Leipäjonoja vai kynsiä?

Transkriptio

1 Leipäjonoja vai kynsiä? Tutkimus Lahden leipäjonoissa kävijöistä, heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan. Kirsi Kuusinen-James & Aija-Riitta Saastamoinen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Lahden kaupunki Lahden tiedepäivä

2 Kyselyn toteutus Sosiaalialan osaamiskeskus Verson toteuttama tutkimus Lahden kaupungin ruoanjakelupaikoista Tulokset kertovat ruoanjakelupaikoista ja niitä tarvitsevista ihmisistä. Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston hallinnoimaa kansallista tutkimushanketta. Aineistonkeruu on suoritettu Itä-Suomen yliopiston laatimalla kyselylomakkeella.

3 Kyselyn toteutuspaikat Pelastusarmeijan Lahden osasto Päijät-Hämeen tukiapuyhdistys ry. Vapaakirkko Lahden Seurakuntayhtymän työttömien toimintakeskus Takatasku

4 Suhtautuminen kyselyyn Suuri osa ihmisistä oli kiinnostunut selvityksestä ja he vastasivat mielellään kyselyyn. Jos tämä lomake menee Kataiselle, niin mä laitan tähän nimen, osoitteen ja puhelinnumeroni!

5 Vastaukset Vastauksia saatiin 168 neljästä eri ruoanjakelupisteestä, joissa keräsimme vastauksia yhteensä 14 kertaa. Verrattuna muihin samankokoisiin tutkimuskaupunkeihin, Lahdessa kyselyyn vastanneiden määrä oli poikkeuksellinen vähäinen.

6 Sukupuoli ja ikä Vastaajien joukossa oli hieman enemmän naisia (52 %) kuin miehiä (48 %). Kyselyselvitykseen aktiivisimmin osallistuneet olivat keski-ikäisiä tai sitä vanhempia. Nuorten ja lapsiperheiden osuus aineistossa oli vähäinen.

7 Ikä

8 Kansalaisuus Suomen kansalaisia kaikista vastaajista oli 83 % ja muun maan kansalaisia 17 %. Kaksoiskansalaisuuden omaavat luokiteltiin Suomen kansalaisiksi. Kahdessa jonossa venäjänkielisiä oli havaintojen mukaan noin ½, heidän vastausprosenttinsa odotusta alhaisempi

9 Koulutus Perus- tai kansakoulun ja lukion tai ammattikoulun käyneitä oli yhtä paljon (43 %) Opisto- tai korkeakoulun käyneitä 14 %.

10 Työmarkkinatilanne Lähes puolet (45 %) vastanneista oli työttömiä tai lomautettuja Lähes yhtä usea (40 %) vastasi olevansa eläkeläinen Työelämässä oli mukana vajaa kymmenesosa Opiskelijoita vastaajista oli vain muutama.

11 Kotitalouden koko 2/3 vastaajista kotitaloudessa oli vain yksi aikuinen 1/3 vastaajista asui kahden aikuisen taloudessa 2 aikuisen taloudessa oli hieman enemmän lapsia Osa vastanneista saattoi ilmoittaa tässä kohtaa myös täysi-ikäiset, mahdollisesti jo pois kotoa muuttaneet, lapsensa.

12 Käytettävissä olevat rahat

13 Elintaso Elintasoon oltiin odotetusti hyvin tyytymättömiä. Vastaajista 2/3 oli joko jatkuvasti tai melko usein tyytymättömiä elintasoonsa ja ikäluokasta 9/10 oli tyytymättömiä Kahdesta vanhemmasta ikäluokasta tyytymättömiä elintasoonsa oli noin puolet

14 Terveys Fyysiseen terveyteensä oli tyytyväinen hieman yli puolet (58 %) vastaajista (46-55 vuotiaista 26 %) Henkiseen terveyteen oltiin pääosin tyytyväisiä ja 2/3 vastaajista ilmoitti olevansa joko jatkuvasti tai melko usein tyytyväinen henkiseen terveyteensä Miehet (69 %) olivat henkiseen terveyteensä hieman tyytyväisempiä kuin naiset (60 %).

15 Tyytyväisyys elämään Kuusi kymmenestä vastaajasta on tyytyväinen elämäänsä joko melko usein tai jatkuvasti Eri-ikäisten vastauksissa on eroja; kahden vanhimman ikäluokan vastaajat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin nuoremmat. Tyytymättömimpiä elämäänsä ovat vuotiaat, joista vain neljä kymmenestä on tyytyväisiä elämäänsä.

16 Masentuneisuus ja yksinäisyys 24 % vastaajista koki olevansa joko jatkuvasti tai melko usein masentunut ja 33 % oli masentunut joskus Naisista jatkuvasti tai usein masentuneita oli 29% ja miehistä 21% Jatkuvasti yksinäiseksi itsensä kokevia on keskiikäisissä ja sitä vanhemmissa vastaajissa 7-10 %. 22 % kaikista vastaajista tunsi itsensä joko jatkuvasti tai melko usein yksinäiseksi, 40 % joskus

17 Huono-osaisuus 50 % vastaajista kokee itsensä huono-osaiseksi neljännes ei kokenut olevansa juurikaan huonoosainen ja neljännes vastaajista ei osannut sanoa, tunteeko itsensä huono-osaiseksi. Eniten itsensä huono-osaiseksi kokevia on vuotiaissa, joista 75 % koki näin. Naisista reilu kolmannes (36 %) oli joko täysin tai osin erimieltä väitteen kanssa ja miehistä näin vastasi vajaa viidennes (18 %).

18 Ongelmia päihteiden käytön kanssa? Täysin eri mieltä 60 % Osin eri mieltä 11 % Ei samaa, ei eri mieltä 11% Osin samaa mieltä 11 % Täysin samaa mieltä 6%

19 Nälkä? Miehet tunsivat nälkää useammin kuin naiset. 31 % miehistä ja 21 % naisista oli nälkäinen joko jatkuvasti tai melko usein. Jatkuvasti 10 % Melko usein 16 % Joskus 33 % Hyvin harvoin 41 %

20 Mielipiteitä pärjäämisestä ja usko tulevaisuuteen Elämässä pärjäävänsä koki vastaajista yli puolet 54 % Parhaiten kokivat pärjäävänsä vuotiaat 71 % ja heikoiten vuotiaat 42 %. 43 % uskoo, että hänen elämänsä on tulevaisuudessa parempaa, 32 % on päinvastaista mieltä ja loput eivät osaa sanoa

21 Luottamus viranomaisiin ja muihin ihmisiin Viranomaisiin voi luottaa väittämän kanssa on täysin ja osin samaa mieltä 54 %. (naisista 61 % ja miehistä 47 %) Ihmisiin voi luottaa väittämän kanssa on täysin tai osin samaa mieltä 44 % (naisista 52% ja miehistä 9 %)

22 Saako kaupungilta riittävästi apua ja tukea Täysin eri mieltä 24% Osin eri mieltä 26 % Ei sama, ei eri 14 % Osin samaa mieltä 26 % Täysin samaa mieltä 11% Kaupungilta saatavaa apua ja tukea enemmän luotetaan seurakunnan tukeen ja palveluihin (50 % täysin tai osin samaa mieltä)

23 Saadut toimeentuloturvaetuudet viimeisen kahden kuukauden aikana 69 % asumistukea (7 % oli hakenut, ei saanut) 56 % on saanut toimeentulotukea, ( 13 % hakenut, ei saanut) 49 % on saanut työmarkkinatukea 32 % kansaneläkettä 25 % työkyvyttömyyseläkettä 24 % työeläkettä Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

24 Käytetyt palvelut viimeisen kahden kuukauden aikana Olen käyttänyt Olen hakenut, mutta en ole saanut En ole käyttänyt Mielenterveyspalveluja Päihdepalveluja Sosiaalitoimiston palveluja Terveyskeskuksen palveluja Kelan palveluja (kuntoutus, terapia jne.) Seurakunnan palveluja (diakoniatyö) Työvoimatoimiston palveluja (työttömyysasiat) Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

25 Ruoka-avun käytön välttämättömyys 64 % täysin samaa mieltä 20 % osin samaa mieltä 7 % ei samaa, ei eri mieltä 7 % osin eri mieltä 3 % täysin eri mieltä Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

26 Käykö muissa ruoanjakelupaikoissa 50 % ei käy muissa ruoanjakopisteissä Käy kerran kuukaudessa 16 % Käy joka viikko 13 % Käy muutaman kerran vuodessa 12 % Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

27 Kuinka usein käy leipäjonossa? 30 % käy kerran viikossa 30 % käy kerran kuukaudessa 20 % joka toinen viikko 20 % pari kertaa vuodessa Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

28 Ruoka-apuun liittyvä häpeä? 39 % vastaajasta koki ruoan hakemisen erittäin tai jonkin verran nöyryyttäväksi ja vähän useampi (47 %) koki tilanteen päinvastaisesti Se, että näkevätkö sukulaiset tai naapurit vastaajan ruokajonossa on 45 % vastaajien mielestä samantekevää, 42 % ei haluaisi tulla nähdyksi ruokajonossa Pakkohan mun on täällä käydä. Mä oon yksinhuoltaja ja mulla on lapsia. Ja mä oon työtön. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

29 Muiden tarve jaetulle ruualle Taulukko 26. Ruokajonossa on ihmisiä, jotka eivät tarvitsisi ruokaa (% N= 127) Total Täysin eri mieltä Yli Osin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Total Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

30 Yhteisöllisyys ruokajonossa Ruokajaon sosiaalinen merkitys oli tärkeää lähes 70 % vastaajista, väittämän (muiden ihmisten tapaaminen on minulle tärkeää) kanssa eri mieltä oli vain 15 % vastaajista. Kuule, sä oot nyt aika huonos kunnos Lähes mun kanssa tohon kirkolle syömään tän ruokajaon jälkeen, ni piristyt vähän. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

31 Tyytyväisyys ruoanjakeluun Kolme neljästä vastaajasta 77 % oli joko täysin tai osittain samaa mieltä väittämän ruuanjakelu on järjestetty hyvin kanssa Tyytymättömiä oli 14 % kaikista vastaajista ja 21 % vuotiaista. Aina noi samat on ekana täs jonossa ja sit ne saa parhaat ruuat! Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

32 Jaetun ruuan laadukkuus Jaettu ruoka on laadukasta 76 % mukaan vastaajista. Ruoan laatu ei tyydyttänyt 14 % vastaajista ja lopuilla ei ollut mielipidettä asiaan. kauraryynit ei puuroudu Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

33 Yhteenvetoa Lahden ruokajonoissa käy paljon ikääntyneitä eli yli 55- vuotiaita. Heidän osaltaan korostuu etenkin taloudelliset vaikeudet Erilaiset elämänhallintaan, fyysiseen terveyteen, mielialaan ja yksinäisyyteen liittyvät vaikeudet tuntuvat kasautuvan varsinkin vuotiaille Lapsiperheitä eikä opiskelijoita ollut jonoissa juurikaan Leipäjonojen koordinointi ei kuulu millekään taholle; jatkossa ruoka-apujen koordinointi voi olla Lahden sosiaaliasiamiehen ja sosiaalialan osaamiskeskus Verson tehtävä. Ruoka-apupaikat voitaisiin koota myös seudullisesti. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

34 Raportti Raportti löytyy osoitteesta: Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos

35 Kiitos PIENET PETTULEIVÄT 2 dl pettujauhoja 2 dl ruisjauhoja 2 dl vettä Hieman hiivaa Sekoita kaikki ainekset keskenään. Tee taikinasta pieniä hyvin ohuita kakkuja, paista paistinpannulla miedolla lämmöllä tai uunipellillä uunissa. Käännä leivät hetken päästä, että paistuvat molemmin puolin. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos