Kivessyövän osuus kaikista miesten pahanlaatuisista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kivessyövän osuus kaikista miesten pahanlaatuisista"

Transkriptio

1 Katsaus MIKA RAITANEN JA PETTERI HERVONEN Kivessyöpä Kivessyöpä on yleisin nuorten miesten syöpä. Tavallisin syy hoitoon hakeutumiseen on kiveksen kivuton suureneminen. Kivessyöpää epäiltäessä on tärkeätä tutkia kivekset huolellisesti tunnustelemalla ja kaikukuvauksella. Kivessyövän ensivaiheen hoito on kiveksen ja siemennuoran poisto, johon liitetään tarvittaessa säde- tai solunsalpaajahoito, retroperitoneaalisten imusolmukkeiden poisto tai näiden yhdistelmä. Vaikka kivessyöpä uusiutuu usein, sen ennuste on hyvä tehokkaiden liitännäishoitojen ansiosta. Näiden hoitojen teho on sitä parempi, mitä nopeammin taudin uusiutuminen paljastuu. Tämä korostaa intensiivisen seurannan tärkeyttä. Erityisesti edenneen kivessyövän hoito ja seuranta edellyttävät monialaista yhteistyötä, ja taudin harvinaisuuden vuoksi näiden potilaiden hoito on järkevää keskittää. Kivessyövän osuus kaikista miesten pahanlaatuisista kasvaimista on noin 1 % ja urologisista syövistä noin 5 %. Se on kuitenkin yleisin pahanlaatuinen kasvain vuotiailla. Viimeisten 30 vuoden aikana ilmaantuvuus on lisääntynyt erityisesti teollistuneissa länsimaissa. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 87 uutta kivessyöpää. Ilmaantuvuus on meillä maailman pienimpiä, noin. 3,4 / (Suomen syöpärekisteri 2004). Esimerkiksi Tanskassa se on yli kolminkertainen. Yli 90 % kivessyövistä on lähtöisin sukusoluja tuottavasta solukosta. Nämä ns. sukusolukasvaimet, joita tässä katsauksessa käsitellään, jaetaan histologisesti kahteen pääryhmään: seminoomiin ja muihin sukusolukasvaimiin, joita kutsutaan ei-seminoomiksi. Jälkimmäisiin kuuluvat embryonaalinen karsinooma, teratooma, ruskuaispussikasvain (yolk sac tumor) ja korionkarsinooma eli istukkasyöpä. Lisäksi tavataan edellisten sekamuotoja. Ei-seminoomien esiintymishuippu ajoittuu kolmanteen vuosikymmeneen ja seminoomien neljänteen. Yleisyysjärjestys on esitetty taulukossa 1. Duodecim 2005;121: TAULUKKO 1. Sukusolukasvainten histologinen luokitus ja yleisyys. Kasvain Osuus (%) Seminoomat klassinen (seminoomista) anaplastinen 5 10 spermatosyyttinen 2 12 Ei-seminoomat embryonaalinen karsinooma teratooma 5 10 kypsä epäkypsä ruskuaispussikasvain 5 korionkarsinooma eli istukkasyöpä 1 sekamuoto teratooma ja embryonaalinen karsinooma (teratokarsinooma) Vaikka % ei-seminoomista ja % seminoomista on todettaessa metastasoinut ja vaikka tauti uusiutuu kolmasosalla potilaista, on kivessyövän ennuste nykyään erinomainen. Kuolleisuus on alle 10 %, kun se ennen 1970-lukua oli vielä yli 50 % (Richie 1997). 743

2 Suomessa kuoli vuosina kivessyöpään vuosittain keskimäärin 15 henkilöä. Vuosina kuolleita oli kahdeksan ja vuonna 2001 kaksi (Suomen syöpärekisteri 2004). Ennusteen paraneminen johtuu pääasiassa luotettavasta levinneisyysselvityksestä ja tehokkaasta alkuhoidosta, jossa kiveksen poistoon liitetään tarvittaessa säde- tai solunsalpaajahoito sekä retroperitoneaalisten imusolmukkeiden poisto. Säännöllisen seurannan avulla uusiutuminen todetaan varhain. Erityisesti edenneen kivessyövän hoitotulokset ovat sitä paremmat, mitä useampia potilaita keskuksessa hoidetaan. Tämä puoltaa hoidon keskittämistä (Collette ym. 1999). Etiologia Kivessyövän etiologiaa ei tunneta. Yksilönkehityksen varhaisvaiheilla on ajateltu olevan keskeinen merkitys kivessyövän synnyssä (Sharpe ja Skakkebaek 1993), ja carcinoma in situ -muutosta pidetään muiden sukusolusyöpien paitsi spermatosyyttisen seminooman esiasteena (Skakkebaek 1972). On esitetty, että piilokiveksisyys lisää kivessyövän riskiä 3 14-kertaiseksi, ja noin 7 10 %:lla kivessyöpäpotilaista on anamneesissa laskeutumaton kives. Varhain tehty funikulolyysi ja orkidopeksia (kiveksen palauttaminen ja kiinnittäminen kivespussiin) ei kuitenkaan suojaa kokonaan kivessyövältä, ja piilokivespotilailla myös normaalisti laskeutuneeseen kivekseen liittyy 5 10 %:n syöpäriski. Myös perintötekijät saattavat vaikuttaa kivessyövän vaaraan. Yli potilaan aineistossa riski oli nelinkertainen, jos isällä oli ollut kivessyöpä, ja yhdeksänkertainen mikäli se oli ollut veljellä (Hemminki ja Li 2004). Endogeenisilla tai ympäristön estrogeeniyhdisteillä saattaa myös olla osuutta kivessyövän synnyssä ja esiintyvyyden lisääntymisessä (Sharpe ja Skakkebaek 1993), sillä samanaikaisesti myös siemennesteen laatu on heikentynyt ja piilokiveksisyyden ja siittimen alahalkion (hypospadia) esiintyminen on lisääntynyt (Brucker- Davis ym. 2003). Epäspesifisen tai sikotautiin liittyvän kivesatrofian osuus kivessyövän synnyssä on epäselvä. Vaikka kivessyöpä löytyy joskus kivekseen kohdistuneen trauman yhteydessä, ei traumalla sinänsä ole osuutta syövän synnyssä. Oireet Yleisin syy hoitoon hakeutumiseen on toisen kiveksen suureneminen, johon alle kolmasosalla potilaista liittyy myös kipua. Noin 20 % kivessyöpäpotilaista on hakeutunut hoitoon pelkästään kiveskivun vuoksi ja 10 %:lla ensioireena on etäpesäkkeisiin liittyvä selkä- tai vatsakipu, hengenahdistus tai veriyskä. Gynekomastiaa esiintyy noin 5 %:lla potilaista (Richie 1997). Kivessyöpää voidaan joskus luulla lisäkivestai kives-lisäkivestulehdukseksi tai kiveksen kiertymäksi. Sen sijaan hydro- tai spermatoseele, hematooma tai kivespussiin suuntautuva tyrä aiheuttavat harvemmin erotusdiagnostisia ongelmia. Vaikka viive ennen lopulliseen hoitopaikkaan pääsyä voi joskus johtua lääkärin tietämättömyydestä, suurin syy on potilas itsessään (Vasudev ym. 2004). Tietämättömyys kivessyövän mahdollisuudesta, kieltäminen ja pelko ovat kivessyöpäpotilailla yleisiä. Englannissa on lisätty kansallisella tiedotusohjelmalla tietoisuutta kivessyövästä, sen oireista ja kivesten omaehtoisesta tutkimisesta, ja viive hoitoon hakeutumiseen on lyhentynyt viidestä kahteen viikkoon viimeisten 18 vuoden aikana (Thornhill ym. 1986, Vasudev ym. 2004). Kaikkia kiveksensisäisiä palpoitavia muutoksia on pidettävä kivessyöpänä, kunnes toisin on osoitettu. Diagnostiikka Kliininen tutkimus. Kivessyöpää epäiltäessä tärkein tutkimus on kivesten tunnustelu, joka kannattaa aloittaa normaalista kiveksestä. Normaali kives on konsistenssiltaan tasainen ja liikkuva, ja siitä erottaa lisäkiveksen hyvin. Kiveskasvain tuntuu tyypillisesti kiinteänä tai kumimaisena resistenssinä kiveksen sisällä. Samanaikainen hydroseele voi vaikeuttaa kiveksen palpaatiota. Kivespussin läpivalaisu taskulampulla on avuksi erotettaessa valoa läpäisemätöntä syöpäkasvainta valoa läpi päästävästä hydroja spermatoseelestä. Mahdollinen gynekomastia tulee selvittää ja soliskuopan imusolmukkeet ja vatsa palpoida. 744 M. Raitanen ja P. Hervonen

3 Kuvantaminen. Kaikukuvaus on nykyään helposti saatavilla oleva, edullinen ja herkkä kuvantamismenetelmä, ja sitä tulisikin käyttää aina epäiltäessä kivessyöpää. Sen herkkyys kiveskasvaimen osoittamisessa on lähes 100 %, ja sen avulla voidaan selvittää luotettavasti, onko muutos kiveksen sisä- vai ulkopuolella. Näytteen ottoa kiveksestä ei syöpäepäilyssä suositella, ei edes kaikuohjauksessa. Merkkiaineet. Kivessyöpä on yksi harvoista syövistä, joille on olemassa luotettavia merkkiaineita: alfafetoproteiini, istukkagonadotropiini ja laktaattidehydrogenaasi. Suurentuneet merkkiainepitoisuudet viittaavat kasvaimen olemassaoloon, ja pitoisuuksien määrityksestä on suuresti apua diagnostiikassa ja seurannassa. Merkkiainepitoisuuksia voidaan myös käyttää taudin ennusteen arvioimisessa (Klein 1993, Richie 1997). Alfafetoproteiini (AFP) on glykoproteiini, jota erittyy raskauden aikana ruskuaispussista. Ei-seminoomissa AFP-pitoisuus on suurentunut %:ssa tapauksista, kun taas puhdas seminooma ei eritä AFP:tä. Jos AFP-arvo on suurentunut seminoomaa sairastavalla potilaalla, kyseessä on sekakasvain, jonka hoito ja seuranta tulee suunnitella kuten ei-seminoomissa. Istukkagonadotropiini (hcg) on hormoni, jota synsytiotrofoblastit tuottavat raskauden aikana. Ei-seminoomista noin % ja seminoomista noin 10 % tuottaa hcg:tä. Noin 90 %:ssa ei-seminoomista AFP:N tai hcg:n tai molempien pitoisuus on suurentunut. Laktaattidehydrogenaasi (LDH) on merkkiaineista epäspesifisin. Sen pitoisuus riippuu kasvainmassan määrästä, ja pitoisuus voi olla suurentunut jopa 80 %:lla sekä edenneissä seminoomissa että ei-seminoomissa. Negatiiviset merkkiainepitoisuudet eivät sulje pois kivessyövän mahdollisuutta. Vaikka kiveksen poiston jälkeen suurentuneiksi jääneet merkkiainearvot viittaavat jäännöskasvaimeen tai etäpesäkkeiden mahdollisuuteen, ei normaalistuminen aina tarkoita hoidon onnistumista. Noin 30 %:lle potilaista kehittyy etäpesäkkeitä myöhemmin, vaikka syöpää olisi alun perin pidetty kivekseen rajoittuneena ja merkkiainepitoisuudet olisivat pienentyneet normaaleiksi (Richie 1997). Ensivaiheen hoito Kivessyöpää epäiltäessä ensivaiheen hoito on kiveksen tutkimusleikkaus, jonka yhteydessä voidaan tarvittaessa ottaa näyte jääleiketutkimusta varten. Leikkaus tehdään nivusviillosta, ja siinä siemennuora otetaan esiin nivuskanavan sisäsuun tasosta ja suljetaan pehmeällä pihdillä. Tällä pyritään estämään kasvainsolujen hematogeeninen leviäminen kiveksen manipuloinnin aikana. Toisaalta se mahdollistaa kiveksen säästämisen, jos jääleike osoittautuu hyvänlaatuiseksi. Jos diagnoosi on kaikututkimuksen ja palpaation perusteella varma tai syöpä varmistuu jääleiketutkimuksessa, tehdään kiveksen radikaali poisto eli orkiektomia. Siemennuoran verisuonet ja siemenjohdin suljetaan ja katkaistaan ja kives poistetaan. Kiveksen poistamiseen liittyy nuorilla miehillä usein ahdistusta ja sen vuoksi potilaille tulee kertoa, että poistettu kives on mahdollista korvata proteesilla. Proteesi voidaan asentaa joko samassa leikkauksessa tai myöhemmin potilaan niin halutessa. Levinneisyystutkimukset Kivessyövän levinneisyysaste määritellään thoraxröntgenkuvan, merkkiainepitoisuuksien, histologisen vastauksen ja tietokonekerroskuvauksen (TT) perusteella. Levinneisyysluokituksia on useita, joista Euroopassa ovat yleisimmin käytössä Peckhamin luokitus (taulukko 2) (Horwich 1995) ja TNM-luokitus (taulukko 3) (Sobin ja Wittekind 2002). TAULUKKO 2. Kivessyövän levinneisyysluokitus. Levinneisyysaste I II II A II B II C III IV Kasvaimen levinneisyys Kasvain rajoittuu kivekseen Kasvain levinnyt retroperitoneaalisiin ja abdominaalisiin imusolmukkeisiin imusolmukkeiden koko < 2 cm imusolmukkeiden koko 2 5 cm imusolmukkeiden koko > 5 cm Etäpesäkkeitä pallean yläpuolisissa imusolmukkeissa Imuteiden ulkopuolinen metastasointi (keuhkot, maksa, aivot, luusto) Kivessyöpä 745

4 TAULUKKO 3. Kivessyövän TNM- ja S-luokitus. T (kasvain) T0 Ei kasvainta Tis Intratubulaarinen sukusoluneoplasia T1 Kasvain rajoittuu kivekseen ja lisäkivekseen ilman verisuoni- tai imutieinvaasiota. Kasvain voi työntyä valkokalvoon (tunica albuginea testis) mutta ei tuppikalvoon (tunica vaginalis testis) T2 Kasvain rajoittuu kivekseen ja lisäkivekseen; lisäksi esiintyy verisuoni- tai imutieinvaasiota tai kasvain työntyy valkokalvon läpi tuppikalvoon T3 Kasvain työntyy siemennuoraan T4 Kasvain työntyy kivespussiin N (imusolmukkeet) N0 Ei leviämistä imusolmukkeisiin N1 Leviäminen yhteen tai useampaan imusolmukkeeseen, läpimitta < 2 cm N2 Leviäminen yhteen tai useampaan imusolmukkeeseen, läpimitta 2 5 cm N3 Leviäminen yhteen tai useampaan imusolmukkeeseen, läpimitta > 5 cm M (etäpesäkkeet) M0 Ei etäpesäkkeitä M1 Etäpesäkkeitä M1a Etäpesäkkeitä ei-alueellisissa imusolmukkeissa tai keuhkoissa M1b Etäpesäkkeitä muualla kuin alueellisissa imusolmukkeissa tai keuhkoissa S (kasvainmerkkiaineet) S0 Normaalit merkkiainearvot LDH (U/L) hcg (mlu/ml) AFP (ng/ml) S1 < 1,5 x N ja < ja < 1000 S2 1,5 10 x N tai tai S3 >10 x N tai > tai > LDH = laktaattidehydrogenaasi, hcg = istukkagonadotropiini, AFP = alfafetoproteiini, N = viitealueen yläraja Thoraxröntgenkuvaus ja merkkiainepitoisuuksien määritys tulee tehdä kaikille potilaille jo ennen kiveksen poistoa. Muut levinneisyystutkimukset voidaan tehdä histologisen vastauksen valmistuttua. Vastauksesta tulee selvitä histologisen luokituksen lisäksi mahdollinen verisuonija imutieinvaasio, invaasio valkokalvoon (tunica albuginea testis), tuppikalvoon (tunica vaginalis testis) tai kivespussiin. Kivessyöpä leviää ensivaiheessa paikallisiin ja para-aortaalisiin imusolmukkeisiin ja sitten välikarsinan ja soliskuopan imusolmukkeisiin. Hematogeeninen leviäminen on yleisempää ei-seminoomissa. Tällöin etäpesäkkeiden ilmaantumisen yleisyysjärjestys on keuhkot, maksa, vatsan elimet, aivot ja luusto. TT on korvannut aiemmin käytetyn imutiekuvauksen nopeutensa, objektiivisuutensa ja vähempien varjoaineen käyttöön liittyvien haittavaikutustensa vuoksi. Sen sensitiivisyys etäpesäkkeiden osoittamisessa on %. Vatsan ja rintakehän TT tulee tehdä kaikille kivessyöpäpotilaille. Lymfadenektomia Kivessyövässä retroperitoneaalinen lymfadenektomia (RPLND) mahdollistaa tarkan levinneisyysluokituksen. Se paljastaa imusolmukemetastasoinnin %:lla potilaista. Aiemmin sitä käytettiin levinneisyystutkimuksena, mutta parempien kuvantamismenetelmien ja solunsalpaajahoitojen ansiosta RPLND:tä ei tässä tarkoituksessa yleensä enää suositella. Jos alun perin suurentuneet olevat merkkiainepitoisuudet normaalistuvat orkiektomian jälkeen levinneisyysasteen I ei-seminoomassa, hoitovaihtoehdot ovat liitännäissolunsalpaajahoito tai RPLND tai pelkkä seuranta. Mikäli kivekseen rajoittuvassa (levinneisyysaste I) ei-seminoomassa kasvainmerkkiainearvot ovat normaalit toteamisvaiheessa, ne eivät välttämättä paljasta uusiutumista, ja sen vuoksi on suositeltu kasvaimenpuoleista RPLND:tä (Stephenson ja Sheinfeld 2004). Muuten RPLND:n käyttö on nykyään vähäistä. Levinneisyysasteessa II voidaan RPLND:n jälkeen siirtyä seurantaan, jos merkkiainepitoisuudet normaalistuvat ja jos etäpesäkkeiden koko on alle 2 cm ja lukumäärä alle kuusi. Mikäli nämä raja-arvot ylittyvät, suositellaan liitännäishoidoksi solunsalpaajalääkitystä. Sädehoito Seminooma on erittäin sädeherkkä, ja sen vuoksi sädetystä voidaan käyttää orkiektomian jälkeen liitännäishoitona sekä kivekseen rajoittuneessa (levinneisyysaste I) että edenneessä (levinneisyysaste II A ja B) taudissa. Levinneisyysasteessa I hoito kohdistetaan lantion alueen retroperitoneaalisiin kasvaimenpuoleisiin paikallisiin imusolmukkeisiin. Tavallisimmin käytetään 746 M. Raitanen ja P. Hervonen

5 kokonaisannosta Gy, joka riittää tuhoamaan piilevän metastasoinnin. Kerta-annos on tavallisesti 1,5 1,8 Gy/vrk ja sädehoidon kesto noin kolme viikkoa. Tuoreessa eurooppalaisessa suosituksessa sädehoitotilavuutta on pienennetty käsittämään vain para-aortaalialueen retroperitoneaaliset imusolmukkeet ja sädehoitoannosta on pienennetty määrään 20 Gy (Schmoll ym. 2004). Seminooman sädehoitoannokset ja hoitokenttäjärjestelyt eivät Suomessa ole vielä vakiintuneet täysin yhtenäisiksi. Toisena vaihtoehtona on leikkauksenjälkeinen tiivis seuranta. Vaikka uusiutuminen todetaan noin 15 %:lla potilaista, ovat hoitotulokset olleet samanlaiset sädehoito- ja seurantaryhmissä. Seurannan etuna on turhan hoidon ja siitä aiheutuvien haittavaikutusten välttäminen, ja se sopii esimerkiksi lapsia suunnitteleville ja tiiviiseen seurantaan motivoituneille potilaille. Seurannan haittana on suuri resurssien tarve. Levinneisyysasteen II A ja B seminoomissa annetaan orkiektomian jälkeen para-aortaalisille ja kasvaimenpuoleisille iliakaalisille imusolmukealueille Gy:n sädehoito (Chung ym. 2004). Sädehoidon jälkeen kohdealueelle jäävä kudosmassa eli jäännöstuumori on yleensä fibroottista massaa, mutta kyseessä voi olla myös ns. sekatuumorin ei-seminoomakomponentti. Tällöin on suositeltu merkkiainepitoisuuksien seurantaa aktiivisen taudin paljastamiseksi ja positroniemissiotomografiaa (PET) (De Santis ym. 2003, Jyrkkiö ym. 2003), jonka asema on kuitenkin toistaiseksi kiistanalainen. Pieniä, alle 3 cm:n kokoisia jäännöstuumoreita voidaan pelkästään seurata. Suurempien, solunsalpaajahoidon jälkeisten jäännöstuumorien hoidossa täydentävästä sädehoidosta ei ole todettu olevan hyötyä (Duchesne ym. 1997). Myöskään jäännöstuumoreiden leikkaushoito ei ole täysin vakiintunut hoitomuoto. Sädehoidon yleisimmät välittömät haittavaikutukset ovat pahoinvointi (50 %:lla) ja ripuli. Myöhäishaittoina esiintyy närästystä (5 %:lla) ja mahahaavaa (2 %:lla). Sekundaarisyövän eli sädehoidon kohdealueelle tai aivan sen läheisyyteen ilmaantuvien muiden kiinteiden kasvainten riski on 1,5 2-kertainen vuoden kuluessa, mutta sen toivotaan pienenevän uusien hoitokäytäntöjen myötä. Kivessyöpä Solunsalpaajahoito Seminooma. Sädehoidon ja seurannan lisäksi levinneisyysasteen I seminoomassa vielä vakiintumaton liitännäishoito on karboplatiinisolunsalpaajalääkitys, jonka tulokset ovat verrattavissa sädetykseen (Oliver ym. 2004). Sitä voidaan harkita, ellei potilas sovellu sädehoitoon tai seurantaan. Myös levinneisyysasteissa II A ja B sisplatiinipohjaisia solunsalpaajayhdistelmiä käytetään sädehoitoon soveltumattomien potilaiden liitännäishoitona ja taudin uusiutuessa. Ei-seminooma. Kiveksen rajoittuneen (levinneisyysaste I) ei-seminooman hoidossa on bleomysiinin, etoposidin ja sisplatiinin yhdistelmä (BEP) vakiinnuttanut asemansa. Vaihtoehtona tälle on seuranta tai RPLND. Solunsalpaajahoitoa suositellaan annettavaksi orkiektomian jälkeen, jos kasvainmerkkiainepitoisuus jää suurentuneeksi. Hoidon valintaan vaikuttavat embryonaalisen karsinooman suuri osuus kasvaimessa, verisuoni- tai imutieinvaasio, primaarituumorin suuri koko, potilaan nuori ikä ja Ki-67-proliferaatioantigeenin pitoisuus. Myös levinneisyysasteiden II ja III ei-seminoomissa hoidossa käytetään BEP-hoitoa. Kuitenkin %:lla tauti uusiutuu tai primaarihoidolla saavutetaan vain osittainen vaste. Tunnettuja eiseminooman uusiutumista ennakoivia tekijöitä ovat primaarituumorin sijainti ja histologia, vaste primaarihoitoon, aikaisemman remission kesto ja kasvainmerkkiaineiden pitoisuudet. Uusiutumisvaiheen ns. salvage-hoidossa ei toistaiseksi ole vakiintunutta käytäntöä (Beyer ym. 2001), mutta intensiivi- eli suuriannoshoito on osoittautunut tehokkaaksi ja suhteellisen turvalliseksi (Rick ym. 2004). Lupaavista tutkimustuloksista (Beyer ym. 2001) huolimatta satunnaistetuissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa elinajan pidentyneen (Rosti ym. 2002). Suuriannoshoitoa pitäisi harkita ennustetekijöiden perusteella taudin uusiutuessa, ja hoito tulisi antaa keskitetysti ja kliinisten lääketutkimusten puitteissa. Solunsalpaajahoidon haittavaikutuksista yleisimmät ovat bleomysiinin aiheuttama keuhkofibroosi, johon liittyy varsinkin luuydinlaman yhteydessä 0,5 4 %:n kuolleisuus. Sisplatiini on munuaistoksinen ja voi aiheuttaa pysyvän kuu- 747

6 lovaurion. Etoposidi puolestaan lisää leukemiariskiä. Seuranta Seurannan tavoite on mahdollisen uusiutumisen varhainen toteaminen ja primaarihoidon myöhäishaittojen toteaminen. Sen perustana ovat kliininen tutkimus, johon kuuluvat soliskuoppien ja vatsan palpaatio, sekä merkkiaineiden määritys ja kuvantamistutkimukset (thoraxröntgenkuvaus ja TT). Koska jäljellä olevan kiveksen syöpäriski on 2 3 %, on myös sen tunnustelu tärkeää. Seurantaohjelma riippuu kasvaintyypistä, merkkiainepitoisuuksista ja annetusta lisähoidosta. Seminooma. Levinneisyysasteiden I II B seminoomien seurantaan kuuluvat kliinisen tutkimuksen ja thoraxröntgenkuvauksen lisäksi hcg-merkkiaineen (pitoisuus suurentunut 10 %:lla seminoomapotilaista) määrittäminen kolmen kuukauden välein vuoden ajan, sen jälkeen neljän kuukauden välein vuosina 2 3, kuuden kuukauden välein vuosina 4 5 ja tämän jälkeen vuosittain kymmeneen vuoteen asti. Ellei levinneisyysasteen I seminoomassa ole annettu sädehoitoa, suositellaan lisäksi vatsan TT:tä. Levinneisyysasteiden II C ja III seurannassa on tärkeää primaaritaudin sijaintipaikkojen seuranta. Erityisesti silloin, kun on todettu retroperitoneaalinen jäännöstuumori, tulee tilannetta seurata TT-kuvauksin, kunnes massa häviää (Kondagunta ym. 2003). Seminooma on uusiutuessaankin hoidettavissa kuratiivisesti. Ei-seminooman mahdollinen uusiutuminen tapahtuu useimmiten 0,5 2 vuoden kuluessa hoidosta. Ensimmäisen vuoden aikana määritetään kasvainmerkkiaineiden (hcg ja AFP) pitoisuudet kuukausittain ja kliininen tutkimus tehdään kahden kuukauden välein. TT-kuvaus tehdään 2 6 kuukauden välein merkkiainearvojen ja mahdollisesti tehdyn RPLND:n mukaan. Kuvausväli on 2 3 kuukautta, jos merkkiainearvot ovat normaalit, ja kuusi kuukautta, jos RPLND on tehty. Thoraxröntgenkuva otetaan käynneillä, joita ennen ei tehdä TT-kuvausta. Toisen ja kolmannen seurantavuoden aikana tutkimukset toistetaan 3 4 kuukauden välein ja tätä seuraavien kahden vuoden aikana puolivuosittain. Seurantaa suositellaan jatkettavaksi tämän jälkeenkin vuosittain avoterveydenhuollossa, ja tällöin TT tehdään, jos merkkiaine arvot suurenevat tai muuten herää epäily taudin uusiutumisesta. Vaikutus hedelmällisyyteen Kivessyövän ja hedelmättömyyden yhteys on osoitettu useissa tutkimuksissa (Turek ym. 1998). Hedelmättömyys saattaa johtua esimerkiksi kivessyövän hormonaalisesta aktiivisuudesta ja siittiövasta-aineista, mutta myös kivessyövän synnyssä mahdollisesti osallisena olevilla estrogeeniyhdisteillä voi olla spermatogeneesiä heikentävä vaikutus. Petersen ym. (1999) osoittivat, että kivessyöpäpotilaan siemennesteen laatu on heikentynyt jo toteamisvaiheessa ja syöpäkiveksen poisto heikentää sitä entisestään. Myös säde- ja solunsalpaajahoito heikentävät siemennesteen laatua (Turek ym. 1998). Jäljellä oleva kives on suojattava hyvin, sillä jo yli 2 Gy:n sädeannos kivekseen aiheuttaa pysyvän Y D I N A S I A T Kaikkia kiveksensisäisiä palpoitavia muutoksia pidettävä kivessyöpänä, kunnes toisin on osoitettu. Kudosnäytteen otto kivespussin läpi on syöpäepäilyssä kielletty. Levinneen kivessyövän hoito edellyttää monialaista yhteistyötä, ja näiden potilaiden hoito on järkevää keskittää. Kivessyövän ennuste on hyvä. Riskiryhmään kuuluvia on neuvottava ja rohkaistava kivesten omaehtoiseen seurantaan. 748 M. Raitanen ja P. Hervonen

7 hedelmättömyyden, mutta suojatun kiveksen toiminta elpyy kahdessa vuodessa ennalleen. Solunsalpaajahoitoon usein liittyvä atsoospermia (siemennesteessä ei lainkaan siittiöitä) korjautuu %:lla potilaista mutta jää osalla pysyväksi. Vaurion aste riippuu käytetystä aineesta ja annoksesta (Lampe ym. 1997). Toisaalta osalla potilaista kivessyövän hoito parantaa siemennesteen laadun jopa normaaliksi (Nijman ym. 1987). Lapsia suunnittelevien on varminta luovuttaa siittiöitä säilytettäväksi mahdollista myöhempää käyttöä varten viimeistään ennen säde- tai solunsalpaajahoitoa. Ennuste Kivessyövän ennuste on hyvä. Keskimäärin noin 90 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua (Richie 1997). Ennuste riippuu kuitenkin kasvaimen histologiasta, primaarikasvaimen sijainnista, etäpesäkkeiden olemassaolosta ja sijainnista sekä merkkiainepitoisuuksista. Näiden ennustetekijöiden perusteella potilaat voidaan jakaa hyvän, kohtalaisen ja huonon ennusteen ryhmään (International Germ Cell Cancer Collaborative Group 1997). Seminoomapotilaista 90 %:lla ennuste on hyvä. Heistä on viiden vuoden kuluttua elossa 86 %. Lopuista (10 %) tapauksista ennuste on kohtalainen: 72 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua. Ei-seminoomissa ennuste on hyvä 72 %:lla potilaista. Heistä elossa viiden vuoden kuluttua on 92 %. Ei-seminoomissa ennuste on kohtalainen 28 %:lla. Heistä on viiden vuoden kuluttua elossa 80 %. Ennuste on huono 16 %:ssa ei-seminoomista, ja näistä potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua 48 %. Lopuksi Kivessyövän varhainen toteaminen, kiveksen poistoon tarvittaessa liitettävät lisähoidot, tiivis seuranta ja mahdollisen uusiutumisen nopea paljastuminen ovat kivessyövän hyvän ennusteen perusta. Viive hoitoon pääsyssä on lyhentynyt valistuksen ansiosta. Nuoria miehiä tulisi rohkaista kivesten omaehtoiseen tutkimiseen ja hoitoon hakeutumiseen muutosten ilmaantuessa. Omaehtoinen seuranta on tärkeää erityisesti riskiryhmään kuuluville, joiden isällä tai veljellä on todettu kivessyöpä tai joilta on hoidettu laskeutumaton kives. Kaikkia kiveksen sisässä tuntuvia muutoksia on pidettävä aluksi kivessyöpänä, ja potilas on ohjattava viipymättä jatkotutkimuksiin, joissa muutoksen tarkempi luonne selvitetään. Kirjallisuutta Beyer J, Rick O, Siegert W, Bokemeyer C. Salvage chemotherapy in relapsed germ cell tumors. World J Urol 2001;19:90 3. Brucker-Davis F, Pointis G, Chevallier D, Fenichel P. Update on cryptorchidism: endocrine, environmental and therapeutic aspects. J Endocrinol Invest 2003;26(6): Chung PWM, Gospodarowicz MK, Panzarella T, ym. Stage II testicular seminoma: Patterns of recurrence and outcome of treatment. Eur Urol 2004;45: Collette L, Sylvester RJ, Stenning SP, ym. Impact of treating institution on survival of patients with poor-prognosis non-seminoma. J Natl Cancer Inst 1999;91(19): De Santis M, Becherer A, Bokemeyer C, ym. FDG-PET as prognostic indicator for seminoma residuals: an update from the multicenter SEMPET study. Proc Am Soc Clin Oncol 2003;22:382(Abstr 1535). Duchesne GM, Stenning SP, Aass N, ym. Radiotherapy after chemotherapy for metastatic seminoma a diminishing role. Eur J Cancer 1997;33: Hemminki K, Li X. Familial risk in testicular cancer as a clue to a heritable and environmental aetiology. Br J Cancer 2004;90(9): Horwich A. Testicular cancer. Kirjassa: Horwich A, toim. Oncology a multidisciplinary textbook. London: Chapman and Hall, 1995, s International Germ Cell Cancer Collaborative Group. International germ cell consensus classification: a prognostic factor-based staging system for metastatic germ cell cancers. J Clin Oncol 1997;15: Jyrkkiö S, Nuutinen J, Minn H. PET-tutkimus syövän hoidon suunnittelussa ja hoitovasteen seurannassa. Suom Lääkäril 2003;7: Klein EA. Tumor markers in testis cancer. Urol Clin North Am 1993;20: Lampe H, Horwich A, Norman A, Nicholls J, Dearnaley DP. Fertility after chemotherapy for testicular germ cell cancers. J Clin Oncol 1997;15: Kondagunta GV, Sheinfeld J, Motzer RJ. Recommendations of follow-up after treatment of germ cell tumors. Semin Oncol 2003;30: Nijman JM, Koops HS, Kremer J, ym. Gonadal function after surgery and chemotherapy in men with stage II and III nonseminomatous testicular tumors. J Clin Oncol 1987;5: Oliver RT, Mason M, Von der Masse H, ym. A randomised comparison of single agent carboplatin with radiotherapy in the adjuvant treatment of stage I seminoma of the testis, following orchiectomy. Proc Am Soc Clin Oncol 2004;23:385(Abtr 4517). Petersen PM, Skakkebaek NE, Rorth M, Giwercman A. Semen quality and reproductive hormones before and after orchiectomia in men with testicular cancer. J Urol 1999;161(3): Richie JP. Neoplasms of the testis. Kirjassa: Walsh PC, Retik AB, Vaughan ED, Wein AJ, toim. Campbell s Urology. 7. painos. Philadelphia: WB Saunders Co., 1997, s Rick O, Kollmannsberger C, Hartmann JT, ym. The role of high-dose chemotherapy in relapsed germ cell tumors. World J Urol 2004; 22: Rosti G, Pico JL, Wandt H, ym. High-dose chemotherapy in the salvage treatment of patients failing first-line platinum chemotherapy for advanced germ cell tumors; first results of a prospective randomised trial of the European Group for Blood and Marrow Kivessyöpä 749

8 Transplantation (EBMT): IT-94 study. Proc Ann Soc Clin Oncol 2002;21:180a (Abstrakti 716). Schmoll HJ, Souchon R, Krege S, ym. European consensus on diagnosis and treatment of germ cell cancer: a report of the European germ cell cancer consensus group (EGCCCG). Ann Oncol 2004;15: Sharpe RM, Skakkebaek NE. Are oestrogens involved in falling sperm counts and disorders of the male reproductive tract? Lancet 1993;341: Skakkebaek NE. Possible carcinoma in situ of the testis. Lancet 1972;2: Sobin LH, Wittekind Ch., toim. UICC:TNM Classification of malignant tumours. 6. painos, Wiley-Liss, Inc., Stephenson AJ, Sheinfeld J. The role of lymph node dissection in the management of testicular cancer. Urol Oncol 2004;22: Suomen syöpärekisteri 2004: Thornhill J, Conroy R, Kelly D, Walsh A, Fennelly J, Fitzpatric J. Public awareness of testicular cancer and the value of self examination. BMJ 1986;293: Turek PJ, Lowther DN, Carroll PR. Fertility issues and their management in men with testis cancer. North Am 1998;25: Vasudev NS, Joffe JK, Cooke C, Richards F, Jones WG. Delay in the diagnosis of testicular tumours changes over the past 18 years. Br J Gen Pract 2004;54: MIKA RAITANEN, dosentti, erikoislääkäri Seinäjoen keskussairaala, urologian yksikkö Seinäjoki PETTERI HERVONEN, LL, erikoislääkäri TAYS:n syöpätautien yksikkö TAYS 750

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Kivessyövän hoito ja seuranta räätälöidään riskiluokituksen mukaan

Kivessyövän hoito ja seuranta räätälöidään riskiluokituksen mukaan Katsaus tieteessä Outi Ylönen urologian erikoislääkäri TYKS, kirurgian klinikka outi.ylonen@tyks.fi Sirkku Jyrkkiö dosentti TYKS, syöpätautien klinikka Juha Varis LT, sisätautien erikoislääkäri TYKS, sisätautien

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä

Lisätiedot

Kivessyövän hoidossa tapahtuu

Kivessyövän hoidossa tapahtuu Kivessyövän hoidossa tapahtuu S. Jyrkkiö, Tyks Onkologiapäivät 30.8.2014 Kivessyöpä yleistyy Nordcan database/ylönen O. 1 ST I kivessyöpä: seuranta tai adj hoito? 2 Seminoma ST I SWENOTECA tulokset V 2007-2010

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Kivespussin resistenssit aikuisilla

Kivespussin resistenssit aikuisilla Markku J. Leskinen, Mika Ala-Lipasti, Timo Marttila, Ilkka Paaso ja Mika Raitanen KATSAUS Kivespussin resistenssit aikuisilla Jokainen yleislääkäri joutuu ajoittain tutkimaan ja hoitamaan kivekseen tai

Lisätiedot

OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008

OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008 Kilpirauhassyövän i seuranta Eija Eloranta OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008 Kilpirauhassyöpä p 1% kaikista syövistä naisilla > miehillä yleisin endokriininen syöpä (90%) Ilmaantuvuudessa merkittävä

Lisätiedot

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB Kivestuumorit Anna Sankila HUSLAB Kivessyöpä Harvinainen, vain 1 % kaikista miesten syövistä Insidenssi korkeimmillaan 25 35 vuotiailla miehillä, joilla yleisin pahanlaatuinen kasvain Insidenssi nousee

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyöpä Suomessa Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu

Lisätiedot

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa

Lisätiedot

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO 18.11.2016 TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO GYN.SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO Naistenosasto (SYNNY) Naistentautien poliklinikka 1 (GYNPKL1) Päiväsairaala (Huone 4) Sädesairaala Kotisairaala

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset. Marjo Pajunen

Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset. Marjo Pajunen Tapausselostus Hodgkinin taudin hoidon myöhäiset sivuvaikutukset Marjo Pajunen Sädehoidon aiheuttamat myöhäiset, vakavat sivuvaikutukset ovat suhteellisen harvinaisia. Hodgkinin taudissa hoitotulokset

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen 9.4.2010

Gynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen 9.4.2010 Gynekologisten syöpien PET/CT el Johanna Hynninen 9.4.2010 Sisältö Kohdunkaulan syöpä Munasarjasyöpä Kohdunrungonsyöpä Kohdunkaulan syöpä Maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä Kehittyy esiasteiden

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Marianna Påfs OPAS KIVESTEN POISTOON TULE- VALLE POTILAALLE

Marianna Påfs OPAS KIVESTEN POISTOON TULE- VALLE POTILAALLE Marianna Påfs OPAS KIVESTEN POISTOON TULE- VALLE POTILAALLE Sosiaali- ja terveysala 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Marianna Påfs Opinnäytetyön nimi Opas kivesten

Lisätiedot

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Syöpätautien klinikan (TAYS) erikoistuva lääkäri Leena Tiainen

Lisätiedot

MAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA

MAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA MAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA Emilia Pitkäkangas Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Synnytys- ja naistentautioppi Toukokuu 2015

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti

Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti Katsaus Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma Lars R. Holsti Syövän hoidon kaksi keskeisintä ongelmaa ovat paikalliset uusiutumat ja etäpesäkkeet. Kiinteiden kasvainten epäonnistunut paikallishoito

Lisätiedot

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL): HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n ja Suomen onkologiayhdistys ry:n asettama työryhmä DUODECIM 2009 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Munasarjasyöpä

Käypä hoito -suositus. Munasarjasyöpä Käypä hoito -suositus Päivitetty 26.4.2012 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Potilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949

Potilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949 Potilaan opas Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/ Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä iässä

Lisätiedot

KATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu

KATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu KATSAUS Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten liitännäishoito Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu Paksu- tai peräsuolisyöpää sairastavista 75 80 %:lle voidaan tehdä radikaali, kaiken makroskooppisen syöpäkudoksen

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Syöpäpotilaan luunhoito

Syöpäpotilaan luunhoito Syöpäpotilaan luunhoito Petteri Hervonen Syöpätautien el, LT Oyl, HYKS Syöpäkeskus 18.4.2018 ja 26.4.2018 Syöpäpotilaan luunhoito Eturauhassyöpäpotilaan luunhoito Hormonaalinen liitännäishoito Levinneen

Lisätiedot

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito

Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista

Lisätiedot

SÄDEHOIDON KÄYTTÖ MAHASYÖVÄN HOIDOSSA. Sädehoitopäivät 18.4.2013 Miia Mokka TYKS

SÄDEHOIDON KÄYTTÖ MAHASYÖVÄN HOIDOSSA. Sädehoitopäivät 18.4.2013 Miia Mokka TYKS SÄDEHOIDON KÄYTTÖ MAHASYÖVÄN HOIDOSSA Sädehoitopäivät 18.4.2013 Miia Mokka TYKS MM 18.4.2013 2 Mahasyövän TNM-luokitus, UICC 7th edition T1 T2 T3 T4 N0 N1 N2 N3 Aste I Aste II Aste III Aste IV kasvain

Lisätiedot

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

LEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA

LEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA LEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA Juha Patamaa Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Rintasyövän hoitosuositus

Rintasyövän hoitosuositus KÄYPÄ HOITO Diagnostiikka Rintasyövän epidemiologiaa, seulontaa ja diagnostiikkaa koskeva suositus julkaistaan erikseen. Luokitus Rintasyövän hoitoratkaisut pohjautuvat pitkälti leikkauksen jälkeiseen

Lisätiedot

Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona?

Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Katsaus AIJA KNUUTTILA, EEVA-MAIJA KARJALAINEN, ANNAMARI ROUHOS JA PEKKA MALI Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Levinneeseen tai paikallisesti edenneeseen, leikkaukseen soveltumattomaan,

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Luuston SPECT ja PETCT

Luuston SPECT ja PETCT Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot