Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos

Transkriptio

1 Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos 1 Kriittisyys, teksti ja diskurssi 1.1 Kriittisyys 1.2 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot 1.3 Teksti, tekstintutkimus ja tekstianalyysi 1.4 Diskurssi ja diskurssianalyysi 2 Teksti ja tulkinta 2.1 Mitä kielestä tulkitaan? 2.2 Tekstilaji 2.3 Kulttuurisen tulkinnan perusteet 2.4 Kieli (kielellinen rakenne) analyysin välineenä ja kohteena 3 Teoriataustoja 3.1 Systeemis-funktionaalinen kieliteoria 3.2 Kriittinen lingvistiikka 3.3 Kriittinen diskurssianalyysi 3.4 Konstruktionismi ja sosiaalinen merkityskäsitys 4 Avainkäsitteitä 4.1 Valta 4.2 Ideologia 4.3 Luonnollistuminen 4.4 Intertekstuaalisuus 4.5 Kielivalinnat 5 Kriittinen tekstianalyysi menetelmänä 5.1 Aineisto ja sen edustavuus 5.2 Tutkimuskysymysten asettaminen 5.3 Aineiston käsittely 5.4 Yhteiskunnalliset tulkinnat millä perustein?

2 Kriittisyys lähtökohta epätasa-arvon tai yhteiskunnallisten vääryyksien olemassaolo teoreettisesti viittaa siihen, että on olemassa eikriittistä tulkintaa/tutkimusta, jota kriittinen tutkimus pitää epätyydyttävänä (omien intressiensä kannalta) esim. menetelmissä ja sitä kautta myös tuloksissa jotain väärää (esim. kriittinen psykologia, kriittinen sosiologia) kantaaottavuus tehtävä emansipatorinen intressi: yhteiskunnallisen epätasa-arvon paljastaminen, näkyväksi tekeminen, mahdollisesti muuttaminen

3 Kriittisyys tehtävä (jatkoa) valtasuhteiden näyttäminen/muuttaminen tietoisuuden lisääminen parempi teoria yhteiskunnallinen muutos tulkitsijan taustasitoumukset arvojen esiintuonti, oman katsantokannan, ideologian ja pyrkimysten esittäminen (hallittu subjektiivisuus) vrt. arvovapaan tieteen ihanne

4 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot Lukutaidon määritelmä? peruslukutaito: kansalainen ymmärtää tekstin (ja kuvien) aiheen ja niiden pintamerkitykset toimiva lukutaito: lukutaitoa osataan käyttää useisiin eri tarkoituksiin ja ymmärretään, miksi luetaan kriittinen lukutaito: lukeminen ymmärretään ihmisen oikeudeksi oppia hallitsemaan omaa elämäänsä tekstien (ja kuvien) avulla luova lukutaito: viestin vastaanottaja tarkastelee tekstejä oman ajattelunsa ja luovan toimintansa virikkeinä

5 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot (II) Yhteiskunnan muutos: aaneloskulttuuri, paperiyhteiskunta, kielen keskeinen asema > lukemisen määrä lisääntynyt samalla kun esim. koulutuksen määrä lisääntynyt ja työ muuttunut enemmän kielelliseksi Viestintävälineiden kehitys > esim. verkkoluku- ja kirjoitustaito Yhteiskunnan medioituminen > medialukutaitojen vaatimus Lukuvinkki. Vesa Heikkinen: Kriittinen lukutaito kansalaistaitona ja - tottelemattomuutena? (Kielikuvia 1/2002)

6 Teksti Lukuvinkki. Mikko Lehtonen: Merkitysten maailma puhuttua tai kirjoitettua kieltä ja/tai kuvaa fyysinen objekti periaatteessa konkreettinen tuote semioottinen objekti symbolinen järjestelmä sosiaalisen kanssakäymisen lingvistinen muoto kielellisen toiminnan onnistunut tulos jokin lingvistinen interaktio kokonaisuutena merkityksellinen kokonaisuus: sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti sidoksinen

7 Teksti (II) teksti koostuu symboleista kielen symbolinen funktio teksti on vuorovaikutusta kielen vuorovaikutusfunktio teksti on rakennetta kielen tekstuaalinen funktio

8 Tekstintutkimus ja -analyysi Tekstintutkimus vs. tekstin tutkimus? Tekstintutkimus tutkimussuuntaus, joka tarkastelee leimallisesti kirjoitettuja tekstejä ja tukeutuu pitkälti SF-teoriaan (tästä tuonnempana) Vanhastaan tekstilingvistiikka tutkittiin tekstin informaatiorakennetta ja koheesiokeinoja, pitäydyttiin kielellisessä rakenteessa Tekstianalyysi yleisnimitys, joka kertoo, että analysoitavana on kielellinen yksikkö teksti

9 Diskurssi ja diskurssianalyysi puhuttu kieli, puhe, keskustelu, dialogi lauseenrajat ylittävä kokonaisuus, mikä tahansa kielen käyttö, sen kokonaisuus (suullinen tai kirjallinen) alun perin tekninen termi sosiaalisissa käytännöissä rakentuva ja sosiaalista todellisuutta rakentava merkityssysteemi puhemaailma

10 Diskurssianalyysi analysis above the clause lausetason ylittävä analyysi, lauseen rajat ylittävä analyysi ei menetelmä, vaan väljä viitekehys monitieteisyys, painopiste sosiaalitieteissä konstruktionistinen käsitys maailmasta: kielenkäyttö luo ja uusintaa, todentaa ja vahvistaa sosiaalista todellisuutta, kieli ei (vain) heijasta vaan rakentaa sosiaalista maailmaa kielensisäisen ja -ulkoisen problematisointi

11 Teksti ja tulkinta Mitä teksteistä tulkitaan? Millaiseksi teksti kuvaa todellisuuden? sanavalinnat (merkitykset), tekstien toimijat ja toimijoiden väliset suhteet (erityisesti verbit tärkeitä), ylipäätään millaista toimintaa teksteissä on jne. Tekstien vuorovaikutus Millainen kirjoittaja ja millainen lukija tekstiin kirjoittuu? Miten teksti keskustelee muiden tekstien kanssa? Analysoidaan muun muassa modaalisia ilmauksia eli puhujaasenteisuutta, toisien tekstien näkymistä tekstissä, kirjoittajan uskottavuutta ja arvoja, perusteluja, vakuuttavuutta jne.

12 Tekstit ja tulkinta Mitä teksteistä tulkitaan (jatkoa...) Tekstin rakenne ja sen ilmaisemat merkitykset Esim. miten lauseet on kytketty toisiinsa, informaation kuljetus, käytetyn sanaston ja lauseiden rakenne, kieliasu Edellisiin liittyen punnitaan erilaisia valintoja myös tekstilajin kannalta

13 Tekstilaji Määritelmällisesti Tekstien joukko, jolla on yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä esim. pakina, uutinen, mielipidekirjoitus jne. Tekstilajitieto olennainen tekstien tulkinnan kannalta, tekstilajitulkinta järjellistää tekstin, auttaa tulkitsemaan sen Lingvistiikka on pyrkinyt kuvailemaan tekstilajeja (myös) niiden rakenteellisten ominaisuuksien kautta

14 Tekstilaji Esimerkki. Kuinka tulkitset seuraavan ja mitä mahdollinen tekstilajitieto tuo mukanaan? Tukevat alokkaat eivät enää jaksa juosta

15 Kulttuurisen tulkinnan perusteet Millaista tietoa tarvitaan edellisestä lauseesta, jotta se olisi järjellinen? Entä seuraava? (Ote yksityisestä sähköpostiviestistä) Hei Tänään tuli kuluneeksi vuosi viimeisen työsuhteeni päättymisestä. On tämä hurjaa. Luulisi työttömäksi pääsevän vähemmälläkin koulutuksella. Mutta en lannistu vielä, vaan aloitan mahdollisten työnantajien pommituksen avoimilla hakemuksilla...

16 Kulttuurinen tulkinta ja konteksti En voi tulla luoksesi. Minun olisi käveltävä hautausmaan poikki Mahdollista tulkita esim. hautausmaa on pelottava paikka hautausmaa on pyhä paikka (sen poikki ei saa kulkea)

17 Kielellinen rakenne analyysin välineenä ja kohteena Kielentutkimus (lingvistiikka) tutkii kielen rakennetta Analyysin kohde on rakenne Soveltava kielentutkimus (kuten myös ei-kielitieteellinen tekstejä aineistonaan käyttävä tutkimus) käyttää kieltä analyysin välineenä Kieli on analyysin väline, analyysin kohde on jokin esim. sosiaalinen ilmiö Rakenne ja käyttö eivät ole irrallaan toisistaan

18 Mitä kielellisiä seikkoja teksteistä (usein) tulkitaan nimeäminen, sanavalinnat verbien ilmaisemat prosessit (millaista tekemistä) semanttiset roolit kieliopillinen metafora, kongruenssi (esim. nominaalistukset) metaforat, metaforaisuus referenssi (viittaussuhteet) modaalisuus, puhuja-asenteisuus intertekstuaalisuus referointi rinnastaminen sanajärjestysseikat (fokus, teema/reema > informaatiorakenne) kokonaisrakenne, koherenssi implikaatiot, presuppositiot

19 Teoriataustoja Systeemis-funktionaalinen kieliteoria liitetään erityisesti kielitieteilijä M. A. K. Hallidayhin (Halliday 1985; 1994) Ideana on tarkastella kielen systeemiä sen funktioiden kannalta funktiot ovat systeemissä, systeemi motivoituu funktioista Esim. suomalainen tekstintutkimus (Karvonen 1995; Heikkinen 1999) sitoutuu SF-kieliteoriaan SF-teoria korostaa kieltä valintojen systeeminä

20 SF-teoria ja metafunktiot kielenkäytössä 3 metafunktiota, jotka näkyvät erilaisina merkityksinä 1) ideationaalinen l. eksperientiaalinen metafunktio/merkitys kieli kuvaa maailman kokemista, nimeäminen, prosessit, transitiivisuus, tekstin sisältö 2) interpersoonainen funktio kieli on vuorovaikutuksen resurssi modaalisuus eli puhuja-asenteisuus tekstissä lauseiden ja niistä rakentuvan tekstin toimijat, ihmiset ja heidän vuorovaikutuksensa

21 SF-teoria: metafunktiot (II) tavoitteena saada kuvaus tekstiin kirjoittuvista viestijän ja vastaanottajan rooleista 3) tekstuaalinen merkitys ajatuksena on, että kieli luo temaattisesti koherentteja tekstejä, tekstin lauseiden temaattinen rakenne ja informaatiorakenne

22 Prosessityypit (SF-teoria) Tekstianalyysissa usein keskeistä analysoida a) millaisia prosesseja teksteissä on b) millaisia osallistujia prosesseissa on c) millaiset ovat osallistumisen olosuhteet (esim. aika, paikka, tapa) Prosessit materiaalisia: tekeminen, toimiminen, luominen, tapahtuminen Kekkonen hiihtää mentaalisia (ajattelu, tunteminen, tietäminen, muistaminen jne.) Siiri tykkää punaisesta Ajattelen sinua Muistan Kekkosen -

23 Prosessityypit (SF-teoria) relationaalisia: identifioiminen, luonnehtiminen, kuvaaminen Matti on viisas Marja omistaa hevosen eksistentiaalisia: olemassa oleminen (existing), olemaan tuleminen Ei ole aikaa Täällä näyttää olevan ongelma verbaalisia: sanominen Hän ilmoitti, ettei tule Kirja kertoo Martista?Ajan henki viestii muutoksesta behavioraalisia: käyttäytyminen Hän lauloi laulun Pertti itki katkerasti

24 Kriittinen lingvistiikka syntyi 1970-luvun lopussa kiinnostuksen kohteena julkinen kielenkäyttö (tiedotusvälineiden kieli) ja sen ideologisuus Analyyttinen malli Hallidayn SFkielioppinäkemyksistä: tekstintuottajan kielelliset valinnat voivat sisältää ideologisia merkityksiä käytännössä tutkittiin paljon esim. tekijyyden häivyttämistä passiivilla tai yleisemmin sanavalintoja

25 Kriittinen lingvistiikka (II) Kritiikkiä KL:aa kohtaan: eklektisyys yksioikoiset tulkinnat kielestä ja yhteiskunnasta (esim. passiivi hämärtää ja piilottaa tekijyyden) lingvistisen analyysin ideologiahakuisuus tarkoitushakuisuus (epätasa-arvoisia käytäntöjä löydetään, jos niitä halutaan löytää)

26 KL ja kriittinen diskurssianalyysi KL väljentynyt ja saanut vaikutteita yleisemmästä yhteiskuntatieteellisestä diskurssianalyysista nyttemmin puhutaan enemmän kriittisestä da:sta kuin lingvistiikasta KL kuitenkin ohjasi lingvistien mielenkiintoa sosiaalisiin kysymyksiin ja kielen sosiaaliseen luonteeseen Kriittisen diskurssianalyysin kohteena laajemmin puhetavat (kuin vain joukkotiedotuksen kieli)

27 Konstruktionismi ja sosiaalinen merkityskäsitys Sosiaalinen konstruktionismi yleisnimitys tarkastelutavoille, jossa yhteiskunnallisen todellisuuden nähdään olevan sosiaalisesti rakentunut ja kielellä tapahtuvan sosiaalisen muuntelun piirissä asiat eivät ole olemassa sinällään vaan niitä tuotetaan ja uusinnetaan kielenkäytössä merkitykset ovat sosiaalisia, kulttuurisia ja kontekstisidonnaisia

28 (jatkoa...) Todellisuus ja kuvaus, esim. 1. Ilves voitti Tapparan 4 1 Tappara hävisi täpärästi 1 4 Ilves murskasi Tapparan 4 1 Todellisuus ja kuvaus, esim. 2. A: Näetkö tuon talon? B: [katsoo osoitettuun suuntaan] Missä? A: Tuolla. B: Eihän siellä mitään taloa ole A: No tuolla tuo punakattoinen rakennus B: Ai, mut toihan on työmaakoppi

29 Konstruktionismi... Konstruktionistin dilemma: Jos painovoima on vain diskurssin tuote, niin miksi et sitten hyppää ikkunasta ulos Kaikki mikä on, on, mutta heti kun siitä aletaan puhua, astutaan diskurssien maailmaan, kielellisen kuvauksen maailmaan

30 Avainkäsitteitä Valta kriittisen tutkimuksen keskeisiä teesejä on ajatus vallan epäsymmetrisestä jakautumisesta kieli eliitin luomaa joukkotiedotus vallankäytön väline kuka saa puhua, kenen näkemykset pääsevät esille (tekstintuottamisen ja tekstien käyttämisen prosessit) Ideologia useita määritelmiä esim. väärä tietoisuus ideoiden kanonisoitunut kokoelma, näkökulma todellisuuteen, sisäistetty kokoelma mielipiteitä tai arvioita ja niitä yhdistävää teoriaa

31 Avainkäsitteitä (II) Ideologia (jatkoa) ajatellaan, että kielenkäytöllä on (ideologisia) seurauksia kielen merkityksiä voidaan tarkastella ideologisina, ajatellaan, että merkitys (ja sen tulkinta) on nimenomaan ideologista > ks. seuraava käsite Luonnollistuminen ideologiat luonnollistuvat kieleen eli merkitykset tulevat sellaisiksi, ettei niiden ideologisuutta huomata

32 Avainkäsitteitä (III) Luonnollistuminen (jatkoa ) terveen järjen" mukainen ajattelu on ideologisten valintojen tiedostamatonta luonnollistumista: ideologista merkitystä ei havaita luonnollistumisen ja luonnollistamisen kautta merkitykset tulevat kyseenalaistamattomiksi valta: toimittajat ja päättäjät luonnollistavat merkityksiä viaton esimerkki: koulu-sanan käyttö yliopisto-sanan sijasta tuoko koulu mukanaan koulumaisuuden ajatuksen? myös perustelutavat ovat luonnollistuneita esim. numero- ja tilastollisen tiedon retorinen voima

33 Avainkäsitteitä (IV) Intertekstuaalisuus Teksteissä aina jälkiä toisista teksteistä, tämä on olennaista tekstin merkityksen tulkinnassa avointa, esim. sanomisen referointi, lainaaminen piilossa olevaa, esim. tekstin osallistuminen keskusteluun, joka oletetaan tunnetuksi tai tekstin rakenteellinen viittaavuus toiseen tekstiin

34 Avainkäsitteitä (V) Intertekstuaalisuus, esimerkkejä 1. Tutkimus osoittaa vakuuttavasti, että suomalaisten lukutaito on heikentynyt 2. Venäjä ei ole uhka Suomelle 3. Nämä ovat tenttikysymykseni. Jos ne eivät miellytä, on minulla muitakin. 4. Minä juon nyt kahvia

35 Avainkäsitteitä (VI) Kielivalinnat teksti on kielivalintoja kaikilla kielen tasoilla sama asiasisältö on aina sanottavissa lukemattomilla erilaisilla tavoilla kielenkäyttäjä poimii (tiedostamattaankin) jonkin tietyn kielellisen kuvaustavan helpointa nähdä leksikaaliset- eli sanavalinnat, mutta valintoja tehdään myös fonologisella, morfologisella ja syntaktisella tasolla sekä argumentatiivisen rakenteen (miten perustellaan) tasolla

36 Avainkäsitteitä (VII) Kielivalinnat, esimerkkejä jotka nekin ovat kielivalintoja ; ) fonologia: Judas Priest morfologia: Tulen huomenna koululle/kouluun syntaksi: sudet haittasivat liikennettä liikennettä haittasivat sudet semantiikka: naiset/tytöt/eukot meidän työpaikalla juoruavat jatkuvasti puhelimessa argumentaatio lähes puolet maahanmuuttajista saavuttaa suomen kielen taidon tavoitetason yli puolet maahanmuuttajista ei saavuta suomen kielen taidon tavoitetasoa

37 Kielivalinnat (jatkoa) Valinnat ja rekisteri rekisteri jonkin tilanteen kielenkäyttö, esim. asiointikeskustelu, kahvipöytäkeskustelu, chat-keskustelu voidaan ajatella, että tietyt kielelliset valinnat kuuluvat tiettyyn rekisteriin rekisterin käsite lähellä tekstilajin käsitettä toisaalta lähellä kontekstin käsitettä eroaa em. lähinnä siten, että on ymmärrettävissä kielellisten valintojen joukkona

38 Aineisto ja sen edustavuus Kriittinen tekstianalyysi edustaa kvalitatiivista tutkimusta Aineistot tyypillisesti näytteitä eli riittävä määrä tekstejä laadulliseen analyysiin > riittävyys tulkinnanvaraista Riittääkö yhden tekstin tulkinta? voidaan käyttää esimerkkinä voidaan tulkita kielellisiä seikkoja Riittävyys sidoksissa uskottavuuteen laadullisen analyysin tulee näyttää löydöksensä uskottavina samoin kuin tulkintansa perusteet Yleistettävyys? tutkimus aina yleistää jotain

39 Aineisto ja sen edustavuus (II) Aineisto aina tutkijan valinta edustavien näytteiden valinta Kriittisen tekstianalyysin aineistoja luonnehtivat ajankohtaisuus ja kulttuurinen relevanssi sisäinen koherenssi aineiston tekstit muodostavat kokonaisuuden jos eivät muodosta, niin tämä on tuotava tulkinnassa esiin (ks. seuraava kohta b.) vertailtavuus a. aineisto vertailukelpoinen suhteessa muun tutkimuksen aineistoihin nähden b. aineiston tekstit sisäisesti vertailukelpoisia c. usein tutkitaan muutosta joko ajallinen kriteeri tai tekstin tuottajan kriteeri

40 Tutkimuskysymysten asettaminen Taustalla havainnot jostain ilmiöstä Jotta tutkimuskysymyksiä voidaan asettaa, täytyy tuntea myös teoreettisesti se ilmiökenttä, johon tutkimus kohdistuu esim. kun tehdään tutkimusta politiikan teksteistä, on tunnettava poliittista keskustelua/politiikan alueen tutkimusta Jo aineistoa valittaessa havaintoja kielenkäytöstä tarkasteltava ilmiö on tulkittavissa teksteistä Tutkimuskysymysten luonne: kielen funktiot, käyttötarkoitukset asiaintilat, joita kielenkäyttö tuottaa Mihin aineisto antaa mahdollisuuden, mihin metodit ja analysoitaviksi valitut kielelliset seikat?

41 Aineiston käsittely Dokumentointi tärkeätä kaikissa vaiheissa Avoin lukutapa ei lyödä ennalta lukkoon sitä, mitä aineistosta haetaan annetaan tutkimuskysymysten ohjata lukemista Harvemmin lasketaan asioita; tosin tämäkin mahdollista ja hyödyllistä etenkin vertailevassa tutkimuksessa Analysoitavista ilmiöistä etsitään esimerkkejä Varsinaiseen käsittelyyn valittujen esimerkkien (tai esimerkkitekstien) edustavuus Pyritään esittämään tarkasteltavat tekstit mahdollisimman aidon näköisinä ja kokonaisina

42 Yhteiskunnalliset tulkinnat millä perustein? Tieteellisin perustein (kohdeilmiön tuntemuksen liittyen) Kulttuurisen tiedon käyttäminen ja eksplikointi Kielen rakenteen ja tekstin sosiaalisuuden ymmärtäminen kieli ei ole vain kieltä Jotta tutkimus olisi kriittistä, on aina pystyttävä perustelemaan, mitä yhteiskunnallista merkitystä tutkimuksella on