Terveydenhuollon informaatioteknologian käyttö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon informaatioteknologian käyttö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella"

Transkriptio

1 1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 1/2004 Terveydenhuollon informaatioteknologian käyttö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella Kari Kiviaho Ilkka Winblad Jarmo Reponen Oulun yliopisto/ltek/finntelemedicum Oulu 2004

2 2 FinnTelemedicum c/o KTTYL, PL 5000, Oulun yliopisto Käyntiosoite: Kastellin tutkimuskeskus, Aapistie 1, 5 krs. Puhelin (08) , Telefax (08) ISBN (sid.) ISBN (PDF) ISSN Oulun yliopistopaino Oulu 2004

3 3 KUVAILULEHTI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 1/ Tekijät: Kari Kiviaho, Ilkka Winblad, Jarmo Reponen Julkaisun laji: (ks. kääntöpuoli): Tutkimus Julkaisun nimi: Terveydenhuollon informaatioteknologian käyttö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella Tiivistelmä: Tässä julkaisussa esitellään Oulun yliopiston FinnTelemedicumin tekemä tutkimus, jossa selvitettiin Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen perus- ja erikoissairaanhoidon yksiköiden sekä alueen keskeisimpien yksityisten palveluntuottajien tietojärjestelmätilanne ja niiden käyttötottumuksia v lopussa. Perusterveydenhuollon osalta varsinaiseen kyselyyn vastasi 43 terveyskeskusta (66 %). Kun tietoja täydennettiin puhelimitse lopuista alueen 22 terveyskeskuksesta, muodostui kattavuudeksi eräiltä osin 100 %. Erikoissairaanhoidon osalta vastaukset kattavat kaikki OYSin erityisvastuualueeseen kuuluvat viisi sairaanhoitopiiriä sekä lisäksi Vaasan sairaanhoitopiirin. Kysely suunnattiin myös Pohjois-Suomen alueen merkittävimmille yksityisille terveyspalveluita tuottaville yksiköille, joista kyselyyn vastasi kymmenen. Pohjois-Suomessa näyttäisi viimevuosina tapahtuneen kolme merkittävää muutosta: perusterveydenhuollossa on siirrytty käytännöllisesti katsoen kokonaan elektronisiin kertomusjärjestelmiin ja niiden käyttöaste on erittäin korkea, yksityisten lääkärikeskusten ja sairaaloiden potilastiedon käsittelyssä on siirrytty elektronisiin järjestelmiin julkista erikoissairaanhoitoa nopeammin. Julkisen erikoissairaanhoidon kertomusjärjestelmät ovat käytön intensiteetiltään edelleen alhaisella tasolla. Kolmas päähuomio on, että web-pohjaisten verkostotyökalujen ja tietolähteiden hyödyntäminen arkityössä on laajentunut ja monipuolistunut erittäin nopeasti. Lisäksi havaittiin, että suoria internetin käyttöön tai mobiilitekniikkaan perustuvia palveluita tarjotaan asiakkaille yhä vähän. Avainsanat (asiasanat): Terveydenhuolto, tietojärjestelmät, terveydenhuollon arviointi Kokonaissivumäärä: 92 ISSN: ISBN: Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan Tilausosoite: PL 10 sairaanhoitopiiri OYS Hallintokeskus Kpl-hinta: 15 e

4 4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

5 5 DESKRIPTION PAGE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 1/ Authors: Kari Kiviaho, Ilkka Winblad, Jarmo Reponen Publication class (see next page): Research Publication name: Use of information technology in the health care units at the Oulu University Hospital responsibility area Summary: The aim of this study was to find out the current status of information systems (telematic applications) in the health care units at Oulu University Hospital region and collect information of their practical use. The survey was implemented in autumn 2003 by FinnTelemedicum research unit in the University of Oulu. An internet-based questionnaire was delivered by to medical superintendents or IT-managers at the health care units. The initial respondent rate in the public sector primary health care was 66 % (43 units) and nearly 100 % after supplementary telephone interviews to the rest 22 units. In the secondary health care the collected answers covered all the hospitals at the Oulu University Hospital responsibility area and Vaasa Hospital district. Also 10 most important private health care units in this area responded. The study pointed out three major findings: 1) primary health care units have nearly completely shifted into electronic patient records (EPR), 2) private sector has been faster than public secondary care hospitals in EPR utilization 3) there has been a considerable overall spread in the utilization of internet based information and decisionmaking tools. Additionally it was noted that internet- or mobile-based services provided directly to health care consumers were still rare. Keywords (index words): information systems, health care, health care assessment Number of pages: 92 ISSN: ISBN: Delivery: Pohjois-Pohjanmaan Order address: PL 10 sairaanhoitopiiri OYS Hallintokeskus Price: 15 e

6 6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products

7 7 Sisältö 1 Johdanto Selvityksen tavoitteet Aiemmat tutkimukset Tutkimuksen toteutus Otos ja kyselyihin vastanneet Kyselyiden sisältö ja rakenne Julkinen erikoissairaanhoito ja yksityiset toimijat Potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvät sovellukset Henkilöstön informaation hankintaan ja vaihtoon liittyvät sovellukset Asiakkaiden kontaktiin ja palveluiden tilaamiseen liittyvät sovellukset Asiakkaiden käytettävissä olevat informaatiopalvelut Perusterveydenhuolto Potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvät sovellukset Henkilöstön informaation hankintaan ja vaihtoon liittyvät sovellukset Asiakkaiden kontaktoitumiseen ja palveluiden tilaamiseen liittyvät sovellukset Asiakkaiden käytettävissä olevat informoivat palvelut Pohdinta Lähteet...35 Liitteet: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Kyselyyn vastanneet yksiköt ja vastaajat sekä vastaajan asema organisaatiossa Erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin kyselylomake Perusterveydenhuollon kyselylomake Taulukoissa käytetyt lyhenteet ja erikoissairaanhoidon tulosten liitetaulukot Perusterveydenhuollon tulosten liitetaulukot

