Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa vuonna 2011?

Transkriptio

1 Esa Iivonen Lapset ensin juhlaseminaari MLL:n Hämeen piiri 60 vuotta Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa vuonna 2011?

2 Suomessa 1,1 miljoonaa lasta Lapsiaeli 0-17-vuotiaita oli Suomessa vuoden 2009 lopussa. Joka viides Suomessa asuva on lapsi. -Lasten osuus koko väestöstä oli 20,3 %. -Lapsista oli poikia 51,1 % tyttöjä 48,9 %. -Lapsista oli suomenkielisiä 90,2 %, ruotsinkielisiä 5,7 % ja muunkielisiä 4,1 %. Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot 2

3 Lapsiperheitä Lapsiperheitäoli vuoden 2009 lopussa. Lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi. Kahden vanhemman perheitä (ns. ydinperheitä), joissa perheen lapsi/lapset ovat puolisoiden yhteisiä, oli 70,7 % lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheitä oli 20,1 % lapsiperheistä. Uusperheitäoli 9,2 %lapsiperheistä. Uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut. Lähde: Tilastokeskus, Perhetilastot 3

4 Lapset (0-17-vuotiaat) perhetyypeittäin vuoden 2009 lopussa Lapsia eri perhetyypeissä Lukumäärä Osuus lapsista Aviopari ja lapsia ,3 % Rekisteröity parisuhde ja lapsia 331 0,0 % Avopari ja lapsia ,5 % Äiti ja lapsia ,1 % Isä ja lapsia ,0 % Lapsia lapsiperheissä Lähde: Tilastokeskus, Perheet

5 Lapsen oikeuksien luonteesta (1/2) Lapsen oikeuksilla turvataan sekä lasta tässä ja nyt että lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsen aikuista heikompi kompetenssi ja asema edellyttävät lapselle erityisiä oikeuksia. Lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen edellyttää lapselle erityisiä oikeuksia. Lapsi tarvitsee vanhempiaan ja muita aikuisia oikeuksiensa toteuttamiseksi. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

6 Lapsen oikeuksien luonteesta (2/2) Lapselle kuuluvat samat oikeudet kuin aikuisille oikeuskelpoisuus, oikeuksien ikäneutraalius ja ikäsyrjinnän kielto jollei oikeudessa ole perustellusta syystä ikärajoitusta. kuten lapsen huolto, lapsen edunvalvonta (ent. holhous) ja muu lapsen suojelu tai muu perusteltu syy Lapsella on lisäksi vain lapselle kuuluvia oikeuksia. oikeuksien ikäsidonnaisuus esimerkiksi lapsen oikeus päivähoitoon, lapsen oikeus erityiseen suojeluun tai lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut oikeudet Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

7 Lainsäätäjän lastenkasvatusohjeet lapsenhuoltolain 1 (1/2) Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

8 Lainsäätäjän lastenkasvatusohjeet lapsenhuoltolain 1 (2/2) Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

9 Lapsen oikeuksien kehityksestä Suomessa (1/3) Keskeinen lapsilainsäädäntö uudistettiin 1970-ja 1980-luvuilla. Lapsen oikeudet vahvistuivat, mm. isyyslaki, laki lapsen elatuksesta, lapsenhuoltolaki ja lastensuojelulaki. Lapsen edun periaate kirjattiin lainsäädäntöön. Lapsen kannalta tärkeitä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia kehitettiin 1970-ja 1980-luvuilla: mm. päivähoito, kotihoidon tuki, peruskoulu, kansanterveyslaki, lastensuojelulaki. Euroopan ihmisoikeussopimus tuli voimaan Suomessa 1990 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus tuli voimaan Suomessa Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

10 Lapsen oikeuksien kehityksestä Suomessa (2/3) Perusoikeusuudistus toteutettiin vuonna 1995, jolloin taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet kirjattiin perustuslakiin luvun lama vaikutti kielteisesti lapsen oikeuksien toteutumiseen: palveluita supistettiin, tulonsiirtoja leikattiin ja vanhempien työttömyys lisäsi perheiden toimeentulovaikeuksia ja 1990-luvuilla kuntien normiohjausta purettiin. Tämän seurauksena kuntien väliset erot lasten hyvinvointipalveluiden tarjonnassa ovat kasvaneet. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

11 Lapsen oikeuksien kehityksestä Suomessa (3/3) Hyvinvoinnin eriytymiskehitys näkyy myös lasten keskuudessa. Enemmistö lapsista voi hyvin, mutta kasvava joukko lapsia voi huonosti. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat huomattavat jo lapsuusiässä. Monissa lasten kannalta tärkeissä palveluissa on tapahtunut heikentymistä. Lapsiperheiden tulonsiirrot ovat heikentyneet ja pienituloisissa kotitalouksissa olevien lasten määrä on kasvanut. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

12 Lapsen ihmisoikeussuojan kehittyminen Maailman työjärjestön ILO:nyleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien julistus (1924) YK:n perustaminen (1945) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) YK:n lapsen oikeuksien julistus (1959) Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (1966) Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (1966) YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (1989) Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

13 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksien sopimus Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista on kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Oikeudellisesti velvoittavaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta ei pidä sekoittaa ohjelmallisluonteiseen ja yleissopimusta huomattavasti suppeampaan YK:n lapsen oikeuksien julistukseen (1959). Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

14 Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava Lapsen oikeuksien yleissopimukseen on koottu lapsen keskeiset ihmisoikeudet. Lapsen oikeuksien yleissopimus sitoo oikeudellisesti sopimuksen hyväksyneitä valtioita. Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan ja edistämään yleissopimuksessa määriteltyjä lapsen oikeuksia. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

15 Lapsen oikeuksien sopimus on osa Suomen oikeusjärjestystä Lapsen oikeuksien yleissopimus on tullut Suomessa voimaan vuonna Yleissopimus on osa Suomen oikeusjärjestystä. Suomi ei ole tehnyt lapsen oikeuksien yleissopimukseen varaumia, joten yleissopimuksen kaikki määräykset ovat Suomea velvoittavia. Lapsen oikeuksien yleissopimus ei vaikuta kansallisen lainsäädännön tai muiden ihmisoikeussopimusten määräyksiin, jotka edistävät yleissopimusta paremmin lapsen oikeuksien toteutumista. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

16 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleiset periaatteet Syrjinnän kielto: Yleissopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia (2 artikla). Lapsen edun periaate: Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten, sosiaalihuollon toimijoiden ja lainsäätäjän on otettava kaikissa lapsia koskevissa toimissa huomioon ensisijaisesti lapsen etu (3 artikla). Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen(6 artikla) Lapsen näkemysten huomioon ottamisen periaate: Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä ja lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (12 artikla). Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

17 Lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista valvoo lapsen oikeuksien komitea Lapsen oikeuksien yleissopimuksen määräysten noudattamisen valvonta perustuu sopimusvaltioiden raportointivelvollisuuteen. Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava YK:n lapsen oikeuksien komitealle viiden vuoden välein niistä toimenpiteistä, joilla lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattuja oikeuksia on pantu täytäntöön. Suomi on antanut määräaikaisraporttinsa lapsen oikeuksien komitealle vuosina 1994, 1998, 2003 ja Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

18 Lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista valvoo lapsen oikeuksien komitea Käsiteltyään sopimusvaltion määräaikaisraportin YK:n lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Lapsen oikeuksien komitea on tähän mennessä antanut Suomea koskevat päätelmänsä ja suosituksensa vuosina 1996, 2000 ja Seuraavat Suomea koskevat päätelmät ja suositukset komitea antaa tänä vuonna Suomen neljännen määräaikaisraportin käsittelyn päätteeksi. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

19 Lapsen oikeudet kehittyvät yhteiskunnan kehittyessä Yhteiskunnan ja sen mahdollisuuksien kehittyessä myös lapsen oikeudet kehittyvät. Lapsen oikeuksien sopimusta tuleekin tulkita dynaamisesti ja progressiivisesti. Vertailtaessa suomalaisten lasten oikeuksien toteutumista Vertailu tulee tehdä muihin Suomea vastaaviin maihin, kuten muihin Pohjoismaihin ja EU-maihin. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

20 Lasten hyvinvoinnin kansainvälistä vertailua Koulutuksellinen hyvinvointi (luku- ja kirjoitustaito ja siinä tasaarvoisuus sekä nuorten sijoittuminen koulutukseen, harjoitteluun tai työhön) : 1. Suomi 11. Japani 2. Etelä-Korea 12. Unkari 3. Kanada 13. Uusi-Seelanti 4. Alankomaat 14. Islanti 5. Irlanti 15. Saksa 6. Australia 16. Norja 7. Tanska 17. Luxemburg 8. Puola 18. Itävalta 9. Ruotsi 19. Tšekki 10. Sveitsi 20. Belgia Kouluelämän laatu (kiusaaminen ja koulunkäynnistä pitäminen): 1. Islanti 11. Itävalta 2. Norja 12. Turkki 3. Alankomaat 13. Sveitsi 4. Iso-Britannia 14. USA 5. Ruotsi 15. Puola 6. Espanja 16. Kanada 7. Unkari 17. Tšekki 8. Tanska 18. Suomi 9. Saksa 19. Belgia 10. Irlanti 20. Italia Lähde: OECD:n raportti DoingBetterfor Children(2009), vertailussa mukana 30 OECD-maata 20

21 Lasten hyvinvoinnin kansainvälistä vertailua Materiaalinen hyvinvointi: 1. Norja 2. Tanska 3. Luxemburg 4. Suomi 5. Itävalta 6. Ruotsi 7. Sveitsi 8. Islanti 9. Alankomaat 10. Ranska 11. Belgia 12. Iso-Britannia 13. Etelä-Korea 14. Kanada 15. Australia Asuminen ja ympäristön laatu: 1. Norja 2. Australia 3. Ruotsi 4. Islanti 5. Irlanti 6. Tanska 7. Suomi 8. Luxemburg 9. Itävalta 10. Ranska 11. Belgia 12. Yhdysvallat 13. Espanja 14. Uusi-Seelanti 15. Iso-Britannia OECD:n Doing Better for Children vertailu 2009 Vertailussa mukana 30 OECD-maata 21

22 Lasten hyvinvoinnin kansainvälistä vertailua Terveys ja turvallisuus: 1. Slovakia 2. Islanti 3. Ruotsi 4. Tanska 5. Tšekki 6. Suomi 7. Luxemburg 8. Alankomaat 9. Saksa 10. Etelä-Korea 11. Unkari 12. Espanja 13. Japani 14. Puola 15. Australia Riskikäyttäytyminen: 1. Ruotsi 2. Etelä-Korea 2. Japani 4. Norja 5. Sveitsi 6. Portugali 7. Kreikka 8. Islanti 9. Alankomaat 10. Kanada 11. Italia 12. Ranska 13. Belgia 14. Luxemburg 15. Yhdysvallat 26. Suomi OECD:n Doing Better for Children vertailu 2009 Vertailussa mukana 30 OECD-maata 22

23 10 yleisintä aihetta Lasten ja nuorten puhelimessa vuonna 2009, prosenttia puheluista, samassa puhelussa voi olla useita aiheita. Tytöt Päivän kuulumiset 22 % Seksikysymykset 10 % Tietokysymykset 9 % Seurustelu, ihastuminen 7 % Suhteet kavereihin 5 % Ei tekemistä 5 % Kuukautiset 5 % Suhteet kotona 4 % Kiusaaminen 3 % Kysymykset murrosiästä 3 % Pojat Päivän kuulumiset 27 % Seksikysymykset 21 % Tietokysymykset 10 % Ei tekemistä 6 % Seurustelu, ihastuminen 4 % Itsetyydytys 4 % Harrastukset 3 % Kiusaaminen 3 % Kysymykset murrosiästä 3 % Koulu ja opiskelu 2 % Lähde: MLL, Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti

24 Lasten vanhempien työllisyysaste korkea Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien (20-59-vuotiaat) työllisyysaste oli 83,1 % vuonna 2009, kun vuotiailla, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 75,2 %. -Alle 18-vuotiaiden lasten isien työllisyysaste oli 90,2 % vuonna 2009, kun vuotiaiden miesten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 72,9 %. -Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli 76,5 % vuonna 2009, kun vuotiaiden naisten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 77,7 %. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

25 Äitien ja isien työllisyysaste nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2009 Äidit - Nuorin lapsi alle 3-vuotias 51,3 % - Nuorin lapsi 3-6-vuotias 82,3 % - Nuorin lapsi 7-17-vuotias 88,4 % Isät - Nuorin lapsi alle 3-vuotias 89,9 % - Nuorin lapsi 3-6-vuotias 90,6 % - Nuorin lapsi 7-17-vuotias 90,3 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

26 Äitien, joiden nuorin lapsi 6-15-vuotias, työllisyysaste eräissä maissa vuonna 2007, % Lähde: OECD, Family database 26

27 Kelan maksamien lapsiperhe-etuuksien reaaliarvojen muutoksia Lapsilisä 1. lapsesta ( ) -19 % Lapsilisä 2. lapsesta ( ) -29 % Vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha (brutto) + 59 % Lastenhoidon tuki, kotihoidon tuki yhdestä lapsesta, hoitoraha ja täysi hoitolisä (brutto)- 22 % Lähde: Pertti Pykälä, Kela, Sosiaalivakuutus 4/

28 Lasten hyvinvoinnin kehityksestä (1/2) Hyvinvoinnin eriytymiskehitys: Samalla kun enemmistö lapsista voi hyvin, eri tavoin oireilevien ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Sekä vanhempien jääminen työelämän ulkopuolelle että vanhempien työn liiallinen kuormittavuus ja työsidonnaisuus ovat uhkana vanhemmuudelle ja lasten hyvinvoinnille. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu ja mielenterveyden häiriöt, mm. persoonallisuushäiriöt, ovat uhkana vanhemmuudelle ja lasten hyvinvoinnille. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

29 Lasten hyvinvoinnin kehityksestä (2/2) Myönteistä on, että lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta vähentynyt merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Lasten keskinäisen väkivalta on edelleen yleistä. Lasten sosiaalinen suhteiden vaativuus vertaisryhmän ulkopuolelle ja yksin jäämisen pelko, liialliset suorituspaineet, pärjäämisen pakko Sähköisen median ja sosiaalisen median sekä mainonnan ja kulutuskeskeisen elämäntavan tuomat haasteet lapsuudelle Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

30 Peruspalveluiden rapautuminen lisää erityispalveluiden tarvetta Universaaleihin ja ennalta ehkäiseviin palveluihin ja toimiin kohdistetut leikkaukset ja säästöt ovat lisänneet erityispalveluiden ja erityisen tuen tarvetta. Lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluiden tarjonta ei monilta osin vastaa tarpeita, säädöksiä eikä suosituksia. Peruspalveluiden rapautumisen johdosta lasten ongelmiin ei kyetä antamaan riittävää tukea ja apua. Oireileva lapsi/nuori joutuu odottamaan pitkään, kun peruspalveluiden piirissä ei kyetä tarjoamaan riittävää apua ja tukea. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

31 Lapsiväestön ja koko väestön pienituloisuusaste , prosenttia Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista Lapsiväestö Koko väestö Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, ennakkotiedot 31

32 Toimeentulovaikeuksien esiintyvyys vuonna 2009, prosenttia kotitalouksista 60 Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia Suurimmissa vaikeuksissa Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v. Parit, joilla nuorin lapsi v. Kaikki kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, ennakkotiedot Subjektiivinen toimeentulo 32

33 Lasten terveyspalveluiden kehityksestä Opetushallituksen selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukainen terveydenhoitajamitoitus täyttyi 34 %:ssa peruskouluja. Koululääkärien työn mitoitus oli laatusuosituksen mukainen vain 4 %:ssa peruskouluja. Lasten perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat vähentyneet. Myös lasten suun terveydenhuollon käynnit ovat vähentyneet. Erityisen paljon ovat vähentyneet lasten hammaslääkärikäynnit. Sen sijaan erikoissairaanhoidossa lastentautien, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian lääkärikäyntien määrä on kasvanut. Lähde: THL 33

34 Vertailu kouluterveydenhuollon ja työterveyshuollon menoista , miljoonaa euroa vuoden 2008 hinnoin Kouluterveydenhuolto Työterveyshuolto, perusterveydenhuolto Työterveyshuolto, yksityiset palveluntuottajat Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus vuonna

35 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden elinoloista, kouluoloista ja koetusta terveydestä Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää 11 % 10 % 9 % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 7 % 9 % 8 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 56 % 56 % 58 % Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 32 % 31 % 29 % Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 40 % 40 % 41 % Kokee terv.tilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 18 % 17 % 16 % Väsymystä lähes päivittäin 15 % 17 % 16 % Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13 % 13 % 13 % Ylipainoa 15 % 14 % 14 % Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia * 14 % 13 % * Kysymys ei vielä sisältynyt Kouluterveyskyselyyn vuonna 2006 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2006, 2008 ja 2010: Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin (entiset) läänit 35

36 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden terveystottumuksista ja kokemuksesta oppilashuollon tuesta Indikaattori Ei syö koululounasta päivittäin * * 38 % Hampaiden harjaus harv. kuin kahdesti päivässä * * 49 % Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän * * 24 % Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo % 27 % 27 % Tupakoi päivittäin 16 % 16 % 16 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 17 % 17 % 16 % Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 7 % 7 % 9 % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 12 % 14 % 14 % Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 42 % 44 % 40 % * Kysymys ei vielä sisältynyt Kouluterveyskyselyyn vuosina 2006 ja 2008 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2006, 2008 ja 2010: Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin (entiset) läänit 36

37 Lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden elinoloista, prosenttia opiskelijoista Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 47 Ammatillisten oppilaistosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Väh. yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät aina tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2010: Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin (entiset) läänit 37

38 Lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden terveystottumuksista, prosenttia opiskelijoista Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten oppilaistosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Hampaiden harjaus harv. kuin 2 kertaa päivässä Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 Tupakoi päivittäin Tosi humalasssa väh. kerran kuukaudessa Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2010: Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin (entiset) läänit 38

39 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin , prosenttia Jatkoi opiskelua lukiokoulutuksessa Jatkoi opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua 53,3 51,1 50,8 50,6 50,2 39,4 40,1 40,7 41,9 41,2 7,4 8,8 8,5 7,6 8, Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen

40 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä ko. vuoden aikana 0-17-vuotiaista , prosenttia 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2, Lähde: THL, SOTKAnet 40

41 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v.) osuus kaikista lapsista , prosenttia 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0, Lähde: THL, SOTKAnet 41

42 Lapsen oikeuksien edistämiseksi MLL pitää tärkeänä, että vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden peruspalveluita korjataan lapsiperheiden sosiaaliturvan jälkeenjääneisyys sisällytetään lapsivaikutusten arviointi valtion ja kuntien päätöksentekoon. Esa Iivonen: Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?