäksi molekyylien ja niiden osien väliset vuorovaikutukset ovat usein hyvin monivivahteisia ja monimutkaisia. Päinvastoin kuin tekstikirjojen kuvitus, animaatiot voivat tuoda esiin kemiallisten reaktioiden todellisen luonteen. Molekyylitason animaatiot voivatkin stimuloida opiskelijoiden mielikuvitusta tuomalla uusia ulottuvuuksia kemian opiskeluun. (Tasker & Dalton ) Tasker ja Dalton () tutkivat animaatioiden käyttöä tiedon audiovisuaalisen prosessointimallin (audiovisual information processing model) avulla. Malli (Mayer 1997, Johnstone 198) kuvaa oppimista audiovisuaalisena tiedonkäsittelyjärjestelmänä, jossa verbaalinen ja visuaalinen informaatio varastoidaan muistin eri paikkoihin. Tämän vuoksi oppilaiden pitäisi voida pysäyttää ja kelata animaatioita yhä uudelleen, jotta saatu tietoannos pysyisi sopivana ja syyseuraussuhteiden muodostamiselle jäisi riittävästi aikaa. (Mayer 1997, Johnstone & El-Banna 198) Verbaalisen ja visuaalisen informaation pitäisi myös täydentää toisiaan ja animaation tulisi sisältää myös tekstiä. Lisäksi olisi hyvä, jos animaatiossa olisi kuvan kanssa samanaikainen selostus. Nämä vaatimukset perustuvat Swellerin (199) ja Morenon () tutkimustuloksiin. Heidän mukaansa työmuistin kapasiteettia voidaan laajentaa yhdistämällä eri informaationtuottotapoja. On helpompaa käsitellä tietoa, joka on esitetty usealla tavalla, kuin jos tieto olisi esitetty kokonaan yhdessä muodossa. Tämä on vahva peruste muun muassa animaatioiden selostuksille pelkkien tekstiotsikoiden sijaan. Taskerin ja Daltonin () tutkivat, voidaanko näyttämällä molekyylitason animaatioita auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin käsitteitä ja symbolien merkityksiä. Heidän mukaansa animaatiot auttavat heikkojakin opiskelijoita kehittelemään uusia ideoita pitkäaikaiseen muistiin ja luomaan mentaalimalleja. Ne opiskelijat, joilla on korkeat esitiedot, pystyvät omaksumaan animaatioista tarkkoja ja asianmukaisia tietoja omien mentaalimalliensa kehittämiseksi. Laajat esitiedot mahdollistavat myös animaation avulla työmuistiin luotujen kuvien ja pitkäaikaisen muistin mentaalimallien vertailun. Tämä johtaa mentaalimallien varmistumiseen tai tarkentumiseen. Jos oppilaalla on korkea kyky soveltaa tietoa, pystyy hän omaksumaan nopeastakin animaatiosta sen sisältämät avainasiat. Korkea työmuistin kapasiteetti puolestaan varmistaa, että oppilas voi tehokkaasti hankkia tietoa monimutkaisistakin animaatioista sekä rakentaa ja muokata ilmiötä koskevia mentaalimallejaan.

8 Tasker ja Dalton () havainnollistivat tutkimuksessaan sitä, miten animaatioiden näyttäminen oppilaille yhdistettynä ilmiöiden piirtämiseen kasvatti merkittävästi opiskelijoiden käyttämien tieteellisesti hyväksyttävien avainkäsitteiden määrää. Lisäksi tutkimuksessa saatiin myös viitteitä siitä, että jotkut oppilaat pystyivät soveltamaan animaatioissa oppimaansa myös muihin aihepiireihin. Koska heidän tutkimuksessaan oli vain 3 koehenkilöä, eivät heidän tuloksensa ole yleistettävissä. Haastattelujen perusteella animaatioiden käytöllä havaittiin olevan seuraavanlaisia hyötyjä: animaatiot auttoivat molekyylitason tapahtumien ymmärtämisessä ja kolmiulotteisessa ajattelussa. Lisäksi ne voivat auttaa ja ohjata oppilaita kehittämään mentaalisia, moniosaisia, dynaamisia, vuorovaikutteisia ja kolmiulotteisia mielikuvia molekyylitasolta. Kaikesta huolimatta joidenkin opiskelijoiden kohdalla väärinymmärrykset ja huonosti muodostetut mallit jatkuivat. Taskerin ja Daltonin tutkimus osoittaa myös, että opettajan pitäisi selvittää opiskelijoiden lähtötaso opiskeltavan asian suhteen, jotta animaatiot voidaan esittää sopivalla tasolla ja rakentaa olemassa olevalle tietopohjalle. Jotta varmistutaan siitä, että opiskelijat voivat erotella avainasiat visuaalisesta informaatiosta, on niitä lisäksi korostettava jotenkin. Opiskelijoita pitäisi rohkaista pyrkimään syvään oppimiseen. Lisäksi animaatiot pitäisi suunnitella ja esittää niin, että ylimääräinen kognitiivinen tieto minimoituu. Animaatioilta vaaditaan tieteellistä tarkkuutta ja selkeää kommunikaatiota teknisten mahdollisuuksien rajoissa. Lisäksi opetuksessa on animaatiot pystyttävä sitomaan sekä makro- että symboliselle tasolle. Usein animaatiossa näyttää siltä, että ilmiöt tapahtuvat mekaanisesti ja määrätysti ilman satunnaisluonnetta, mikä niillä kuitenkin todellisuudessa on. Merkittävimmät rajoitukset animaatioille asettavat yleensä tekniset ominaisuudet sekä esitysajan ja tiedostokoon minimointi. Lisäksi animaatioissa ei useinkaan näytetä ymmärtämisen kannalta olennaisimpia asioita riittävän selkeästi. Tasker julkaisi vuonna tutkimusryhmänsä kehittelemän konstruktivistisen oppimismenetelmän (VisChem Learning Design), jota voidaan soveltaa mihin tahansa tieteellisesti hyväksyttävää molekyylitason mentaalimallia vaativaan kemian aiheeseen. Opiskelijan näkökulmasta tyypillisen oppimiskokemuksen pitäisi sisältää seuraavia vaiheita: Vaihe 1. Kemiallisen ilmiön havaitseminen ja sen havaintojen dokumentointi: oppilaat kirjoittavat havaintoja laboratoriotason kemiallisesta ilmiöstä. Ilmiö voidaan esittää demonstraationa tai videolla, mutta on tärkeää varmistaa, että kaikki tärkeät seikat tulevat havaituiksi. Tässä vaiheessa pitäisi myös antaa oppilaiden pohtia ja keskustella havainnoistaan. Tämän vaiheen tavoitteena on kiinnittää oppilaiden huomio asiaan ja herättää tarve tietää. Audiovisuaaliseen malliin tämä vaihe

9 liittyy siten, että aivojen huomiokeskukset aktivoituvat vallitsemaan olennaisia asioita silmien ja korvien vastaanottamasta informaatiosta. Vaihe. Molekyylitason tapahtumien sanallinen ja piirretty kuvaus havaintojen selittämiseksi opettajan selittäessä piirtämisessä huomioon otettavia asioita: tämä vaihe osoittaa, että molekyylitason kuvaustaitoa kannattaa kehittää. Tässä vaiheessa opettaja selvittää oppilaiden mentaalimalleja kyseisestä asiasta. Tämä vaihe pitäisi toteuttaa sekä sanallisesti että esimerkiksi kaaviona, jotta sekä verbaalinen että visuaalinen ilmaisutapa tulisi esille. Vaihtoehtoisesti voidaan piirtämisen sijaan käyttää molekyylimallinnustyökaluja. Audiovisuaalisen mallin näkökulmasta tässä vaiheessa palataan oppilaiden aikaisempaan tietoon ja valmistetaan heitä kiinnittämään huomionsa avainasioihin. Vaihe 3. Piirroksista keskusteleminen pareittain siten, että opettaja neuvoo kiinnittämään huomiota havaintoja selittäviin avainasioihin: tässä vaiheessa pyritään selittämään tehdyt havainnot ja oppilaat saavat suoraa palautetta omista malleistaan. Tässä vaiheessa ei vielä määritellä, mikä on oikeaa ja mikä väärää tietoa. Tämän jälkeen ollaan valmiita poimimaan esitettävästä animaatiosta oleellista verbaalista ja visuaalista tietoa. Vaihe. Ilmiötä molekyylitasolla kuvaavan animaation katsominen ensin ilman selostusta, sitten opettajan selostaessa: katsotaan havaintoja mahdollisesti selittäviä avainasioita. Animaatiot ja simulaatiot voivat syventää merkittävästi dynaamista molekyylimaailmaa. Animaatiot ovat tehokkaita kuitenkin vain, jos ne esitetään työmuistin puutteet ja rajoitukset huomioonottavalla tavalla. Ilman aikaisempaa tietoa samankaltaisista animaatioista työmuistin kognitiivinen kuorma saattaisi olla liian korkea. Tässä vaiheessa oppilaiden huomion pitäisi olla kiinnittynyt uuden etsimiseen. Vaihe. Pohdinta parin kanssa: animaation ja heidän omien pohdintojensa erot ja yhtäläisyydet: korjataan muodostettuja käsityksiä opettajan johdolla. Tämä vaihe paljastaa usein väärinkäsityksiä, jotka eivät muuten ole nähtävissä ja antaa oppilaille mahdollisuuden itse havaita ja korjata niitä. Vaihe. Molekyylitason näkökulman muuntaminen symboliselle ja matemaattiselle kielelle: tässä vaiheessa oppilaita pitäisi rohkaista muotoilemaan havaintonsa itse esimerkiksi opettajan johdattelevien kysymysten avulla. Vaihe 7. Selityksen sovittaminen opiskelijoiden omiin mentaalimalleihin ja uusiin tilanteisiin: oppilaita pyydetään esimerkiksi piirtämään molekyylitason kuva vastaavasta tilanteesta. Tämä auttaa oppilaita soveltamaan käsityksiään eri tilanteisiin. Opettajan esittämien kysymysten pitäisi

10 symbolisen tason ymmärtämisen lisäksi vaatia oppilaita muotoilemaan molekyylitason mentaalisia mallejaan. Tämä oppimismalli kehitettiin, jotta jokainen audiovisuaalisen tiedonkäsittelymallin jokainen askel: havaitseminen, valinta, käsittely ja muuntaminen toiseen muotoon saavutettaisiin mahdollisimman tehokkaasti. Visualisointisuunnitelman onnistumiselle on muutamia avainkriteereitä. (1) Konstruktivistinen lähestymistapa rohkaisee opiskelijoita muotoilemaan aiempaa ymmärtämystään ja kiinnittämään huomiota aiemman molekyylitason mentaalimallin pääpiirteisiin ennen animaatioiden katsomista. Kun tähän yhdistetään mahdollisuus keskustella ajatuksista ja ongelmista pareittain () sekä visualisointitaitojen kehittämisen harjoittelu ja soveltaminen (3), voidaan päästä hyviin oppimistuloksiin. Oppimisen tuloksena oppilaiden pitäisi pystyä käyttämään mallejaan uusiin molekyylitason näkökulmaa vaativiin kemiallisiin ilmiöihin ja osoittamaan kirjallisuudesta yleisiä väärinkäsityksiä. Lisäksi heidän valmiutensa selittää molekyylitason ilmiöitä pitäisi parantua ja kiinnostuksensa kemiaa kohtaan kasvaa, koska kyky käyttää mielikuvitusta ulkoaopittujen käsitteiden ja mekaanisen ongelmanratkaisun sijaan parantuu oppimisen myötä. (Tasker ym. ) 3. Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena siten, että menetelmäksi valittiin poikittainen kyselytutkimus. Työssä tutkittiin oppilaiden kokemuksia ja mielipiteitä animaatioiden käytöstä molekyyliyhdisteiden kolmiulotteisen rakenteen opettamisessa. Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena kyselynä: toinen puoli kyselystä sisälsi mielipiteitä, joiden sopivuutta itseensä oppilaiden (7 hlöä) piti miettiä Likertin asteikolla. Toinen puoli kyselystä koostui kahdesta avoimesta kysymyksestä, joihin oppilaat saivat vastata oman kokemuksensa perusteella. Lisäksi tutkittiin mahdollista poikien ja tyttöjen välistä korrelaatiota. Strukturoitujen kysymysten vastauksista piirrettiin frekvenssikuvaajat (liite 3.). Kysymysten laadinnassa on käytetty apuna Aki Taanilan oppimateriaalia määrällisen aineiston keräämisestä (Taanila, 11). Tutkimukseen kuuluivat seuraavat oppitunnit (7 min) kemian. kurssin loppuosasta: molekyyliyhdisteiden kaavat ja nimeäminen, orgaanisten yhdisteiden isomeria, molekyylien kolmiulotteinen rakenne, molekyyliorbitaalimalli, orgaanisten yhdisteiden isomeria sekä maitohapon pitoisuuden määrittäminen piimästä. Palautekysely (liite 1.) tehtiin kurssin loppukokeen yhteydessä. 7

11 3.1 Animaatioiden käyttö kurssilla Animaatioita käytettiin kurssilla pääasiassa kahdella eri tavalla. Esimerkiksi sigma- ja piisidoksia opiskeltaessa katsottiin ensin animaatio, jonka jälkeen palattiin yhdessä tutkimaan ilmiötä. Esimerkkitunnin tavoitteena oli, että opiskelijat ymmärtävät, miten kovalenttisia sidoksia voidaan mallintaa molekyyliorbitaalien avulla. Pohjatietona opiskelijoilla oli kurssin alussa läpikäyty kvanttimekaaninen atomimalli ja atomiorbitaalit. Monilla olivat kuitenkin alkuvaiheen asiat päässeet tässä vaiheessa jo unohtumaan. Tunnin alussa kerrattiin suullisesti atomiorbitaaleja ja kovalenttisen sidoksen muodostumista. Sen jälkeen katsottiin animaatio sigmaja pii-sidoksien synnystä. Animaatio katsottiin vaiheittain läpi ja koska selostus oli englanninkielinen, käytiin tärkeimmät asiat vielä yhdessä suullisesti läpi joka vaiheen jälkeen. Teoria koottiin yhdessä taululle animaation katsomisen jälkeen. Kuva 1. Animaatio sigma- ja piisidoksen synnystä (Mhhe) Cis-trans -isomeriaan tutustuttiin hieman eri tavalla. Tunnin alussa kerrattiin molekyyliyhdisteiden stereoisomeriaa. Esimerkkikuvien avulla kirjoitettiin cis-trans -isomerian ominaispiirteet ja rakenteita tutkittiin myös molekyylimallien avulla. Lopuksi katsottiin yhdessä kokoava animaatio. 8

12 Kuva. Animaatio cis-trans isomeriasta (Youtube) Kaikki animaatiot olivat lyhyitä tai ne esitettiin lyhyissä jaksoissa. Tavoitteena oli teorian ja oppilaiden oman ajattelun rytmittäminen niin, että kerralla tuleva tietoannos ei kasvaisi liian suureksi ja että oppilaiden mielenkiinto heräisi ja pysyisi yllä lyhyiden videonpätkien ja tauluteorian vuorotellessa. Kurssilla käytettyjä animaatioita on listattu liitteeseen.. Tutkimustulokset Yleisesti opiskelijat olivat sitä mieltä, että animaatioiden käyttö auttaa molekyylien rakenteiden hahmottamisessa. Ne lisäävät melko paljon oppilaiden mielenkiintoa opiskeltavaa asiaa kohtaan ja pääosin myös helpottavat molekyyliorbitaalien ymmärtämistä. Osaa oppilaista animaatiot auttavat isomerian oppimisessa, mutta osalle sillä ei ole väliä näytetäänkö niitä vai ei. Yleensä animaatioita ei koeta tylsiksi. Suurimmalle osalle selostuksen englanninkielisyys ei ole ongelma, mutta joillekin kieli on liian vaikeaa. Suurin osa kokee, että selostuksesta on heille apua ja että opettajan selittäminen on tarpeellista. Sillä, katsotaanko animaatiot kerralla alusta loppuun, ei ole suurimmalle osalle mitään väliä, mutta tämä on animaatiokohtaista. Kelaustarve riippuu animaatiosta, mutta siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Pysäyttäminen kesken ei ole turhaa, mutta on myös animaatiokohtaista. Yleisesti animaatiot auttavat kolmiulotteisessa hahmottamisessa ja helpottavat uusien asioiden oppimista. Havainnollistavaa materiaalia näistä yleisistä kysymyksistä on liitteenä (liite 3.). Opiskelijoiden vastauksia avoimiin kysymyksiin on koottu taulukoihin 1. ja. 9

13 Taulukko 1. Lainauksia opiskelijoiden vastauksista avoimeen kysymykseen 1. (Liite 1.) Millaiset animaatiot ovat mielestäsi toimivia ja missä tilanteissa? Toimivat silloin, kun asia on hieman hankala ja on tarve kolmiulotteiseen havainnollistamiseen. Mutta ei tarvetta silloin, kun asia yksinkertainen, melkein itsestäänselvyys. Parhaiten toimivat orbitaalien mallintamisessa, jolloin näkee muodon ja on helpompi ymmärtää. Cis-trans-isomeria on parasta selittää rakennekaavojen avulla, sillä itse opin sen parhaiten siten. Helpompi hahmottaa, kuinka ryhmät vaihtavat paikkaa. Ois kiva, jos ne ois suomeksi, niin ne toimisivat paremmin. Taulukko. Lainauksia opiskelijoiden vastauksista kysymykseen Jäikö joku asia kurssilla erityisesti mieleen?. Jäikö joku asia kurssilla erityisesti mieleen? Cis-trans-animaatio jäi mieleen. Se oli hauska. Animaatiot isomeriasta ja molekyyliorbitaalien muodostumisesta olivat tosi hyviä, samoin VSEPR-teoria oli huomattavasti helpompi hahmottaa animaatioiden avulla. Tykkäsin! Molekyyliorbitaaleista en tajunnut yhtään mitään. Animaatiot ihan mukavia. Oli kaikki vähän vaikeaa. Ryhmän tyttöjen ja poikien välillä havaittiin mielenkiintoisia eroja. Pojat pitivät animaatioita hieman tylsempinä ja olivat sitä mieltä, ettei englanninkielinen selostus ole liian vaikea. Tytöt kaipasivat opettajan selventävää animaation käsittelyä enemmän kuin (kuva 3.). Pojat kokivat animaatioiden pysäyttämisen ja kelaamisen edestakaisin tarpeellisemmaksi kuin (kuvat. ja.). Tyttöjen mielestä animaatiot pitäisi katsoa kerralla läpi, eikä siihen tarvitsisi palata jälkeenpäin. Lisäksi vaikka animaatiot yleisesti koettiin isomerian oppimista helpottaviksi, jakautuivat tyttöjen mielipiteet selkeästi enemmän kuin poikien. 1

14 1 1 Väite 9 8 Kuva 3. Väite 9: Opettajan ei tarvitse selittää animaatiota. Esiintymistiheys vastauksen funktiona. 1= täysin eri mieltä, 3= en osaa sanoa, = täysin samaa mieltä Väite 1 Kuva. Väite 1: Animaation kelaus edestakaisin on turhaa. Esiintymistiheys vastauksen funktiona. 1= täysin eri mieltä, 3= en osaa sanoa, = täysin samaa mieltä. 11

15 Väite 11 Kuva. Väite 11. Animaation pysäyttäminen kesken kaiken. Esiintymistiheys vastauksen funktiona. 1= täysin eri mieltä, 3= en osaa sanoa, = täysin samaa mieltä.. Pohdintaa Yleisesti saamamme tulokset ja taustateoria tukevat toisiaan. Animaatioiden käytön koetaan olevan hyödyllistä ja tapa, jolla niitä hyödynnettiin, koettiin tehokkaaksi. Kuten luvussa.1 ilmeni, opiskeltavan asian visualisoinnilla koetaan siis olevan oppimisen kannalta positiivinen vaikutus. Tutkimusten mukaan oppilaiden mentaalista mallia ei voi muuttaa vain näyttämällä heille erilaisia malleja tai animaatioita, vaan animaatiot pitää suunnitella ja esittää niin, että ne rohkaisevat oppilaita kiinnittämään huomionsa avainasioihin. Käyttäessämme animaatioita esitimme ne yleensä lyhyissä pätkissä, jotta tietoannos pysyisi sopivana ja antaisi aikaa syy-seuraussuhteiden muodostumiselle. Esitysten jälkeen tai jo niiden aikana pyrimme korostamaan tärkeimpiä asioita ja selittämään ne omin sanoin. Tämä esitystapa oli kyselyn mukaan toimiva ja auttoi oppilaita sisäistämään asioita. Mayerin (1997) sekä Johnstonen ja El-Bannan (198) mukaan tietoannos ei saisi kasvaa liian suureksi. Tähän pyrittiin vaikuttamaan animaatioita pysäyttämällä ja kelaamalla. Pyrimme myös käyttämään Taskerin ja Daltonin (, ) kehittämää konstruktivistista oppimismenetelmää niiltä osin, kuin se tuntui sopivan omaan opetukseemme. Oppilaiden kokemukset tukivat pääosin teoriataustaa, sillä suurin osa koki ne hyödyllisiksi. Tuloksissa oli kuitenkin selkeää animaatiokohtaista vaihtelua. Toisiaan täydentävät kuva ja selostus samanaikaisesti esitettynä helpottivat asioiden oppimista aivan kuten Sweller (199) ja Moreno () ovat omissa tutkimuksissaan todenneet. 1

16 Olisi ollut järkevää kysyä opiskelijoilta myös heidän kokemuksiaan siitä, miten animaatioita kannattaisi hyödyntää: oliko heidän mielestään parempi tutustua asiaan ensin animaation kautta ja sitten vasta syventyä teoriaan vai toisinpäin. Tässä tutkimuksessa tähän ei kuitenkaan paneuduttu. Kyseessä oli lukion 1. vuosikurssilaisista koostuva 7 henkinen ryhmä, jossa oli 1 poikaa ja 13 tyttöä. Yleisesti ryhmän pojilla tuntui olevan selkeä halu oppia ja ymmärtää asioita syvällisemmin. He myös halusivat perehtyä asioihin rauhassa ja kyseenalaistivat heille opetettua tietoa. Poikien asenne oli usein ennakkoluulottomampi kuin tyttöjen. Tyttöjen vastaukset olivat hieman ristiriitaisia: animaatioiden selostus koettiin liian vaikeaksi, ne pitäisi katsoa kerralla alusta loppuun, opettajan selitystä pidettiin tarpeellisempana mutta animaatioihin ei pitäisi katsomisen jälkeen palata. Ryhmän eivät ehkä luottaneet itseensä eivätkä omiin kykyihinsä haastavien asioiden edessä vaan olivat helpommin ns. luovuttajaasenteella liikkeellä: jos asia tuntui heti alussa haastavalta, ei haluttu syventyä siihen, vaan odotettiin valmista. He vaikuttavat yleisestikin suhtautuvan liian kriittisesti itseään ja omaa toimintaansa kohtaan. 13

17 . Viitteet Barke, H. D. & Wirbs, H. (). Structural units and chemical formulae. Chemistry Education: Research and Practice in Europe, 3(), 18. Coll, R.K., & Taylor, N. (). Mental Models in Chemistry: Senior Chemistry Students Mental Models of Chemical Bonding. Chemistry Education, (3), Haettu osoitteesta: Coll, R.K., & Treagust, D.F., (3). Investigation of Secondary School, Undergraduate, and Graduate Learners Mental Models of Ionic Bonding. Journal of Research in Science Teaching, (), - 8. Haettu osoitteesta: Treagust.pdf Gustafsson, L. (7). Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa. Haettu sivustolta Helsingin yliopisto internetosoite: l- 7.pdf Hinton, M. E. & Nakhleh, M. B. (1999). Student s microscopic, macroscopic and symbolic representations of chemical reactions. The Chemical Educator, (), 1 9. Hyde, R. T., Shaw, P. N., Jackson, D. E. & Woods, K. (199). Integration of molecular modelling algorithms with tutorial instruction. Journal of Chemical Education, 7(8), Johnstone A.H. & El- Banna H. (198). Capacities, demands and processes a predictive model for science education, Education in Chemistry, 3, 8-8..Johnstone, A. H. (1993). The Development of chemistry teaching: a changing response to a changing demand. Journal of Chemical Education, 7(9) Justi, R. & Gilbert, J. K. (). Models and modelling in chemical education. Kirjassa J. K. Gilbert ym. (Toim.) Chemical Education: Towards Research-based Practice. Dordrecht, Kluwer Academic Publishers, 7 8. Kozma R. B. & Russell J. (1997). Multimedia and understanding: Expert and novice responses to different representations of chemical phenomena. Journal of Research in Science Teaching, 3(9), Lundell, J. & Aksela, M. (3.) Molekyylimallinnus kemian opetuksessa, osa 1: Molekyylimallinnus ja kemian opetus, Dimensio, 7(), 7 9. Mayer, R.E. (199). Learners as Information Processors: Legacies and Limitations of Educational Psychology s Second Metaphor. Educational Psychologist, 31(3/), Haettu osoitteesta: 1

18 Mayer, R. E. & Moreno, R. (). Animation as an aid to multimedia learning. Educational Psychology Review,1(1), McGraw Hill Higher Education. (1) Sigma and Pi Bonds. Haettu osoitteesta: Moreno R. & Mayer R.E. (). A learner- centered approach to multimedia explanations: deriving instructional design principles from cognitive theory, Interactive Multimedia Electronic Journal of Computer- Enhanced Learning.. Nicoll, G. (1). A report of undergraduates bonding misconceptions. International Journal of Science Education, 7(3), Sweller J. (199).Cognitive load theory, learning difficulty and instructional design, Learning and Instruction,, Taanila, A. (11). Määrällisen aineiston kerääminen, haettu 3. toukokuuta, 1, sivustolta myy.haaga- helia.fi. Internetosoite: helia.fi/~taaak/t/suunnittelu.pdf Tasker R., Dalton R., Sleet R., Bucat B., Chia W. & Corrigan D. (). VisChem: visualising chemical structures and reactions at the molecular level to develop a deep understanding of chemistry concepts Haettu 11. huhtikuuta 1. Internetosoite: Tasker, R. & Dalton, R. (). Research into practice: visualisation of the molecular world using animations Haettu 1. helmikuuta, 1. Internetosoite: doi:1.139/brp9d Yamana, S. (1989). An easy constructed bicabbed trigonal prism model. Journal of Chemical Education, (1), Youtube- animaatiot haettu talvella Internetosoite: 1

19 Liitteet 1. Kyselylomake. Kurssilla käytettyjä animaatioita 3. Kysymyksiin 1-13 liittyviä kuvaajia 1

20 Liite 1. Palautekysely KE.1 kurssille Vastaaja: tyttö / poika Valittuja kemian kursseja lukiossa: Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Ympyröi. 1=täysin eri mieltä, 3= en osaa sanoa, = täysin samaa mieltä. Animaatioiden käyttö opetuksessa auttaa molekyylien rakenteiden hahmottamisessa. 1 3 Animaatiot lisäävät mielenkiintoa opiskeltavaa asiaa kohtaan. 1 3 Animaatiot helpottavat molekyyliorbiaalien ymmärtämistä. 1 3 Animaatiot auttavat isomerian oppimisessa. 1 3 Animaatiot ovat tylsiä. 1 3 Animaatio pitäisi katsoa kerralla alusta loppuun. 1 3 Englanninkielinen selostus on liian vaikeaa. 1 3 Englanninkielinen selostus on turha. 1 3 Opettajan ei tarvitse selittää animaatiota. 1 3 Animaation kelaus edestakaisin on turhaa. 1 3 Animaation pysäyttäminen kesken kaiken on tarpeetonta. 1 3 Animaatiot auttavat kolmiulotteisessa hahmottamisessa. 1 3 Animaatiot helpottavat uusien asioiden oppimista. 1 3 Millaiset animaatiot ovat mielestäsi toimivia ja missä tilanteessa? Jäikö joku asia kurssilla erityisesti mieleen (esim. erityisen kiinnostavaa, vaikeaa, joku tietty animaatio )? Kiitos vastauksestasi!

Vesimolekyylien kiehtova maailma

Vesimolekyylien kiehtova maailma Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Visualisoinnin ja animaatioiden merkitys kemian opetuksessa.

Visualisoinnin ja animaatioiden merkitys kemian opetuksessa. Liite 7 - Animaatioryhmä: Suolan liukeneminen Tausta Koulun oppikirjoissa käsitellään suolat ionien yhteydessä. Otavan Avain kurssikirjassa kappaleen 3 nimi on 'ionisidos' ja siinä mainitaan suoloja. Kuvassa

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Hestenes (1992): The great game of science is modelling the real world, and each scientific theory lays down a system of rules for

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus

Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Kemian mallit ja visualisointi Marja apponen elmi Liimatainen 23.4.2008 Tavoitteet Opetukselliset tavoitteet: Tavoitteena

Lisätiedot

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( ) SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (16.03.2017-27.04.2017) 1. OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVATVastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Kurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015

Kurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015 Kyselyyn vastanneiden määrä: 88/0 Kurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015 OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVAT Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5 Kurssilla

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Hiilivetyjen visualisointi Spartan-molekyylimallinnusohjelmalla

Hiilivetyjen visualisointi Spartan-molekyylimallinnusohjelmalla Hiilivetyjen visualisointi Spartan-molekyylimallinnusohjelmalla Tämä on oppilastyö, jossa myös opettaja demonstroi Spartan-ohjelman toimintoja (Spartan on MFKA:n myymä tuote). Työn on kehittänyt Lempäälän

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,

Lisätiedot

Lukion kemian OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016 Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Asetyylisalisyylihapon energiaprofiili. - Konformaatioisomeria

Asetyylisalisyylihapon energiaprofiili. - Konformaatioisomeria Asetyylisalisyylihapon energiaprofiili - Konformaatioisomeria Kemian mallit ja visualisointi Tom Olsson Simo Tolvanen 25.4.2008 Suoritus Kohderyhmänä on lukion kemian 2- kurssi. Aiheena on Asetyylisalisyylihapon

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Lukion kemian OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016 Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Opettajuus ja taidon oppimisen perusteet L 4 / Haverinen 21.11.2005

Opettajuus ja taidon oppimisen perusteet L 4 / Haverinen 21.11.2005 Opettajuus ja taidon oppimisen perusteet L 4 / Haverinen 21.11.2005 Mitä opit taidon opetuksesta tekstejä lukemalla? Mikä jäi mietityttämään taidon opetuksesta kun luit tekstejä etukäteen? Opettajuus ja

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ?

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? YLIOPISTOMATEMATIIKAN OPETTAJUUDEN KEHITTÄMINEN JORMA JOUTSENLAHTI YLIOPISTONLEHTORI (TAY), DOSENTTI (TTY), 1 2 MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? 3 1. Opiskelijoiden lähtötaso Yliopisto-opiskelijoiden

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija

Lisätiedot

Atomimallit. Tapio Hansson

Atomimallit. Tapio Hansson Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista

Lisätiedot