MYNÄMÄEN KUNNAN TALOUSARVIO 2014 JA -SUUNNITELMA VUOSILLE KH KH KV

Transkriptio

1 MYNÄMÄEN KUNNAN TALOUSARVIO 2014 JA -SUUNNITELMA VUOSILLE KH KH KV

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS MYNÄMÄEN KUNNAN ARVOT JA STRATEGIA TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys ja kunnallistalous vuosina Väestö ja elinkeinorakenne Mynämäen kunnassa Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaperusteet Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman sitovuustaso KÄYTTÖTALOUSOSA Keskushallinto Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta KÄYTTÖTALOUDEN YHTEENVETO TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA ARVIOINTITYÖN OHJEELLINEN SUUNNITELMA VUOSILLE

3 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalous ei ole kohentunut toivotulla tavalla ja ennusteet tulevienkin vuosien suhteen ovat varovaisia. Yleinen taloustilanne näkyy selvästi kunnissa; työllisyys on heikentynyt, asunto- ja tonttikauppa on hidastunut ja rakennustoiminta on hiljentynyt. Myös yritykset lykkäävät investointejaan. Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa suoraan verotulojen kertymiseen ja julkisen talouden vaikeudet jatkuvat. Valtion käynnistämän Rakennepoliittisen ohjelman avulla on tarkoitus saada julkisen talouden kestävyysvajetta hallintaan. Kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi; subjektiivisia etuuksia ja normeilla säädeltyä palvelurakennetta on haasteellista purkaa. Lisäksi samaan aikaan, kun etsitään karsintakohteita, säädetään uusia lakeja, jotka lisäävät kuntien tehtäviä ja kustannuksia. Tilastokeskuksen julkaisemasta kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastosta 2012 käy ilmi, että kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat viime vuonna 6,4 %:a edellisestä vuodesta ja muodostivat jo 55,3 %:a kuntien koko käyttötalouden kustannuksista. Menojen kasvu näkyy selvästi myös Perusturvakuntayhtymä Akselissa. Akselin kuluvan vuoden menot ylittävät reilusti alkuperäisen talousarvion ja vuodelle 2014 esitetty talousarviokin on hieman epävarmalla pohjalla. Samalla tavalla erikoissairaanhoidon jatkuva menojen kasvu on lisännyt kuntien talousahdinkoa. Näin kehitys ei voi jatkua. Tarvitaan nopeasti toiminnallisia muutoksia, jotta kustannusten nousu ei riistäydy yli kuntien kantokyvyn. Myös palveluvelvoitteiden keventäminen on välttämätöntä. Vähentyvät verotulot ja hallituksen kehitysriihessä sovitut valtionosuuden leikkaukset pakottavat kunnat kiristämään verotusta. Myös Mynämäessä tuloveroprosentti nostettiin 20,5 %:iin. Tämä korotus ei turvaa riittävää tulopohjaa, jotta investoinnit pystyttäisiin rahoittamaan kokonaan vuosikatteella. Menojen kasvattaminen ei ole mahdollista ja kestäviä säästökohteita on etsittävä todellisilla rakenteellisilla uudistuksilla. Vuoden 2014 talousarviossa toimintakate on 1,2 % vähemmän kuin vuonna Kulut vähenevät 0,5 % ja tuotot lisääntyvät 5,5 %. Vuosikate on euroa, mutta tulos painuu alijäämäiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalvelut ovat 54,5 % kunnan käyttötaloudesta. Investointeihin on varattu euroa. Suurimat yksittäiset investoinnit vuonna 2014 ovat loppuvuodesta valmistuva uusi päiväkoti, Huoli - Pyhe kevyen liikenteen väylä sekä Laajoen uusi vedenottamo. Investoinnit ja lainojen lyhennykset joudutaan rahoittamaan lainalla ja pitkäaikaista lainaa on tarkoitus nostaa euroa. Teemme jatkuvasti määrätietoisesti työtä mynämäkeläisten parhaaksi. Talouden realiteettien edessä joudumme kuitenkin pohtimaan uudenlaisia ratkaisuja ja totuttuja rakenteita on tarkasteltava kriittisesti. Uudistukset eivät aina tarkoita palvelujen loppumista. Muutos voi olla myös mahdollisuus, kun opitaan tekemään asioita eri tavalla. Seija Österberg kunnanjohtaja 3

4 2 MYNÄMÄEN KUNNAN ARVOT JA STRATEGIA MYNÄMÄKI, UUDEN KUNNAN VISIO 2020 Mynämäki askeleen edellä, kuitenkin lähellä Mynämäki on vireä ja yhteistyökykyinen kehittyvä kunta, joka tarjoaa asukkailleen ja yrityksilleen turvallisen ympäristön ja laadukkaat palvelut. ARVOT, JOTKA OHJAAVAT TOIMINTAAMME Palvelualttius Toisen kunnioitus empaattisuus Tavoitetietoisuus Sopimusten pitäminen Ulospäin suuntautuminen Kansainvälisyys Taloudellisuus TOIMINTAMME TARKOITUS Toimintamme tarkoituksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä / tuottamalla kunnallisia palveluja, luomalla muita toimintaedellytyksiä sekä vahvistamalla kunnan asemaa maaseutukuntien palvelukeskuksena ja osana Turun seutukuntaa sekä luoda edellytykset päätöksentekijöille em. toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi. 4

5 Näkökulma (painopistealue) Yhdyskuntarakenne Elinkeinopolitiikka Palvelut Henkilöstö Strateginen tavoite = pitkän aikavälin tavoite Kunnan kehitystä edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen kuntakeskus ja kyläkeskukset Asukasluvun kasvu Kunnan elinvoimaisuutta tukeva elinkeinopolitiikka Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tehokas ja toimiva palvelurakenne Tasapainoinen talous Tavoitteisiin sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta Kriittinen menestystekijä = näissä täytyy onnistua, jotta strategiset tavoitteet saavutetaan - pitkäjänteinen ja strateginen maankäytönsuunnittelu/maapoliittinen ohjelma - kehittämistä tukeva, joustava kaavoitus - olemassa olevan infrastruktuurin tehokas hyödyntäminen - monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta - kylien omaehtoinen kehittäminen/ kyläsuunnitelmat - dynaaminen kuntamarkkinointi - elinkeino-ohjelman toteuttaminen - elinkeinoelämän tarpeita tukeva maapolitiikka - TSekin ja Potkurin yrityspalvelujen tunnettavuuden lisääminen ja tehokas hyödyntäminen - Hinku-kunnan imagon hyödyntäminen markkinoinnissa ja elinkeinotoiminnassa (lähienergia, lähiruoka, hankinnat) - uudistuvat toimintatavat / toimintojen kriittinen arviointi ja jäntevä päätöksenteko - eri toimijoiden selkeät roolit - toimiva konserniohjaus / kuntayhtymien toiminta ei ylitä kunnan taloudellista kantokykyä - kiinteistöjen/toimitilojen tehokas käyttö - toimiva yhteistyö kuntien ja 3. sektorin kanssa - omaa toimintaa tukevat ostopalvelut - ennaltaehkäisevien palvelujen merkityksen ymmärtäminen - hankerahoituksen käyttäminen kehittämistyössä - kuntalaisten/yhdistysten omaehtoisen työn tukeminen - vuosikate kattaa poistot - veroprosentit eivät ylitä lähialueen keskiarvoja - investoinnit pääosin omarahoituksella - lainamäärä pysyy alle valtakunnan keskiarvon - henkilöstöstrategian mukainen toiminta: johtamiskulttuurin kehittäminen henkilöstön osaaminen ja ammattitaito positiivinen työnantajakuva henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi yhteistyön lisääminen ja tehostaminen 5

6 3 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys ja kunnallistalous vuosina Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. kasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liike-elämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset ennustavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksimielinen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet ovat yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raakaainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisun myötä ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Kuntatalous Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu hidastui hieman edellisvuosista ja oli viitisen prosenttia. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 3,7 %. Kunta-alan palkkasumma kasvoi vuonna 2012 hieman nopeammin kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kehityksen perusteella voitiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä lomapalkka-velan kirjaamistavan muutos. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli 6,4 %. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee 3,5 4 prosenttiin. Hidastuva suuntaus 6

7 jatkunee edelleen vuonna 2014, koska kunta-alan palkkaratkaisu on maltillinen ja kustannustason kohoaminen jää ennustettuun. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohoamisen arvioidaan hidastuvan viime vuoden 3,4 prosentista ja olevan tänä vuonna 1,8 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Peruspalvelubudjetissa on arvioitu, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna 2,1 %. Arviossa ei ole huomioitu keskusjärjestöjen hyväksymää palkkaratkaisua. Uusi palkkaratkaisu huomioiden kuntaalan ansiotasoindeksi nousee vuonna 2014 noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Maan hallitus on tehnyt syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja aikaisemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien tuloveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron tuottoon vuoden 2014 alusta. Jäteveron tuotto osoitetaan kunnille valtionosuuksien lisänä vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan veroperusteisiin tehtävien muutosten aiheuttavat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Suurin kunnan tuloveroon vaikuttava muutos on osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistaminen. Uudistus lisää kuntien verotuloja. Työmarkkinaratkaisu seurauksena valtion veroasteikon tarkistaminen ja kilometrikorvauksen muutoksen peruuttaminen vähentävät kuntien verotuloja. Suurin yhteisöveron tuottoon vaikuttava muutos on yhteisöverokannan laskeminen nykyisestä 24,5 %:sta 20,0 %:iin vuodesta 2014 alkaen. Verotuoton väheneminen kompensoidaan kunnille kuntien jako-osuutta korottamalla. Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kiinteistöveron muutoksia. Työryhmän esitysten pohjalta maan hallitus on päättänyt, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia rakennusten ja kiinteistöjen arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2013 Yleisen taloudellinen tilanteen tunnuslukuja koko maassa Muutos % BKT määrä 2,9 0,8-0,5 1,7 2,0 Palkkasumma 4,7 3,2 1,4 2,4 3,0 Yleinen ansiotaso 3,0 3,6 1,8 1,0 1,0 Inflaatio 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos% 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 Työllisyysaste, %-yksikköä 68,6 69,0 68,7 69,0 69,5 Työttömyysaste, %-yksikköä 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Euribor 3 kk % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 Lähde: VM:n katsaus ja Kuntatalous tiedote 2/2013 ja 3/2013 Kuntatalouden tunnuslukuja koko maassa Toimintatulojen muutos % 4,6 3,8 3,0 2,8 Toimintamenojen muutos % 5,4 5,5 3,5 3,0 Vuosikate, mrd 2,55 1,79 2,02 1,58 Lainakannan muutos % 8,0 7,9 8,8 8,8 Nettovelka (lainat-kassavarat), muutos% 14,4 12,6 13,8 12,9 Verotulojen muutos % 4,1 1,2 5,5 2,6 Tulovero% keskimäärin 19,16 19,25 19,38 19,38 Lähde: VM:n katsaus ja Kuntatalous tiedote 2/2013 ja 3/2013 7

8 3.2 Väestö ja elinkeinorakenne Mynämäen kunnassa Vuoden 2014 talousarvion laadinnassa oli ohjeena, että asukaslukuna käytetään asukasta. Asukasluku oli Väestömuutokset vuosi väkiluku muutos muutos% , , , , , , , , , , * , * , * , * , * , * ,91 Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde työllinen ei työllinen Varsinais- koko vuosi väestö yht työvoima väestö huoltosuhde Suomi maa ,20 1,19 1, ,23 1,19 1, ,31 1,30 1, ,31 1,30 1, ,26 1,28 1,29 Lähde: Tilastokeskus 8

9 Väestö ikäryhmittäin 2011, 2015, 2020, 2025 ja 2030 ikäryhmä Lähde: Tilastokeskus Demografinen huoltosuhde väesöennusteen mukaan Demografinen huoltosuhde = (0-14 -vuotiaat + yli 65 -vuotiaat)/ vuotiailla Mynämäki 0,61 0,64 0,71 0,77 0,82 0,83 0,81 Turun seutu 0,51 0,55 0,60 0,63 0,66 0,67 0,66 Varsinais-Suomi 0,55 0,59 0,65 0,69 0,72 0,73 0,73 Koko maa 0,54 0,59 0,64 0,68 0,71 0,72 0,71 Lähde: Tilastokeskus Työllisyys ja elinkeinot Syyskuun 2013 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 11,0 % (9,8 %, 9/2012) ja koko maassa 8,9 % (8,3 %, 9/2011). Koko maassa työttömien osuus oli 10,9 % (9,3 % 9/2012). Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui koko maassa. Varsinais-Suomessa kasvu oli lievempää kuin koko maassa. Mynämäessä työttömien määrä syyskuun 2013 lopussa oli 280 (228, 9/2012), joka on 7,3 % (6,0 %, 9/2012) työvoimasta. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 30 (22, 9/2012) ja yli 50-vuotiaita 133 (108, 9/2012). Yli vuoden työttömänä olleita oli 76 (50, 9/2012). Lähde: Varsinais-Suomen ely-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2013 9

10 Mynämäellä työssäkäyvät vuonna 2010 Toimiala (suurimmat) työpaikat Maatalous, metsätalous ja kalatalous 362 Teollisuus 256 Terveys- ja sosiaalipalvelut 341 Rakentaminen 191 Tukku- ja vähittäiskauppa 165 Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa ja korjaus 43 Koulutus 129 Kuljetus ja varastointi 132 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 53 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 78 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 36 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 42 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 57 Kiinteistöalan toiminta 77 Taiteet, viihde ja virkistys 12 Muu palvelutoiminta 62 Kaikki toimialat yhteensä Mynämäellä työssä käyvistä henkilöä (71,0 %) asuu Mynämäellä. Lähde: Tilastokeskus Mynämäessä asuva työllinen työvoima henkilöä % Alkutuotanto ,0 Jalostus ,2 Palvelut ,8 Tuntematon 34 1,0 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Varsinais-Suomen ely-keskuksen työllisyyskatsauksen 9/2013 mukaan Mynämäen työvoima on Mynämäen kunta kuuluu Turun Seudun Kehittämiskeskukseen (TseK). TseK on elinkeinoelämän asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa maksuttomia palveluita seudun yrityksille. Vuonna 2014 Mynämäen kunnan rahoitusosuus on yhteensä euroa eli 9,84 euroa/as. ( euroa 2013). Perusrahoitus on euroa (8,04 /as), hankkeet euroa (1,00 /as) ja äkillinen rakennemuutos euroa (0,80 /as). 3.3 Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaperusteet Vuoden 2014 talousarvio on vertailukelpoinen vuoden 2013 talousarvioon. Vuoden 2014 talousarvion bruttoluvut ei ole vertailukelpoisia vuoden 2012 tilinpäätöksen bruttolukuihin, koska loput sosiaalitoimen palvelut siirtyivät perusturvakuntayhtymä Akselin vastattavaksi vuoden 2013 alusta. Toimintakate summat ovat vertailukelpoisia. 10

11 Henkilöstömenot Kaikkien sopimusalojen virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa KVTES:n ja TS:n piirissä tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 20 euroa/kk alkaen. OVTES:n piirissä korotus on 0,58 % ja lisäksi tekstimuutoksista aiheutuvia palkan korotuksia. TTES:n piirissä perustuntipalkkoja korotetaan snt/tunti. Seuraava korotus on alkaen kaikilla sopimusaloilla pääpiirteittäin 0,4 %. Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat kesäkuussa 2015 tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta ja sopivat saakka toteutettavasta palkkaratkaisusta. arvio on laadittu siten, että palkkoihin on huomioitu 0,5 %:n korotusvaraus vuodelle 2014 ja suunnitelmavuosille korotusvaraus on 1,2 %. Henkilöstömäärä osastoittain TP 2012 TA 2103 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Hallinto-osasto 18,0 16,0 16,0 16,0 16,0 Sivistysosasto 186,9 188,9 190,7 188,9 188,9 Tekninen osasto 70,0 70,0 70,0 70,0 70,0 Yhteensä 274,9 274,9 276,7 274,9 274,9 Verotulot vuosina TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöverosta Yhteensä Verotulot on arvioitu Kuntaliiton ennustekehikon pohjalta siten, että kunnan tuloveroprosentti vuonna 2014 on kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti 20,50 %. Myös suunnitelmavuosien kunnan tulovero on arvioitu 20,50 %:n mukaan. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta vuosina : ,03 % ,03 % ,99 % ,99 % ,87 % ,40 % ,35 % ,98 % ,85 % Kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostettiin 10 prosenttiyksiköllä vuosille Vuosille yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 5 prosenttiyksiköllä. Lisäksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan vuodesta 2014 alkaen kompensoimaan yhteisöverokannan alentaminen 24,5 %:sta 20 %:iin. Kiinteistöveron tuotto nousee, koska verotuksen pohjana olevia kiinteistöjen arvoja korotetaan lähemmäs niiden todellista arvoa. 11

12 Valtionosuudet TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Peruspalvelujen vos Ylläpitäjäjärj. mukainen (mm.lukio) Verotulojen tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Yhteensä Peruspalvelujen valtionosuus sisältää yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden, esi- ja perusopetuksen valtionosuuden sekä yleisten kirjastojen, taiteen perusopetuksen sekä yleisen kulttuuritoimen valtionosuuden. Valtaosa eli yli 80 % kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisista perusteita määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteen eli ikäryhmittäisen asukasmäärän perusteella. Valtionosuuden laskennallisiin perusteisiin tehdään 2,4 %:n indeksikorotus vuonna Valtionosuuksia vähentää hallitusohjelmassa, kehysriihessä 2012 ja kehysriihessä 2013 tehdyt valtionosuuksien leikkaukset. Valtionosuusleikkaukset ovat kaikille kunnille saman verran euroa/asukas ja ovat Kuntaliiton laskelman mukaan seuraavat: /as /as /as yhteensä -208 vuonna /as /as /as -9 yhteensä -259 vuonna /as Valtionosuuksia lisää mm. jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille, veroperustemuutosten (vähennysten lisääminen) kompensoiminen kunnille ja tehtävämuutoksista (mm. vanhuspalvelulaki, joustava hoitoraha, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiuudistus) aiheutuvat valtionosuuksien lisäykset. Peruspalvelujen valtionosuuden kunnan omarahoitusosuus on 3.136,92 euroa/asukas vuonna 2013 (valtionosuusprosentti on 30,96 %) ja 3.310,86 euroa/asukas vuonna 2014 (vos-prosentti 29,53 %). Prosentti kuvaa kustannusten jakoa valtion ja kuntien välillä. Se ei ole yksittäisen kunnan saama valtionosuuden määrä. Ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus sisältää lukion valtionosuuden sekä ylläpitäjäjärjestelmän ulkopuolisina liikunnan, nuorisotoimen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden (opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala). Valtionosuuden laskemiseksi tarvittavat kuntien ja ylläpitäjien yksikköhinnat päätetään marraskuun loppuun mennessä ja ennakollinen vuoden 2013 asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistetaan joulukuussa. Kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään joulukuun loppuun mennessä. Vuoden 2014 valtionosuutta vähentää vuonna 2013 alkanut indeksikorotuksen jäädyttäminen. Myös yksikköhintoja leikataan. Kunnan talousarvioehdotuksessa tämä valtionosuus on samansuuruinen kuin vuonna 2013, koska tarkempia laskentaperusteita vuodelle 2014 ei ole tiedossa. Arvio kuntien omarahoitusosuudesta on 359,08 euroa/asukas (vos-prosentti 41,89 %). Kunnille maksetaan valtionosuuksien yhteydessä verotulojen tasausta. Vuonna 2014 kunta saa verotulojen tasausta euroa. Tasaus on noin euroa vähemmän kuin vuonna Kiinteistöveron vaikutus poistettiin tasauksen laskennasta vuodesta 2012 alkaen. Poisto vähensi kunnan saamaa tasausta vuonna 2012 noin euroa (58 euroa/asukas). Asukaskohtainen vähennys ei ole kaikille kunnille sama. Tasausraja on viime vuosina ollut: 2012 = 2.946,23 euroa/asukas, 2013 = 3.073,91 euroa/asukas, 2014 = 3.123,15 euroa/asukas. Vuoden 2014 valtionosuudet on laskettu tällä hetkellä tiedossa olevien laskentaperusteiden mukaan. Vuosien 2015 ja 2016 valtionosuudet on samalla tasolla kuin vuoden 2014 valtionosuudet. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Uuden järjestelmän mukaisia kuntakohtaisia laskelmia ei ole vielä käytettävissä. 12

13 3.4 Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman sitovuustaso KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa on valtuustoon nähden bruttositova tulosaluetasolla. hallintoyksikkö ja Vesihuoltolaitos ovat taseyksikköinä nettositovia valtuustoon nähden. KUNNANHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Yleishallinto - hallintoyksikkö (taseyksikkö, nettositova) Perusturvakuntayhtymä Akseli Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto KASVATUS- JA SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto Varhaiskasvatus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen toimen hallinto Tilalaitos Kunnallistekniikka - Vesihuoltolaitos (taseyksikkö, nettositova) Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja -kulut (netto) INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat - Kiinteä omaisuus nettomääräisenä - Talonrakennus (kohteittain > ) - Infrastruktuuri - Vesihuoltolaitos - Irtain omaisuus nettomääräisenä RAHOITUSOSA Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitova erä on lainakannan muutokset 13

14 4 KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1 Keskushallinto Keskusvaalilautakunta Tilivelvollinen Toiminta-ajatus hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Järjestää kunnan alueella kulloinkin toteutettavaksi määrätyt kunnalliset ja valtiolliset vaalit. arvio vuodelle 2014 EU-vaalit on toukokuussa suunnitelma vuosille Eduskuntavaalit on huhtikuussa 2015 ja kunnallisvaalit lokakuussa Vaalit Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot Tarkastuslautakunta Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta Kunnan hallinnon ja taloudenhoidon laillisuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen. Kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen valvonta. arvio vuodelle 2014 Vuoden 2013 tilintarkastuksen ja arviointityön painopistealue on yleishallinto. Vuoden 2013 talouden ja toiminnan tarkastuspäiviä vuosina on yhteensä 12 päivää. Vuoden 2014 tilintarkastuksen ja arviointityön painopistealue on konserniohjaus. Tarkastuspäivien lukumäärä tarkentuu tarkastuslautakunnan vuoden 2014 työohjelmassa 14

15 130 Tilintarkastus Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot Kunnanhallitus Tulosalue Tilivelvollinen Yleishallinto kunnanjohtaja Seija Österberg (kaavoitus ja elinkeinotoimi) hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Toiminta-ajatus Yleishallinto huolehtii kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon edellyttämästä valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä maankäyttöpolitiikasta ja elinkeinopolitiikasta. arvio vuodelle 2014 Perusturvakuntayhtymä Akseli, erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto siirtyivät kunnanhallituksen alaisuuteen vuoden 2013 alusta. suunnitelma vuosille Kunnanvaltuuston iltakouluissa valmisteltu kuntastrategia käsitellään osana tätä talousarviota (s.5). Vuoden 2014 aikana tehdään tarvittavat tarkistukset elinkeinoohjelmaan ja maapoliittiseen ohjelmaan. Kuntarakennelain ja sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen edellyttämien selvitysten valmistelutyö on keskeinen asia koko valtuustokauden. Kuntarakennelain ja sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen edellyttämä valmistelutyö on keskeinen asia koko valtuustokauden. 150 Yleishallinto Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot

16 Henkilöstö 150 Yleishallinto kunnanjohtaja hallintojohtaja tietohallintopäällikkö toimistosihteeri Yhteensä 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Taseyksikkö Tilivelvollinen hallintoyksikkö taloushallintoyksikön päällikkö Katja Päärni Toiminta-ajatus hallintoyksikkö tuottaa taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut perusturvakuntayhtymä Akselille ja Mynämäen kunnalle ja palkanlaskentapalvelut Nousiaisten kunnalle hyväksyttyjen toimeksiantosopimusten mukaisesti. arvio vuodelle 2014 suunnitelma vuosille hallintoyksikön laskutuksen perusteena käytetään vuoden 2012 alusta käyttöönotettua tuotteistukseen perustuvaa hinnoittelua. Sosiaalitoimen siirtyminen Akseliin vuoden 2013 alusta on lisännyt yksikön työmäärää. Yhteistyön kehittäminen palvelua ostavien asiakkaiden kanssa jatkuu. hallintoyksikön toiminnan kehitystyö jatkuu hallintoyksikkö (sisältyy Yleishallinto -tulosalueeseen) Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot Henkilöstö 1550 hallintoyksikkö talouspäällikkö kirjanpito palkanlaskenta 7 5,5 5,5 5,5 5,5 reskontran hoito 3 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 13,0 11,0 11,0 11,0 11,0 16

17 arvion sitovat strategiset tavoitteet vuonna 2014 Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitetaso Mittarit Henkilöstö Tehokas ja joustava viranhaltijaorganisaatio Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut luottamushenkilöstö Työskentelyn ja toimenkuvien jatkuva kehittäminen Riittävä tiedonkulku valmisteilla olevista asioista. Uusien luottamushenkilöiden kouluttaminen kunnan toimintaan. Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut henkilöstö Joustava ja häiriötön päätöksenteko Eri yhteistyömuodot Kokouksiin ja seminaareihin osallistuminen Avoin vuorovaikutus Tiedotustilaisuudet, tiedotteet, www-sivut ym. Asiakas Turvallinen ja viihtyisä ympäristö Kehittämistä tukeva maapolitiikka ja kaavoitus Keskusta- Asemanseutu osayleiskaava valmis Asemakaavoitus kunnan kehittämisen edellyttämällä tavalla. Ilmaston muutoksen haasteet huomioon ottava toiminta Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nykyisestä Osayleiskaava hyväksytty kevään 2014 aikana. Asemakaavat käsitelty joustavasti. Katteluksen jatko-osan kaavoituksen eteneminen. Kivistönmäen asemakaavan tarkistamisen eteneminen. Hinku toimenpiteet Palvelut Palvelutuotannon ja verkon tehostaminen Päättäjien ja henkilökunnan kehitysmyönteisyys Uudenlaisia toimintamalleja käyttöön Tehdyt uudistukset Elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen Kuntien välinen yhteistyö Toimiva konserniohjaus Avoin ja aktiivinen vuorovaikutus kunnan ja yrittäjien kesken Toimiva raportointi ja seuranta Yrityksiä ja työllisyyttä edistävä toimintakulttuuri Konserni- ja yhteistyöraportti Yhteiset tilaisuudet ja toimenpiteet Seutuyhteistyön hyödyntäminen Hallittu väestönkasvu Yritystonttien ja toimitilojen markkinointi Elinkeinosopimuksen toimivuus Turun seudun kuntayhteistyöhön osallistuminen Turun seudun MALaiesopimuksen toteutuminen Aktiivinen ja monipuolinen tonttitarjonta koko kunnan alueella Kaikki toimitilat vuokrattu, 1-2 yritystonttia myyty Kunnan yrityksiä palveleva toiminta Konkreettisia hankkeita palvelujen parantamiseksi MAL-aiesopimuksen hankkeiden toteutuminen As.määrän nettolisäys väh. 10 henkilöä Lehti-ilmoitukset, markkinointitilaisuudet, luovutetut tontit Potkurin neuvontapalvelut, seudulliset hankkeet Konkreettiset hankkeet ja päätökset Sopimuksen seurantaohjelman mukainen Asukasmäärä 17

18 Talouden tasapaino Vuosikate kattaa poistot Vuosikate% on 100. Vuosikate % Toimintakulujen kasvu ei ylitä yleistä talouskasvua Toimintakatteen kasvu korkeintaan 2 % kasvu- % Luovutaan tyhjillään olevista ja/tai vajaakäytössä olevista kiinteistöistä ja tehostetaan tilojen käyttöä KONSERNITAVOITTEET Mynämäen Teollisuuskiinteistö Tulot kattavat toiminnasta Oy aiheutuvat menot. Kaikki toimitilat käytössä ja tarpeettomat myynnissä Kaikki toimitilat on vuokrattu. Käypä vuokrataso. Tehostamista ja myyntiä/vuokrausta koskevat päätökset Vuokrattujen toimitilojen määrä Vuokra/m² Vuokrasaatavia tehokas seuranta Vuokrasaatavien määrä As Oy Mynämäen Augustanrivi Yhtiön talous on tasapainossa. Vastikkeet kattavat yhtiön menot Kunnan omistamien asuntojen vuokrat kattavat menot vuokra/m² Kiinteistö pidetään hyvässä kunnossa. Suunnitelmallinen kunnossapito Tehdyt korjaukset Kunnan omistamat asunnot Kunnan omistamien asuntojen vuokrat ovat oikealla tasolla. Vuokrat kattavat vähintään kaikki kustannukset. Vuokratulot Kunta myy omistamiansa osakkeita niiden vapautuessa vuokralaisilta. Myydään 1-2 asuntoa. Myytyjen asuntojen lukumäärä. Kuntayhtymät Toimiva ja säännöllinen konserniohjaus, yhteistyö ja raportointi Palvelut toteutettu suunnitelmien mukaisesti Osavuosiraportti Keskushallinto yhteensä Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot

19 Tulosalue Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Perusturvakuntayhtymä Akseli kunnanjohtaja Seija Österberg Tuottaa laadullisesti hyvät, tasa-arvoiset ja kohtuuhintaiset perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut kunnan asukkaille. Perusturvakuntayhtymä Akselin toiminnan tavoitteet on määritelty kunnanvaltuuston hyväksymässä vuosien palvelutasosuunnitelmassa. arvio vuodelle 2014 Kuntayhtymän toiminta ja talous tulee järjestää siten, että vahvistettu talousarvio ei ylity. Toiminnan ja talouden tehostaminen on keskeinen tehtävä. suunnitelma vuosille Kuntayhtymän toiminta ja talous tulee järjestää siten, että vahvistettu talousarvio ei ylity. Kuntayhtymän toimintaa tulee tehostaa suunnitelmavuosien aikana. 160 Perusturvakuntayhtymä Akseli Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot Tulosalue Tilivelvollinen Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto kunnanjohtaja Seija Österberg Toiminta-ajatus arvio vuodelle 2014 Tuottaa laadullisesti hyvät, tasa-arvoiset ja kohtuuhintaiset erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut kunnan asukkaille. Kuntayhtymän toiminta ja talous tulee järjestää siten, että vahvistettu talousarvio ei ylity. suunnitelma vuosille Kunnan maksuosuus ympäristöterveydenhuollon palveluista nousee merkittävästi, koska kunnassa olevien tilojen osuus koko alueen tilojen määrästä on kasvanut. Myös ympäristöterveydenhuollon kustannukset kokonaisuudessaan ovat nousseet. Kuntayhtymän toiminta ja talous tulee järjestää siten, että vahvistettu talousarvio ei ylity. 19

20 170 Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot Kunnanhallitus yhteensä Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tulosalue Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistystoimen hallinto/osaston yhteinen toiminta Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies Kehittää ja uudistaa osaston toimialaa kunnan strategisten tavoitteiden suuntaisesti. arvio vuodelle 2014 Uusi kasvatus- ja sivistyslautakunta on toiminut alkaen. Tavoitteena on tuottaa laadukkaita palveluja varhaiskasvatuksen, opetustoimen, liikunta- ja nuorisopalvelujen sekä kulttuuripalvelujen alalla. Vuoden 2014 aikana laaditaan osaston oma strategia tukemaan kunnan strategiaa. Tavoitteiden selkeän linjaamisen yhtenä tarkoituksena on kehittää uusia ja innovatiivisia toimintamalleja siihen, miten lapset ja nuoret saavat parhaat mahdolliset kasvun eväät olemassa olevilla resursseilla. Uusia tapoja tarvitaan vastaamaan esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseen. Vuoden 2014 alussa on tarkoitus aloittaa Akseli-kuntien yhteinen etsivä nuorisotyö, jota varten on vuoden 2013 lopulla haettu rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä jo peruskoulussa pystytään oppilaan ohjauksella ja riittävällä tuella ohjaamaan nuorta löytämään omaa paikkaansa oppivelvollisuuden päätyttyä. Ennaltaehkäisevät toiminnot kirjataan syksyn 2013 aikana erikseen listaksi, jotta niiden määrää, laatua ja onnistumista voidaan arvioida paremmin ja toimintoja kehittää vuoden 2014 aikana. Kehittämistyötä tehdään erilaisten hankkeiden avulla, joista käynnissä ovat Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten yhteisen Osaava-hankkeen puitteissa tehtävät opetuksen laadun kehittäminen ja arviointi sekä tieto- ja viestintätekniikan strategia. Lisäksi Mynämäki osallistuu TSO:n (Turun Seudun Opetustoimen) Osaava-hankkeeseen, jonka puitteissa on tarjolla seminaareja ja koulutuksia. Lisäksi Mynämäessä on omia pienempiä hankkeita, uutena muun muassa Liikkuva koulu-hanke, jonka pilottina toimii Tavastilan koulu. Lisäksi pyritään etsimään sopivia kehittämishankkeita muille sekto- 20

21 suunnitelma vuosille reille toiminnan tueksi sekä itsenäisesti että yhdessä Turun seudun toimijoiden kanssa. Käsitellään osaston palveluverkkosuunnitelma vuosille (2014-)/ arvion sitovat strategiset tavoitteet vuonna 2014 Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitetaso Mittari Henkilöstön osaaminen Motivoitunut henkilökunta Pätevä henkilökunta Hyvät oppimistulokset, mahdollisimman pätevä ja osaava henkilökunta Pätevyysvaatimusten täyttö 100 %, Oppimistulokset (perusopetus ja lukio) Työtyytyväisyys Koulutusta henkilöstölle ja päättäjille Työilmapiiri ja johtaminen koulutusmyönteisyys organisaatiossa Henkilöstön kuunteleminen ja työtyytyväisyyden kehittäminen Osaava henkilökunta ja luottamushenkilöt Kehityskeskustelut käydään 100% sekä todennetaan epäkohdat ja se, mihin epäkohtiin puututtu Koulutuspäivien määrä ja laatu Asiakas Sujuva ja perusteltu päätöksenteko Palvelut Ajantasainen asioiden valmistelu ja kehittäminen Taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetty toiminta Huolellinen valmistelu ja selvitykset päätöksenteon tukena Sujuvat kokous- ja neuvottelukäytännöt, päätöksistä tiedottaminen Määrärahojen seuranta ja nopea reagointi talouden muutoksiin Päätöksien ripeys, pysyvyys ja tasapuolisuus Määräaikojen pitävyys Määrärahojen riittävyys Läpimenneet muutoksenhaut ja otto-oikeudet Läpimenneet oikaisuvaatimukset ja valitukset euroa / asukas Suoritteet ja tunnusluvut 500 Sivistystoimen hallinto Suoritteet lautakuntien kokoukset Tunnusluvut euroa/asukas Henkilöstö 500 Sivistystoimen hallinto TP MTA 2013 TA TS 2015 TS 2016 kasvatus- ja sivistysjohtaja toimistosihteeri 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 21

22 Tulosalue Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus Päivähoidonjohtaja Erja Santanen Lakisääteisen, lapsen ja perheen tarpeista lähtevän, laadukkaan päivähoidon ja esiopetuksen tarjoaminen. arvio vuodelle 2014 suunnitelma vuosille arvion sitovat strategiset tavoitteet 2014 Hoitopaikkojen määrä pidetään tarvetta vastaavana. Uusi päiväkoti valmistuu ja otetaan käyttöön loka-marraskuussa 2014, jolloin myös tilapäisten päiväkotitilojen käyttö päättyy. Samalla varhaiskasvatuksen esimiestehtävien hoito toteutetaan tarpeita vastaavaksi. Perhepäivähoito säilytetään hyvänä ja toimivana vaihtoehtona. Erityisen tuen jatkuvasti lisääntyvään tarpeeseen on jo vastattu palkkaamalla toinen erityislastentarhanopettaja vuonna 2013, varhaiserityiskasvatusta kehitetään edelleen. Vuoden 2013 talousarvioon verrattuna varhaiskasvatukseen on jouduttu jo syksyllä 2013 palkkaamaan tarpeen lisäännyttyä lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa vakituiseen toimeen sekä yksi lastenhoitaja määräaikaiseen toimeen asti. Vakituiseen toimeen palkatut henkilöt siirretään syksyllä 2014 valmistuvaan uuteen päiväkotiin ja lisäksi sinne on budjetoitu alkaen päiväkodin johtajan tehtävä (3 kk, lokakuu-joulukuu). Lisäksi toinen varahenkilö on palkattu syksyllä 2013 vakituiseen toimeen koko varhaiskasvatuksen alueelle. Nämä - lisättynä määräaikaisella Tainiolan lastenhoitoyksikön kustannuksilla sekä Metsolan päiväkodin tilanteesta aiheutuneella ylimääräisellä tilatarpeella on lisännyt varhaiskasvatuksen kuluja niin, että yhteensä varhaiskasvatuksen talousarvio on noussut noin 7 % suhteessa edelliseen vuoteen. Henkilöstöä on ollut pakko lisätä, jotta Mynämäki täyttää lakisääteisen hoitopaikkojen tarpeen ja henkilöstömitoituksen velvoitteen. Perhepäivähoitajien siirtyminen paikallisen työehtosopimuksen mukaiseen kiinteään kk-palkkaan syksystä 2013 alkaen nostaa perhepäivähoitopaikan hintaa. Hankinnoista on karsittu, muun muassa esikoululaisten uinnit kuljetuksineen on puolitettu. Päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä on kasvanut 24 lapsella v syksystä. Lapsista puolet on alle 3-vuotiaita, joille henkilöstömitoitus lasketaan neljä lasta/työntekijä. Päivähoitopaikat määritellään koko osaston palveluverkkosuunnitelman yhteydessä huomioiden tulevat lakimuutokset. Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitetaso Mittari Henkilöstön osaaminen Pätevä, oikein mitoitettu henkilöstö Hyvä yhteistyö eri päivähoitoyksikköjen välillä Työntekijöillä lain mukainen pätevyys 100 % Yhtenäiset työkäytännöt Työtyytyväisyys Työilmapiiri ja johtajuus Täydennyskoulutusta vähintään 2 päivää/henkilö Jokaisessa päiväkodissa on pätevä lähiesimies Täydennyskoulutuspäivien määrä Kehityskeskustelut Asiakas Laadukas esiopetus ja päivähoito koko kunnassa Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiops:n noudattaminen ja ajantasaisuus Asiakastyytyväisyys (joka toinen vuosi lapsille, joka toinen vuosi vanhemmille) Sairaspoissaolojen määrä ei kasva Sairaspoissaolojen määrä Arviointikysely Keskiarvo yli 3 asteikolla

23 Palvelut Hoitopaikkojen määrän pitäminen tarvetta vastaavana Päivähoitotilojen riittävyys Päiväkotitiloja riittävästi, turvalliset ja terveelliset Hoitopaikan järjestäminen lain edellyttämässä ajassa Sähköisten palvelujen käytön lisääminen Lapsen varhaisen ja oikeaaikaisen tuen havaitseminen ja tuen tarpeen arviointi Tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetyt palvelut Ajantasaisen ohjelmiston hankkiminen Erityislastentarhanopettajat lapsiryhmien toiminnassa mukana Henkilöstömitoitus oikein kaikissa päivähoitoyksiköissä Sähköinen päivähoitohaku Työaikasuunnitelmat Varautuminen tuntiperusteiseen laskutukseen Kaksi erityislastentarhanopeetajaa, tukitoimet aloitetaan heti Nettomenot/hoitopaikka/vuosi alittaa valtakunnallisen keskiarvon Sähköisten palveluiden määrä Erityislastentarhanopettajien määrä Nettomenot /hoitopaikka/vuosi Suoritteet ja tunnusluvut 505 Varhaiskasvatus Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot Varhaiskasvatus Suoritteet Päiväkodit; kokopäivä osapäivä esiopetus Erityispäiväh; Perhepäiväh; Ryhmäperhep; kokopäivä osapäivä esiopetus 6 7 Ostopalvelup; Muu päivähoito; kotihoidontuki Tunnusluvut / hoitopaikka Päiväkoti/ koko Esiopetus Perhepäivähoito Ryhmäperhepäiväh Kotihoidontuki

24 Henkilöstö 501 Varhaiskasvatus päivähoidonjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 toimistosihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 erityislastent.opettaja 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 vast.lastentarhan opettaja 1,0 1,0 1,3 2,0 2,0 lastentarhanopettaja 15,0 15,0 16,0 17,0 17,0 lastenhoitaja/päivähoitaja 27,0 27,0 29,5 31,0 31,0 laitosapulainen 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 päiväkotiapulainen 1,5 1,5 0,5 0,5 0,5 erityisavustaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 varahenkilö 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 perhepäivähoidon ohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 perhepäivähoitaja 17,0 17,0 16,0 14,0 14,0 Yhteensä 68,9 70,9 72,7 73,9 73,9 Tulosalue Tilivelvollinen Toiminta-ajatus arvio vuodelle 2014 Opetustoimi Rehtorit ja koulujen johtajat Tarkoituksena on tarjota mahdollisimman laadukasta perusopetusta sekä yleissivistävää toisen asteen tutkintoon (yo-koe) johtavaa lukio-opetusta. Perusopetuksen oppilasmäärä on ollut muutaman viime vuoden ajan Mynämäessä hienoisessa laskussa. Palveluverkkoselvitys laaditaan loppuvuodesta 2013 ja sen eri vaihtoehdoissa haetaan tehokkuutta ja innovatiivisia ratkaisuja hinku-kunnan strategisten valintojen mukaisesti tarkoituksena löytää sekä säästöjä että fyysisen oppimisympäristön laadukkuutta rakenteellisten ratkaisujen kautta. Mahdollisiin muutoksiin varaudutaan syksystä 2014 alkaen. Tilojen käyttöasteen nostaminen ja yhteistyön lisääminen 3. sektorin kanssa (vanhempainyhdistykset, kylät, lapsineuvosto, järjestöt, jne.) ovat osa selvitystyötä. arvion laadinta on ollut opetustoimessa haastavaa, sillä palkkasuunnittelun käyttöönotto korjasi mahdollisia aikaisempia arvioita niin, että vaikka palkkoihin arvioitiin määritelty 0,5 % korotus, lopputuloksena palkat sivukuluineen nousivat noin 4 %. Vakituisen henkilökunnan määrä on ennallaan. Huolin koululle on budjetoitu sinne jo aikaisemmin (ensimmäisen kerran syksyllä 2012) palkattu avustajaresurssi 9 kuukauden ajaksi erityistä tukea vaativille oppilaille. Lisäksi Pyhän koululle on perustettu valmistavan opetuksen ryhmä maahanmuuttajataustaisille lapsille kevääseen 2014 asti. Tältä osin Pyhän koulun menot ovat nousseet avustajan, oman kielen opetuksen (4h/vko) ja suomi toisena kielenä opetuksen (3 h/vko) vuoksi. Tämä näyttäytyy pelkkänä kuluna Pyhän koulun/opetustoimen budjetissa, mutta kunta saa valtionosuuden näiden oppilaiden osalta kaksinkertaisella kertoimella, mikä kattaa aiheutuneet kulut. Lisäksi aikaisempina vuosina valmistavan opetuksen oppilaat on kuljetettu Turkuun, mikä oli kustannuksena noin euroa vuositasolla. Suurimpien koulujen kuten Laurin koulun ruokailu- ja kiinteistökulujen kasvu vaikuttaa kokonaisuuteen niin, että talousarvion laadintaohjeessa vaadittuun tavoitteeseen ei ole mahdollista päästä ilman rakenteellisia uudistuksia. Kaikista palvelujen ostoista karsittiin kuluja niin, että vertailtaessa edellisiin vuosiin kehitys on 0-tasoa tai miinusta, mikä tulee näkymään esim. säästöinä oppimateriaalien hankinnoissa. Niittylinnan erityisopetusyksikkö on sijoitettu Tavastilan koulun luokanopettaja-rehtorin alaisuuteen siksi, että erityisopetusta on muutoinkin keskitetty Tavastilaan. Niittylin- 24

25 suunnitelma vuosille nan yksikkö on samassa pihapiirissä, jolloin opettajat ja avustajat saavat toisistaan tukea ja ryhmiä on mahdollista jakaa. Eri yksiköissä kehitetään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä lukion toiminnallista yhteistyötä. Paitsi opetuksellisissa kysymyksissä, myös oppilashuollossa oppilashuollossa pyritään Akseli-vetoisen kehittämishankkeiden kautta parantamaan yhteistoimintaa. Ennaltaehkäisy ja riittävät tukitoimet perusopetuksessa ovat myös yhteiskuntatakuun paras toteuttaja, sillä esimerkiksi tehokkaalla oppilaanohjauksella saatiin edellisillä kausilla hyviä tuloksia: keväällä 2013 kaikki opintonsa päättäneet olivat saaneet opiskelupaikan. Koulu tunnistaa vastuunsa, minkä johdosta oppilashuoltoon ja tukitoimiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Oppilaiden tuki jatkuu lukiossa, jossa opiskelijoita pyritään tukemaan sekä erityistoimin että osana arjen toimintakulttuuria. Opetusryhmäkokojen pienentämiseen on saatu erityistä valtionapurahaa, jolla on palkattu kolme resurssiopettajaa lukuvuodeksi Laatu-hanke on käynnistynyt syksyllä 2013 kaikissa Mynämäen peruskouluissa ja lukiossa. Lukion oppilasmäärä pyritään vakauttamaan noin 180 oppilaaseen. Varaudutaan sähköisten ylioppilaskirjoitusten tuloon Mynämäen valmiudet ovat hyvät, sillä lukio on toiminut edelläkävijänä sähköisten preliminäärien osalta. Tavoitteena on aikaisempien vuosien tapaan saavuttaa yo-tuloksissa keskiarvo, joka parempi kuin valtakunnallisten kaikkien aineiden keskiarvo. Kehittämisessä panostetaan edelleen sähköisiin oppimisympäristöihin ja pyritään saamaan hankerahoitukselle jatkoa. Kaudella on käynnissä perusopetuksen valtakunnallisesti ohjatun opetussuunnitelmauudistuksen valmistelu. Mynämäessä jatkaa toimintaansa laadukas lukio, joka toimii alueellisesti erikoistuen tiiviissä yhteistyössä lähialueiden oppilaitosten kesken. arvion sitovat strategiset tavoitteet vuonna 2014 (perusopetus) Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitetaso Mittari Henkilöstön osaaminen Pätevä ja oikein mitoitettuhenkilökunta Koulujen välinen yhteistyö, riittävä täydennyskoulutus Tehtävien edellyttämä pätevyys kaikilla Päteviä % Johtajien kouluttaminen Kaikilla tehtävien edellyttämä pätevyys Täydennyskoulutuspäivät Työtyytyväisyys Asiakas Ammattitaitoisesti tuotetut palvelut Työilmapiiri ja johtajuus Opetussuunnitelmien noudattaminen ja ajantasaisuus Kehityskeskustelut Oppimistulokset saavutettu Kehityskeskustelut käydään 100 %, puututaan epäkohtiin Päättötodistusten saaneiden 100 % Palvelut Lain ja opetussuunnitelman mukaiset laadukkaat palvelut Selkeät toimintaohjeet ja resurssien oikea kohdentaminen Kaikkien ryhmäkokojen keskiarvo ja tehokkaasti järjestetyt lakisääteiset koulukuljetukset Kyläkoulujen, Laurin ala-ja yläkoulujen sekä kaikkien koulujen yhteinen ryhmäkokojen keskiarvo ja koulukuljetusreittien määrä Perusopetuspalvelut osallistuvat lasten ja nuorten laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseen Laadun ja alueellisen yhteistyön ennakkoluuloton kehittäminen Perusopetuspalvelut ovat mukana perusopetuksen Laatu-hankkeen soveltamisessa käytäntöön. Vanhempien osallistaminen tärkeätä vanhempien ja koulun yhteistyötä mittaa- Laatu-hankkeen eteneminen Mynämäen kaikissa peruskouluissa. 258-kysely huoltajille keväällä 2014 ja sen tyytyväisten vastaus% 25