Terve tietoyhteisö Loppuraportti. Turun ammattikorkeakoulu. Tietoliikenne ja sähköinen kauppa TERVE TIETOYHTEISÖ LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Turun ammattikorkeakoulu Tietoliikenne ja sähköinen kauppa TERVE TIETOYHTEISÖ LOPPURAPORTTI

2 1 SISÄLLYS 1. YHTEENVETO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA 1 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TARVE JA TAVOITTEET Projektin lähtökohta ja tarve Projektin tavoitteet 5 3. PROJEKTIN TOTEUTUS Tapahtumat ja teemapäivät Liikuntaryhmät ja valmennukset Terveysmittaukset ja testaukset ICT-sovellusten kehittäminen Hankkeen Internet-sivut Taukojumppari-sovellus Liikuntapäiväkirja-sovellus Muut toimenpiteet Hyvinvointikysely Löydä oma opiskelutyylisi -kurssi PROJEKTIN TULOKSET JA ARVIOINTI Hyvinvoinnin edistyminen Turun ammattikorkeakoulun oman osaamisen käyttöönotto ICT-sovellusten kehittäminen Tulosten yhteenveto PROJEKTIN RAHOITUS Projektin budjetti Projektin toteutuneet menot Projektin toteutuneet tulot Rahoitusyhteenveto SUOSITUKSET JA KEHITTÄMISKOHTEET TULOKSIEN POHJALTA TOIMINNAN JATKUVUUS 24 LÄHTEET 26 LIITTEET 28

3 1 1. YHTEENVETO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA on laaja-alaisen hyvinvoinnin edistämiseen keskittynyt projekti, joka on toteutettu Turun ammattikorkeakoulussa, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueella. Hanke on käynnistynyt ja päättynyt Projektia on rahoittanut koko sen toiminta-ajan vuosina Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden edistämisen määrärahoista. Turun ammattikorkeakoulu on osallistunut hankkeen rahoitukseen vuosittain omarahoitusosuudella. Projektin yhteenlaskettu budjetti vuosina on ollut euroa, josta Sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusosuus on kattanut euroa. Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena oli kolmen korkeakoulun muodostaman korkeakoulukampusalueen, ICT-talon, toimijoiden laaja-alaisen hyvinvoinnin edistäminen fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella hyvinvoinnin tasoilla. Projektin kehittämisympäristö, ICT-alan kampusalue ICT-talo, koostuu Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin ICTalan koulutuskeskittymästä, joka sijoittuu Turun kaupungin alueelle, Kupittaan kaupunginosaan. Hankkeen tavoitteena oli ICT-talon opiskelijoiden ja henkilökunnan opiskelu- ja työkykyisyyden tukeminen, korkeakoulun osaamisen hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä sekä uusien terveysteknologisten sovelluksien kehittäminen. Projektin aikana toteutettiin laaja-alainen kirjo hyvinvoinnin edistämiseen ja terveystietoisuuden lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka oli suunnattu sekä ICT-talon opiskelijoille että henkilöstölle. Hankkeen aikana järjestettiin mm. liikuntatapahtumia, terveyden teemapäiviä, ohjattuja liikuntaryhmiä, kuntotestauksia, laboratoriotestejä, hyvinvoinnin te toja, luentoja, maratonvalmennusta ja mahdollisuus käyttää Internet-pohjaista maksullista hyvinvointipalvelua ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyen. Korkeakoulujen yhteistyötä pyrittiin kehittämään järjestämällä yhteistapahtumia, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mukana Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ICT-sovelluksia, jotka ovat nähtävillä projektin Internet-sivuilla osoitteessa ICT-sovelluksiin lukeutuvat tietokonepohjainen taukoliikuntaohjelma Taukojumppari ja liikuntasuorituksien kirjaamiseen tarkoitettu Liikuntapäiväkirja-sovellus. ICT-sovellukset ovat vapaasti ja maksutta kaikkien Internetin käyttäjien ladattavissa ja hyödynnettävissä projektin verkkosivujen kautta. Projekti on saavuttanut toteutusaikana suurimman osan sille asetetuista tavoitteista. Hanke on vaikuttanut myönteisesti kohderyhmän hyvinvoinnin edistymiseen ja terveystietoisuuden kehittymiseen. Projektin toimenpiteisiin osallistuneilta on kerätty palautetietoa hankkeen aikana, ja

4 2 osallistujat ovat pääasiallisesti olleet tyytyväisiä projektin toteutukseen. Hankkeen arviointiin on osallistunut myös projektin ohjausryhmä, joka koostuu hankkeen sidosryhmän ja yhteistyökumppaneiden edustajista. Hankkeen aikana kohderyhmän aktiivisuus terveyden edistämiseen ja erityisesti omaehtoisten terveyttä edistävien harrastusten aloittamiseen on lisääntynyt. Projektin vaikutuksesta yhteistyö kolmen korkeakoulun opiskelija- ja ylioppilaskuntien välillä on tiivistynyt, mitä osoittaa myös yhteisten teemapäivien ja tapahtumien järjestäminen. Hankkeen toimintamallin pysyvyyden takaamiseksi Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueelle on perustettu oma hyvinvointiryhmä, jonka tavoitteena on jatkossa suunnitella ja toteuttaa hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteitä. Hyvinvointiryhmän tavoitteena on huomioida sekä henkilöstön että opiskelijoiden hyvinvoinnin erityistarpeet ja toimia tiiviissä yhteistyössä mm. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ja Turun ammattikorkeakoulun liikuntaseuran kanssa. Projektissa tuotetut ICT-sovellukset ja muu materiaali ovat vapaasti hyödynnettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

5 3 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TARVE JA TAVOITTEET Aloite hankkeen käynnistämiseen kehittyi vuonna 2005, kun Turun korkeakoulujen yhteisen kampusalueen, ICT-talon, rakentamista suunniteltiin. Kampusalue, joka otettiin käyttöön syksyllä 2006, on kolmen korkeakoulun, Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen ICT-alan korkeakoulutuksen keskittymä Turun kaupungin Kupittaan kaupunginosassa. ICT-talossa työskentelee n ICT-alan opiskelijaa ja n. 700 asiantuntijaa. Yhteisen kampusalueen suunnittelun yhteydessä esille nousi tarve opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin yhteisölliseen tukemiseen, johon uusi kolmen korkeakoulun yhteinen kampusalue antaisi uusia mahdollisuuksia Projektin lähtökohta ja tarve Hankkeen keskeisimpänä tarpeena oli ICT-toimialan terveyteen liittyvien erityisriskien kohonneisuus opiskelijoiden keskuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksien mukaan opiskelijaterveydenhuollon haasteet ovat lisääntyneet ja muuttuneet, eivätkä perinteiset oireiden hoitoon keskittyvät terveydenhoitopalvelut enää ole riittäviä haasteisiin vastaamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:6; Kunttu & Huttunen 2001). Kuntun (2004) mukaan lisääntyneet tulostavoitteet ja suorituspaineet ilmenevät yksilöiden ja yhteisöjen psyykkisenä ja fyysisenä pahoinvointina, mikä on nähtävissä korkeakouluopiskelijoiden oireiluna. Työministeriön valtakunnallisen työolobarometrin (Ylöstalo 2006) mukaan myös työikäisten aikuisten työkyky on alentunut ja sairaudesta johtuvat poissaolot lisääntyneet, vaikka työkykyä kohentavaan tykytoimintaan pyritään panostamaan entistä enemmän. Lisääntyneet terveysongelmat koskettavat erityisesti korkeakouluympäristöjä, joissa hyvinvoinnin puute heijastuu mm. opiskelijoiden opiskelukykyisyyteen ja opintomenestykseen, henkilökunnan työkykyyn sekä koko yhteisön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa pyrittiin huomioimaan niin sanottu kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin malli, joka sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasot. Laajaalainen ja kokonaisvaltainen hyvinvointikäsitys korostaa yksilön psyykkisen ja fyysisen terveyden lisäksi yhteisöllisen hyvinvoinnin tasoa, joka vaikuttaa merkittävästi myös yksilötason terveyteen (Kunttu et al. 2002). Ilmarinen (1997) hahmottaa hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltaiseksi tilaksi, jossa eri tasot vaikuttavat kehämäisesti toisiinsa. Yksilön hyvinvoinnin tasolle kuuluvat yksilön psyykkinen ja fyysinen terveys, sosiaaliset suhteet sekä opiskelu- ja työkykyisyys. Yhteisön hyvinvoinnin taso sisältää yhteisön terveyskäyttäytymisen toimintamallit sekä sosiaaliset hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät normit ja arvot. Ympäristön tasolla hyvinvointia pyritään

6 4 edistämään kehittämällä ympäristöä hyvinvointia tukevaksi siten, että se tarjoaa riittävästi mahdollisuuksia terveyttä edistävään yksilö- ja yhteisötason toimintaan. Kokonaisvaltaisessa terveyden edistämisessä on huomioitava nämä hyvinvoinnin kaikki tasot koko yhteisön terveyden edistämisen näkökulmasta. Korkeakoulumaailmassa on viime vuosina alettu jäsentää opiskelija entistä keskeisemmin työntekijäksi, jolle korkeakouluyhteisö on työpaikka, ja sen jäsenet opiskelijan työtovereita (Aaltola 1995; Venkula 1988). Opiskelu ja oppiminen edellyttävät opiskelukykyisyyttä, jolla tarkoitetaan opiskelijan kykyä työskennellä jäsentyneesti asettamiensa opiskelutavoitteiden saavuttamiseksi (Säntti 1999). Opiskelijan opiskelukykyisyyteen vaikuttavat opiskelijan omien voimavarojen lisäksi lähiyhteisö, opiskeltava asia sekä konteksti, johon opiskelu liittyy. Yhteisöllä on merkittävä vaikutus opiskelijan hyvinvoinnin lisäksi hänen kykyynsä opiskella, eli tehdä opiskelijan työtä. Opiskelijan fyysisen terveydentilan edistämisen lisäksi opiskelukykyisyyden tukeminen on tärkeää kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen näkökulmasta. Kuva 1.

7 5 Opiskelukykyisyyteen vaikuttavat opiskelijan omien voimavarojen ja opiskelukykyisyyden lisäksi opiskelutaidot, opiskeluympäristö sekä opetustoiminta (Kuva 1, STM). Opiskelijan voimavaroihin vaikuttavat tekijät ovat hyvin moniulotteisia ja vaikuttavat kehämäisesti toisiinsa opiskeluympäristön kontekstissa. Hyvinvoinnin edistämiseksi on keskeistä huomioida myös yhteisön ja sen osatekijöiden merkitys opiskelijan fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan sekä sitä kautta opiskelukykyisyyteen, kykyyn toimia tavoitteellisesti opiskelutyössä. Korkeakouluympäristössä työskentelevien opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin edistämisessä ennaltaehkäisevä työ, varhaisen puuttumisen periaate sekä itsehoito ovat osoittautuneet tehokkaiksi menetelmiksi, joiden avulla voidaan aktiivisesti torjua terveysongelmien syntymistä sekä lisätä opiskelu- ja työkykyisyyttä. Terveyttä edistävät yksilötason toimintamallit yhdistettynä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviin yhteisöllisiin toimintaympäristöihin on osoittautunut tehokkaaksi hyvinvoinnin edistämisen menetelmäksi, joka tukee kokonaisvaltaista terveyskäsitystä (Pelto-Huikko & Koskinen-Ollonqvist 2005). Korkeakouluyhteisön omien voimavarojen ja osaamisen hyödyntäminen terveyden edistämisessä, vastuun ottaminen yhteisönä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä proaktiivinen toiminta tulisi myös ottaa nykyistä laajemmin käyttöön terveyden edistämiseen tähtäävässä toiminnassa Projektin tavoitteet Terve tietoyhteisö -hankkeen tavoitteet olivat: 1. Yhteisöllisen terveyden edistämisen toimintamallin kehittäminen ICT-toimialan erityisriskien vähentämiseksi sekä työ- ja opiskelukykyisyyden yhteisöllinen tukeminen ICT-talon korkeakouluympäristössä toimijoiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäen. 2. Turun ammattikorkeakoulun oman osaamisen ja tietotaidon käyttöönotto ja hyödyntäminen korkeakouluyhteisön terveyden edistämiseksi sekä uuden tietämyksen tuottaminen ja levittäminen tutkimuksen ja koulutuksen avulla. 3. Toimintamalliin liitettävien terveyttä edistävien ICT-teknologisten sovelluksien kehittäminen, testaus ja käyttöönotto ICT-talon toimintaympäristössä. Projektin tavoitteena oli yhteisöllisen terveyden edistämisen toimintamallin luominen ja laaja-alainen hyvinvoinnin edistäminen yksilön, yhteisön ja ympäristön tasoilla psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa projektin aikana monipuolisia

8 6 hyvinvointitapahtumia, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa pyrittiin huomioimaan korkeakoulukampuksen toimijoiden, niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin, erilaiset tarpeet. Kokonaisuutena hyvinvointitoimenpiteiden toteuttamisella pyrittiin luomaan kampusalueelle yhteisöllistä hyvinvointia tukeva malli, joka koostui pienistä terveyden edistämisen tapahtumista, teemapäivistä ja toimenpiteistä vuosina Toimintamallin perusajatuksena oli tavoitella monipuolisen yhteistyön kehittymistä, opiskelija- ja ylioppilaskuntien yhteistyön tiivistymistä sekä perinteisten raja-aitojen ylittämistä. Yhteisöllisessä terveyden edistämisen toimintamallissa pyrittiin huomioimaan erityisesti ICT-toimialan terveysriskit, joita alan opiskelijat kohtaavat jo opiskeluaikanaan ennen työelämään siirtymistä. Projektin tavoitteena oli hyödyntää hankkeen toteutuksessa mahdollisimman laajasti Turun ammattikorkeakoulun omaa osaamista ja tietotaitoa sekä tuottaa ja levittää hankkeessa syntyvää uutta osaamista. Hankkeella tavoiteltiin tulosalue- ja koulutusohjelmarajat ylittävää yhteistyötä, joka toteuttaisi monialaisen yhteistyön periaatteita. Projektin tavoitteena oli myös ottaa ammattikorkeakoulun opiskelijat aktiiviseksi osaksi hankkeen toteutusta siten, että projektin aikana mahdollisimman moni opiskelija pääsisi toteuttamaan projektiopintoja hankkeessa. Opiskelijoiden mukanaolo katsottiin erityisen tärkeäksi yhteisöllisen terveyden edistämisen näkökulmasta, joka korostaa toimijoiden oma-aloitteellisuutta sekä toiminnan suunnittelua ja kehittämistä kohderyhmän tarpeista käsin. Korkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen projektin toteutukseen nähtiin tärkeänä osana hankkeen onnistumista, yhteisöllisen terveyden edistymistä. Osana laaja-alaista hyvinvoinnin edistämistä hankkeen tavoitteena oli kehittää terveyden edistämiseen liittyviä ICT-sovelluksia, joiden suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään korkeakouluyhteisön omaa osaamista. ICT-sovellusten tavoitteena oli palvella erityisesti kohderyhmän, ICT-alan opiskelijoiden ja asiantuntijoiden tarpeita siten, että sovellukset motivoisivat käyttäjiä omaehtoiseen terveyden edistämiseen. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ICT-sovelluksia monialaisessa yhteistyössä, johon osallistuisi sekä opiskelijoita että opettaja-ohjaajia eri tulosalueilta ja koulutusohjelmista. Hankkeen tavoitteiden mukaan projektissa kehitettävät ICT-sovellukset olisivat vapaasti kaikkien käyttäjien ladattavissa ja hyödynnettävissä maksutta projektin Internetsivuilla.

9 7 3. PROJEKTIN TOTEUTUS Terve tietoyhteisö -hanke on toteutettu hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti vuosina Hankkeen toteutuksessa on pyritty huomioimaan kaksi näkökulmaa: 1) laaja-alainen hyvinvointikäsitys sisältäen hyvinvoinnin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ja 2) hyvinvointitoimenpiteiden suuntaaminen ICT-talon opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien tarpeiden mukaisesti. Projektin toteuttaminen on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä kolmen Turun ammattikorkeakoulun opetuksen tulosalueen kanssa. Hankkeen koordinoijana on toiminut Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalue, jonka kumppaneina projektin toteutukseen ovat osallistuneet Hyvinvointipalvelut-tulosalue sekä Taideakatemia. Hankkeen projektiryhmän ovat muodostaneet projektipäällikkö, asiantuntijaopettajat ja opiskelijaedustajat em. tulosalueilta. Lisäksi hankkeessa on toiminut ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat olleet seuraavat: Tiina Suni, Turun ammattikorkeakoulu, tietoliikenne ja sähköinen kauppa; Juha Kontio, Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa; Marjut Putkinen, Turun ammattikorkeakoulu, Hyvinvointipalvelut; Kristina Kunttu, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö; vuosittain vaihtuva sosiaalipoliittisten asioiden vastaava, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta; vuosittain vaihtuva sosiaalipoliittisten asioiden vastaava, Turun yliopiston ylioppilaskunta; vuosittain vaihtuva sosiaalipoliittisten asioiden vastaava, Åbo Akademis Studentkår. Hankkeen toiminta ja toteutus vuosina on esitelty alla toiminnan mukaisesti alaotsikoiden alle jaoteltuna Tapahtumat ja teemapäivät Hankkeessa on toteutettu hyvinvointiin liittyviä tapahtumia ja teemapäiviä, joiden tavoitteena on ollut toimijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Projektissa on toteutettu opiskelijoille suunnattu Turun korkeakoulujen hyvinvointiviikko vuosina yhteensä kolme kertaa yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin ylioppilaskuntien kanssa. Hyvinvointiviikon viikon ajalle jaksottuvat erilaiset tapahtumat ovat olleet sekä opiskelijoille että henkilöstölle avoimia tapahtumia, jotka ovat keränneet kohtuullisen laajan osallistujajoukon. Hyvinvointiviikon vuosittaiset teemat ovat olleet liikunta ja terveys, alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä terveellinen ravitsemus.

10 8 ICT-talon opiskelijoille on järjestetty vuosittain ( ) hyvinvoinnin teemapäivä, joka on suunnattu erityisesti ICT-alan opiskelijoiden terveyshaasteisiin vastaamiseksi. Teemapäivät on toteutettu Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden voimin osana Hyvinvointipalvelujen monialaisia projektiopintoja, ns. Monkey-toteutuksena. Monkey-hyvinvointipäivien toteuttamisesta ovat vastanneet monialaisen opiskelijaryhmän lisäksi opiskelijaryhmän valmentajat sekä Terve tietoyhteisö -hankkeen projektipäällikkö toimeksiantajan roolissa. Hyvinvointipäivät on toteutettu ICT-talon aulassa avoimina, torityyppisinä tapahtumina, jotka ovat olleet avoimia kaikille ICT-talon opiskelijoille ja muille toimijoille. Hyvinvointipäivien toteutuksesta on kerätty osallistujapalautteet, joita on hyödynnetty seuraavan vuoden toimien suunnittelussa. Tapahtumien suunnittelussa on pyritty huomioimaan erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet mm. tapahtuman kielen osalta. Lisäksi ICT-talon opiskelijoille on järjestetty kaksi erillistä liikuntapäivää, MoveIT-liikuntapäivä sisätiloissa ICT-talon aulassa maaliskuussa 2008 sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarkoitettu ulkoliikuntapäivä Kupittaan puistossa huhtikuussa Opiskelijoiden tuutortoiminnan kehittämiseksi ja erityisesti uusien opiskelijoiden ryhmäytymisen tukemiseksi hankkeessa on järjestetty ensimmäisen vuosikurssin ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille suunnattu liikuntatapahtuma syksyisin vuosina Tapahtumien järjestämisessä on pyritty huomioimaan kansainvälisten opiskelijoiden erityistarpeet ja suunnittelemaan liikuntatapahtuma, johon jokaisella opiskelijalla on kansallisuudesta, kulttuurista ja kielestä huolimatta mahdollisuus osallistua. Lisäksi Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueen tietotekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmien ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille on järjestetty liikunnallinen tuutortapahtuma vuosina Tapahtuman tavoitteena on ollut tukea aloittaneiden opiskelijoiden opiskelukykyisyyttä tarjoamalla uusille opiskelijoille suunnattujen orientoivien päivien yhteyteen hyvinvointiin keskittyvä tapahtuma, jolla on myös ryhmän yhteishengen muodostumista tukeva vaikutus. Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueen henkilöstölle on järjestetty oma liikuntapäivä vuosina Turun ammattikorkeakoulun ulkopuolella. Liikuntapäivät ovat sisältäneet henkilöstön valitsemaa ohjattua sisä- ja ulkoliikuntaa liikunnanohjaajien ohjauksessa. Henkilöstölle suunnattujen liikuntapäivien tavoitteena on ollut tukea henkilöstön omaehtoista terveyden edistämistä sekä edistää työkykyisyyttä. Liikuntapäiviin on osallistunut vuosittain n henkilöä, jotka ovat olleet ammattikorkeakoulun opetus- ja muuta henkilöstöä. Henkilöstölle on järjestetty myös sosiaalisen hyvinvoinnin te ta vuonna 2007, jonka tavoitteena oli tukea henkilöstön työssä jaksamista ja työpaikan sosiaalisen ilmapiirin myönteistä kehittymistä.

11 Liikuntaryhmät ja valmennukset Projektissa on toteutettu Turun ammattikorkeakoulun henkilöstölle suunnattuja liikuntaryhmiä ja valmennuksia, jotka on toteutettu yhteistyössä Hyvinvointipalvelut-tulosalueen sekä ulkopuolisten järjestöjen ja asiantuntijatahojen kanssa. Hyvinvointipalvelut-tulosalueen toteuttamien liikuntaryhmien suunnittelusta ja ohjaamisesta ovat vastanneet tulosalueen asiantuntijaopettajat sekä opiskelijat. Projektissa on toteutettu vuonna 2007 stressintorjunta- ja ajanhallintaryhmät, joiden tavoitteena oli tarjota osallistujille uusia työkaluja oman työ- ja yksityisajan suunnitteluun ja parempaan ajanhallintaan stressireaktioiden ennaltaehkäisemiseksi. Vuosina henkilöstölle on tarjottu ohjattu kuntosaliharjoitteluryhmä, jonka tarkoituksena oli tukea liikuntaa vähäisissä määrin harrastaneiden valmiuksia liikunnan aloittamiseen. Osallistujat saivat ryhmän toteutuksien aikana vihjeitä itselle parhaiten sopivan liikuntalajin valitsemiseen. Vuoden 2009 aikana henkilöstölle on tarjottu myös hierontahoitoja sekä venyttely-rentoutusryhmä, jonka tavoitteena oli antaa osallistujille vinkkejä lihasjännitysten laukaisemiseen ja ennaltaehkäisyyn erityisesti näyttöpäätetyöskentelyssä. Ryhmien toteutuksessa pyrittiin huomioimaan osallistujien toiveet ja tarpeet sekä kiinnittämään erityistä huomiota ongelmien ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2008 toimijoille tarjottiin mahdollisuus käyttää Internet-pohjaista HyperFit-portaalia vuoden 2009 loppuun saakka. Portaali sisältää virtuaalivalmentajan sekä ravinto- ja liikuntaseurannan, joiden avulla on mahdollista mm. saada tietoa oman päivittäisen ravitsemuksen terveellisyydestä ja energiasisällöstä sekä päivittäisen liikunnan riittävyydestä ja edellisten yhteenlasketusta vaikutuksesta terveydentilaan. Kaikille portaalista kiinnostuneille ja muille henkilöstön jäsenille tarjottiin tähän liittyen myös ravitsemusaiheinen asiantuntijaluento, jonka tavoitteena oli antaa tietoa terveellisestä ravitsemuksesta sekä portaalin hyödyntämisestä terveyden edistämisessä. Vuonna 2009 henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua Painonvartijoiden painonhallintaryhmään, jonka tavoitteena oli painonpudotus terveellisten ruokailutottumuksien avulla. Ryhmään otettiin 20 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä, ja ryhmä kokoontui yhteensä 12:n viikon ajan Turun ammattikorkeakoulun tiloissa. Ryhmän yhteenlaskettu painonpudotustulos oli ryhmän toiminnan päättyessä yhteensä n. 60 kg. Vuonna 2009 toimijoille tarjottiin mahdollisuus osallistua maratonkouluun, jonka tavoitteena oli juoksuharrastuksen nostaminen uudelle tasolle vastaamaan maratonjuoksun vaatimuksia. Ryhmään otettiin yhteensä 10 jäsentä, ja valmentajina toimivat turkulaisen Åbo Idrottsföreningen -seuran sertifioidut maratonvalmentajat. Maratonkouluun sisältyi mm. testijuoksu lähtökunnon kartoittamiseksi, luentokertoja luentomateriaaleineen sekä viikoittaiset yhteisharjoituslenkit työpäivän päätteeksi.

12 Terveysmittaukset ja testaukset Terve tietoyhteisö -projektissa on toteutettu myös erilaisia terveysmittauksia ja testauksia, joiden tavoitteena on ollut tarjota osallistujille tietoa omasta terveydentilasta ja tekijöistä, jotka vaikuttavat terveydentilaan. Testaukset on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Hyvinvointipalvelut-tulosalueen asiantuntijaopettajien ja opiskelijoiden kanssa. Ulkotiloissa järjestetyt UKK-kävelytestit toteutettiin vuosina siten, että osallistujilla oli mahdollisuus osallistua testiin joko kerran tai joka vuosi pitkäaikaisemman seurantatiedon hankkimiseksi. Osallistujat saivat henkilökohtaisen testituloksen ja suositukset kuntotilanteen pohjalta kirjallisina. Samalla periaatteella toimijoille järjestettiin mahdollisuus osallistua lihaskuntotesteihin, joiden tavoitteena oli tarjota osallistujille tietoa oman lihaskunnon tilasta ja kehittämistarpeista. Kaikki testiin osallistuneet saivat testin jälkeen testituloksen, vertailuarvot ja henkilökohtaisesti räätälöidyt lihaskunnon kohottamisen suositukset kirjallisesti. Vuonna 2009 tarjottiin myös mahdollisuus osallistua polkupyöräergometritestiin fyysisen suorituskyvyn arvioimiseksi. Lisäksi toimijoille järjestettiin mahdollisuus osallistua verikoeanalyysiin terveydentilan kartoittamiseksi. Laboratoriokokeessa kartoitettiin mm. niin sanottu pieni verenkuva sekä veren rasva- ja kolesteroliarvot ICT-sovellusten kehittäminen Projektin yhtenä tavoitteena oli hyvinvointia edistävien ICT-sovellusten kehittäminen, testaaminen ja käyttöönotto ICT-talon toimintaympäristössä. Sovellusten tavoitteena oli toimijoiden motivoiminen omaehtoiseen terveyden edistämiseen tavalla, joka huomioi erityisesti kohderyhmän tarpeet ja ICTtoimialaan läheisesti liittyvät terveysriskit Hankkeen Internet-sivut Projektin käynnistysvaiheessa hankkeelle suunniteltiin Internet-sivut. Sivujen tavoitteena oli toimia kohderyhmälle suunnattuna viestintäkanavana ja hankkeessa kehitettävien uusien ICT-sovellusten tallennus-, käyttö- ja latauspaikkana. Sivuston domain ja webhotellitila hankittiin alkukeväällä 2008 ja sivut avattiin käyttöön samana keväänä. Sivujen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasivat hankkeen projektiryhmä sekä opiskelijajäsenet, jotka toteuttivat sivuston teknisen osuuden suunnittelun ja sivujen julkaisemisen asiantuntijaopettajan ohjauksessa.

13 11 Projektin Internet-sivuja on käytetty hankkeen aikana pääasiallisesti projektin infopisteenä, tapahtumista ja toimenpiteistä tiedottamisen kanavana sekä hyvinvointiaiheisten ICT-sovellusten lataus- ja jakelupaikkana. Sivuja on pyritty pitämään ajan tasalla aktiivisen päivittämisen avulla, mikä on palvellut erityisesti ajankohtaisista asioista tiedottamista. Projektin kohderyhmälle tarjotuista hyvinvointiaiheisista toimenpiteistä on tiedotettu Internet-sivujen lisäksi mm. sähköpostilla. Hankkeen Internet-sivuilta löytyvät myös projektissa kehitetyt ICT-sovellukset Taukojumppari ja Liikuntapäiväkirja. Käyttäjillä on mahdollisuus ladata Taukojumppari omalle tietokoneelleen sivuston kautta, minkä lisäksi Internet-sivuilta löytyy lisätietoa Taukojumpparin taustoista ja tavoitteista. Internet-sivujen kautta toimii myös toinen projektin ICT-sovellustuotos, Liikuntapäiväkirja, jota on mahdollista käyttää suoraan webpohjaisesti ilman ohjelman asentamista omalle tietokoneelle. Internet-sivut löytyvät osoitteesta Raportin liite 1 sisältää kuvanäytteitä Internet-sivuilta Taukojumppari-sovellus Hankkeen aikana on kehitetty tietokonepohjainen taukoliikuntaohjelma, Taukojumppari. Taukojumpparin kehitystyö käynnistyi vuonna 2007 ja sovellus valmistui syksyllä Taukojumppari on kehitetty tiiviissä yhteistyössä kolmen Turun ammattikorkeakoulun tulosalueen, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -, Hyvinvointipalvelut- ja Taideakatemian tulosalueen kanssa. Sovellus on osoitus monialaisesta yhteistyöstä, jossa opiskelijoilla on ollut merkittävä rooli: kehitystyö on toteutettu alusta loppuun saakka tietotekniikan, fysioterapian ja Taideakatemian Digital Arts -koulutusohjelmien opiskelijoiden yhteistyönä asiantuntijaopettajien ohjauksessa. Sovelluksen liikkeiden suunnittelusta ovat vastanneet fysioterapian opiskelijat, tietoteknisestä toteuttamisesta tietotekniikan opiskelijat ja taiteellisesta ilmeestä sekä sovelluksen ulkoasusta Digital Arts -opiskelijat. Taukojumppari-sovellus sisältää viisi erilaista liikesarjaa, joiden tavoitteena on eri lihasryhmien liikkuvuuden edistäminen ja lihasjännitysten syntymisen ennaltaehkäiseminen erityisesti pitkään näyttöpäätteellä työskenneltäessä. Käyttäjä voi ohjelman käynnistämisen yhteydessä valita, kuinka usein hän haluaa toteuttaa taukojumpan, ja Taukojumppari-sovellus käynnistyy automaattisesti päällimmäiseksi ikkunaksi valitun aikavälin mukaisesti, vaikka käyttäjällä olisi samaan aikaan avoinna myös muita sovellusikkunoita. Sovelluksessa seikkailee hahmo, joka esiintyy viidessä eri liikesarjassa eri ulkoasussa. Taukojumpparin kehittämistyössä on pyritty huomioimaan kohderyhmän tarpeet sekä erityisesti huumorin ja hyvän mielen huomioiminen ohjelman tarkoituksena on

14 12 motivoida myönteisten mielikuvien avulla käyttäjiä pitämään pienen taukojumppahetken näyttöpäätetyöskentelyn lomassa. Taukojumppari-sovelluksen vaikutuksia käyttäjien terveyteen tutkittiin projektin aikana interventiotutkimuksella, jonka pohjalta valmistui fysioterapian alan opinnäytetyö keväällä Tutkimukseen valittiin osallistujajoukko, joka sitoutui käyttämään sovellusta aktiivisesti seurantajakson ajan ja raportoimaan tuloksista. Opinnäytetyömuotoisen interventiotutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että säännöllisesti käytettynä Taukojumppari ehkäisee niskahartiaseudun jännitystiloja, lievittää oireita ja ehkäisee oireiden pahenemista näyttöpäätetyössä (Koivuluoma & Lehenberg 2009). Taukojumppari on vapaasti ja maksutta kaikkien Internetin käyttäjien ladattavissa projektin Internetsivuilla osoitteessa Raportin liite 2 sisältää kuvanäytteitä Taukojumpparisovelluksesta Liikuntapäiväkirja-sovellus Projektissa on kehitetty myös liikuntatavoitteiden asettamiseen, kirjaamiseen ja palautteen saamiseen tarkoitettu ICT-sovellus, Liikuntapäiväkirja. Liikuntapäiväkirja on webpohjainen sovellus, jota käyttäjän ei tarvitse asentaa omalle tietokoneelleen, vaan se on käytettävissä Internetissä projektin verkkosivuilla. Sovelluksen kehittämistyö käynnistettiin keväällä 2009, ja sovellus on hankkeen päättövaiheessa julkaistu. Liikuntapäiväkirjan hienosäätö ja sovelluksen kehittämiseen liittyvän opinnäytetyön työstäminen jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeen vuoden 2010 puolella. Liikuntapäiväkirja on kehitetty yhteistyössä tietotekniikan ja fysioterapian koulutusohjelmien opiskelijoiden sekä asiantuntijaopettajien kanssa. Sovelluksen testaajina ovat toimineet Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian koulutusohjelman opiskelijat. Liikuntapäiväkirja perustuu UKK-instituutin laatimaan liikuntasuositukseen, liikuntapiirakkaan, joka määrittelee päivittäisen liikunnan vähimmäismäärät sekä jaottelee liikuntasuoritukset kestävyyskuntoon sekä lihaskuntoon ja liikeharjoitteluun. Sovelluksessa pyritään huomioimaan erityisesti myös arkiliikunta ja sen terveysvaikutukset sekä motivoimaan käyttäjiä päivittäisen liikuntamäärän kasvattamiseen. Liikuntapäiväkirja-sovelluksen tavoitteena on motivoida käyttäjiä omien liikuntasuorituksien kirjaamiseen ja arvioimiseen antamalla selkeää, yksiselitteistä tietoa. Sovelluksen kehittämisessä on pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen sekä helppokäyttöisyyteen, jota edistää mm. sovelluksen käyttömahdollisuus suoraan webpohjaisesti ilman ohjelman asentamista omalle tietokoneelle.

15 13 Liikuntapäiväkirjan käyttäjien tulee luoda oma henkilökohtainen käyttäjätunnus kirjautuakseen järjestelmään ja käyttääkseen sitä. Sovelluksessa käyttäjä voi määritellä omat liikuntatavoitteensa sekä kirjata päivittäiset liikuntansa ja saada tämän pohjalta palautetta liikunnan määrästä ja laadusta suhteessa UKK-suosituksiin. Lisäksi käyttäjällä on mahdollisuus syöttää sovellukseen oma painotavoitteensa, kirjata painoarvoja ja saada tämän pohjalta palautetta painonhallinnan edistymisestä. Liikuntasuorituksia ja painonhallinnan edistymistä voi seurata selaamalla seurantajakson tietoja käyttäjän valitsemalla aikavälillä. Sovellus sisältää myös tietoa UKKinstituutin liikuntasuosituksesta ohjelman taustojen selkeyttämiseksi ja ohjelman käytettävyyden edistämiseksi. Liikuntapäiväkirja-sovellus on käytettävissä hankkeen Internet-sivuilla osoitteessa Raportin liite 3 sisältää kuvanäytteitä Liikuntapäiväkirja-sovelluksesta Muut toimenpiteet Hyvinvointikysely Projektissa on toteutettu vuonna 2007 ICT-talon opiskelijoille suunnattu hyvinvointikysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa kampusalueen opiskelijoiden hyvinvoinnin tilaa ja opiskelukykyisyyttä. Hyvinvointikyselyllä pyrittiin myös selvittämään yhteisöllisyyden ja sosiaalisten verkostojen vaikutuksia yksilön kokemukseen omasta terveydentilastaan. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin sitä, millaisia toiveita projektin kohderyhmällä oli hankkeen tulevaisuuden toiminnan suuntaamisen suhteen. Hyvinvointikyselyn tuloksista valmistui keväällä 2008 liiketalouden alan opinnäytetyö, jonka painopisteenä ovat työhyvinvointi ja opiskelukykyisyys sosiaalisessa yhteisössä. Kyselyyn vastasi Turun ammattikorkeakoulusta, Turun yliopistosta ja Åbo Akademista yhteensä 264 ICTtalossa toimivaa opiskelijaa. Hyvinvointikyselyn tutkimustulosten mukaan yhteisöllisyydellä on merkittävä vaikutus yksilön kokemukseen omasta terveydentilastaan. Ne opiskelijat, jotka ilmoittivat kuuluvansa johonkin sosiaaliseen yhteisöön tai ryhmään, ilmoittivat kokevansa oman terveydentilansa paremmaksi kuin ne opiskelijat, jotka eivät oman ilmoituksensa mukaan kuuluneet mihinkään ryhmään (Haavisto 2008, 39 40). Kyselyn mukaan ICT-talon opiskelijoiden merkittävimmät terveysongelmat painottuvat henkiseen stressiin ja pahoinvointiin, ylipainoon ja liian vähäiseen liikunnan määrään. Suurimmalla osalla opiskelijoista oli tutkimuksen mukaan riittävästi asiatietoa terveyteen liittyvistä

16 14 seikoista, mutta oma motivaatio omaehtoiseen terveyden edistämiseen vaikeutti eniten terveellisempien valintojen tekemistä. (Haavisto 2008.) Löydä oma opiskelutyylisi -kurssi Projektissa toteutettiin kahtena peräkkäisenä vuotena, vuosina 2008 ja 2009, opiskelutaitojen kehittämiseen keskittynyt Löydä oma opiskelutyylisi -kurssi. Kurssin toteuttajana toimi vuonna 2008 erityisopettaja Aija Lund Turun kristilliseltä opistolta ja vuonna 2009 toteutuksesta vastasivat Aija Lundin lisäksi Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueen opinto-ohjaaja Janne Ahtinen sekä freelance-näyttelijä Sofia Törnqvist. Opiskelutaitokurssin keskeisimpänä tavoitteena oli tarjota opiskelijoille uusia työkaluja ja menetelmiä omien opiskelutaitojen kehittämiseen sekä tunnistaa mahdollisia oppimisen esteitä. Lisäksi vuonna 2009 toteutettuun kurssiin sisältyi esiintymisvalmennusta ja esiintymisjännityksen hallintaa. Kurssin aikana toteutettiin molempina vuosina myös lukemis- ja kirjoittamishäiriöiden tunnistamiseen tarkoitettuja luki-testejä. Kurssin laajuus oli kolme opintopistettä ja sitä tarjottiin Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueen opiskelijoille vapaavalintaisten opintojen kurssitarjottimella. Opiskelutaitojen kehittämiseen keskittyneet kurssit koettiin erittäin hyödyllisiksi sekä kurssille osallistuneet opiskelijat, kurssin opettajat että tulosalueen muut opettajat kokivat, että kurssista oli hyötyä erityisesti niille opiskelijoille, joiden opiskelutaidoissa oli eniten kehitettävää. Kurssipalautteiden mukaan kurssien parhainta antia olivat uusien opiskelumenetelmien löytäminen, oman opiskelumotivaation analysointi, ajanhallinnan kehittyminen sekä oman opiskelun suunnittelun menetelmien ja työkalujen kehittyminen. Opiskelijat kokivat, että myös esiintymisvalmennus oli hyödyllistä ja antoisaa sekä auttoi opiskelijoita tunnistamaan erilaisia esiintymistilanteisiin liittyviä pelkoja ja jännitteitä. Kahtena vuonna toteutettua opiskelutyylikurssia päätettiin jatkaa myös hankkeen päättymisen jälkeen toteuttamalla se laajempana vapaavalintaisena kurssina. Kurssin toteuttamista jatkossa edistää omalta osaltaan myös Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueen opinto-ohjaajan pätevöityminen erityisopettajaksi.

17 15 4. PROJEKTIN TULOKSET JA ARVIOINTI Kolmivuotinen Terve tietoyhteisö -hanke on päättynyt Projektin tuloksia on arvioitu jo hankkeen toteutusaikana mm. tapahtumien palautekyselyiden ja ICT-sovellusten testikäyttäjiltä kerätyn aineiston pohjalta. Rahoittajalle on toimitettu vuosittain hankkeen loppuselvityslomakkeet, joissa projektin tuloksia on arvioitu suhteessa kyseisen toimintavuoden ja koko projektin ajan tavoitteisiin. Seuraavassa projektin tuloksia arvioidaan suhteessa hankesuunnitelmassa mainittuihin projektin tavoitteisiin Hyvinvoinnin edistyminen Hanke on edistänyt ICT-talon toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä sekä lisännyt terveystietoisuutta. Tapahtumien yhteydessä kerätyn palautetiedon perusteella opiskelijat ja henkilöstö ovat olleet pääasiallisesti tyytyväisiä hankkeen toteutukseen sekä erilaisten tapahtumien ja teemapäivien antiin. Erityisen hyvää palautetta osallistujilta keräsivät Löydä oma opiskelutyylisi -kurssi, Painonvartijoiden painonhallintaryhmä, henkilöstölle suunnatut liikuntaryhmät sekä maratonkoulu. Hanke on edistänyt erityisesti toimijoiden omaehtoista terveyden edistämistä, mikä ilmenee mm. vapaaehtoisena harrastustoimintana. Henkilöstön keskuudessa on käynnistynyt projektin aikana omatoimisia painonhallintaryhmiä ja liikuntaharrastusryhmiä. Projektin aikana sekä henkilöstöltä että opiskelijoilta on tullut hankkeen loppua kohden kasvava määrä aloitteita hyvinvointitoiminnan kehittämiseen, mikä voidaan myös tulkita toimijoiden aktivoitumisen merkiksi. Suurin osa projektin toimenpiteistä on pyritty toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötä on toteutettu mm. Turun ammattikorkeakoulun liikuntaseuran Tuli ry:n, ylioppilas- ja opiskelijakuntien, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön sekä Suomen Punaisen Ristin, Turun Budokwai ry:n ja muiden seurojen kanssa. Hankkeen aikana toimijoiden verkosto on vahvistunut erityisesti ICT-talon toimijoiden kesken sekä Turun ammattikorkeakoulun sisällä. Tämä on nähtävillä mm. lisääntyneenä yhteishankkeiden ideointina ja pyrkimyksenä laajempiin hyvinvointitoiminnan kokonaisuuksiin organisaatiorajat ylittäen. Projektin kohderyhmä, ICT-talon henkilöstö ja opiskelijat, ovat vaikuttaneet aloitteillaan projektin toiminnan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen koko hankkeen keston ajan. Selkeän yhteisöllisen terveyden edistämisen toimintamallin luominen kolmen korkeakoulun kampusalueelle on kuitenkin haasteellinen tehtävä, jota vaikeuttavat eniten organisatoriset rajat sekä organisaatioiden erilaiset tavat terveydenhoito- ja liikuntapalvelujen sekä yleisen hyvinvointitoiminnan järjestämisessä. Yksittäisellä hankkeella on haasteellista puuttua rakenteellisiin

18 16 ongelmiin esim. resursoinnissa, joka on yksi opiskelijoiden terveydenhoidon ongelmista. Erityisesti sosiaaliset ja psyykkiset terveysongelmat vaatisivat sekä opiskelijoiden että henkilöstön osalta nykyistä merkittävämpää resursointia. Lisäksi korkeakoulujen hallinnolliset eroavaisuudet mm. opiskelijoiden terveyspalvelujen ja henkilöstön työterveyshuollon järjestämisessä luovat raja-aitoja, joita yksittäisellä hankkeella on hyvin vaikea kaataa. Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden terveydenhoito on järjestetty hyvin erilaisella tavalla riippuen ammattikorkeakoulun omistuspohjasta, kun taas yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoito toteutetaan valtakunnallisen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kautta. Hyvinvoinnin edistymisen osalta voidaan todeta, että projekti onnistui toiminnassaan ja pääsi tähän tavoitteeseen. Yhteisöllisen terveyden edistämisen toimintamallin kehittämisessä päästiin hyvin alkuun, mutta laaja-alaisempi muutos edellyttäisi rakenteellisia ja hallinnollisia muutoksia, joiden toteuttamiseen vaadittaisiin runsaammin aikaa ja tiiviimpää yhteistyötä erityisesti osapuolten päättävien elinten tasolla. Yksittäisen hankkeen avulla on kuitenkin onnistuttu herättämään keskustelua ja nostamaan uusia ideoita esille, mikä näkyy mm. Turun seudulla käydyssä laajassa keskustelussa ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon mahdollisesta liittämisestä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piiriin (Turun Sanomat, ja ). Hankkeen toiminta-aikana Turun ammattikorkeakoulun opiskelijaterveydenhuolto on myös saanut uudet, keskitetyt toimitilat, mikä varmasti tulevaisuudessa edistää palvelujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä Turun ammattikorkeakoulun oman osaamisen käyttöönotto Yhtenä hankkeen tavoitteena oli Turun ammattikorkeakoulun oman osaamisen hyödyntäminen ja käyttöönotto projektin toteutuksessa. Hankkeessa on pyritty hyödyntämään ammattikorkeakoulun omaa osaamista mahdollisimman laajasti koostamalla hankkeen toteuttajaksi monialainen projektiryhmä. Projektiryhmä on koostunut projektipäälliköstä, asiantuntijaopettajista kolmelta eri opetuksen tulosalueelta (Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, Hyvinvointipalvelut ja Taideakatemia) sekä eri koulutusohjelmien opiskelijoista, mikä on edistänyt laaja-alaista tulosaluerajat ylittävää yhteistyötä hankkeessa. Projektissa toteutettujen hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on käytetty mahdollisimman laajasti Turun ammattikorkeakoulun omia palveluja ja opiskelijoiden työpanosta. Mm. erilaiset liikuntaryhmät ja suuri osa terveystestauksista ja mittauksista on toteutettu Hyvinvointipalvelut-tulosalueen palvelutoiminnan kautta, alan opiskelijoiden toteuttamina opettajien ohjauksessa. Näin hankkeessa on päästy myös kehittämään osaltaan palvelutoiminnan laatua ja

19 17 kasvattamaan asiakasmääriä, mikä näkyy suoraan myös opiskelijoille kertyneinä opintopisteinä. Projektissa toteutetut ICT-sovellukset on myös suunniteltu, kehitetty ja testattu Turun ammattikorkeakoulun oman osaamisen avulla. Suunnittelu on toteutettu yhdessä monialaisessa projektiryhmässä, johon on rekrytoitu lisäksi sovelluksien kehittämistyötä konkreettisesti toteuttavia opiskelijajäseniä. Taukojumppari ja Liikuntapäiväkirja on toteutettu yhdessä monialaisessa opiskelijayhteistyössä, jossa on ollut mukana tietotekniikan ja fysioterapian alojen opiskelijoita sekä ohjaajina koulutusohjelmien opettajia. Sovelluksien testaaminen on toteutettu ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta. Hanke on edistänyt merkittävästi myös opetuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan kytkeytymistä toisiinsa. Opiskelijat, jotka ovat olleet mukana hyvinvointitoimenpiteiden käytännön toteuttamisessa ja ICT-sovellusten suunnittelu-, kehittämis- ja testaustyössä, ovat ansainneet työllään T&Kopintopisteitä ja hankkineet itselleen arvokasta projektityökokemusta. Projektissa on myös valmistunut kaksi opinnäytetyötä, Koivuluoman ja Lehenbergin Taukojumppari-sovellusta koskeva fysioterapian koulutusohjelman opinnäytetyö (2009) sekä Haaviston työhyvinvointia käsittelevä liiketalouden koulutusohjelman opinnäytetyö (2008), joka pohjautuu ICT-talossa toteutettuun hyvinvointikyselyyn. Lisäksi opiskelijoiden asiantuntemusta ja työpanosta on hyödynnetty hankkeessa mm. erilaisten tapahtumien järjestämisessä, projektin tuloksien levittämisessä sekä tiedottamisessa. Ammattikorkeakoulun oman osaamisen käyttöönoton tavoitteen voidaan todeta onnistuneen hankkeessa erinomaisesti. Tavoitteen saavuttamista edisti eniten monialaisen projektiryhmän koostaminen heti hankkeen alkuvaiheessa, mikä heijastui toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen jo projektin alusta lähtien. Projektissa toimineiden asiantuntijaopettajien innostuneisuus ja T&Kmyönteisyys edisti omalta osaltaan opiskelijoiden laajaa osallistumista hankkeeseen sekä edesauttoi Turun ammattikorkeakoulun oman osaamisen hyödyntämistä hyvinvointitoimenpiteiden toteuttamisessa. Projektin näkökulmasta monialainen, tulosaluerajat ylittävä yhteistyö, opiskelijoiden laaja osallistuminen hankkeeseen sekä opintojen ja T&K-toiminnan saumaton liittäminen toisiinsa ovat projektin yksi parhaimmista tuloksista ICT-sovellusten kehittäminen Terve tietoyhteisö -hankkeessa tavoiteltiin myös ICT-sovellusten kehittämistä ja käyttöottoa ICTtalon kampusalueella. Hankkeessa kehitettiin projektin Internet-sivut, taukoliikuntaohjelma Taukojumppari sekä liikuntasuorituksien kirjaamiseen tarkoitettu Liikuntapäiväkirja-sovellus. Taukojumppari on edellä mainituista sovelluksista laajin, ja sen kehittämiseen myös kului muita

20 18 sovelluksia pidempi aika. Kaikki sovellukset on toteutettu monialaisessa yhteistyössä opiskelijavoimin asiantuntijaopettajien ohjauksessa, ja ne ovat kaikkien Internetin käyttäjien ladattavissa, käytettävissä ja hyödynnettävissä maksutta projektin Internet-sivuilla. Liikuntapäiväkirjan kehittämistyö jatkuu projektin päättymisen jälkeen, ja aiheesta on suunnitteilla keväällä 2010 valmistuva opinnäytetyö. ICT-sovellusten suunnittelussa pyrittiin huomioimaan kohderyhmän, ICT-talon kampusalueen toimijoiden, erityistarpeet, joiksi sovellusten osalta valittiin liikunnan määrän lisääminen, terveystietoisuuden edistäminen ja myönteisten mielikuvien luominen omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen liittyen. Sovelluksien ulkoasuissa ja toiminnallisuuksissa pyrittiin lisäksi myönteiseen ilmeeseen ja humoristisen lähestymistavan käyttämiseen. Opiskelijatyönä toteutetuissa sovelluksissa näkyy opiskelijoiden työn jälki sovellukset ovat opiskelijoiden suunnittelemia, kehittämiä ja testaamia tuotoksia toisille alan opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kehittämistyössä on pyritty huomioimaan opiskelijoiden omat mielenkiinnon kohteet ja yhdistämään hankkeen T&K-toiminta opintoihin mahdollisimman laajasti. Tuotettuja sovelluksia on pyritty esittelemään sopivissa tilaisuuksissa ja levittämään niitä käyttäjille myös muita kanavia pitkin. Taukojumppari-sovellusta on esitelty mm. ICT ShowRoom - tapahtumassa ICT-talolla kahtena vuotena, ja lisäksi sitä on esitelty opiskelijakunnan tiedotuskanavien kautta. Sovellusten vapaa saatavuus Internetin kautta edistää todennäköisesti niiden leviämistä, sillä kuka tahansa Internetin käyttäjä voi maksutta hyödyntää ohjelmia ja esim. ladata Taukojumpparin omalle tietokoneelleen. Erityisesti Taukojumppari on herättänyt laajempaa kiinnostusta, ja sovellus on tällä hetkellä käytössä Turun ammattikorkeakoulun lisäksi mm. Suomessa toimivassa kansainvälisessä yrityksessä toimistohenkilöstön keskuudessa. Hankkeessa toteutettujen ICT-sovellusten osalta voidaan todeta, että hanke pääsi tavoitteisiinsa. Sovelluksia arvioitaessa tulee luonnollisesti huomioida se, että ne on tuotettu puhtaasti opiskelijatyönä, ja niistä todennäköisesti löytyy myös erilaisia puutteita ja kehittämisen kohteita. ICT-sovelluksien jatkokehittäminen on mahdollista myös hankkeen jälkeen, jolloin sovelluksia voitaisiin kehittää eteenpäin saadun käyttäjäpalautteen avulla. Projektin aikana ei ollut mahdollista toteuttaa pitkäaikaisempaa käyttäjätutkimusta sovellusten käytettävyydestä ja todellisesta vaikutuksesta käyttäjien hyvinvointiin, mutta Koivuluoman ja Lehenbergin (2009) opinnäytetyön tuloksien perusteella voidaan todeta, että Taukojumppari-sovelluksella on myönteinen vaikutus käyttäjiensä terveyteen. ICT-sovellusten kehittämistyö on ollut hankkeen opiskelijaedustajille mielenkiintoinen ja haastava tehtävä, joka on tuottanut myös odotettua tulosta.

21 Tulosten yhteenveto Projektin tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että Terve tietoyhteisö -hanke pääsi suurilta osin hankesuunnitelmaan kirjattuihin tavoitteisiinsa. Kolmen päätavoitteen osalta projektilla onnistuttiin saavuttamaan tuloksia ja projektin voidaan tämän valossa todeta onnistuneen odotuksien mukaisesti. Luonnollisesti tavoitteiden saavuttamisessa jäi myös kehittämisen varaa. Yhteisöllisen terveyden toimintamallin luominen osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi, jossa onnistuttiin osittain. Mikäli yhteisöksi mielletään ICT-talon kampusalueen sijasta Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalue, projekti onnistui saavuttamaan tavoitteensa hyvin, mutta koko ICT-talon kampusalueen osalta jatkokehittämiselle on vielä tarvetta. Hyvinvoinnin edistämisessä projekti onnistui hyvin: osallistujat olivat tyytyväisiä toimenpiteisiin, ja toiminnan jatkuvuus on turvattu hankkeen päättymisen jälkeen. Ammattikorkeakoulun oman osaamisen käyttöönotossa onnistuttiin erinomaisesti: projekti on tehostanut ammattikorkeakoulun oman osaamisen kehittämistä, laajaa, monialaista yhteistyötä sekä edistänyt opintojen ja T&K-toiminnan yhteen liittämistä. ICT-sovellusten osalta projektissa onnistuttiin luomaan opiskelijoiden suunnittelemia, kehittämiä ja testaamia tuotoksia, joissa näkyy opiskelijoiden työn jälki. Kehittämistyö tuotti myös arvokasta lisätietoa siitä, millaisia sovelluksia käyttäjät toivoisivat, mitä opiskelijatyönä pystytään toteuttamaan ja miten sovellukset vaikuttavat käyttäjiensä terveyteen lyhyellä tarkasteluvälillä.

22 20 5. PROJEKTIN RAHOITUS Hanketta on rahoittanut vuosina Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden edistämisen määrärahoista. Hankkeen yhteenlaskettu budjetti kolmen vuoden ajalta oli yhteensä euroa. Turun ammattikorkeakoulu on osallistunut hankkeen rahoitukseen vuosittain 7 000:n euron panoksella, josta Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalue on rahoittanut euroa ja ammattikorkeakoulun yhteinen projektirahoitus euroa. Projektin rahoitusta on haettu joka vuodeksi erikseen Sosiaali- ja terveysministeriöstä hankehakemuksella, joka sisältää myös projektisuunnitelman. Projektin maksatushakemukset on laadittu puolivuosittain ja loppuselvitykset vuosittain rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti Projektin budjetti MENOT Palkat Henkilösivukulut Matkakulut, kotimaa Aineistokulut Tarvikekulut Raportointi- ja julkaisukulut Puhelin-, ATK- ja tietoliikennekulut, postitukset Laitevuokrat Muut kulut Yhteensä TULOT Sosiaali- ja terveysministeriö Turun ammattikorkeakoulu, omarahoitus Yhteensä

23 Projektin toteutuneet menot MENOT Palkat , , ,55 Henkilösivukulut 5 973, , ,13 Matkakulut, kotimaa 622,94 31,75 38,93 Aineistokulut 15,00 135,00 246,91 Tarvikekulut 15, ,04 952,07 Raportointi- ja julkaisukulut 28,04 176,40 117,83 Puhelin-, ATK- ja tietoliikennekulut, postitukset 300,00 402,30 9,15 Laitevuokrat 0,00 0,00 0,00 Muut kulut 7 424, , ,81 Yhteensä , , , Projektin toteutuneet tulot TULOT * Sosiaali- ja terveysministeriö , , ,38 Turun ammattikorkeakoulu Yhteensä , , ,38 * Kustannukset ajalta on haettu maksatukseen projektin päättymisen jälkeen. Kokonaismaksatuspäätöstä hyväksytyistä kustannuksista vuoden 2009 osalta ei ole vielä saatu loppuraportin laadintahetkellä Rahoitusyhteenveto Hankkeen tulot ja menot ovat toteutuneet edellä esitetyn mukaisesti. Projekti on pysynyt budjetissa ja saanut rahoitusosuudet maksuun rahoittajalta maksatushakemuksien mukaisesti. Rahoittajan maksatushakemuksien käsittely on ollut nopeaa ja joustavaa, mikä on mahdollistanut hankkeen sujuvan toiminnan.

24 22 6. SUOSITUKSET JA KEHITTÄMISKOHTEET TULOKSIEN POHJALTA Terve tietoyhteisö -projektin tuloksien perusteella voidaan todeta, että korkeakouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiselle on selkeä tarve. Myös uusimmat tutkimukset tukevat näkemystä, jonka mukaan erityisesti opiskelijoiden terveydentilassa on tekijöitä, jotka uhkaavat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Fyysisen terveyden osa-alueella epäterveellinen ravitsemus, liikunnan puute sekä liiallinen alkoholinkäyttö ovat keskeisimpiä terveysriskejä, joihin tulisi kyetä puuttumaan. Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueilla stressi ja yksinäisyys ovat merkittävimpiä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin riskitekijöitä. (Kunttu & Huttunen 2009.) Yhteiskuntamme taloudellisesta ja materiaalisesta hyvinvoinnin kehittymisestä huolimatta, tai ehkäpä juuri tästä syystä, korkeakoulunmaailman toimijoiden hyvinvoinnin edistämiseen tulisi panostaa jatkossa entistä voimakkaammin. Hankkeen tuloksista voidaan päätellä, että terveydenhoitopalvelujen yhdenmukaistaminen ja palvelujen saatavuuden takaaminen ovat ensisijaisia tekijöitä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Puutteelliset resurssit erityisesti psyykkiseen terveyteen liittyvissä palveluissa, kuten opintopsykologipalveluissa, heijastuvat vahvasti opiskelijoiden terveyteen ja suoraan myös opintomenestykseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelujen heikohko saavutettavuus ja opiskelijoiden eriarvoinen asema esim. ammattikorkeakoulun omistuspohjasta johtuen ovat olleet myös julkisessa keskustelussa esillä hankkeen toteutusaikana. Riittävien resurssien takaaminen on hyvinvoinnin edistämisen peruslähtökohta, jonka tulisi olla turvattu jokaisen korkeakouluopiskelijan kohdalla. Opiskelijoiden hyvinvointitoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi myös pyrkiä huomioimaan kohderyhmän erityistarpeet ja toiminnan tarkoituksenmukainen suuntaaminen tämän pohjalta. Erityisesti korkeakouluopiskelijoiden terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat hankkeen tuloksien perusteella myös opiskeltava ala ja siihen liittyvät terveyskäyttäytymisen normit. Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisessä olisi niin ikään tärkeää ottaa kohderyhmän tarpeet huomioon. Ihannetapauksessa kohderyhmästä muodostuu aktiivinen toiminnan suunnittelemisen, kehittämisen ja toteuttamisen tekijä, joka osallistuu myös toiminnan arviointiin. Henkilöstön hyvinvoinnissa stressin välttäminen, riittävä yöuni ja työyhteisön myönteisen sosiaalisen ilmapiirin tukeminen ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat eniten hyvinvoinnin tasoon. Henkilöstön kohdalla terveyskäyttäytymisen epäkohdissa on harvoin kyse tiedon puutteesta: useimmiten epäsuotavan terveyskäyttäytymisen takana ovat oman motivaation puute, kiire tai muut tekijät. Omaehtoiseen terveyden edistämiseen motivoiva toiminta sekä riittävien toimintapuitteiden järjestäminen ovat henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista merkittävimpiä tekijöitä. Projektin tuloksien perusteella voidaan todeta, että sekä opiskelijoiden että henkilöstön osalta toimijoiden oman motivaation tukeminen terveyden edistämisessä on keskeisin tekijä, jolla voidaan