JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa"

Transkriptio

1 JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 JOHDANTO 3 2 SOVELTAMISALA 3 3 TERMIT JA MÄÄRITELMÄT 3 4 YKSILÖINTITUNNUKSISTA JA YKSILÖINTIJÄRJESTELMISTÄ YLEISESTI Kohteiden yksilöinnistä Nimiavaruuksista Koodistoista Yksilöintitunnuksiin liittyvistä vaatimuksista Yksilöintijärjestelmistä Yksilöintitunnuksen muodostamisvastuu OID YKSILÖINTIJÄRJESTELMÄ JA SUOSITUS SEN KÄYTÖSTÄ Suosituksen periaatteista OID-yksilöintitunnuksen rakenne Kohteen yksilöintitunnuksen (lehden) liittäminen OID-puuhun Koodistojen yksilöinti ja koodiarvojen esittäminen Y-tunnusten perusteella muodostetun Suomen OID-alipuun rakenne OID-YKSILÖINTITUNNUKSEN HALLINNOINNIN NÄKÖKOHTIA Vastuutaho ja vastuun jakaminen OID-tunnuksia käytettäessä Yksilöintitunnusten elinkaaren hallinta Tunnusgeneraattorit OID-rekisterit ja tukirekisterit Esimerkkejä OID-yksilöintitunnuksen käytöstä OPASTAVAT TIEDOT 15 1/15

2 7.1 Liitteet /15

3 1 Johdanto Organisaatioiden välisen tietojenvaihdon ja yhteiskäyttöisten rekistereiden ja arkistojen käytön yleistyessä on entistäkin tärkeämmäksi noussut tarve organisaatioiden antamille, mutta myös organisaatioiden ulkopuolella yksikäsitteisille yksilöintitunnuksille. Maailman laajuisesti käytettyjä yleiskäyttöisiä yksilöintijärjestelmiä ovat mm. ISO OID 1, URI (Universal Resource Identifier) 2 ja sen kaltaiset URN (Universal Resource Name) 3 tai URL (Universal Resource Locator) 4 sekä UUID (Universally Unique Identifier) 5. Tässä JHSsuosituksessa käsitellään ISO OID -standardin mukaisen yksilöintijärjestelmän käyttöä julkishallinnossa. Muita yksilöintijärjestelmiä on esitelty suosituksen liitteessä 2. 2 Soveltamisala ISO OID-yksilöintitunnuksen käyttö on perusteltua tapauksissa, joissa jo olemassa oleviin yksilöintikäytäntöihin tarvitaan nykyistä laajempi yksilöitävyys (esimerkiksi järjestelmän sisäinen yksilöintitunnus pitää saada yksikäsitteiseksi kansallisella tai kansainvälisellä tasolla organisaatiorajat ylittävä tiedonvaihto tai organisaation eri järjestelmien välinen tiedonvaihto). Tähän kategoriaan kuuluu myös käytössä olevien yksilöintijärjestelmien tuominen OID-rakenteeseen (esim. Y-tunnus). Joillakin toimialoilla voi olla sitova päätös tietyn yksilöintijärjestelmän käyttämisestä. Esimerkiksi terveydenhuollossa on kansallisesti sovittu ISO OID-yksilöintijärjestelmän käytöstä mm. potilasasiakirjojen yksilöintiin. Yksilöintitunnuksia voidaan ajatella maailmanlaajuisena alaspäin laajenevana puurakenteena, jolla on globaalisti yksi juuri. Ylimpien tasojen hallinnoinnin vastuutahot on kuvattu standardissa ISO/IEC :2005. Kansainvälisten tahojen alapuolella ovat kansallisten vastuutahojen hallinnoimat alipuut. Suomen OID-yksilöintitunnusten alipuun juurta ja sen yksilöimää nimiavaruutta hallinnoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. SFS:n hallinnoiman Suomen OID-alipuun rakenne ja hallinnointi on määritelty standardissa SFS 5971 ISO OID-yksilöintitunnukset 6. Tämä JHS-suositus antaa tarkentavia ohjeita ISO OID-yksilöintitunnusten hallinnoinnista ja käytöstä SFS:n hallinnoimassa Suomen OID-alipuussa ( x) ja erityisesti sen yrityksille ja yhteisöille Y-tunnuksen perusteella varatussa alipuussa ( x). Suositukset ovat yleispäteviä kaikille toimialoille. Tätä suositusta tarkentavia toimialakohtaisia suosituksia ja ohjeita tulisi laatia, mikäli toimialan yksilöintitoiminnan ohjaus sitä vaatii esim. yhdenmukaisen toimintatavan saavuttamiseksi. Toimialakohtaisten suositusten ja ohjeiden tulee olla yhteensopivia standardin SFS 5971 ja tämän JHSsuosituksen kanssa. Suositus tarkentaa SFS 5971 standardia ja sitä tulee käyttää yhdessä standardin kanssa. 3 Termit ja määritelmät Alipuu Yksilöintitunnuksen muodostavan puurakenteen tietty solmu (alipuun juuri) ja sen alapuolella oleva puu. ISO OID -yksilöintitunnus (ISO OID -object identifier) Kansainvälisesti vain yhteen kohteeseen liitettävä numeroiden ja pisteiden muodostama merkkijono, joka yksilöi kyseisen kohteen yksiselitteisesti ISO/IEC :2008-standardin mukaisessa yksilöintijärjestelmässä. 1 OID (Object Identifier) 2 URI (Universal Resource Identifier) 3 URN (Universal Resource Name) 4 URL (Universal Resource Locator) 5 UUID (Universally Unique Identifier) 6 SFS 5971 ISO OID yksilöintitunnukset 3/15

4 Juuri (Root) Juuri yksilöi sen nimiavaruuden, johon juuren alapuolella oleva puu tai alipuu kuuluu. Kohde (object) Yksilöitävissä eli nimettävissä ja rekisteröitävissä oleva fyysinen tai abstrakti kokonaisuus tai kokonaisuuden osa. Lehti Lehti yksilöi kohteen, joka kuuluu puurakenteessa lehden yläpuolella olevan solmun yksilöimään nimiavaruuteen. Lähderekisteri Lähderekisteri on kohteeseen liittyvä alkuperäinen tietolähde, jossa ylläpidetään kohteeseen liittyviä tietoja ja josta tietoa usein kopioidaan toisiin tietovarantoihin. Esimerkiksi henkilötunnusten lähde on Väestötietojärjestelmä. Nimiavaruus (Namespace) Nimiavaruus on loogisesti yhteenkuuluvien yksikäsitteisten tunnusten muodostama abstrakti joukko tai kokoelma. Nimiavaruusrekisteri Nimiavaruusrekisteri sisältää nimiavaruuteen liittyviä attribuutteja, kuten nimiavaruuden yksilöintitunnus ja nimiavaruuden vastuutaho. Notaatio (notation) Notaatio on käytetty merkintätapa. OID-rekisteri OID-rekisteri sisältää nimiavaruuksien yksilöintiin käytettäviä OID-tunnuksia ja niiden vastuutahoja. Puu Hierarkinen, sisäkkäisten nimiavaruuksien ja niihin kuuluvien kohteiden yksilöintitunnuksien muodostama puurakenne. jonka rakenneosia ovat juuri, solmu ja lehti. Solmu (node) Solmu on tietorakenteen kohta, jossa siihen liittyy alemman tason rakenteita (Atk-sanakirja 2004). Toimipaikka Toimipaikalla tarkoitetaan tässä suosituksessa maantieteellisesti paikallista toimialayksikköä, joka on yhden yhteisön tai yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotanto- tai palveluja tuottava yksikkö. Useimmat yritykset ja yhteisöt ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yhteisöillä tai yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä voivat toimia eri aloilla. Tukirekisteri Tukirekisteri sisältää tiettyyn nimiavaruuteen kuuluvien, yksilöityjen kohteiden attribuutit. Tunnus (identifier) Tunnus on kohteelle annettava yksilöivä ominaisuus. Tunnusgeneraattori Manuaalinen tai automatisoitu järjestelmä, joka muodostaa tunnuksia yksikäsitteisyyden takaavalla menetelmällä (algoritmilla). 4/15

5 Vastuutaho Nimiavaruudesta ja/tai sen tunnusgeneraattorista vastaava taho, joka huolehtii muodostettavien yksilöintitunnusten vaatimustenmukaisuudesta ja ylläpidosta. Y-tunnus Viranomaisten yritykselle ja yhteisölle antama tunnus, joka korvaa ennen käytössä olleen kaupparekisterinumeron, säätiörekisterinumeron ja LY-tunnuksen. Y-tunnuksessa eli yritys- ja yhteisötunnuksessa on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki eli se on muotoa (Valtioneuvoston asetus yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä /288 3 :ssä.) Y-tunnus yksilöi yrityksen tai yhteisön, mutta tunnuksesta sinänsä ei voi päätellä, onko yritystä tai yhteisöä rekisteröity, vaan tieto pitää aina erikseen tarkistaa. 4 Yksilöintitunnuksista ja yksilöintijärjestelmistä yleisesti 4.1 Kohteiden yksilöinnistä Tietojenkäsittely, manuaalinen tai automatisoitu, tarkastelee erilaisia kohteita, näiden ominaisuuksia (attribuutteja) ja kohteiden välisiä suhteita. Kohteella tarkoitetaan esimerkiksi pysyviä kohteita (entiteettejä), joista esimerkkejä ovat henkilöt, yritykset, organisaatiot ja niiden osat, toimipaikat, tuotteet, laitteet jne. Kohteet voivat olla myös toiminnassa esiintyviä tapahtumia ja niiden tuloksia kuvaavia tietoja. Tällaisia tapahtumia kuvaavia tietoja ovat esimerkiksi tilaus, toimitus, lasku, asiakaskäynti, asiakirja jne. Kohteita kuvaavien ominaisuustietojen tallentamista ja hakemista varten on olennaista voida yksilöidä näitä kohteita yksikäsitteisesti. Yksilöintiin käytetään yksilöintitunnusta (identifier). Yksilöintitunnus erottaa kohteen kaikista muista samanlaisista kohteista. Yksilöintitunnuksen avulla on mahdollista tallettaa kohteeseen liittyviä ominaisuustietoja ja noutaa niitä myöhemmin esille. Yksilöintitunnuksen voidaan sanoa olevan kohteen sellainen ominaisuus, jota ei ole millään muulla samanlaisella kohteella. 4.2 Nimiavaruuksista Samanlaisten kohteiden yksikäsitteisten yksilöintitunnusten muodostamaa joukkoa, joista vastaa yksi taho, kutsutaan nimiavaruudeksi. Kohteen yksilöintitunnukseen on tarpeen liittää myös nimiavaruuden yksilöintitunnus yksikäsitteisyyden takaamiseksi silloin, kun useamman tahon vastuulla on samanlaisten kohteiden yksilöinti. Esimerkiksi autojen rekisteritunnusten vastuutaho on Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tieliikenneorganisaatio (entinen Ajoneuvohallintokeskus AKE), joka vastaa suomalaisten ajoneuvojen rekisteritunnusten nimiavaruudesta. Suomen ulkopuolella on tarpeen varustaa ajoneuvo maatunnuksella, joka yksilöi sen nimiavaruuden, johon ajoneuvon rekisteritunnus kuuluu. Nimiavaruuteen kuuluvien kohteiden lisäksi myös itse nimiavaruudet ovat yksilöitäviä kohteita ja niidenkin yksilöintiin tarvitaan yksilöintitunnuksia. 4.3 Koodistoista Kohteita kuvaavat ominaisuustiedot, jotka voivat saada vain rajatun arvojoukon, voidaan koota luokitteluksi. Esimerkiksi henkilöt voidaan luokitella miehiin ja naisiin. Luokittelutieto on kohteen sellainen ominaisuus, joka voi olla usealla muullakin kohteella. Tietojenkäsittelyn helpottamiseksi on tapana käyttää koodistoja ilmaisemaan luokittelun mukaisia arvoja. Luetteloa koodiarvoista ja niitä vastaavista selitteistä on tapana kutsua koodistoksi. Selitteiden löytämistä ja ylläpitämistä varten myös koodistot on tarpeen yksilöidä yksikäsitteisesti. Koodistot siis ovat myös yksilöitäviä kohteita ja niidenkin yksilöintiin tarvitaan yksilöintitunnuksia. 5/15

6 4.4 Yksilöintitunnuksiin liittyvistä vaatimuksista Yksilöintitunnusten on täytettävä tiettyjä vaatimuksia, jotta ne voisivat palvella tehtäväänsä moitteettomasti. Tällaisia vaatimuksia ovat mm. Yksikäsitteisyys. Yksilöintitunnuksen tulee olla varmasti valitussa nimiavaruudessa, laajimmillaan maailmanlaajuisesti, yksikäsitteinen, ts. kahdella eri kohteella ei voi olla samaa yksilöintitunnuksen arvoa. Pysyvyys. Kohteelle annetun yksilöintitunnuksen tulee säilyä muuttumattomana kohteen koko elinkaaren ajan, vaikka kohteen muut ominaisuustiedot muuttuisivatkin. Ainutkertaisuus. Kerran annettua yksilöintitunnuksen arvoa ei anneta uudestaan toiselle kohteelle alunperin yksilöidyn kohteen elinkaaren päättymisen jälkeenkään. Yksikäsitteisyyden säilymisestä on tärkeätä varmistua myös mahdollisten häiriötilanteiden ja niistä toipumisen yhteydessä. Merkityksettömyys. Nimiavaruuden tunnusgeneraattorin kohteelle antamaan yksilöintitunnukseen ei liity mitään merkitystä eikä annetusta yksilöintitunnuksesta pyritä päättelemään mitään merkitystä. Kaikki kohteeseen liittyvät muut ominaisuudet ilmaistaan muiden ominaisuustietojen avulla. Riittävyys. Valitun yksilöintitunnusten muodostamisjärjestelmän tulee tuottaa riittävä määrä yksikäsitteisiä tunnuksia, että ne riittävät yksilöimään kaikki kyseisen nimiavaruuden nykyiset tai tulevat kohteet. Joissakin vanhemmissa tietojärjestelmissä tunnuksia muodostettiin 16 bitin numeroavaruudessa, jolloin mahdollisia tunnuksia oli vain kappaletta. Yleensä tulisi varautua nimiavaruuteen, joka mahdollistaa yksilöintitunnusten kansallisen käytön. 4.5 Yksilöintijärjestelmistä Yksilöintitunnuksiin kohdistuvien vaatimusten täyttämiseksi käytetään erilaisia yksilöintijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on ohjeistaa ja tukea yksilöintitunnusten muodostamista ja hallinnointia. Yksilöintijärjestelmiin liittyviä käsitteitä esittää oheinen kuva 1. Kuva 1 Nimiavaruus Käsitteitä ovat mm. seuraavat: 6/15

7 Nimiavaruus on loogisesti yhteenkuuluvien yksikäsitteisten tunnusten muodostama abstrakti joukko tai kokoelma. Nimiavaruuksien yksilöintiin käytettävät yksilöintitunnukset viedään nimiavaruusrekisteriin. Sinne kirjataan myös nimiavaruuksien vastuutahot. (OID-yksilöintijärjestelmää käytettäessä OIDrekisteriin) Yksilöintitunnuksia käytetään yksilöimään nimiavaruuteen liitettyjä kohteita. Yksilöintitunnukset muodostetaan yksikäsitteisyyden takaavalla menetelmällä (algoritmilla), tunnus- tai numerogeneraattorilla. Käyttöä, muutosten toteuttamista ja hallinnointia varten kohteiden yksilöintitunnukset viedään tukirekisteriin. Sinne viedään myös yksilöidyn kohteen muita ominaisuustietoja. Esimerkkinä yksilöintijärjestelmästä on Suomen väestörekisterijärjestelmä. Yksilöitävät kohteet ovat Suomen kansalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset henkilöt. Kohteen yksilöivä tunnus on henkilötunnus. Nimiavaruus muodostuu kaikista henkilötunnuksista. Henkilötunnusten muodostusalgoritmi perustuu syntymäpäivään ja päivän sisällä juoksevaan numeroon sekä tarkistusmerkkiin. Väestörekisterikeskus hallinnoi nimiavaruutta ja tunnusgeneraattoria, joka jakaa kyseiseen nimiavaruuteen kuuluvat tunnukset. Yksilöidyn kohteen eli Suomen kansalaisen muita attribuutteja ovat mm. nimi, syntymäpaikka, kotikunta, osoite jne. Tietojen hallinnointia varten attribuutteja ylläpidetään Väestötietojärjestelmässä (VTJ) 7. VTJ on henkilötunnusten kansallinen lähderekisteri, jonka määrittämiä yksilöintitietoja käytetään monissa muissa rekistereissä, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmissä. Suomalaisen henkilötunnuksen osalta on todettava, että se ei täytä edellä esitettyä yksilöintitunnuksen merkityksettömyyden vaatimusta, koska henkilötunnuksesta on mahdollista päätellä henkilön syntymäaika ja sukupuoli. Henkilötunnusta on Suomessa pitkään käytetty henkilön todentamiseen, minkä vuoksi henkilötunnusta ei voida pitää julkisena yksilöintitietona. Henkilötunnuksen käytöstä on säädetty mm. henkilötietolaissa ja väestötietolaissa. Toinen esimerkki yksilöintijärjestelmästä on Suomen yritys- ja yhteisörekisteri. Nimiavaruus muodostuu yritys- ja yhteisötunnuksista eli Y-tunnuksista, joilla yksilöitävät kohteet ovat suomalaiset yritykset ja yhteisöt. Y-tunnus on julkinen yksilöintitieto. Y-tunnukset rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen sekä verohallinnon yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ) 8, jossa ylläpidetään yrityksiin ja yhteisöihin liittyviä attribuuttitietoja. YTJ on Y-tunnusten kansallinen tukirekisteri, jonka määrittämiä yksilöinti- ja kuvailutietoja käytetään monissa muissa rekistereissä. 7 Väestötietojärjestelmä 8 Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä 7/15

8 Kuva 2 Nimiavaruuksien yksilöinti Y-tunnus yksilöi suomalaiset yritykset Suomen laajuisessa nimiavaruudessa. Laajemman nimiavaruuden tarve tulee esim. kansainvälisen kaupan yhteydessä. Mm. arvonlisäverovelvollisuuden toteamista varten on EU:n alueella käytössä arvonlisäverotunniste (ALV-numero). Suomalaisesta Y-tunnuksesta saadaan kansainvälisessä nimiavaruudessa toimiva ALV-numero lisäämällä alkuun kaksikirjaiminen maatunnus FI. (Lisäksi Y-tunnuksessa oleva väliviiva jätetään pois). Näin paikallinen nimiavaruus voidaan sisällyttää laajempaan nimiavaruuteen lisäämällä kohteen paikalliseen yksilöintitunnukseen nimiavaruuden yksilöintitunnus. Toisaalta voidaan sanoa, että esimerkin EU-nimiavaruuden kohteet ovat maakohtaisia nimiavaruuksia, jotka yksilöidään maatunnuksella. 4.6 Yksilöintitunnuksen muodostamisvastuu Yksilöintitunnusten muodostamisvastuulla ja menetelmällä on periaatteessa seuraavia malleja: Keskitetty vastuu on kyseessä, kun halutussa nimiavaruudessa on vain yksi vastuutaho ja tämän tunnusgeneraattori tuottaa kaikki nimiavaruuden yksilöintitunnukset. Esimerkkejä ovat mm. suomalaisten yritysten ja yhteisöjen Y-tunnus ja suomalaisten kansalaisten henkilötunnus tai suomalaisten kuntien kuntakoodi. Hajakeskitetty alhaalta-ylös vastuu on kyseessä, kun yksilöintitunnusten muodostaminen on jaettu usealle vastuutaholle. Kullakin on oma nimiavaruutensa, jonka tunnusgeneraattorin algoritmi varmistaa yksikäsitteisyyden kyseisessä nimiavaruudessa. Siihen liitetään ylemmältä tasolta annettava nimiavaruuden yksilöivä tunnus. Näin voidaan jatkaa, kunnes ollaan hierarkiapuun juuressa globaalilla tasolla. Hajakeskitettyjä alhaalta-ylös yksilöintijärjestelmiä edustavat mm. kansainväliset puhelinnumerot ja autojen rekisterinumerot. Hajakeskitetty ylhäältä-alas vastuu on kyseessä kun yksilöintitunnusten muodostamisen ja rekisteröinnin vastuu perustuu vastuun jakamiseen hierarkkisesti alenevasti, jolloin kukin solmu tarkoittaa muodostamisvastuun omaavaa tahoa. Hajakeskitettyjä ylhäältä-alas yksilöintijärjestelmiä ovat mm. IP-osoitteet ja OID-järjestelmä. Hajautettu vastuu on kyseessä, kun vastuutahoja on useita ja jokaisella on oma tunnusgeneraattorinsa, joka tuottaa yksikäsitteisiä tunnuksia. Esimerkkejä tällaisesta globaalisti 8/15

9 yksikäsitteisiä tunnuksia tuottavasta generaattorista ovat UUID- (Universally Unique Identifier) ja GUID (Globally Unique Identifier) -tunnukset. Näitä käytetään esimerkiksi ohjelmistokomponenttien yksilöintiin tietojärjestelmissä. Hajautettu vastuu on kyseessä myös silloin, kun vastuutaho muodostaa yksilöintitunnukset jollain menetelmällä ja selvittää niiden yksikäsitteisyyden globaalista resoluutiopalvelusta.tällaisesta esimerkkinä on sähköpostiosoitteen tai www-domain -nimen rekisteröinti DNS-nimipalvelun avulla. 5 OID yksilöintijärjestelmä ja suositus sen käytöstä ISO OID -standardin mukaisten yksilöintitunnusten muodostamisen ja rekisteröinnin vastuu perustuu vastuun hierarkkiseen jakamiseen. Muodostamisvastuu jaetaan hierarkkisesti alenevasti, jolloin kukin solmu tarkoittaa muodostamisvastuun omaavaa tahoa. Yksilöintitunnuksia voidaan ajatella maailmanlaajuisena alaspäin laajenevana puurakenteena, jolla on globaalisti yksi juuri. Ylimpien tasojen hallinnoinnin vastuutahot on kuvattu standardissa ISO/IEC :2005. Kansainvälisten tahojen alapuolella ovat kansallisten vastuutahojen hallinnoimat alipuut. Suomen OID-alipuun juurta hallinnoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Se myöntää ja rekisteröi Suomen juuren alla olevien vastuutahojen yksilöintitunnukset. Nämä vastuutahot puolestaan hallinnoivat oman alipuunsa yksilöintitunnuksia ja voivat jakaa hallinnointivastuuta edelleen. Rekisteröinnissä vastuutaho antaa yksilöitävälle kohteelle nimen (yksilöivän tunnuksen) ja asettaa sen sitä tarvitsevien tahojen saataville OID-rekisteriinsä. 5.1 Suosituksen periaatteista Suosituksen lähtökohtia ovat mm. Suomen Y-tunnusalipuussa tulee noudattaa tämän suosituksen ohjeita. Suositus antaa ohjeet organisaatiokohtaisen OID-alipuun hallintaan. OID-yksilöintijärjestelmän käyttö tuottaa yksilöintitunnuksia, jotka täyttävät edellä kuvatut vaatimukset yksikäsitteisyydestä, pysyvyydestä, ainutkertaisuudesta, merkityksettömyydestä ja riittävyydestä. Suosituksen toteuttaminen on kustannustehokasta: Yksilöintitunnukset ovat yksinkertaisia muodostaa, niiden hallinta on kevyttä ja ne vaativat vähän ylläpitoa. Tunnusten rakenteessa ja tunnusgeneraattorin algoritmissa käytetään vain sellaisia sääntöjä, jotka ovat välttämättömiä yksikäsitteisyyden aikaansaamiseksi (eli minimoidaan sääntöjen tulkinnassa tarvittava työ ja sekaannusten vaara). Pyritään muutoskestävyyteen minimoimalla tarve muuttaa tunnusten rakennesääntöjä tai tunnusgeneraattorin algoritmia tai lähtöarvoja, vaikka yksilöitävän kohteen ympäristö, kuten esimerkiksi organisaatiorakenteet, muuttuvat. Yksilöinnissä käytettävän tunnushierarkian ei tule heijastaa suoraan organisaation rakennetta, koska organisaatiorakenne on altis muutoksille. Suositus on mahdollisimman riippumaton toimialasta, jolla sitä sovelletaan. 5.2 OID-yksilöintitunnuksen rakenne Puun solmut ja lehdet varustetaan yksilöivillä kokonaislukutunnuksilla. Puun lehdet edustavat yksilöitäviä kohteita. Kohteen yksilöintitunnus muodostuu luettelemalla puun solmuille annetut kokonaislukutunnukset pisteillä erotettuina puun juuresta kohdetta edustavaan lehteen asti. Puun tietyn solmun voidaan ajatella edustavan tiettyä nimiavaruutta, jonka kohteet muodostuvat solmun alla olevien oksien päissä olevista solmuista tai lehdistä. Kunkin solmun edustamaa nimiavaruutta hallinnoi vastuutaho, joka voi vapaasti valita nimiavaruuden kohteiden yksilöintitunnusten muodostusalgoritmin. Kullakin nimiavaruudella on täsmälleen yksi vastuutaho. Toisaalta yksi vastuutaho voi hallinnoida useampiakin nimiavaruuksia. Yksikäsitteinen, halutun kohteen yksilöivä ISO OID-yksilöintitunnus muodostuu puusta, jonka rakenne on 9/15

10 seuraava: Yksilöintitunnuksen muodostava Puu = Juuri.Solmu.Solmu.,,,.Solmu.Lehti Juuri yksilöi puun alla olevan nimiavaruuden. Globaalisti yksikäsitteiset OID-yksilöintitunnukset lähtevät kansainvälisesti sovitusta yhteisestä juuresta. Solmu yksilöi nimiavaruuden, joka sisältää siihen liittyvien kohteiden yksilöintitunnukset. Lehti yksilöi nimiavaruuteen kuuluvan kohteen. Kohteita voivat olla Pysyvät kohteet, kuten henkilöt, yritykset tai yhteisöt, organisaatiot tai niiden osat, toimipaikat, tuotteet, laitteet, esineet jne. Tapahtumiin liittyvät tiedot, kuten tilaukset, toimitukset, laskut, palvelutapahtumat, asiat, asiakirjat jne. Koodistot, jotka sisältävät luokituksia, sanastoja jne. Muut yksilöintiä tarvitsevat kohteet. Lehden yksilöimä kohde voi myös edustaa nimiavaruutta. Lehdestä tulee solmu, kun lehdelle annetaan nimiavaruusominaisuus. Sen jälkeen tulevat tässä uudessa nimiavaruudessa olevat yksilöitävät kohteet lehtinä. OID-tunnusten vastuutaho rekisteröi tunnukset OID-rekisteriin. Esimerkki OID-rekisteristä löytyy osoitteesta Suomessa SFS rekisteröi myöntämänsä OID-tunnukset hallinnoimaansa OIDrekisteriin. Tunnus muodostuu positiivisista kokonaisluvuista (eivät sisällä etunollaa) tai nollasta, jotka erotetaan toisistaan pisteellä (esim. OID-yksilöintitunnus on Suomen juuri). Tietojärjestelmissä OIDyksilöintitunnuksille juuresta lehteen tulee varata vähintään 64 merkkiä. Tietojärjestelmissä käsiteltävän OID-tunnuksen esitysmuodon oikeellisuus yleensä tarkistetaan. 5.3 Kohteen yksilöintitunnuksen (lehden) liittäminen OID-puuhun Tietyissä tilanteissa OID-tunnuksella halutaan yksilöidä nimiavaruus, ja erikseen esittää nimiavaruuteen kuuluvan kohteen yksilöintitunnus. Esimerkiksi nimiavaruuden OID-tunnus voisi olla organisaation asiakirjadiaarin tunnus ja kohteen tunnus voisi olla asiakirjalle annettava tunnus. Paikallisessa käytössä asiakirjan tunnus riittää yksikäsitteiseen yksilöintiin, mutta kun asiakirja viedään esim. poikkiorganisatorisessa käytössä olevaan arkistoon, on asiakirjan tunnuksen yhteydessä ilmaistava kyseisen nimiavaruuden tunnus yksikäsitteisyyden takaamiseksi. Toisissa tilanteissa käytössä olevan tunnusjärjestelmän yksilöintitunnuksista halutaan muodostaa OID-puun solmuja. Yksi näistä tilanteista on Y-tunnusten sijoittaminen OID-puun solmuksi, jotta sen alle voidaan sijoittaa Y-tunnuksen haltijan vastuulla olevia nimiavaruuksia. Y-tunnus sisältää väliviivan ja voi alkaa nollalla, joten sitä ei sellaisenaan voi liittää OID-puun solmuksi. Y-tunnuksesta voidaan muokata OIDpuuhun kelpaava tunnus poistamalla siitä väliviiva ja mahdollinen etunolla vaarantamatta kuitenkaan sen yksikäsitteisyyttä. Vastaavasti henkilötunnuksesta on mahdollista muodostaa tarkoitukseen sopivalla algoritmilla kokonaan numeerinen esitysmuoto, joka olisi mahdollista sijoittaa OID-puuhun solmuksi. 5.4 Koodistojen yksilöinti ja koodiarvojen esittäminen Tietojärjestelmissä on tapana käyttää koodistoja luokittelemaan ja kuvaamaan erilaisia asioita. Koodattua 10/15

11 tietoa käytettäessä organisaatioiden välisessä tietojenvaihdossa on tarpeen myös yksilöidä käytetty koodisto, josta koodiarvo on peräisin. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on erikoissairaanhoidossa käytettävä valtakunnallinen erikoisalakoodisto. Useat sairaanhoitopiirit ovat tehneet omia paikallisia lisäyksiään tähän koodistoon. Erikoisalakoodeja sisältäviä tietoja vaihdettaessa on tarpeen ilmoittaa myös käytetyn koodiston OID-tunnus, jotta tulkintaa varten osataan käyttää oikean koodiston koodiarvoja ja selitteitä. 5.5 Y-tunnusten perusteella muodostetun Suomen OID-alipuun rakenne Suomen juuren OID-tunnus on SFS antaa yksilöintitunnukset tähän nimiavaruuteen kuuluville kohteille. SFS:n hallinnoiman Suomen OID-alipuun rakenne ja hallinnointi on määritelty standardissa SFS 5971 ISO OID yksilöintitunnukset 9. Suomen juuren (246) alle tulevat SFS:ltä varatut nimiavaruudet kuten esimerkiksi yritys- ja yhteisötunnus (Y-tunnus) (10), jonka vastuutaho on PRH sekä henkilötunnus (21) ja sähköinen asiointitunnus(22), joiden vastuutaho on VRK. Y-tunnuksen perusteella muodostetun OID-alipuun vastuutaho on ko. Y-tunnuksen haltija eli yritys tai yhteisö. Kuva 3 Yritys- ja yhteisökohtainen OID-alipuu, johon suositusta sovelletaan. Y-tunnuksen perusteella muodostetun OID-alipuun nimiavaruudet Y.1 ja siitä eteenpäin ovat vastuutahon (yrityksen, yhteisön) vapaasti käytettävissä. Näiden hallinnoinnissa suositellaan noudatettavaksi tämän suosituksen yleisiä periaatteita. Organisaatio voi siis käyttää OID-yksilöintiin omassa OID-tunnusalipuussaan mielivaltaisesti kaikkia nimiavaruuksia, ja muodostaa tarvittavia hierarkioita eli syvempiä OID-alipuurakenteita.Toimialakohtaisesti voidaan käyttää tarkempia ohjeita, joita soveltavan organisaation tulee huolehtia niiden yhteensovittamisesta muuhun toimintaansa. 9 SFS 5971 ISO OID yksilöintitunnukset 11/15

12 Kuva 4 OID-alipuun nimiavaruudet (Y-tunnukset on muutettu OID-yhteensopiviksi) Vastuutaho Y1 voi esimerkiksi varata nimiavaruudet Y1.1 alkaen juoksevasti tunnusgeneraattoreille riippumatta yksilöitävien kohteiden tyypistä. Tunnusgeneraattorit saisivat kukin oman nimiavaruuden, esim Y1.1 (tunnusgeneraattori 1) Y1.2 (tunnusgeneraattori 2) Y1.3 (tunnusgeneraattori 3) jne. Tunnusgeneraattorien 1-3 yksilöimät kohteet (lehdet) saisivat yksilöintitunnukset seuraavasti: Y1.1.1, Y1.1.2, Y1.1.3, jne Y1.2.1, Y1.2.2, Y1.2.3, jne Y1.3.1, Y1.3.2, Y1.3.3, jne. Varaamalla oma alipuu jokaiselle tunnusgeneraattorille voidaan varmistaa tunnusten riittävyys ja yksilöintitunnusavaruuden tehokas käyttö. 12/15

13 6 OID-yksilöintitunnuksen hallinnoinnin näkökohtia 6.1 Vastuutaho ja vastuun jakaminen OID-tunnuksia käytettäessä OID-yksilöintitunnusten alipuun hallinnoinnin vastuutaho vastaa koko nimiavaruudestaan (so. siitä alipuusta, joka alkaa ylemmän vastuutahon antamasta solmusta) ja siihen kuuluvien kohteiden tunnusten yksikäsitteisyydestä. Vastuutaho voi tarvittaessa jakaa hallinnointivastuuta omasta alipuustaan edelleen toiselle vastuutaholle. Vastuun jakamisen perusteena on yksilöintivastuun vieminen mahdollisimman lähelle yksilöitäviä kohteita yksikäsitteisyyden varmistamiseksi ja tehokkaan operatiivisen toimintatavan mahdollistamiseksi. OID-yksilöintitunnusten nimiavaruus on ainutkertainen rajallinen resurssi, jonka riittävyys eri yksilöintitarpeisiin on varmistettava tarkoituksenmukaisella, mutta riittävällä hierarkialla. Vastuutahojen hallinnointi on useimmiten tarkoituksenmukaisinta toteuttaa manuaalisesti, mutta sen tukena tulee olla dokumentaatio tai tietojärjestelmä, josta alipuun rakenne ja vastuujako on saatavissa ajantasaisena ja yksikäsitteisenä tietona. Vastuutahon ollessa yritys, yhteisö tai muu organisaatio on sen usein tarkoituksenmukaista muodostaa omaan alipuuhunsa uusia nimiavaruuksia hallinnointivastuun jakamista varten. Nimiavaruuksien muodostamisessa tulee noudattaa kappaleessa 5.2 esitettyä periaatetta. Esimerkiksi kunta voi hallinnoida nimiavaruuttaan antamalla kullekin toimialalleen yksilöivän tunnuksen eli oman alipuun, esimerkiksi keskushallinto = 1, sivistystoimi = 2, sosiaali- ja terveystoimi = 3, tekninen ja ympäristötoimi = 4. Kuntien organisaatiot ja toimialat vaihtelevat suuresti, joten ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä käyttämään samoja toimialojen tunnuksia kaikissa kunnissa. Vastuutahon tulee olla tietoinen hallitsemansa alipuun vastuujaosta ja varmistaa, ettei yksilöintitunnusten hallinnoinnissa pääse syntymään yksilöinnin periaatteiden vastaisia toteutuksia tai nimiavaruuksien päällekkäisyyksiä esimerkiksi eri toimialojen mahdollisesti noudattamien erilaisten yksilöintikäytäntöjen tähden. Organisaatioiden tulee noudattaa alipuun hallinnassa ja jakamisessa edellä mainittuja periaatteita tarkentavia toimialakohtaisia suosituksia tai ohjeita, mikäli sellaisia on saatavissa. 6.2 Yksilöintitunnusten elinkaaren hallinta OID-yksilöintitunnusten elinkaaren hallintaa on määritelty standardissa SFS 5971 ISO OIDyksilöintitunnukset. Erityisesti OID-yksilöintitunnuksilla nimettyjen rakenteiden muuttuessa kutakin alipuuta hallinnoivan tahon tehtävänä on varmistaa OID-yksilöintitunnusten yksikäsitteisyyden säilyminen. Rakenteiden muuttuessa punnitaan yksilöintijärjestelmän toteutuksen toimivuus ja kustannustehokkuus. Yksilöintitunnusten hallintamallin muutoskestävyys säästää kustannuksia muutostilanteissa. Ideaalitilanteessa ei ole tarvetta muuttaa yksilöintitunnusten rakennesääntöjä, tunnusgeneraattorin algoritmia tai lähtöarvoja, kun yksilöitävän kohteen ympäristö muuttuu. Tähän voidaan päästä, kun yksilöitävien kohteiden OID-yksilöintitunnukset pidetään erillään yksilöitävien kohteiden keskinäisestä hierarkiasta ja kohteiden muista ominaisuuksista. Kaikki muutoksille alttiit yksilöitäviin kohteisiin liittyvät tiedot tulisi esittää attribuutteina, eikä yksilöintitunnuksen rakenteessa. Esimerkiksi organisaation yksiköiden suhdetta toisiinsa kuvataan sitä kuvaavalla ominaisuustiedolla, ei yksilöintitunnuksella. Kohteen attribuuttina voi olla tieto kohteen omistavasta organisaatiosta. Omistajan muuttuessa vastuutaho päivittää kohteen attribuuttitietoa, mutta yksilöintitieto voidaan säilyttää ennallaan. Jos vastuutahon Y-tunnus muuttuu, on suosituksena käyttää vastuutahon uuden Y-tunnuksen mukaan muodostettua OID-alipuuta kohteiden yksilöinnissä muutoshetkestä alkaen. Periaatteena on, että jo yksilöityjen kohteiden tunnuksia ei tule muuttaa. Yksilöintitunnuksia ei tule muuttaa kohteen ulkoisten ominaisuuksien muuttuessa eikä edes numeroavaruuden hallinnointivastuun vaihtuessa. Yksilöityihin kohteisiin saattaa olla yksilöintitunnukseen perustuvia (yksisuuntaisia) viittauksia useissa eri tietojärjestelmissä, jolloin yksilöintitunnuksen muuttaminen toiseksi aiheuttaisi todennäköisesti hallitsemattomia tai työläästi hallittavia muutoksia useaan tietojärjestelmään. Jos kohde vaihtuu 13/15

14 olemukseltaan kokonaan toiseksi, tunnuksen muuttaminen voi olla aiheellista. Vastuutaho päättää muutoksesta harkinnan perusteella. Vastuutaho voi antaa muutoksen yhteydessä mahdollisesti uudistetun yksilöintitunnusten hallinnointimallin mukaisia uuteen nimiavaruuteen annettavia yksilöintitunnuksia tietystä ajanhetkestä alkaen uusia kohteita yksilöitäessä. OID-yksilöintitunnuksen perusteella voi olla mahdollista päätellä paikallisesti eli yksilöinnin paikalliset hallinnointisäännöt tuntemalla yksilöintihetken vastuutaho, mutta tämä tieto ei välttämättä ole ajan tasalla tarkasteluhetkellä. Suosituksena on, että yksilöintitunnuksista ei pyritä päättelemään kohteen ominaisuuksia, vaan siihen tarkoitukseen käytetään jäljempänä kappaleessa 6.4 mainittuja tukirekistereitä. 6.3 Tunnusgeneraattorit Kutakin nimiavaruutta varten tarvitaan tunnusgeneraattori, joka tuottaa yksikäsitteisiä tunnuksia. Tunnusten muodostamiseen on tarkoituksenmukaista käyttää yksinkertaista ja selkeätä algoritmia. Tunnusgeneraattorit suositellaan toteutettavaksi mahdollisimman automaattisen toiminnan mahdollistavina ohjelmistoina tai tietojärjestelminä, koska usein jo yksilöitävien kohteiden lukumäärä ja yksilöintitapahtumille asetetut vasteajat sulkevat pois manuaalisen hallinnan mahdollisuuden. Tunnusten muodostamisessa ja hallinnassa suositeltavia näkökohtia on selostettu kohdassa 4.4 ja samat näkökohdat pätevät myös OID-tunnuksia käytettäessä. 6.4 OID-rekisterit ja tukirekisterit Yksilöintitunnusten muodostamista, hallinnointia ja käyttöä varten tarvitaan OID-rekistereitä. OIDrekisteriin kirjataan nimiavaruuksille annetut OID-tunnukset. OID-rekisteristä selviävät nimiavaruuteen liittyvät attribuutit, joita ovat mm. Alipuun OID-tunnus (globaaliin juureen saakka) esim Vastuutaho (organisaatio, yhteyshenkilöt, yhteystiedot). Viittaus ylemmän tason vastuutahoon (Y-tunnuksen haltija), joka on antanut hallinnoimastaan alipuusta yhden haaran (.1) vastuutaholle hallittavaksi. OID-rekisterin on hyvä sisältää myös tiedot oman puun (ulkoistus) tai alipuun vastuun jakamisesta toisille tahoille. OID-rekisterissä tulisi tätä varten olla viittaus tai viittaukset alemman tason vastuutahoihin, joille alipuun hallinnoija on jakanut omasta alipuustaan nimettyjen alipuiden hallinnointivastuun, esim ja Kuvaus tunnusgeneraattorista. Kuvaus yksilöitävistä kohteista, esim. niiden luokitus. Yksi OID-rekisteri voi sisältää useamman kuin yhden nimiavaruuden tiedot. Esimerkiksi yritys voi pitää yllä OID-rekisteriä, josta käyvät ilmi kaikkien ko. yrityksen Y-tunnusalipuun nimiavaruuksien tiedot. Ideaalitilanteessa OID-rekisterit olisivat hierarkkisesti ketjutettavissa olevia sähköisiä verkkopalveluita, jolloin nimiavaruuksien hallinnointivastuuta olisi mahdollista seurata lehdistä solmujen kautta juureen saakka. Nimiavaruuksien seuraaminen toiseen suuntaan, juuresta solmujen kautta lehtiin, olisi myös mahdollista toteuttaa, mutta näkymän syvyyttä rajoittavat todennäköisesti organisaatioiden väliset hallinnointialueiden rajat ja niihin kytketyt pääsyoikeudet. Esimerkiksi kunnalla tulee olla OID-yksilöintitunnusten hallinnan OID-rekisteri, josta selviää kunnan nimiavaruuteen kuuluvat toimialat ja näiden yksilöintitunnukset. Kullakin toimialalla puolestaan voi olla oma rekisterinsä omista toimipaikoistaan. 14/15

15 OID-tunnuksilla yksilöityjen kohteiden ominaisuudet talletetaan tukirekistereihin. Tällainen on esimerkiksi kunnan toimipaikkarekisteri, joka sisältää toimipaikkojen ominaisuuksia kuvaavia tietoja, kuten osoitteet, lajit, muut yhteystiedot jne. 6.5 Esimerkkejä OID-yksilöintitunnuksen käytöstä Esimerkkejä erityyppisten kohteiden kuten asiakirjojen, järjestelmien ja toimipaikkojen yksilöinnistä on annettu suosituksen liitteessä 1. 7 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh , sähköposti: JHS-järjestelmän verkkosivut: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry PL 116, HELSINKI puh. (09) sähköposti: OID-yksilöintitunnusten osalta lisätietoja: OID-yksilöintijärjestelmä Wikipediassa: Tietoja kansainvälisestä OID-hakemistosta: 7.1 Liitteet Liite 1: Esimerkkejä OID-yksilöintitunnuksen käytöstä Liite 2: Esimerkkejä yksilöintijärjestelmistä Liite 3: Muutokset edelliseen JHS 159 -suosituksen versioon 15/15

JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa

JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa Versio: Julkaistu: pp.kk.2010 Voimassaoloaika: pp.kk.20xx SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 SOVELTAMISALA 3 3 TERMIT JA MÄÄRITELMÄT 3 4 YKSILÖINTITUNNUKSISTA

Lisätiedot

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät Versio: 1.1 Julkaistu: 15.10.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Soveltamisala...1 3 Viittaukset...2 4 Toimipaikka-

Lisätiedot

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus Versio: 17.08.2016 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 3

Lisätiedot

Inspire-kohdetunnisteet

Inspire-kohdetunnisteet Inspire-kohdetunnisteet INSPIRE-tietotuotteet 30.8.2010 Esa Tiainen MML 3.9.2010 Sisältö INSPIRE-tunnisteet Tunnisteiden hallinta Olemassaolevien tunnusjärjestelmien käyttäminen 3.9.2010 2 INSPIRE -paikkatietoaineistojen

Lisätiedot

JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus

JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus Versio: 1. palautekierroksen versio 8.11.2013 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Juha Tretjakov Oppijanumero ja käyttäjien yksilöinti

Juha Tretjakov Oppijanumero ja käyttäjien yksilöinti Juha Tretjakov 18.3.2014 Oppijanumero ja käyttäjien yksilöinti Käyttäjähallinta ja yksilöinti Käyttäjän yksilöinti Suomalainen oppijanumero Oppilaitosten opiskelijanumerot Henkilötunnus HETU Sähköinen

Lisätiedot

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto 1 Esityksen sisältö Asiakirjastandardin lähtökohdat Suunnitteluperiaatteet

Lisätiedot

JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi

JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi Versio: 2014-11-10 Julkaistu: Voimassaoloaika: 1 Johdanto... 1 2 Paikallisen tunnisteen luominen tietokantaan... 1 3 Yksilöivän

Lisätiedot

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 1.11.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardisalkku...

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Palveluprosessien tietomallit ja masterdatan hallinta SOA ympäristössä

Palveluprosessien tietomallit ja masterdatan hallinta SOA ympäristössä Palveluprosessien tietomallit ja masterdatan hallinta SOA ympäristössä Timo Itälä TKK IIR 22.4.2009 Agenda SOA ja MDM? Toimintaprosessit ja niiden tietomallit Masterdata Palveluarkkitehtuuri ja masterdata

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

VEROHALLINTO ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA TIETUEKUVAUS 2016

VEROHALLINTO ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA TIETUEKUVAUS 2016 VEROHALLINTO 15.02.2017 1.0 ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA TIETUEKUVAUS 2016 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA... 2 3 ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA... 2 4 TIETOJEN

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 7.6.2011 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Salon kaupunki liikuntapalvelut

Lisätiedot

SOTILASILMA-ALUSREKISTERI

SOTILASILMA-ALUSREKISTERI SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUN VIRANOMAISOHJE MILITARY AVIATION ADVISORY SIO-To-Lt-003 18.02.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299

Lisätiedot

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Keskustelutilaisuus 22.10.2008, Kansallismuseon auditorio Lasse Akselin TietoEnator lasse.akselin@tietoenator.com Sisällys Johdanto Nimeämissäännöt Skeemojen

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti: Yleinen tiedonanto asiassa IP Translator annetun tuomion täytäntöönpanosta v1.2, 20. helmikuuta 2014 1 Unionin tuomioistuin antoi 19.6.2012 ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

JHS XXX Koodistot ja luokitukset

JHS XXX Koodistot ja luokitukset JHS XXX Koodistot ja luokitukset Versio:15.9.2011 Luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Taustaa... 2 1.2 Suosituksen tavoitteet... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit

Lisätiedot

Palautekooste: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen

Palautekooste: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen Palautekooste: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen 24.6.2015 1. Organisaatio - Väestörekisterikeskus - Työ- ja elinkeinoministeriö - Espoon kaupunki - Tilastokeskus

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Ne liittyvät samaan henkilöön, paikkaan, projektiin, asiaan, asiakkaaseen, tapahtumaan tai seikkaan.

Ne liittyvät samaan henkilöön, paikkaan, projektiin, asiaan, asiakkaaseen, tapahtumaan tai seikkaan. 6. Asiakirjapalvelu 6.1 PALVELUINFORMAATIO Palvelun nimi Asiakirjapalvelu Palvelun versio 1.0 Tunnus (ks. M14.4.42) 6.2 Avainkäsitteet 6.2.1 Tarkoituksenmukainen asiakirjakoosteiden muodostaminen MoReq2010

Lisätiedot

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus Versio: 30.11.2016 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 4

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

ERESPA-VAIKUTTAJAFOORUMI. Terveydenhuollon toimikortit

ERESPA-VAIKUTTAJAFOORUMI. Terveydenhuollon toimikortit ERESPA-VAIKUTTAJAFOORUMI 14.10.2013 Terveydenhuollon toimikortit Ari Häkli Asiakkuuspäällikkö VRK Varmennepalvelut Toimikorttilogistiikan edellytykset Asiakassopimukset Ennen tuotantotoimituksia yksityisen

Lisätiedot

Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 27.1.2009 Tarkastettu 22.6.2016 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä.

Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Päiväys: 25.6.2008 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Intrum Justitia Oy Y-tunnus

Lisätiedot

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Versio 1.0.1, 26.4.2016 Sisältö Yleistä... 3 Visio: Kaupunkien palvelukehitys rajapinnat edellä... 5 Yhteiset tavoitteet... 6 Avoimuus käytössä ja kehityksessä...

Lisätiedot

luontipvm = tämä päivä muutospvm:n = tyhjä paattymispvm = tyhjä menee lakannut tilaan. paattymispvm = tämä päivä muutos = olemassaolo päättynyt

luontipvm = tämä päivä muutospvm:n = tyhjä paattymispvm = tyhjä menee lakannut tilaan. paattymispvm = tämä päivä muutos = olemassaolo päättynyt Ehdotus maakuntakaavapaikkatietokohteiden elinkaarisäännöiksi HAME Nämä elinkaarisäännöt on laadittu noudattaen JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset -suosituksen liitteen 3:n ohjeita ja periaatteita

Lisätiedot

Dnro 16/03/2005. Valtion virastot ja laitokset

Dnro 16/03/2005. Valtion virastot ja laitokset VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 7.2.2005 Dnro 16/03/2005 Valtion virastot ja laitokset HALLINNONALA- SEKÄ VIRASTO- JA LAITOSKOHTAISTEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSASIAKIRJOJEN JA ERÄIDEN MUIDEN ASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje 04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Liitteessä 1 on kuvattu henkilörekisterin tietosisältö.

Liitteessä 1 on kuvattu henkilörekisterin tietosisältö. HELSINGIN KAUPUNKI Rekisteriseloste 1 (5) Laatimispäivä/Päivityspäivä 4.10.2016 1. nimi 2. pitäjä 3. vastuuhenkilö 4. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa 5. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Lisätiedot

KUNTIEN TILILUETTELO

KUNTIEN TILILUETTELO KUNTIEN TILILUETTELO Kuntien toimintaympäristön muutokset: Kehittämistarpeet kuntatilastoinnille ja yleensä kuntien tietohuollolle. Kuntien johtamisen lisäksi kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavia tietoja

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT Suunnitelma Otsikko Päivämäärä 2010-11-10 Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Muoto Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 9.3.2015 Salon kaupunki 416/07.01.01.02.01/2015 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Ohjeita Liittokaistan käyttöön

Ohjeita Liittokaistan käyttöön Luonnontieteiden akateemisten liitto - Akademiska naturvetarförbundet LAL ry:n jäsenyhdistys (Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry, ruotsiksi Natur-, miljöoch skogsvetareförbundet

Lisätiedot

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet Kuvailun tiedotuspäivä 26.3.2014 Maarit Huttunen 1 Nimiauktoriteetit Auktoriteettivalvonnan avulla luodaan yhdenmukaiset ohjeelliset muodot tietokantaan ja käytetään

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

SELVITYS TIETOJEN SUOJAUKSESTA

SELVITYS TIETOJEN SUOJAUKSESTA 1 (5) Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 44 :n mukainen selvitys tietojen SELVITYS TIETOJEN SUOJAUKSESTA Määritelmät Tämä selvitys koskee

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Limingan Kiekko ry Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi paikkatietoinfrastruktuurista (HE 18/2009 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

Testausselosteiden vaatimukset

Testausselosteiden vaatimukset Testausselosteiden vaatimukset PANK Menetelmäpäivä 2016-01-28 Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy Aluksi Laboratorion tuote on testaus. Prosessi alkaa asiakkaan tilauksesta ja päättyy asiakkaalle

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 JÄRJESTÖREKISTERI / Liikuntapalvelut Laatimispvm: 31.3.2009 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä xx. päivänä xxx Viestintävirasto on määrännyt tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 12 :n nojalla:

Annettu Helsingissä xx. päivänä xxx Viestintävirasto on määrännyt tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 12 :n nojalla: Määräys 1 (10) XX/2016 LUONNOS Määräys 64A/2016 TAAJUUSALUEEN 703-733 MHz JA 758-788 MHz HUUTOKAUPASTA 1 Soveltamisala 2 Ilmoittautumisen määräaika 3 Annettu Helsingissä xx. päivänä xxx 2016 Viestintävirasto

Lisätiedot

veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä

veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä EDUSKUNNAN VASTAUS 45/2011 vp Hallituksen esitys laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset 04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 3.3.2011 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi KL-kuntarekry Oy Salon kaupunki/rekrytointiyksikkö

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

JHS 156 suosituksen päivitys

JHS 156 suosituksen päivitys JHS 156 suosituksen päivitys Mikael Himanka, Avain Technologies Oy Sisältö Suosituksen aikataulu Päivityksen taustat Suosituksen tavoitteet Suosituksen avulla saavutettavat edut Suosituksen menetelmät

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 22.11.2010 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Salon kaupunki liikuntapalvelut

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO Helsingin kaupungin liikuntaviraston varaus- ja ilmoittautumisjärjestelmä

HELSINGIN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO Helsingin kaupungin liikuntaviraston varaus- ja ilmoittautumisjärjestelmä HELSINGIN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE 1 (5) HELSINGIN KAUPUNGIN N VARAUS- JA ILMOITTAUTUMISJÄRJESTELMÄN REKISTERISELOSTE 1 REKISTERIN NIMI Helsingin kaupungin liikuntaviraston varaus- ja ilmoittautumisjärjestelmä

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

Suomi.fi-tunnistaminen

Suomi.fi-tunnistaminen Suomi.fitunnistaminen Suomi.fitunnistaminen Suomen ja EU:n kansalaisten vahva sähköinen tunnistaminen Korvaa tunnistus.fi ja VETUMApalvelun Kaikki markkinaehtoiset vahvan tunnistusvälineet Keskitetty rahoitusmalli

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat

JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat JHS XXX Julkishallinnon XML-skeemat Versio: 0.5 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Sanastotyön ja XML-skeemojen yhteys... 2 5 XML-rakenteiden

Lisätiedot

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Tampere 25.5.2010 Terveydenhuollon atk-päivät Maritta Korhonen Hankepäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 3.6.2010 1 Metatieto, määritelmä Metatieto

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ERESPA-VAIKUTTAJAFOORUMI. Toimikorttilogistiikka

ERESPA-VAIKUTTAJAFOORUMI. Toimikorttilogistiikka ERESPA-VAIKUTTAJAFOORUMI 24.4.2013 KLO 13.-15.30 SCANDIC CONTINENTAL Toimikorttilogistiikka Ari Häkli Asiakkuuspäällikkö VRK Varmennepalvelut Toimikorttilogistiikan edellytykset Asiakassopimukset Ennen

Lisätiedot

STORA ENSO VISYGATE REKISTERISELOSTE

STORA ENSO VISYGATE REKISTERISELOSTE REKISTERISELOSTE STORA ENSO VISYGATE REKISTERISELOSTE Tämä on rekisteriseloste Stora Enson keskitetyn Visygatekulunvalvontajärjestelmän tietojen keräyksestä. Keskitettyyn järjestelmään on liitetty seuraavat

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot