Lapsiperheköyhyys, toimeentulokokemukset ja leikkaukset

Transkriptio

1 Lapsiperheköyhyys, toimeentulokokemukset ja leikkaukset SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen seminaari Minna Salmi Tutkimuspäällikkö, valtiotiet. tri Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

2 Esityksen sisältö Lapsiperheiden köyhyys tilastojen valossa Lapsiperheiden toimeentulokokemuksia Toimeentulokokemukset ja perheiden hyvinvointi Lapsiköyhyys ei ole vain toimeentulokysymys: varhaiskasvatuksen leikkaukset ja eriarvoistumisen riskit Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

3 Esityksen pohjana Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tiedot THL:n Lapsiperheiden hyvinvointi ja palvelut -tutkimus kyselyaineisto lapsiperheiden vanhemmilta kerätty syksyllä 2012, vastaajina äitiä ja isää luku Lapsiperheiden toimeentulo (Salmi, Sauli & Lammi- Taskula) teoksessa Lapsiperheiden hyvinvointi 2014 (toim. Johanna Lammi-Taskula & Sakari Karvonen, THL 2014) Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

4 Suhteellinen köyhyysaste Köyhyysrajan alapuolella elää kotitalous, jonka käytettävissä olevat ekvivalenttitulot ovat vähemmän kuin 60 % koko väestön mediaani- eli keskitulosta. Ekvivalenttitulo = kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettujen nettotulojen (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä tulonsiirrot, joiden summasta vähennetään maksetut verot ja veroluonteiset maksut) summa jaettuna kotitalouden kulutusyksiköillä Kotitalouden koko otetaan huomioon kulutusyksikön käsitteen avulla: ensimmäinen aikuinen = 1 kulutusyksikkö toinen aikuinen = 0,5 kulutusyksikköä alle 14-vuotias lapsi = 0,3 kulutusyksikköä Köyhyysraja euroina vuonna 2014 oli /kk kulutusyksikköä kohden. kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe: /kk yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe: /kk Tilastoinnissa käytetty tulokäsite muuttui vuonna 2011 ennen vuotta 2011 tuloihin sisältyivät laskennalliset asuntotulot, jotka ovat lapsiperheiden kannalta merkittäviä (ks. Salmi ym. 2014, 83) esityksessä on osin käytetty vanhaan tulokäsitteeseen perustuvia lukuja, jotta vertailu 2000-luvun kuluessa lapsiköyhyydestä esitettyihin lukuihin olisi mahdollista Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

5 Lapsiköyhyys Suomessa Suomessa lapsiköyhyys kolminkertaistui eli kasvun vuosina, korkeimmillaan lapsiköyhyysaste oli 13,7 %* Lapsiköyhyyden kasvu liittyi tuloerojen kasvuun , joka oli noina vuosina OECD-maiden suurin Talouskriisin alkuvuosina Suomessa lapsiköyhyys väheni, mutta vuonna 2012 kääntyi taas kasvuun Lapsiköyhyyden väheneminen ei liittynyt lapsiperheiden tulojen kohenemiseen vaan väestön keskitulon alenemiseen Lapsiperheköyhyyden kasvu vuodesta 2012 alkaen kohdistunut erityisesti pikkulapsiperheisiin ja perheisiin, joissa asuu sekä alle että yli 18-vuotiaita lapsia Yksinhuoltajaperheiden korkea köyhyysaste on jatkanut laskuaan myös 2010-luvulla * Köyhyysaste on laskettu tuloista, joihin sisältyvät myös laskennalliset asuntotulot. Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

6 Köyhyysaste* koko väestössä ja lapsiväestössä Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto Koko väestö Lapset *käytettävissä olevat tulot ml. asuntotulo; luvut verrannollisia 2000-luvulla esillä olleisiin Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

7 Köyhyysaste* koko väestössä ja lapsiperheissä ** Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto Koko väestö Lapsiperheet Yksinhuoltajat Pari ja lapsia 5 0 *käytettävissä olevat rahatulot, ei asuntotuloja; vuoden 2011 jälkeen sovellettu tulokäsite **vuoden 2014 tiedot ennakkotietoja, julkistus Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

8 Köyhyysaste erilaisissa lapsiperheissä Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto % Koko väestö Lapsiperheet Yksinhuoltajat Pari, nuorin lapsi alle 7-v Pari, alle ja yli 18-v lapsia Pari, kaikki lapset alle 7-v Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

9 Lapsiköyhyys lukumäärinä Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston tietokantataulukot Lapsia Ensimmäinen luku: tilastoissa vuoteen 2011 käytetty tulokäsite, mukana asuntotulo Toinen luku: tulokäsite vuodesta 2011 eteenpäin, ei sisällä asuntotuloa Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

10 Lapsiperheiden köyhyyden taustalla monia tekijöitä Työttömyys: työttömiä huoltajista noin 30 %; mutta puolessa köyhistä lapsiperheistä huoltaja ansiotyössä Pätkätyöt: huoltaja muita lapsiperheitä useammin osaaikatyössä ja/tai määräaikaisessa työsuhteessa ansiot vuositasolla jäävät pieniksi Heikko koulutus: huoltajista n. 1/3:lla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta; mutta n. 15 %:ssa köyhistä lapsiperheistä huoltajalla on korkeakoulututkinto = Globalisoitunut talous: löytyykö kaikille työtä? Perhepoliittisten tulonsiirtojen reaaliarvon jälkeenjääneisyys: köyhissä lapsiperheissä tulonsiirtojen osuus käytettävissä olevista tuloista kolminkertainen verrattuna muihin lapsiperheisiin Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

11 Perusturvaetuuksien reaalitason kehitys : Lapsiperheiden etuuksien reaaliarvo laskenut Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

12 Budjetissa ja hallitusohjelmassa lapsiperheiden toimeentuloon vaikutetaan monella toimenpiteellä Kaikki lapsiperheet poistetaan lapsilisän indeksisidonnaisuus; lapsilisiä leikattiin 8 % v asumiskulut nousevat (jätevero, energiavero, sähkövero, kiinteistövero ja lämmityspolttoaineiden verot nousevat, asuntolainojen korkovähennys pienenee) sairauskulut nousevat (lääkekorvauksia leikataan, yksityislääkärien Kela-korvauksia leikataan, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat) liikkumiskulut nousevat (ajoneuvovero nousee, julkisen liikenteen maksut nousevat) Pikkulapsiperheissä lisäksi heikennetään vanhempainpäivärahaa kohdistuu pääosin äiteihin heikennetään äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyvää vuosilomaoikeutta kohdistuu vain äiteihin jäädytetään kotihoidon tuki 2016 kohdistuu pääosin äiteihin kaksinkertaistetaan aamu- ja iltapäivähoidon maksut nostetaan päivähoitomaksuja Lisäksi hallitusohjelman lisäsäästölistalla uusi leikkaus lapsilisiin jos sen sijaan toteutuu kilpailukykysopimus, se merkitsee pienituloisellekin palkansaajalle yli 1000 euron leikkausta bruttovuosituloihin Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

13 Lapsiperheiden kokemus toimeentulostaan perherakenteen mukaan syksyllä 2012 / Lapsiperheiden hyvinvointi 2014, THL Kahdella viidestä lapsiperheestä toimeentulo-ongelmia, yksinhuoltajaperheissä kaksi kertaa useammin * 60 % * * * * * Kaikki Alle 3-v lapsia 3+ lasta 2 huolt perhe Yh-perhe 10 0 Jää rahaa säästettäväksi Menojen kattaminen tuloilla hankalaa Perheen talous kehittyy parempaan suuntaan *Ero perherakenteen mukaan tilastollisesti merkitsevä Lähde: Salmi ym Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

14 Mahdollisuus perheen yhteiseen kulutukseen jakaa perheitä Perheellä on halutessaan varaa % ** * * * * * * * * * * * * kaikki alle 7-v lapsia lapsia 3+ yksinhuoltaja *Ero verrattuna muihin ryhmiin tilastollisesti merkitsevä Lähde: Salmi ym Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

15 Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lasten kulutusmahdollisuuksiin Perheellä on halutessaan varaa lasten % kaikki alle 7-v lapsia lapsia 3+ yksinhuoltaja Lähde: Salmi ym Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

16 Toimeentulo-ongelmat kuormittavat arkea ja liittyvät syrjäytymisriskien periytymiseen Lasten elämässä taloudellinen eriarvoisuus saattaa johtaa syrjimiseen, ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen (Hakovirta & Rantalaiho 2012) Toimeentulo-ongelmia kokevat vanhemmat kärsivät usein masennuksesta ja ahdistuneisuudesta heijastuu vanhempien keskinäiseen suhteeseen heijastuu vanhemmuuden laatuun rankaisevana ja vähemmän ohjaavana toimintatapana lasten hyvinvointi ja mielenterveys heikkenee (Leinonen 2004) Jos vanhemmat saaneet pitkään toimeentulotukea, lapsilla lisääntyy vähäinen koulutus, mielenterveysongelmat, huostaanotot, ja rikkomukset sekä toimeentulo-ongelmat aikuisiässä (Paananen ym. 2012) Toimeentulo-ongelmilla systemaattinen yhteys vanhempien hyvinvointiin, kokemuksiin parisuhteesta ja vanhemmuudesta sekä huoliin lapsesta ja perheen ongelmista (THL:n lapsiperhekyselyn uusia tuloksia, julkistetaan keväällä 2016) Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

17 Toimeentulokokemuksilla yhteys vanhempien voimavaroihin, äideillä vahvemmin kuin isillä THL Lapsiperhekysely 2012 % Kokee voimavaransa hyviksi, jos.. toimeentulo helppoa toimeentulo hankalaa ruuanlaitto arkisin tasan äidit isät ruuanlaitto arkisin ei tasan työn ohella aikaa puolisolle työstä johtuvaa aikapulaa puolison kanssa usein Lähde: -> Tuloksia ja Lammi-Taskula & Salmi 2014 Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

18 Hyvät peruspalvelut kaikille lapsille luovat edellytyksiä hyvälle kasvulle ja vähentävät syrjäytymisriskejä EU-komission suositus 2013: Investoidaan lapsiin murretaan huono-osaisuuden kierre Onnistuneimpia strategioita lasten huono-osaisuuteen puuttumisessa ne, joiden perustana on kaikkien lasten hyvinvoinnin parantaminen, kun samalla otetaan huomioon erityisen haavoittuvassa tilanteessa olevat lapset. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusajatus sama: lasten hyvän kasvun edellytysten ja hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää, että kaikille lapsille on tarjolla laadukkaat peruspalvelut: varhaiskasvatus ja neuvolapalvelut sekä koulu ja kouluterveyspalvelut syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttaminen on välttämätöntä, mutta jos samalla ei turvata hyviä peruspalveluja kaikille lapsille, syrjäytymisriskit voivat edelleen lisääntyä Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

19 Hyvät peruspalvelut kaikille lapsille luovat edellytyksiä hyvälle kasvulle 1990-luvun lamasta lähtien peruspalveluita leikattu ja tehostettu, samalla lasten ja nuorten ongelmat lisääntyneet (Salmi ym. 2012) 1990-luvun laman opetus: Säästöt peruspalveluissa eivät ole kustannustehokkaita, johtavat lisäkustannuksiin korjaavissa palveluissa Varhaiskasvatukseen panostaminen tuo moninkertaisesti takaisin sijoitetut eurot (Heckman) Varhaiskasvatus tukee lapsen aivojen ja vuorovaikutustaitojen kehitystä ja oppimista Lapsille tärkeintä pysyvät aikuis- ja kaverisuhteet, ne edellytys taitojen kehittymiselle: osallistuminen pysyvään yhteisöön ja yhteiseen etenevään toimintaan Toiseksi tärkeää ryhmän koko: vuorovaikutussuhteiden ja - tilanteiden määrä keskeinen lapsen kehityksen kannalta Suuri ryhmä kuormittaa aivojen toimintakykyä ja siten oppimis- ja sopeutumiskykyä; voi synnyttää stressireaktioita, jotka ilmenevät aggressiivisuutena; stressireaktiot voivat jäädä pysyväksi toimintamalliksi Yhteistyökyky, kyky pohdiskeluun, sosiaaliset taidot ja kielellinen kyky kehittyvät paremmin pienissä ryhmissä Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

20 Tehdyt säästöpäätökset heikentävät varhaiskasvatuksen olennaisia laatutekijöitä Ryhmäkokoa suurennettu 3 vuotta täyttäneiden ryhmissä Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitus tuo säästöjä vain jos henkilöstöä voidaan vähentää eli ryhmäkokoja suurentaa (Kuntaliiton laskelmat) Subjektiivisen oikeuden rajoitus voi merkitä sitä, että lapsi joutuu vaihtamaan ryhmää sen mukaan, mikä on vanhempien työtilanne Valmisteilla varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki toteutetaan hallitusohjelmassa edellytetty 54 milj. euron lisäys varhaiskasvatuksen maksutuloihin maksuja korotetaan enimmillään 25 % nykytasosta maksujen määräytymisen perusteena olevia tulorajoja ja maksuprosentteja nostetaan Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

21 Varhaiskasvatusmaksujen korottamisen ongelmat 1. Miten maksukorotuksissa otetaan huomioon lapsiperheiden toimeentulo maksuluokkien vähimmäistulorajojen määrittelyssä ei ole otettu huomioon köyhyysrajoja suunnitellut tulorajat jäävät huomattavasti alle köyhyysrajan kaikissa muissa paitsi yksi- ja kaksilapsisissa yksinhuoltajaperheissä (ks. taulukko seuraavassa diassa) köyhyysrajan alapuolella elävät perheet joutuvat maksamaan varhaiskasvatuksesta jo suomalaisten keskiansiot alittavilla tuloilla joutuu maksamaan ylintä maksua hyvätuloisetkaan eivät maksaisi enempää kuin keskituloja vähemmän ansaitsevat Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

22 Erikokoisten kotitalouksien köyhyysrajat vuonna 2014 ja varhaiskasvatusmaksuihin ehdotetut vähimmäistulorajat Perhekoko: aikuisia ja alle 14-v lapsia Kulutusyksiköt Köyhyysraja /kk* Asiakasmaksulain määrittelemät tulorajat** Perhekoko, henkilöä / kk , , , , , , * Köyhyysraja 2014: käytettävissä olevat tulot enintään /kk kulutusyksikköä kohden (60 % väestön keskitulosta). Kotitalouden ensimmäinen aikuinen on 1 kulutusyksikkö, toinen aikuinen 0,5 ja alle 14-vuotias lapsi 0,3 kulutusyksikköä. ** Veronalaiset ansio- ja pääomatulot Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

23 Varhaiskasvatusmaksujen korottamisen ongelmat 2. Seuraukset äitien työllisyydelle pitkään kotihoidon tukea käyttävät äidit kotihoidon tuella vielä parivuotiaan lapsen kanssa ovat todennäköisimmin äidit, jotka ovat tyytymättömiä päivähoidon laatuun (ks. kuvio seuraavassa diassa) päivähoidossa vanhemmat ovat tyytymättömiä ryhmäkokoon ja hoitomaksuihin (Kekkonen 2014) päivähoidon laadun heikentäminen ja maksujen korottaminen voivat saada äitejä pidentämään kotihoidon tuen käyttöä pieni- tai keskituloiset äidit kahden työssäkäyvän vanhemman perheissä kun isän palkka on usein suurempi, perhe sijoittuu ylimpään maksuluokkaan silloinkin, kun äidin palkka on keskipalkkaa alhaisempi äidin työhön meno ei ole ainakaan taloudellisista syistä mielekästä Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

24 Epäilys päivähoidon laadusta lähes kolminkertaistaa todennäköisyyden, että äiti käyttää kotihoidon tukea pitkään Kerroin, jolla kukin tekijä lisää tai vähentää todennäköisyyttä, että parivuotiaan kuopuksen äiti on kotona hoitamassa lasta kotihoidon tuen turvin 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Lapsia 3+ Akateeminen koulutus Työssä ennen lasta Työsuhde lapsen syntyessä Äidin kuuluu olla kotona Päivähoidon laatu ei vastaa toiveita -0,5-1 Lähde: -> Tuloksia Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

25 Varhaiskasvatusmaksujen korottamisen ongelmat 3. Seuraukset lasten osallistumiselle varhaiskasvatukseen alle kouluikäisistä 62 %, yli kolmivuotiaista 74 % varhaiskasvatuksessa EU:n tavoite: neljä vuotta täyttäneistä varhaiskasvatuksessa 95 % vuoteen 2020 mennessä tämä on myös hallituksen tavoite; maksujen korotus ei edistä tavoitteen toteutumista varhaiskasvatuksen edullisuus keskeinen käyttöön vaikuttava tekijä Suomen maksut eivät ole edullisia kansainvälisesti vertaillen: puolessa EU-maista varhaiskasvatus ilmaista kolmen vuoden iästä lähtien, muissa Pohjoismaissa maksut selvästi alhaisempia kuin Suomessa 4. Eriarvoistuminen varhaiskasvatukseen osallistumisessa pienituloisten perheiden lapsista 37 % varhaiskasvatuksessa, parempituloisten perheiden lapsista yli 60 % varhaiskasvatuksen hinta perheille riippuu asuinkunnasta Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

26 Lisäksi Kuntien kustannuspaineita helpottaa tulevina vuosina se, että lapsi-ikäluokat pienenevät vuosittain syntyvien lasten lukumäärä oli vuonna 2015 lähes 6000 lasta pienempi kuin vuonna 2010 vähennys 9,7 % viidessä vuodessa Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

27 Miten kannatella lapset laman yli? Tukemalla lapsiperheiden toimeentuloa Ottamalla vakavasti 1990-luvun laman opetukset: säästöt lasten hyvinvoinnin kustannuksella eivät ole kustannustehokkaita Tekemällä pitkäjänteistä politiikkaa: investointi lapsiin tuottaa itsensä takaisin moninkertaisesti Oivaltamalla, että julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen lapsiperheiden kustannuksella ei ole sosiaalisesti kestävä ratkaisu heikkenevä perhepolitiikka voi heijastua syntyvyyden alenemisena ja näin lisätä kestävyysvajeongelmia Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari

28 Lähteet Hakovirta Mia & Rantalaiho Minna: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124. Kela, Helsinki 2012 Kekkonen Marjatta: Perheiden lastenhoitojärjestelyt ja tyytyväisyys päivähoitopalveluihin. Teoksessa Lammi-Taskula Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi THL, Helsinki 2014 Lammi-Taskula Johanna & Salmi Minna: Lapsiperheiden hyvinvointi. Teoksessa Vaarama Marja ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi THL, Helsinki 2014 Leinonen Jenni: Families in Struggle Child Mental Health and Family Well-being in Finland During the Economic Recession of the 1990s: The Importance of Parenting. Stakes, Helsinki 2004 Paananen Reija ym: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti tutkimusaineiston valossa. THL Raportti 52/ Perusturvan riittävyyden arviointiraportti THL Työpaperi 1/2015 Salmi Minna, Sauli Hannele & Lammi-Taskula Johanna: Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa Lammi-Taskula Johanna & Karvonen Sakari (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi THL, Helsinki 2014 Salmi Minna, Sauli Hannele & Lammi-Taskula Johanna: Lasten ja lapsiperheiden asema nyky-suomessa. Teoksessa Söderholm Annlis & Kivitie-Kallio Satu (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim, Helsinki 2012 Salmi Minna ym: Lapsi kasvaa kunnassa miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. THL Päätösten tueksi 1/ Minna Salmi SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen lapsiköyhyysseminaari