Tietoa lasten ja nuorten kasvu ja elinoloista

Transkriptio

1 Tietoa lasten ja nuorten kasvu ja elinoloista

2 Suomessa noin 1,1 miljoonaa lasta Lapsia eli 0 17 vuotiaita oli Suomessa vuoden 2010 lopussa Lasten osuus koko väestöstä ( ) oli 20,2 %. Lapsista oli poikia (51,1 %) ja tyttöjä (48,9 %). Lapsista oli suomenkielisiä (89,8 %), ruotsinkielisiä (5,7 %) ja muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä (4,5 %). Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot 2

3 Lapset (0 17 v.) maakunnittain maakuntajaolla Uusimaa Pohjois Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais Suomi Keski Suomi Pohjois Savo Satakunta Etelä Pohjanmaa Päijät Häme Pohjanmaa Kanta Häme Lappi Kymenlaakso Pohjois Karjala Etelä Savo Etelä Karjala Keski Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa 5638 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus 3

4 Syntyvyys korkealla tasolla lasta vuonna 2010, mikä on eniten sitten vuoden Syntyneistä oli poikia (51,3 %) ja tyttöjä (48,7 %). Synnytysiässä olevien ikäluokkien kokoon nähden Suomessa syntyy lapsia enemmän kuin yli 40 vuoteen. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, joka on suurin sitten vuoden Suomessa syntyvyys on myös eurooppalaisittain korkealla tasolla. Lähde: Tilastokeskus 4

5 Kokonaishedelmällisyysluku Kokonaishedelmällisluku kuvaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä 1,9 1,85 1,8 1,75 1,7 1,65 1,6 1,55 1, Lähde: Tilastokeskus 5

6 Syntyneet maakunnittain vuonna maakuntajaolla Uusimaa Pohjois Pohjanmaa 5831 Pirkanmaa 5669 Varsinais Suomi 5092 Keski Suomi 3154 Pohjois Savo 2497 Satakunta 2233 Pohjanmaa 2184 Etelä Pohjanmaa 2172 Päijät Häme 1980 Lappi 1905 Kanta Häme 1769 Kymenlaakso 1704 Pohjois Karjala 1564 Etelä Savo 1259 Etelä Karjala 1223 Keski Pohjanmaa 902 Kainuu 764 Ahvenanmaa 286 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus 6

7 Lapsiperheet Lapsiperheitä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä Lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18 vuotias kotona asuva lapsi. Kahden vanhemman perheitä (ns. ydinperheitä), joissa perheen lapsi/lapset ovat puolisoiden yhteisiä, oli 70,7 % lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheitä oli 20,2 % lapsiperheistä. Uusperheitä oli 9,1 % lapsiperheistä. Uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut. Lähde: Tilastokeskus, Perhetilastot 7

8 Lapsiperheet maakunnittain maakuntajaon mukaan Uusimaa Pirkanmaa Varsinais Suomi Pohjois Pohjanmaa Keski Suomi Pohjois Savo Satakunta Päijät Häme Etelä Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta Häme Lappi Kymenlaakso Pohjois Karjala Etelä Savo Etelä Karjala Kainuu 8173 Keski Pohjanmaa 7676 Ahvenanmaa 3229 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus Huom! Itä Uudenmaan maakunta on liitetty Uudenmaan maakuntaan

9 Lapsiperheet perhetyypin mukaan Aviopari ja lapsia ,3 % Rekisteröity parisuhde ja lapsia 267 0,0 % Avopari ja lapsia ,4 % Äiti ja lapsia ,5 % Isä ja lapsia ,7 % Osuus lapsiperheistä Lapsiperheitä yhteensä Lapsiperheissä henkilöitä Lapsiperheväestön osuus koko väestöstä 40,8 % Lapsiperheissä lapsia (alle 18 vuotiaita) Lähde: Tilastokeskus, Perheet

10 Lasten (0 17 v.) asuminen Suomessa vuonna 2005 Lapsista asui omakotitalossa 62,6 % rivitalossa 14,0 % kerrostalossa 22,1 % muussa talotyypissä 1,3 % Lapsista asui omistusasunnossa 73,7 % vuokra asunnossa 22,3 % asumisoikeusasunnossa 1,9 % muu tai tuntematon 2,1 % Lasten kotien asuinpinta ala henkilöä kohden, neliömetriä omakotitalossa 26,1 rivitalossa 22,6 kerrostalossa 20,7 muussa talotyypissä 20,3 kaikissa 24,6 Lähde: Tilastokeskus, Suomalainen lapsi

11 Lasten päivähoito vuonna 2009 Lapsia oli päivähoidossa yhteensä , mikä oli 61,6 %:a 1 6 vuotiaista. Suomessa päivähoitoon osallistuvien lasten osuus on pienin Pohjoismaissa. (Lähde: OECD, Family database). Lapsista oli kunnallisessa päivähoidossa , mikä oli 92,1 % kaikista päivähoidossa olleista lapista. Kunnallisessa päivähoidossa olleista lapsista kuntien päiväkodeissa oli 76,8 % ja perhepäivähoidossa 23,2 %. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on laskussa. Yksityisen hoidon tukea maksettiin lapsesta, mikä oli 7,9 % päivähoidossa olleista lapsista. Lähde: THL, Lasten päivähoito

12 Päivähoidossa olleet lapset ikäryhmittäin , prosenttia ikäluokasta Lähde: THL, Lasten päivähoito

13 3 5 vuotiaiden lasten osallistuminen päivähoitoon/esiopetukseen OECD maissa vuonna 2008, prosenttia lapsista % OECD average= 77% Lähde: OECD, Family database 13

14 Esi ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen käyttömenot vuosina 2005 ja 2009, milj. euroa vuoden 2009 hinnoin Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen talous

15 Perusopetuksesta Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat erinomaisia. Kouluhyvinvointi on Suomessa vertailumaita heikompi. Perusopetuksessa oppituntien määrä on meillä kansainvälisesti vertaillen pieni ja perusopetukseen käytetään oppilasta kohden vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrä on kasvanut huomattavasti: Peruskoulujen oppilaista oli otettu tai siirretty erityisopetukseen 2,9 % vuonna 1995 ja 8,5 % vuonna Erityisopetukseen osallistumisessa on suuret alueelliset erot. Lähde: OECD ja Tilastokeskus 15

16 7 14 vuotiaiden koululaisten oppituntien määrä vuonna 2008 Poland Estonia Finland Slovenia Russian Federation Sweden1 Korea Norway Czech Republic2 Hungary Germany Greece Japan Brazil Denmark Iceland Austria Spain Belgium (Fl.) Portugal England Luxembourg Ireland Mexico Belgium (Fr.)3 France Australia Netherlands Italy Israel Ages 7 to 8 Ages 9 to 11 Ages 12 to Total number of intended instruction hours Lähde: Education at a Glance 2010, OECD 16

17 Perusopetuslain mukaisessa aamu ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, 1. ja 2. vuosiluokan oppilaista , prosenttia 1. vuosiluokan oppilaat 2. vuosiluokan oppilaat 40,7 43,6 43,7 46, ,8 22,5 25,3 25,4 26,4 27,3 27,7 27, Lähde: Opetushallitus 17

18 Erityisopetukseen siirretty tai otettu , prosenttia peruskoulujen oppilaista 2,9 3 3,4 3,7 4,1 4,6 5,2 5,7 6,2 6,7 7,3 7,7 8,1 8,4 8,5 8, Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus

19 Oppilashuollon ammattihenkilöillä viikkotyötunteja/100 oppilasta lääneittäin 2009, keskiluku KOKO MAA Lappi Oulu Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi Kuraattori Psykologi Lääkäri Terveydenhoitaja 0 0 0,4 1 0,9 1 0,2 0,5 0,5 0,8 0,3 0,5 0,2 0,4 0,3 0,3 1,3 2,5 4 4,5 4,4 4,4 4,8 5,5 Lähde: Rimpelä, Matti Fröjd, Sari Peltonen, Heidi (toim.): Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perusopetuksessa 2009, Opetushallitus 19

20 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko opintoihin , prosenttia Jatkoi opiskelua lukiokoulutuksessa Jatkoi opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua 53,3 51,1 50,8 50,6 50,2 39,4 40,1 40,7 41,9 41,2 7,4 8,8 8,5 7,6 8, Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen

21 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat maakunnittain vuonna 2009, prosenttia ikäryhmästä 18,9 7,5 7,7 7,9 9,1 9,2 9,4 9,6 9,7 9,7 9,9 10,1 10, ,2 11,4 12,5 12,8 13,7 14,3 Koulutuksen ulkopuolelle jäänyt = Henkilö, joka ko. vuonna ei ole opiskelija tai jolla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta Lähde: THL, SOTKAnet 21

22 Lasten perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta OPH:n ja THL:n selvityksen mukaan kouluterveyden laatusuosituksen mukainen terveydenhoitajamitoitus täyttyi 34 %:ssa peruskouluja syksyllä Koululääkärien työn mitoitus oli laatusuosituksen mukainen vain 4 %:ssa peruskouluja. Lasten perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat vähentyneet. Myös lasten suun terveydenhuollon käynnit ovat vähentyneet. Erityisen paljon ovat vähentyneet lasten hammaslääkärikäynnit. Sen sijaan erikoissairaanhoidossa lastentautien, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian lääkärikäyntien määrä on kasvanut. Lähde: THL 22

23 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden elinoloista, kouluoloista ja koetusta terveydestä Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää 11 % 10 % 9 % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 7 % 9 % 8 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 56 % 56 % 58 % Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 32 % 31 % 29 % Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 40 % 40 % 41 % Kokee terv.tilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 18 % 17 % 16 % Väsymystä lähes päivittäin 15 % 17 % 16 % Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13 % 13 % 13 % Ylipainoa 15 % 14 % 14 % Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia * 14 % 13 % * Kysymys ei vielä sisältynyt Kouluterveyskyselyyn vuonna 2006 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2006, 2008 ja 2010: Etelä Suomen, Itä Suomen ja Lapin (entiset) läänit 23

24 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden terveystottumuksista ja kokemuksesta oppilashuollon tuesta Indikaattori Ei syö koululounasta päivittäin * * 38 % Hampaiden harjaus harv. kuin kahdesti päivässä * * 49 % Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän * * 24 % Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo % 27 % 27 % Tupakoi päivittäin 16 % 16 % 16 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 17 % 17 % 16 % Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 7 % 7 % 9 % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 12 % 14 % 14 % Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 42 % 44 % 40 % * Kysymys ei vielä sisältynyt Kouluterveyskyselyyn vuosina 2006 ja 2008 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2006, 2008 ja 2010: Etelä Suomen, Itä Suomen ja Lapin (entiset) läänit 24

25 Lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden elinoloista, prosenttia opiskelijoista Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 47 Ammatillisten oppilaistosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Väh. yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät aina tiedä viikonloppu iltojen viettopaikkaa Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2010: Etelä Suomen, Itä Suomen ja Lapin (entiset) läänit 25

26 Lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden terveystottumuksista, prosenttia opiskelijoista Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten oppilaistosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Hampaiden harjaus harv. kuin 2 kertaa päivässä Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 Tupakoi päivittäin Tosi humalasssa väh. kerran kuukaudessa Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2010: Etelä Suomen, Itä Suomen ja Lapin (entiset) läänit 26

27 Yleisimmät yhteydenottoaiheet Lasten ja nuorten puhelimessa vuonna 2010, prosenttia puheluista, samassa puhelussa voi olla useita aiheita. Tytöt Jututtaminen 16 % Seksi/seksuaalisuus 8 % Tytöstä naiseksi 5 % Kaverisuhteet 4 % Iloisen asian jakaminen 4 % Sekalainen tietokysymys/asia 4 % Arjen pulmatilanne 3 % Seurustelu tai tapailu 3 % Kiusaaminen tai syrjintä 3 % Tekemisen puute 3 % Pojat Jututtaminen 22 % Seksi/seksuaalisuus 17 % Iloisen asian jakaminen 5 % Sekalainen tietokysymys/asia 5 % Itsetyydytys 5 % Arjen pulmatilanne 4 % Palvelua koskeva tiedustelu 3 % Pojasta mieheksi 3 % Tekemisen puute 3 % Kiusaaminen tai syrjintä 3 % Lähde: MLL, Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti

28 Lasten vanhempien työllisyysaste korkea Alle 18 vuotiaiden lasten vanhempien (20 59 vuotiaat) työllisyysaste oli 83,1 % vuonna 2009, kun vuotiailla, joilla ei ollut alle 18 vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 75,2 %. Alle 18 vuotiaiden lasten isien työllisyysaste oli 90,2 % vuonna 2009, kun vuotiaiden miesten, joilla ei ollut alle 18 vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 72,9 %. Alle 18 vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli 76,5 % vuonna 2009, kun vuotiaiden naisten, joilla ei ollut alle 18 vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 77,7 %. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

29 Äitien ja isien työllisyysaste nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2009 Äidit Nuorin lapsi alle 3 vuotias 51,3 % Nuorin lapsi 3 6 vuotias 82,3 % Nuorin lapsi 7 17 vuotias 88,4 % Isät Nuorin lapsi alle 3 vuotias 89,9 % Nuorin lapsi 3 6 vuotias 90,6 % Nuorin lapsi 7 17 vuotias 90,3 % Vanhemmat yhteensä Nuorin lapsi alle 3 vuotias 70,4 % Nuorin lapsi 3 6 vuotias 86,3 % Nuorin lapsi 7 17 vuotias 89,3 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

30 Äitien, joiden nuorin lapsi 3 5 vuotias, työllisyysaste eräissä maissa vuonna 2008, % Lähde: OECD, Family database 30

31 Lapsilisän ja kotihoidon tuen ostovoima on selvästi heikompi kuin 1990 luvun puolivälissä Vuodesta 1994 vuoteen lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 %. 2. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 %. 3. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 29 %. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 %. Kotihoidon tuen hoitolisän reaaliarvo on laskenut 51 %. Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti,

32 Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta , vuoden 2010 rahassa, euroa/kk Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti,

33 Lapsilisä toisesta lapsesta , vuoden 2010 rahassa, euroa/kk Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti,

34 Lapsilisä kolmannesta lapsesta , vuoden 2010 rahassa, euroa/kk Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti,

35 Lapsilisien suuruus vuosina 1994, 2003 ja 2011 erilaisilla perhetyypeillä, vuoden 2010 rahassa, euroa/kk/perhe Perheen lapsilisät huoltajaa ja 1 lapsi huoltajaa ja 2 lasta huoltajaa ja 3 lasta Yksinhuoltaja ja 1 lapsi Yksinhuoltaja ja 2 lasta Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti,

36 Kotihoidon tuen hoitoraha , vuoden 2010 rahassa, euroa/kk Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti,

37 Kotihoidon tuen täysi hoitolisä , vuoden 2010 rahassa, euroa/kk Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti,

38 Perheen kotihoidon tuen suuruus täydellä hoitolisällä vuosina 1994, 2003 ja 2011, vuoden 2010 rahassa, euroa/kk Kotihoidossa yksi alle 3 vuotias lapsi, hoitoraha + täysi hoitolisä Kotihoidossa kaksi alle 3 vuotiasta lasta, hoitorahat + täysi hoitolisä Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti,

39 Toimeentulovaikeuksien esiintyvyys vuonna 2009, prosenttia kotitalouksista Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia Suurimmissa vaikeuksissa 0 Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. Parit, joilla nuorin lapsi 7 12 v. Parit, joilla nuorin lapsi v. Kaikki kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 Subjektiivinen toimeentulo (ennakkotiedot) 39

40 Lasten vanhempien työttömyysaste matala, mutta työttömyyden kohtaaminen yleistä Alle 18 vuotiaiden lasten vanhempien (20 59 vuotiaat vanhemmat) työttömyysaste oli 4,8 % vuonna 2009, kun vuotiailla, joilla ei ollut alle 18 vuotiaita lapsia, työttömyysaste oli selvästi korkeampi eli 9,5 %. Työttömyyttä vuoden aikana kohtaavien lapsiperheiden määrä on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin vanhempien työttömyysaste. Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista 32 %:lla ainakin toinen vanhemmista oli ollut viimeisen vuoden aikana työttömänä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2009 & THL, Kouluterveyskysely

41 Lapsiväestön ja koko väestön pienituloisuusaste , prosenttia Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista Lapsiväestö Koko väestö Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, ennakkotiedot 41

42 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet ko. perhetyypistä , prosenttia Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet 30,7 31,9 31,3 29,5 28, ,6 28,6 28,1 26,9 25,2 23,9 23,3 23,4 24,1 9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4, Lähde: THL, Toimeentulotuki

43 Perhe ja lapset pääryhmän sosiaalimenoista Perhe ja lapset pääryhmän sosiaalimenot olivat milj. euroa vuonna 2009, kun ne vuonna 1999 olivat milj. euroa (vuoden 2009 hinnoin). Perhe ja lapset sosiaalimenot: Toimeentuloturvana maksettavat etuudet: äitiysavustus, vanhempainpäivärahat, vanh empainpäivärahakauden palkat, kodinhoitotuki, lapsilisä ja elatustuki. Perhe ja lapset ryhmän sosiaalimenot olivat 10,8 % kaikista sosiaalimenoista vuonna 2009, kun ne vuonna 1999 olivat 12,4 %. Palveluina annettavat etuudet: lasten päivähoito, yksityisen hoidon tuki, lasten ja nuorten laitoshuolto, kodinhoitoapu lapsiperheille, kasvatus ja perheneuvonta, lasten ja nuorten perhehoito, ensi ja turvakotien menot sekä RAY:n tuet lastensuojelua ja nuorisokasvatusta järjestäville organisaatioille Lähde: THL, Sosiaalimenot ja yhdistyksille. ja rahoitus

44 Perhe ja lapset pääryhmän osuus sosiaalimenoista , prosenttia 14 13, , , ,5 10 9, Lähde: THL, Sosiaalimenot ja rahoitus

45 Perhe ja lapset pääryhmän sosiaalimenot vuonna 2009, miljoonaa euroa Lähde: THL, Sosiaalimenot ja rahoitus

46 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä , prosenttia lapsiperheistä 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1, Lähde: THL, SOTKAnet 46

47 Lastensuojelun asiakkaat vuonna 2009 Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli yhteensä lasta ja nuorta : 0 17 vuotiaita lapsia ja vuotiaita nuoria 7867 Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yhteensä lasta ja nuorta, 0 17 vuotiaita lapsia ja vuotiaita nuoria Lapsista oli huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna oli lasta. Näistä tahdonvastaisesti huostaanotettujen lasten (1872 lasta) osuus oli 17 %. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli poikia 53 % ja tyttöjä 47 %. Sijoitetuista lapsista ja nuorista 33 % oli perhehoidossa, 18 % ammatillisessa perhekotihoidossa, 35 % laitoshuollossa ja 14 % muussa huollossa (sijoitus omaan kotiin, itsenäisesti tuettu asuminen ja muu huolto). Perhehoidossa olevien lasten ja nuorten osuus viime vuosien aikana vähentynyt. Lähde: THL, Lastensuojelu

48 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä ko. vuoden aikana 0 17 vuotiaista , prosenttia 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2, Lähde: THL, SOTKAnet 48

49 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0 17 v.) osuus kaikista lapsista , prosenttia 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0, Lähde: THL, SOTKAnet 49

50 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden myönteiset kehityskulut Alle kouluikäiset Suurin osa neuvolaikäisistä on terveitä ja voi hyvin. Suurin osa lapsista asuu kahden vanhemman perheessä. Lähes kaikki lapset ovat hoidossa kotona yhteen ikävuoteen asti ja vähän yli puolet kolmevuotiaaksi asti. Laadukasta päivähoitoa on tarjolla kaikille lapsille. Lähes kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäistä lasta kasvattavat perheet käyttävät neuvolapalveluja ja ovat palveluihin pääasiassa tyytyväisiä. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 50

51 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden myönteiset kehityskulut Oppivelvollisuusikäiset Valtaosa kouluikäisistä on terveitä, voi hyvin ja myös kokee itsensä terveiksi. Lähes kaikki kouluikäisten vanhemmat arvioivat lapsensa terveydentilan hyväksi tai erittäin hyväksi ja myös nuoret itse arvioivat oman terveydentilansa pääsääntöisesti hyväksi tai melko hyväksi. Oppivelvollisuusikäisten nuorten päivittäinen tupakointi on 2000 luvulla selvästi vähentynyt ja myös vanhempien tupakointi on lievässä laskussa. Liikunnan harrastaminen vapaa ajalla on pikku hiljaa lisääntymässä. Humalahakuinen juominen on selvästi vähentynyt 2000 luvulla. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 51

52 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden myönteiset kehityskulut Opiskeluikäiset Valtaosa kokee oman terveydentilansa hyväksi. Lukiolaisten vapaa ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt 2000 luvulla. Lukiolaisten tupakointi on vähentynyt 2000 luvulla. Myös lukiolaisten vanhempien tupakointi on nyt harvinaisempaa. Yliopisto opiskelijoiden tupakointi on pysynyt melko harvinaisena. Lukioiden fyysiset työolot ovat kohentuneet, opiskelijoiden kokemukset kuulluksi tulemisesta ovat yleistyneet ja opiskeluun liittyvä työmäärä koetaan aiempaa kohtuullisemmaksi. Aktiivinen opiskelijajärjestötoiminta korkea asteella takaa vaikuttamisen mahdollisuudet. Tyytyväisyys YTHS:n palveluihin on yleistä. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 52

53 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet Alle kouluikäiset (1/3) Useammalla kuin joka kymmenennellä vauvalla on masentunut äiti tai isä. Yksi kymmenestä neuvolaikäisestä sairastaa pitkäaikaissairautta. Neuvolaikäisistä ylipainoisia on 1 2 lasta kymmenestä. Neuvolaikäisten suun terveys on heikentynyt: epäsäännöllinen hampaiden harjaus ja makeat välipalat ovat lisääntyneet. Neuvolaikäisistä noin yksi kymmenesosa asuu yksinhuoltajaperheessä. Eroperheissä noin viidesosa lapsista ei tapaa säännöllisesti isäänsä. Köyhyys koskettaa erityisesti neuvolaikäisten lasten perheitä, eniten yksinhuoltajaperheitä. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 53

54 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet Alle kouluikäiset (2/3) 2/5 neuvolaikäisten lasten vanhemmista arvioi perheen yhteisen ajan riittämättömäksi. 2/5 neuvolaikäisten lasten vanhemmista kokee läheisiltä saadun avun riittämättömäksi. Vajaalla kolmasosalla neuvolaikäisten lasten isistä on kasvanut alkoholihaittojen riski. Yli kymmenesosa neuvolaikäisten lasten äideistä ja kolmannes isistä tupakoi päivittäin. Neuvolakäyntien lukumäärä/vuosi/lapsi oli vuonna 2007 noin kymmeneksen alemmalla tasolla kuin vuonna Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 54

55 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet Alle kouluikäiset (2/2) Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä päivähoidossa kasvoi kolme prosenttiyksikköä vuosina Kodinhoitoapu lapsiperheille on romahtanut: vuonna 1990 näitä palveluja sai runsas 8 perhettä sadasta, vuonna 2007 enää 2 perhettä. Päivähoidon ryhmäkoot: suositus aikuisten ja lasten määrän suhdeluvusta ei toteudu kahdessa kolmesta päiväkodista jokapäiväisessä työssä; valtakunnallinen seuranta puuttuu. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 55

56 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet Oppivelvollisuusikäiset (1/4) Lasten ja nuorten terveystottumuksissa ja elämänhallinnassa on useita haasteita: ylipaino on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta koululaisesta on kyse (hieman vajaa viidesosa kaikista kouluikäisistä ylipainoisia), osa lapsista, etenkin yläluokkalaisista, nukkuu liian vähän, erilaiset fyysiset ja psyykkiset oireet, erityisesti masennusoireilu, ovat melko yleisiä, tupakoinnissa ja päihteiden käyttötottumuksissa on myönteisistä trendeistä huolimatta edelleen parannettavaa, vain hieman yli puolet koululaisista harjaa hampaansa suositusten mukaan, ruudun äärellä vietetty aika on runsasta, osa lapsista ja nuorista ei liiku riittävästi. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 56

57 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet Oppivelvollisuusikäiset (2/4) Mielenterveyshäiriöihin hoitoa saaneiden lasten ja nuorten määrät ovat selvässä kasvussa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuoriso ja lastenpsykiatrialla sekä sairaalahoidot mielenterveyshäiriöiden vuoksi ovat voimakkaasti lisääntyneet, erityisesti murros ja teini ikäisten tyttöjen keskuudessa moninkertaistuneet. Vanhempien työttömyys on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina. Ilmiöllä tiedetään olevan yhteys nuorten psyykkiseen pahoinvointiin. Koululaisten vanhemmat käyttävät runsaasti alkoholia. Neljäsosalla koululaisten isistä on vähintään lievästi kohonnut alkoholihaittojen riski. Kolmasosa 8 9. luokkalaisista ilmoittaa jonkun läheisen käyttävän liikaa alkoholia. Sosioekonomiset terveyserot näkyvät jo lasten kohdalla. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 57

58 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet Oppivelvollisuusikäiset (3/4) Huostaan otettujen lasten ja nuorten määrä kuten myös lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien määrä on jatkuvassa kasvussa. Huostaan otettujen teini ikäisten osuus on kaksinkertaistunut Erityisopetusta saavien lasten määrä on vuosien ajan ollut kasvussa, joka kahden viimeisen vuoden aikana kuitenkin on tasaantunut. Väkivalta, sen uhka ja kiusaaminen eivät kyselyjen mukaan ole vähentyneet. Tapaturmat ovat tavallisia, myös koulussa, eikä niiden vähentämisessä ole onnistuttu. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 58

59 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet Oppivelvollisuusikäiset (4/4) Kouluikäisten perheillä on monia haasteita ja tuen tarpeita: noin neljäsosa koululaisista elää eroperheissä, perheen yhteinen aika koetaan usein riittämättömäksi, menojen kattaminen tuloilla on vaikeaa neljäsosassa perheitä. Oppivelvollisuusikäisten perustason palvelujärjestelmän eli oppilashuollon palvelujen saatavuudessa on alueellisia ja koulukohtaisia eroja. Kehittämistyötä on tehty, mutta edelleen palvelujen järjestämisessä ja resursseissa on puutteita, jolloin ennaltaehkäisevää työtä ei kyetä tekemään eikä lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin pystytä vastaamaan riittävästi. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 59

60 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet Opiskeluikäiset (1/2) Terveydentilassa on useita huolenaiheita: opiskelijoiden ylipaino on yleistynyt, päivittäinen oireilu ja psyykkiset vaikeudet ovat melko yleisiä etenkin korkea asteen opiskelijoilla. Terveystottumuksissa huolenaiheina ovat erityisesti runsas alkoholin käyttö ja toisen asteen opiskelijoiden kannabiskokeilujen lisääntyminen ja ammattiin opiskelevien runsas tupakointi. Opiskeluun liittyvät ongelmat ovat melko yleisiä ja tuen saanti puutteellista. Opiskelijahuollon palvelujen saatavuudessa on puutteita ja myös suuria alueellisia ja oppilaitoskohtaisia eroja. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 60

61 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet Opiskeluikäiset (2/2) Terveyserot ovat merkittäviä oppilaitosten välillä: toisella asteella ammattiin opiskelevien terveys ja terveystottumukset ovat heikommat kuin lukiolaisten ja vastaavasti korkea asteella ammattikorkeakouluopiskelijoiden tilanne on heikompi kuin yliopistoopiskelijoiden. Erot näkyvät myös suun terveydentilassa, hampaiden hoitotottumuksissa sekä suun terveydenhuollon palvelujen käytössä. Opiskelujen ulkopuolelle jäävillä nuorilla on muita heikommat terveydenhuollon palvelut. Mielenterveyspotilaiden määrä kolminkertaistui murros ja teiniikäisten keskuudessa vuosina Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 61

62 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet Eri ikäisille yhteisiä haasteita Lapsille ja perheille suunnattujen menojen osuus sosiaalimenoista alentui kahdella prosenttiyksiköllä (lapset ja perheet sosiaalimenojen osuus 13,0 % sosiaalimenoista vuonna 1995) ja on sen jälkeen pysytellyt samana vuoteen 2008 sekä edelleen laskenut vuonna 2009 (lapset ja perheet sosiaalimenojen osuus 10,8 % sosiaalimenoista vuonna 2009). Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt hälyttävästi. Lähde: STM (2011), Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM:n selvityksiä 2010:26 & THL, Sosiaalimenot ja rahoitus

63 Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään (1/2) Lapsuuden köyhyys vaikuttaa monin tavoin myöhempään elämään. Kouluttamattomuus ja mielenterveys sekä toimeentulo ongelmat kasautuvat. Vuonna 1987 syntyneistä joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 %:lta tästä ikäluokasta. Näistä 40 %:lla on mielenterveysongelmia. Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 % vuonna 1987 syntyneistä, ja 26 %:lla on merkintöjä joko lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Huostaanotettuna tai sijoitettuna on ollut 3 %:a tämän ikäluokan lapsista. Huomattavaa on, että ongelmat näyttävät kasaantuvan. Lähde: THL:ssä meneillään oleva tutkimus, jossa yhdistellään tietoja eri sosiaali ja terveysrekistereistä sekä koulutus ja rikollisuustietoja. Tutkimuksessa seurataan kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä noin lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun saakka. 63

64 Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään (2/2) Vanhempien toimeentulo ongelmat on yhteydessä lapsen ongelmiin. Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo ongelmat yleistyvät merkittävästi, jos vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea. Myös tyttöjen teiniraskaudet ja klamydiatartunnat yleistyvät vanhempien toimeentulo ongelmien myötä. Vanhempien koulutus ja erityisesti äitien korkeampi koulutus näyttäisi suojaavan lapsia. Korkeammin koulutettujen äitien lapset kouluttautuvat useammin, käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluita, eivätkä joudu turvautumaan toimeentulotukeen yhtä usein. Lähde: THL:ssä meneillään oleva tutkimus, jossa yhdistellään tietoja eri sosiaali ja terveysrekistereistä sekä koulutus ja rikollisuustietoja. Tutkimuksessa seurataan kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä noin lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun saakka. 64