Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu 12. 17.5.2005 Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos"

Transkriptio

1 Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos 1 Kriittisyys, teksti ja diskurssi 1.1 Kriittisyys 1.2 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot 1.3 Teksti, tekstintutkimus ja tekstianalyysi 1.4 Diskurssi ja diskurssianalyysi 2 Teksti ja tulkinta 2.1 Mitä kielestä tulkitaan? 2.2 Tekstilaji 2.3 Kulttuurisen tulkinnan perusteet 2.4 Kieli (kielellinen rakenne) analyysin välineenä ja kohteena 3 Teoriataustoja 3.1 Systeemis-funktionaalinen kieliteoria 3.2 Kriittinen lingvistiikka 3.3 Kriittinen diskurssianalyysi 3.4 Konstruktionismi ja sosiaalinen merkityskäsitys 4 Avainkäsitteitä 4.1 Valta 4.2 Ideologia 4.3 Luonnollistuminen 4.4 Intertekstuaalisuus 4.5 Kielivalinnat 5 Kriittinen tekstianalyysi menetelmänä 5.1 Aineisto ja sen edustavuus 5.2 Tutkimuskysymysten asettaminen 5.3 Aineiston käsittely 5.4 Yhteiskunnalliset tulkinnat millä perustein?

2 Kriittisyys lähtökohta epätasa-arvon tai yhteiskunnallisten vääryyksien olemassaolo teoreettisesti viittaa siihen, että on olemassa eikriittistä tulkintaa/tutkimusta, jota kriittinen tutkimus pitää epätyydyttävänä (omien intressiensä kannalta) esim. menetelmissä ja sitä kautta myös tuloksissa jotain väärää (esim. kriittinen psykologia, kriittinen sosiologia) kantaaottavuus tehtävä emansipatorinen intressi: yhteiskunnallisen epätasa-arvon paljastaminen, näkyväksi tekeminen, mahdollisesti muuttaminen

3 Kriittisyys tehtävä (jatkoa) valtasuhteiden näyttäminen/muuttaminen tietoisuuden lisääminen parempi teoria yhteiskunnallinen muutos tulkitsijan taustasitoumukset arvojen esiintuonti, oman katsantokannan, ideologian ja pyrkimysten esittäminen (hallittu subjektiivisuus) vrt. arvovapaan tieteen ihanne

4 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot Lukutaidon määritelmä? peruslukutaito: kansalainen ymmärtää tekstin (ja kuvien) aiheen ja niiden pintamerkitykset toimiva lukutaito: lukutaitoa osataan käyttää useisiin eri tarkoituksiin ja ymmärretään, miksi luetaan kriittinen lukutaito: lukeminen ymmärretään ihmisen oikeudeksi oppia hallitsemaan omaa elämäänsä tekstien (ja kuvien) avulla luova lukutaito: viestin vastaanottaja tarkastelee tekstejä oman ajattelunsa ja luovan toimintansa virikkeinä

5 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot (II) Yhteiskunnan muutos: aaneloskulttuuri, paperiyhteiskunta, kielen keskeinen asema > lukemisen määrä lisääntynyt samalla kun esim. koulutuksen määrä lisääntynyt ja työ muuttunut enemmän kielelliseksi Viestintävälineiden kehitys > esim. verkkoluku- ja kirjoitustaito Yhteiskunnan medioituminen > medialukutaitojen vaatimus Lukuvinkki. Vesa Heikkinen: Kriittinen lukutaito kansalaistaitona ja - tottelemattomuutena? (Kielikuvia 1/2002)

6 Teksti Lukuvinkki. Mikko Lehtonen: Merkitysten maailma puhuttua tai kirjoitettua kieltä ja/tai kuvaa fyysinen objekti periaatteessa konkreettinen tuote semioottinen objekti symbolinen järjestelmä sosiaalisen kanssakäymisen lingvistinen muoto kielellisen toiminnan onnistunut tulos jokin lingvistinen interaktio kokonaisuutena merkityksellinen kokonaisuus: sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti sidoksinen

7 Teksti (II) teksti koostuu symboleista kielen symbolinen funktio teksti on vuorovaikutusta kielen vuorovaikutusfunktio teksti on rakennetta kielen tekstuaalinen funktio

8 Tekstintutkimus ja -analyysi Tekstintutkimus vs. tekstin tutkimus? Tekstintutkimus tutkimussuuntaus, joka tarkastelee leimallisesti kirjoitettuja tekstejä ja tukeutuu pitkälti SF-teoriaan (tästä tuonnempana) Vanhastaan tekstilingvistiikka tutkittiin tekstin informaatiorakennetta ja koheesiokeinoja, pitäydyttiin kielellisessä rakenteessa Tekstianalyysi yleisnimitys, joka kertoo, että analysoitavana on kielellinen yksikkö teksti

9 Diskurssi ja diskurssianalyysi puhuttu kieli, puhe, keskustelu, dialogi lauseenrajat ylittävä kokonaisuus, mikä tahansa kielen käyttö, sen kokonaisuus (suullinen tai kirjallinen) alun perin tekninen termi sosiaalisissa käytännöissä rakentuva ja sosiaalista todellisuutta rakentava merkityssysteemi puhemaailma

10 Diskurssianalyysi analysis above the clause lausetason ylittävä analyysi, lauseen rajat ylittävä analyysi ei menetelmä, vaan väljä viitekehys monitieteisyys, painopiste sosiaalitieteissä konstruktionistinen käsitys maailmasta: kielenkäyttö luo ja uusintaa, todentaa ja vahvistaa sosiaalista todellisuutta, kieli ei (vain) heijasta vaan rakentaa sosiaalista maailmaa kielensisäisen ja -ulkoisen problematisointi

11 Teksti ja tulkinta Mitä teksteistä tulkitaan? Millaiseksi teksti kuvaa todellisuuden? sanavalinnat (merkitykset), tekstien toimijat ja toimijoiden väliset suhteet (erityisesti verbit tärkeitä), ylipäätään millaista toimintaa teksteissä on jne. Tekstien vuorovaikutus Millainen kirjoittaja ja millainen lukija tekstiin kirjoittuu? Miten teksti keskustelee muiden tekstien kanssa? Analysoidaan muun muassa modaalisia ilmauksia eli puhujaasenteisuutta, toisien tekstien näkymistä tekstissä, kirjoittajan uskottavuutta ja arvoja, perusteluja, vakuuttavuutta jne.

12 Tekstit ja tulkinta Mitä teksteistä tulkitaan (jatkoa...) Tekstin rakenne ja sen ilmaisemat merkitykset Esim. miten lauseet on kytketty toisiinsa, informaation kuljetus, käytetyn sanaston ja lauseiden rakenne, kieliasu Edellisiin liittyen punnitaan erilaisia valintoja myös tekstilajin kannalta

13 Tekstilaji Määritelmällisesti Tekstien joukko, jolla on yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä esim. pakina, uutinen, mielipidekirjoitus jne. Tekstilajitieto olennainen tekstien tulkinnan kannalta, tekstilajitulkinta järjellistää tekstin, auttaa tulkitsemaan sen Lingvistiikka on pyrkinyt kuvailemaan tekstilajeja (myös) niiden rakenteellisten ominaisuuksien kautta

14 Tekstilaji Esimerkki. Kuinka tulkitset seuraavan ja mitä mahdollinen tekstilajitieto tuo mukanaan? Tukevat alokkaat eivät enää jaksa juosta

15 Kulttuurisen tulkinnan perusteet Millaista tietoa tarvitaan edellisestä lauseesta, jotta se olisi järjellinen? Entä seuraava? (Ote yksityisestä sähköpostiviestistä) Hei Tänään tuli kuluneeksi vuosi viimeisen työsuhteeni päättymisestä. On tämä hurjaa. Luulisi työttömäksi pääsevän vähemmälläkin koulutuksella. Mutta en lannistu vielä, vaan aloitan mahdollisten työnantajien pommituksen avoimilla hakemuksilla...

16 Kulttuurinen tulkinta ja konteksti En voi tulla luoksesi. Minun olisi käveltävä hautausmaan poikki Mahdollista tulkita esim. hautausmaa on pelottava paikka hautausmaa on pyhä paikka (sen poikki ei saa kulkea)

17 Kielellinen rakenne analyysin välineenä ja kohteena Kielentutkimus (lingvistiikka) tutkii kielen rakennetta Analyysin kohde on rakenne Soveltava kielentutkimus (kuten myös ei-kielitieteellinen tekstejä aineistonaan käyttävä tutkimus) käyttää kieltä analyysin välineenä Kieli on analyysin väline, analyysin kohde on jokin esim. sosiaalinen ilmiö Rakenne ja käyttö eivät ole irrallaan toisistaan

18 Mitä kielellisiä seikkoja teksteistä (usein) tulkitaan nimeäminen, sanavalinnat verbien ilmaisemat prosessit (millaista tekemistä) semanttiset roolit kieliopillinen metafora, kongruenssi (esim. nominaalistukset) metaforat, metaforaisuus referenssi (viittaussuhteet) modaalisuus, puhuja-asenteisuus intertekstuaalisuus referointi rinnastaminen sanajärjestysseikat (fokus, teema/reema > informaatiorakenne) kokonaisrakenne, koherenssi implikaatiot, presuppositiot

19 Teoriataustoja Systeemis-funktionaalinen kieliteoria liitetään erityisesti kielitieteilijä M. A. K. Hallidayhin (Halliday 1985; 1994) Ideana on tarkastella kielen systeemiä sen funktioiden kannalta funktiot ovat systeemissä, systeemi motivoituu funktioista Esim. suomalainen tekstintutkimus (Karvonen 1995; Heikkinen 1999) sitoutuu SF-kieliteoriaan SF-teoria korostaa kieltä valintojen systeeminä

20 SF-teoria ja metafunktiot kielenkäytössä 3 metafunktiota, jotka näkyvät erilaisina merkityksinä 1) ideationaalinen l. eksperientiaalinen metafunktio/merkitys kieli kuvaa maailman kokemista, nimeäminen, prosessit, transitiivisuus, tekstin sisältö 2) interpersoonainen funktio kieli on vuorovaikutuksen resurssi modaalisuus eli puhuja-asenteisuus tekstissä lauseiden ja niistä rakentuvan tekstin toimijat, ihmiset ja heidän vuorovaikutuksensa

21 SF-teoria: metafunktiot (II) tavoitteena saada kuvaus tekstiin kirjoittuvista viestijän ja vastaanottajan rooleista 3) tekstuaalinen merkitys ajatuksena on, että kieli luo temaattisesti koherentteja tekstejä, tekstin lauseiden temaattinen rakenne ja informaatiorakenne

22 Prosessityypit (SF-teoria) Tekstianalyysissa usein keskeistä analysoida a) millaisia prosesseja teksteissä on b) millaisia osallistujia prosesseissa on c) millaiset ovat osallistumisen olosuhteet (esim. aika, paikka, tapa) Prosessit materiaalisia: tekeminen, toimiminen, luominen, tapahtuminen Kekkonen hiihtää mentaalisia (ajattelu, tunteminen, tietäminen, muistaminen jne.) Siiri tykkää punaisesta Ajattelen sinua Muistan Kekkosen -

23 Prosessityypit (SF-teoria) relationaalisia: identifioiminen, luonnehtiminen, kuvaaminen Matti on viisas Marja omistaa hevosen eksistentiaalisia: olemassa oleminen (existing), olemaan tuleminen Ei ole aikaa Täällä näyttää olevan ongelma verbaalisia: sanominen Hän ilmoitti, ettei tule Kirja kertoo Martista?Ajan henki viestii muutoksesta behavioraalisia: käyttäytyminen Hän lauloi laulun Pertti itki katkerasti

24 Kriittinen lingvistiikka syntyi 1970-luvun lopussa kiinnostuksen kohteena julkinen kielenkäyttö (tiedotusvälineiden kieli) ja sen ideologisuus Analyyttinen malli Hallidayn SFkielioppinäkemyksistä: tekstintuottajan kielelliset valinnat voivat sisältää ideologisia merkityksiä käytännössä tutkittiin paljon esim. tekijyyden häivyttämistä passiivilla tai yleisemmin sanavalintoja

25 Kriittinen lingvistiikka (II) Kritiikkiä KL:aa kohtaan: eklektisyys yksioikoiset tulkinnat kielestä ja yhteiskunnasta (esim. passiivi hämärtää ja piilottaa tekijyyden) lingvistisen analyysin ideologiahakuisuus tarkoitushakuisuus (epätasa-arvoisia käytäntöjä löydetään, jos niitä halutaan löytää)

26 KL ja kriittinen diskurssianalyysi KL väljentynyt ja saanut vaikutteita yleisemmästä yhteiskuntatieteellisestä diskurssianalyysista nyttemmin puhutaan enemmän kriittisestä da:sta kuin lingvistiikasta KL kuitenkin ohjasi lingvistien mielenkiintoa sosiaalisiin kysymyksiin ja kielen sosiaaliseen luonteeseen Kriittisen diskurssianalyysin kohteena laajemmin puhetavat (kuin vain joukkotiedotuksen kieli)

27 Konstruktionismi ja sosiaalinen merkityskäsitys Sosiaalinen konstruktionismi yleisnimitys tarkastelutavoille, jossa yhteiskunnallisen todellisuuden nähdään olevan sosiaalisesti rakentunut ja kielellä tapahtuvan sosiaalisen muuntelun piirissä asiat eivät ole olemassa sinällään vaan niitä tuotetaan ja uusinnetaan kielenkäytössä merkitykset ovat sosiaalisia, kulttuurisia ja kontekstisidonnaisia

28 (jatkoa...) Todellisuus ja kuvaus, esim. 1. Ilves voitti Tapparan 4 1 Tappara hävisi täpärästi 1 4 Ilves murskasi Tapparan 4 1 Todellisuus ja kuvaus, esim. 2. A: Näetkö tuon talon? B: [katsoo osoitettuun suuntaan] Missä? A: Tuolla. B: Eihän siellä mitään taloa ole A: No tuolla tuo punakattoinen rakennus B: Ai, mut toihan on työmaakoppi

29 Konstruktionismi... Konstruktionistin dilemma: Jos painovoima on vain diskurssin tuote, niin miksi et sitten hyppää ikkunasta ulos Kaikki mikä on, on, mutta heti kun siitä aletaan puhua, astutaan diskurssien maailmaan, kielellisen kuvauksen maailmaan

30 Avainkäsitteitä Valta kriittisen tutkimuksen keskeisiä teesejä on ajatus vallan epäsymmetrisestä jakautumisesta kieli eliitin luomaa joukkotiedotus vallankäytön väline kuka saa puhua, kenen näkemykset pääsevät esille (tekstintuottamisen ja tekstien käyttämisen prosessit) Ideologia useita määritelmiä esim. väärä tietoisuus ideoiden kanonisoitunut kokoelma, näkökulma todellisuuteen, sisäistetty kokoelma mielipiteitä tai arvioita ja niitä yhdistävää teoriaa

31 Avainkäsitteitä (II) Ideologia (jatkoa) ajatellaan, että kielenkäytöllä on (ideologisia) seurauksia kielen merkityksiä voidaan tarkastella ideologisina, ajatellaan, että merkitys (ja sen tulkinta) on nimenomaan ideologista > ks. seuraava käsite Luonnollistuminen ideologiat luonnollistuvat kieleen eli merkitykset tulevat sellaisiksi, ettei niiden ideologisuutta huomata

32 Avainkäsitteitä (III) Luonnollistuminen (jatkoa ) terveen järjen" mukainen ajattelu on ideologisten valintojen tiedostamatonta luonnollistumista: ideologista merkitystä ei havaita luonnollistumisen ja luonnollistamisen kautta merkitykset tulevat kyseenalaistamattomiksi valta: toimittajat ja päättäjät luonnollistavat merkityksiä viaton esimerkki: koulu-sanan käyttö yliopisto-sanan sijasta tuoko koulu mukanaan koulumaisuuden ajatuksen? myös perustelutavat ovat luonnollistuneita esim. numero- ja tilastollisen tiedon retorinen voima

33 Avainkäsitteitä (IV) Intertekstuaalisuus Teksteissä aina jälkiä toisista teksteistä, tämä on olennaista tekstin merkityksen tulkinnassa avointa, esim. sanomisen referointi, lainaaminen piilossa olevaa, esim. tekstin osallistuminen keskusteluun, joka oletetaan tunnetuksi tai tekstin rakenteellinen viittaavuus toiseen tekstiin

34 Avainkäsitteitä (V) Intertekstuaalisuus, esimerkkejä 1. Tutkimus osoittaa vakuuttavasti, että suomalaisten lukutaito on heikentynyt 2. Venäjä ei ole uhka Suomelle 3. Nämä ovat tenttikysymykseni. Jos ne eivät miellytä, on minulla muitakin. 4. Minä juon nyt kahvia

35 Avainkäsitteitä (VI) Kielivalinnat teksti on kielivalintoja kaikilla kielen tasoilla sama asiasisältö on aina sanottavissa lukemattomilla erilaisilla tavoilla kielenkäyttäjä poimii (tiedostamattaankin) jonkin tietyn kielellisen kuvaustavan helpointa nähdä leksikaaliset- eli sanavalinnat, mutta valintoja tehdään myös fonologisella, morfologisella ja syntaktisella tasolla sekä argumentatiivisen rakenteen (miten perustellaan) tasolla

36 Avainkäsitteitä (VII) Kielivalinnat, esimerkkejä jotka nekin ovat kielivalintoja ; ) fonologia: Judas Priest morfologia: Tulen huomenna koululle/kouluun syntaksi: sudet haittasivat liikennettä liikennettä haittasivat sudet semantiikka: naiset/tytöt/eukot meidän työpaikalla juoruavat jatkuvasti puhelimessa argumentaatio lähes puolet maahanmuuttajista saavuttaa suomen kielen taidon tavoitetason yli puolet maahanmuuttajista ei saavuta suomen kielen taidon tavoitetasoa

37 Kielivalinnat (jatkoa) Valinnat ja rekisteri rekisteri jonkin tilanteen kielenkäyttö, esim. asiointikeskustelu, kahvipöytäkeskustelu, chat-keskustelu voidaan ajatella, että tietyt kielelliset valinnat kuuluvat tiettyyn rekisteriin rekisterin käsite lähellä tekstilajin käsitettä toisaalta lähellä kontekstin käsitettä eroaa em. lähinnä siten, että on ymmärrettävissä kielellisten valintojen joukkona

38 Aineisto ja sen edustavuus Kriittinen tekstianalyysi edustaa kvalitatiivista tutkimusta Aineistot tyypillisesti näytteitä eli riittävä määrä tekstejä laadulliseen analyysiin > riittävyys tulkinnanvaraista Riittääkö yhden tekstin tulkinta? voidaan käyttää esimerkkinä voidaan tulkita kielellisiä seikkoja Riittävyys sidoksissa uskottavuuteen laadullisen analyysin tulee näyttää löydöksensä uskottavina samoin kuin tulkintansa perusteet Yleistettävyys? tutkimus aina yleistää jotain

39 Aineisto ja sen edustavuus (II) Aineisto aina tutkijan valinta edustavien näytteiden valinta Kriittisen tekstianalyysin aineistoja luonnehtivat ajankohtaisuus ja kulttuurinen relevanssi sisäinen koherenssi aineiston tekstit muodostavat kokonaisuuden jos eivät muodosta, niin tämä on tuotava tulkinnassa esiin (ks. seuraava kohta b.) vertailtavuus a. aineisto vertailukelpoinen suhteessa muun tutkimuksen aineistoihin nähden b. aineiston tekstit sisäisesti vertailukelpoisia c. usein tutkitaan muutosta joko ajallinen kriteeri tai tekstin tuottajan kriteeri

40 Tutkimuskysymysten asettaminen Taustalla havainnot jostain ilmiöstä Jotta tutkimuskysymyksiä voidaan asettaa, täytyy tuntea myös teoreettisesti se ilmiökenttä, johon tutkimus kohdistuu esim. kun tehdään tutkimusta politiikan teksteistä, on tunnettava poliittista keskustelua/politiikan alueen tutkimusta Jo aineistoa valittaessa havaintoja kielenkäytöstä tarkasteltava ilmiö on tulkittavissa teksteistä Tutkimuskysymysten luonne: kielen funktiot, käyttötarkoitukset asiaintilat, joita kielenkäyttö tuottaa Mihin aineisto antaa mahdollisuuden, mihin metodit ja analysoitaviksi valitut kielelliset seikat?

41 Aineiston käsittely Dokumentointi tärkeätä kaikissa vaiheissa Avoin lukutapa ei lyödä ennalta lukkoon sitä, mitä aineistosta haetaan annetaan tutkimuskysymysten ohjata lukemista Harvemmin lasketaan asioita; tosin tämäkin mahdollista ja hyödyllistä etenkin vertailevassa tutkimuksessa Analysoitavista ilmiöistä etsitään esimerkkejä Varsinaiseen käsittelyyn valittujen esimerkkien (tai esimerkkitekstien) edustavuus Pyritään esittämään tarkasteltavat tekstit mahdollisimman aidon näköisinä ja kokonaisina

42 Yhteiskunnalliset tulkinnat millä perustein? Tieteellisin perustein (kohdeilmiön tuntemuksen liittyen) Kulttuurisen tiedon käyttäminen ja eksplikointi Kielen rakenteen ja tekstin sosiaalisuuden ymmärtäminen kieli ei ole vain kieltä Jotta tutkimus olisi kriittistä, on aina pystyttävä perustelemaan, mitä yhteiskunnallista merkitystä tutkimuksella on

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Sanna Machaal Vuosikertomusten strategiatekstin tulevaisuusdiskurssin interpersoonaiset roolit ja maailmat Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2010 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

MILLAINEN TEKSTI ON KUVATEKSTI?

MILLAINEN TEKSTI ON KUVATEKSTI? MILLAINEN TEKSTI ON KUVATEKSTI? Elina Heikkilä Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1065. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

ESZTER KovÁcs Budapest

ESZTER KovÁcs Budapest ESZTER KovÁcs Budapest Artikkelini liittyy tiiviistipro gradu -työhöni, jossa haluan analysoidl suomen kielen oppikirjoissa esiintyvhi teksteja. Gradun aineistana on Unkarin ja Suomen yliopistoissa kaytettaviit

Lisätiedot

Mari Ala-Krekola YLÄKOULUN ÄIDINKIELEN OPPIKIRJAN ESIPUHE TEKSTILAJINA

Mari Ala-Krekola YLÄKOULUN ÄIDINKIELEN OPPIKIRJAN ESIPUHE TEKSTILAJINA Mari Ala-Krekola YLÄKOULUN ÄIDINKIELEN OPPIKIRJAN ESIPUHE TEKSTILAJINA Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Mari Ala-Krekola Helmikuu 2013 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

RYHMIEN RAKENTUMINEN VIRKE-LEHDEN KOULUTUSPOLITIIKKAA JA YLIOPPILASKOETTA KÄSITTELEVISSÄ PÄÄ- JA MIELIPIDEKIRJOITUKSISSA 1970 2000

RYHMIEN RAKENTUMINEN VIRKE-LEHDEN KOULUTUSPOLITIIKKAA JA YLIOPPILASKOETTA KÄSITTELEVISSÄ PÄÄ- JA MIELIPIDEKIRJOITUKSISSA 1970 2000 RYHMIEN RAKENTUMINEN VIRKE-LEHDEN KOULUTUSPOLITIIKKAA JA YLIOPPILASKOETTA KÄSITTELEVISSÄ PÄÄ- JA MIELIPIDEKIRJOITUKSISSA 1970 2000 Suomen kielen pro gradu -tutkielma Joensuun yliopistossa toukokuussa 2008

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

KANSANEDUSTAJAEHDOKKAIDEN JULKISUUSKUVAN RAKENTUMINEN EHDOKKAIDEN BLOGEISSA ENNEN VUODEN 2007 EDUSKUNTAVAALEJA

KANSANEDUSTAJAEHDOKKAIDEN JULKISUUSKUVAN RAKENTUMINEN EHDOKKAIDEN BLOGEISSA ENNEN VUODEN 2007 EDUSKUNTAVAALEJA KANSANEDUSTAJAEHDOKKAIDEN JULKISUUSKUVAN RAKENTUMINEN EHDOKKAIDEN BLOGEISSA ENNEN VUODEN 2007 EDUSKUNTAVAALEJA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Joulukuu 2009 Karoliina

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen aloitusseminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 17.12.2010 Vesa Heikkinen Harmaata ja värikästä Mikä on

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Affektiivisuuden kielellinen ilmaiseminen Oikotie Asunnot -Facebook-sivuston kommentoinnissa

Affektiivisuuden kielellinen ilmaiseminen Oikotie Asunnot -Facebook-sivuston kommentoinnissa Affektiivisuuden kielellinen ilmaiseminen Oikotie Asunnot -Facebook-sivuston kommentoinnissa Susanna Kokko Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen antamat valmiudet tekstitaidon kokeen kriittistä lukutaitoa vaativien tehtävien suorittamiseen

Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen antamat valmiudet tekstitaidon kokeen kriittistä lukutaitoa vaativien tehtävien suorittamiseen Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen antamat valmiudet tekstitaidon kokeen kriittistä lukutaitoa vaativien tehtävien suorittamiseen Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Turun yliopisto Helmikuu

Lisätiedot

KIRJOITETTUJEN JA PUHUTTUJEN LEIVONTAOHJEIDEN REKISTERIT JA TEKSTILAJIT Esimerkkinä Sikke Sumarin reseptit

KIRJOITETTUJEN JA PUHUTTUJEN LEIVONTAOHJEIDEN REKISTERIT JA TEKSTILAJIT Esimerkkinä Sikke Sumarin reseptit KIRJOITETTUJEN JA PUHUTTUJEN LEIVONTAOHJEIDEN REKISTERIT JA TEKSTILAJIT Esimerkkinä Sikke Sumarin reseptit Maisterintutkielma Iida Soikkeli Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2014 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Linda Heinonen Houkuttelevuus lomaoppaiden rantalomakohde-esittelyissä tekstintutkimuksen näkökulmasta Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2010 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

Ilona Tanskanen 17.12.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Ilona Tanskanen 17.12.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Ilona Tanskanen 17.12.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, miten suomalaisessa lastensuojelulainsäädännössä on nimetty lastensuojelutyön tekijää, toiminnan kohdetta,

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot