EU:n VAKAUSJÄRJESTELYT JA SUOMI - mitä, miksi ja millä osuudella?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n VAKAUSJÄRJESTELYT JA SUOMI - mitä, miksi ja millä osuudella?"

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kansainvälisten asioiden sihteeristö Nvm. Martti Salmi EU:n VAKAUSJÄRJESTELYT JA SUOMI - mitä, miksi ja millä osuudella? Kuinka suuria Suomen kokonaisvastuut ovat? Seuraavassa on esitetty koontitaulukko vuoden 2008 alkaneen finanssikriisin ja sitä seuranneen euroalueen velkakriisin aiheuttamista kokonaisvastuista Suomelle. Suomen hallitus ja eduskunta ovat antaneet sitoumuksen lainan myöntämisestä Islannille, Latvialle ja Kreikalle sekä lainatakauksen myöntämisestä Irlannille. Näistä maista Latvia on ilmoittanut, että ei todennäköisesti tule lainaa tarvitsemaan. Mahdolliset tulevat päätökset lainan myöntämisestä lainamuotoista apua pyytävälle EUjäsenmaalle edellyttävät aina eduskunnan erillisellä päätöksellä saatua hyväksyntää, ts. valtioneuvoston (hallituksen) oma päätös ei riitä niiden toimeenpanemiseksi. Suomelta ei ole pyydetty, eikä todennäköisesti tulla pyytämäänkään avustusmuotoista apua EU-maiden kesken, vaan kyseessä on aina lainamuotoinen apu, joka tulee maksaa takaisin ennalta sovitussa aikataulussa. EU-maiden kesken toimeenpantavat operaatiot eroavat näiltä osin merkittävästi mm. Suomen kehitysavun puitteissa toimeenpantavasta toiminnasta. Milj. euroa Vuosi IMF EU/euroalue Yhteensä Suomen vastuut max josta maksettu Suomen osuus a b a+b c d c / (a+b) Islanti ,8 % Latvia ,8 % Kreikka ,3 % Irlanti ,1 % Yhteensä ,5 % ERVV ,1 % ERVM ,6 % Yhteensä ,2 % EVM ,7 % 1 päivitetty vain ERVV:n takausosuus Taulukko 1. Käynnissä olevat lainoitusohjelmat ja euroalueen kriisijärjestelmät Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto Valtiovarainministeriö Puh tai (vai-

2 2 (8) IMF:n sekä EU:n omien varojen enimmäismäärään perustuvan ERVM:n osalta Suomen vastuuta ei voida erottaa IMF:n ja EU-budjetin kautta tapahtuvaan muuhun toimintaan liittyvästä vastuusta, minkä johdosta nämä laskennalliset suureet on jätetty pois taulukosta. Suomen osuuksien osalta kyse on siis niistä summista, joille on erikseen haettu eduskunnan hyväksyntä. EVM:n osalta lopullinen päätös tulee eduskunnan hyväksyttäväksi kesällä 2011 (mikäli seuraava hallitus päättää sitä eduskunnalle esittää). Eri lyhenteiden merkitykset on selitetty seuraavissa vastauksissa. Mikä Euroopan vakausmekanismi EVM on? Eurooppa-neuvosto on päättänyt lisätä seuraavan kohdan EU:n perussopimuksen 136 artiklaan: "Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, voivat perustaa vakausmekanismin, joka aktivoidaan, jos se on välttämätöntä koko euroalueen vakauden turvaamiseksi. Mahdollisen pyydetyn rahoitustuen myöntämiselle mekanismin puitteissa asetetaan tiukat ehdot." Tästä päätöksestä johtuen EU-maat ovat ilmaisseet olevansa yhtä mieltä siitä, että euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden on perustettava pysyvä vakausmekanismi: Euroopan vakausmekanismi (EVM). EVM aktivoidaan vain, jos se on välttämätöntä koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. EVM ottaa hoitaakseen nykyisten väliaikaisjärjestelyn eli Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM) tehtävät kesäkuun 2013 jälkeen. EVM:n rahoitustukea annetaan soveltaen tiukkaa ehdollisuutta makrotalouden sopeutusohjelman ja valtion velan kestävää tasoa koskevan huolellisen analyysin mukaisesti. Komissio ja IMF toteuttavat analyysin yhdessä EKP:n kanssa. Tukea saavan jäsenvaltion edellytetään ottavan käyttöön asianmukainen yksityissektorin osallistumismuoto. EVM:n tosiasiallinen lainanantokyky tulee olemaan 500 miljardia euroa. Euroopan rahoitusvakausvälineen ja EVM:n välisen siirtymävaiheen aikana yhteenlaskettu lainanantokyky ei ylitä tätä määrää. EVM voidaan aktivoida ainoastaan tilanteessa, jossa se yksimielisesti katsotaan välttämättömäksi koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. EVM:n nopean toimintakyvyn varmistamiseksi sille on tarpeen luoda vahva pääomarakenne, joka perustuu 80 mrd. euron suuruiseen maksettuun pääomaan, jota täydentävät enintään 620 mrd. euron suuruiset korotusvaltuudet ja takaukset. Rakenne poikkeaa selvästi nykyjärjestelystä, joka perustuu vain euromaiden antamiin takauksiin. Suomi on pitänyt vakausmekanismille sovittua pääomarakennetta toimivana ratkaisuna. Viiden vuoden kuluessa 80 miljardin euron suuruiseksi kasvatettava maksettu pääoma tuo mekanismille uskottavuutta, jota nykyiseltä rahoitusvakausvälineeltä (ERVV) on puuttunut. Maksetulle pääomalle saadaan vipuvaikutusta ja pääoman lisäksi tarvittavat korotusvaltuudet jäävät näin vastaavasti pienemmiksi. Suomen osalta EVM:n perustaminen merkitsee valtion talousarviossa 288 miljoonan euron pääomasijoitusta vuosittain ajanjaksolla Budjetin kehysmenettelyssä pääomasijoitukset kuuluvat kehysten ulkopuolisiin menoihin, eli tämä menoerä ei pienennä eri hallinnonalojen käytettävissä olevia määrärahakehyksiä. EVM sijoittaa saamansa pääoman korkeimman luottoluokituksen arvopapereihin ja tulouttaa saadut korkotuotot takaisin

3 3 (8) jäsenmaille joko vuosittain tai, lainoitusohjelman ollessa käynnissä, tämän ohjelman päätösvaiheessa. Mrd. Jakoavain Maksettu pääoma Korotusvaltuus / takaukset Yhteensä Saksa % Ranska % Italia % Espanja % Alankomaat % Belgia % Kreikka % Itävalta % Portugali % Suomi % Irlanti % Slovakia % Slovenia % Luxembourg % Kypros % Viro % Malta % Yhteensä % Taulukko 1. Euromaiden osuudet EVM:n pääomarakenteesta Mitä Euroopan rahoitusvakausväline ja Euroopan vakauttamismekanismi ovat? Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakauttamismekanismi (ERVM) ovat EU:n nykyisiä kriisinhallintavälineitä. Ne ovat voimassa kesäkuuhun 2013 asti, jonka jälkeen uusi EVM korvaa ne. ERVV:n käynnissä olevan Irlannin lainaohjelman jo maksettujen erien hallinnointi ja takaisinmaksu tapahtuu kuitenkin edelleen ERVV:n puitteissa ja näiltä osin ERVV lakkautetaan vasta sitten, kun viimeinenkin lainaerä on maksettu takaisin ja niistä saatu korkohyöty on tuloutettu jäsenmaille, kuten Suomelle. Miten Suomen vastuut suhteutuvat muiden EU-maiden vastuisiin? Suomen suhteellinen osuus euroalueen kriisijärjestelmästä käy ilmi seuraavan sivun kuviosta, jossa on esitetty tulevan EVM:n pääomarakenteen jakautuminen eri euromaiden kesken.

4 4 (8) Alankomaat 5.72 % Kreikka 2.82 % Muut 1.13 % Espanja % Saksa % Irlanti 1.59 % Portugali 2.51 % Italia % Itävalta 2.78 % Suomi 1.80 % Belgia 3.48 % Slovakia 0.82 % Ranska % Kuvio 1. EVM:n pääomarakenteen jakautuminen euromaiden kesken Mikseivät ei-euromaat kuten Ruotsi ja Tanska ole mukana EVM:n pääomittamisessa? EVM voi myöntää tukilainaa vain euromaalle, joten on luonnollista, että ne maat, jotka eivät voi järjestelystä hyötyä, eivät ole mukana myöskään sen rahoittamisessa. Ei-euromaiden osallistuminen vakausmekanismin toimintaan on aina mahdollista samaan tapaan kuin Iso- Britannia, Ruotsi ja Tanska jo nyt osallistuvat Irlannin lainoitusohjelmaan. Mikäli euron ulkopuolinen maa liittyy euroalueeseen, tulee sen maksaa myös oma osuutensa EVM:n pääomaan. Miksei Slovakia osallistu näihin järjestelyihin? Eikö Suomi voisi toimi samoin? Slovakian hallitus ilmoitti kesällä 2010, että Slovakia sanoutuu yksipuolisesti irti osallistumisesta Kreikan lainoitusohjelmaan. Muiden euromaiden kesken päätettiin tällöin, että Slovakian osuus Kreikan lainasta jätetään maksamatta, ts. muiden jäsenvaltioiden osuuksia ei kasvatettu tästä poisjäännistä johtuen. Slovakian Kreikka-lainaa koskevan irtisanoutumisen jälkeen euromaiden kesken on tehty merkittäviä päätöksiä ERVV:n perustamisesta (heinäkuu 2010), ERVV:n aktivoimisesta Irlannin tukemiseksi jäsenmaiden takausten avulla (marraskuu 2010) sekä viimeiseksi pysyvän vakausmekanismi EVM:n perustamisesta. Kaikki euromaat ovat olleet mukana näissä päätöksissä, eli myös Slovakia on osallistunut täydellä osuudellaan kaikkiin euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi tehtyihin päätöksiin kesän 2010 jälkeen. Slovakian osuus Irlannille tukemiseksi annetuista takauksista on 410 miljoonaa euroa. Tämä on osa Slovakian hallituksen ja parlamentin hyväksymästä, yhteensä enintään 4,4 mrd. euron suuruisesta takauslupauksesta ERVV:lle.

5 5 (8) Slovakian hallitus ja parlamentti ovat siis päätyneet arvioon, jonka mukaan Slovakian mukanaolo EU:n kriisijärjestelyissä on Slovakian kokonaisetu huomioiden perusteltua. Suomen hallituksella on tästä asiasta samankaltainen näkemys, minkä lisäksi Suomi on pitänyt perusteltuna myös Kreikan lainaohjelmaan osallistumista yhdessä muiden euromaiden kanssa. Mitä kantaa Suomi on ajanut näissä neuvotteluissa? Suomi on vakauspakettiin liittyen korostanut kolmea peruslähtökohtaa: 1) Ei yhteisvastuuta Suomi on kaikissa yhteyksissä lähtenyt siitä, että euromaiden kriisijärjestelyt eivät saa merkitä siirtymistä tavalla tai toisella yhteisvastuuseen toisten euromaiden veloista. Suomi on tähän liittyen torjunut esitykset yhteisvastuullista takauksista, eurobond-järjestelyistä sekä kriisinhallintavälineen mahdollisuudesta ostaa ongelmiin ajautuneen maan velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Euroalueen päämiesten kokouksen päätelmien myötä varmistui, että tällaisia keinoja ei tulla ottamaan käyttöön. Suomi on korostanut myös kriisiin ajautuneen maan omaa vastuuta tilanteensa korjaamiseksi ja pitänyt tähän liittyen esillä mahdollisuutta vakuuksien tai korvamerkittyjen tulovirtojen saamiseksi lainojen takaisinmaksun varmistamiseksi. Tähän liittyen kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu, mutta Kreikan päätös 50 mrd. euron suuruisen valtion omaisuuden realisointiohjelman käynnistämisestä on osoitus siitä, että Suomen perusajatus on ymmärretty. 2) Kriisien ennaltaehkäisy Kriisien ennaltaehkäisy liittyy siihen, miten vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuus jäsenmaiden talouspolitiikkaa ohjaavana välineenä palautetaan. Tätä koskien Suomi on ajanut mm. tiukempia sanktioita sääntöjä rikkoville maille, päätöksenteon helpottamista näitä sanktioita asetettaessa sekä selkeitä velvoitteita niille maille, joiden julkinen velka ylittää 60 % BKT:sta. Ecofin-neuvosto hyväksyi kokouksessaan näiden tavoitteiden mukaiset uudistukset vakaus- ja kasvusopimusta sääteleviin asetuksiin. 3) Pankkien ja sijoittajien vastuukanto Suomi on johdonmukaisesti korostanut sitä, että vastuunkanto rahoitusmarkkinakriiseistä ei voi koskettaa yksistään valtioita ja niiden veronmaksajia. Sijoittajien vastuun tulee toteutua siten, että kriiseistä aiheutuvat kustannukset realisoituvat kriisien syntymistä rahoittaneiden tahojen tappioina. Irlannin tilanteen kärjistymiseen johtanut tapahtumaketju osoitti kuitenkin, että näin suuri periaatteellinen muutos euromaiden rahoitusmarkkinoilla edellyttää kahden vuoden siirtymäaikaa, jona aikana sijoittavat voivat arvioida riskipositioitaan uudelleen samalla kun jäsenmaat ryhtyvät toimiin talouspolitiikkansa uskottavuuden varmistamiseksi (vrt. Espanjan ja Portugalin viimeaikaiset päätökset). Pysyvä sijoittajien vastuu ja velkasaneerauksen mahdollisuus tulevat luomaan kannusteet jäsenmaille todella noudattaa vasta päätettyä, uutta talouspolitiikan koordinaatiokehikkoa; samalla tuo seuranta- ja koordinaatiokehikko auttaa sijoittajia kiinnittämään ajoissa huomiota eri maiden talouspolitiikan riskeihin. On myös tärkeää, että rahoitusmarkkinoiden sääntelyä parantavat lukuisat EU-tason lainsäädäntöhankkeet viedään kiireellisesti päätökseen. Lisäksi on tarpeen selvittää mahdollisuuksia uusiin toimiin etenkin rahoitusmarkkinaverojen suhteen.

6 6 (8) Milloin pankit saadaan vastuuseen liiallisesta luotonannostaan? Kahden vuoden päästä, vuonna Uudessa järjestelmässä lähdetään ensinnäkin siitä, että todennäköisyys jonkin maan ajautumiseen umpikujaan on selvästi aiempaa pienempi, koska talouskuria on parannettu lainsäädäntöäkin uudistamalla. Jos näin kuitenkin käy, tehdään ensiksi aina perusteellinen velkakestävyysarvio, jonka perusteella päätetään, onko maa velkakestävä vai ei. Jos se ei sitä ole, joutuu maa neuvottelemaan velkansa velkojiensa kanssa uusiksi, jolloin lainaa antaneet sijoittajat voivat kärsiä suuria tappioita. Miksi pankkeja ei laiteta heti vastuuseen ja kriisimaita saman tien velkasaneeraukseen? Kehittynyt läntinen teollisuusmaa viimeksi ajautui maksukyvyttömyyteen ja velkasaneeraukseen yli puoli vuosisataa sitten; kyse oli Länsi-Saksasta pian sodan jälkeen vuonna Tämän jälkeen on kulunut 63 vuotta ja sinä aikana kansainväliset sijoittajat ovat tottuneet ajatukseen, että kehittyneet länsimaat (kuten euromaat) maksavat aina valtiolliset velkansa. Valtioiden lainapapereihin sijoittavista tahoista valtaosa on hyvin konservatiivisia sijoittajia, kansallisia eläkerahastoja yms. Tavoitteena on saavuttaa kohtuullinen korkotuotto, mutta ennen kaikkea minimoida pääoman menettämisen vaara. Pelureita on näissä piireissä vähän, toisin kuin moni luulee. Kun tälle sijoittajaryhmälle ilmoitetaan, että teidän onkin hyväksyttävä myös merkittävä pääoman häviämisen vaara, kyse on hyvin perustavaa laatua olevasta ajattelutavan muutoksesta. Voidaan kysyä, mitä nämä konservatiiviset sijoittajat tekisivät, jos heille yhtäkkiä kerrottaisiin, että he menettävätkin suuren osan pääomastaan esimerkiksi Kreikassa? Suurella todennäköisyydellä he haluaisivat heti varmistua siitä, että sama ei toistu minkään muun sijoituksen kohdalla ja arvioisivat koko sijoitussalkkunsa uudelleen tältä pohjalta. Tällaisessa tilanteessa saatettaisiin nähdä dramaattinen siirtymä Saksan valtiollisiin lainapapereihin, joita pidetään Euroopassa luotettavimpina - tämä siirtymä tapahtuisi kaikista vähänkin riskipitoisista lainapapereista, joiden kysyntä ja hinta voisi romahtaa hyvin lyhyessä ajassa. Tällaisen skenaarion seurauksena kaikkien euromaiden pl. Saksan lainanhoitokulut kohoaisivat merkittävästi ja joidenkin maiden kyky nostaa rahoitusta markkinoilta katoaisi kokonaan. Nämä maat ajautuisivat nopeasti samalla tavalla ulkoisen avun varaan kuin Kreikka ja Irlanti nyt, tukilainan tai -takauksen antamiseen kykeneviä maita olisi vain paljon vähemmän jäljellä. Samanaikaisesti koko Euroopan laajuinen pankkijärjestelmä olisi kaaostilanteessa kaikkien rahoitusmarkkinoilla toimivien tahojen pyrkiessä samanaikaisesti minimoimaan mahdolliset tappionsa. Mikäli pankkijärjestelmän kaaos heijastuisi myös kuluttajien luottamukseen pankkeihin, olisi seurauksena talletuspako kaikista vähänkään epäilyksenalaisista pankeista. Vaikka talletussuoja on euromaissa vahva, kansalaiset tuskin luottaisivat siihen tilanteessa, jossa myös valtioiden maksukyky on asetettu kyseenalaiseksi. Seurauksena olisi tällöin mittasuhteiltaan ennennäkemätön pankkikriisi Euroopassa, minkä välittömänä ja väistämättömänä seurauksena olisi myös talous- ja työllisyyskriisi kaikissa EU-maissa. Kokemus on osoittanut, että vakava pankkikriisi johtaa aina myös taloudelliseen lamaan pankkien luotonannon ja riskinsietokyvyn romahtaessa. Edellä kuvatun skenaarion toteutumisesta ei ole mitään varmuutta. Riski siihen on kuitenkin kiistatta suuri ja mahdolliset seuraukset äärimmäisen vakavat. Tämän johdosta 27 EU-maan kesken on täysi yhteisymmärrys siitä, että tällaista riskiä ei voida ottaa, vaan päinvastoin on tehtävä kaikki tarvittava tällaisen skenaarion välttämiseksi.

7 7 (8) Emme tietenkään voi olla varmoja siitä, että asiassa kävisi juuri näin. Toisaalta, 63 vuoden jälkeen, kukaan ei voi millään varmuudella sanoa tietävänsä, mitkä jonkin euromaan välittömän velkasaneerauksen seuraukset olisivat. Voiko Suomi kuitenkin joutua tässä maksumieheksi? Suomen enimmäisvastuun osalta on syytä huomioida, että kyseessä on varsin teoreettinen luku. Vastuun realisoituminen tarkoittaisi sitä, että takausten maksamista varten olisi tarpeen laatia lisäbudjetti, joka rahoitettaisiin kansainvälisiltä lainamarkkinoilta nostettavalla lainalla. Enimmäisvastuun osalta tämän tilanteen toteutuminen edellyttäisi kaikkien seuraavien ehtojen täyttymistä: 1) Talouskriisi kärjistyisi Euroopassa siten, että eri euromaiden pyytämä laina-apu nousisi yhteensä 500 mrd. euroon. 2) Suomen eduskunta hyväksyisi kaikkien maiden lainoitusohjelmat ja Suomen osallistumisen niihin täysimääräisesti aina Suomen enimmäismäärän ylärajaan asti. 3) Kaikki lainanannon ehtona olevat tiukat talousohjelmat epäonnistuisivat ja kaikki lainaa saaneet valtiot jättäisivät täysin poikkeuksellisesti myös etuoikeutetussa asemassa olevien velkojien lainat maksamatta (100 % leikkaus lainapääomiin). Listan kolmannen kohdan toteutuminen olisi ensimmäinen ennakkotapaus yli 100 vuoteen, koska tai 2000-luvulla konkurssiin ajautuneet valtiot ovat aina pyrkineet maksamaan ainakin osan lainoistaan takaisin. Nykytietojen perusteella jokainen edellä mainituista ehdoista voidaan katsoa vähintäänkin melko epätodennäköiseksi. Niiden samanaikaista toteutumista voidaan tällöin pitää hyvin epätodennäköisenä ja Suomen enimmäisvastuu siten varsin teoreettiseksi luvuksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Suomen enimmäisvastuu olisi tärkeä ja vakavasti otettava luku. Mitä tällä kaikella tavoitellaan? Viimeisen vuoden aikana päätetyillä toimenpiteillä on kolme päätavoitetta: 1) pitää käsillä oleva rahoitusmarkkinakriisi hallinnassa; 2) pienentää tulevien kriisien todennäköisyyttä ja 3) luoda yksiselitteiset menettelyt tilanteeseen, jossa jokin euromaa päätyy kuitenkin kriisiin. Maaliskuun kokonaispaketti tähtää siihen, että ensi vuoden alussa on: 1) voimassa uusi talouspolitiikan koordinaatiojärjestelmä, johon kuuluvat laajennettu seuranta ja tehokkaat sanktiot 2) euroalueen pankkisektorin terveys varmistettu, kun on tehty uudistetut stressitestit ja niiden tuloksien perusteella tarvitut päätökset esim. pääomituksista 3) kaikki EU-maat oikealla talouspolitiikan tiellä, johon kuuluu myös kilpailukykysopimuksen mukaiset toimet talouden perustan vahvistamiseksi 4) uskottava kriisinhallintajärjestelmä ja tarkka tieto sen pian aloittavasta seuraajasta, joka tuo mukanaan sijoittajien vastuun toteutumisen Kun tähän lisätään edelleen vahvistuvalla pohjalla oleva talouskasvu, on tavoitetila selvä.

8 8 (8) Miksi Suomi ei puuttunut nykyisen kriisin syihin ajoissa? Rahaliito EMU:n alusta alkaen puutteellinen sijoittajariski ilmeni siinä, että eurovaltioiden velkakirjojen korkoerot käytännössä poistuivat. Suomi nosti tämän asian euroryhmän käsiteltäväksi helmikuussa Suomen kokouksessa jakama tausta-asiakirja esitti, että korkoriskin puuttumista selittää Euroopan keskuspankin vakuusmateriaalikäytäntö, joka ei tehnyt eroa eurovaltioiden velkakirjojen riskien välillä. Suomen aloite EKP:n vakuusmateriaalikäytännön muuttamiseksi ei kuitenkaan saanut tukea muilta euromailta tai EKP:lta. Kun valtion velkakirjojen korko on kussakin maassa tärkeä lähtökohta yksityisen sektorin lainojen korolle, tuki kansallisen riskilisän puuttuminen ja matala korkotaso monissa euromaissa vuosia jatkunutta yksityisen sektorin velkaantumista ja usein myös kiinteistökuplan syntymistä.

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 29.1.2016 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle HE 337/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Selvitys 1 (5) VM/1405/03.04.01.00/2012 24.8.2012 Valtioneuvoston oikeuskansleri Selvityspyyntönne 13.8.2012 Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13.8.2012 pyytänyt

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 30.6.2014

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 30.6.2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 18.8.2014 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 30.6.2014 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2013

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 31.1.2014 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2013 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma 14.8.2015

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma 14.8.2015 Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma Ohjelman tavoite Kreikan kolmas ohjelma on pitkälti jatkoa ensimmäisessä ja toisessa ohjelmissa aloitetuille uudistuksille Lyhyen aikavälin tavoitteena on palauttaa

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2014

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 2.2.2015 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2014 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 13.12.2011 Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä Suomen valtio on osallistunut vuonna 2008 alkaneen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euro Euro on 17 EU-maan yhteinen valuutta, joka on maksuvälineenä Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa,

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma

Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma Euroalueen vakausyksikkö Valtiovarainvaliokunta Euroalueen vakausyksikkö Euroalueen talousnäkymät Euroalueella talouksien toipuminen velka- ja finanssikriisistä

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 34/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN UNIONIN LAINANANTO- JA LAINANOTTOTOIMINTA VUONNA 2014

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN UNIONIN LAINANANTO- JA LAINANOTTOTOIMINTA VUONNA 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 327 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN UNIONIN LAINANANTO- JA LAINANOTTOTOIMINTA VUONNA 2014 FI FI Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Miten euroalue kehittyy?

Miten euroalue kehittyy? Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta ajatuspajan lukuun. Euron uhka: elintasoerot Vaihtotasekriisi, pankkikriisi

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat. Finanssineuvos Pekka Morén

Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat. Finanssineuvos Pekka Morén Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat Finanssineuvos Pekka Morén 1) Miten vakaudenhallinta on organisoitu? 2) Mitä rahoitustukiohjelmilla on saatu aikaan? 3) Vaikutukset Suomen kannalta 4)

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Selviävätkö euromaat velkakriisistään?

Selviävätkö euromaat velkakriisistään? Selviävätkö euromaat velkakriisistään? Kreikka, Irlanti ja monet muutkin euromaat joutuvat pienentämään julkisen talouden alijäämiään. Mitä keinoja niillä on käytettävissään ja mitkä ovat seuraukset? Jaakko

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN 11. MAALISKUUTA 2011 TEKEMÄT PÄÄTELMÄT

EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN 11. MAALISKUUTA 2011 TEKEMÄT PÄÄTELMÄT Bryssel, 11. maaliskuuta 2011 (OR. en) EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN 11. MAALISKUUTA 2011 TEKEMÄT PÄÄTELMÄT Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät seuraavat päätelmät:

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen menestymisen eväät

Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Vesa Vihriälä Energiateollisuuden kevätseminaari 24.5.2012 Sisältö Euroopan talousnäkymät ja politiikkavalinnat Suomen tulonmuodostushaaste Euroopan näkymät ovat taas

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

EU:n talouskriisi. termit ja taustat. EU:n maksutaseapu ERVM. Eurojärjest Alijäämä j velkarajoitte eli viitearvot EMU IMF. EKPJ Vivutus Six-pack EKP

EU:n talouskriisi. termit ja taustat. EU:n maksutaseapu ERVM. Eurojärjest Alijäämä j velkarajoitte eli viitearvot EMU IMF. EKPJ Vivutus Six-pack EKP EU:n talouskriisi EU:n maksutaseapu palainen sjakso ERVM termit ja taustat IMF ERVM EKP EKPJ Vivutus Six-pack Eurooppa 2020 -strategia EVVR Eurojärjest Alijäämä j velkarajoitte eli viitearvot EMU Joukkov

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31.

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.7.2015 COM(2015) 373 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31. joulukuuta 2014 {SWD(2015)

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot