Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu 12. 17.5.2005 Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos"

Transkriptio

1 Kriittinen tekstianalyysi 2 ov. Opettaja: Pekka Pälli (FT), Helsingin kauppakorkeakoulu Lapin yliopisto, Menetelmätieteiden laitos 1 Kriittisyys, teksti ja diskurssi 1.1 Kriittisyys 1.2 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot 1.3 Teksti, tekstintutkimus ja tekstianalyysi 1.4 Diskurssi ja diskurssianalyysi 2 Teksti ja tulkinta 2.1 Mitä kielestä tulkitaan? 2.2 Tekstilaji 2.3 Kulttuurisen tulkinnan perusteet 2.4 Kieli (kielellinen rakenne) analyysin välineenä ja kohteena 3 Teoriataustoja 3.1 Systeemis-funktionaalinen kieliteoria 3.2 Kriittinen lingvistiikka 3.3 Kriittinen diskurssianalyysi 3.4 Konstruktionismi ja sosiaalinen merkityskäsitys 4 Avainkäsitteitä 4.1 Valta 4.2 Ideologia 4.3 Luonnollistuminen 4.4 Intertekstuaalisuus 4.5 Kielivalinnat 5 Kriittinen tekstianalyysi menetelmänä 5.1 Aineisto ja sen edustavuus 5.2 Tutkimuskysymysten asettaminen 5.3 Aineiston käsittely 5.4 Yhteiskunnalliset tulkinnat millä perustein?

2 Kriittisyys lähtökohta epätasa-arvon tai yhteiskunnallisten vääryyksien olemassaolo teoreettisesti viittaa siihen, että on olemassa eikriittistä tulkintaa/tutkimusta, jota kriittinen tutkimus pitää epätyydyttävänä (omien intressiensä kannalta) esim. menetelmissä ja sitä kautta myös tuloksissa jotain väärää (esim. kriittinen psykologia, kriittinen sosiologia) kantaaottavuus tehtävä emansipatorinen intressi: yhteiskunnallisen epätasa-arvon paljastaminen, näkyväksi tekeminen, mahdollisesti muuttaminen

3 Kriittisyys tehtävä (jatkoa) valtasuhteiden näyttäminen/muuttaminen tietoisuuden lisääminen parempi teoria yhteiskunnallinen muutos tulkitsijan taustasitoumukset arvojen esiintuonti, oman katsantokannan, ideologian ja pyrkimysten esittäminen (hallittu subjektiivisuus) vrt. arvovapaan tieteen ihanne

4 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot Lukutaidon määritelmä? peruslukutaito: kansalainen ymmärtää tekstin (ja kuvien) aiheen ja niiden pintamerkitykset toimiva lukutaito: lukutaitoa osataan käyttää useisiin eri tarkoituksiin ja ymmärretään, miksi luetaan kriittinen lukutaito: lukeminen ymmärretään ihmisen oikeudeksi oppia hallitsemaan omaa elämäänsä tekstien (ja kuvien) avulla luova lukutaito: viestin vastaanottaja tarkastelee tekstejä oman ajattelunsa ja luovan toimintansa virikkeinä

5 Kriittinen lukutaito ja kansalaistaidot (II) Yhteiskunnan muutos: aaneloskulttuuri, paperiyhteiskunta, kielen keskeinen asema > lukemisen määrä lisääntynyt samalla kun esim. koulutuksen määrä lisääntynyt ja työ muuttunut enemmän kielelliseksi Viestintävälineiden kehitys > esim. verkkoluku- ja kirjoitustaito Yhteiskunnan medioituminen > medialukutaitojen vaatimus Lukuvinkki. Vesa Heikkinen: Kriittinen lukutaito kansalaistaitona ja - tottelemattomuutena? (Kielikuvia 1/2002)

6 Teksti Lukuvinkki. Mikko Lehtonen: Merkitysten maailma puhuttua tai kirjoitettua kieltä ja/tai kuvaa fyysinen objekti periaatteessa konkreettinen tuote semioottinen objekti symbolinen järjestelmä sosiaalisen kanssakäymisen lingvistinen muoto kielellisen toiminnan onnistunut tulos jokin lingvistinen interaktio kokonaisuutena merkityksellinen kokonaisuus: sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti sidoksinen

7 Teksti (II) teksti koostuu symboleista kielen symbolinen funktio teksti on vuorovaikutusta kielen vuorovaikutusfunktio teksti on rakennetta kielen tekstuaalinen funktio

8 Tekstintutkimus ja -analyysi Tekstintutkimus vs. tekstin tutkimus? Tekstintutkimus tutkimussuuntaus, joka tarkastelee leimallisesti kirjoitettuja tekstejä ja tukeutuu pitkälti SF-teoriaan (tästä tuonnempana) Vanhastaan tekstilingvistiikka tutkittiin tekstin informaatiorakennetta ja koheesiokeinoja, pitäydyttiin kielellisessä rakenteessa Tekstianalyysi yleisnimitys, joka kertoo, että analysoitavana on kielellinen yksikkö teksti

9 Diskurssi ja diskurssianalyysi puhuttu kieli, puhe, keskustelu, dialogi lauseenrajat ylittävä kokonaisuus, mikä tahansa kielen käyttö, sen kokonaisuus (suullinen tai kirjallinen) alun perin tekninen termi sosiaalisissa käytännöissä rakentuva ja sosiaalista todellisuutta rakentava merkityssysteemi puhemaailma

10 Diskurssianalyysi analysis above the clause lausetason ylittävä analyysi, lauseen rajat ylittävä analyysi ei menetelmä, vaan väljä viitekehys monitieteisyys, painopiste sosiaalitieteissä konstruktionistinen käsitys maailmasta: kielenkäyttö luo ja uusintaa, todentaa ja vahvistaa sosiaalista todellisuutta, kieli ei (vain) heijasta vaan rakentaa sosiaalista maailmaa kielensisäisen ja -ulkoisen problematisointi

11 Teksti ja tulkinta Mitä teksteistä tulkitaan? Millaiseksi teksti kuvaa todellisuuden? sanavalinnat (merkitykset), tekstien toimijat ja toimijoiden väliset suhteet (erityisesti verbit tärkeitä), ylipäätään millaista toimintaa teksteissä on jne. Tekstien vuorovaikutus Millainen kirjoittaja ja millainen lukija tekstiin kirjoittuu? Miten teksti keskustelee muiden tekstien kanssa? Analysoidaan muun muassa modaalisia ilmauksia eli puhujaasenteisuutta, toisien tekstien näkymistä tekstissä, kirjoittajan uskottavuutta ja arvoja, perusteluja, vakuuttavuutta jne.

12 Tekstit ja tulkinta Mitä teksteistä tulkitaan (jatkoa...) Tekstin rakenne ja sen ilmaisemat merkitykset Esim. miten lauseet on kytketty toisiinsa, informaation kuljetus, käytetyn sanaston ja lauseiden rakenne, kieliasu Edellisiin liittyen punnitaan erilaisia valintoja myös tekstilajin kannalta

13 Tekstilaji Määritelmällisesti Tekstien joukko, jolla on yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä esim. pakina, uutinen, mielipidekirjoitus jne. Tekstilajitieto olennainen tekstien tulkinnan kannalta, tekstilajitulkinta järjellistää tekstin, auttaa tulkitsemaan sen Lingvistiikka on pyrkinyt kuvailemaan tekstilajeja (myös) niiden rakenteellisten ominaisuuksien kautta

14 Tekstilaji Esimerkki. Kuinka tulkitset seuraavan ja mitä mahdollinen tekstilajitieto tuo mukanaan? Tukevat alokkaat eivät enää jaksa juosta

15 Kulttuurisen tulkinnan perusteet Millaista tietoa tarvitaan edellisestä lauseesta, jotta se olisi järjellinen? Entä seuraava? (Ote yksityisestä sähköpostiviestistä) Hei Tänään tuli kuluneeksi vuosi viimeisen työsuhteeni päättymisestä. On tämä hurjaa. Luulisi työttömäksi pääsevän vähemmälläkin koulutuksella. Mutta en lannistu vielä, vaan aloitan mahdollisten työnantajien pommituksen avoimilla hakemuksilla...

16 Kulttuurinen tulkinta ja konteksti En voi tulla luoksesi. Minun olisi käveltävä hautausmaan poikki Mahdollista tulkita esim. hautausmaa on pelottava paikka hautausmaa on pyhä paikka (sen poikki ei saa kulkea)

17 Kielellinen rakenne analyysin välineenä ja kohteena Kielentutkimus (lingvistiikka) tutkii kielen rakennetta Analyysin kohde on rakenne Soveltava kielentutkimus (kuten myös ei-kielitieteellinen tekstejä aineistonaan käyttävä tutkimus) käyttää kieltä analyysin välineenä Kieli on analyysin väline, analyysin kohde on jokin esim. sosiaalinen ilmiö Rakenne ja käyttö eivät ole irrallaan toisistaan

18 Mitä kielellisiä seikkoja teksteistä (usein) tulkitaan nimeäminen, sanavalinnat verbien ilmaisemat prosessit (millaista tekemistä) semanttiset roolit kieliopillinen metafora, kongruenssi (esim. nominaalistukset) metaforat, metaforaisuus referenssi (viittaussuhteet) modaalisuus, puhuja-asenteisuus intertekstuaalisuus referointi rinnastaminen sanajärjestysseikat (fokus, teema/reema > informaatiorakenne) kokonaisrakenne, koherenssi implikaatiot, presuppositiot

19 Teoriataustoja Systeemis-funktionaalinen kieliteoria liitetään erityisesti kielitieteilijä M. A. K. Hallidayhin (Halliday 1985; 1994) Ideana on tarkastella kielen systeemiä sen funktioiden kannalta funktiot ovat systeemissä, systeemi motivoituu funktioista Esim. suomalainen tekstintutkimus (Karvonen 1995; Heikkinen 1999) sitoutuu SF-kieliteoriaan SF-teoria korostaa kieltä valintojen systeeminä

20 SF-teoria ja metafunktiot kielenkäytössä 3 metafunktiota, jotka näkyvät erilaisina merkityksinä 1) ideationaalinen l. eksperientiaalinen metafunktio/merkitys kieli kuvaa maailman kokemista, nimeäminen, prosessit, transitiivisuus, tekstin sisältö 2) interpersoonainen funktio kieli on vuorovaikutuksen resurssi modaalisuus eli puhuja-asenteisuus tekstissä lauseiden ja niistä rakentuvan tekstin toimijat, ihmiset ja heidän vuorovaikutuksensa

21 SF-teoria: metafunktiot (II) tavoitteena saada kuvaus tekstiin kirjoittuvista viestijän ja vastaanottajan rooleista 3) tekstuaalinen merkitys ajatuksena on, että kieli luo temaattisesti koherentteja tekstejä, tekstin lauseiden temaattinen rakenne ja informaatiorakenne

22 Prosessityypit (SF-teoria) Tekstianalyysissa usein keskeistä analysoida a) millaisia prosesseja teksteissä on b) millaisia osallistujia prosesseissa on c) millaiset ovat osallistumisen olosuhteet (esim. aika, paikka, tapa) Prosessit materiaalisia: tekeminen, toimiminen, luominen, tapahtuminen Kekkonen hiihtää mentaalisia (ajattelu, tunteminen, tietäminen, muistaminen jne.) Siiri tykkää punaisesta Ajattelen sinua Muistan Kekkosen -

23 Prosessityypit (SF-teoria) relationaalisia: identifioiminen, luonnehtiminen, kuvaaminen Matti on viisas Marja omistaa hevosen eksistentiaalisia: olemassa oleminen (existing), olemaan tuleminen Ei ole aikaa Täällä näyttää olevan ongelma verbaalisia: sanominen Hän ilmoitti, ettei tule Kirja kertoo Martista?Ajan henki viestii muutoksesta behavioraalisia: käyttäytyminen Hän lauloi laulun Pertti itki katkerasti

24 Kriittinen lingvistiikka syntyi 1970-luvun lopussa kiinnostuksen kohteena julkinen kielenkäyttö (tiedotusvälineiden kieli) ja sen ideologisuus Analyyttinen malli Hallidayn SFkielioppinäkemyksistä: tekstintuottajan kielelliset valinnat voivat sisältää ideologisia merkityksiä käytännössä tutkittiin paljon esim. tekijyyden häivyttämistä passiivilla tai yleisemmin sanavalintoja

25 Kriittinen lingvistiikka (II) Kritiikkiä KL:aa kohtaan: eklektisyys yksioikoiset tulkinnat kielestä ja yhteiskunnasta (esim. passiivi hämärtää ja piilottaa tekijyyden) lingvistisen analyysin ideologiahakuisuus tarkoitushakuisuus (epätasa-arvoisia käytäntöjä löydetään, jos niitä halutaan löytää)

26 KL ja kriittinen diskurssianalyysi KL väljentynyt ja saanut vaikutteita yleisemmästä yhteiskuntatieteellisestä diskurssianalyysista nyttemmin puhutaan enemmän kriittisestä da:sta kuin lingvistiikasta KL kuitenkin ohjasi lingvistien mielenkiintoa sosiaalisiin kysymyksiin ja kielen sosiaaliseen luonteeseen Kriittisen diskurssianalyysin kohteena laajemmin puhetavat (kuin vain joukkotiedotuksen kieli)

27 Konstruktionismi ja sosiaalinen merkityskäsitys Sosiaalinen konstruktionismi yleisnimitys tarkastelutavoille, jossa yhteiskunnallisen todellisuuden nähdään olevan sosiaalisesti rakentunut ja kielellä tapahtuvan sosiaalisen muuntelun piirissä asiat eivät ole olemassa sinällään vaan niitä tuotetaan ja uusinnetaan kielenkäytössä merkitykset ovat sosiaalisia, kulttuurisia ja kontekstisidonnaisia

28 (jatkoa...) Todellisuus ja kuvaus, esim. 1. Ilves voitti Tapparan 4 1 Tappara hävisi täpärästi 1 4 Ilves murskasi Tapparan 4 1 Todellisuus ja kuvaus, esim. 2. A: Näetkö tuon talon? B: [katsoo osoitettuun suuntaan] Missä? A: Tuolla. B: Eihän siellä mitään taloa ole A: No tuolla tuo punakattoinen rakennus B: Ai, mut toihan on työmaakoppi

29 Konstruktionismi... Konstruktionistin dilemma: Jos painovoima on vain diskurssin tuote, niin miksi et sitten hyppää ikkunasta ulos Kaikki mikä on, on, mutta heti kun siitä aletaan puhua, astutaan diskurssien maailmaan, kielellisen kuvauksen maailmaan

30 Avainkäsitteitä Valta kriittisen tutkimuksen keskeisiä teesejä on ajatus vallan epäsymmetrisestä jakautumisesta kieli eliitin luomaa joukkotiedotus vallankäytön väline kuka saa puhua, kenen näkemykset pääsevät esille (tekstintuottamisen ja tekstien käyttämisen prosessit) Ideologia useita määritelmiä esim. väärä tietoisuus ideoiden kanonisoitunut kokoelma, näkökulma todellisuuteen, sisäistetty kokoelma mielipiteitä tai arvioita ja niitä yhdistävää teoriaa

31 Avainkäsitteitä (II) Ideologia (jatkoa) ajatellaan, että kielenkäytöllä on (ideologisia) seurauksia kielen merkityksiä voidaan tarkastella ideologisina, ajatellaan, että merkitys (ja sen tulkinta) on nimenomaan ideologista > ks. seuraava käsite Luonnollistuminen ideologiat luonnollistuvat kieleen eli merkitykset tulevat sellaisiksi, ettei niiden ideologisuutta huomata

32 Avainkäsitteitä (III) Luonnollistuminen (jatkoa ) terveen järjen" mukainen ajattelu on ideologisten valintojen tiedostamatonta luonnollistumista: ideologista merkitystä ei havaita luonnollistumisen ja luonnollistamisen kautta merkitykset tulevat kyseenalaistamattomiksi valta: toimittajat ja päättäjät luonnollistavat merkityksiä viaton esimerkki: koulu-sanan käyttö yliopisto-sanan sijasta tuoko koulu mukanaan koulumaisuuden ajatuksen? myös perustelutavat ovat luonnollistuneita esim. numero- ja tilastollisen tiedon retorinen voima

33 Avainkäsitteitä (IV) Intertekstuaalisuus Teksteissä aina jälkiä toisista teksteistä, tämä on olennaista tekstin merkityksen tulkinnassa avointa, esim. sanomisen referointi, lainaaminen piilossa olevaa, esim. tekstin osallistuminen keskusteluun, joka oletetaan tunnetuksi tai tekstin rakenteellinen viittaavuus toiseen tekstiin

34 Avainkäsitteitä (V) Intertekstuaalisuus, esimerkkejä 1. Tutkimus osoittaa vakuuttavasti, että suomalaisten lukutaito on heikentynyt 2. Venäjä ei ole uhka Suomelle 3. Nämä ovat tenttikysymykseni. Jos ne eivät miellytä, on minulla muitakin. 4. Minä juon nyt kahvia

35 Avainkäsitteitä (VI) Kielivalinnat teksti on kielivalintoja kaikilla kielen tasoilla sama asiasisältö on aina sanottavissa lukemattomilla erilaisilla tavoilla kielenkäyttäjä poimii (tiedostamattaankin) jonkin tietyn kielellisen kuvaustavan helpointa nähdä leksikaaliset- eli sanavalinnat, mutta valintoja tehdään myös fonologisella, morfologisella ja syntaktisella tasolla sekä argumentatiivisen rakenteen (miten perustellaan) tasolla

36 Avainkäsitteitä (VII) Kielivalinnat, esimerkkejä jotka nekin ovat kielivalintoja ; ) fonologia: Judas Priest morfologia: Tulen huomenna koululle/kouluun syntaksi: sudet haittasivat liikennettä liikennettä haittasivat sudet semantiikka: naiset/tytöt/eukot meidän työpaikalla juoruavat jatkuvasti puhelimessa argumentaatio lähes puolet maahanmuuttajista saavuttaa suomen kielen taidon tavoitetason yli puolet maahanmuuttajista ei saavuta suomen kielen taidon tavoitetasoa

37 Kielivalinnat (jatkoa) Valinnat ja rekisteri rekisteri jonkin tilanteen kielenkäyttö, esim. asiointikeskustelu, kahvipöytäkeskustelu, chat-keskustelu voidaan ajatella, että tietyt kielelliset valinnat kuuluvat tiettyyn rekisteriin rekisterin käsite lähellä tekstilajin käsitettä toisaalta lähellä kontekstin käsitettä eroaa em. lähinnä siten, että on ymmärrettävissä kielellisten valintojen joukkona

38 Aineisto ja sen edustavuus Kriittinen tekstianalyysi edustaa kvalitatiivista tutkimusta Aineistot tyypillisesti näytteitä eli riittävä määrä tekstejä laadulliseen analyysiin > riittävyys tulkinnanvaraista Riittääkö yhden tekstin tulkinta? voidaan käyttää esimerkkinä voidaan tulkita kielellisiä seikkoja Riittävyys sidoksissa uskottavuuteen laadullisen analyysin tulee näyttää löydöksensä uskottavina samoin kuin tulkintansa perusteet Yleistettävyys? tutkimus aina yleistää jotain

39 Aineisto ja sen edustavuus (II) Aineisto aina tutkijan valinta edustavien näytteiden valinta Kriittisen tekstianalyysin aineistoja luonnehtivat ajankohtaisuus ja kulttuurinen relevanssi sisäinen koherenssi aineiston tekstit muodostavat kokonaisuuden jos eivät muodosta, niin tämä on tuotava tulkinnassa esiin (ks. seuraava kohta b.) vertailtavuus a. aineisto vertailukelpoinen suhteessa muun tutkimuksen aineistoihin nähden b. aineiston tekstit sisäisesti vertailukelpoisia c. usein tutkitaan muutosta joko ajallinen kriteeri tai tekstin tuottajan kriteeri

40 Tutkimuskysymysten asettaminen Taustalla havainnot jostain ilmiöstä Jotta tutkimuskysymyksiä voidaan asettaa, täytyy tuntea myös teoreettisesti se ilmiökenttä, johon tutkimus kohdistuu esim. kun tehdään tutkimusta politiikan teksteistä, on tunnettava poliittista keskustelua/politiikan alueen tutkimusta Jo aineistoa valittaessa havaintoja kielenkäytöstä tarkasteltava ilmiö on tulkittavissa teksteistä Tutkimuskysymysten luonne: kielen funktiot, käyttötarkoitukset asiaintilat, joita kielenkäyttö tuottaa Mihin aineisto antaa mahdollisuuden, mihin metodit ja analysoitaviksi valitut kielelliset seikat?

41 Aineiston käsittely Dokumentointi tärkeätä kaikissa vaiheissa Avoin lukutapa ei lyödä ennalta lukkoon sitä, mitä aineistosta haetaan annetaan tutkimuskysymysten ohjata lukemista Harvemmin lasketaan asioita; tosin tämäkin mahdollista ja hyödyllistä etenkin vertailevassa tutkimuksessa Analysoitavista ilmiöistä etsitään esimerkkejä Varsinaiseen käsittelyyn valittujen esimerkkien (tai esimerkkitekstien) edustavuus Pyritään esittämään tarkasteltavat tekstit mahdollisimman aidon näköisinä ja kokonaisina

42 Yhteiskunnalliset tulkinnat millä perustein? Tieteellisin perustein (kohdeilmiön tuntemuksen liittyen) Kulttuurisen tiedon käyttäminen ja eksplikointi Kielen rakenteen ja tekstin sosiaalisuuden ymmärtäminen kieli ei ole vain kieltä Jotta tutkimus olisi kriittistä, on aina pystyttävä perustelemaan, mitä yhteiskunnallista merkitystä tutkimuksella on

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot

TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot TM 7.9.04 1 Lukijaystävällisyys 1. Lyhyet sanat ja ilmaisut 2. Konkreettiset sanat 3. Perusmuotoiset sanat 4. Tavalliset

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Käsiteltävät näkökulmat

Käsiteltävät näkökulmat Käsiteltävät näkökulmat 1. Minkälaisia 1. Identiteettejä 2. Sosiaalisia ja 3. Kulttuurisia merkityksiä juridisissa teksteissä rakennetaan? 2. Laadun arviointi ominaispiirteiden ja tavoitteiden näkökulmasta

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Sanna Machaal Vuosikertomusten strategiatekstin tulevaisuusdiskurssin interpersoonaiset roolit ja maailmat Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2010 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Työpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen

Työpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen Varhaiskasvatus mediassa viestintää ja vuorovaikutusta tässä ajassa Työpaja 18.4.2013 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Johanna Sommers-Piiroinen josopii@edukaattori.fi Mediakulttuuri varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

MITÄ MEDIAKASVATUS ON?

MITÄ MEDIAKASVATUS ON? MITÄ MEDIAKASVATUS ON?! Monitieteisyys (kasvatustiede, psykologia, kognitiotiede, viestintä, teknologia, sosiologia, filosofia, äidinkieli, kulttuurintutkimus ja taideaineet)! Kansalaistaitoja (arvoja,

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun

Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun Kuinka aggressio otetaan haltuun? Kielitieteen päivät 2015 Elina Vitikka Helsingin yliopisto kirjallisuuksien laitos / Elina Vitikka

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen aloitusseminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 17.12.2010 Vesa Heikkinen Harmaata ja värikästä Mikä on

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT TUTKINTO 1 Sisällön yleisesittely Kansainvälinen kääntäjienpäivä 2013 Tuija Kinnunen 2 EAT Alan vaativimpien työtehtävien hallinta Oman alan laaja-alaiset ja/tai erikoistuneet teoriatiedot ja tietojen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot