JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa
|
|
- Elli Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa Versio: Julkaistu: pp.kk.2010 Voimassaoloaika: pp.kk.20xx SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 SOVELTAMISALA 3 3 TERMIT JA MÄÄRITELMÄT 3 4 YKSILÖINTITUNNUKSISTA JA YKSILÖINTIJÄRJESTELMISTÄ Kohteiden yksilöinnistä Nimiavaruuksista Koodistoista Yksilöintitunnuksiin liittyvistä vaatimuksista Yksilöintijärjestelmistä Yksilöintitunnuksen muodostamisvastuu 7 5 OID YKSILÖINTIJÄRJESTELMÄ JA SUOSITUS SEN KÄYTÖSTÄ Suosituksen periaatteista OID-yksilöintitunnuksen rakenne Kohteen yksilöintitunnuksen (lehden) liittäminen OID-puuhun Koodistojen yksilöinti ja koodiarvojen esittäminen Y-tunnusten perusteella muodostetun Suomen OID-alipuun rakenne 10 6 OID-YKSILÖINTITUNNUKSEN HALLINNOINNIN NÄKÖKOHTIA Vastuutaho ja vastuun jakaminen Yksilöintitunnusten elinkaaren hallinta Tunnusgeneraattorit Tukirekisterit Esimerkkejä OID-yksilöintitunnuksen käytöstä 14 1/15
2 7 OPASTAVAT TIEDOT Liitteet 15 2/15
3 1 Johdanto Organisaatioiden välisen tietojenvaihdon ja yhteiskäyttöisten rekistereiden ja arkistojen käytön yleistyessä on entistäkin tärkeämmäksi noussut tarve organisaatioiden antamille, mutta myös organisaatioiden ulkopuolella yksikäsitteisille yksilöintitunnuksille. Yleisesti käytettyjä yksilöintijärjestelmiä ovat mm. ISO OID 1, URI (Universal Resource Identifier) 2 tai sen kaltaiset URN (Universal Resource Name) 3 tai URL (Universal Resource Locator) 4 sekä UUID (Universally Unique Identifier) 5. Tässä JHS-suosituksessa käsitellään ISO OID -standardin mukaisen yksilöintijärjestelmän käyttöä julkishallinnossa. Muita yksilöintijärjestelmiä on esitelty suosituksen liitteessä 2. 2 Soveltamisala ISO OID-yksilöintitunnuksen käyttö on perusteltua tapauksissa, joissa jo olemassa oleviin yksilöintikäytäntöihin tarvitaan nykyistä laajempi yksilöitävyys (esimerkiksi järjestelmän sisäinen yksilöintitunnus pitää saada yksikäsitteiseksi kansallisella tai kansainvälisellä tasolla organisaatiorajat ylittävä tiedonvaihto tai organisaation eri järjestelmien välinen tiedonvaihto). Tähän kategoriaan kuuluu myös käytössä olevien yksilöintijärjestelmien tuominen OID-rakenteeseen (esim. Y-tunnus). Joillakin toimialoilla voi olla sitova päätös tietyn yksilöintijärjestelmän käyttämisestä. Esimerkiksi terveydenhuollossa on kansallisesti sovittu ISO OID-yksilöintijärjestelmän käytöstä mm. potilasasiakirjojen yksilöintiin. Suomen OID-yksilöintitunnusten alipuun juurta ja sen yksilöimää nimiavaruutta hallinnoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. SFS:n hallinnoiman Suomen OID-alipuun rakenne ja hallinnointi on määritelty standardissa SFS 5971 ISO OID-yksilöintitunnukset 6. Tämä JHS-suositus antaa tarkentavia ohjeita ISO OID-yksilöintitunnusten hallinnoinnista ja käytöstä SFS:n hallinnoimassa Suomen OID-alipuussa ( x) ja erityisesti sen yrityksille ja yhteisöille Y-tunnuksen perusteella varatussa alipuussa ( x). Suositukset ovat yleispäteviä kaikille toimialoille. Tätä suositusta tarkentavia toimialakohtaisia suosituksia ja ohjeita tulisi laatia, mikäli toimialan yksilöintitoiminnan ohjaus sitä vaatii esimerkiksi yhdenmukaisen toimintatavan saavuttamiseksi. Toimialakohtaisten suositusten ja ohjeiden tulee olla yhteensopivia standardin SFS 5971 ja tämän JHSsuosituksen kanssa. 3 Termit ja määritelmät ISO OID kohteen yksilöintitunnus (ISO OID object identifier) Kansainvälisesti vain yhteen kohteeseen liitettävä numeroiden ja pisteiden muodostama merkkijono, joka yksilöi kyseisen kohteen yksiselitteisesti ISO/IEC :2002-standardin mukaisessa yksilöintijärjestelmässä. Kohde (object) Yksilöitävissä eli nimettävissä ja rekisteröitävissä oleva fyysinen tai abstrakti kokonaisuus tai kokonaisuuden osa. Lähderekisteri Lähderekisteri on kohteeseen liittyvä alkuperäinen tietolähde, jossa ylläpidetään kohteeseen liittyviä tietoja 1 OID (Object Identifier) 2 URI (Universal Resource Identifier) 3 URN (Universal Resource Name) 4 URL (Universal Resource Locator) 5 UUID (Universally Unique Identifier) 6 SFS 5971 ISO OID yksilöintitunnukset 3/15
4 ja josta tietoa usein kopioidaan toisiin tietovarantoihin. Esimerkiksi henkilötunnusten lähde on Väestötietojärjestelmä. Nimiavaruus (Namespace) Nimiavaruus on loogisesti yhteenkuuluvien yksikäsitteisten tunnusten muodostama abstrakti joukko tai kokoelma. Notaatio (notation) Käytetty merkintätapa. Solmu (node) Tietorakenteen kohta, jossa siihen liittyy alemman tason rakenteita (Atk-sanakirja 2004). Toimipaikka Toimipaikalla tarkoitetaan tässä suosituksessa maantieteellisesti paikallista toimialayksikköä, joka on yhden yhteisön tai yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotanto- tai palveluja tuottava yksikkö. Useimmat yritykset ja yhteisöt ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yhteisöillä tai yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä voivat toimia eri aloilla. Tunnus (identifier) Kohteelle annettava yksilöivä ominaisuus. Tunnusgeneraattori Manuaalinen tai automatisoitu järjestelmä, joka muodostaa tunnuksia yksikäsitteisyyden takaavalla menetelmällä (algoritmilla). Vastuutaho Nimiavaruudesta ja/tai sen tunnusgeneraattorista vastaava taho, joka huolehtii muodostettavien yksilöintitunnusten vaatimustenmukaisuudesta ja ylläpidosta. Y-tunnus Viranomaisten yritykselle ja yhteisölle antama tunnus, joka korvaa ennen käytössä olleen kaupparekisterinumeron, säätiörekisterinumeron ja LY-tunnuksen. Y-tunnuksessa eli yritys- ja yhteisötunnuksessa on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki eli se on muotoa Y- tunnus yksilöi yrityksen, mutta tunnuksesta sinänsä ei voi päätellä, onko yritystä rekisteröity, vaan tieto pitää aina erikseen tarkistaa. (Valtioneuvoston asetus yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä /288 3 :ssä.). 4 Yksilöintitunnuksista ja yksilöintijärjestelmistä 4.1 Kohteiden yksilöinnistä Tietojenkäsittely, manuaalinen tai automatisoitu, tarkastelee erilaisia kohteita, näiden ominaisuuksia (attribuutteja) ja kohteiden välisiä suhteita. Kohteella tarkoitetaan esimerkiksi pysyviä kohteita (entiteettejä), joista esimerkkejä ovat henkilöt, yritykset, organisaatiot ja niiden osat, toimipaikat, tuotteet, laitteet jne. Kohteet voivat olla myös toiminnassa esiintyviä tapahtumia ja niiden tuloksia kuvaavia tietoja. Tällaisia tapahtumia kuvaavia tietoja ovat esimerkiksi tilaus, toimitus, lasku, asiakaskäynti, asiakirja jne. Kohteita kuvaavien ominaisuustietojen tallentamista ja hakemista varten on olennaista voida yksilöidä näitä kohteita yksikäsitteisesti. Yksilöintiin käytetään yksilöintitunnusta (identifier). Yksilöintitunnus erottaa kohteen kaikista muista samanlaisista kohteista. Yksilöintitunnuksen avulla on mahdollista tallettaa kohteeseen liittyviä ominaisuustietoja ja noutaa niitä myöhemmin esille. Yksilöintitunnuksen voidaan sanoa olevan kohteen sellainen ominaisuus, jota ei ole millään muulla samanlaisella kohteella. 4/15
