Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu 12. 17.5.2005 Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos"

Transkriptio

1 Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos 1 Kriittisyys, teksti ja diskurssi 1.1 Kriittisyys 1.2 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot 1.3 Teksti, tekstintutkimus ja tekstianalyysi 1.4 Diskurssi ja diskurssianalyysi 2 Teksti ja tulkinta 2.1 Mitä kielestä tulkitaan? 2.2 Tekstilaji 2.3 Kulttuurisen tulkinnan perusteet 2.4 Kieli (kielellinen rakenne) analyysin välineenä ja kohteena 3 Teoriataustoja 3.1 Systeemis-funktionaalinen kieliteoria 3.2 Kriittinen lingvistiikka 3.3 Kriittinen diskurssianalyysi 3.4 Konstruktionismi ja sosiaalinen merkityskäsitys 4 Avainkäsitteitä 4.1 Valta 4.2 Ideologia 4.3 Luonnollistuminen 4.4 Intertekstuaalisuus 4.5 Kielivalinnat 5 Kriittinen tekstianalyysi menetelmänä 5.1 Aineisto ja sen edustavuus 5.2 Tutkimuskysymysten asettaminen 5.3 Aineiston käsittely 5.4 Yhteiskunnalliset tulkinnat millä perustein?

2 Kriittisyys lähtökohta epätasa-arvon tai yhteiskunnallisten vääryyksien olemassaolo teoreettisesti viittaa siihen, että on olemassa eikriittistä tulkintaa/tutkimusta, jota kriittinen tutkimus pitää epätyydyttävänä (omien intressiensä kannalta) esim. menetelmissä ja sitä kautta myös tuloksissa jotain väärää (esim. kriittinen psykologia, kriittinen sosiologia) kantaaottavuus tehtävä emansipatorinen intressi: yhteiskunnallisen epätasa-arvon paljastaminen, näkyväksi tekeminen, mahdollisesti muuttaminen

3 Kriittisyys tehtävä (jatkoa) valtasuhteiden näyttäminen/muuttaminen tietoisuuden lisääminen parempi teoria yhteiskunnallinen muutos tulkitsijan taustasitoumukset arvojen esiintuonti, oman katsantokannan, ideologian ja pyrkimysten esittäminen (hallittu subjektiivisuus) vrt. arvovapaan tieteen ihanne

4 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot Lukutaidon määritelmä? peruslukutaito: kansalainen ymmärtää tekstin (ja kuvien) aiheen ja niiden pintamerkitykset toimiva lukutaito: lukutaitoa osataan käyttää useisiin eri tarkoituksiin ja ymmärretään, miksi luetaan kriittinen lukutaito: lukeminen ymmärretään ihmisen oikeudeksi oppia hallitsemaan omaa elämäänsä tekstien (ja kuvien) avulla luova lukutaito: viestin vastaanottaja tarkastelee tekstejä oman ajattelunsa ja luovan toimintansa virikkeinä

5 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot (II) Yhteiskunnan muutos: aaneloskulttuuri, paperiyhteiskunta, kielen keskeinen asema > lukemisen määrä lisääntynyt samalla kun esim. koulutuksen määrä lisääntynyt ja työ muuttunut enemmän kielelliseksi Viestintävälineiden kehitys > esim. verkkoluku- ja kirjoitustaito Yhteiskunnan medioituminen > medialukutaitojen vaatimus Lukuvinkki. Vesa Heikkinen: Kriittinen lukutaito kansalaistaitona ja - tottelemattomuutena? (Kielikuvia 1/2002)

6 Teksti Lukuvinkki. Mikko Lehtonen: Merkitysten maailma puhuttua tai kirjoitettua kieltä ja/tai kuvaa fyysinen objekti periaatteessa konkreettinen tuote semioottinen objekti symbolinen järjestelmä sosiaalisen kanssakäymisen lingvistinen muoto kielellisen toiminnan onnistunut tulos jokin lingvistinen interaktio kokonaisuutena merkityksellinen kokonaisuus: sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti sidoksinen

7 Teksti (II) teksti koostuu symboleista kielen symbolinen funktio teksti on vuorovaikutusta kielen vuorovaikutusfunktio teksti on rakennetta kielen tekstuaalinen funktio

8 Tekstintutkimus ja -analyysi Tekstintutkimus vs. tekstin tutkimus? Tekstintutkimus tutkimussuuntaus, joka tarkastelee leimallisesti kirjoitettuja tekstejä ja tukeutuu pitkälti SF-teoriaan (tästä tuonnempana) Vanhastaan tekstilingvistiikka tutkittiin tekstin informaatiorakennetta ja koheesiokeinoja, pitäydyttiin kielellisessä rakenteessa Tekstianalyysi yleisnimitys, joka kertoo, että analysoitavana on kielellinen yksikkö teksti

9 Diskurssi ja diskurssianalyysi puhuttu kieli, puhe, keskustelu, dialogi lauseenrajat ylittävä kokonaisuus, mikä tahansa kielen käyttö, sen kokonaisuus (suullinen tai kirjallinen) alun perin tekninen termi sosiaalisissa käytännöissä rakentuva ja sosiaalista todellisuutta rakentava merkityssysteemi puhemaailma

10 Diskurssianalyysi analysis above the clause lausetason ylittävä analyysi, lauseen rajat ylittävä analyysi ei menetelmä, vaan väljä viitekehys monitieteisyys, painopiste sosiaalitieteissä konstruktionistinen käsitys maailmasta: kielenkäyttö luo ja uusintaa, todentaa ja vahvistaa sosiaalista todellisuutta, kieli ei (vain) heijasta vaan rakentaa sosiaalista maailmaa kielensisäisen ja -ulkoisen problematisointi

11 Teksti ja tulkinta Mitä teksteistä tulkitaan? Millaiseksi teksti kuvaa todellisuuden? sanavalinnat (merkitykset), tekstien toimijat ja toimijoiden väliset suhteet (erityisesti verbit tärkeitä), ylipäätään millaista toimintaa teksteissä on jne. Tekstien vuorovaikutus Millainen kirjoittaja ja millainen lukija tekstiin kirjoittuu? Miten teksti keskustelee muiden tekstien kanssa? Analysoidaan muun muassa modaalisia ilmauksia eli puhujaasenteisuutta, toisien tekstien näkymistä tekstissä, kirjoittajan uskottavuutta ja arvoja, perusteluja, vakuuttavuutta jne.

12 Tekstit ja tulkinta Mitä teksteistä tulkitaan (jatkoa...) Tekstin rakenne ja sen ilmaisemat merkitykset Esim. miten lauseet on kytketty toisiinsa, informaation kuljetus, käytetyn sanaston ja lauseiden rakenne, kieliasu Edellisiin liittyen punnitaan erilaisia valintoja myös tekstilajin kannalta

13 Tekstilaji Määritelmällisesti Tekstien joukko, jolla on yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä esim. pakina, uutinen, mielipidekirjoitus jne. Tekstilajitieto olennainen tekstien tulkinnan kannalta, tekstilajitulkinta järjellistää tekstin, auttaa tulkitsemaan sen Lingvistiikka on pyrkinyt kuvailemaan tekstilajeja (myös) niiden rakenteellisten ominaisuuksien kautta

14 Tekstilaji Esimerkki. Kuinka tulkitset seuraavan ja mitä mahdollinen tekstilajitieto tuo mukanaan? Tukevat alokkaat eivät enää jaksa juosta

15 Kulttuurisen tulkinnan perusteet Millaista tietoa tarvitaan edellisestä lauseesta, jotta se olisi järjellinen? Entä seuraava? (Ote yksityisestä sähköpostiviestistä) Hei Tänään tuli kuluneeksi vuosi viimeisen työsuhteeni päättymisestä. On tämä hurjaa. Luulisi työttömäksi pääsevän vähemmälläkin koulutuksella. Mutta en lannistu vielä, vaan aloitan mahdollisten työnantajien pommituksen avoimilla hakemuksilla...

16 Kulttuurinen tulkinta ja konteksti En voi tulla luoksesi. Minun olisi käveltävä hautausmaan poikki Mahdollista tulkita esim. hautausmaa on pelottava paikka hautausmaa on pyhä paikka (sen poikki ei saa kulkea)

17 Kielellinen rakenne analyysin välineenä ja kohteena Kielentutkimus (lingvistiikka) tutkii kielen rakennetta Analyysin kohde on rakenne Soveltava kielentutkimus (kuten myös ei-kielitieteellinen tekstejä aineistonaan käyttävä tutkimus) käyttää kieltä analyysin välineenä Kieli on analyysin väline, analyysin kohde on jokin esim. sosiaalinen ilmiö Rakenne ja käyttö eivät ole irrallaan toisistaan

18 Mitä kielellisiä seikkoja teksteistä (usein) tulkitaan nimeäminen, sanavalinnat verbien ilmaisemat prosessit (millaista tekemistä) semanttiset roolit kieliopillinen metafora, kongruenssi (esim. nominaalistukset) metaforat, metaforaisuus referenssi (viittaussuhteet) modaalisuus, puhuja-asenteisuus intertekstuaalisuus referointi rinnastaminen sanajärjestysseikat (fokus, teema/reema > informaatiorakenne) kokonaisrakenne, koherenssi implikaatiot, presuppositiot

19 Teoriataustoja Systeemis-funktionaalinen kieliteoria liitetään erityisesti kielitieteilijä M. A. K. Hallidayhin (Halliday 1985; 1994) Ideana on tarkastella kielen systeemiä sen funktioiden kannalta funktiot ovat systeemissä, systeemi motivoituu funktioista Esim. suomalainen tekstintutkimus (Karvonen 1995; Heikkinen 1999) sitoutuu SF-kieliteoriaan SF-teoria korostaa kieltä valintojen systeeminä

20 SF-teoria ja metafunktiot kielenkäytössä 3 metafunktiota, jotka näkyvät erilaisina merkityksinä 1) ideationaalinen l. eksperientiaalinen metafunktio/merkitys kieli kuvaa maailman kokemista, nimeäminen, prosessit, transitiivisuus, tekstin sisältö 2) interpersoonainen funktio kieli on vuorovaikutuksen resurssi modaalisuus eli puhuja-asenteisuus tekstissä lauseiden ja niistä rakentuvan tekstin toimijat, ihmiset ja heidän vuorovaikutuksensa

21 SF-teoria: metafunktiot (II) tavoitteena saada kuvaus tekstiin kirjoittuvista viestijän ja vastaanottajan rooleista 3) tekstuaalinen merkitys ajatuksena on, että kieli luo temaattisesti koherentteja tekstejä, tekstin lauseiden temaattinen rakenne ja informaatiorakenne

22 Prosessityypit (SF-teoria) Tekstianalyysissa usein keskeistä analysoida a) millaisia prosesseja teksteissä on b) millaisia osallistujia prosesseissa on c) millaiset ovat osallistumisen olosuhteet (esim. aika, paikka, tapa) Prosessit materiaalisia: tekeminen, toimiminen, luominen, tapahtuminen Kekkonen hiihtää mentaalisia (ajattelu, tunteminen, tietäminen, muistaminen jne.) Siiri tykkää punaisesta Ajattelen sinua Muistan Kekkosen -

23 Prosessityypit (SF-teoria) relationaalisia: identifioiminen, luonnehtiminen, kuvaaminen Matti on viisas Marja omistaa hevosen eksistentiaalisia: olemassa oleminen (existing), olemaan tuleminen Ei ole aikaa Täällä näyttää olevan ongelma verbaalisia: sanominen Hän ilmoitti, ettei tule Kirja kertoo Martista?Ajan henki viestii muutoksesta behavioraalisia: käyttäytyminen Hän lauloi laulun Pertti itki katkerasti

24 Kriittinen lingvistiikka syntyi 1970-luvun lopussa kiinnostuksen kohteena julkinen kielenkäyttö (tiedotusvälineiden kieli) ja sen ideologisuus Analyyttinen malli Hallidayn SFkielioppinäkemyksistä: tekstintuottajan kielelliset valinnat voivat sisältää ideologisia merkityksiä käytännössä tutkittiin paljon esim. tekijyyden häivyttämistä passiivilla tai yleisemmin sanavalintoja

25 Kriittinen lingvistiikka (II) Kritiikkiä KL:aa kohtaan: eklektisyys yksioikoiset tulkinnat kielestä ja yhteiskunnasta (esim. passiivi hämärtää ja piilottaa tekijyyden) lingvistisen analyysin ideologiahakuisuus tarkoitushakuisuus (epätasa-arvoisia käytäntöjä löydetään, jos niitä halutaan löytää)

26 KL ja kriittinen diskurssianalyysi KL väljentynyt ja saanut vaikutteita yleisemmästä yhteiskuntatieteellisestä diskurssianalyysista nyttemmin puhutaan enemmän kriittisestä da:sta kuin lingvistiikasta KL kuitenkin ohjasi lingvistien mielenkiintoa sosiaalisiin kysymyksiin ja kielen sosiaaliseen luonteeseen Kriittisen diskurssianalyysin kohteena laajemmin puhetavat (kuin vain joukkotiedotuksen kieli)

27 Konstruktionismi ja sosiaalinen merkityskäsitys Sosiaalinen konstruktionismi yleisnimitys tarkastelutavoille, jossa yhteiskunnallisen todellisuuden nähdään olevan sosiaalisesti rakentunut ja kielellä tapahtuvan sosiaalisen muuntelun piirissä asiat eivät ole olemassa sinällään vaan niitä tuotetaan ja uusinnetaan kielenkäytössä merkitykset ovat sosiaalisia, kulttuurisia ja kontekstisidonnaisia

28 (jatkoa...) Todellisuus ja kuvaus, esim. 1. Ilves voitti Tapparan 4 1 Tappara hävisi täpärästi 1 4 Ilves murskasi Tapparan 4 1 Todellisuus ja kuvaus, esim. 2. A: Näetkö tuon talon? B: [katsoo osoitettuun suuntaan] Missä? A: Tuolla. B: Eihän siellä mitään taloa ole A: No tuolla tuo punakattoinen rakennus B: Ai, mut toihan on työmaakoppi

29 Konstruktionismi... Konstruktionistin dilemma: Jos painovoima on vain diskurssin tuote, niin miksi et sitten hyppää ikkunasta ulos Kaikki mikä on, on, mutta heti kun siitä aletaan puhua, astutaan diskurssien maailmaan, kielellisen kuvauksen maailmaan

30 Avainkäsitteitä Valta kriittisen tutkimuksen keskeisiä teesejä on ajatus vallan epäsymmetrisestä jakautumisesta kieli eliitin luomaa joukkotiedotus vallankäytön väline kuka saa puhua, kenen näkemykset pääsevät esille (tekstintuottamisen ja tekstien käyttämisen prosessit) Ideologia useita määritelmiä esim. väärä tietoisuus ideoiden kanonisoitunut kokoelma, näkökulma todellisuuteen, sisäistetty kokoelma mielipiteitä tai arvioita ja niitä yhdistävää teoriaa

31 Avainkäsitteitä (II) Ideologia (jatkoa) ajatellaan, että kielenkäytöllä on (ideologisia) seurauksia kielen merkityksiä voidaan tarkastella ideologisina, ajatellaan, että merkitys (ja sen tulkinta) on nimenomaan ideologista > ks. seuraava käsite Luonnollistuminen ideologiat luonnollistuvat kieleen eli merkitykset tulevat sellaisiksi, ettei niiden ideologisuutta huomata

32 Avainkäsitteitä (III) Luonnollistuminen (jatkoa ) terveen järjen" mukainen ajattelu on ideologisten valintojen tiedostamatonta luonnollistumista: ideologista merkitystä ei havaita luonnollistumisen ja luonnollistamisen kautta merkitykset tulevat kyseenalaistamattomiksi valta: toimittajat ja päättäjät luonnollistavat merkityksiä viaton esimerkki: koulu-sanan käyttö yliopisto-sanan sijasta tuoko koulu mukanaan koulumaisuuden ajatuksen? myös perustelutavat ovat luonnollistuneita esim. numero- ja tilastollisen tiedon retorinen voima

33 Avainkäsitteitä (IV) Intertekstuaalisuus Teksteissä aina jälkiä toisista teksteistä, tämä on olennaista tekstin merkityksen tulkinnassa avointa, esim. sanomisen referointi, lainaaminen piilossa olevaa, esim. tekstin osallistuminen keskusteluun, joka oletetaan tunnetuksi tai tekstin rakenteellinen viittaavuus toiseen tekstiin

34 Avainkäsitteitä (V) Intertekstuaalisuus, esimerkkejä 1. Tutkimus osoittaa vakuuttavasti, että suomalaisten lukutaito on heikentynyt 2. Venäjä ei ole uhka Suomelle 3. Nämä ovat tenttikysymykseni. Jos ne eivät miellytä, on minulla muitakin. 4. Minä juon nyt kahvia

35 Avainkäsitteitä (VI) Kielivalinnat teksti on kielivalintoja kaikilla kielen tasoilla sama asiasisältö on aina sanottavissa lukemattomilla erilaisilla tavoilla kielenkäyttäjä poimii (tiedostamattaankin) jonkin tietyn kielellisen kuvaustavan helpointa nähdä leksikaaliset- eli sanavalinnat, mutta valintoja tehdään myös fonologisella, morfologisella ja syntaktisella tasolla sekä argumentatiivisen rakenteen (miten perustellaan) tasolla

36 Avainkäsitteitä (VII) Kielivalinnat, esimerkkejä jotka nekin ovat kielivalintoja ; ) fonologia: Judas Priest morfologia: Tulen huomenna koululle/kouluun syntaksi: sudet haittasivat liikennettä liikennettä haittasivat sudet semantiikka: naiset/tytöt/eukot meidän työpaikalla juoruavat jatkuvasti puhelimessa argumentaatio lähes puolet maahanmuuttajista saavuttaa suomen kielen taidon tavoitetason yli puolet maahanmuuttajista ei saavuta suomen kielen taidon tavoitetasoa

37 Kielivalinnat (jatkoa) Valinnat ja rekisteri rekisteri jonkin tilanteen kielenkäyttö, esim. asiointikeskustelu, kahvipöytäkeskustelu, chat-keskustelu voidaan ajatella, että tietyt kielelliset valinnat kuuluvat tiettyyn rekisteriin rekisterin käsite lähellä tekstilajin käsitettä toisaalta lähellä kontekstin käsitettä eroaa em. lähinnä siten, että on ymmärrettävissä kielellisten valintojen joukkona

38 Aineisto ja sen edustavuus Kriittinen tekstianalyysi edustaa kvalitatiivista tutkimusta Aineistot tyypillisesti näytteitä eli riittävä määrä tekstejä laadulliseen analyysiin > riittävyys tulkinnanvaraista Riittääkö yhden tekstin tulkinta? voidaan käyttää esimerkkinä voidaan tulkita kielellisiä seikkoja Riittävyys sidoksissa uskottavuuteen laadullisen analyysin tulee näyttää löydöksensä uskottavina samoin kuin tulkintansa perusteet Yleistettävyys? tutkimus aina yleistää jotain

39 Aineisto ja sen edustavuus (II) Aineisto aina tutkijan valinta edustavien näytteiden valinta Kriittisen tekstianalyysin aineistoja luonnehtivat ajankohtaisuus ja kulttuurinen relevanssi sisäinen koherenssi aineiston tekstit muodostavat kokonaisuuden jos eivät muodosta, niin tämä on tuotava tulkinnassa esiin (ks. seuraava kohta b.) vertailtavuus a. aineisto vertailukelpoinen suhteessa muun tutkimuksen aineistoihin nähden b. aineiston tekstit sisäisesti vertailukelpoisia c. usein tutkitaan muutosta joko ajallinen kriteeri tai tekstin tuottajan kriteeri

40 Tutkimuskysymysten asettaminen Taustalla havainnot jostain ilmiöstä Jotta tutkimuskysymyksiä voidaan asettaa, täytyy tuntea myös teoreettisesti se ilmiökenttä, johon tutkimus kohdistuu esim. kun tehdään tutkimusta politiikan teksteistä, on tunnettava poliittista keskustelua/politiikan alueen tutkimusta Jo aineistoa valittaessa havaintoja kielenkäytöstä tarkasteltava ilmiö on tulkittavissa teksteistä Tutkimuskysymysten luonne: kielen funktiot, käyttötarkoitukset asiaintilat, joita kielenkäyttö tuottaa Mihin aineisto antaa mahdollisuuden, mihin metodit ja analysoitaviksi valitut kielelliset seikat?

41 Aineiston käsittely Dokumentointi tärkeätä kaikissa vaiheissa Avoin lukutapa ei lyödä ennalta lukkoon sitä, mitä aineistosta haetaan annetaan tutkimuskysymysten ohjata lukemista Harvemmin lasketaan asioita; tosin tämäkin mahdollista ja hyödyllistä etenkin vertailevassa tutkimuksessa Analysoitavista ilmiöistä etsitään esimerkkejä Varsinaiseen käsittelyyn valittujen esimerkkien (tai esimerkkitekstien) edustavuus Pyritään esittämään tarkasteltavat tekstit mahdollisimman aidon näköisinä ja kokonaisina

42 Yhteiskunnalliset tulkinnat millä perustein? Tieteellisin perustein (kohdeilmiön tuntemuksen liittyen) Kulttuurisen tiedon käyttäminen ja eksplikointi Kielen rakenteen ja tekstin sosiaalisuuden ymmärtäminen kieli ei ole vain kieltä Jotta tutkimus olisi kriittistä, on aina pystyttävä perustelemaan, mitä yhteiskunnallista merkitystä tutkimuksella on

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot

TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot TM 7.9.04 1 Lukijaystävällisyys 1. Lyhyet sanat ja ilmaisut 2. Konkreettiset sanat 3. Perusmuotoiset sanat 4. Tavalliset

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Sanna Machaal Vuosikertomusten strategiatekstin tulevaisuusdiskurssin interpersoonaiset roolit ja maailmat Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2010 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

Käsiteltävät näkökulmat

Käsiteltävät näkökulmat Käsiteltävät näkökulmat 1. Minkälaisia 1. Identiteettejä 2. Sosiaalisia ja 3. Kulttuurisia merkityksiä juridisissa teksteissä rakennetaan? 2. Laadun arviointi ominaispiirteiden ja tavoitteiden näkökulmasta

Lisätiedot

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä FT Lea Nieminen Jyväskylän yliopisto 3.10.2016 Lukemisen ja kirjoittamisen monitasoiset prosessit Lukemisen alemman tason prosessit Dekoodaaminen kirjainjono

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Hyvä arviointi? luotettavaa, uskottavaa, läpinäkyvää riippumatonta, oikeudenmukaista, rehellistä vastuullista, kunnioittavaa, suvaitsevaa

Hyvä arviointi? luotettavaa, uskottavaa, läpinäkyvää riippumatonta, oikeudenmukaista, rehellistä vastuullista, kunnioittavaa, suvaitsevaa Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2011 Minna-Riitta Luukka & Pirjo Sinko Vallakkaampi arvio kuin muut ns. high stakes koe. Kaksoisrooli: päättökoe & kypsyyskoe Lukion opetussuunnitelma reunaehtona

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

MILLAINEN TEKSTI ON KUVATEKSTI?

MILLAINEN TEKSTI ON KUVATEKSTI? MILLAINEN TEKSTI ON KUVATEKSTI? Elina Heikkilä Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1065. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Työpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen

Työpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen Varhaiskasvatus mediassa viestintää ja vuorovaikutusta tässä ajassa Työpaja 18.4.2013 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Johanna Sommers-Piiroinen josopii@edukaattori.fi Mediakulttuuri varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Tekstianalyysit. Janne Matikainen

Tekstianalyysit. Janne Matikainen Tekstianalyysit Janne Matikainen Palautetta harjoitushaastatteluista Hyvää reflektointia, osoittaa oppimista! Lähteiden käyttö paransi reflektiota -> oliko ristiriitaa kirjojen ja luentomateriaalien välillä?

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA

VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

MITÄ MEDIAKASVATUS ON?

MITÄ MEDIAKASVATUS ON? MITÄ MEDIAKASVATUS ON?! Monitieteisyys (kasvatustiede, psykologia, kognitiotiede, viestintä, teknologia, sosiologia, filosofia, äidinkieli, kulttuurintutkimus ja taideaineet)! Kansalaistaitoja (arvoja,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Yhteisöjen monimuotoisuus

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla. Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun

Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun Kuinka aggressio otetaan haltuun? Kielitieteen päivät 2015 Elina Vitikka Helsingin yliopisto kirjallisuuksien laitos / Elina Vitikka

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?

Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Pohdiskelua Pohjois- Karjalan TE-toimisto psykologi Mirja Kuiri 1 13.4.2016 LÄHTOKOHTIA Mitä ajattelemme kulttuurista? Ajattelemmeko kotoutumista enemmän

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot