Suomen yleiset kirjastot kansainvälisessä kentässä. Opetusministeriön kirjastopäivä

Transkriptio

1 Suomen yleiset kirjastot kansainvälisessä kentässä Opetusministeriön kirjastopäivä

2 Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa Opetusministeriön politiikka-analyysissa (5/2009) on käytetty Tilastokeskuksen kulttuuritilastoja, Eurostat:ia ja Euroopan Neuvoston tilastoja. Suomi on kirjastolainojen kärkimaa, lainamäärä (19/asukas/vuosi) on kolminkertainen Ruotsiin verrattuna ja kuusikertainen Ranskaan verrattuna. Itävallassa lainataan 1 kirja/asukas/vuosi, Saksassa 4. Kokoelmat ovat Suomessa yhtä suuret kuin Ruotsissa. Tanskassa ja Norjassa kokoelmat ovat pienempiä. Suomi on kärjessä myös kirjastokäyntien suhteen, 72 % vastaajista oli käynyt viimeisen vuoden aikana vähintään kerran kirjastossa. Määrä on kaksinkertainen Euroopan keskiarvoon nähden. Ruotsissa ja Tanskassa on käyntejä lähes yhtä paljon. Itävallassa (24 %), Saksassa (28 %) ja Espanjassa (24 %) on vähiten käyntejä. Kirjatuotanto: Suomessa 2,5 nimekettä/1000 as (kaunokirj. 0,4).Ainoastaan Virossa, Isossa-Britanniassa ja Tanskassa luku on korkeampi. Vastaajista vuoden aikana vähintään yhden kirjan lukeneet: Suomi 79 % vastaajista, Ruotsi 87%, Tanska, Saksa 81% ja Alankomaat 84%.

3 Kirjastot agendalla Taloudellisen kriisin vaikutukset yleisten kirjastojen toimintaan huolestuttavat muuallakin. Claudia Lux, IFLAn puheenjohtaja , organisoi Milanon WLIC-ssa paneelikeskustelun aiheena kirjastot ja taloudellinen kriisi. Claudia Luxin puheenjohtajuuskauden teema, Kirjastot agendalle, on ajankohtaisempi kuin koskaan. Nyt on aika investoida tiedon saantiin, sivistykseen ja koulutukseen. Kirjastosta voi saada apua ongelmiin, uutta ammatillista orientoitumista ja uusia taitoja, siellä voi jatkaa elinikäistä oppimista. Taloudellisilla kriisillä on voittajia ja häviäjiä, kirjoittaa Claudia Lux uusimmassa IFLA Journalin numerossa. Huonoja uutisia ovat raportit kirjastojen budjettileikkauksista, mutta toisaalta kuuluu hyviä uutisia lisääntyvästä kirjastojen käytöstä. " Libraries will get you through times of no money better than money will get you through times of no libraries." ( American Library Association 1991)

4 European Congress on E-Inclusion Public Libraries and Beyond oli teemana Brysselissä kuukausi sitten pidetyssä kongressissa. José Marie Griffiths Pohjois-Carolinan informaatio- ja kirjastotieteen koulutusohjelmasta puhui aiheenaan kirjastojen sosiaalisen ja taloudellisen vaikutuksen arviointi. Floridassa lasketaan yksi työpaikka per kirjastojen tietoverkkopalveluihin investoitu 6,45 dollaria, ja koko kirjastotoiminnan osalta 6,54 dollarin tuotto jokaisesta yhden dollarin investoinnista. ROI Return on Investment on yritysmaailmassa käytössä oleva kaava jossa katsotaan kustannukset/hyöty, kustannustehokkuus ja vaikutus. Kirjastoissa ROIn käyttöönoton taustalla ovat tiukat budjetit, kilpailu kuntien muiden toimintojen kanssa ja tarve saada ei-kertovaa aineistoa analysoitavaksi sellaisissa yhteyksissä, jotka ovat ympäröivässä yhteisössä tärkeitä. Tuottoa edustavat elämänlaadun parantuminen, tuki elinikäisessä oppimisessa ja kunnan talouden tukeminen. Kirjastot, museot ja arkistot ovat ihmisten mielestä luotettavimmat tiedonlähteet, kertoi Griffith. Museoita ja kirjastoja käyttivät tiedon lähteinä 70 % asukkaista, Internetiä 83 % ja molempia 47 % asukkaista. 7 % ei käyttänyt mikään näistä tiedonlähteistä.

5 Kirjastojen perinteinen missio on paineen alla, totesi samassa Brysselin kongressissa Tanskan Bibliotek og Medier:in johtaja Jens Thorhauge. Google-sukupolvi on tullut ja tunnistamme jo uutta mediamaisemaa ja uutta kulttuurista käyttäytymistä. Kirjastotilan pitää inspiroida oppimiseen, keskusteluihin ja elämyksiin, se on demokraattisen yhteiskunnan areena, julkinen tila, jolla on uudenlainen merkitys. Kirjasto tukee yhteiskunnan agendaa; elinikäistä oppimista, innovatiivisuutta, tasa-arvoa ja kansalaistaitoja (inclusion). Kirjasto rakentaa identiteettiä ja tukee monikulttuurisuutta. Kirjaston tehtävä on vähentää syrjäytyneisyyttä. Eri tavalla, eri syistä tietoyhteiskunnasta syrjäytyneitä ihmisiä on Euroopan kaikissa maissa. Thorhauge kertoi että pohjoismaiset kirjastot tekevät paljon hyvää työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kirjastot ovat tehokkaita partnereita digitaalisen kuilun sillanrakentajina. Uusi kirjasto on kaikkialla, missä ihmiset liikkuvat. Kirjasto on avoin ja vapaa tila, siitä on tulossa ihmisille, ei ensisijaisesti kirjoille tarkoitettu paikka, sanoi Thorhauge.

6 Libraries for Innovation on Liettuassa menossa oleva hanke, jossa on mukana 1200 kirjastojen toimipistettä. Rahoittajina toimivat Bill & Melinda Gates Foundation, Microsoft ja Liettuan hallitus. Kunnat ovat olleet mukana 10,7 miljoonan litin edestä. Tilanne on nyt valtion ja kuntien osalta muuttunut, jatko on epävarmalla pohjalla. Vilnan yliopiston tämän hankkeen yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että vähäosaiset hyötyvät hankkeesta eniten; työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja maaseudun vähävaraiset. Kun kirjastojen imagoa arvioitiin mielipiteet jakautuivat mielenkiintoisella tavalla. Kirjastojen Internet-palvelujen käyttäjät pitivät kirjastoa mukavana ja modernina paikkana, jossa palvelut pidetään ajan tasalla. Muun väestön osalta tulivat esille tavanomaiset stereotypiat; kirjasto on vanhanaikainen, ikävä paikka. Siellä ollaan yksin, kirjasto ei ole ihmisiä yhdistävä paikka. Molempien ryhmien, ja kaikkien ikäryhmien mielestä kirjastonhoitajat ovat kuitenkin avuliaita, mukavia ja kohteliaita, he tuovat kirjastolle sen suurimman arvon. Aktiivinen ja osaava kirjastonhoitaja on hyvän kirjastoimagon avaintekijä.

7 Malmön "kirjastoskandaali" Malmön kaupunginkirjaston johtaja antoi elokuussa laittaa kirjaston seinälle ilmoituksen: Kannamme kirjat ulos ja teemme tilaa kirjailijoille. Kyseessä oli tavallista perusteellisempi vanhojen kirjojen poisto-operaatio, jonka tarkoituksena saada tilaa muille toiminnoille, lisää istumapaikkoja ja esiintymistiloja sekä kahvion tilalle bistro. Upea uusi kirjastotila, joka on rakennettu yhteen vanhan, linnamaisen kirjaston kanssa, valmistui Sen jälkeen maailma on muuttunut, on syntynyt uusia tarpeita. Malmön kirjaston strategia, The Darling Library, sinun elämäsi, sinun unelmasi, sinun kirjastosi, näkee kirjaston tilana, jossa Malmön asukkaat voivat viettää aikaa, oppia uutta ja nauttia monista erilaisista elämyksistä. Kannamme kirjat ulos-julisteita oli tarkoitus laittaa näkyviin eri puolille kaupunkia nyt kirjastossa tapahtuu! Toisin kävi. Seurasi aggressiivinen keskustelu jota käytiin mm. kaikissa Etelä-Ruotsin sanomalehdissä. Artikkeleissa kyseenalaistettiin tanskalaisen kirjastonjohtajan pätevyyttä. "On satsattu väärään hevoseen" oli otsikkona blogissa, jossa sai ruksata ruutuun, jos oli sitä mieltä että kirjastonjohtaja pitäisi erottaa. Malmön päättäjät seisoivat kirjastonjohtajansa takana, uutta strategiaa jouduttiin kuitenkin muuttamaan.

8 Uudelleenorganisointia, yhteensovittamista Ruotsissa fokusoidaan kulttuurin kentän uudelleen organisoimiseen. Uudessa kulttuuriselvityksessä ehdotetaan että Valtion kulttuurineuvoston, Kulturrådetin, rooli olisi tulevaisuudessa lähinnä koordinoiva. Kansalliskirjasto, Kungliga biblioteket, vastaisi myös yleisten kirjastojen kehittämisestä. Lääninkirjastoilla olisi tässä nk. yhteensovittamisessa merkittävä rooli. Ruotsin hallitus tekee päätöksensä syksyllä 2010, uusi organisaatio voisi näin toimia vuoden 2011 alusta. Yhteinen arkisto- ja kirjastoviranomainen ehdotetaan perustettavaksi vuonna Yhteensovittamista tarvitaan, mutta myös kirjastopolitiikkaa, otsikoi Ruotsin kirjastoseuran lehti Biblioteksbladet uusimmassa numerossaan. Kirjastoseura on lausuntokierroksessa täysin tukenut kulttuuriselvityksen ehdotusta. Seura on monta vuotta etsintäkuuluttanut strategisia linjauksia kirjastosektorille. Nähtäväksi jää, pystyykö Kungliga biblioteket vastaamaan odotuksiin. Kulturrådet vastaa lähinnä Suomen Taiteen keskustoimikuntaa, kulttuuriministeriössä on lisäksi kulttuuri- ja kirjastoasioita hoitavia, hallinnollisia asiantuntijoita. Tukholman pääkirjaston laajennus jää toistaiseksi tekemättä. Tukholman kulttuurista ja liikunnasta vastaava poliitikko ilmoitti asiasta äskettäin - ensin blogissaan. Laajennusta varten varatut rahat käytetään Tukholman kirjastoverkon uudelleenorganisoimiseen.

9 "Hyvien uutisten kimallusta" otsikoi USA;n Library Journal kertoessaan että nk. kirjallisten teosten, romaanien, novellien, runojen ja näytelmien, lukeminen, painetussa muodossa tai elektronisina, on USA:ssa kääntynyt nousuun tasaisen, vuonna 1982 alkaneen laskun jälkeen. Nousu on keskimäärin 3,5 %. Suurin nousu koskee nuoria aikuisia, heistä 51,7 % sanoi lukeneensa jotakin kirjallista teosta viimeisen vuoden aikana, kun vastaava prosenttiluku oli seitsemän vuotta sitten 42,8. Tutkimuksen on tehnyt National Endowment for the Arts, kansallinen, taidetta ja kulttuuria tukeva instituutio, joka on tutkinut amerikkalaisten lukutottumuksia vuodesta Samalla kun lukeminen lisääntyy, on kaikkialla USA:ssa menossa rankka kirjastojen säästökuuri, palvelupaikkoja suljetaan ja budjetteja leikataan. Presidentti Barack Obama on ottanut tähänkin asiaan kantaa: julistaessaan tämän vuoden lokakuun informaatiolukutaidon tietoisuuden kuukaudeksi Information Literacy Awareness Month, presidentti nostaa Valkoisen talon lehdistötoimiston tiedotteessa esille kirjastot paikkoina jossa autetaan ihmisiä erottamaan totuutta kuvitellusta ja signaalit metelistä.

10 Ohjeita ja tukea kirjastoille kriisitilanteessa Ison-Britannian MLA (Museums, Libraries and Archives Council) neuvoo kirjastoja kohtaamaan menestyksekkäästi paikallisia budjettipriorisointeja. Saavutettavuus ja saatavuus ovat keskeisiä; maksuttomat palvelut, monipuolinen palvelutarjonta ja tarpeeksi pitkät aukioloajat. Yhteistyö yhteisön muiden palvelutuottajien kanssa on tärkeää. Kirjaston vaikuttavuuden arvioinnissa fokusoidaan elämänlaatuun ja yhteisön hyvinvointiin. Verkkosivuillaan MLA kääntyy avoimella kirjeellä kuntien päättäjien puoleen Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina paikalliset päättäjät saattavat joutua kirjastojen suhteen hankalien päätösten eteen. Lyhytnäköiset päätökset ovat haitallisia sekä asukkaille että kirjastopalvelujen kehittämiselle. Kirjasto toimii asukkaiden tukena, auttaa uusien työpaikkojen löytämisessä ja uusien taitojen oppimisessa, se tarjoaa Internet-yhteyksiä, tietoyhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja kirjoja luettavaksi. MLA nostaa esille hyviä esimerkkejä kirjastoista jotka ovat kehittäneet palvelujaan määrittelemällä uudelleen strategisia painopistealueitaan, strukturoimalla henkilökuntarakenteensa uudelleen ja tekemällä yhteistyötä muiden palvelutuottajien kanssa.. Toiminnanjohtaja Roy Clare toteaa että MLA:lla ei ole mandaattia puuttua asioiden hoitoon. Tarkoituksena on kuitenkin tukea kirjastopalvelujen kehittämistä ihmisille ja yhteisöille kaikkialla. Hyviä esimerkkejä ja tietoa on päättäjien käytettävissä MLA:n verkkosivuilla runsaasti. Nyt pitäisi tutkia uusia hallinto- ja rahoitusmalleja, kehittää palveluja ajan tasalle ja lisätä henkilökunnan osaamista.

11 "Watch, Listen, Learn Round the Clock" Tanskan Århusin kirjaston net media-lehdistötiedotteessa kerrotaan että nyt voi katsoa filmejä, kuunnella CD:tä tai lukea uutta kirjaa 24/7 periaatteella käymättä kirjastossa ollenkaan. Tarvitaan vain kirjastokortti ja pin-koodi. Århusin kirjastot tunnetaan ympäri maailmaa innovatiivisista aloitteistaan. Tämä on jälleen esimerkki siitä, kuinka vakavasti Århusin kirjastot ottavat tiedon välittäjän roolinsa, sanotaan tiedotteessa. Tanskan kulttuuriministeri on asettanut työryhmän pohtimaan, miten yleisiä kirjastoja voidaan kehittää tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Tässä yhteydessä on tarkoitus miettiä miten kehittää kirjastojen digitaalista infrastruktuuria, digitaalisen kulttuuriperinnön ja muun sähköisen aineiston välittämistä ja oppimiseen liittyvää toimintaa. Tanskan kirjastodiskurssia seuratessa tulee helposti tunne, että painettu kirja on kohta enää outo, lähes tuntematon esine. Tilastotietojen perusteella kirjastojen kokoelmista on kuitenkin edelleen 83 % kirjoja, lainoista 75 %. Luvut eivät juuri poikkea Suomen vastaavista luvuista (88%, 72%). Kyllä lukeminen kiinnostaa Tanskassakin, Litteratursiden.dk:ssa sijaitsee Tanskan radion romaanikerho ja 25 muuta digitaalista kirjakerhoa.yli sata kirjastonhoitajaa on mukana romaanikerho-hankkeessa jota rahoittaa valtion kirjastoviranomainen, Bibliotek og Medier. Myös Århusissa on avattu uusi kirjallisuussivu jonka avulla pyritään luomaan kirjaston ja kirjallisten piirien välistä, tiiviimpää yhteyttä.

12 Meteliä ja signaaleja Kansainväliseltä kirjastokentältä kantautuu meteliä ja signaaleja, kun kiiruhdetaan kohti uutta, uljasta kirjastoa. "Verkkopalvelujen yleistyminen on vienyt kirjastot ensimmäistä kertaa kilpailutilanteeseen muiden toimijoiden kanssa. Myös ihmisten ajankäytöstä kilpaillaan. Jotta kirjastot voivat kilvassa menestyä, niiden on tuotettava sellaista lisäarvoa, jota muut eivät pysty tarjoamaan." (Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015). Mikä on sellainen kirjaston tuottama lisäarvo, jota muut eivät pysty tarjoamaan? Googlen tehtävä, organisoida maailman kaikki tieto ja tehdä siitä helposti saatava ja hyödyllinen, tuntuu aika tutulta. Malmön Garagetissa voi korjata pyöriä, kokoontua tai esiintyä. Tilassa on monta istuinryhmää vanhoine tyylikalusteineen, esiintymislava ja joitakin kirjahyllyjä. Nuorisotila vai kirjasto? Garagetin henkilökunta tekee kirjasto-osaamisellaan siitä kirjaston. Maailmalta kantautuu tietoa "pikakirjastoista" jotka keskittyvät tarjoamaan Internet-yhteyksiä ja laajoja näyttöjä pienten bestseller-kokoelmien lisäksi. Hyvä kirjasto ei suinkaan ole lattiasta kattoon kirjoilla täytetty tila, mutta entäs se lisäarvo? Toimiva kirjasto tukee yhteisönsä asukkaita, opettaa tiedonhallinta- ja kansalaistaitoja ja inspiroi oppimaan uutta, panostaa osaamiseen ja laatuun.