JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa
|
|
- Minna Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 JOHDANTO 3 2 SOVELTAMISALA 3 3 TERMIT JA MÄÄRITELMÄT 3 4 YKSILÖINTITUNNUKSISTA JA YKSILÖINTIJÄRJESTELMISTÄ YLEISESTI Kohteiden yksilöinnistä Nimiavaruuksista Koodistoista Yksilöintitunnuksiin liittyvistä vaatimuksista Yksilöintijärjestelmistä Yksilöintitunnuksen muodostamisvastuu OID YKSILÖINTIJÄRJESTELMÄ JA SUOSITUS SEN KÄYTÖSTÄ Suosituksen periaatteista OID-yksilöintitunnuksen rakenne Kohteen yksilöintitunnuksen (lehden) liittäminen OID-puuhun Koodistojen yksilöinti ja koodiarvojen esittäminen Y-tunnusten perusteella muodostetun Suomen OID-alipuun rakenne OID-YKSILÖINTITUNNUKSEN HALLINNOINNIN NÄKÖKOHTIA Vastuutaho ja vastuun jakaminen OID-tunnuksia käytettäessä Yksilöintitunnusten elinkaaren hallinta Tunnusgeneraattorit OID-rekisterit ja tukirekisterit Esimerkkejä OID-yksilöintitunnuksen käytöstä OPASTAVAT TIEDOT 15 1/15
2 7.1 Liitteet /15
3 1 Johdanto Organisaatioiden välisen tietojenvaihdon ja yhteiskäyttöisten rekistereiden ja arkistojen käytön yleistyessä on entistäkin tärkeämmäksi noussut tarve organisaatioiden antamille, mutta myös organisaatioiden ulkopuolella yksikäsitteisille yksilöintitunnuksille. Maailman laajuisesti käytettyjä yleiskäyttöisiä yksilöintijärjestelmiä ovat mm. ISO OID 1, URI (Universal Resource Identifier) 2 ja sen kaltaiset URN (Universal Resource Name) 3 tai URL (Universal Resource Locator) 4 sekä UUID (Universally Unique Identifier) 5. Tässä JHSsuosituksessa käsitellään ISO OID -standardin mukaisen yksilöintijärjestelmän käyttöä julkishallinnossa. Muita yksilöintijärjestelmiä on esitelty suosituksen liitteessä 2. 2 Soveltamisala ISO OID-yksilöintitunnuksen käyttö on perusteltua tapauksissa, joissa jo olemassa oleviin yksilöintikäytäntöihin tarvitaan nykyistä laajempi yksilöitävyys (esimerkiksi järjestelmän sisäinen yksilöintitunnus pitää saada yksikäsitteiseksi kansallisella tai kansainvälisellä tasolla organisaatiorajat ylittävä tiedonvaihto tai organisaation eri järjestelmien välinen tiedonvaihto). Tähän kategoriaan kuuluu myös käytössä olevien yksilöintijärjestelmien tuominen OID-rakenteeseen (esim. Y-tunnus). Joillakin toimialoilla voi olla sitova päätös tietyn yksilöintijärjestelmän käyttämisestä. Esimerkiksi terveydenhuollossa on kansallisesti sovittu ISO OID-yksilöintijärjestelmän käytöstä mm. potilasasiakirjojen yksilöintiin. Yksilöintitunnuksia voidaan ajatella maailmanlaajuisena alaspäin laajenevana puurakenteena, jolla on globaalisti yksi juuri. Ylimpien tasojen hallinnoinnin vastuutahot on kuvattu standardissa ISO/IEC :2005. Kansainvälisten tahojen alapuolella ovat kansallisten vastuutahojen hallinnoimat alipuut. Suomen OID-yksilöintitunnusten alipuun juurta ja sen yksilöimää nimiavaruutta hallinnoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. SFS:n hallinnoiman Suomen OID-alipuun rakenne ja hallinnointi on määritelty standardissa SFS 5971 ISO OID-yksilöintitunnukset 6. Tämä JHS-suositus antaa tarkentavia ohjeita ISO OID-yksilöintitunnusten hallinnoinnista ja käytöstä SFS:n hallinnoimassa Suomen OID-alipuussa ( x) ja erityisesti sen yrityksille ja yhteisöille Y-tunnuksen perusteella varatussa alipuussa ( x). Suositukset ovat yleispäteviä kaikille toimialoille. Tätä suositusta tarkentavia toimialakohtaisia suosituksia ja ohjeita tulisi laatia, mikäli toimialan yksilöintitoiminnan ohjaus sitä vaatii esim. yhdenmukaisen toimintatavan saavuttamiseksi. Toimialakohtaisten suositusten ja ohjeiden tulee olla yhteensopivia standardin SFS 5971 ja tämän JHSsuosituksen kanssa. Suositus tarkentaa SFS 5971 standardia ja sitä tulee käyttää yhdessä standardin kanssa. 3 Termit ja määritelmät Alipuu Yksilöintitunnuksen muodostavan puurakenteen tietty solmu (alipuun juuri) ja sen alapuolella oleva puu. ISO OID -yksilöintitunnus (ISO OID -object identifier) Kansainvälisesti vain yhteen kohteeseen liitettävä numeroiden ja pisteiden muodostama merkkijono, joka yksilöi kyseisen kohteen yksiselitteisesti ISO/IEC :2008-standardin mukaisessa yksilöintijärjestelmässä. 1 OID (Object Identifier) 2 URI (Universal Resource Identifier) 3 URN (Universal Resource Name) 4 URL (Universal Resource Locator) 5 UUID (Universally Unique Identifier) 6 SFS 5971 ISO OID yksilöintitunnukset 3/15
4 Juuri (Root) Juuri yksilöi sen nimiavaruuden, johon juuren alapuolella oleva puu tai alipuu kuuluu. Kohde (object) Yksilöitävissä eli nimettävissä ja rekisteröitävissä oleva fyysinen tai abstrakti kokonaisuus tai kokonaisuuden osa. Lehti Lehti yksilöi kohteen, joka kuuluu puurakenteessa lehden yläpuolella olevan solmun yksilöimään nimiavaruuteen. Lähderekisteri Lähderekisteri on kohteeseen liittyvä alkuperäinen tietolähde, jossa ylläpidetään kohteeseen liittyviä tietoja ja josta tietoa usein kopioidaan toisiin tietovarantoihin. Esimerkiksi henkilötunnusten lähde on Väestötietojärjestelmä. Nimiavaruus (Namespace) Nimiavaruus on loogisesti yhteenkuuluvien yksikäsitteisten tunnusten muodostama abstrakti joukko tai kokoelma. Nimiavaruusrekisteri Nimiavaruusrekisteri sisältää nimiavaruuteen liittyviä attribuutteja, kuten nimiavaruuden yksilöintitunnus ja nimiavaruuden vastuutaho. Notaatio (notation) Notaatio on käytetty merkintätapa. OID-rekisteri OID-rekisteri sisältää nimiavaruuksien yksilöintiin käytettäviä OID-tunnuksia ja niiden vastuutahoja. Puu Hierarkinen, sisäkkäisten nimiavaruuksien ja niihin kuuluvien kohteiden yksilöintitunnuksien muodostama puurakenne. jonka rakenneosia ovat juuri, solmu ja lehti. Solmu (node) Solmu on tietorakenteen kohta, jossa siihen liittyy alemman tason rakenteita (Atk-sanakirja 2004). Toimipaikka Toimipaikalla tarkoitetaan tässä suosituksessa maantieteellisesti paikallista toimialayksikköä, joka on yhden yhteisön tai yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotanto- tai palveluja tuottava yksikkö. Useimmat yritykset ja yhteisöt ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yhteisöillä tai yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä voivat toimia eri aloilla. Tukirekisteri Tukirekisteri sisältää tiettyyn nimiavaruuteen kuuluvien, yksilöityjen kohteiden attribuutit. Tunnus (identifier) Tunnus on kohteelle annettava yksilöivä ominaisuus. Tunnusgeneraattori Manuaalinen tai automatisoitu järjestelmä, joka muodostaa tunnuksia yksikäsitteisyyden takaavalla menetelmällä (algoritmilla). 4/15
5 Vastuutaho Nimiavaruudesta ja/tai sen tunnusgeneraattorista vastaava taho, joka huolehtii muodostettavien yksilöintitunnusten vaatimustenmukaisuudesta ja ylläpidosta. Y-tunnus Viranomaisten yritykselle ja yhteisölle antama tunnus, joka korvaa ennen käytössä olleen kaupparekisterinumeron, säätiörekisterinumeron ja LY-tunnuksen. Y-tunnuksessa eli yritys- ja yhteisötunnuksessa on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki eli se on muotoa (Valtioneuvoston asetus yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä /288 3 :ssä.) Y-tunnus yksilöi yrityksen tai yhteisön, mutta tunnuksesta sinänsä ei voi päätellä, onko yritystä tai yhteisöä rekisteröity, vaan tieto pitää aina erikseen tarkistaa. 4 Yksilöintitunnuksista ja yksilöintijärjestelmistä yleisesti 4.1 Kohteiden yksilöinnistä Tietojenkäsittely, manuaalinen tai automatisoitu, tarkastelee erilaisia kohteita, näiden ominaisuuksia (attribuutteja) ja kohteiden välisiä suhteita. Kohteella tarkoitetaan esimerkiksi pysyviä kohteita (entiteettejä), joista esimerkkejä ovat henkilöt, yritykset, organisaatiot ja niiden osat, toimipaikat, tuotteet, laitteet jne. Kohteet voivat olla myös toiminnassa esiintyviä tapahtumia ja niiden tuloksia kuvaavia tietoja. Tällaisia tapahtumia kuvaavia tietoja ovat esimerkiksi tilaus, toimitus, lasku, asiakaskäynti, asiakirja jne. Kohteita kuvaavien ominaisuustietojen tallentamista ja hakemista varten on olennaista voida yksilöidä näitä kohteita yksikäsitteisesti. Yksilöintiin käytetään yksilöintitunnusta (identifier). Yksilöintitunnus erottaa kohteen kaikista muista samanlaisista kohteista. Yksilöintitunnuksen avulla on mahdollista tallettaa kohteeseen liittyviä ominaisuustietoja ja noutaa niitä myöhemmin esille. Yksilöintitunnuksen voidaan sanoa olevan kohteen sellainen ominaisuus, jota ei ole millään muulla samanlaisella kohteella. 4.2 Nimiavaruuksista Samanlaisten kohteiden yksikäsitteisten yksilöintitunnusten muodostamaa joukkoa, joista vastaa yksi taho, kutsutaan nimiavaruudeksi. Kohteen yksilöintitunnukseen on tarpeen liittää myös nimiavaruuden yksilöintitunnus yksikäsitteisyyden takaamiseksi silloin, kun useamman tahon vastuulla on samanlaisten kohteiden yksilöinti. Esimerkiksi autojen rekisteritunnusten vastuutaho on Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tieliikenneorganisaatio (entinen Ajoneuvohallintokeskus AKE), joka vastaa suomalaisten ajoneuvojen rekisteritunnusten nimiavaruudesta. Suomen ulkopuolella on tarpeen varustaa ajoneuvo maatunnuksella, joka yksilöi sen nimiavaruuden, johon ajoneuvon rekisteritunnus kuuluu. Nimiavaruuteen kuuluvien kohteiden lisäksi myös itse nimiavaruudet ovat yksilöitäviä kohteita ja niidenkin yksilöintiin tarvitaan yksilöintitunnuksia. 4.3 Koodistoista Kohteita kuvaavat ominaisuustiedot, jotka voivat saada vain rajatun arvojoukon, voidaan koota luokitteluksi. Esimerkiksi henkilöt voidaan luokitella miehiin ja naisiin. Luokittelutieto on kohteen sellainen ominaisuus, joka voi olla usealla muullakin kohteella. Tietojenkäsittelyn helpottamiseksi on tapana käyttää koodistoja ilmaisemaan luokittelun mukaisia arvoja. Luetteloa koodiarvoista ja niitä vastaavista selitteistä on tapana kutsua koodistoksi. Selitteiden löytämistä ja ylläpitämistä varten myös koodistot on tarpeen yksilöidä yksikäsitteisesti. Koodistot siis ovat myös yksilöitäviä kohteita ja niidenkin yksilöintiin tarvitaan yksilöintitunnuksia. 5/15
6 4.4 Yksilöintitunnuksiin liittyvistä vaatimuksista Yksilöintitunnusten on täytettävä tiettyjä vaatimuksia, jotta ne voisivat palvella tehtäväänsä moitteettomasti. Tällaisia vaatimuksia ovat mm. Yksikäsitteisyys. Yksilöintitunnuksen tulee olla varmasti valitussa nimiavaruudessa, laajimmillaan maailmanlaajuisesti, yksikäsitteinen, ts. kahdella eri kohteella ei voi olla samaa yksilöintitunnuksen arvoa. Pysyvyys. Kohteelle annetun yksilöintitunnuksen tulee säilyä muuttumattomana kohteen koko elinkaaren ajan, vaikka kohteen muut ominaisuustiedot muuttuisivatkin. Ainutkertaisuus. Kerran annettua yksilöintitunnuksen arvoa ei anneta uudestaan toiselle kohteelle alunperin yksilöidyn kohteen elinkaaren päättymisen jälkeenkään. Yksikäsitteisyyden säilymisestä on tärkeätä varmistua myös mahdollisten häiriötilanteiden ja niistä toipumisen yhteydessä. Merkityksettömyys. Nimiavaruuden tunnusgeneraattorin kohteelle antamaan yksilöintitunnukseen ei liity mitään merkitystä eikä annetusta yksilöintitunnuksesta pyritä päättelemään mitään merkitystä. Kaikki kohteeseen liittyvät muut ominaisuudet ilmaistaan muiden ominaisuustietojen avulla. Riittävyys. Valitun yksilöintitunnusten muodostamisjärjestelmän tulee tuottaa riittävä määrä yksikäsitteisiä tunnuksia, että ne riittävät yksilöimään kaikki kyseisen nimiavaruuden nykyiset tai tulevat kohteet. Joissakin vanhemmissa tietojärjestelmissä tunnuksia muodostettiin 16 bitin numeroavaruudessa, jolloin mahdollisia tunnuksia oli vain kappaletta. Yleensä tulisi varautua nimiavaruuteen, joka mahdollistaa yksilöintitunnusten kansallisen käytön. 4.5 Yksilöintijärjestelmistä Yksilöintitunnuksiin kohdistuvien vaatimusten täyttämiseksi käytetään erilaisia yksilöintijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on ohjeistaa ja tukea yksilöintitunnusten muodostamista ja hallinnointia. Yksilöintijärjestelmiin liittyviä käsitteitä esittää oheinen kuva 1. Kuva 1 Nimiavaruus Käsitteitä ovat mm. seuraavat: 6/15
7 Nimiavaruus on loogisesti yhteenkuuluvien yksikäsitteisten tunnusten muodostama abstrakti joukko tai kokoelma. Nimiavaruuksien yksilöintiin käytettävät yksilöintitunnukset viedään nimiavaruusrekisteriin. Sinne kirjataan myös nimiavaruuksien vastuutahot. (OID-yksilöintijärjestelmää käytettäessä OIDrekisteriin) Yksilöintitunnuksia käytetään yksilöimään nimiavaruuteen liitettyjä kohteita. Yksilöintitunnukset muodostetaan yksikäsitteisyyden takaavalla menetelmällä (algoritmilla), tunnus- tai numerogeneraattorilla. Käyttöä, muutosten toteuttamista ja hallinnointia varten kohteiden yksilöintitunnukset viedään tukirekisteriin. Sinne viedään myös yksilöidyn kohteen muita ominaisuustietoja. Esimerkkinä yksilöintijärjestelmästä on Suomen väestörekisterijärjestelmä. Yksilöitävät kohteet ovat Suomen kansalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset henkilöt. Kohteen yksilöivä tunnus on henkilötunnus. Nimiavaruus muodostuu kaikista henkilötunnuksista. Henkilötunnusten muodostusalgoritmi perustuu syntymäpäivään ja päivän sisällä juoksevaan numeroon sekä tarkistusmerkkiin. Väestörekisterikeskus hallinnoi nimiavaruutta ja tunnusgeneraattoria, joka jakaa kyseiseen nimiavaruuteen kuuluvat tunnukset. Yksilöidyn kohteen eli Suomen kansalaisen muita attribuutteja ovat mm. nimi, syntymäpaikka, kotikunta, osoite jne. Tietojen hallinnointia varten attribuutteja ylläpidetään Väestötietojärjestelmässä (VTJ) 7. VTJ on henkilötunnusten kansallinen lähderekisteri, jonka määrittämiä yksilöintitietoja käytetään monissa muissa rekistereissä, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmissä. Suomalaisen henkilötunnuksen osalta on todettava, että se ei täytä edellä esitettyä yksilöintitunnuksen merkityksettömyyden vaatimusta, koska henkilötunnuksesta on mahdollista päätellä henkilön syntymäaika ja sukupuoli. Henkilötunnusta on Suomessa pitkään käytetty henkilön todentamiseen, minkä vuoksi henkilötunnusta ei voida pitää julkisena yksilöintitietona. Henkilötunnuksen käytöstä on säädetty mm. henkilötietolaissa ja väestötietolaissa. Toinen esimerkki yksilöintijärjestelmästä on Suomen yritys- ja yhteisörekisteri. Nimiavaruus muodostuu yritys- ja yhteisötunnuksista eli Y-tunnuksista, joilla yksilöitävät kohteet ovat suomalaiset yritykset ja yhteisöt. Y-tunnus on julkinen yksilöintitieto. Y-tunnukset rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen sekä verohallinnon yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ) 8, jossa ylläpidetään yrityksiin ja yhteisöihin liittyviä attribuuttitietoja. YTJ on Y-tunnusten kansallinen tukirekisteri, jonka määrittämiä yksilöinti- ja kuvailutietoja käytetään monissa muissa rekistereissä. 7 Väestötietojärjestelmä 8 Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä 7/15
8 Kuva 2 Nimiavaruuksien yksilöinti Y-tunnus yksilöi suomalaiset yritykset Suomen laajuisessa nimiavaruudessa. Laajemman nimiavaruuden tarve tulee esim. kansainvälisen kaupan yhteydessä. Mm. arvonlisäverovelvollisuuden toteamista varten on EU:n alueella käytössä arvonlisäverotunniste (ALV-numero). Suomalaisesta Y-tunnuksesta saadaan kansainvälisessä nimiavaruudessa toimiva ALV-numero lisäämällä alkuun kaksikirjaiminen maatunnus FI. (Lisäksi Y-tunnuksessa oleva väliviiva jätetään pois). Näin paikallinen nimiavaruus voidaan sisällyttää laajempaan nimiavaruuteen lisäämällä kohteen paikalliseen yksilöintitunnukseen nimiavaruuden yksilöintitunnus. Toisaalta voidaan sanoa, että esimerkin EU-nimiavaruuden kohteet ovat maakohtaisia nimiavaruuksia, jotka yksilöidään maatunnuksella. 4.6 Yksilöintitunnuksen muodostamisvastuu Yksilöintitunnusten muodostamisvastuulla ja menetelmällä on periaatteessa seuraavia malleja: Keskitetty vastuu on kyseessä, kun halutussa nimiavaruudessa on vain yksi vastuutaho ja tämän tunnusgeneraattori tuottaa kaikki nimiavaruuden yksilöintitunnukset. Esimerkkejä ovat mm. suomalaisten yritysten ja yhteisöjen Y-tunnus ja suomalaisten kansalaisten henkilötunnus tai suomalaisten kuntien kuntakoodi. Hajakeskitetty alhaalta-ylös vastuu on kyseessä, kun yksilöintitunnusten muodostaminen on jaettu usealle vastuutaholle. Kullakin on oma nimiavaruutensa, jonka tunnusgeneraattorin algoritmi varmistaa yksikäsitteisyyden kyseisessä nimiavaruudessa. Siihen liitetään ylemmältä tasolta annettava nimiavaruuden yksilöivä tunnus. Näin voidaan jatkaa, kunnes ollaan hierarkiapuun juuressa globaalilla tasolla. Hajakeskitettyjä alhaalta-ylös yksilöintijärjestelmiä edustavat mm. kansainväliset puhelinnumerot ja autojen rekisterinumerot. Hajakeskitetty ylhäältä-alas vastuu on kyseessä kun yksilöintitunnusten muodostamisen ja rekisteröinnin vastuu perustuu vastuun jakamiseen hierarkkisesti alenevasti, jolloin kukin solmu tarkoittaa muodostamisvastuun omaavaa tahoa. Hajakeskitettyjä ylhäältä-alas yksilöintijärjestelmiä ovat mm. IP-osoitteet ja OID-järjestelmä. Hajautettu vastuu on kyseessä, kun vastuutahoja on useita ja jokaisella on oma tunnusgeneraattorinsa, joka tuottaa yksikäsitteisiä tunnuksia. Esimerkkejä tällaisesta globaalisti 8/15
9 yksikäsitteisiä tunnuksia tuottavasta generaattorista ovat UUID- (Universally Unique Identifier) ja GUID (Globally Unique Identifier) -tunnukset. Näitä käytetään esimerkiksi ohjelmistokomponenttien yksilöintiin tietojärjestelmissä. Hajautettu vastuu on kyseessä myös silloin, kun vastuutaho muodostaa yksilöintitunnukset jollain menetelmällä ja selvittää niiden yksikäsitteisyyden globaalista resoluutiopalvelusta.tällaisesta esimerkkinä on sähköpostiosoitteen tai www-domain -nimen rekisteröinti DNS-nimipalvelun avulla. 5 OID yksilöintijärjestelmä ja suositus sen käytöstä ISO OID -standardin mukaisten yksilöintitunnusten muodostamisen ja rekisteröinnin vastuu perustuu vastuun hierarkkiseen jakamiseen. Muodostamisvastuu jaetaan hierarkkisesti alenevasti, jolloin kukin solmu tarkoittaa muodostamisvastuun omaavaa tahoa. Yksilöintitunnuksia voidaan ajatella maailmanlaajuisena alaspäin laajenevana puurakenteena, jolla on globaalisti yksi juuri. Ylimpien tasojen hallinnoinnin vastuutahot on kuvattu standardissa ISO/IEC :2005. Kansainvälisten tahojen alapuolella ovat kansallisten vastuutahojen hallinnoimat alipuut. Suomen OID-alipuun juurta hallinnoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Se myöntää ja rekisteröi Suomen juuren alla olevien vastuutahojen yksilöintitunnukset. Nämä vastuutahot puolestaan hallinnoivat oman alipuunsa yksilöintitunnuksia ja voivat jakaa hallinnointivastuuta edelleen. Rekisteröinnissä vastuutaho antaa yksilöitävälle kohteelle nimen (yksilöivän tunnuksen) ja asettaa sen sitä tarvitsevien tahojen saataville OID-rekisteriinsä. 5.1 Suosituksen periaatteista Suosituksen lähtökohtia ovat mm. Suomen Y-tunnusalipuussa tulee noudattaa tämän suosituksen ohjeita. Suositus antaa ohjeet organisaatiokohtaisen OID-alipuun hallintaan. OID-yksilöintijärjestelmän käyttö tuottaa yksilöintitunnuksia, jotka täyttävät edellä kuvatut vaatimukset yksikäsitteisyydestä, pysyvyydestä, ainutkertaisuudesta, merkityksettömyydestä ja riittävyydestä. Suosituksen toteuttaminen on kustannustehokasta: Yksilöintitunnukset ovat yksinkertaisia muodostaa, niiden hallinta on kevyttä ja ne vaativat vähän ylläpitoa. Tunnusten rakenteessa ja tunnusgeneraattorin algoritmissa käytetään vain sellaisia sääntöjä, jotka ovat välttämättömiä yksikäsitteisyyden aikaansaamiseksi (eli minimoidaan sääntöjen tulkinnassa tarvittava työ ja sekaannusten vaara). Pyritään muutoskestävyyteen minimoimalla tarve muuttaa tunnusten rakennesääntöjä tai tunnusgeneraattorin algoritmia tai lähtöarvoja, vaikka yksilöitävän kohteen ympäristö, kuten esimerkiksi organisaatiorakenteet, muuttuvat. Yksilöinnissä käytettävän tunnushierarkian ei tule heijastaa suoraan organisaation rakennetta, koska organisaatiorakenne on altis muutoksille. Suositus on mahdollisimman riippumaton toimialasta, jolla sitä sovelletaan. 5.2 OID-yksilöintitunnuksen rakenne Puun solmut ja lehdet varustetaan yksilöivillä kokonaislukutunnuksilla. Puun lehdet edustavat yksilöitäviä kohteita. Kohteen yksilöintitunnus muodostuu luettelemalla puun solmuille annetut kokonaislukutunnukset pisteillä erotettuina puun juuresta kohdetta edustavaan lehteen asti. Puun tietyn solmun voidaan ajatella edustavan tiettyä nimiavaruutta, jonka kohteet muodostuvat solmun alla olevien oksien päissä olevista solmuista tai lehdistä. Kunkin solmun edustamaa nimiavaruutta hallinnoi vastuutaho, joka voi vapaasti valita nimiavaruuden kohteiden yksilöintitunnusten muodostusalgoritmin. Kullakin nimiavaruudella on täsmälleen yksi vastuutaho. Toisaalta yksi vastuutaho voi hallinnoida useampiakin nimiavaruuksia. Yksikäsitteinen, halutun kohteen yksilöivä ISO OID-yksilöintitunnus muodostuu puusta, jonka rakenne on 9/15
10 seuraava: Yksilöintitunnuksen muodostava Puu = Juuri.Solmu.Solmu.,,,.Solmu.Lehti Juuri yksilöi puun alla olevan nimiavaruuden. Globaalisti yksikäsitteiset OID-yksilöintitunnukset lähtevät kansainvälisesti sovitusta yhteisestä juuresta. Solmu yksilöi nimiavaruuden, joka sisältää siihen liittyvien kohteiden yksilöintitunnukset. Lehti yksilöi nimiavaruuteen kuuluvan kohteen. Kohteita voivat olla Pysyvät kohteet, kuten henkilöt, yritykset tai yhteisöt, organisaatiot tai niiden osat, toimipaikat, tuotteet, laitteet, esineet jne. Tapahtumiin liittyvät tiedot, kuten tilaukset, toimitukset, laskut, palvelutapahtumat, asiat, asiakirjat jne. Koodistot, jotka sisältävät luokituksia, sanastoja jne. Muut yksilöintiä tarvitsevat kohteet. Lehden yksilöimä kohde voi myös edustaa nimiavaruutta. Lehdestä tulee solmu, kun lehdelle annetaan nimiavaruusominaisuus. Sen jälkeen tulevat tässä uudessa nimiavaruudessa olevat yksilöitävät kohteet lehtinä. OID-tunnusten vastuutaho rekisteröi tunnukset OID-rekisteriin. Esimerkki OID-rekisteristä löytyy osoitteesta Suomessa SFS rekisteröi myöntämänsä OID-tunnukset hallinnoimaansa OIDrekisteriin. Tunnus muodostuu positiivisista kokonaisluvuista (eivät sisällä etunollaa) tai nollasta, jotka erotetaan toisistaan pisteellä (esim. OID-yksilöintitunnus on Suomen juuri). Tietojärjestelmissä OIDyksilöintitunnuksille juuresta lehteen tulee varata vähintään 64 merkkiä. Tietojärjestelmissä käsiteltävän OID-tunnuksen esitysmuodon oikeellisuus yleensä tarkistetaan. 5.3 Kohteen yksilöintitunnuksen (lehden) liittäminen OID-puuhun Tietyissä tilanteissa OID-tunnuksella halutaan yksilöidä nimiavaruus, ja erikseen esittää nimiavaruuteen kuuluvan kohteen yksilöintitunnus. Esimerkiksi nimiavaruuden OID-tunnus voisi olla organisaation asiakirjadiaarin tunnus ja kohteen tunnus voisi olla asiakirjalle annettava tunnus. Paikallisessa käytössä asiakirjan tunnus riittää yksikäsitteiseen yksilöintiin, mutta kun asiakirja viedään esim. poikkiorganisatorisessa käytössä olevaan arkistoon, on asiakirjan tunnuksen yhteydessä ilmaistava kyseisen nimiavaruuden tunnus yksikäsitteisyyden takaamiseksi. Toisissa tilanteissa käytössä olevan tunnusjärjestelmän yksilöintitunnuksista halutaan muodostaa OID-puun solmuja. Yksi näistä tilanteista on Y-tunnusten sijoittaminen OID-puun solmuksi, jotta sen alle voidaan sijoittaa Y-tunnuksen haltijan vastuulla olevia nimiavaruuksia. Y-tunnus sisältää väliviivan ja voi alkaa nollalla, joten sitä ei sellaisenaan voi liittää OID-puun solmuksi. Y-tunnuksesta voidaan muokata OIDpuuhun kelpaava tunnus poistamalla siitä väliviiva ja mahdollinen etunolla vaarantamatta kuitenkaan sen yksikäsitteisyyttä. Vastaavasti henkilötunnuksesta on mahdollista muodostaa tarkoitukseen sopivalla algoritmilla kokonaan numeerinen esitysmuoto, joka olisi mahdollista sijoittaa OID-puuhun solmuksi. 5.4 Koodistojen yksilöinti ja koodiarvojen esittäminen Tietojärjestelmissä on tapana käyttää koodistoja luokittelemaan ja kuvaamaan erilaisia asioita. Koodattua 10/15
11 tietoa käytettäessä organisaatioiden välisessä tietojenvaihdossa on tarpeen myös yksilöidä käytetty koodisto, josta koodiarvo on peräisin. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on erikoissairaanhoidossa käytettävä valtakunnallinen erikoisalakoodisto. Useat sairaanhoitopiirit ovat tehneet omia paikallisia lisäyksiään tähän koodistoon. Erikoisalakoodeja sisältäviä tietoja vaihdettaessa on tarpeen ilmoittaa myös käytetyn koodiston OID-tunnus, jotta tulkintaa varten osataan käyttää oikean koodiston koodiarvoja ja selitteitä. 5.5 Y-tunnusten perusteella muodostetun Suomen OID-alipuun rakenne Suomen juuren OID-tunnus on SFS antaa yksilöintitunnukset tähän nimiavaruuteen kuuluville kohteille. SFS:n hallinnoiman Suomen OID-alipuun rakenne ja hallinnointi on määritelty standardissa SFS 5971 ISO OID yksilöintitunnukset 9. Suomen juuren (246) alle tulevat SFS:ltä varatut nimiavaruudet kuten esimerkiksi yritys- ja yhteisötunnus (Y-tunnus) (10), jonka vastuutaho on PRH sekä henkilötunnus (21) ja sähköinen asiointitunnus(22), joiden vastuutaho on VRK. Y-tunnuksen perusteella muodostetun OID-alipuun vastuutaho on ko. Y-tunnuksen haltija eli yritys tai yhteisö. Kuva 3 Yritys- ja yhteisökohtainen OID-alipuu, johon suositusta sovelletaan. Y-tunnuksen perusteella muodostetun OID-alipuun nimiavaruudet Y.1 ja siitä eteenpäin ovat vastuutahon (yrityksen, yhteisön) vapaasti käytettävissä. Näiden hallinnoinnissa suositellaan noudatettavaksi tämän suosituksen yleisiä periaatteita. Organisaatio voi siis käyttää OID-yksilöintiin omassa OID-tunnusalipuussaan mielivaltaisesti kaikkia nimiavaruuksia, ja muodostaa tarvittavia hierarkioita eli syvempiä OID-alipuurakenteita.Toimialakohtaisesti voidaan käyttää tarkempia ohjeita, joita soveltavan organisaation tulee huolehtia niiden yhteensovittamisesta muuhun toimintaansa. 9 SFS 5971 ISO OID yksilöintitunnukset 11/15
12 Kuva 4 OID-alipuun nimiavaruudet (Y-tunnukset on muutettu OID-yhteensopiviksi) Vastuutaho Y1 voi esimerkiksi varata nimiavaruudet Y1.1 alkaen juoksevasti tunnusgeneraattoreille riippumatta yksilöitävien kohteiden tyypistä. Tunnusgeneraattorit saisivat kukin oman nimiavaruuden, esim Y1.1 (tunnusgeneraattori 1) Y1.2 (tunnusgeneraattori 2) Y1.3 (tunnusgeneraattori 3) jne. Tunnusgeneraattorien 1-3 yksilöimät kohteet (lehdet) saisivat yksilöintitunnukset seuraavasti: Y1.1.1, Y1.1.2, Y1.1.3, jne Y1.2.1, Y1.2.2, Y1.2.3, jne Y1.3.1, Y1.3.2, Y1.3.3, jne. Varaamalla oma alipuu jokaiselle tunnusgeneraattorille voidaan varmistaa tunnusten riittävyys ja yksilöintitunnusavaruuden tehokas käyttö. 12/15
13 6 OID-yksilöintitunnuksen hallinnoinnin näkökohtia 6.1 Vastuutaho ja vastuun jakaminen OID-tunnuksia käytettäessä OID-yksilöintitunnusten alipuun hallinnoinnin vastuutaho vastaa koko nimiavaruudestaan (so. siitä alipuusta, joka alkaa ylemmän vastuutahon antamasta solmusta) ja siihen kuuluvien kohteiden tunnusten yksikäsitteisyydestä. Vastuutaho voi tarvittaessa jakaa hallinnointivastuuta omasta alipuustaan edelleen toiselle vastuutaholle. Vastuun jakamisen perusteena on yksilöintivastuun vieminen mahdollisimman lähelle yksilöitäviä kohteita yksikäsitteisyyden varmistamiseksi ja tehokkaan operatiivisen toimintatavan mahdollistamiseksi. OID-yksilöintitunnusten nimiavaruus on ainutkertainen rajallinen resurssi, jonka riittävyys eri yksilöintitarpeisiin on varmistettava tarkoituksenmukaisella, mutta riittävällä hierarkialla. Vastuutahojen hallinnointi on useimmiten tarkoituksenmukaisinta toteuttaa manuaalisesti, mutta sen tukena tulee olla dokumentaatio tai tietojärjestelmä, josta alipuun rakenne ja vastuujako on saatavissa ajantasaisena ja yksikäsitteisenä tietona. Vastuutahon ollessa yritys, yhteisö tai muu organisaatio on sen usein tarkoituksenmukaista muodostaa omaan alipuuhunsa uusia nimiavaruuksia hallinnointivastuun jakamista varten. Nimiavaruuksien muodostamisessa tulee noudattaa kappaleessa 5.2 esitettyä periaatetta. Esimerkiksi kunta voi hallinnoida nimiavaruuttaan antamalla kullekin toimialalleen yksilöivän tunnuksen eli oman alipuun, esimerkiksi keskushallinto = 1, sivistystoimi = 2, sosiaali- ja terveystoimi = 3, tekninen ja ympäristötoimi = 4. Kuntien organisaatiot ja toimialat vaihtelevat suuresti, joten ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä käyttämään samoja toimialojen tunnuksia kaikissa kunnissa. Vastuutahon tulee olla tietoinen hallitsemansa alipuun vastuujaosta ja varmistaa, ettei yksilöintitunnusten hallinnoinnissa pääse syntymään yksilöinnin periaatteiden vastaisia toteutuksia tai nimiavaruuksien päällekkäisyyksiä esimerkiksi eri toimialojen mahdollisesti noudattamien erilaisten yksilöintikäytäntöjen tähden. Organisaatioiden tulee noudattaa alipuun hallinnassa ja jakamisessa edellä mainittuja periaatteita tarkentavia toimialakohtaisia suosituksia tai ohjeita, mikäli sellaisia on saatavissa. 6.2 Yksilöintitunnusten elinkaaren hallinta OID-yksilöintitunnusten elinkaaren hallintaa on määritelty standardissa SFS 5971 ISO OIDyksilöintitunnukset. Erityisesti OID-yksilöintitunnuksilla nimettyjen rakenteiden muuttuessa kutakin alipuuta hallinnoivan tahon tehtävänä on varmistaa OID-yksilöintitunnusten yksikäsitteisyyden säilyminen. Rakenteiden muuttuessa punnitaan yksilöintijärjestelmän toteutuksen toimivuus ja kustannustehokkuus. Yksilöintitunnusten hallintamallin muutoskestävyys säästää kustannuksia muutostilanteissa. Ideaalitilanteessa ei ole tarvetta muuttaa yksilöintitunnusten rakennesääntöjä, tunnusgeneraattorin algoritmia tai lähtöarvoja, kun yksilöitävän kohteen ympäristö muuttuu. Tähän voidaan päästä, kun yksilöitävien kohteiden OID-yksilöintitunnukset pidetään erillään yksilöitävien kohteiden keskinäisestä hierarkiasta ja kohteiden muista ominaisuuksista. Kaikki muutoksille alttiit yksilöitäviin kohteisiin liittyvät tiedot tulisi esittää attribuutteina, eikä yksilöintitunnuksen rakenteessa. Esimerkiksi organisaation yksiköiden suhdetta toisiinsa kuvataan sitä kuvaavalla ominaisuustiedolla, ei yksilöintitunnuksella. Kohteen attribuuttina voi olla tieto kohteen omistavasta organisaatiosta. Omistajan muuttuessa vastuutaho päivittää kohteen attribuuttitietoa, mutta yksilöintitieto voidaan säilyttää ennallaan. Jos vastuutahon Y-tunnus muuttuu, on suosituksena käyttää vastuutahon uuden Y-tunnuksen mukaan muodostettua OID-alipuuta kohteiden yksilöinnissä muutoshetkestä alkaen. Periaatteena on, että jo yksilöityjen kohteiden tunnuksia ei tule muuttaa. Yksilöintitunnuksia ei tule muuttaa kohteen ulkoisten ominaisuuksien muuttuessa eikä edes numeroavaruuden hallinnointivastuun vaihtuessa. Yksilöityihin kohteisiin saattaa olla yksilöintitunnukseen perustuvia (yksisuuntaisia) viittauksia useissa eri tietojärjestelmissä, jolloin yksilöintitunnuksen muuttaminen toiseksi aiheuttaisi todennäköisesti hallitsemattomia tai työläästi hallittavia muutoksia useaan tietojärjestelmään. Jos kohde vaihtuu 13/15
JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa
JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa Versio: Julkaistu: pp.kk.2010 Voimassaoloaika: pp.kk.20xx SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 SOVELTAMISALA 3 3 TERMIT JA MÄÄRITELMÄT 3 4 YKSILÖINTITUNNUKSISTA
LisätiedotISO OID-yksilöintitunnuksen käytön kansalliset periaatteet sosiaali- ja terveysalalla
Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet Matti Mäkelä Jari Lehtonen TUTKIMUS ISO OID-yksilöintitunnuksen käytön kansalliset periaatteet sosiaali- ja terveysalalla 1 2011 Kirjoittajat ja THL ISBN 978-952-245-427-0
Lisätiedot14.2.2007 versio 1.0
sosiaali- ja terveysalalla 14.2.2007 1 (20) ISO OID-yksilöintitunnuksen käytön kansalliset periaatteet sosiaali- ja terveysalalla 14.2.2007 versio 1.0 Hyväksytty Koodistopalvelun johtoryhmässä 14.2.2007
LisätiedotInspire-kohdetunnisteet
Inspire-kohdetunnisteet INSPIRE-tietotuotteet 30.8.2010 Esa Tiainen MML 3.9.2010 Sisältö INSPIRE-tunnisteet Tunnisteiden hallinta Olemassaolevien tunnusjärjestelmien käyttäminen 3.9.2010 2 INSPIRE -paikkatietoaineistojen
LisätiedotJHS 187 Tunnussuositusten koontisuositus
JHS 187 Tunnussuositusten koontisuositus Versio: 1.0 Julkaistu: 10.4.2014 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit ja lyhenteet... 2 5 Tunnussuositukset...
LisätiedotPysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen
Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen Arkistopalvelut uuteen nousuun 15.9.2015 Esa-Pekka Keskitalo, orcid.org/0000-0002-4411-8452 URN:NBN:fi-fe2015091511591 Sisältö Millaisista tunnuksista on puhe?
LisätiedotJHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi
JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi Versio: 1.0 Julkaistu: 2.9.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Paikallisen tunnuksen luominen tietokantaan
LisätiedotJHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät
JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät Versio: 1.1 Julkaistu: 15.10.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Soveltamisala...1 3 Viittaukset...2 4 Toimipaikka-
LisätiedotYksilöintitunnisteet sosiaalihuollossa
Yksilöintitunnisteet sosiaalihuollossa Selvitys SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Suomen Kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotHyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa -työryhmän kokous 25.8.2017 Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tausta Tavoitteena
LisätiedotJHS 109 Huoneiston tunniste
JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 109 Huoneiston tunniste Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Soveltamisala... 1 2 Huoneiston tunnisteen antaminen...
LisätiedotJHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus
JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus Versio: 17.08.2016 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 3
LisätiedotValtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.
Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.2006 Mikkeli Normatiiviset vaatimukset ja lähteet lait standardit julkaisut
LisätiedotPerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot
1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN
Lisätiedot17.9.2012 Juha Tretjakov. Oppijanumero ja käyttäjien tunnistaminen
17.9.2012 Juha Tretjakov Oppijanumero ja käyttäjien tunnistaminen Käyttäjähallinta Käyttäjän tunnistus Käyttäjän yksilöinti Käyttäjätunnuksena sähköpostiosoite Salasanojen kelpoisuustarkistus Suomalainen
LisätiedotLiite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen
LisätiedotSISÄLTÖ JOHDANTO... 2 TAUSTA ja TAVOITTEET... 2 MÄÄRITELMÄT... 3 PYSYVÄT TUNNISTEET... 4 ESIMERKIT, SKENAARIOT, CASET?... 6 TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET...
SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 TAUSTA ja TAVOITTEET... 2 MÄÄRITELMÄT... 3 PYSYVÄT TUNNISTEET... 4 ESIMERKIT, SKENAARIOT, CASET?... 6 TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET... 6 JOHDANTO Yleisjohdanto. Lainsäädäntö. TAUSTA ja TAVOITTEET
LisätiedotYhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu )
Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu ) Miika Alonen miika.alonen@csc.fi Petri Roponen petri.roponen@vrk.fi Kansallinen koodistopalvelutyöpaja Kick off 29.5.2017 Väestörekisterikeskus,
LisätiedotJuha Tretjakov Oppijanumero ja käyttäjien yksilöinti
Juha Tretjakov 18.3.2014 Oppijanumero ja käyttäjien yksilöinti Käyttäjähallinta ja yksilöinti Käyttäjän yksilöinti Suomalainen oppijanumero Oppilaitosten opiskelijanumerot Henkilötunnus HETU Sähköinen
LisätiedotLiite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen
LisätiedotJHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus
JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus Versio: 1. palautekierroksen versio 8.11.2013 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit
LisätiedotJHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi
JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi Versio: 2014-11-10 Julkaistu: Voimassaoloaika: 1 Johdanto... 1 2 Paikallisen tunnisteen luominen tietokantaan... 1 3 Yksilöivän
LisätiedotLiite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös
LisätiedotSosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto
Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto 1 Esityksen sisältö Asiakirjastandardin lähtökohdat Suunnitteluperiaatteet
LisätiedotHyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Tunnus/tunnistekäytänteet julkisessa hallinnossa Valmisteleva työpaja 27.3.2017 Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Työpajan
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotKansallinen koodistojen siirtoformaatti
Kansallinen koodistojen siirtoformaatti Miika Alonen miika.alonen@csc.fi 6.9.2017 Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki 1. Kansallisen siirtoformaatin tarve 2. Siirtoformaatin tietomalli 3.
LisätiedotUusi rakennusluokitus 2018 väestötietojärjestelmässä. Maistraatin tietoisku Palvelupäällikkö Tommi Niemi Väestörekisterikeskus
Uusi rakennusluokitus 2018 väestötietojärjestelmässä Maistraatin tietoisku 20.8.2019 Palvelupäällikkö Tommi Niemi Väestörekisterikeskus Käsiteltävät asiat Uusi rakennusluokitus Uusi luokitus julkaistu
LisätiedotJHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus
JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)
EU_REK 1 EUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia) Haen oleskeluoikeuden rekisteröintiä Koskee myös Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia (UlkL
LisätiedotOLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)
EU_KORTTI 1 OLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia) Haen oleskelukorttia Haen pysyvää oleskelukorttia
LisätiedotKorkeakoulujen yhteentoimivuusmalli
Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen
LisätiedotHenkilön yksilöinnin uudistus , Sami Kivivasara Henkilön yksilöinnin tulevaisuus (HETU) -seminaari ja työpajat
Henkilön yksilöinnin uudistus 23.3.2018, Sami Kivivasara Henkilön yksilöinnin tulevaisuus (HETU) -seminaari ja työpajat Esityksen sisältö 1. Yleisiä lähtökohtia 2. Työryhmän tehtävät ja tavoitteet 3. Toimintamallin
LisätiedotRekisteriseloste Poimu Host & Design Oy SIVU 1 / 5 REKISTERISELOSTE VOIMAAN
Rekisteriseloste 1.1.2015 Poimu Host & Design Oy SIVU 1 / 5 REKISTERISELOSTE VOIMAAN 1.1.2015 Rekisteriseloste 1.1.2015 Poimu Host & Design Oy SIVU 2 / 5 Rekisteriseloste Rekisterinpitäjä Nimi: Poimu Host
Lisätiedot4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa
4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat
LisätiedotJHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia
LisätiedotOhjeistus. Hyväksytty pilotointia varten 2008-04-17 1 (13) Virtu - Määrittely. Attribuuttien muodostamisen ohjeistus
2008-04-17 1 (13) Virtu - Määrittely Attribuuttien muodostamisen ohjeistus 2008-04-17 2 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Yhteiset luottamusverkoston attribuutit... 4 3 Uuden attribuutin muodostaminen
LisätiedotPalveluprosessien tietomallit ja masterdatan hallinta SOA ympäristössä
Palveluprosessien tietomallit ja masterdatan hallinta SOA ympäristössä Timo Itälä TKK IIR 22.4.2009 Agenda SOA ja MDM? Toimintaprosessit ja niiden tietomallit Masterdata Palveluarkkitehtuuri ja masterdata
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotNimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Aila Taura p. 050 351 8256 Marjut Malo-Siltanen p. 040 801 6776 ja Jaana Rimpi-Muhonen p.
Henkilötietolain (523/99) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE 1. Rekisterinpitäjä (tarvittaessa eli jos rekisterinpitäjällä ei toimipaikkaa EU:n alueella, myös edustaja) Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi
LisätiedotJHS XXX: Maakuntien palveluluokitus
JHS XXX: Maakuntien palveluluokitus Versio: 30.10.2017 Julkaistu: XX.XX.20XX Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 3 4 Termit ja lyhenteet... 4 5
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...
LisätiedotKysely pysyvistä ja ainutlaatuisista tunnisteista
Kysely pysyvistä ja ainutlaatuisista tunnisteista Tässä kyselyssä kartoitetaan julkisen hallinnon viranomaisten sekä muiden toimijoiden käytäntöjä ja tarpeita, jotka liittyvät tietoaineistojen ja -kohteiden
LisätiedotPalvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19
1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1
LisätiedotURI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1)
URI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1) Keskustelutilaisuus JHS-suositusluonnoksesta Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Kai Koistinen 19.11.2014 Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi
LisätiedotJHS 146 Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus
JHS 146 Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus Versio: 1.2 5.10.2012 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1
LisätiedotKOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2010 K(2010)19 lopullinen KOMISSION SUOSITUS annettu 13.1.2010, jäsenvaltioiden välisestä suojatusta sähköisestä tiedonvaihdosta niiden myöntämien kuljettajakorttien ainutkertaisuuden
LisätiedotJoonas Mäkinen. Käyttäjähallinnan esittely 13.12.2012
Joonas Mäkinen Käyttäjähallinnan esittely 13.12.2012 Opintopolku-palvelu monessa mukana Sisäiset tarpeet ja riippuvuudet: Toteutettavat palvelut (näitä koskevat osaprojektit: KSHJ, ALPE, AIKU) OPH:n omat
LisätiedotYTI Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa. Mikael Vakkari
YTI Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa Mikael Vakkari 27.9.2017 Asettamispäätös tausta Asettamispäätös: Tavoitteena on tukea julkisen hallinnon digitalisoitumiskehitystä ja tehostaa erityisesti toimintatapojen
LisätiedotTaipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon
Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotPinot, jonot, yleisemmin sekvenssit: kokoelma peräkkäisiä alkioita (lineaarinen järjestys) Yleisempi tilanne: alkioiden hierarkia
Pinot, jonot, yleisemmin sekvenssit: kokoelma peräkkäisiä alkioita (lineaarinen järjestys) Yleisempi tilanne: alkioiden hierarkia Kukin alkio (viite) talletettuna solmuun (node) vastaa paikan käsitettä
LisätiedotTätä ohjekirjaa sovelletaan 20.1.2014 alkaen.
Tarkennukset Danske B ankin tarjoamaan Tunnistuspalveluun Tätä ohjekirjaa sovelletaan 20.1.2014 alkaen. 1. JOHDANTO Danske Bankin Tunnistuspalvelussa palveluntarjoaja voi tunnistaa luotettavasti Danske
LisätiedotJHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku
JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 1.11.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardisalkku...
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.5.2019 C(2019) 3557 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 16.5.2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää käyttötoiminta ja liikenteen hallinta
LisätiedotPaikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt
Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt 11.12.2009 Pasi Pekkinen Maanmittauslaitos / Myyntipalvelut etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Inspire: säädökset ja suositukset Lainsäädäntö Inspire -direktiivi
LisätiedotPaikkatiedon yksilöivät tunnukset. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari
Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari 18.5.2017 Tervetuloa koulutukseen! 18.5.2017 Claudia Bergroth & Kai Koistinen INSPIRE-sihteeristö Muutamia käytännön
LisätiedotTietojen kuvaukset. Versio Kohde Attribuutti Selitys. Yhtio. Kaupparekisterin antama yritys- ja yhteisötunnus.
Tietojen kuvaukset Versio 0.1 8.3.2018 Kohde Attribuutti Selitys Yhtio ytunnus paatoiminimi oikeudellinenmuoto yritysmuotoytj olotila rakenteistuspvm muutospvm osakeluetteloosakehuoneistorekisterissa osakeluettelonsiirtymispvm
LisätiedotJulkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus
Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Keskustelutilaisuus 22.10.2008, Kansallismuseon auditorio Lasse Akselin TietoEnator lasse.akselin@tietoenator.com Sisällys Johdanto Nimeämissäännöt Skeemojen
LisätiedotREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10
REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 7.6.2011 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Salon kaupunki liikuntapalvelut
LisätiedotREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10
Salon kaupunki, 8.2.2019 3479/07.01.01.02.00/2018 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 10.12.2018 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä.
LisätiedotTätä ohjekirjaa sovelletaan 01.05.2009 alkaen. Ohjeeseen on lisätty tietoa avainversioista ja avainten vaihtamisesta
Tarkennukset Samp o Pankin tarjoamaan Tunnistus palveluun Tätä ohjekirjaa sovelletaan 01.05.2009 alkaen. Ohjeeseen on lisätty tietoa avainversioista ja avainten vaihtamisesta 1. JOHDANTO Sampo Pankin Tunnistuspalvelussa
LisätiedotJHS XXX Luokitusten koontisuositus
JHS XXX Luokitusten koontisuositus 12.11.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3 1.4 Hankkeen
LisätiedotToukokuu REACH-asetuksen mukaan rekisteröijien on maksettava ainoastaan niistä tiedoista, joita he todella tarvitsevat rekisteröintiä varten:
1 (5) Asiakirja Kustannusten jakaminen niiden muiden rekisteröijien kanssa, Johdanto REACH-asetuksen mukaan rekisteröijien on maksettava ainoastaan niistä tiedoista, joita he todella tarvitsevat rekisteröintiä
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Viestit Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Tietojen toimittaminen Skeemat Viestit Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Viestit 2 (14) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 12.6.2017 Dokumentti
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 6 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 6 Ke 29.3.2017 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot B-puun muunnelmia Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 6 Ke 29.3.2017 2/31 B-puu
LisätiedotSalassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu
JHS 147 Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu Julkaistu: 28.11.2000 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisältö 1 TAUSTAA 1.1 Suosituksen tarkoitus 1.2 Asiakirjojen ja tietojen luokittelu
LisätiedotKanTa HL7 -HelpDeskin kysymykset ja vastaukset 2011
1 (11) KanTa HL7 -HelpDeskin kysymykset ja vastaukset 2011 Dokumentin muutoshistoria Versio Pvm Tekijä / hyväksyjä Kuvaus 0.1 14.01.2010 Pekka Rinne Vuoden 2011 KanTa HL7 HelpDesk dokumentti luotu. 1.0
LisätiedotHuoneistotietojärjestelmä
Huoneistotietojärjestelmä ASREK-hanke / 26.10.2018 ja 14.12.2018 Esitys sisältää tämän hetken käsityksen käyttöön tulevista toimintamalleista. Ne edellyttävät lainsäädäntömuutoksia, joista ei vielä ole
LisätiedotLiite C: Rakennuslupatietojen mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite C: Rakennuslupatietojen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Rakennuslupasuosituksen tausta... 2 1.2
LisätiedotYhteentoimivuusvälineistö
Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme
LisätiedotLuonnos eams-rakenteeksi
JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotJHS XXX Koodistot ja luokitukset
JHS XXX Koodistot ja luokitukset Versio:15.9.2011 Luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Taustaa... 2 1.2 Suosituksen tavoitteet... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotASPA asiakaspalautteen käsittely ja raportointi järjestelmä
www.openspace.fi 1 ASPA asiakaspalautteen käsittely ja raportointi järjestelmä ASPA on kehitetty asiakaspalautteen joustavaan käsittelyyn yrityksen tai yhteisön toiminnan kehittämiseksi. Asiakaspalautteen
LisätiedotTEO:n varmennepalvelut - tilannekatsaus
TEO:n varmennepalvelut - tilannekatsaus Järjestelmäasiantuntija Antti Partanen TEO varmenne-workshop 18.1.2008 TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKESKUS ESITYKSEN SISÄLTÖ TEO:n varmennepalvelut TEO:n ammattivarmennekortti
LisätiedotPalautekooste ja työryhmän vastine: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen
kooste ja työryhmän vastine: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen 31.8.2015 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 5 - Väestörekisterikeskus - Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10
Salon kaupunki 3470/07.01.01.02.00/2018 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 9.2.2017 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä
LisätiedotTässä ohjeessa kerrotaan, miten 7.1.2015 alkaen käyttöönotettavaan AIPAL aikuiskoulutuksen palautejärjestelmään myönnetään käyttöoikeuksia.
AIPAL-KÄYTTÖOHJE 7.1.2015 1(6) Näyttötutkinnon järjestäjän AIPAL-koulutustoimijan pääkäyttäjälle TERVETULOA AIPAL - KOULUTUSTOIMIJAN PÄÄKÄYTTÄJÄKSI! Tässä ohjeessa kerrotaan, miten 7.1.2015 alkaen käyttöönotettavaan
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Tietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot 2 (10) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0
LisätiedotRakennusliitto ry, ruotsinkielisenä Byggnadsförbundet rf:n ammattiosasto
Rakennusliitto ry, ruotsinkielisenä Byggnadsförbundet rf:n ammattiosasto Aloitustunnus 19907982 1. Jäsenyhdistyksen etusivu on osoitteessa https://yhdistysilmoitus.prh.fi/etusivu2.htx 2. Sääntömuutosta
LisätiedotTTS:n lämpöyrittäjärekisteri
TTS:n lämpöyrittäjärekisteri Tietosuojaseloste Päivitetty: 31.05.2019 1. Yleistä Tällä tietosuojaselosteella annetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (jäljempänä tietosuoja-asetus) sekä tietosuojalain
LisätiedotTietojen lataaminen SOTE-organisaatiorekisteristä omiin tietojärjestelmiin
OHJE 1(5) Tietojen lataaminen stä omiin tietojärjestelmiin Taustaa THL - ä käytetään sähköisten lääkemääräysten ja potilasasiakirjojen yksilöintiin, tallentamiseen ja luovuttamiseen reseptikeskuksesta
LisätiedotY-TUNNUKSEN HAKEMINEN OSASTOLLE
Y-TUNNUKSEN HAKEMINEN OSASTOLLE Yritys- ja yhteisötunnus eli Y-tunnus on Patentti- ja rekisterihallituksen tai Verohallinnon yritykselle ja yhteisölle antama tunnus. Y-tunnus yksilöi yrityksen. Jos osastolla
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden
LisätiedotSosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta Riikka Huttunen Suunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion Yliopisto 1 11.5.2009 Sisältö
LisätiedotREKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN
Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet
LisätiedotPerusilmoitus yhdistysrekisteriin
Yhdistys- ja säätiöasiat Käyntiosoite: Arkadiankatu 6 A, HELSINKI Postiosoite: PL 1190, 00101 HELSINKI Puhelin: 029 509 5959 Faksi: 029 509 5328 Pohjola FI53 5000 0121 5011 82 OKOYFIHH Päätöksen postitusosoite
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotSivu x/x Laatimispvm: 27.1.2009 Päivitetty/tarkastettu: 27.11.2013
HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Sivu x/x Laatimispvm: 27.1.2009 Päivitetty/tarkastettu: 27.11.2013 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä.
LisätiedotJHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen
JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3
LisätiedotNeljä innovaatiota - Kansallinen maastotietokanta tutuksi. Webinaari Ohjelmapäällikkö Risto Ilves
Neljä innovaatiota - Kansallinen maastotietokanta tutuksi Webinaari 20.3.2018 Ohjelmapäällikkö Risto Ilves Sisältö Maastotietokannan hajautettu ylläpito Paikkatiedon laatuvahti KMTK:n pysyvä ID Kansallinen
LisätiedotApuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen
Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄ JA YHTEYSHENKILÖ REKISTERIÄ KOSKEVISSA ASIOISSA Rekisterinpitäjä: Tmi ML-hahmoterapia Yhteyshenkilö: Mikko Lounela Puh:
REKISTERINPITÄJÄ JA YHTEYSHENKILÖ REKISTERIÄ KOSKEVISSA ASIOISSA Rekisterinpitäjä: Tmi ML-hahmoterapia Yhteyshenkilö: Mikko Lounela Puh: 0505490789 Sp: mikko.lounela@hahmoterapia.com REKISTERIN NIMI Tmi
LisätiedotREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10
REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm:.31.5.2018 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Kokkolan kaupunki/ kaupunkiluvitus
LisätiedotPalautekooste: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen
Palautekooste: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen 24.6.2015 1. Organisaatio - Väestörekisterikeskus - Työ- ja elinkeinoministeriö - Espoon kaupunki - Tilastokeskus
LisätiedotToiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen
Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee
Lisätiedot