ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen

Transkriptio

1 ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen

2 Pohjoinen ERVA sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluhanke STM:n hyväksymä hanke, jolle myönnetty rahoitusta Kyseessä on kaikkien OYS-ERVA alueen sairaanhoitopiirien ja Kainuun maakunta kuntayhtymän yhteishanke Ohjausryhmänä toimivat sairaanhoitopiirien ja Kainuun maakunta kuntayhtymän johtajat

3 STM:n puolesta hankkeen valvojaksi on nimetty lääkintöneuvos Timo Keistinen Hankkeen työntekijät: Lääkintöneuvos Lauri Nuutinen OYS-erva koordinaattori Sari Nevakivi Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Hankkeen kesto

4 Hankkeen tarkoitus Aluekokeiluhankkeen tarkoituksena on OYS- ERVA-alueen järjestämissopimukseen nojautuen luoda tulevaisuuden yhteistyörakenne perus- ja erikoistason sekä erityistason sosiaali- ja terveyspalveluitten kokonaisuudistusta. Yhteistyön päämääränä on palvella laadukkaasti koko alueen asukkaita järkevällä kustannusrakenteella.

5 Reunaehdot Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman (2011) mukaan sosiaalija terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla, vahvalla peruskunnalla tai sosiaali- ja terveysalueella. Lainsäädäntö/ terveydenhuoltolaki/ päivystysasetus/ kuntauudistukset Kuntien odotukset? kustannukset alemmaksi lisää päätäntävaltaa lisää parempia palveluita Rahoitusnäkymät Työvoiman saatavuus Tietojärjestelmät

6 Aluehanketyötä ohjaavat periaatteet palvelun tarve laatu palveluitten saatavuus/ saavutettavuus potilasturvallisuus kustannustehokkuus

7 Rahoitus/ taustaa Nykyisen järjestelmän heikkoudet on selkeästi tunnistettu ja todettu - ne ovat vahvuuksia suuremmat. Asia ei ole edennyt poliittisessa päätöksenteossa toistaiseksi mihinkään suuntaan. Nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää on arvosteltu voimakkaasti ulkopuolisten asiantuntijoitten (WHOn toimesta). Nyt tehtävässä projektityössä on tarkoitus toiminnallisten ratkaisujen ohella kuljettaa mukana myös tarvittavat muutokset rahoitus-järjestelmään.

8 Hoitojen kustannusten ennustettavuus

9

10 Väestöennuste maakunnittain vuoteen 2040

11 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa (Indeksi 2010 = 100)

12 Tulevaisuuden näkymä!! Karkeasti voidaan sanoa, että ellemme tee mitään, OYS-erva-alueella palvelutarve kasvaa vuoteen 2030 mennessä 50 %. Samanaikaisesti käytettävissä oleva työvoima vähenee 30 %.

13 Perusterveydenhuollon tilanne rekrytointiongelmat pitkäaikaisia sitoutuneita tk-lääkäreitä/ yleislääketieteen erikoislääkäreitä liian vähän lisääntyneet tehtävät kansanterveyslain elinkaari perusterveydenhuollon roolin hämärtyminen ennaltaehkäisevässä työssä, terveydenhuollon suunnittelussa ja sairauksien hoitamisessa

14 Suomessa työssä olevat lääkärit työskentelysektorin mukaan vuosina 1996 ja 2009 Työskentelysektori Muutos Muutos lkm lkm lkm % Sairaalat ,8 Terveyskeskukset ,4 Opetus ja tutkimus ,6 Työterveyshuolto ,2 Yksityisvastaanotot ,7 Muut lääkärin tehtävät ,0 Yhteensä ,1 Lähde: Lääkäriliitto, Lääkärikyselyt 1996 ja 2009

15 Työterveyshuolto tuottaa runsaasti lääkärikontakteja ja tutkimuksia työssäkäyvälle väestölle painopiste tulisi suunnata ennaltaehkäisevään työhön ja työhyvinvoinnin lisäämiseen työhyvinvointi/ työyhteisöiden tilanteet

16 Sosiaalihuolto väestön polarisoituminen sekava lainsäädäntö/tulkinnat haetaan eri oikeusasteista kustannustietoisuudessa puutteita kunnat/valtakunnan taso/lainsäätäjä rekrytointiongelmat riittämätön koulutus OYS-erva-alueella

17 Erikoissairaanhoito koko erikoissairaanhoito painottuu tulevaisuudessa entistä enemmän päivystyksen järjestämiseen - uusi päivystysasetus tulossa erikoislääkärikoulutus arvioidut väestöpohjat tehokkaalle toiminnalle erikoissairaanhoidossa vaihtelevat, mutta vähimmäismääränä pidetään asukkaan väestöpohjaa OYS- Erva-alueella tarvitaan erittäin tiivis erikoissairaanhoidon yhteistyö päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun estämiseksi koordinaatio- ja ohjaustarve erittäin suuri potilaan vapaan valinnan vaikutus?

18 Kun Sote-yhteistoiminta-alueet on muodostettu, niiden rahoitus tulisi OYS-erva alueella olla yhteneväinen. Sote alue saisi pääosan rahoituksestaan siten, että kunnat maksaisivat järjestäjälle osuutensa kapitaatioperiaatteella. Sote-valtionosuudet tulisivat suoraan järjestäjälle. Alkuvaiheessa tarvitaan siirtymäaika 2 vuotta. Vahva kunta voisi huolehtia rahoituksestaan itse. Mikäli syntyy isäntäkuntamalli, siinä tulevat samat vaihtoehdot mahdollisiksi, kuin sote-alue -malleissa.

19 Järjestäjä/rahoittajatehtävän kokoaminen yhdelle organisaatiolle Pohjois-Suomessa Rahoituskokonaisuus muodostuisi seuraavista osa-alueista: Kunnilta per capita Vakuutusyhtiöt käytön mukaan KELA-rahoitus koottuna niitten tehtävien mukaisesti, joita KELA nyt rahoittaa Valtionosuus, joka tasaisi kuntien erilaisen sairastavuuden ja ikärakenteen aiheuttamat palvelutarve-erot Asiakasmaksut maksuasetuksen mukaisesti Työnantajien maksamat korvaukset Ennen tämän vaiheen käynnistämistä tarvitaan rahoituspilotteja.

20 Hoidon ja palvelurakenteen järjestely OYS-erva alueella Lääkintöneuvos Lauri Nuutinen/ lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen

21 Onnistumisen perusedellytykset jokainen ymmärtää vastuunsa itsestään ja lähimmäisistään terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn hyväksi koetut keinot ovat käytössä ikääntyvän väestön toimintakyky lisääntyy ja säilyy ikärakenteen muutos huomioidaan laajasti yhdyskuntasuunnittelussa asuminen, liikkuminen, palvelut uusia toimintatapoja teknologiaa hyödyntäen onnistutaan työn tuottavuuden lisäämisessä kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus

22 Jatkuu... Pohjois-Suomessa tulevaisuuden haasteista selviäminen edellyttää sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämistä yhteistoiminta-alueilla riittävän suurina kokonaisuuksina.

23 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta /337 Väestön palvelutarpeen arviointi Kuntien välinen yhteistyö Perusterveydenhuollon yhteistyö Perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen tueksi tarvittava tutkimus Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Kiireellinen sairaanhoito Henkilöstö perusterveydenhuollossa Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

24 Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Terveydenhuoltolaki / Väestön palvelutarpeen arviointi erva alueella Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito/yliopistollinen sairaala. Miten yhteistyössä toteutetaan seuraavat asiat hankintapalvelut, lääkehuolto, välinehuolto, kuljetus- ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen, taudinmääritykseen liittyvät palvelut ja taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja mahdollinen tutkimuskäyttö sekä siihen liittyvät käytännöt ja muut tukipalvelut. Päivystys Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Henkilöstö erityisvastuualueella Tutkimus ja kehittäminen Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset

25 Sosiaalihuollon esitykset

26 Päivystys 2017 Taso III-IV 24/7 - Kaikki erikoisalat - Välitön leikkausvalmius Taso II 24/7 - Suuret erikoisalat - Leikkausvalmius 30 min. jaettu kovo pehmo - Synnytykset Taso I-II 24/7 - Kirurgia, sisätaudit - Ei leikkaustoimintaa öisin - Synnytykset Taso I - Kirurgia, sisätaudit - Ei leikkaustoimintaa virka-ajan ulkopuolella OYS LKS, KoKS KaKS, LPKS (?) OAS, Raahe Virka-ajan ulkopuolinen 24/7 PTH-päivystys lisäksi Kuusamo, Ivalo, Kemijärvi, Pello/Övertorneå, Muonio/Kittilä/Kolari, Sodankylä A-L Oukka

27 Muodostuvat yhteistoiminta-alueet 1. Kainuun yhteistoiminta-alue 2. Keski-Pohjanmaan yhteistoimintaalue 3. Lapin yhteistoiminta-alue 4. Länsi-Pohjan yhteistoiminta-alue 5. Pohjois-Pohjanmaan ratkaisu

28 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012 UTSJOKI Lappi Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. ENONTEKIÖ INARI Pohjois- Pohjanmaa Länsi- Pohja OYS Kainuu Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. MUONIO KOLARI KITTILÄ 1 SODANKYLÄ SAVUKOSKI Keski- Pohjanmaa Pohjois- PELKOSENNIEMI Savo Sata- kunta Varsinais- Suomi Vaasa Etelä- Pohjanmaa TYKS Pirkan- maa TAYS Kanta- Häme Sairaanhoitopiiri 1. Lappi HYKS Keski- Suomi Päijät- Häme Helsinki ja Uusimaa 2. Länsi-Pohja Etelä- Savo 3. P-Pohjanmaa KYS Kymenlaakso Itä- Savo Etelä-Karjala Pohjois- Karjala OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % , , ,1 4. Kainuu ,7 5. K-Pohjanmaa ,2 YHTEENSÄ ,0 Länsi-Pohjan keskussairaala Oulun yliopistollinen sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala KRUUNUPYY 5 KALAJOKI KOKKOLA KAUSTINEN VETELI PYHÄJOKI KANNUS PELLO YLITORNIO KEMI HAILUOTO MERIJÄRVI TOHO- LAMPI HALSUA TORNIO RAAHE ALAVIESKA PERHO 2 YLIVIESKA SIEVI TERVOLA KEMINMAA ROVANIEMI SIMO OULUNSALO SIIKA- JOKI OULAINEN LESTI- JÄRVI LUMIJOKI VIHANTI NIVALA REISJÄRVI II HAUKIPUDAS KEMPELE LIMINKA HAAPAVESI HAAPAJÄRVI YLI-II KIIMINKI TYRNÄVÄ MUHOS SIIKALATVA KÄRSÄMÄKI PYHÄJÄRVI OULU RANUA PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI VUOLIJOKI KEMIJÄRVI PUOLANKA KAJAANI POSIO SALLA Lapin keskussairaala 3 VAALA PALTAMO Pasi Parkkila 2011 TAIVALKOSKI Kainuun KUUSAMO SUOMUSSALMI 4 HYRYNSALMI RISTIJÄRVI keskussairaala SOTKAMO KUHMO

29 PPSHP:n pohjoinen alue KUUSAMO + Kuivaniemi II YLI-II PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI HAUKIPUDAS KIIMINKI OULU OULUNSALO KEMPELE + MUHOS LUMIJOKI LIMINKA + HAILUOTO TYRNÄVÄ Ylikiiminki YLIKIIMINKI UTAJÄRVI VAALA + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa

30 Oulun Eteläisen alueen kunnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueet

31