5 4.2 Nimiavaruuksista JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Samanlaisten kohteiden yksikäsitteisten yksilöintitunnusten muodostamaa joukkoa, joista vastaa yksi taho, kutsutaan nimiavaruudeksi. Kohteen yksilöintitunnukseen on tarpeen liittää myös nimiavaruuden yksilöintitunnus yksikäsitteisyyden takaamiseksi silloin, kun useamman tahon vastuulla on samanlaisten kohteiden yksilöinti. Esimerkiksi autojen rekisteritunnusten vastuutaho on Suomessa Ajoneuvohallintokeskus (AKE), joka vastaa suomalaisten ajoneuvojen rekisteritunnusten nimiavaruudesta. Suomen ulkopuolella on tarpeen varustaa ajoneuvo maatunnuksella, joka yksilöi sen nimiavaruuden, johon ajoneuvon rekisteritunnus kuuluu. Nimiavaruuteen kuuluvien kohteiden lisäksi myös itse nimiavaruudet ovat yksilöitäviä kohteita ja niidenkin yksilöintiin tarvitaan yksilöintitunnuksia. 4.3 Koodistoista Kohteita kuvaavat ominaisuustiedot, jotka voivat saada vain rajatun arvojoukon, voidaan koota luokitteluksi. Esimerkiksi henkilöt voidaan luokitella miehiin ja naisiin. Luokittelutieto on kohteen sellainen ominaisuus, joka voi olla usealla muullakin kohteella. Tietojenkäsittelyn helpottamiseksi on tapana käyttää koodistoja ilmaisemaan luokittelun mukaisia arvoja. Luetteloa koodiarvoista ja niitä vastaavista selitteistä on tapana kutsua koodistoksi. Selitteiden löytämistä ja ylläpitämistä varten myös koodistot on tarpeen yksilöidä yksikäsitteisesti. Koodistot siis ovat myös yksilöitäviä kohteita ja niidenkin yksilöintiin tarvitaan yksilöintitunnuksia. 4.4 Yksilöintitunnuksiin liittyvistä vaatimuksista Yksilöintitunnusten on täytettävä tiettyjä vaatimuksia, jotta ne voisivat palvella tehtäväänsä moitteettomasti. Tällaisia vaatimuksia ovat mm. Yksikäsitteisyys. Yksilöintitunnuksen tulee varmasti olla valitussa nimiavaruudessa, laajimmillaan maailmanlaajuisesti, yksikäsitteinen, ts. kahdella eri kohteella ei voi olla samaa yksilöintitunnuksen arvoa. Pysyvyys. Kohteelle annetun yksilöintitunnuksen tulee säilyä muuttumattomana kohteen koko elinkaaren ajan, vaikka kohteen muut ominaisuustiedot muuttuisivatkin. Ainutkertaisuus. Kerran annettua yksilöintitunnuksen arvoa ei anneta uudestaan toiselle kohteelle sillä alunperin yksilöidyn kohteen elinkaaren päättymisen jälkeenkään. Merkityksettömyys. Nimiavaruuden tunnusgeneraattorin kohteelle antamaan yksilöintitunnukseen ei liity mitään merkitystä, eikä annetusta yksilöintitunnuksesta pyritä päättelemään mitään merkitystä. Kaikki kohteeseen liittyvät muut ominaisuudet ilmaistaan muiden ominaisuustietojen avulla. Riittävyys. Valitun yksilöintitunnusten muodostamisjärjestelmän tulee tuottaa riittävä määrä yksikäsitteisiä tunnuksia. Yleensä tulisi varautua nimiavaruuteen, joka mahdollistaa yksilöintitunnusten kansallisen käytön. 4.5 Yksilöintijärjestelmistä Yksilöintitunnuksiin kohdistuvien vaatimusten täyttämiseksi käytetään erilaisia yksilöintijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on ohjeistaa ja tukea yksilöintitunnusten muodostamista ja hallinnointia. Yksilöintijärjestelmiin liittyviä käsitteitä esittää oheinen kuva 1. 5/15
6 Kuva 1 Nimiavaruus Käsitteitä ovat mm. seuraavat: Nimiavaruus on loogisesti yhteenkuuluvien yksikäsitteisten tunnusten muodostama abstrakti joukko tai kokoelma. Yksilöintitunnuksia käytetään yksilöimään nimiavaruuteen liitettyjä kohteita. Yksilöintitunnukset muodostetaan yksikäsitteisyyden takaavalla menetelmällä (algoritmilla), tunnus- tai numerogeneraattorilla. Käyttöä, muutosten toteuttamista ja hallinnointia varten yksilöintitunnukset viedään tukirekisteriin. Sinne viedään myös yksilöidyn kohteen muita ominaisuustietoja. Nimiavaruuksien yksilöintiin käytettävät OID-tunnukset viedään OID-rekisteriin. Sinne kirjataan myös nimiavaruuksien vastuutahot. Esimerkkinä yksilöintijärjestelmästä on Suomen väestörekisterijärjestelmä. Yksilöitävät kohteet ovat Suomen kansalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset henkilöt. Kohteen yksilöivä tunnus on henkilötunnus. Nimiavaruus muodostuu kaikista henkilötunnuksista. Henkilötunnusten muodostusalgoritmi perustuu syntymäpäivään ja päivän sisällä juoksevaan numeroon sekä tarkistusmerkkiin. Väestörekisterikeskus hallinnoi nimiavaruutta ja tunnusgeneraattoria, joka jakaa kyseiseen nimiavaruuteen kuuluvat tunnukset. Yksilöidyn kohteen eli Suomen kansalaisen muita attribuutteja ovat mm. nimi, syntymäpaikka, kotikunta, osoite jne. Tietojen hallinnointia varten attribuutteja ylläpidetään Väestötietojärjestelmässä (VTJ)7. VTJ on henkilötunnusten kansallinen lähderekisteri, jonka määrittämiä yksilöintitietoja käytetään monissa muissa rekistereissä, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmissä. Suomalaisen henkilötunnuksen osalta on todettava, että se ei täytä edellä esitettyä yksilöintitunnuksen merkityksettömyyden vaatimusta, koska henkilötunnuksesta on mahdollista päätellä henkilön syntymäaika ja sukupuoli. Henkilötunnusta on Suomessa pitkään käytetty henkilön todentamiseen, minkä vuoksi henkilötunnusta ei voida pitää julkisena yksilöintitietona. Henkilötunnuksen käytöstä on säädetty mm. henkilötietolaissa ja väestötietolaissa. Toinen esimerkki yksilöintijärjestelmästä on Suomen yritys- ja yhteisörekisteri. Nimiavaruus muodostuu yritys- ja yhteisötunnuksista eli Y-tunnuksista, joilla yksilöitävät kohteet ovat suomalaiset yritykset ja 7 Väestötietojärjestelmä 6/15
7 yhteisöt. Y-tunnus on julkinen yksilöintitieto. Y-tunnukset rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen sekä verohallinnon yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ)8, jossa ylläpidetään yrityksiin ja yhteisöihin liittyviä attribuuttitietoja. YTJ on Y-tunnusten kansallinen lähderekisteri, jonka määrittämiä yksilöintitietoja käytetään monissa muissa rekistereissä. Kuva 2 Nimiavaruuksien yksilöinti Y-tunnuksen nimiavaruuden kohteiden joukko käsittää suomalaiset yritykset. Laajemman nimiavaruuden tarve tulee esimerkiksi kansainvälisen kaupan yhteydessä. Mm. arvonlisäverovelvollisuuden toteamista varten on EU:n alueella käytössä arvonlisäverotunniste (ALV-numero). Suomalaisesta Y-tunnuksesta saadaan kansainvälisessä nimiavaruudessa toimiva ALV-numero lisäämällä alkuun kaksikirjaiminen maatunnus FI (lisäksi Y-tunnuksessa oleva väliviiva jätetään pois). Näin nimiavaruuden sisältämien kohteiden joukkoa voidaan laajentaa lisäämällä kohteen yksilöintitunnukseen nimiavaruuden yksilöintitunnus. Toisaalta voidaan sanoa, että esimerkin EU -nimiavaruuden kohteet ovat maakohtaisia nimiavaruuksia, jotka yksilöidään maatunnuksella. 4.6 Yksilöintitunnuksen muodostamisvastuu Yksilöintitunnusten muodostamisvastuulla on periaatteessa kolme erilaista mallia. Keskitetty vastuu on kyseessä, kun halutussa nimiavaruudessa on vain yksi vastuutaho ja tämän tunnusgeneraattori tuottaa kaikki nimiavaruuden yksilöintitunnukset. Esimerkkejä ovat mm. suomalaisten yritysten ja yhteisöjen Y-tunnus ja suomalaisten kansalaisten henkilötunnus tai suomalaisten kuntien kuntakoodi. Hajakeskitetty vastuu on kyseessä, kun yksilöintitunnusten muodostaminen on jaettu usealle vastuutaholle. Kullakin on oma nimiavaruutensa, jonka tunnusgeneraattorin algoritmi varmistaa yksikäsitteisyyden kyseisessä nimiavaruudessa. Siihen liitetään ylemmältä tasolta annettava nimiavaruuden yksilöivä tunnus. Näin voidaan jatkaa, kunnes ollaan hierarkiapuun juuressa globaalilla tasolla. Hajakeskitettyjä yksilöintijärjestelmiä ovat mm. IP-osoitteet ja OID-järjestelmä. Hajautettu vastuu on kyseessä, kun vastuutahoja on useita ja jokaisella on oma 8 Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä 7/15
8 tunnusgeneraattorinsa. Yksi menetelmä globaalin yksikäsitteisyyden varmistamiseksi on käyttää sellaista tunnusgeneraattorin algoritmia, joka tuottaa globaalisti yksikäsitteisiä tunnuksia. Esimerkkejä tällaisesta generaattorista ovat UUID- (Universally Unique Identifier) ja GUID (Globally Unique Identifier)-tunnukset. Näitä käytetään esimerkiksi ohjelmistokomponenttien yksilöintiin tietojärjestelmissä. Toinen menetelmä yksikäsitteisyyden varmistamiseen on tunnusten muodostaminen jollain tunnusgeneraattorilla ja selvittäminen globaalista rekisterijärjestelmästä, onko tunnus jo varattu vai vielä vapaa. Tällaisesta esimerkkinä on sähköpostiosoitteen tai www-domain -nimen rekisteröinti DNS-nimipalvelun avulla. 5 OID yksilöintijärjestelmä ja suositus sen käytöstä ISO OID -standardin mukaisten yksilöintitunnusten muodostamisen ja rekisteröinnin vastuu perustuu vastuun hierarkkiseen jakamiseen. Muodostamisvastuu jaetaan hierarkkisesti alenevasti, jolloin kukin solmu tarkoittaa muodostamisvastuun omaavaa tahoa. Yksilöintitunnuksia voidaan ajatella maailmanlaajuisena alaspäin laajenevana puurakenteena, jolla on globaalisti yksi juuri. Ylimpien tasojen hallinnoinnin vastuutahot on kuvattu standardissa ISO/IEC :2005. Kansainvälisten tahojen alapuolella ovat kansallisten vastuutahojen hallinnoimat alipuut. Suomen OID-alipuun juurta hallinnoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Se myöntää ja rekisteröi Suomen juuren alla olevien vastuutahojen yksilöintitunnukset. Nämä vastuutahot puolestaan hallinnoivat oman alipuunsa yksilöintitunnuksia ja voivat jakaa hallinnointivastuuta edelleen. Rekisteröinnissä vastuutaho antaa yksilöitävälle kohteelle nimen (yksilöivän tunnuksen) ja asettaa sen sitä tarvitsevien tahojen saataville. 5.1 Suosituksen periaatteista Suosituksen lähtökohtia ovat mm. Suomen Y-tunnusalipuussa tulee noudattaa tämän suosituksen ohjeita. Suositus antaa ohjeet organisaatiokohtaisen OID-alipuun hallintaan. OID-yksilöintijärjestelmän käyttö tuottaa yksilöintitunnuksia, jotka täyttävät edellä kuvatut vaatimukset yksikäsitteisyydestä, pysyvyydestä, ainutkertaisuudesta, merkityksettömyydestä ja riittävyydestä. Suosituksen toteuttaminen on kustannustehokasta: Yksilöintitunnukset ovat yksinkertaisia muodostaa, niiden hallinta on kevyttä ja ne vaativat vähän ylläpitoa. Tunnusten rakenteessa ja tunnusgeneraattorin algoritmissa käytetään vain sellaisia sääntöjä, jotka ovat välttämättömiä yksikäsitteisyyden aikaansaamiseksi (eli minimoidaan sääntöjen tulkinnassa tarvittava työ ja sekaannusten vaara). Pyritään muutoskestävyyteen minimoimalla tarve muuttaa tunnusten rakennesääntöjä tai tunnusgeneraattorin algoritmia tai lähtöarvoja, vaikka yksilöitävän kohteen ympäristö, kuten esimerkiksi organisaatiorakenteet, muuttuvat. Yksilöinnissä käytettävän tunnushierarkian ei tule heijastaa suoraan organisaation rakennetta, koska organisaatiorakenne on altis muutoksille. Suositus on mahdollisimman riippumaton toimialasta, jolla sitä sovelletaan. 5.2 OID-yksilöintitunnuksen rakenne Puun solmut ja lehdet varustetaan yksilöivillä kokonaislukutunnuksilla. Puun lehdet edustavat yksilöitäviä kohteita. Kohteen yksilöintitunnus muodostuu luettelemalla puun solmuille annetut kokonaislukutunnukset pisteillä erotettuina puun juuresta kohdetta edustavaan lehteen asti. Puun tietyn solmun voidaan ajatella edustavan tiettyä nimiavaruutta, jonka kohteet muodostuvat solmun alla olevien oksien päissä olevista solmuista tai lehdistä. Kunkin solmun edustamaa nimiavaruutta hallinnoi vastuutaho, joka voi vapaasti valita nimiavaruuden kohteiden yksilöintitunnusten muodostusalgoritmin. Kullakin nimiavaruudella on 8/15
9 täsmälleen yksi vastuutaho. Toisaalta yksi vastuutaho voi hallinnoida useampiakin nimiavaruuksia. Yksikäsitteinen, halutun kohteen yksilöivä ISO OID-yksilöintitunnus muodostuu puusta, jonka rakenne on seuraava: Yksilöintitunnuksen muodostava Puu = Juuri.Solmu.Solmu.,,,.Solmu.Lehti Juuri yksilöi puun alla olevan nimiavaruuden. Globaalisti yksikäsitteiset OID-yksilöintitunnukset lähtevät kansainvälisesti sovitusta yhteisestä juuresta. Solmu yksilöi nimiavaruuden, joka sisältää siihen liittyvien kohteiden yksilöintitunnukset. Lehti yksilöi nimiavaruuteen kuuluvan kohteen. Kohteita voivat olla: Pysyvät kohteet, kuten henkilöt, yritykset tai yhteisöt, organisaatiot tai niiden osat, toimipaikat, tuotteet, laitteet, esineet jne. Tapahtumiin liittyvät tiedot, kuten tilaukset, toimitukset, laskut, palvelutapahtumat, asiat, asiakirjat jne. Koodistot, jotka sisältävät luokituksia, sanastoja jne. Muut yksilöintiä tarvitsevat kohteet. Lehden yksilöimä kohde voi myös edustaa nimiavaruutta. Lehdestä voidaan muodostaa solmu lisäämällä sen perään piste, jonka jälkeen tulevat tässä uudessa nimiavaruudessa olevat yksilöitävät kohteet. Lähtökohtana on, että OID-tunnukset rekisteröidään OID-rekisteriin., johon viedään myös OID-tunnuksiin liittyviä attribuutteja. Esimerkki OID-rekisteristä löytyy osoitteesta Tunnus muodostuu positiivisista kokonaisluvuista (eivät sisällä etunollaa) tai nollasta, jotka erotetaan toisistaan pisteellä (esim. OID-yksilöintitunnus on Suomen juuri). Tietojärjestelmissä OIDyksilöintitunnuksille juuresta lehteen tulee varata vähintään 64 merkkiä. Tietojärjestelmissä käsiteltävän OID-tunnuksen esitysmuodon oikeellisuus yleensä tarkistetaan. 5.3 Kohteen yksilöintitunnuksen (lehden) liittäminen OID-puuhun Tietyissä tilanteissa OID-tunnuksella halutaan yksilöidä nimiavaruus, ja erikseen esittää nimiavaruuteen kuuluvan kohteen yksilöintitunnus. Esimerkiksi nimiavaruuden OID-tunnus voisi olla organisaation asiakirjadiaarin tunnus ja kohteen tunnus voisi olla asiakirjalle annettava tunnus. Paikallisessa käytössä asiakirjan tunnus riittää yksikäsitteiseen yksilöintiin, mutta kun asiakirja viedään esim. poikkiorganisatorisessa käytössä olevaan arkistoon, on asiakirjan tunnuksen yhteydessä ilmaistava kyseisen nimiavaruuden tunnus yksikäsitteisyyden takaamiseksi. Tarve nimiavaruuden ja siihen sisältyvän kohteen yksilöintitunnusten pitämiseen erillisinä voi tulla esimerkiksi siitä, että nimiavaruudessa käytettävät tunnukset eivät ole numeerisia. Kohteen tunnusta ei voi silloin liittää OID-puun loppuun lehdeksi, koska se ei täyttäisi OID-puun muotosääntöjä. Toisissa tilanteissa käytössä olevan tunnusjärjestelmän yksilöintitunnuksista halutaan muodostaa OID-puun solmuja. Yksi näistä tilanteista on Y-tunnusten sijoittaminen OID-puun solmuksi, jotta sen alle voidaan sijoittaa Y-tunnuksen haltijan vastuulla olevia nimiavaruuksia. Y-tunnus sisältää väliviivan ja voi alkaa nollalla, joten sitä ei sellaisenaan voi liittää OID-puun solmuksi. Y-tunnuksesta voidaan muokata OIDpuuhun kelpaava tunnus poistamalla siitä väliviiva ja mahdollinen etunolla vaarantamatta kuitenkaan sen yksikäsitteisyyttä. Vastaavasti henkilötunnuksesta on mahdollista muodostaa tarkoitukseen sopivalla algoritmilla kokonaan numeerinen esitysmuoto, joka olisi mahdollista sijoittaa OID-puuhun solmuksi. 9/15
10 5.4 Koodistojen yksilöinti ja koodiarvojen esittäminen Tietojärjestelmissä on tapana käyttää koodistoja luokittelemaan ja kuvaamaan erilaisia asioita. Koodattua tietoa käytettäessä organisaatioiden välisessä tietojenvaihdossa on tarpeen myös yksilöidä käytetty koodisto, josta koodiarvo on peräisin. 5.5 Y-tunnusten perusteella muodostetun Suomen OID-alipuun rakenne Suomen juuren OID-tunnus on SFS antaa yksilöintitunnukset tähän nimiavaruuteen kuuluville kohteille. SFS:n hallinnoiman Suomen OID-alipuun rakenne ja hallinnointi on määritelty standardissa SFS 5971 ISO OID yksilöintitunnukset 9. Suomen juuren (246) alle tulevat SFS:ltä varatut nimiavaruudet kuten esimerkiksi yritys- ja yhteisötunnus (Y-tunnus) (10), jonka vastuutaho on PRH, sekä henkilötunnus (21) sekä sähköinen asiointitunnus (22), joiden vastuutaho on VRK. Y-tunnuksen perusteella muodostetun OID-alipuun vastuutaho on ko. y-tunnuksen haltija, eli yritys tai yhteisö. Kuva 3 Yritys- ja yhteisökohtainen OID-alipuu, johon suositusta sovelletaan Y-tunnuksen perusteella muodostettujen OID-alipuiden yksilöintitunnusten hallinnassa tulee noudattaa seuraavia sääntöjä: Y-tunnuksen perusteella muodostetun OID-alipuun nimiavaruudet Y.0 ja siitä eteenpäin ovat vastuutahon (yrityksen, yhteisön) vapaasti käytettävissä. Näiden hallinnoinnissa suositellaan noudatettavaksi tämän suosituksen yleisiä periaatteita. 9 SFS 5971 ISO OID yksilöintitunnukset 10/15
11 Organisaatio voi siis käyttää OID-yksilöintiin omassa Y-tunnusalipuussaan mielivaltaisesti kaikkia nimiavaruuksia, ja muodostaa tarvittavia hierarkioita, eli syvempiä OID-alipuurakenteita. Toimialakohtaisesti voidaan käyttää tarkempia ohjeita, joita soveltavan organisaation tulee huolehtia niiden yhteensovittamisesta muuhun toimintaansa. Kuva 4 Y-tunnusalipuun nimiavaruudet (Y-tunnukset on muutettu OID-yhteensopiviksi) Vastuutaho voi esimerkiksi varata nimiavaruudet Y.1 alkaen juoksevasti tunnusgeneraattoreille riippumatta yksilöitävien kohteiden tyypistä. Tunnusgeneraattorit saisivat kukin oman nimiavaruuden, esim Y.1 (tunnusgeneraattori 1) Y.2 (tunnusgeneraattori 2) Y.3 (tunnusgeneraattori 3) jne. Tunnusgeneraattorien 1-3 yksilöimät kohteet (lehdet) saisivat yksilöintitunnukset seuraavasti: Y.1.1, Y.1.2, Y.1.3, jne Y.2.1, Y.2.2, Y.2.3, jne Y.3.1, Y.3.2, Y.3.3, jne. Varaamalla oma alipuu jokaiselle tunnusgeneraattorille voidaan varmistaa tunnusten riittävyys ja yksilöintitunnusavaruuden tehokas käyttö. 11/15
12 6 OID-yksilöintitunnuksen hallinnoinnin näkökohtia 6.1 Vastuutaho ja vastuun jakaminen OID-yksilöintitunnusten alipuun hallinnoinnin vastuutaho vastaa koko nimiavaruudestaan (so. siitä alipuusta, joka alkaa ylemmän vastuutahon antamasta solmusta) ja siihen kuuluvien kohteiden tunnusten yksikäsitteisyydestä. Hallinnointivastuuta ei ole välttämätöntä jakaa edelleen, mikäli vastuutahon yksilöintitarpeet kohdistuvat lukumäärältään vähäisiin nimiavaruuksiin, joissa on matala sisäinen hierarkia, eli nimiavaruudet sisältävät pääasiassa yksilöitäviä kohteita (lehtiä). Vastuutaho voi tarvittaessa jakaa hallinnointivastuuta omasta alipuustaan edelleen toiselle vastuutaholle. Vastuun jakamisen perusteena on yksilöintivastuun vieminen mahdollisimman lähelle yksilöitäviä kohteita (puun lehtiä) yksikäsitteisyyden varmistamiseksi ja tehokkaan operatiivisen toimintatavan mahdollistamiseksi. OID-yksilöintitunnusten nimiavaruus on ainutkertainen rajallinen resurssi, jonka riittävyys eri yksilöintitarpeisiin on varmistettava tarkoituksenmukaisella, mutta riittävällä hierarkialla. Vastuun jakaminen on useimmiten tarkoituksenmukaisinta toteuttaa manuaalisesti, mutta sen tukena tulee olla dokumentaatio tai tietojärjestelmä, josta alipuun rakenne ja vastuujako on saatavissa ajantasaisena ja yksikäsitteisenä tietona. Vastuutahon ollessa yritys, yhteisö tai muu organisaatio on sen usein tarkoituksenmukaista muodostaa omaan alipuuhunsa uusia nimiavaruuksia hallinnointivastuun jakamista varten. Nimiavaruuksien muodostamisessa tulee noudattaa kappaleessa 5.2 esitettyä periaatetta. Esimerkiksi kunta voi hallinnoida nimiavaruuttaan antamalla kullekin toimialalleen yksilöivän tunnuksen eli oman alipuun, esimerkiksi keskushallinto = 1, sivistystoimi = 2, sosiaali- ja terveystoimi = 3, tekninen ja ympäristötoimi = 4. Kuntien organisaatiot ja toimialat vaihtelevat suuresti, joten ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä käyttämään samoja toimialojen tunnuksia kaikissa kunnissa. Vastuutahon tulee olla tietoinen hallitsemansa alipuun vastuujaosta ja varmistaa, ettei yksilöintitunnusten hallinnoinnissa pääse syntymään yksilöinnin periaatteiden vastaisia toteutuksia tai nimiavaruuksien päällekkäisyyksiä esimerkiksi eri toimialojen mahdollisesti noudattamien erilaisten yksilöintikäytäntöjen tähden. Organisaatioiden tulee noudattaa alipuun hallinnassa ja jakamisessa edellä mainittuja periaatteita tarkentavia toimialakohtaisia suosituksia tai ohjeita, mikäli sellaisia on saatavissa. 6.2 Yksilöintitunnusten elinkaaren hallinta OID-yksilöintitunnusten elinkaaren hallintaa on määritelty standardissa SFS 5971 ISO OID yksilöintitunnukset. Erityisesti OID -yksilöintitunnuksilla nimettyjen rakenteiden muuttuessa kutakin alipuuta hallinnoivan tahon tehtävänä on varmistaa OID -yksilöintitunnusten yksikäsitteisyyden säilyminen. Rakenteiden muuttuessa punnitaan yksilöintijärjestelmän toteutuksen kustannustehokkuus. Yksilöintitunnusten hallintamallin muutoskestävyys säästää kustannuksia muutostilanteissa. Ideaalitilanteessa ei ole tarvetta muuttaa yksilöintitunnusten rakennesääntöjä, tunnusgeneraattorin algoritmia tai lähtöarvoja, kun yksilöitävän kohteen ympäristö muuttuu. Tähän voidaan päästä, kun yksilöitävien kohteiden OID- yksilöintitunnukset pidetään erillään yksilöitävien kohteiden keskinäisestä hierarkiasta ja kohteiden muista ominaisuuksista. Kaikki muutoksille alttiit yksilöitäviin kohteisiin liittyvät tiedot tulisi esittää attribuutteina, eikä yksilöintitunnuksen rakenteessa. Esimerkiksi organisaation yksiköiden suhdetta toisiinsa kuvataan sitä kuvaavalla ominaisuustiedolla, ei yksilöintitunnuksella. Kohteen attribuuttina voi olla tieto kohteen omistavasta organisaatiosta. Omistajan muuttuessa vastuutaho päivittää kohteen attribuuttitietoa, mutta yksilöintitieto voidaan säilyttää ennallaan. Jos vastuutahon Y-tunnus muuttuu, on suosituksena käyttää vastuutahon uuden Y-tunnuksen mukaan muodostettua OID-alipuuta kohteiden yksilöinnissä muutoshetkestä alkaen. Periaatteena on, että jo yksilöityjen kohteiden tunnuksia ei tule muuttaa. Yksilöintitunnuksia ei tule muuttaa kohteen ulkoisten ominaisuuksien muuttuessa eikä edes numeroavaruuden hallinnointivastuun vaihtuessa. Yksilöityihin kohteisiin saattaa olla yksilöintitunnukseen perustuvia (yksisuuntaisia) viittauksia useissa eri 12/15
13 tietojärjestelmissä, jolloin yksilöintitunnuksen muuttaminen toiseksi aiheuttaisi todennäköisesti hallitsemattomia tai työläästi hallittavia muutoksia useaan tietojärjestelmään. Jos kohde vaihtuu olemukseltaan kokonaan toiseksi, tunnuksen muuttaminen voi olla aiheellista. Vastuutaho päättää muutoksesta harkinnan perusteella. Vastuutaho voi antaa muutoksen yhteydessä mahdollisesti uudistetun yksilöintitunnusten hallinnointimallin mukaisia uuteen nimiavaruuteen annettavia yksilöintitunnuksia tietystä ajanhetkestä alkaen uusia kohteita yksilöitäessä. OID-yksilöintitunnuksen perusteella voi olla mahdollista päätellä paikallisesti eli yksilöinnin paikalliset hallinnointisäännöt tuntemalla yksilöintihetken vastuutaho, mutta tämä tieto ei välttämättä ole ajan tasalla tarkasteluhetkellä. Suosituksena on, että yksilöintitunnuksista ei pyritä päättelemään kohteen ominaisuuksia, vaan siihen tarkoitukseen käytetään jäljempänä kappaleessa 6.4 mainittuja tukirekistereitä. 6.3 Tunnusgeneraattorit Kutakin nimiavaruutta varten tarvitaan tunnusgeneraattori, joka tuottaa yksikäsitteisiä tunnuksia. Tunnusten muodostamiseen on tarkoituksenmukaista käyttää yksinkertaista ja selkeätä algoritmia. Tunnusgeneraattorit suositellaan toteutettavaksi mahdollisimman automaattisen toiminnan mahdollistavina ohjelmistoina tai tietojärjestelminä, koska usein jo yksilöitävien kohteiden lukumäärä ja yksilöintitapahtumille asetetut vasteajat sulkevat pois manuaalisen hallinnan mahdollisuuden. Tunnusten muodostamisessa suositeltavia näkökohtia ovat mm: Riittävyys: Tunnusgeneraattorin muodostamien tunnusten arvojoukko on riittävän suuri, ts. tunnukset eivät lopu kesken. Tunnusgeneraattorien käyttämien numeroavaruuksien riittävyys on suositeltavaa varmistaa riittävällä hierarkialla eli luomalla kullekin yksilöitävien kohteiden joukolle oma nimiavaruus. Kansallisten solmuluokkien alle tulee jokaiselle tunnusgeneraattorille varata oma nimiavaruus. Joissakin tapauksissa on nimiavaruuksia hallinnoitu saman yksilöintitunnuksen alla antamalla eri osa-alueille tietyt numerosarjat, esimerkiksi sadan välein. Tämä saattaa toimia, mutta ei ole suositeltavaa, koska a) numerosarja voi teoriassa loppua kesken ja b) kyseistä numeroavaruutta ja sen vastuutahoa ja muita attribuutteja on vaikea viedä numeroavaruuksien hallinnoinnissa käytettäviin rekistereihin, koska sovitut arvot sisältävällä numeroavaruudella itsellään ei ole yksilöivää tunnusta. Yksikäsitteisyys, pysyvyys ja ainutkertaisuus: Tunnusgeneraattorin antamat arvot ovat yksikäsitteisiä, ts. samaa tunnusta ei anneta uudestaan millekään toiselle kohteelle. Tästä on tärkeätä huolehtia myös erilaisten häiriötilanteiden ja niistä toipumisen yhteydessä. Ääriesimerkki on tunnuksia jakavan tietojärjestelmän pettäminen ja toiminnan siirtyminen käyttämään varajärjestelmää. Yksilöintitunnuksen rakenteen ja hallintamallin muutoskestävyys kohteen ympäristössä tapahtuville muutoksille tukee yksilöinnin kustannustehokasta toteutusta. Merkityksettömyys: Tunnusgeneraattorin antamiin arvoihin ei liity mitään semantiikkaa, eikä niistä pyritä päättelemään mitään ohjelmallisesti tai niitä katsomalla. Kaikki yksilöityihin kohteisiin liittyvät attribuutit, eli kohdetta luokittelevat tai kuvailevat tiedot, talletetaan tukirekistereihin, joista niitä voidaan käyttää esimerkiksi haettaessa tietyt ominaisuudet täyttävää yksilöityä kohdetta. Yhdenmukaisuus: Tunnusgeneraattorin algoritmien tulee noudattaa edellä mainittuja periaatteita tarkentavia toimialakohtaisia suosituksia tai ohjeita, mikäli sellaisia on saatavissa. 6.4 Tukirekisterit Yksilöintitunnusten muodostamista, hallinnointia ja käyttöä varten tarvitaan tukirekistereitä. Jokaista nimiavaruutta kohti tulee olla tukirekisteri, josta selviävät nimiavaruuteen liittyvät attribuutit sekä nimiavaruuteen kuuluvien kohteiden attribuutteja. Nimiavaruuteen liittyviä attribuutteja ovat mm. Alipuun OID-tunnus (globaaliin juureen saakka) esim Vastuutaho (organisaatio, yhteyshenkilöt, yhteystiedot). 13/15
14 Viittaus ylemmän tason vastuutahoon (Y-tunnuksen haltija), joka on antanut hallinnoimastaan alipuusta yhden haaran (.1) vastuutaholle hallittavaksi. Tukirekisterin on hyvä sisältää myös tiedot oman puun (ulkoistus) tai alipuun vastuun jakamisesta toisille tahoille. Tukirekisterissä tulisi tätä varten olla viittaus tai viittaukset alemman tason vastuutahoihin, joille alipuun hallinnoija on jakanut omasta alipuustaan nimettyjen alipuiden hallinnointivastuun, esim ja Kuvaus tunnusgeneraattorista. Kuvaus yksilöitävistä kohteista, esim. niiden luokitus. Yksi tukirekisteri voi sisältää useamman kuin yhden nimiavaruuden tiedot. Esimerkiksi yritys voi pitää yllä tukirekisteriä, josta käyvät ilmi kaikkien ko. yrityksen Y-tunnusalipuun nimiavaruuksien tiedot. Ideaalitilanteessa tukirekisterit olisivat hierarkkisesti ketjutettavissa olevia sähköisiä verkkopalveluita, jolloin nimiavaruuksien hallinnointivastuuta olisi mahdollista seurata lehdistä solmujen kautta juureen saakka. Nimiavaruuksien seuraaminen toiseen suuntaan, juuresta solmujen kautta lehtiin, olisi myös mahdollista toteuttaa, mutta näkymän syvyyttä rajoittavat todennäköisesti organisaatioiden väliset hallinnointialueiden rajat ja niihin kytketyt pääsyoikeudet. Esimerkiksi kunnalla tulee olla OID-yksilöintitunnusten hallinnan tukirekisteri, josta selviää kunnan nimiavaruuteen kuuluvat toimialat ja näiden yksilöintitunnukset. Kullakin toimialalla puolestaan voi olla oma rekisterinsä omista toimipaikoistaan. 6.5 Esimerkkejä OID-yksilöintitunnuksen käytöstä Esimerkkejä erityyppisten kohteiden kuten asiakirjojen, järjestelmien ja toimipaikkojen yksilöinnistä on annettu suosituksen liitteessä 1. 7 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh (09) 16001, sähköposti: jhs-sihteeri@jhs-suositukset.fi JHS-järjestelmän verkkosivut: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry PL 116, HELSINKI puh. (09) sähköposti: sfs@sfs.fi OID-yksilöintitunnusten osalta lisätietoja: OID-yksilöintijärjestelmä Wikipediassa: Tietoja kansainvälisestä OID-hakemistosta: 14/15
15 7.1 Liitteet Liite 1: Esimerkkejä OID-yksilöintitunnuksen käytöstä Liite 2: Esimerkkejä yksilöintijärjestelmistä Liite 3: Muutokset edelliseen JHS 159 suosituksen versioon 15/15
JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa
JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 17.6.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 JOHDANTO 3 2 SOVELTAMISALA 3 3 TERMIT JA MÄÄRITELMÄT
LisätiedotISO OID-yksilöintitunnuksen käytön kansalliset periaatteet sosiaali- ja terveysalalla
Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet Matti Mäkelä Jari Lehtonen TUTKIMUS ISO OID-yksilöintitunnuksen käytön kansalliset periaatteet sosiaali- ja terveysalalla 1 2011 Kirjoittajat ja THL ISBN 978-952-245-427-0
LisätiedotYksilöintitunnisteet sosiaalihuollossa
Yksilöintitunnisteet sosiaalihuollossa Selvitys SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Suomen Kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Lisätiedot14.2.2007 versio 1.0
sosiaali- ja terveysalalla 14.2.2007 1 (20) ISO OID-yksilöintitunnuksen käytön kansalliset periaatteet sosiaali- ja terveysalalla 14.2.2007 versio 1.0 Hyväksytty Koodistopalvelun johtoryhmässä 14.2.2007
LisätiedotInspire-kohdetunnisteet
Inspire-kohdetunnisteet INSPIRE-tietotuotteet 30.8.2010 Esa Tiainen MML 3.9.2010 Sisältö INSPIRE-tunnisteet Tunnisteiden hallinta Olemassaolevien tunnusjärjestelmien käyttäminen 3.9.2010 2 INSPIRE -paikkatietoaineistojen
LisätiedotJHS 187 Tunnussuositusten koontisuositus
JHS 187 Tunnussuositusten koontisuositus Versio: 1.0 Julkaistu: 10.4.2014 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit ja lyhenteet... 2 5 Tunnussuositukset...
LisätiedotPysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen
Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen Arkistopalvelut uuteen nousuun 15.9.2015 Esa-Pekka Keskitalo, orcid.org/0000-0002-4411-8452 URN:NBN:fi-fe2015091511591 Sisältö Millaisista tunnuksista on puhe?
LisätiedotHyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa -työryhmän kokous 25.8.2017 Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tausta Tavoitteena
LisätiedotJHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät
JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät Versio: 1.1 Julkaistu: 15.10.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Soveltamisala...1 3 Viittaukset...2 4 Toimipaikka-
LisätiedotJHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi
JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi Versio: 1.0 Julkaistu: 2.9.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Paikallisen tunnuksen luominen tietokantaan
LisätiedotYhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu )
Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu ) Miika Alonen miika.alonen@csc.fi Petri Roponen petri.roponen@vrk.fi Kansallinen koodistopalvelutyöpaja Kick off 29.5.2017 Väestörekisterikeskus,
Lisätiedot17.9.2012 Juha Tretjakov. Oppijanumero ja käyttäjien tunnistaminen
17.9.2012 Juha Tretjakov Oppijanumero ja käyttäjien tunnistaminen Käyttäjähallinta Käyttäjän tunnistus Käyttäjän yksilöinti Käyttäjätunnuksena sähköpostiosoite Salasanojen kelpoisuustarkistus Suomalainen
LisätiedotJuha Tretjakov Oppijanumero ja käyttäjien yksilöinti
Juha Tretjakov 18.3.2014 Oppijanumero ja käyttäjien yksilöinti Käyttäjähallinta ja yksilöinti Käyttäjän yksilöinti Suomalainen oppijanumero Oppilaitosten opiskelijanumerot Henkilötunnus HETU Sähköinen
LisätiedotJHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus
JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus Versio: 1. palautekierroksen versio 8.11.2013 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit
LisätiedotSISÄLTÖ JOHDANTO... 2 TAUSTA ja TAVOITTEET... 2 MÄÄRITELMÄT... 3 PYSYVÄT TUNNISTEET... 4 ESIMERKIT, SKENAARIOT, CASET?... 6 TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET...
SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 TAUSTA ja TAVOITTEET... 2 MÄÄRITELMÄT... 3 PYSYVÄT TUNNISTEET... 4 ESIMERKIT, SKENAARIOT, CASET?... 6 TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET... 6 JOHDANTO Yleisjohdanto. Lainsäädäntö. TAUSTA ja TAVOITTEET
LisätiedotJHS 109 Huoneiston tunniste
JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 109 Huoneiston tunniste Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Soveltamisala... 1 2 Huoneiston tunnisteen antaminen...
LisätiedotJHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus
JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus Versio: 17.08.2016 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 3
LisätiedotPerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot
1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN
LisätiedotValtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.
Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.2006 Mikkeli Normatiiviset vaatimukset ja lähteet lait standardit julkaisut
LisätiedotJHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi
JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi Versio: 2014-11-10 Julkaistu: Voimassaoloaika: 1 Johdanto... 1 2 Paikallisen tunnisteen luominen tietokantaan... 1 3 Yksilöivän
LisätiedotKansallinen koodistojen siirtoformaatti
Kansallinen koodistojen siirtoformaatti Miika Alonen miika.alonen@csc.fi 6.9.2017 Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki 1. Kansallisen siirtoformaatin tarve 2. Siirtoformaatin tietomalli 3.
LisätiedotHenkilön yksilöinnin uudistus , Sami Kivivasara Henkilön yksilöinnin tulevaisuus (HETU) -seminaari ja työpajat
Henkilön yksilöinnin uudistus 23.3.2018, Sami Kivivasara Henkilön yksilöinnin tulevaisuus (HETU) -seminaari ja työpajat Esityksen sisältö 1. Yleisiä lähtökohtia 2. Työryhmän tehtävät ja tavoitteet 3. Toimintamallin
LisätiedotSosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto
Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto 1 Esityksen sisältö Asiakirjastandardin lähtökohdat Suunnitteluperiaatteet
LisätiedotLiite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös
LisätiedotPalveluprosessien tietomallit ja masterdatan hallinta SOA ympäristössä
Palveluprosessien tietomallit ja masterdatan hallinta SOA ympäristössä Timo Itälä TKK IIR 22.4.2009 Agenda SOA ja MDM? Toimintaprosessit ja niiden tietomallit Masterdata Palveluarkkitehtuuri ja masterdata
LisätiedotHyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Tunnus/tunnistekäytänteet julkisessa hallinnossa Valmisteleva työpaja 27.3.2017 Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Työpajan
LisätiedotKorkeakoulujen yhteentoimivuusmalli
Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen
LisätiedotJHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus
JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön
LisätiedotJHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia
LisätiedotOhjeistus. Hyväksytty pilotointia varten 2008-04-17 1 (13) Virtu - Määrittely. Attribuuttien muodostamisen ohjeistus
2008-04-17 1 (13) Virtu - Määrittely Attribuuttien muodostamisen ohjeistus 2008-04-17 2 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Yhteiset luottamusverkoston attribuutit... 4 3 Uuden attribuutin muodostaminen
LisätiedotLiite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotJHS XXX: Maakuntien palveluluokitus
JHS XXX: Maakuntien palveluluokitus Versio: 30.10.2017 Julkaistu: XX.XX.20XX Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 3 4 Termit ja lyhenteet... 4 5
LisätiedotJHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku
JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 1.11.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardisalkku...
LisätiedotUusi rakennusluokitus 2018 väestötietojärjestelmässä. Maistraatin tietoisku Palvelupäällikkö Tommi Niemi Väestörekisterikeskus
Uusi rakennusluokitus 2018 väestötietojärjestelmässä Maistraatin tietoisku 20.8.2019 Palvelupäällikkö Tommi Niemi Väestörekisterikeskus Käsiteltävät asiat Uusi rakennusluokitus Uusi luokitus julkaistu
LisätiedotPalvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19
1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1
LisätiedotJHS XXX Koodistot ja luokitukset
JHS XXX Koodistot ja luokitukset Versio:15.9.2011 Luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Taustaa... 2 1.2 Suosituksen tavoitteet... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit
LisätiedotTätä ohjekirjaa sovelletaan 20.1.2014 alkaen.
Tarkennukset Danske B ankin tarjoamaan Tunnistuspalveluun Tätä ohjekirjaa sovelletaan 20.1.2014 alkaen. 1. JOHDANTO Danske Bankin Tunnistuspalvelussa palveluntarjoaja voi tunnistaa luotettavasti Danske
LisätiedotURI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1)
URI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1) Keskustelutilaisuus JHS-suositusluonnoksesta Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Kai Koistinen 19.11.2014 Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi
LisätiedotLiite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen
LisätiedotTätä ohjekirjaa sovelletaan 01.05.2009 alkaen. Ohjeeseen on lisätty tietoa avainversioista ja avainten vaihtamisesta
Tarkennukset Samp o Pankin tarjoamaan Tunnistus palveluun Tätä ohjekirjaa sovelletaan 01.05.2009 alkaen. Ohjeeseen on lisätty tietoa avainversioista ja avainten vaihtamisesta 1. JOHDANTO Sampo Pankin Tunnistuspalvelussa
LisätiedotPaikkatiedon yksilöivät tunnukset. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari
Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari 18.5.2017 Tervetuloa koulutukseen! 18.5.2017 Claudia Bergroth & Kai Koistinen INSPIRE-sihteeristö Muutamia käytännön
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden
LisätiedotOLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)
EU_KORTTI 1 OLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia) Haen oleskelukorttia Haen pysyvää oleskelukorttia
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)
EU_REK 1 EUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia) Haen oleskeluoikeuden rekisteröintiä Koskee myös Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia (UlkL
LisätiedotJulkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus
Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Keskustelutilaisuus 22.10.2008, Kansallismuseon auditorio Lasse Akselin TietoEnator lasse.akselin@tietoenator.com Sisällys Johdanto Nimeämissäännöt Skeemojen
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotHuoneistotietojärjestelmä
Huoneistotietojärjestelmä ASREK-hanke / 26.10.2018 ja 14.12.2018 Esitys sisältää tämän hetken käsityksen käyttöön tulevista toimintamalleista. Ne edellyttävät lainsäädäntömuutoksia, joista ei vielä ole
LisätiedotPaikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt
Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt 11.12.2009 Pasi Pekkinen Maanmittauslaitos / Myyntipalvelut etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Inspire: säädökset ja suositukset Lainsäädäntö Inspire -direktiivi
LisätiedotJHS XXX Luokitusten koontisuositus
JHS XXX Luokitusten koontisuositus 12.11.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3 1.4 Hankkeen
LisätiedotNimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Aila Taura p. 050 351 8256 Marjut Malo-Siltanen p. 040 801 6776 ja Jaana Rimpi-Muhonen p.
Henkilötietolain (523/99) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE 1. Rekisterinpitäjä (tarvittaessa eli jos rekisterinpitäjällä ei toimipaikkaa EU:n alueella, myös edustaja) Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi
LisätiedotKanTa HL7 -HelpDeskin kysymykset ja vastaukset 2011
1 (11) KanTa HL7 -HelpDeskin kysymykset ja vastaukset 2011 Dokumentin muutoshistoria Versio Pvm Tekijä / hyväksyjä Kuvaus 0.1 14.01.2010 Pekka Rinne Vuoden 2011 KanTa HL7 HelpDesk dokumentti luotu. 1.0
LisätiedotIBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ
IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ 5.7.2015 1 IBAN JA BIC maksujenvälityksessä Sisällysluettelo 1 IBAN... 2 1.1 Rakenne... 2 1.2 Validointi... 2 1.3 Käyttö... 3 1.3.1 IBAN saapuvissa maksuissa... 3 1.3.2
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotJHS 146 Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus
JHS 146 Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus Versio: 1.2 5.10.2012 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 6 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 6 Ke 29.3.2017 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot B-puun muunnelmia Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 6 Ke 29.3.2017 2/31 B-puu
LisätiedotYhteentoimivuusvälineistö
Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme
Lisätiedot4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa
4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat
LisätiedotTietojen kuvaukset. Versio Kohde Attribuutti Selitys. Yhtio. Kaupparekisterin antama yritys- ja yhteisötunnus.
Tietojen kuvaukset Versio 0.1 8.3.2018 Kohde Attribuutti Selitys Yhtio ytunnus paatoiminimi oikeudellinenmuoto yritysmuotoytj olotila rakenteistuspvm muutospvm osakeluetteloosakehuoneistorekisterissa osakeluettelonsiirtymispvm
LisätiedotJHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen
JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3
LisätiedotJoonas Mäkinen. Käyttäjähallinnan esittely 13.12.2012
Joonas Mäkinen Käyttäjähallinnan esittely 13.12.2012 Opintopolku-palvelu monessa mukana Sisäiset tarpeet ja riippuvuudet: Toteutettavat palvelut (näitä koskevat osaprojektit: KSHJ, ALPE, AIKU) OPH:n omat
LisätiedotREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10
REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 7.6.2011 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Salon kaupunki liikuntapalvelut
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄ JA YHTEYSHENKILÖ REKISTERIÄ KOSKEVISSA ASIOISSA Rekisterinpitäjä: Tmi ML-hahmoterapia Yhteyshenkilö: Mikko Lounela Puh:
REKISTERINPITÄJÄ JA YHTEYSHENKILÖ REKISTERIÄ KOSKEVISSA ASIOISSA Rekisterinpitäjä: Tmi ML-hahmoterapia Yhteyshenkilö: Mikko Lounela Puh: 0505490789 Sp: mikko.lounela@hahmoterapia.com REKISTERIN NIMI Tmi
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Viestit Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Tietojen toimittaminen Skeemat Viestit Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Viestit 2 (14) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 12.6.2017 Dokumentti
LisätiedotYTI Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa. Mikael Vakkari
YTI Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa Mikael Vakkari 27.9.2017 Asettamispäätös tausta Asettamispäätös: Tavoitteena on tukea julkisen hallinnon digitalisoitumiskehitystä ja tehostaa erityisesti toimintatapojen
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotInformointiasiakirja varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan tallennettavista varhaiskasvatus asiakkaiden tiedoista
Informointiasiakirja varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan tallennettavista varhaiskasvatus asiakkaiden tiedoista Kunnat ja kuntayhtymät sekä Opetushallitus toimivat yhteisrekisterinpitäjinä kansallisessa
LisätiedotToiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen
Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee
LisätiedotAvoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,
LisätiedotHenkilötunnus ja henkilön yksilöinti Maarit Huotari, Lainsäädäntöneuvos Omadata tiedonhallinnan käsitteenä ja säädösympäristö -seminaari
Henkilötunnus ja henkilön yksilöinti 29.11.2017 Maarit Huotari, Lainsäädäntöneuvos Omadata tiedonhallinnan käsitteenä ja säädösympäristö -seminaari Tausta: miksi selvitys tehdään? Nykytila: Henkilötunnuksen
LisätiedotY-TUNNUKSEN HAKEMINEN OSASTOLLE
Y-TUNNUKSEN HAKEMINEN OSASTOLLE Yritys- ja yhteisötunnus eli Y-tunnus on Patentti- ja rekisterihallituksen tai Verohallinnon yritykselle ja yhteisölle antama tunnus. Y-tunnus yksilöi yrityksen. Jos osastolla
LisätiedotCopyright 1999-2012 Basware Corporation. All rights reserved. Pikaopas toimittajille Supplier Portal (Toukokuu 2013)
Copyright 1999-2012 Basware Corporation. All rights reserved. Pikaopas toimittajille Supplier Portal (Toukokuu 2013) 1 Rekisteröityminen ja sisäänkirjautuminen Sinun täytyy kirjautua Supplier Portal -sovellukseen,
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Tietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot 2 (10) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti. (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
4.1.2017 L 1/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1, annettu 3 päivänä tammikuuta 2017, menettelyistä vesikulkuneuvojen
LisätiedotKysely pysyvistä ja ainutlaatuisista tunnisteista
Kysely pysyvistä ja ainutlaatuisista tunnisteista Tässä kyselyssä kartoitetaan julkisen hallinnon viranomaisten sekä muiden toimijoiden käytäntöjä ja tarpeita, jotka liittyvät tietoaineistojen ja -kohteiden
Lisätiedotluontipvm = tämä päivä muutospvm:n = tyhjä paattymispvm = tyhjä menee lakannut tilaan. paattymispvm = tämä päivä muutos = olemassaolo päättynyt
Ehdotus maakuntakaavapaikkatietokohteiden elinkaarisäännöiksi HAME Nämä elinkaarisäännöt on laadittu noudattaen JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset -suosituksen liitteen 3:n ohjeita ja periaatteita
LisätiedotJHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa
JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 6 To Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 6 To 28.3.2019 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2019 Luento 6 To 28.3.2019 2/30 B-puu 40 60 80 130 90 100
LisätiedotLuonnos eams-rakenteeksi
JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,
LisätiedotYTI selvitys: Pysyvät tunnisteet julkisessa hallinnossa. Mikael Vakkari
YTI selvitys: Pysyvät tunnisteet julkisessa hallinnossa Mikael Vakkari 27.2.2018 Asettamispäätös tausta Asettamispäätös: Tavoitteena on tukea julkisen hallinnon digitalisoitumiskehitystä ja tehostaa erityisesti
LisätiedotREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10
Salon kaupunki, 8.2.2019 3479/07.01.01.02.00/2018 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 10.12.2018 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä.
LisätiedotNimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen
Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet Kuvailun tiedotuspäivä 26.3.2014 Maarit Huttunen 1 Nimiauktoriteetit Auktoriteettivalvonnan avulla luodaan yhdenmukaiset ohjeelliset muodot tietokantaan ja käytetään
LisätiedotRekisteriseloste Poimu Host & Design Oy SIVU 1 / 5 REKISTERISELOSTE VOIMAAN
Rekisteriseloste 1.1.2015 Poimu Host & Design Oy SIVU 1 / 5 REKISTERISELOSTE VOIMAAN 1.1.2015 Rekisteriseloste 1.1.2015 Poimu Host & Design Oy SIVU 2 / 5 Rekisteriseloste Rekisterinpitäjä Nimi: Poimu Host
LisätiedotPinot, jonot, yleisemmin sekvenssit: kokoelma peräkkäisiä alkioita (lineaarinen järjestys) Yleisempi tilanne: alkioiden hierarkia
Pinot, jonot, yleisemmin sekvenssit: kokoelma peräkkäisiä alkioita (lineaarinen järjestys) Yleisempi tilanne: alkioiden hierarkia Kukin alkio (viite) talletettuna solmuun (node) vastaa paikan käsitettä
LisätiedotNeljä innovaatiota - Kansallinen maastotietokanta tutuksi. Webinaari Ohjelmapäällikkö Risto Ilves
Neljä innovaatiota - Kansallinen maastotietokanta tutuksi Webinaari 20.3.2018 Ohjelmapäällikkö Risto Ilves Sisältö Maastotietokannan hajautettu ylläpito Paikkatiedon laatuvahti KMTK:n pysyvä ID Kansallinen
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.5.2019 C(2019) 3557 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 16.5.2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää käyttötoiminta ja liikenteen hallinta
Lisätiedot- Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen (linkitetty) tietomalli
1 2 3 4 - Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen (linkitetty) tietomalli 5 - kokonaisuus tunnetaan myös nimellä semanttisen yhteentoimivuuden viitekehys - Yhteentoimivuutta tukeva (tieto)arkkitehtuuri kokoaa
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotVEROHALLINTO ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA TIETUEKUVAUS 2016
VEROHALLINTO 15.02.2017 1.0 ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA TIETUEKUVAUS 2016 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA... 2 3 ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA... 2 4 TIETOJEN
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotTaipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon
Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili
LisätiedotTTS:n lämpöyrittäjärekisteri
TTS:n lämpöyrittäjärekisteri Tietosuojaseloste Päivitetty: 31.05.2019 1. Yleistä Tällä tietosuojaselosteella annetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (jäljempänä tietosuoja-asetus) sekä tietosuojalain
LisätiedotPäätös. Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 158/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain, sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain sekä väestötietojärjestelmästä
LisätiedotTietojen lataaminen SOTE-organisaatiorekisteristä omiin tietojärjestelmiin
OHJE 1(5) Tietojen lataaminen stä omiin tietojärjestelmiin Taustaa THL - ä käytetään sähköisten lääkemääräysten ja potilasasiakirjojen yksilöintiin, tallentamiseen ja luovuttamiseen reseptikeskuksesta
LisätiedotPalautekooste ja työryhmän vastine: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen
kooste ja työryhmän vastine: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen 31.8.2015 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 5 - Väestörekisterikeskus - Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely 2 (7) Versiohistoria Versio Päivämäärä
LisätiedotToukokuu REACH-asetuksen mukaan rekisteröijien on maksettava ainoastaan niistä tiedoista, joita he todella tarvitsevat rekisteröintiä varten:
1 (5) Asiakirja Kustannusten jakaminen niiden muiden rekisteröijien kanssa, Johdanto REACH-asetuksen mukaan rekisteröijien on maksettava ainoastaan niistä tiedoista, joita he todella tarvitsevat rekisteröintiä
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.05 Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely 2 (8) Versiohistoria Versio Päivämäärä
LisätiedotJHS Koodistot ja luokitukset suositusluonnoksen esittely. Keskustelutilaisuus
JHS Koodistot ja luokitukset suositusluonnoksen esittely Keskustelutilaisuus 8.9.2011 Suosituksen rakenne 1 Johdanto 1.1 Taustaa 1.2 Suosituksen tavoitteet 2 Soveltamisala 3 Termit ja määritelmät 4 Julkisen
Lisätiedot