8 8 Raportissa esiintyvät kuvat ja taulukot: Kuva 1 Terveyskeskukset asukaspohjan mukaan Kuva 2 Terveyskeskusjärjestelmät OYSin erityisvastuualueella (n = 65) Taulukko 1 Tulosten kattamat sairaanhoitopiirit Taulukko 2 Kyselyyn vastanneet julkisen erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin yksiköt Taulukko 3 Potilastietojärjestelmät erikoissairaanhoidossa ja yksityisillä palveluntuottajilla Taulukko 4 Henkilöstön informaationhankintaa tukevat sovellukset erikoissairaanhoidossa Taulukko 5 Erikoissairaanhoidon ja yksityisten toimijoiden asiakkaiden käytettävissä olevat palveluiden tilaamista tukevat sovellukset Taulukko 6 Erikoissairaanhoidon asiakkaiden käytettävissä olevat informaatiopalvelut Taulukko 7 Terveyskeskusten potilastietojärjestelmät Taulukko 8 Terveyskeskusten henkilöstön informaationhankintaan liittyvät sovellukset Taulukko 9 Terveyskeskusten asiakkaiden kontaktoitumiseen ja palveluiden tilaamiseen liittyvät järjestelmät Taulukko 10 Terveyskeskusten asiakkaiden käytettävissä olevat informoivat palvelut 32

9 9 1 JOHDANTO Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue kattaa noin asukkaan terveydenhuoltopalvelut. Alueen terveydenhuollon palveluntarjoajien tietojärjestelmissä on toteutunut siirtyminen paperia käyttävistä elektronisiin ja muutos etenee edelleen kohti verkostoituvaa toimintatapaa tukevien järjestelmien entistä laajempaa hyödyntämistä. Myös erilaiset, substanssiin liittyvät informaation hankinta- ja välitysjärjestelmät sekä hoidon- ja päätöksentukijärjestelmät lisääntyvät nopeasti. Perusterveydenhuollossa siirtymä ensimmäisen vaiheen elektronisiin kertomusjärjestelmiin on jo elinkaarensa loppuvaiheessa ja uudet kokonaisjärjestelmät ovat jo jokseenkin kaikissa terveyskeskuksissa käytössä. Erikoissairaanhoidossa ollaan edelleen siirtymävaiheessa kohti sairaalatason elektronisia sairauskertomus- ja potilastietojärjestelmiä. Yksityissektorilla siirtyminen elektroniseen toimintatapaan potilastietojen käsittelyssä on viime vuosina ollut julkista erikoissairaanhoitoa nopeampaa. Tämä näkyy erityisesti erona järjestelmien tuotantokäytön asteessa. Tietojärjestelmien merkitystä koskevan luotettavan arviointitiedon puute on edelleen valitettava tosiasia myös tämän tutkimuksen tulosten valossa. Useimmissa terveydenhuollon tietojärjestelmien kustannusten ja hyötyjen välisen suhteen selvittämiseen tähdänneissä tutkimuksissa on tultu lähes aina samaan tulokseen: kustannusten ja hyötyjenvälisen suhteen osoittaminen ei onnistu päätöksenteon tarpeisiin nähden riittävällä tarkkuudella ja luotettavuudella (1). Tutkimusalue on koettu erittäin haasteelliseksi monista eri syistä. Keskeisimpinä syinä on mainittu tietojärjestelmien vaikutusten laaja-alaisuus ja ennakoimattomuus monimutkaisissa toimintaympäristöissä, sekä alati muuttuvan toimintaympäristön muiden tekijöiden vaikutusten vakioimisen vaikeus. Myös hyötyjen esiintulo tapahtuu usein vasta pidemmällä tarkastelujaksolla. (2,3,4,5) Pidemmälle vietyä informaatioteknologian hyödyntämistä ajatellen terveydenhuollon toimintaprosessit ovat myös olleet, ja ovat monin osin edelleen puutteellisesti määriteltyjä (2,6,7).

10 10 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tarkoitus oli johtaa nopeaan, ajantasaiseen ja jäsentyneeseen kuvaan Pohjois-Suomen terveydenhuollon yksiköiden käytössä olevien tietojärjestelmien kirjosta ja käyttötavoista. Selvityksen toivotaan palvelevan Pohjois-Suomen alueen terveydenhuollon alueellisesta kehittämisestä vastaavia tahoja. Selvityksen uskotaan hyödyttävän myös terveydenhuollon kentässä toimivia järjestelmätoimittajia sekä terveydenhuollon tuottajayksiköitä, jotka yhteistyössä suunnittelevat tiedonhallinnan strategisia kehittämissuuntia ja resurssien kohdentamista niitä tukeviin hankkeisiin. Tiedonkeruun lähtökohtana on muodostaa rekisteri, jota tähän mennessä eri kyselyissä kertyneen tiedon varassa toistuvasti päivitetään. Rekisterin perustaminen on perusteltua, koska terveydenhuollon tietojärjestelmien kenttä ja järjestelmien käyttötavat muuttuvat erittäin nopeasti. Myös arviointitietoa järjestelmien vaikuttavuudesta kertyy jatkuvasti lisää. Yksittäisen tiedonkeruun tuottama tieto vanhenee nopeasti ja uuden laajan kyselyn tekeminen ja sellaiseen vastaaminen on usein toistuessaan suhteellisen raskas ja aikaa vievä prosessi. Tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena on saada nopeasti toteutettavalla, laajalla internet-kyselyllä mahdollisimman kattava kuva Suomen terveydenhuollon palveluntuottajien - käytössä olevista informaatioteknologian sovelluksista - sovellusten käyttötavoista - käytön intensiteetistä - käytössä olevista tietojärjestelmistä tehdyistä arviointitutkimuksista ja - meneillään olevista tietojärjestelmien käyttöönottoja koskevista kehitystrendeistä. Tässä esitellyt tulokset koskevat Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) viiden sairaanhoitopiirin alueen terveyspalveluiden tarjoajayksiköitä. Kyselyn piiriin kuuluivat alueen terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirien sairaalat sekä alueen merkittävimmät yksityiset terveyspalveluiden tuottajat. Tutkimuksen suunnittelussa huomioitiin erityisesti kyselyiden helppo toistettavuus ja tarkentavien lisäselvityksen tekeminen sekä mahdollisuus muodostaa tulosten perusteella jatkossa päivityksin ylläpidettävä rekisteritietokanta.

11 11 3 AIEMMAT TUTKIMUKSET Suomessa ei ole tehty vastaavaa sekä julkiset että yksityiset terveyspalveluiden tuottajaorganisaatiot kattavaa tietojärjestelmien, niiden käyttötapojen ja -intensiteetin sekä järjestelmistä hankitun arviointitiedon kartoitusta. Nuutinen ym. (8) ovat selvittäneet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 43 jäsenkunnan terveyskeskusten osalta tietojärjestelmätilanteen ja tiedonsiirron tekniset valmiudet vuoden 1997 lopulla. Tutkimuksen mukaan noin puolessa (51 %) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen 43 terveyskeskuksista oli elektroninen terveyskertomusjärjestelmä, hankintapäätöksen vuodelle 1998 oli tehnyt 11 terveyskeskusta ja loput 10 ilmoittivat hankkivansa järjestelmän vuosien aikana. Sähköpostiohjelmistot olivat tuolloin niin ikään käytössä puolessa (51 %) terveyskeskuksista ja vain kolmella terveyskeskuksella ei ollut suunnitelmaa sähköpostiohjelmiston hankinnasta vuoden 2000 loppuun mennessä. Kunnista 33:lla (77 %) oli oma internetsivusto ja seitsemän kuntaa (16 %) oli perustamassa sivuston vuosina Kolmella kunnalla ei ollut suunnitelmaa sivuston perustamisesta. Tämän tutkimuksen suhteen osittain samantyyppinen, mutta selvästi enemmän teknologiaan painottuva tutkimus on tehty Suomen Kuntaliiton ja Stakesin tietoteknologian osaamiskeskuksen Oske:n toimesta vuonna 1999 sekä toistettuna 2001 (9,10). Samantyyppisesti toistettu selvitys on parhaillaankin meneillään. Oske:n kyselyissä on selvitetty laitteisto- ja sovellusteknologioihin sekä järjestelmäarkkitehtuuriin liittyviä seikkoja, kuten käytössä olevia laitteisto- ja ohjelmistostandardeja, työasemien laatua ja määriä sekä investointien suuruusluokkia. Nämä selvitykset eivät kata yksityisiä terveydenhuollon toimijoita. Sen sijaan Kuntaliiton ja Oske:n kyselyt kattavat Suomen kuntien sosiaalitoimen järjestelmät. Kuntaliiton ja Oske:n selvitysten (1999 ja 2001) tulokset on yhdistetty vuoden 2002 raportissa (10). Raportin mukaan lähes puolet Suomen julkisen terveydenhuollon vastanneista yksiköistä käytti elektronista tiedonvälitystä laboratoriotulosten välittämisessä. Elektroninen lähete palautejärjestelmä oli käytössä vain 14 %:lla ja alueelliset kuvajärjestelmät sekä alueellinen kuvien lausuminen vain 12 %:lla vastanneista. Sähköpostikonsultaatio oli käytössä noin 20 %:lla vastanneista ja alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkko 10 %:lla vastanneista. Käyttöjärjestelmien arkkitehtuurit ovat pienissä kunnissa yli 80- prosenttisesti asiakaspalvelinjärjestelmiä, mutta suurissa vain hieman yli 50 %. Käyttöjärjestelmissä Windowsin suosio oli ylivoimainen (80 %). Tietoturvasuunnitelma oli Oske:n selvityksen mukaan laadittuna puolella terveydenhuollon vastaajista. Vain 56 % vastaajista ilmoitti, että asiakasta informoidaan hänen tietojensa käytöstä. Kuntaliiton ja Oske:n 2001 selvityksen (10) mukaan yli 60 % vastanneiden julkisten terveydenhuoltoyksiköiden henkilökunnasta pääsi internetiin ja vastaavalla määrällä on käytössä oma sähköposti. Internet-kotisivut olivat käytössä noin 80 %:lla vastanneista yksiköistä. Yleisimpiä internet- ja sähköpostipalveluita olivat selvityksen mukaan yhteystietojen ja informaation jakaminen sekä neuvonta. Elektronisia lomakkeita oli myös toteutettu lukuisissa yksiköissä, mutta ajanvaraus internetin avulla oli vuoden 2001 selvityksen mukaan vielä harvinaista. Tietotekniikan hallintaa, käyttöä ja kehittämistä koskevia suunnitelmia oli laatinut vain 18 % terveydenhuollon vastaajista.

12 12 Terveyskertomusjärjestelmät olivat vuoden 2001 selvityksen mukaan elektronisessa muodossa 63 %:lla ja paperilla 16 %:lla vastanneista, mikä oli yli 10 % kasvu vuoden 1999 tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Potilashallinnon järjestelmissä, kuten myös sosiaalihuollon sovelluksissa Tieto Enatorin Effica ja Novo Groupin Pegasos hallitsivat markkinoita. Mårten Kvist (11) on tehnyt Suomessa aihepiiriltään sivuavan kartoituksen koskien telelääketieteen sovelluksia ja niitä tukevia tietoliikenneyhteyksiä. Kvist selvitti vuosien vaihteessa puhelinhaastatteluin Suomen sairaanhoitopiireisä ja osalla yksityissektorin toimijoista tuolloin käytössä olleet telelääketieteen sovellukset. Raportti kattoi 40 terveydenhuollon toimintayksikköä. Kvistin kahdeksan vuoden takaisen selvityksen mukaan telelääketiedettä palvelevia yhteyksiä oli rakennettu lähinnä vasta yliopistopaikkakunnilla ja yhteyksiä hyödyntäviä sovelluksia oli käytössä aluesairaaloiden ja yliopistollisen sairaalan välillä Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. ISDN-tasoisia yhteyksiä oli käytössä videoneuvotteluihin dermatologiassa, psykiatriassa ja patologiassa. Röntgenkuvia siirrettiin osassa sairaaloista edelleen tavallisia puhelinlinjoja pitkin. (11) Jarmo Reponen (12) selvitti vuosina 1994 ja 1996 teleradiologiajärjestelmien leviämistä kaikille julkisen terveydenhuollon sairaaloille ja yksityisille röntgenlaitoksille tehdyillä kyselyillä.. Vuonna 1994 teleradiologiayhteydet olivat kliinisessä käytössä kaikissa viidessä yliopistosairaalassa, seitsemässä keskussairaalassa, yhdessä aluesairaalassa ja kahdessa terveyskeskuksessa. Yksi yksityinen magneettikuvauslaitos käytti kuvansiirtoa. Neurokirurgit, neurologit ja kirurgit käyttivät kliinisiä teleradiologiayhteyksiä useammin kuin radiologit. Vuoden 1996 kyselyn mukaan teleradiologisen toiminnan kehittäminen oli siirtynyt selvästi radiologien vastuulle. Kuvansiirtoyhteyksiä oli yliopistosairaaloiden ja seitsemän keskussairaalan lisäksi neljällä aluesairaalalla, kolmella terveyskeskuksella ja viidellä yksityislaitoksella. Kyselyt sijoittuivat murrosvaiheeseen, kuvien tallennuksen ja siirron DICOMstandardin ja digitaalisen siirtotekniikan käyttöönottoon. Tuolloin esimerkiksi pohjoiset sairaanhoitopiirit sopivat hankkivansa uudet magneettikuvaus- ja tietokonetomografialaitteet standardin mukaisina, jolloin erikoissairaanhoidon alueellinen konsultaatioverkko syntyi ilman erityisiä investointeja. Perusterveydenhuollon verkottumista viivästytti vielä laitteistojen hinta. Teleradiologiayhteyttä käyttävistä keskus- ja aluesairaaloista siirrettiin tietokonetomografia- ja magneettikuvia yliopistosairaalaan konsultaatiota varten keskimäärin harvemmin kuin viisi kertaa viikossa. Kolmessa terveyskeskusyhteydessä sen sijaan siirrettiin useita kuvia päivässä. Yksi yksityinen magneettikuvauslaitos siirsi päivittäin kaikki kuvansa toisen radiologin mielipiteen saamista varten, muilla yksityislaitoksilla konsultaatiotiheys oli muutaman kuvan kuukausitahtia Kvistin vajaan kymmenen vuoden takaisen selvityksen (11) mukaan, ulkomaisiin kokemuksiin nojaten, haittana telelääketieteen kehitykselle pidettiin pääasiassa laitteistojen korkeita investointikustannuksia. Päätösten tueksi kaivattiin jo tuolloin luotettavaan arviointiin perustuvaa lisänäyttöä investointien tuottamasta hyödystä. Kvist totesi raportissaan (11), että ohjelmistotarjonta ei ollut vielä riittävällä tasolla tietoliikenne- ja laitteistovalmiuksiin nähden. Toinen keskeinen ongelma Kvistin (11) mukaan oli se, että joukko standardisointi- ja tietosuojakysymyksiä oli ratkaistava, jotta telelääketiede olisi voinut kehittyä rajatta ja sen potentiaalia voitaisiin täysimittaisesti hyödyntää terveydenhuollon rakennemuutoksessa.

13 13 Erityisesti näyttö investointien vaikutuksista ja kannattavuudesta on edelleen varsin puutteellista ja se epäilemättä rajoittaa terveydenhuollon telemaattisten sovellusten investointipäätösten tekoa vielä tänäkin päivänä. Sen sijaan teknisten ja toiminnallisten standardien kehittämisessä ja sopimisessa on viime vuosina edetty ripeästi. Uusiin standardeihin ja modernimpaan ohjelmistosukupolveen perustuvien terveydenhuollon ydintoimintoja ja tietojenvaihtoa tukevien kokonaisjärjestelmien markkinoilla on tapahtumassa läpimurto. Kvistin (11) havainnot kehittämistarpeista arviointitutkimuksessa, ohjelmistotarjonnassa ja teknisten standardien ja tietosuojaratkaisujen kehittämistarpeista ovat päteneet valitettavan hyvin aina viime aikoihin saakka ja yleisemminkin koko terveydenhuoltosektorin tietojärjestelmätilanteeseen. Yhteenvetona kirjallisuuskatsauksesta voidaan sanoa, että Suomen julkisen terveydenhuollon laitteisto- ja ohjelmistokanta sekä tietoliikenneyhteydet ja niihin perustuva verkostoyhteistyö ovat suhteellisen hyvin tiedossa lähinnä Kuntaliiton ja Oske:n selvitysten perusteella. Sen sijaan ei ole ollut tutkittua tietoa järjestelmien ja sovellusten merkityksestä ja käytön intensiteetistä käytännön työssä eli lääkäreiden ja muun henkilöstön näkökulmasta. Myöskään koottua tietoa jatkuvasti merkitystään kasvattavan terveydenhuollon yksityissektorin palveluntarjoajien vastaavasta tilanteesta ei ole ollut.

14 14 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tiedonkeruu toteutettiin internet-kyselynä. Kyselylomakkeiden url-osoitteet jaeltiin organisaation ylilääkäreille tai tietohallinnosta vastaaville viranhaltijoille henkilökohtaisena sähköpostijakeluna heinäkuun alussa v Uusintakysely suoritettiin vuoden 2003 elokuun alussa ja tietoja täydennettiin lähinnä perusterveydenhuollon pohjoisimpien kuntien osalta vuodenvaihteessa Vastausaikaa oli molemmilla varsinaisilla kyselykerroilla kaksi viikkoa, mutta kaikki mennessä saapuneet vastaukset hyväksyttiin. Vastaukset kerrytettiin internetpalvelimelle, tulostiedostoon, josta ne siirrettiin käsiteltäväksi SPSS-tilasto-ohjelmaan. 4.1 Otos ja kyselyihin vastanneet Tässä esitetyt tulokset ovat osa koko Suomen kattavan kyselyn tuloksia. Kysely suunnattiin kaikille Suomen julkisrahoitteisille ja yksityisille terveydenhuollon palvelutuottajille. Tässä raportissa esitellään OYSin eritysvastuualueeseen kuuluvien viiden sairaanhoitopiirin alueen palveluntuottajien sekä julkisen erikoissairaanhoidon osalta myös Vaasan sairaanhoitopiirin vastausten tuloksia. Mainitut kuusi sairaanhoitopiiriä (taulukko 1) kattavat noin asukkaan väestöalueen. Sairaanhoitopiirit, niiden jäsenkuntien lukumäärät ja asukasluvut tilanteen mukaan on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Tulosten kattamat sairaanhoitopiirit Sairaanhoitopiiri kuntaa asukasta 1. Kainuun erityishuolto- ja sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Yhteensä: 103 (Lähde: Kela Terveyspuntari) Julkista erikoissairaanhoitoa koskevaan kyselyyn vastasivat kaikki alueen viisi sairaanhoitopiiriä sekä lisäksi Vaasan sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiirien keskussairaaloiden lisäksi kyselyyn vastasivat Raahen terveydenhuoltokuntayhtymän sairaala, Oulaskankaan sairaala sekä Visalan sairaala. Yksityisistä palveluntuottajista kyselyyn vastasi kymmenen Pohjois-Suomen alueella toimivaa yksikköä. Julkisen erikoissairaanhoidon ja yksityisen sektorin palveluntuottajille suunnattuun kyselyyn vastanneet on esitetty taulukossa 2.

15 15 Taulukko 2 Kyselyyn vastanneet julkisen erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin yksiköt Julkisrahoitteiset/kunnalliset Yksityiset 1. Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiiri 1. EMG Laboratoriot Oy 2. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2. Kajaanin Lääkäripalvelu 3. Lapin sairaanhoitopiiri 3. Länsi-Pohjan Lääkärikeskus Oy 4. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 4. Lääkärikeskus Botnia, Oulu 5. Oulaskankaan sairaala (ppshp) 5. Lääkärikeskus Plasma, Oulu 6. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/oys 6. Lääkärikeskus Porus, Oulu 7. Raahen sairaala (ppshp) 7. Oulun Diakonissalaitoksen säätiö 8. Vaasan sairaanhoitopiiri 8. Oulun Magneetti 9. Visalan sairaala (ppshp) 9. Outokumpu Oyj työterveyshuolto 10. Rautaruukki Raahen terästehtaan terveysasema Terveyskeskuksille suunnattuun kyselyyn vastasi 43 Pohjois-Suomen alueen 65 terveyskeskuksesta (66,2 %) (liite 1). Lisäksi kyselyä täydennettiin terveyskertomusjärjestelmän osalta puhelintiedusteluin kaikkiin vastaamatta jättäneisiin 22 terveyskeskukseen, joten terveyskertomusjärjestelmää koskevien tulosten osalta kattavuus on 100 %. Vaasan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköt eivät kuulu tässä esitettyjen tulosten piiriin. 4.2 Kyselyiden sisältö ja rakenne Sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palveluntuottajille suunnattu kysely noudattivat samaa perusrakennetta. Kysymysten perusjäsennys oli seuraava: 1) Lääkärin tai hoitohenkilöstön käytössä olevat sovellukset a) potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvät sovellukset b) informaation hankintaan ja vaihtoon liittyvät sovellukset 2) Potilaiden/asiakkaiden käytettävissä olevat sovellukset a) kontaktiin ja palveluiden tilaamiseen liittyvät sovellukset b) informoivat palvelut (sovellukset) Kyselylomakkeet on esitetty liitteissä 2 ja 3 ja lisäksi ne ovat toistaiseksi autenttisina nähtävissä osoitteissa: ja Kunkin sovelluksen tai järjestelmän osalta selvitettiin vähintään sen olemassaolo ja käyttöikä. Lisäksi osasta sovelluksista selvitettiin tuotantokäytön aste ja sovelluksesta mahdollisesti tuotetut arviointitutkimukset. Tuotantokäytöllä tarkoitettiin kulloinkin kyseessä olevan sovelluksen tai tietojärjestelmän vakiintunutta käyttöä sen todellisessa toimintaympäristössä ja käyttötarkoituksessa. Arviointimenetelmien vaihtoehtoina esitettiin käytettävyys, vaikuttavuus sekä kustannus-vaikuttavuus.

16 16 Vastaajaa pyydettiin jokaisen esitetyn sovelluksen osalta arvioimaan kyseisen sovelluksen tai järjestelmän tuotantokäytön laajuutta prosenttiosuutena sen käyttötarkoituksen piiriin kuuluvasta toiminnasta. Erikoissairaanhoidon potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvien sovellusten osalta vastaajaa pyydettiin myös rastittamaan millä erikoissairaanhoidon toiminnan alueilla kyseinen sovellus on käytössä. Vaihtoehtoina tarjottiin konservatiivinen toimialue, operatiivinen toimialue, päivystystoimialue sekä psykiatrinen toimialue. Lisäksi, mikäli esitettyihin kysymyksiin sopivaa vastausvaihtoehtoa ei ollut tarjolla, tai vastaajalla oli muuta kommentoitavaa, oli jokaisen kysymyssarjan jälkeen vapaata tekstitilaa lisäyksiä ja kommentteja varten. 5 JULKINEN ERIKOISSAIRAANHOITO JA YKSITYISET TOIMIJAT Kyselyiden tulokset on esitetty tässä raportissa ensin erikseen erikoissairaanhoidon ja yksityisten palveluntuottajien osalta ja sitten terveyskeskusten osalta. Tulokset esitetään siinä järjestyksessä ja samalla jäsennyksellä kuin kysymykset on esitetty kyselylomakkeella (ks. jäsennys edellä). Yleisesti ottaen erikoissairaanhoidon atk-sovellusten ja tietojärjestelmien tilanne on erittäin mielenkiintoisessa murrosvaiheessa. Potilastiedon hallintaan tarkoitetut kokonaisjärjestelmät, sähköiset kertomusjärjestelmät tekevät voimakkaasti tuloaan. Erikoissairaanhoidon kertomusjärjestelmien käyttöönottovaihe on erityisen mielenkiinnon kohteena, koska kertomusjärjestelmillä odotetaan olevan merkittävä rooli terveydenhuollon tehokkuuden kohottajana. Saatujen vastausten perusteella yksityisten toimijoiden (n = 10) osalta edistyminen on ollut viime vuosina jonkin verran nopeampaa kuin sairaanhoitopiirien sairaaloissa (n = 9), joissa käyttöönotot ovat useimmissa tapauksista vasta vielä kesken tai hankintapäätösvaiheessa. Samankaltainen tilanne vallitsee asiakkaille suunnattujen internet- ja mobiilipalveluiden suhteen. Alueellisia eroja on aineiston pienuuden vuoksi vaikea osoittaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Oulun seudulla sijaitsevissa sairaaloissa on muita enemmän vireillä erityisesti mobiiliteknologiaa hyödyntämään pyrkiviä hankkeita. Tuloksia on esitetty liitteissä myös taulukkomuodossa kunkin sovelluksen ja kyselyyn osallistuneen vastaajaorganisaation osalta erikseen. Taulukoissa esiintyvät sarakkeiden otsikot ja niissä käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: Tuotantokäyttöaste: ei ole = kyseinen sovellus tai järjestelmä ei ole käytössä suunnitt. = kyseinen sovellus tai järjestelmä on suunnitteilla otettavaksi käyttöön kokeilu = kyseinen sovellus tai järjestelmä on kokeiltavana käytössä = kyseinen sovellus tai järjestelmä on tuotantokäytössä, mutta sen käyttöastetta ei ole tarkemmin määritelty. <10 % = kyseistä sovellusta tai järjestelmää hyödynnetään tuotantokäytössä

17 17 alle 10 %:ssa sen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta % = kyseistä sovellusta tai järjestelmää hyödynnetään tuotantokäytössä yli 10 %:ssa, mutta alle 25 %:ssa sen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta % = kyseistä sovellusta tai järjestelmää hyödynnetään tuotantokäytössä yli 25 %:ssa, mutta alle 50 %:ssa sen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta % = kyseistä sovellusta tai järjestelmää hyödynnetään tuotantokäytössä yli 50 %:ssa, mutta alle 90 %:ssa sen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta >90 % = kyseistä sovellusta tai järjestelmää hyödynnetään tuotantokäytössä yli 90 %:ssa sen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta Käytön laajuus: K = Konservatiivinen toimialue O = Operatiivinen toimialue Pä = Päivystystoimialue Psy = Psykiatrinen toimialue Arvioitu: ei = Ei ole arvioitu K = Käytettävyyttä arvioitu V = Vaikuttavuutta arvioitu KV = Kustannus-vaikuttavuutta arvioitu 5.1 Potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvät sovellukset Erilaisia lääkärin ja hoitohenkilöstön käytössä olevia potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyviä sovelluksia oli kyselylomakkeella ehdotettuna 16 kpl. Taulukossa ovat kootusti kaikki kyselyssä esitetyt sovellukset sekä niiden esiintyvyys kyselyyn vastanneissa julkisen erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin toimijoiden organisaatiossa. Tulokset on eritelty julkisten ja yksityisten tuottajien osalta. Tarvitessaan lukija voi perehtyä minkä tahansa sovelluksen osalta annettuihin yksityiskohtaisiin vastauksiin liitteessä 4 esitettyjen taulukoiden avulla.

18 18 Taulukko 3 Potilastietojärjestelmät erikoissairaanhoidossa ja yksityisillä palveluntuottajilla Käytössä olevat potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvät sovellukset Tuotantokäytössä Kokeiluvaiheessa Suunnitteill a Ei ole Ei vastausta (julkiset: n = 9; yksityiset: n = 10) julk. yksit. julk. yksit. julk. yksit. julk. yksit. julk. yksit. Sähköinen sairauskertomus 89 % 80 % % 11 % 10 % - - Erillinen laboratoriokokeiden tutkimuspyyntöjärjestelmä 89 % 40 % % 60 % - - Erillinen laboratoriokokeiden tutkimusvastausten palautejärjestelmä 89 % 40 % % 11 % 60 % - - Sähköisesti apteekkiin välittyvä resepti % - 11 % 10 % 78 % 90 % 11 % - Sähköinen lähete ja hoitopalaute terveyskeskukseen 11 % - 22 % - 33 % 10 % 33 % 90 % - - Sähköpostilla tapahtuva epävirallinen konsultointi 22 % 60 % 11 % % - 56 % 40 % Teleradiologinen röntgenkuvien siirto 78 % - 11 % 10 % - 10 % 11 % 80 % - - Digitaalinen kuvantamisjärjestelmä (pacs) 67 % % 33 % 90 % - - Alueellinen radiologisten tutkimusten viitetietokanta 11 % % - 56 % 100 % - - Telemetrinen EKG-biosignaalin siirto sairaankuljetusyksiköissä 44 % % - 22 % 100 % 22 % - Televideo/videoneuvottelun käyttö etäkoulutuksessa 100 % % - 90 % - - Televideo/videoneuvottelun käyttö hallinnollisessa käytössä 22 % - 11 % - 22 % 10 % 44 % 90 % 36 % - Televideo/videoneuvottelun käyttö etäkonsultaatioissa 44 % - 33 % % 100 % - - Telemetrinen ENMG-signaalin siirto 22 % - 11 % % 100 % - - Alueellinen laboratoriotulosten viitetietokanta 11 % % - 56 % 100 % - - Apuvälinelainausta tukeva järjestelmä 56 % 20 % % 10 % 22 % 30 % - - Erikoissairaanhoidon sähköinen kertomusjärjestelmä Erikoissairaanhoidon kertomusjärjestelmien käyttöönotto on edennyt odotettua hitaammin ja varsinainen läpimurto on tämän tutkimuksen tulosten mukaan juuri meneillään. Yksityiset toimijat ovat edenneet kertomusjärjestelmien käyttöönotossa viime vuosina julkisia sairaaloita ripeämmin. Tämä näkyy erityisesti tuotantokäytön asteessa, joka kattoi yksityisillä toimijoilla pääsääntöisesti yli 90 % potilastietovirrasta, yleensä koko toiminnan laajuudella (liitetaulukko 4-1). Julkisissa sairaaloissa tuotantokäyttö kattoi yleensä vain osan (10 90 %) potilastietovirrasta ja lisäksi useissa sairaaloissa vain osan toiminta-alueesta. Erikoissairaanhoidon laboratoriojärjestelmät ja alueellinen viitetietokanta Suurimmalla osalla erikoissairaanhoidon kyselyyn vastanneista oli käytössään kaikki toiminnan alueet kattavat laboratoriotutkimusten tutkimuspyyntöjärjestelmä ja laboratoriovastausten palautejärjestelmä. Vastanneista julkisen erikoissairaanhoidon yksiköistä ainoastaan Visalan sairaalassa ei ollut kumpaakaan laboratoriojärjestelmää käytössään. Yksityisten toimijoiden osalta hajonta oli suurempaa, mikä selittynee toiminnan luonteen suuremmalla vaihtelulla, toisin sanoen kaikki kyselyyn vastanneet yksityiset toimijat eivät tarvitse samantyyppisiä järjestelmiä toimintansa tueksi. Sekä laboratoriotutkimusten pyyntö- että vastaustausjärjestelmien käytettävyyttä oli arvioitu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Laboratoriotietojen alueellinen viitetietokanta oli vastanneista käytössä ainoastaan Kainuun erityishuolto- ja sairaanhoitopiirissä. Kainuussa järjestelmä on ollut käytössä alle vuoden ja sitä hyödynnetään operatiivisessa toiminnassa, päivystystoiminnassa ja psykiatriassa. Useat julkisrahoitteiset sairaalayksiköt ilmoittivat suunnittelevansa alueellisen laboratorioviitetietokannan käyttöönottoa. Yksityissektorin toimijoilla alueellista viitetietojärjestelmää ei ollut käytössään (ks. liitetaulukot ).

19 19 Sähköinen resepti Yhdelläkään erikoissairaanhoidon kyselyyn vastanneella ei ollut käytössään sähköisesti apteekkiin välitettävää reseptiä. Raahen sairaalassa ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiön sairaalassa sähköinen resepti oli kuitenkin suunnitteilla. Sähköisen reseptin toteuttaminen on ollut valtakunnallisesti esillä jo vuosia ja sitä pilotoidaan parhaillaan eri puolilla Suomea kokeiluhankkeissa. Lähete- ja hoitopalautejärjestelmä Erikoissairaanhoidon sähköinen lähete-hoitopalautejärjestelmä on sähköisen kertomusjärjestelmän ohella erityisen mielenkiinnon kohteena; sen käyttöönottoon kohdistuu suuria odotuksia erityisesti saumattomien hoitoketjujen kehittämispyrkimyksissä. Läheteliikenteen uskotaan tehostuvan elektronisten järjestelmien avulla ja tuovan siten tehokkuutta ja taloudellisuutta hoitoketjujen hallintaan (8). Yksityisillä toimijoilla sähköistä lähete-palautejärjestelmää ei ollut yhdelläkään kyselyyn vastanneista, mutta EMG-laboratorioilla sellainen oli kuitenkin suunnitteilla. Julkisen erikoissairaanhoidon yksiköiden tilanteessa sähköisen lähetepalautejärjestelmän käyttöönotossa oli suurta vaihtelua (liitetaulukko 4-5). Julkisista erikoissairaanhoidon yksiköistä sähköinen lähete-palautejärjestelmä oli merkittävässä tuotantokäytössä (50 90 % lähetteistä) Oulaskankaan sairaalassa. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä sähköinen lähete-palautejärjestelmä kattaa % läheteliikenteestä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä alle 10 % läheteliikenteestä. Sähköinen lähete-palautejärjestelmä oli suunnitteilla Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja Raahen terveydenhuoltokuntayhtymän sairaalassa. Sähköpostikonsultaatio Sähköpostin käyttö epävirallisen konsultaatiomenetelmänä ei ole lyönyt itseään läpi laajassa käytössä. Tätä on pidettävä myönteisenä asiana, koska normaalin sähköpostin käyttöä ei pidetä riittävän tietoturvallisena menetelmänä potilastietojen käsittelyssä eikä sitä siksi ole voitu suositella viralliseksi menettelytavaksi joustavuudestaan ja käytännöllisyydestään huolimatta. Sähköpostin käyttö konsultoinnissa näytti olevan jonkin verran yleisempää yksityisten toimijoiden piirissä kuin julkisessa erikoissairaanhoidossa (ks. liitetaulukko 4-6). Teleradiologinen kuvansiirto, digitaalinen kuvantaminen ja arkistointi (PACS) sekä radiologian alueellinen viitetietokanta Teleradiologia on terveydenhuollon telemaattisten menetelmien sovellusaloista ylivoimaisesti tutkituin. Se on myös potilasjärjestelmien käyttöönotoissa laboratoriojärjestelmien jälkeen käytännössä pisimmälle edistynyt sovellusalue. Radiologisen kuvantamisen siirtäminen filmiltä digitaaliseen muotoon päätteiltä tarkasteltavaksi ja tietoliikenneyhteyksin siirrettäväksi tuo useita kiistattomia ja helposti myös rahassa mitattavia hyötyjä. Radiologisten kuvien elektronisen käsittelyn ja siirron edellytyksenä ovat kuitenkin mittavat investoinnit laitteisiin ja sovelluksiin. Juuri tästä

20 20 syystä suurten hyötyodotusten ohella teleradiologia onkin ollut jo vuosia selvästi suosituin kustannus-vaikuttavuusarvioinnin kohde terveydenhuollon kentässä. Teleradiologia on herättänyt myös suuria toiveita rationaalisemman alueellisen työnjaon kehittämisessä. Logistisesti ja taloudellisesti tehokas toimintamalli, joka huomioi myös inhimilliset, oikeudenmukaisuus- ja tasavertaisuusnäkökulmat on jatkuvan tutkimuksen kohteena eri puolilla Suomea ja maailmaa (mm. 12,13,14,15). Samat näkökulmat pätevät toki terveyspalveluiden järjestämiseen yleensäkin, mutta vain harvoin ne konkretisoituvat yhtä aikaa niin selväpiirteisesti kuin juuri radiologian alalla. Kyselyyn osallistuneista erikoissairaanhoidon toimijoista ainoastaan Kainuun sairaanhoitopiirillä on täydessä tai lähes täydessä tuotantokäytössä oleva sähköinen radiologisen kuvantamisen sekä kuva-arkistoinnin ja siirron kokonaisjärjestelmä (liitetaulukot ). Edellä mainittujen lisäksi lähes kaikilla sairaanhoitopireillä on meneillään järjestelmien käyttöönotto tai hankintaprosessi. OYSssa ja keskussairaaloissa on röntgenkuvia siirretty jo vuosien ajan, mutta telemaattisen siirron osuus kokonaisvolyymista on kuitenkin keskimäärin vain alle 10 % luokkaa. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiiri käyttää kuvansiirtoa selvästi muita enemmän. Syynä eroon lienee se, että muissa keskussairaaloissa teleradiologiaa käytetään enemmän perinteiseen konsultointiin, mutta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä myös päivittäisessä lausuntotoiminnassa hyödynnetään telematiikkaa. Yksityisistä toimijoista teleradiologinen kuvansiirto on käytössä ainoastaan Lääkärikeskus Botniassa, Oulussa, missä sen tuotantokäytön osuus on koko kuvantamisen volyymista n %. Kuten sanottu, teleradiologisen kuvansiirron käytettävyyttä, vaikuttavuutta ja kustannus-vaikuttavuutta on tutkittu suhteellisen runsaasti. Kaikkia mainittuja arvioinnin muotoja ovat teleradiologiaan soveltaneet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (OYS) ja Raahen sairaala (16). Käytettävyys- että vaikuttavuustutkimusta on maassamme viime vuosina tehty myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (15) sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä, joka kuuluu KYSin erityisvastuualueeseen (13) Digitaalinen kuvien arkistointi- ja siirtojärjestelmä (PACS) on ollut pisimpään käytössä OYS:issa, missä sitä on hyödynnetty jo seitsemän vuotta. OYS:ssa PACS on yhdistetty sähköiseen sairaskertomukseen. Kainuun keskussairaalassa kuva-arkisto on ollut käytössä neljä vuotta. Raahen seutukunnassa on ollut kolme vuotta käytössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen sairaskertomukseen liitetty kuva-arkisto. Uusia pacs-järjestelmän yksiköitä ovat Lapin sairaanhoitopiiri ja Vaasan sairaanhoitopiiri, joissa järjestelmä on ollut käytössä vuoden tai alle vuoden (liitetaulukko 4-8). Länsipohjan sairaanhoitopiiri (Kemin keskussairaala) on parhaillaan hankkimassa laajempaa kuva-arkistoa. Luonteva johtopäätös on, että tuotantokäytön asteet suhteessa kokonaisvolyymiin nousevat pienissä yksiköissä huomattavasti nopeammin kuin suurissa sairaalayksiköissä. Ilmiö on samantyyppinen kuin sähköisen sairauskertomuksen ja sähköisen lähete-hoitopalautejärjestelmän tapauksissa. Kyselyyn vastanneista yksityisistä toimijoista pacs-järjestelmää ei ollut käytössä kenelläkään. Diakonissalaitoksen säätiön sairaala ilmoitti suunnittelevansa pacs-järjestelmän hankintaa. Digitaaliseen radiologisten kuvien tuottamiseen ja hallintaan liittyvät kiinteästi keskittämisen suunnittelu paitsi arkistoinnissa, myös kuvainformaation hyödyntämisessä hoitoketjujen toimivuuden ja tehokkuuden näkökulmista. Tähän

Terveydenhuollon toimintaprosesseja ja asiointia tukevat atk-sovellukset Suomessa

Terveydenhuollon toimintaprosesseja ja asiointia tukevat atk-sovellukset Suomessa Terveydenhuollon toimintaprosesseja ja asiointia tukevat atk-sovellukset Suomessa Kartoitus ja käyttöanalyysi FinnTelemedicum Kari Kiviaho Ilkka Winblad Jarmo Reponen 14.12.2004 OSAAVIEN KESKUSTEN VERKOSTON

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 Pohjoinen ERVA sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluhanke STM:n hyväksymä hanke,

Lisätiedot

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: 11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 3.11.2011 Tiivistelmässä mukana PPSHP

Lisätiedot

HYTE PÄIVÄT OULU 22.9.2014 Sote alue uudistusko?

HYTE PÄIVÄT OULU 22.9.2014 Sote alue uudistusko? HYTE PÄIVÄT OULU 22.9.2014 Sote alue uudistusko? Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2013 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29.-30.5.2006 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen

LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen OYS ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi HYKS Lappi

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen & Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, tahdosta

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kuvantamisratkaisut ja Kvarkki Eija Käyhkö Siun sote Tietohallinto

Pohjois-Karjalan kuvantamisratkaisut ja Kvarkki Eija Käyhkö Siun sote Tietohallinto Pohjois-Karjalan kuvantamisratkaisut ja Kvarkki Eija Käyhkö Siun sote Tietohallinto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Esityksen sisältöä PKSSK:n alueen toimintaympäristö Toimijat

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden Palveluntuottajan näkökulma Uuden terveydenhuoltolain hengessä Kuntien resurssit huomioiden Esitämme, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi pelastustoimen nykyisin hoitamien toimintaalueiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE

Lisätiedot

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun

Lisätiedot

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen Potilastiedon migraatio Pekka Kuosmanen 25.5.2010 Tilanne tänään JHS 176 Tavoitetila JHS 176 Migraatiot arkiston kautta Konvertoidaan vanha potilas- tai muu tieto moderniin rakenteiseen muotoon XML ja

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti LAUSUNTO 1 (5) Oikeusministeriö Oikeushallinto-osasto PL 25 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö 31.5.2016 OM 7/33/2015 OM025:00/2015 TOIMIPAIKKA-ASETUS, OULUN OIKEUSAPUTOIMISTO Oikeusministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 29.2.2012 Raahe Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

PSYKIATRISET ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOITOPALVELUT KESKI-POHJANMAAN, LAPIN, LÄNSI-POHJAN JA POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

PSYKIATRISET ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOITOPALVELUT KESKI-POHJANMAAN, LAPIN, LÄNSI-POHJAN JA POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ PSYKIATRISET ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOITOPALVELUT KESKI-POHJANMAAN, LAPIN, LÄNSI-POHJAN JA POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Jouko Lemmetty Opinnäytetyö Lokakuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖASEMIEN KILPAILUTTAMISESTA. eps työasemakonseptointi

SOPIMUS TYÖASEMIEN KILPAILUTTAMISESTA. eps työasemakonseptointi SOPIMUS TYÖASEMIEN KILPAILUTTAMISESTA eps työasemakonseptointi SOPIMUS TYÖASEMIEN KILPAILUTTAMISESTA 1.Johdanto Pohjois-Suomen kaupungit: Kuusamo, Oulu ja Rovaniemi (jäljempänä: eps-kaupungit) ovat allekirjoittaneet

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot