TYÖPAJA Lapsivaikutusten arviointi ja osallisuus osana toimintakulttuurin muutosta Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoki Areena Kati Honkanen, THL

Transkriptio

1 TYÖPAJA Lapsivaikutusten arviointi ja osallisuus osana toimintakulttuurin muutosta Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoki Areena Kati Honkanen, THL

2 SISÄLLÖT Taustoitusta: miksi lapsivaikutusten arviointia? LAVA-prosessi Pohjalla oleva LAVA-malli Ryhmätyön ohjeistus ja case-esimerkkien esittely Ryhmätyöskentely Purku Miten tästä eteenpäin? Tilaisuuden päätös

3 Miksi lapsivaikutusten arviointia? Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös voidaan toteuttaa lasten edun (lasten paras, lasten intressit) kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

4 Mitä ja miten? Arviointia voidaan tehdä eri vaiheissa: Ennakkoarviointina Prosessiarviointina Seuranta-arviointina Kaikkia tarvitaan, mutta LAPE:ssa kehitetään erityisesti ennakkovaikutusten arviointia päätöksenteon yhteyteen Vaikutuksia voidaan jakaa esim: Lyhyen aikavälin vaikutukset Pitkän aikavälin vaikutukset Välittömät vaikutukset Välilliset vaikutukset

5

6 Arviointiprosessin eteneminen

7

8 Työpajatyöskentely Tarkastelussa olevat caset ovat Case 1: UUDEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN (Seinäjoki) Case 2: PÄIVÄKOTIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN (Kurikka) Case 3: Lyhyet esittelyt jokaisesta casesta

9 Esimerkkinä Case 1: UUDEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN lainsäädännöllinen tausta Päätös/toiminta liittyy (ainakin) seuraaviin: LOS 3 artikla: 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu 2. Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Tähän pyrkiessään sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin. 3. Sopimusvaltiot takaavat, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa LOS 9 artikla: 3. Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhemmastaan tai vanhemmistaan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, paitsi jos se on lapsen edun vastaista.

10 LOS 12 artikla: 1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. LOS 18 artikla: 2 Tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien takaamiseksi ja edistämiseksi sopimusvaltiot antavat vanhemmille ja muille laillisille huoltajille asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä sekä huolehtivat lastensuojelulaitosten ja -palvelujen kehittämisestä.

11 LOS 20 artikla: 1 Lapselle, joka on tilapäisesti tai pysyvästi vailla perheen turvaa tai jonka edun mukaista ei ole antaa hänen pysyä perhepiirissä, on oikeus valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. 2 Sopimusvaltiot takaavat tällaiselle lapselle vaihtoehtoisen hoidon kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. 3 Tämä hoito voi muun muassa olla sijaisperhehoito, islamin lain mukainen kafala, lapseksiotto tai tarvittaessa sijoitus sopivaan lastensuojelulaitokseen. Ratkaisua harkittaessa on asianmukaista huomiota kiinnitettävä jatkuvuuden toivottavuuteen lapsen kasvatuksessa ja lapsen etniseen, uskonnolliseen, sivistykselliseen ja kielelliseen taustaan Lastensuojelulaki 2007/417 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 5 Lapsen etu Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla on 4 :ssä mainittujen asioiden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat:

12 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; 3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/ Alaikäisen asiakkaan asema: Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat alaikäistä, on ensisijaisesti otettava huomioon alaikäisen etu. Hallintolaki 2003/434 (mm. Hyvän hallinnon perusteet 6 :-10 )

13 Työpajatyöskentely Jakaudutaan kolmeen ryhmään: Ryhmät 1: tarkastelee case ykköstä Ryhmä 2: tarkastelee case kakkosta Ryhmä 3: tarkastelee case kolmosta Tarkastelunäkökulmat: Lapsen kasvu, kehitys ja terveys Lapsen perhe, asuminen ja talous Lapsen liikkuminen, vapaa-aika ja turvallisuus

14 Arviointitaulukko: Merkitkää lomakkeeseen tarkasteltavan casenne lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset ja arvioikaa niiden pohjalta hyötyjä ja haittoja suhteessa nykytilaan Kuvaus Lyhyen aikavälin vaikutukset Pitkän aikavälin vaikutukset Päätöksen hyödyt / haitat Nykytila Kuvataan nykytila Muutos 1 Muutos 2 Kuvataan tavoiteltu muutos / päätösvaihtoehto

15 Case-pohdinta Pohtikaa aluksi seuraavia kysymyksiä: Millaista lapsiryhmää toiminta / päätös koskee? (Alue, ikäryhmä jne.) Huomioidaanko erityisesti tietyssä asemassa olevat lapset? Esim. erityisen haavoittuvassa asemassa olevat? Mitä tietoa tarvitsemme, jotta voimme arvioida vaikutuksia? Millaista tietoa meillä on jo käytettävissä? Millä keinoin ottaisitte lapset mukaan arvioimaan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia? Siirtykää sitten eri osa-alueiden arviointiin:

16 Voitte hyödyntää seuraavia apukysymyksiä eri osaalueiden arvioinnissa 1. Teema: Lapsen kasvu, kehitys ja terveys Lyhyen aikavälin vaikutukset, arvioitavana esimerkiksi Vaikututtako ehdotus lasten lähisuhteisiin ja arkiympäristöihin? Vaikuttaako ehdotus lasten päivärytmiin? Vaikuttaako ehdotus lasten perustarpeista huolehtimiseen (esim. ruoka)? Vaikuttaako ehdotus lasten oppimismahdollisuuksiin? Vaikuttaako ehdotus lasten itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin? Vaikuttaako ehdotus lasten altistumiseen terveyshaitoille? Mitkä muut kysymykset ovat oleellisia casessa?

17 1. Teema: Lapsen kasvu, kehitys ja terveys Pitkän aikavälin vaikutukset: Vaikuttaako ehdotus lasten sosiaalisen tai koulutuksellisen syrjäytymisen riskeihin? Vaikuttaako ehdotus lasten koulupolkuun? Vaikututtako ehdotus lasten sosiaalisiin suhteisiin? Vaikuttaako ehdotus esim. lapsen perhe-, koulutai päiväkotiyhteisön hyvinvointiin? Vaikuttaako ehdotus lapsen elintapoihin? Mitkä muut kysymykset ovat oleellisia casessa?

18 2. Teema: Lapsen perhe, asuminen ja talous Lyhyen aikavälin vaikutukset: Vaikuttaako ehdotus lasten perheiden asumisen pysyvyyteen? Vaikuttaako ehdotus lasten asuinympäristön virikkeellisyyteen ja leikkimahdollisuuksiin? Vaikuttaako ehdotus lasten asuinympäristön peruspalveluihin (esim. koulu)? Vaikuttaako ehdotus lasten perheen elinkustannuksiin? Mitkä muut kysymykset ovat oleellisia casessa?

19 2. Teema: Lapsen perhe, asuminen ja talous Pitkän aikavälin vaikutukset: Vaikuttaako ehdotus lasten alueelliseen tasaarvoon? Vaikuttaako ehdotus lasten perheiden elintasoon tai hyvinvointiin? Vaikuttaako ehdotus aluerakenteeseen lapsiperheiden osalta? Mitkä muut kysymykset ovat oleellisia casessa?

20 3. Teema: Lapsen liikkuminen, vapaa-aika ja turvallisuus Lyhyen aikavälin vaikutukset: Vaikuttaako ehdotus lasten omaehtoiseen liikkumiseen? Vaikuttaako ehdotus lasten päiväkoti- tai koululiikuntaan? Vaikuttaako ehdotus lasten koulumatkoihin (esim. matka-aikoihin)? Vaikuttaako ehdotus lasten (koulu)matkojen turvallisuuteen? Vaikuttaako ehdotus lasten vapaa-ajanviettotapoihin tai harrastuksiin (esim. lisäämällä / rajoittamalla harrastusmahdollisuuksia)? Mitkä muut kysymykset ovat oleellisia casessa?

21 3. Teema: Lapsen liikkuminen, vapaa-aika ja turvallisuus Pitkän aikavälin vaikutukset: Vaikuttaako ehdotus lasten esteettömään liikkumiseen asuinalueella? Vaikuttaako ehdotus lasten liikenneturvallisuuteen? Vaikuttaako ehdotus lasten onnettomuus- tai terveys-riskeihin? Vaikuttaako ehdotus lasten tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin harrastaa? Mitkä muut kysymykset ovat oleellisia casessa?

22 Ryhmätöiden purku Jokainen ryhmä kertoo keskeisiä havaintojaan Lyhyen ja pitkänajan vaikutuksista Millaisia ideoita löytyi lasten osallistumisen mahdollisuuksiin? Tulivatko hyödyt ja haitat esiin?

23 Miten tästä eteenpäin? Miten Etelä-Pohjanmaalla voidaan lähteä kokeilemaan lapsivaikutusten arviointia? Missä? Ketkä? Miten kokemuksia kerätään?