Terveydenhuollon informaatioteknologian käyttö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon informaatioteknologian käyttö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella"

Transkriptio

1 1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 1/2004 Terveydenhuollon informaatioteknologian käyttö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella Kari Kiviaho Ilkka Winblad Jarmo Reponen Oulun yliopisto/ltek/finntelemedicum Oulu 2004

2 2 FinnTelemedicum c/o KTTYL, PL 5000, Oulun yliopisto Käyntiosoite: Kastellin tutkimuskeskus, Aapistie 1, 5 krs. Puhelin (08) , Telefax (08) ISBN (sid.) ISBN (PDF) ISSN Oulun yliopistopaino Oulu 2004

3 3 KUVAILULEHTI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 1/ Tekijät: Kari Kiviaho, Ilkka Winblad, Jarmo Reponen Julkaisun laji: (ks. kääntöpuoli): Tutkimus Julkaisun nimi: Terveydenhuollon informaatioteknologian käyttö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella Tiivistelmä: Tässä julkaisussa esitellään Oulun yliopiston FinnTelemedicumin tekemä tutkimus, jossa selvitettiin Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen perus- ja erikoissairaanhoidon yksiköiden sekä alueen keskeisimpien yksityisten palveluntuottajien tietojärjestelmätilanne ja niiden käyttötottumuksia v lopussa. Perusterveydenhuollon osalta varsinaiseen kyselyyn vastasi 43 terveyskeskusta (66 %). Kun tietoja täydennettiin puhelimitse lopuista alueen 22 terveyskeskuksesta, muodostui kattavuudeksi eräiltä osin 100 %. Erikoissairaanhoidon osalta vastaukset kattavat kaikki OYSin erityisvastuualueeseen kuuluvat viisi sairaanhoitopiiriä sekä lisäksi Vaasan sairaanhoitopiirin. Kysely suunnattiin myös Pohjois-Suomen alueen merkittävimmille yksityisille terveyspalveluita tuottaville yksiköille, joista kyselyyn vastasi kymmenen. Pohjois-Suomessa näyttäisi viimevuosina tapahtuneen kolme merkittävää muutosta: perusterveydenhuollossa on siirrytty käytännöllisesti katsoen kokonaan elektronisiin kertomusjärjestelmiin ja niiden käyttöaste on erittäin korkea, yksityisten lääkärikeskusten ja sairaaloiden potilastiedon käsittelyssä on siirrytty elektronisiin järjestelmiin julkista erikoissairaanhoitoa nopeammin. Julkisen erikoissairaanhoidon kertomusjärjestelmät ovat käytön intensiteetiltään edelleen alhaisella tasolla. Kolmas päähuomio on, että web-pohjaisten verkostotyökalujen ja tietolähteiden hyödyntäminen arkityössä on laajentunut ja monipuolistunut erittäin nopeasti. Lisäksi havaittiin, että suoria internetin käyttöön tai mobiilitekniikkaan perustuvia palveluita tarjotaan asiakkaille yhä vähän. Avainsanat (asiasanat): Terveydenhuolto, tietojärjestelmät, terveydenhuollon arviointi Kokonaissivumäärä: 92 ISSN: ISBN: Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan Tilausosoite: PL 10 sairaanhoitopiiri OYS Hallintokeskus Kpl-hinta: 15 e

4 4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

5 5 DESKRIPTION PAGE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 1/ Authors: Kari Kiviaho, Ilkka Winblad, Jarmo Reponen Publication class (see next page): Research Publication name: Use of information technology in the health care units at the Oulu University Hospital responsibility area Summary: The aim of this study was to find out the current status of information systems (telematic applications) in the health care units at Oulu University Hospital region and collect information of their practical use. The survey was implemented in autumn 2003 by FinnTelemedicum research unit in the University of Oulu. An internet-based questionnaire was delivered by to medical superintendents or IT-managers at the health care units. The initial respondent rate in the public sector primary health care was 66 % (43 units) and nearly 100 % after supplementary telephone interviews to the rest 22 units. In the secondary health care the collected answers covered all the hospitals at the Oulu University Hospital responsibility area and Vaasa Hospital district. Also 10 most important private health care units in this area responded. The study pointed out three major findings: 1) primary health care units have nearly completely shifted into electronic patient records (EPR), 2) private sector has been faster than public secondary care hospitals in EPR utilization 3) there has been a considerable overall spread in the utilization of internet based information and decisionmaking tools. Additionally it was noted that internet- or mobile-based services provided directly to health care consumers were still rare. Keywords (index words): information systems, health care, health care assessment Number of pages: 92 ISSN: ISBN: Delivery: Pohjois-Pohjanmaan Order address: PL 10 sairaanhoitopiiri OYS Hallintokeskus Price: 15 e

6 6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products

7 7 Sisältö 1 Johdanto Selvityksen tavoitteet Aiemmat tutkimukset Tutkimuksen toteutus Otos ja kyselyihin vastanneet Kyselyiden sisältö ja rakenne Julkinen erikoissairaanhoito ja yksityiset toimijat Potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvät sovellukset Henkilöstön informaation hankintaan ja vaihtoon liittyvät sovellukset Asiakkaiden kontaktiin ja palveluiden tilaamiseen liittyvät sovellukset Asiakkaiden käytettävissä olevat informaatiopalvelut Perusterveydenhuolto Potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvät sovellukset Henkilöstön informaation hankintaan ja vaihtoon liittyvät sovellukset Asiakkaiden kontaktoitumiseen ja palveluiden tilaamiseen liittyvät sovellukset Asiakkaiden käytettävissä olevat informoivat palvelut Pohdinta Lähteet...35 Liitteet: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Kyselyyn vastanneet yksiköt ja vastaajat sekä vastaajan asema organisaatiossa Erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin kyselylomake Perusterveydenhuollon kyselylomake Taulukoissa käytetyt lyhenteet ja erikoissairaanhoidon tulosten liitetaulukot Perusterveydenhuollon tulosten liitetaulukot

8 8 Raportissa esiintyvät kuvat ja taulukot: Kuva 1 Terveyskeskukset asukaspohjan mukaan Kuva 2 Terveyskeskusjärjestelmät OYSin erityisvastuualueella (n = 65) Taulukko 1 Tulosten kattamat sairaanhoitopiirit Taulukko 2 Kyselyyn vastanneet julkisen erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin yksiköt Taulukko 3 Potilastietojärjestelmät erikoissairaanhoidossa ja yksityisillä palveluntuottajilla Taulukko 4 Henkilöstön informaationhankintaa tukevat sovellukset erikoissairaanhoidossa Taulukko 5 Erikoissairaanhoidon ja yksityisten toimijoiden asiakkaiden käytettävissä olevat palveluiden tilaamista tukevat sovellukset Taulukko 6 Erikoissairaanhoidon asiakkaiden käytettävissä olevat informaatiopalvelut Taulukko 7 Terveyskeskusten potilastietojärjestelmät Taulukko 8 Terveyskeskusten henkilöstön informaationhankintaan liittyvät sovellukset Taulukko 9 Terveyskeskusten asiakkaiden kontaktoitumiseen ja palveluiden tilaamiseen liittyvät järjestelmät Taulukko 10 Terveyskeskusten asiakkaiden käytettävissä olevat informoivat palvelut 32

9 9 1 JOHDANTO Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue kattaa noin asukkaan terveydenhuoltopalvelut. Alueen terveydenhuollon palveluntarjoajien tietojärjestelmissä on toteutunut siirtyminen paperia käyttävistä elektronisiin ja muutos etenee edelleen kohti verkostoituvaa toimintatapaa tukevien järjestelmien entistä laajempaa hyödyntämistä. Myös erilaiset, substanssiin liittyvät informaation hankinta- ja välitysjärjestelmät sekä hoidon- ja päätöksentukijärjestelmät lisääntyvät nopeasti. Perusterveydenhuollossa siirtymä ensimmäisen vaiheen elektronisiin kertomusjärjestelmiin on jo elinkaarensa loppuvaiheessa ja uudet kokonaisjärjestelmät ovat jo jokseenkin kaikissa terveyskeskuksissa käytössä. Erikoissairaanhoidossa ollaan edelleen siirtymävaiheessa kohti sairaalatason elektronisia sairauskertomus- ja potilastietojärjestelmiä. Yksityissektorilla siirtyminen elektroniseen toimintatapaan potilastietojen käsittelyssä on viime vuosina ollut julkista erikoissairaanhoitoa nopeampaa. Tämä näkyy erityisesti erona järjestelmien tuotantokäytön asteessa. Tietojärjestelmien merkitystä koskevan luotettavan arviointitiedon puute on edelleen valitettava tosiasia myös tämän tutkimuksen tulosten valossa. Useimmissa terveydenhuollon tietojärjestelmien kustannusten ja hyötyjen välisen suhteen selvittämiseen tähdänneissä tutkimuksissa on tultu lähes aina samaan tulokseen: kustannusten ja hyötyjenvälisen suhteen osoittaminen ei onnistu päätöksenteon tarpeisiin nähden riittävällä tarkkuudella ja luotettavuudella (1). Tutkimusalue on koettu erittäin haasteelliseksi monista eri syistä. Keskeisimpinä syinä on mainittu tietojärjestelmien vaikutusten laaja-alaisuus ja ennakoimattomuus monimutkaisissa toimintaympäristöissä, sekä alati muuttuvan toimintaympäristön muiden tekijöiden vaikutusten vakioimisen vaikeus. Myös hyötyjen esiintulo tapahtuu usein vasta pidemmällä tarkastelujaksolla. (2,3,4,5) Pidemmälle vietyä informaatioteknologian hyödyntämistä ajatellen terveydenhuollon toimintaprosessit ovat myös olleet, ja ovat monin osin edelleen puutteellisesti määriteltyjä (2,6,7).

10 10 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tarkoitus oli johtaa nopeaan, ajantasaiseen ja jäsentyneeseen kuvaan Pohjois-Suomen terveydenhuollon yksiköiden käytössä olevien tietojärjestelmien kirjosta ja käyttötavoista. Selvityksen toivotaan palvelevan Pohjois-Suomen alueen terveydenhuollon alueellisesta kehittämisestä vastaavia tahoja. Selvityksen uskotaan hyödyttävän myös terveydenhuollon kentässä toimivia järjestelmätoimittajia sekä terveydenhuollon tuottajayksiköitä, jotka yhteistyössä suunnittelevat tiedonhallinnan strategisia kehittämissuuntia ja resurssien kohdentamista niitä tukeviin hankkeisiin. Tiedonkeruun lähtökohtana on muodostaa rekisteri, jota tähän mennessä eri kyselyissä kertyneen tiedon varassa toistuvasti päivitetään. Rekisterin perustaminen on perusteltua, koska terveydenhuollon tietojärjestelmien kenttä ja järjestelmien käyttötavat muuttuvat erittäin nopeasti. Myös arviointitietoa järjestelmien vaikuttavuudesta kertyy jatkuvasti lisää. Yksittäisen tiedonkeruun tuottama tieto vanhenee nopeasti ja uuden laajan kyselyn tekeminen ja sellaiseen vastaaminen on usein toistuessaan suhteellisen raskas ja aikaa vievä prosessi. Tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena on saada nopeasti toteutettavalla, laajalla internet-kyselyllä mahdollisimman kattava kuva Suomen terveydenhuollon palveluntuottajien - käytössä olevista informaatioteknologian sovelluksista - sovellusten käyttötavoista - käytön intensiteetistä - käytössä olevista tietojärjestelmistä tehdyistä arviointitutkimuksista ja - meneillään olevista tietojärjestelmien käyttöönottoja koskevista kehitystrendeistä. Tässä esitellyt tulokset koskevat Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) viiden sairaanhoitopiirin alueen terveyspalveluiden tarjoajayksiköitä. Kyselyn piiriin kuuluivat alueen terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirien sairaalat sekä alueen merkittävimmät yksityiset terveyspalveluiden tuottajat. Tutkimuksen suunnittelussa huomioitiin erityisesti kyselyiden helppo toistettavuus ja tarkentavien lisäselvityksen tekeminen sekä mahdollisuus muodostaa tulosten perusteella jatkossa päivityksin ylläpidettävä rekisteritietokanta.

11 11 3 AIEMMAT TUTKIMUKSET Suomessa ei ole tehty vastaavaa sekä julkiset että yksityiset terveyspalveluiden tuottajaorganisaatiot kattavaa tietojärjestelmien, niiden käyttötapojen ja -intensiteetin sekä järjestelmistä hankitun arviointitiedon kartoitusta. Nuutinen ym. (8) ovat selvittäneet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 43 jäsenkunnan terveyskeskusten osalta tietojärjestelmätilanteen ja tiedonsiirron tekniset valmiudet vuoden 1997 lopulla. Tutkimuksen mukaan noin puolessa (51 %) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen 43 terveyskeskuksista oli elektroninen terveyskertomusjärjestelmä, hankintapäätöksen vuodelle 1998 oli tehnyt 11 terveyskeskusta ja loput 10 ilmoittivat hankkivansa järjestelmän vuosien aikana. Sähköpostiohjelmistot olivat tuolloin niin ikään käytössä puolessa (51 %) terveyskeskuksista ja vain kolmella terveyskeskuksella ei ollut suunnitelmaa sähköpostiohjelmiston hankinnasta vuoden 2000 loppuun mennessä. Kunnista 33:lla (77 %) oli oma internetsivusto ja seitsemän kuntaa (16 %) oli perustamassa sivuston vuosina Kolmella kunnalla ei ollut suunnitelmaa sivuston perustamisesta. Tämän tutkimuksen suhteen osittain samantyyppinen, mutta selvästi enemmän teknologiaan painottuva tutkimus on tehty Suomen Kuntaliiton ja Stakesin tietoteknologian osaamiskeskuksen Oske:n toimesta vuonna 1999 sekä toistettuna 2001 (9,10). Samantyyppisesti toistettu selvitys on parhaillaankin meneillään. Oske:n kyselyissä on selvitetty laitteisto- ja sovellusteknologioihin sekä järjestelmäarkkitehtuuriin liittyviä seikkoja, kuten käytössä olevia laitteisto- ja ohjelmistostandardeja, työasemien laatua ja määriä sekä investointien suuruusluokkia. Nämä selvitykset eivät kata yksityisiä terveydenhuollon toimijoita. Sen sijaan Kuntaliiton ja Oske:n kyselyt kattavat Suomen kuntien sosiaalitoimen järjestelmät. Kuntaliiton ja Oske:n selvitysten (1999 ja 2001) tulokset on yhdistetty vuoden 2002 raportissa (10). Raportin mukaan lähes puolet Suomen julkisen terveydenhuollon vastanneista yksiköistä käytti elektronista tiedonvälitystä laboratoriotulosten välittämisessä. Elektroninen lähete palautejärjestelmä oli käytössä vain 14 %:lla ja alueelliset kuvajärjestelmät sekä alueellinen kuvien lausuminen vain 12 %:lla vastanneista. Sähköpostikonsultaatio oli käytössä noin 20 %:lla vastanneista ja alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkko 10 %:lla vastanneista. Käyttöjärjestelmien arkkitehtuurit ovat pienissä kunnissa yli 80- prosenttisesti asiakaspalvelinjärjestelmiä, mutta suurissa vain hieman yli 50 %. Käyttöjärjestelmissä Windowsin suosio oli ylivoimainen (80 %). Tietoturvasuunnitelma oli Oske:n selvityksen mukaan laadittuna puolella terveydenhuollon vastaajista. Vain 56 % vastaajista ilmoitti, että asiakasta informoidaan hänen tietojensa käytöstä. Kuntaliiton ja Oske:n 2001 selvityksen (10) mukaan yli 60 % vastanneiden julkisten terveydenhuoltoyksiköiden henkilökunnasta pääsi internetiin ja vastaavalla määrällä on käytössä oma sähköposti. Internet-kotisivut olivat käytössä noin 80 %:lla vastanneista yksiköistä. Yleisimpiä internet- ja sähköpostipalveluita olivat selvityksen mukaan yhteystietojen ja informaation jakaminen sekä neuvonta. Elektronisia lomakkeita oli myös toteutettu lukuisissa yksiköissä, mutta ajanvaraus internetin avulla oli vuoden 2001 selvityksen mukaan vielä harvinaista. Tietotekniikan hallintaa, käyttöä ja kehittämistä koskevia suunnitelmia oli laatinut vain 18 % terveydenhuollon vastaajista.

12 12 Terveyskertomusjärjestelmät olivat vuoden 2001 selvityksen mukaan elektronisessa muodossa 63 %:lla ja paperilla 16 %:lla vastanneista, mikä oli yli 10 % kasvu vuoden 1999 tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Potilashallinnon järjestelmissä, kuten myös sosiaalihuollon sovelluksissa Tieto Enatorin Effica ja Novo Groupin Pegasos hallitsivat markkinoita. Mårten Kvist (11) on tehnyt Suomessa aihepiiriltään sivuavan kartoituksen koskien telelääketieteen sovelluksia ja niitä tukevia tietoliikenneyhteyksiä. Kvist selvitti vuosien vaihteessa puhelinhaastatteluin Suomen sairaanhoitopiireisä ja osalla yksityissektorin toimijoista tuolloin käytössä olleet telelääketieteen sovellukset. Raportti kattoi 40 terveydenhuollon toimintayksikköä. Kvistin kahdeksan vuoden takaisen selvityksen mukaan telelääketiedettä palvelevia yhteyksiä oli rakennettu lähinnä vasta yliopistopaikkakunnilla ja yhteyksiä hyödyntäviä sovelluksia oli käytössä aluesairaaloiden ja yliopistollisen sairaalan välillä Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. ISDN-tasoisia yhteyksiä oli käytössä videoneuvotteluihin dermatologiassa, psykiatriassa ja patologiassa. Röntgenkuvia siirrettiin osassa sairaaloista edelleen tavallisia puhelinlinjoja pitkin. (11) Jarmo Reponen (12) selvitti vuosina 1994 ja 1996 teleradiologiajärjestelmien leviämistä kaikille julkisen terveydenhuollon sairaaloille ja yksityisille röntgenlaitoksille tehdyillä kyselyillä.. Vuonna 1994 teleradiologiayhteydet olivat kliinisessä käytössä kaikissa viidessä yliopistosairaalassa, seitsemässä keskussairaalassa, yhdessä aluesairaalassa ja kahdessa terveyskeskuksessa. Yksi yksityinen magneettikuvauslaitos käytti kuvansiirtoa. Neurokirurgit, neurologit ja kirurgit käyttivät kliinisiä teleradiologiayhteyksiä useammin kuin radiologit. Vuoden 1996 kyselyn mukaan teleradiologisen toiminnan kehittäminen oli siirtynyt selvästi radiologien vastuulle. Kuvansiirtoyhteyksiä oli yliopistosairaaloiden ja seitsemän keskussairaalan lisäksi neljällä aluesairaalalla, kolmella terveyskeskuksella ja viidellä yksityislaitoksella. Kyselyt sijoittuivat murrosvaiheeseen, kuvien tallennuksen ja siirron DICOMstandardin ja digitaalisen siirtotekniikan käyttöönottoon. Tuolloin esimerkiksi pohjoiset sairaanhoitopiirit sopivat hankkivansa uudet magneettikuvaus- ja tietokonetomografialaitteet standardin mukaisina, jolloin erikoissairaanhoidon alueellinen konsultaatioverkko syntyi ilman erityisiä investointeja. Perusterveydenhuollon verkottumista viivästytti vielä laitteistojen hinta. Teleradiologiayhteyttä käyttävistä keskus- ja aluesairaaloista siirrettiin tietokonetomografia- ja magneettikuvia yliopistosairaalaan konsultaatiota varten keskimäärin harvemmin kuin viisi kertaa viikossa. Kolmessa terveyskeskusyhteydessä sen sijaan siirrettiin useita kuvia päivässä. Yksi yksityinen magneettikuvauslaitos siirsi päivittäin kaikki kuvansa toisen radiologin mielipiteen saamista varten, muilla yksityislaitoksilla konsultaatiotiheys oli muutaman kuvan kuukausitahtia Kvistin vajaan kymmenen vuoden takaisen selvityksen (11) mukaan, ulkomaisiin kokemuksiin nojaten, haittana telelääketieteen kehitykselle pidettiin pääasiassa laitteistojen korkeita investointikustannuksia. Päätösten tueksi kaivattiin jo tuolloin luotettavaan arviointiin perustuvaa lisänäyttöä investointien tuottamasta hyödystä. Kvist totesi raportissaan (11), että ohjelmistotarjonta ei ollut vielä riittävällä tasolla tietoliikenne- ja laitteistovalmiuksiin nähden. Toinen keskeinen ongelma Kvistin (11) mukaan oli se, että joukko standardisointi- ja tietosuojakysymyksiä oli ratkaistava, jotta telelääketiede olisi voinut kehittyä rajatta ja sen potentiaalia voitaisiin täysimittaisesti hyödyntää terveydenhuollon rakennemuutoksessa.

13 13 Erityisesti näyttö investointien vaikutuksista ja kannattavuudesta on edelleen varsin puutteellista ja se epäilemättä rajoittaa terveydenhuollon telemaattisten sovellusten investointipäätösten tekoa vielä tänäkin päivänä. Sen sijaan teknisten ja toiminnallisten standardien kehittämisessä ja sopimisessa on viime vuosina edetty ripeästi. Uusiin standardeihin ja modernimpaan ohjelmistosukupolveen perustuvien terveydenhuollon ydintoimintoja ja tietojenvaihtoa tukevien kokonaisjärjestelmien markkinoilla on tapahtumassa läpimurto. Kvistin (11) havainnot kehittämistarpeista arviointitutkimuksessa, ohjelmistotarjonnassa ja teknisten standardien ja tietosuojaratkaisujen kehittämistarpeista ovat päteneet valitettavan hyvin aina viime aikoihin saakka ja yleisemminkin koko terveydenhuoltosektorin tietojärjestelmätilanteeseen. Yhteenvetona kirjallisuuskatsauksesta voidaan sanoa, että Suomen julkisen terveydenhuollon laitteisto- ja ohjelmistokanta sekä tietoliikenneyhteydet ja niihin perustuva verkostoyhteistyö ovat suhteellisen hyvin tiedossa lähinnä Kuntaliiton ja Oske:n selvitysten perusteella. Sen sijaan ei ole ollut tutkittua tietoa järjestelmien ja sovellusten merkityksestä ja käytön intensiteetistä käytännön työssä eli lääkäreiden ja muun henkilöstön näkökulmasta. Myöskään koottua tietoa jatkuvasti merkitystään kasvattavan terveydenhuollon yksityissektorin palveluntarjoajien vastaavasta tilanteesta ei ole ollut.

14 14 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tiedonkeruu toteutettiin internet-kyselynä. Kyselylomakkeiden url-osoitteet jaeltiin organisaation ylilääkäreille tai tietohallinnosta vastaaville viranhaltijoille henkilökohtaisena sähköpostijakeluna heinäkuun alussa v Uusintakysely suoritettiin vuoden 2003 elokuun alussa ja tietoja täydennettiin lähinnä perusterveydenhuollon pohjoisimpien kuntien osalta vuodenvaihteessa Vastausaikaa oli molemmilla varsinaisilla kyselykerroilla kaksi viikkoa, mutta kaikki mennessä saapuneet vastaukset hyväksyttiin. Vastaukset kerrytettiin internetpalvelimelle, tulostiedostoon, josta ne siirrettiin käsiteltäväksi SPSS-tilasto-ohjelmaan. 4.1 Otos ja kyselyihin vastanneet Tässä esitetyt tulokset ovat osa koko Suomen kattavan kyselyn tuloksia. Kysely suunnattiin kaikille Suomen julkisrahoitteisille ja yksityisille terveydenhuollon palvelutuottajille. Tässä raportissa esitellään OYSin eritysvastuualueeseen kuuluvien viiden sairaanhoitopiirin alueen palveluntuottajien sekä julkisen erikoissairaanhoidon osalta myös Vaasan sairaanhoitopiirin vastausten tuloksia. Mainitut kuusi sairaanhoitopiiriä (taulukko 1) kattavat noin asukkaan väestöalueen. Sairaanhoitopiirit, niiden jäsenkuntien lukumäärät ja asukasluvut tilanteen mukaan on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Tulosten kattamat sairaanhoitopiirit Sairaanhoitopiiri kuntaa asukasta 1. Kainuun erityishuolto- ja sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Yhteensä: 103 (Lähde: Kela Terveyspuntari) Julkista erikoissairaanhoitoa koskevaan kyselyyn vastasivat kaikki alueen viisi sairaanhoitopiiriä sekä lisäksi Vaasan sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiirien keskussairaaloiden lisäksi kyselyyn vastasivat Raahen terveydenhuoltokuntayhtymän sairaala, Oulaskankaan sairaala sekä Visalan sairaala. Yksityisistä palveluntuottajista kyselyyn vastasi kymmenen Pohjois-Suomen alueella toimivaa yksikköä. Julkisen erikoissairaanhoidon ja yksityisen sektorin palveluntuottajille suunnattuun kyselyyn vastanneet on esitetty taulukossa 2.

15 15 Taulukko 2 Kyselyyn vastanneet julkisen erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin yksiköt Julkisrahoitteiset/kunnalliset Yksityiset 1. Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiiri 1. EMG Laboratoriot Oy 2. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2. Kajaanin Lääkäripalvelu 3. Lapin sairaanhoitopiiri 3. Länsi-Pohjan Lääkärikeskus Oy 4. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 4. Lääkärikeskus Botnia, Oulu 5. Oulaskankaan sairaala (ppshp) 5. Lääkärikeskus Plasma, Oulu 6. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/oys 6. Lääkärikeskus Porus, Oulu 7. Raahen sairaala (ppshp) 7. Oulun Diakonissalaitoksen säätiö 8. Vaasan sairaanhoitopiiri 8. Oulun Magneetti 9. Visalan sairaala (ppshp) 9. Outokumpu Oyj työterveyshuolto 10. Rautaruukki Raahen terästehtaan terveysasema Terveyskeskuksille suunnattuun kyselyyn vastasi 43 Pohjois-Suomen alueen 65 terveyskeskuksesta (66,2 %) (liite 1). Lisäksi kyselyä täydennettiin terveyskertomusjärjestelmän osalta puhelintiedusteluin kaikkiin vastaamatta jättäneisiin 22 terveyskeskukseen, joten terveyskertomusjärjestelmää koskevien tulosten osalta kattavuus on 100 %. Vaasan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköt eivät kuulu tässä esitettyjen tulosten piiriin. 4.2 Kyselyiden sisältö ja rakenne Sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palveluntuottajille suunnattu kysely noudattivat samaa perusrakennetta. Kysymysten perusjäsennys oli seuraava: 1) Lääkärin tai hoitohenkilöstön käytössä olevat sovellukset a) potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvät sovellukset b) informaation hankintaan ja vaihtoon liittyvät sovellukset 2) Potilaiden/asiakkaiden käytettävissä olevat sovellukset a) kontaktiin ja palveluiden tilaamiseen liittyvät sovellukset b) informoivat palvelut (sovellukset) Kyselylomakkeet on esitetty liitteissä 2 ja 3 ja lisäksi ne ovat toistaiseksi autenttisina nähtävissä osoitteissa: ja Kunkin sovelluksen tai järjestelmän osalta selvitettiin vähintään sen olemassaolo ja käyttöikä. Lisäksi osasta sovelluksista selvitettiin tuotantokäytön aste ja sovelluksesta mahdollisesti tuotetut arviointitutkimukset. Tuotantokäytöllä tarkoitettiin kulloinkin kyseessä olevan sovelluksen tai tietojärjestelmän vakiintunutta käyttöä sen todellisessa toimintaympäristössä ja käyttötarkoituksessa. Arviointimenetelmien vaihtoehtoina esitettiin käytettävyys, vaikuttavuus sekä kustannus-vaikuttavuus.

16 16 Vastaajaa pyydettiin jokaisen esitetyn sovelluksen osalta arvioimaan kyseisen sovelluksen tai järjestelmän tuotantokäytön laajuutta prosenttiosuutena sen käyttötarkoituksen piiriin kuuluvasta toiminnasta. Erikoissairaanhoidon potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvien sovellusten osalta vastaajaa pyydettiin myös rastittamaan millä erikoissairaanhoidon toiminnan alueilla kyseinen sovellus on käytössä. Vaihtoehtoina tarjottiin konservatiivinen toimialue, operatiivinen toimialue, päivystystoimialue sekä psykiatrinen toimialue. Lisäksi, mikäli esitettyihin kysymyksiin sopivaa vastausvaihtoehtoa ei ollut tarjolla, tai vastaajalla oli muuta kommentoitavaa, oli jokaisen kysymyssarjan jälkeen vapaata tekstitilaa lisäyksiä ja kommentteja varten. 5 JULKINEN ERIKOISSAIRAANHOITO JA YKSITYISET TOIMIJAT Kyselyiden tulokset on esitetty tässä raportissa ensin erikseen erikoissairaanhoidon ja yksityisten palveluntuottajien osalta ja sitten terveyskeskusten osalta. Tulokset esitetään siinä järjestyksessä ja samalla jäsennyksellä kuin kysymykset on esitetty kyselylomakkeella (ks. jäsennys edellä). Yleisesti ottaen erikoissairaanhoidon atk-sovellusten ja tietojärjestelmien tilanne on erittäin mielenkiintoisessa murrosvaiheessa. Potilastiedon hallintaan tarkoitetut kokonaisjärjestelmät, sähköiset kertomusjärjestelmät tekevät voimakkaasti tuloaan. Erikoissairaanhoidon kertomusjärjestelmien käyttöönottovaihe on erityisen mielenkiinnon kohteena, koska kertomusjärjestelmillä odotetaan olevan merkittävä rooli terveydenhuollon tehokkuuden kohottajana. Saatujen vastausten perusteella yksityisten toimijoiden (n = 10) osalta edistyminen on ollut viime vuosina jonkin verran nopeampaa kuin sairaanhoitopiirien sairaaloissa (n = 9), joissa käyttöönotot ovat useimmissa tapauksista vasta vielä kesken tai hankintapäätösvaiheessa. Samankaltainen tilanne vallitsee asiakkaille suunnattujen internet- ja mobiilipalveluiden suhteen. Alueellisia eroja on aineiston pienuuden vuoksi vaikea osoittaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Oulun seudulla sijaitsevissa sairaaloissa on muita enemmän vireillä erityisesti mobiiliteknologiaa hyödyntämään pyrkiviä hankkeita. Tuloksia on esitetty liitteissä myös taulukkomuodossa kunkin sovelluksen ja kyselyyn osallistuneen vastaajaorganisaation osalta erikseen. Taulukoissa esiintyvät sarakkeiden otsikot ja niissä käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: Tuotantokäyttöaste: ei ole = kyseinen sovellus tai järjestelmä ei ole käytössä suunnitt. = kyseinen sovellus tai järjestelmä on suunnitteilla otettavaksi käyttöön kokeilu = kyseinen sovellus tai järjestelmä on kokeiltavana käytössä = kyseinen sovellus tai järjestelmä on tuotantokäytössä, mutta sen käyttöastetta ei ole tarkemmin määritelty. <10 % = kyseistä sovellusta tai järjestelmää hyödynnetään tuotantokäytössä

17 17 alle 10 %:ssa sen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta % = kyseistä sovellusta tai järjestelmää hyödynnetään tuotantokäytössä yli 10 %:ssa, mutta alle 25 %:ssa sen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta % = kyseistä sovellusta tai järjestelmää hyödynnetään tuotantokäytössä yli 25 %:ssa, mutta alle 50 %:ssa sen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta % = kyseistä sovellusta tai järjestelmää hyödynnetään tuotantokäytössä yli 50 %:ssa, mutta alle 90 %:ssa sen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta >90 % = kyseistä sovellusta tai järjestelmää hyödynnetään tuotantokäytössä yli 90 %:ssa sen käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta Käytön laajuus: K = Konservatiivinen toimialue O = Operatiivinen toimialue Pä = Päivystystoimialue Psy = Psykiatrinen toimialue Arvioitu: ei = Ei ole arvioitu K = Käytettävyyttä arvioitu V = Vaikuttavuutta arvioitu KV = Kustannus-vaikuttavuutta arvioitu 5.1 Potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvät sovellukset Erilaisia lääkärin ja hoitohenkilöstön käytössä olevia potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyviä sovelluksia oli kyselylomakkeella ehdotettuna 16 kpl. Taulukossa ovat kootusti kaikki kyselyssä esitetyt sovellukset sekä niiden esiintyvyys kyselyyn vastanneissa julkisen erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin toimijoiden organisaatiossa. Tulokset on eritelty julkisten ja yksityisten tuottajien osalta. Tarvitessaan lukija voi perehtyä minkä tahansa sovelluksen osalta annettuihin yksityiskohtaisiin vastauksiin liitteessä 4 esitettyjen taulukoiden avulla.

18 18 Taulukko 3 Potilastietojärjestelmät erikoissairaanhoidossa ja yksityisillä palveluntuottajilla Käytössä olevat potilasdokumentaatioon ja konsultaatiotoimintaan liittyvät sovellukset Tuotantokäytössä Kokeiluvaiheessa Suunnitteill a Ei ole Ei vastausta (julkiset: n = 9; yksityiset: n = 10) julk. yksit. julk. yksit. julk. yksit. julk. yksit. julk. yksit. Sähköinen sairauskertomus 89 % 80 % % 11 % 10 % - - Erillinen laboratoriokokeiden tutkimuspyyntöjärjestelmä 89 % 40 % % 60 % - - Erillinen laboratoriokokeiden tutkimusvastausten palautejärjestelmä 89 % 40 % % 11 % 60 % - - Sähköisesti apteekkiin välittyvä resepti % - 11 % 10 % 78 % 90 % 11 % - Sähköinen lähete ja hoitopalaute terveyskeskukseen 11 % - 22 % - 33 % 10 % 33 % 90 % - - Sähköpostilla tapahtuva epävirallinen konsultointi 22 % 60 % 11 % % - 56 % 40 % Teleradiologinen röntgenkuvien siirto 78 % - 11 % 10 % - 10 % 11 % 80 % - - Digitaalinen kuvantamisjärjestelmä (pacs) 67 % % 33 % 90 % - - Alueellinen radiologisten tutkimusten viitetietokanta 11 % % - 56 % 100 % - - Telemetrinen EKG-biosignaalin siirto sairaankuljetusyksiköissä 44 % % - 22 % 100 % 22 % - Televideo/videoneuvottelun käyttö etäkoulutuksessa 100 % % - 90 % - - Televideo/videoneuvottelun käyttö hallinnollisessa käytössä 22 % - 11 % - 22 % 10 % 44 % 90 % 36 % - Televideo/videoneuvottelun käyttö etäkonsultaatioissa 44 % - 33 % % 100 % - - Telemetrinen ENMG-signaalin siirto 22 % - 11 % % 100 % - - Alueellinen laboratoriotulosten viitetietokanta 11 % % - 56 % 100 % - - Apuvälinelainausta tukeva järjestelmä 56 % 20 % % 10 % 22 % 30 % - - Erikoissairaanhoidon sähköinen kertomusjärjestelmä Erikoissairaanhoidon kertomusjärjestelmien käyttöönotto on edennyt odotettua hitaammin ja varsinainen läpimurto on tämän tutkimuksen tulosten mukaan juuri meneillään. Yksityiset toimijat ovat edenneet kertomusjärjestelmien käyttöönotossa viime vuosina julkisia sairaaloita ripeämmin. Tämä näkyy erityisesti tuotantokäytön asteessa, joka kattoi yksityisillä toimijoilla pääsääntöisesti yli 90 % potilastietovirrasta, yleensä koko toiminnan laajuudella (liitetaulukko 4-1). Julkisissa sairaaloissa tuotantokäyttö kattoi yleensä vain osan (10 90 %) potilastietovirrasta ja lisäksi useissa sairaaloissa vain osan toiminta-alueesta. Erikoissairaanhoidon laboratoriojärjestelmät ja alueellinen viitetietokanta Suurimmalla osalla erikoissairaanhoidon kyselyyn vastanneista oli käytössään kaikki toiminnan alueet kattavat laboratoriotutkimusten tutkimuspyyntöjärjestelmä ja laboratoriovastausten palautejärjestelmä. Vastanneista julkisen erikoissairaanhoidon yksiköistä ainoastaan Visalan sairaalassa ei ollut kumpaakaan laboratoriojärjestelmää käytössään. Yksityisten toimijoiden osalta hajonta oli suurempaa, mikä selittynee toiminnan luonteen suuremmalla vaihtelulla, toisin sanoen kaikki kyselyyn vastanneet yksityiset toimijat eivät tarvitse samantyyppisiä järjestelmiä toimintansa tueksi. Sekä laboratoriotutkimusten pyyntö- että vastaustausjärjestelmien käytettävyyttä oli arvioitu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Laboratoriotietojen alueellinen viitetietokanta oli vastanneista käytössä ainoastaan Kainuun erityishuolto- ja sairaanhoitopiirissä. Kainuussa järjestelmä on ollut käytössä alle vuoden ja sitä hyödynnetään operatiivisessa toiminnassa, päivystystoiminnassa ja psykiatriassa. Useat julkisrahoitteiset sairaalayksiköt ilmoittivat suunnittelevansa alueellisen laboratorioviitetietokannan käyttöönottoa. Yksityissektorin toimijoilla alueellista viitetietojärjestelmää ei ollut käytössään (ks. liitetaulukot ).

19 19 Sähköinen resepti Yhdelläkään erikoissairaanhoidon kyselyyn vastanneella ei ollut käytössään sähköisesti apteekkiin välitettävää reseptiä. Raahen sairaalassa ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiön sairaalassa sähköinen resepti oli kuitenkin suunnitteilla. Sähköisen reseptin toteuttaminen on ollut valtakunnallisesti esillä jo vuosia ja sitä pilotoidaan parhaillaan eri puolilla Suomea kokeiluhankkeissa. Lähete- ja hoitopalautejärjestelmä Erikoissairaanhoidon sähköinen lähete-hoitopalautejärjestelmä on sähköisen kertomusjärjestelmän ohella erityisen mielenkiinnon kohteena; sen käyttöönottoon kohdistuu suuria odotuksia erityisesti saumattomien hoitoketjujen kehittämispyrkimyksissä. Läheteliikenteen uskotaan tehostuvan elektronisten järjestelmien avulla ja tuovan siten tehokkuutta ja taloudellisuutta hoitoketjujen hallintaan (8). Yksityisillä toimijoilla sähköistä lähete-palautejärjestelmää ei ollut yhdelläkään kyselyyn vastanneista, mutta EMG-laboratorioilla sellainen oli kuitenkin suunnitteilla. Julkisen erikoissairaanhoidon yksiköiden tilanteessa sähköisen lähetepalautejärjestelmän käyttöönotossa oli suurta vaihtelua (liitetaulukko 4-5). Julkisista erikoissairaanhoidon yksiköistä sähköinen lähete-palautejärjestelmä oli merkittävässä tuotantokäytössä (50 90 % lähetteistä) Oulaskankaan sairaalassa. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä sähköinen lähete-palautejärjestelmä kattaa % läheteliikenteestä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä alle 10 % läheteliikenteestä. Sähköinen lähete-palautejärjestelmä oli suunnitteilla Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja Raahen terveydenhuoltokuntayhtymän sairaalassa. Sähköpostikonsultaatio Sähköpostin käyttö epävirallisen konsultaatiomenetelmänä ei ole lyönyt itseään läpi laajassa käytössä. Tätä on pidettävä myönteisenä asiana, koska normaalin sähköpostin käyttöä ei pidetä riittävän tietoturvallisena menetelmänä potilastietojen käsittelyssä eikä sitä siksi ole voitu suositella viralliseksi menettelytavaksi joustavuudestaan ja käytännöllisyydestään huolimatta. Sähköpostin käyttö konsultoinnissa näytti olevan jonkin verran yleisempää yksityisten toimijoiden piirissä kuin julkisessa erikoissairaanhoidossa (ks. liitetaulukko 4-6). Teleradiologinen kuvansiirto, digitaalinen kuvantaminen ja arkistointi (PACS) sekä radiologian alueellinen viitetietokanta Teleradiologia on terveydenhuollon telemaattisten menetelmien sovellusaloista ylivoimaisesti tutkituin. Se on myös potilasjärjestelmien käyttöönotoissa laboratoriojärjestelmien jälkeen käytännössä pisimmälle edistynyt sovellusalue. Radiologisen kuvantamisen siirtäminen filmiltä digitaaliseen muotoon päätteiltä tarkasteltavaksi ja tietoliikenneyhteyksin siirrettäväksi tuo useita kiistattomia ja helposti myös rahassa mitattavia hyötyjä. Radiologisten kuvien elektronisen käsittelyn ja siirron edellytyksenä ovat kuitenkin mittavat investoinnit laitteisiin ja sovelluksiin. Juuri tästä

20 20 syystä suurten hyötyodotusten ohella teleradiologia onkin ollut jo vuosia selvästi suosituin kustannus-vaikuttavuusarvioinnin kohde terveydenhuollon kentässä. Teleradiologia on herättänyt myös suuria toiveita rationaalisemman alueellisen työnjaon kehittämisessä. Logistisesti ja taloudellisesti tehokas toimintamalli, joka huomioi myös inhimilliset, oikeudenmukaisuus- ja tasavertaisuusnäkökulmat on jatkuvan tutkimuksen kohteena eri puolilla Suomea ja maailmaa (mm. 12,13,14,15). Samat näkökulmat pätevät toki terveyspalveluiden järjestämiseen yleensäkin, mutta vain harvoin ne konkretisoituvat yhtä aikaa niin selväpiirteisesti kuin juuri radiologian alalla. Kyselyyn osallistuneista erikoissairaanhoidon toimijoista ainoastaan Kainuun sairaanhoitopiirillä on täydessä tai lähes täydessä tuotantokäytössä oleva sähköinen radiologisen kuvantamisen sekä kuva-arkistoinnin ja siirron kokonaisjärjestelmä (liitetaulukot ). Edellä mainittujen lisäksi lähes kaikilla sairaanhoitopireillä on meneillään järjestelmien käyttöönotto tai hankintaprosessi. OYSssa ja keskussairaaloissa on röntgenkuvia siirretty jo vuosien ajan, mutta telemaattisen siirron osuus kokonaisvolyymista on kuitenkin keskimäärin vain alle 10 % luokkaa. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiiri käyttää kuvansiirtoa selvästi muita enemmän. Syynä eroon lienee se, että muissa keskussairaaloissa teleradiologiaa käytetään enemmän perinteiseen konsultointiin, mutta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä myös päivittäisessä lausuntotoiminnassa hyödynnetään telematiikkaa. Yksityisistä toimijoista teleradiologinen kuvansiirto on käytössä ainoastaan Lääkärikeskus Botniassa, Oulussa, missä sen tuotantokäytön osuus on koko kuvantamisen volyymista n %. Kuten sanottu, teleradiologisen kuvansiirron käytettävyyttä, vaikuttavuutta ja kustannus-vaikuttavuutta on tutkittu suhteellisen runsaasti. Kaikkia mainittuja arvioinnin muotoja ovat teleradiologiaan soveltaneet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (OYS) ja Raahen sairaala (16). Käytettävyys- että vaikuttavuustutkimusta on maassamme viime vuosina tehty myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (15) sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä, joka kuuluu KYSin erityisvastuualueeseen (13) Digitaalinen kuvien arkistointi- ja siirtojärjestelmä (PACS) on ollut pisimpään käytössä OYS:issa, missä sitä on hyödynnetty jo seitsemän vuotta. OYS:ssa PACS on yhdistetty sähköiseen sairaskertomukseen. Kainuun keskussairaalassa kuva-arkisto on ollut käytössä neljä vuotta. Raahen seutukunnassa on ollut kolme vuotta käytössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen sairaskertomukseen liitetty kuva-arkisto. Uusia pacs-järjestelmän yksiköitä ovat Lapin sairaanhoitopiiri ja Vaasan sairaanhoitopiiri, joissa järjestelmä on ollut käytössä vuoden tai alle vuoden (liitetaulukko 4-8). Länsipohjan sairaanhoitopiiri (Kemin keskussairaala) on parhaillaan hankkimassa laajempaa kuva-arkistoa. Luonteva johtopäätös on, että tuotantokäytön asteet suhteessa kokonaisvolyymiin nousevat pienissä yksiköissä huomattavasti nopeammin kuin suurissa sairaalayksiköissä. Ilmiö on samantyyppinen kuin sähköisen sairauskertomuksen ja sähköisen lähete-hoitopalautejärjestelmän tapauksissa. Kyselyyn vastanneista yksityisistä toimijoista pacs-järjestelmää ei ollut käytössä kenelläkään. Diakonissalaitoksen säätiön sairaala ilmoitti suunnittelevansa pacs-järjestelmän hankintaa. Digitaaliseen radiologisten kuvien tuottamiseen ja hallintaan liittyvät kiinteästi keskittämisen suunnittelu paitsi arkistoinnissa, myös kuvainformaation hyödyntämisessä hoitoketjujen toimivuuden ja tehokkuuden näkökulmista. Tähän

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

T erveyttä. avoitteena

T erveyttä. avoitteena T erveyttä avoitteena Terveydenhuollon huipputoimija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PPSHP, on innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija. Se on myös vetovoimainen

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 Pohjoinen ERVA sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluhanke STM:n hyväksymä hanke,

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Alueellinen arkistoratkaisu Kainuussa

Alueellinen arkistoratkaisu Kainuussa TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 projektipäällikkö Antero Ensio Ensitieto Oy Alueellinen arkistoratkaisu Kainuussa SUOMEN KUNTALIITTO Sairaala palvelut Kainuun Kastike

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

HYTE PÄIVÄT OULU 22.9.2014 Sote alue uudistusko?

HYTE PÄIVÄT OULU 22.9.2014 Sote alue uudistusko? HYTE PÄIVÄT OULU 22.9.2014 Sote alue uudistusko? Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2013 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja

Lisätiedot

OYS-ERVA SOTE TIETOHALLINTO-YHTEISTYÖ. Terveydenhuollon atk-päivät, Jyväskylä 20.5.2014 Kari Säkkinen, tietohallintojohtaja PPSHP

OYS-ERVA SOTE TIETOHALLINTO-YHTEISTYÖ. Terveydenhuollon atk-päivät, Jyväskylä 20.5.2014 Kari Säkkinen, tietohallintojohtaja PPSHP OYS-ERVA SOTE TIETOHALLINTO-YHTEISTYÖ Terveydenhuollon atk-päivät, Jyväskylä 20.5.2014 Kari Säkkinen, tietohallintojohtaja PPSHP OYS erityisvastuualue (väestötiedot 31.12.2012) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ

Lisätiedot

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Arja Juutilainen - Liikelaitos MediKes 1 Esityksen keskeisin sisältö Keski-Suomen shp:n kaikille verkkopalvelusivuille

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

ALUEELLINEN POTILASTIEDON VÄLITYSPALVELU

ALUEELLINEN POTILASTIEDON VÄLITYSPALVELU ALUEELLINEN POTILASTIEDON VÄLITYSPALVELU VÄLITTÄMISTÄ YLI RAJOJEN Kari Harno, FHIMSS LKT, Dosentti 26.5.1882 "Tämä haitta nykyisen luonnontieteen ja nykyisten keksintöjen avulla voidaan kuitenkin helposti

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala ESKO-muItimediakertomus miten edellä

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin talous

Sairaanhoitopiirin talous POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoitopiirin talous Valtuustoinfo 29.5.2013 Talousjohtaja Jarkko Raatikainen S ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO CASE KYS KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO www.kuh.fi KokoEko 29.10.2008 Kuopio 29.10.2008

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen

LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen OYS ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi HYKS Lappi

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 Liittyminen eresepti-palveluun Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 eresepti-palveluun liittyjä eresepti-palveluun liittyjä on terveydenhuollon toimintayksikkö

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen

Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Katja Aktan-Collan 7.9.2012 Taustaa Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2009 antanut

Lisätiedot

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com SecGo Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com Turvallinen Sähköinen Tiedonkulku Tunnistetut käyttäjät tietojärjestelmiin Pääsyoikeudet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen tilannekatsaus

Varsinais-Suomen tilannekatsaus Varsinais-Suomen tilannekatsaus Tekemisen meininkiä Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö 2000-luvun lyhyt historia Varsinais-Suomessa Sähköinen potilaskertomus uusi keksintö?

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKYMÄT SÄHKÖISEEN ARKISTOON

PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKYMÄT SÄHKÖISEEN ARKISTOON Kunnallisarkistoyhdistys ry PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKYMÄT SÄHKÖISEEN ARKISTOON Arja Jattu 29.5.2006 Terveydenhuollon atk-päivät Mikkelissä 29.-30.5.2006 Kunnallisarkistoyhdistys ry perustettu 1980 Mikkelissä

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON XVII VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 1 991

TERVEYDENHUOLLON XVII VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 1 991 TERVEYDENHUOLLON XVII VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 1 991 UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ALUSTUS PEIJAKSEN OSAVASTUUALUE Tietohallintoyksikkö Raimo Kuikka 20.5.1991 1 (2) (tiesiirt. kuv) Terveydenhuollon atk-päivät

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen Potilastiedon migraatio Pekka Kuosmanen 25.5.2010 Tilanne tänään JHS 176 Tavoitetila JHS 176 Migraatiot arkiston kautta Konvertoidaan vanha potilas- tai muu tieto moderniin rakenteiseen muotoon XML ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009

Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009 Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009 Matti Nuutinen Oyl, PPSHP:n Hoitoketjukoordinaattori OYS/ Lasten ja Nuorten klinikka puh. 08-315 2011/ 5124 sähköposti:

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 29.2.2012 Raahe Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot