Sivistyslautakunnan tilinpäätös Tulosaluetaso: Hallinto. Perusopetus. Varhaiskasvatus. Opinto- ja vapaa-aika. Sivltk 19.3.

Transkriptio

1 Sivltk Sivistyslautakunnan tilinpäätös 2014 Tulosaluetaso: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika 1

2 Yleistä Sivistyslautakunta on kokoontunut talousarviovuoden aikana 13 kertaa ja järjestänyt 3 teemallista iltakoulua. Lautakunnan toimintaa on leimannut talouden tasapainottaminen, jota haettiin etenkin alkuvuodesta palvelurakenneselvityksen kautta. Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin koulutustapahtumiin ja paneutuminen käsiteltäviin asioihin on ollut esimerkillistä. Puheenjohtajisto on osallistunut myös Hallitusohjelman mukaiseen Kunta Kesu kuntoon koulutuksiin, jonka pohjalta laadittiin uuden kuntastrategian pohjalta sivistyksen toimenpideohjelma tuleville vuosille. Kunnanvaltuusto on vahvistanut sivistystoimen vuoden 2014 talousarvion nettosummaksi mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sivistyslautakunta oli tehnyt merkittäviä rakenteellisia leikkauksia talousarvionsa 2014 palvelurakenteeseen. Määrärahamuutoksia ei tehty kummassakaan talousraportissa, koska kuukausittainen tasaisen käytön mukaan tarkasteltu talousseuranta osoitti talouden kokonaisuudessaan pysyvän alle myönnetyn. Koko sivistyslautakunnan toteutuma on 101,0 %, ja se ylittää talousarvion Mikäli toimintatuotot olisivat toteutuneet odotetusti (toteuma vain 82,6 %, alitusta ) tilikauden tulos olisi ollut ylijäämäinen. Henkilöstökuluissa vakinaisten palkat toteutuivat 94,3 % ( ) ja opettajien osalta 98,0 %:sti ( ). Vastaavasti sijaisille maksettujen palkkojen osuus ylittyi , mikä selittyy vakituisten sijaisten palkkojen kirjaamisella väärään menokohtaan. Merkittävimmät ylitykset tulivat palvelujen ostoissa + 6,0 %. Tulosalueittain tarkasteltuna sivistystoimen käyttöasteet - hallinto 119,4 % ylitystä perusopetus 103,9 % ylitystä varhaiskasvatus 96,0 % alitusta opinto- ja vapaa-aika 95,0 % alitusta Sivistystoimen sairauspoissaolopäivät olivat kunnan pienin, 9,2 pv/hlö, kun koko kunnan poissaolot olivat keskimäärin 14,3 pv/ hlö. Tämän pienuus on sitäkin merkittävämpää, kun ottaa huomioon kevääseen 2014 liittyneet epävarmuustekijät yhteistoimintamenettelyyn liittyneiden tuntien riittävyyden ja mahdollisten irtisanomisen vuoksi. Aika oli opettajille hyvin kuormittavaa, koska lopulliset päätökset ajoittuivat pitkälle kevääseen. Alla on sairauspoissaolojen ja koulutuksiin osallistumisen vertailua prosenteittain osastojen välillä. 2

3 SAIRAUSPOISSAOLO% OSASTOT- TAIN Hallinto-osasto 6,6 5,8 5,1 Sivistysosasto 4,1 3,4 3,0 Sosiaali- ja terveysosasto 6,5 5,9 4,3 Tekninen osasto 4,7 6,5 4,4 KOKO KUNTA 5,8 5,2 4,1 TYÖTAPATURMISTA AIHEUTU- NEET POISSAOLOT Hallinto-osasto Maatalouslomitus Sivistysosasto Sosiaali- ja terveysosasto Tekninen osasto KOKO KUNTA KOULUTUKSIIN OSALLISTUMINEN % Hallinto-osasto 27,0 26,4 37,0 Sivistysosasto 39,2 33,3 51,2 Sosiaali- ja terveysosasto 46,5 43,1 47,1 Tekninen osasto 15,9 15,2 19,2 KOKO KUNTA 37,6 34,7 43,4 KOULUTUKSIIN OSALLISTUMINEN TPV/VUONNA/HLÖ Hallinto-osasto 5,0 2,5 3,6 Sivistysosasto 3,8 2,0 2,2 Sosiaali- ja terveysosasto 3,4 2,7 2,8 Tekninen osasto 3,4 3,0 2,8 KOKO KUNTA 3,8 2,7 2,8 3

4 Hallinnon tulosalue Hallinnon tulosalueella käytiin toimistotyöntekijöiden yhteistoimintamenettely tehtävien uudelleen järjestelyjen osalta. Keskustelussa olivat mukana koulujen koulusihteerit kouluverkkopäätöksen vuoksi. Neuvottelut ja tehtäväkuvien tarkennukset saatiin päätökseen lukuun ottamatta yhden henkilön tehtäviä hänen virkavapauden vuoksi (toteutui 2015 alkupuolella). Hallinnon osalta osallistuttiin Opsian järjestämään kolmeosaiseen KuntaKesu koulutukseen. Koulutukseen osallistui kolmen viranhaltijan lisäksi kaksi luottamusmiestä ja sen tuloksena syntyi kuntastrategian pohjalta sivistystoimen toimenpideohjelma. KuntaKesu jatkui syksyn aikana SeutuKesu-koulutuksena, joka jatkuu vuoden 2015 puolella ja sen tavoitteena on yhtenäistää sivistystoimen seudullisia käytänteitä ja toimintamalleja. Kouluun ilmoittautumiset järjestettiin toistamiseen sähköisesti Wilman kautta. Tulevien 1. luokkalaisten koteihin lähetettiin kootusti ohjeet Wilmaan kirjautumisesta. Kirjeessä informoitiin myös perinteisestä paperisesta ilmoittautumisesta. Koko sivistystoimessa henkilöstömenot ylittyivät hallinnossa ja perusopetuksessa. Ylitys on 5,3 %, vaikka sijaisia ei juurikaan otettu poissaoloihin. Tuloslaskelman ( ) ylitys selittyy n budjetoimattomasta Joensuun seudun joukkoliikenneviranomaisen lisälaskusta. Lisäksi arvioidut toimintatulot toteutuivat 74,8 % vajeen ollessa Liperin kunta oli mukana kuntaosuudellaan seudullisessa nuorten yhteiskuntatakuu todeksi hankkeessa, joka päättyi Liperiläisiä nuoria oli mukana hankkeessa 10 (3,5 % kaikista hankkeeseen osallistuneista). Tarkastuslautakunta teki tarkastuskäynnit sekä Viinijärven että Liperin kouluilla. Perusopetuksen tulosalue Perusopetuksen tulosalue on suurin sivistyksen tulosalueista, joten jo prosentinkin muutos suunnitellusta on merkittävä muutos. Tilikauden tulos oli ja se ylittää talousarvion 3,9 %, ( ). Suurimpana selittäjänä ylitykselle voidaan todeta perusopetuksen tulosalueelle kuuluvan Muun opetustoiminnan kustannuspaikkaan kuuluvat asiakaspalvelujen ostot kunnilta (kotikuntakorvaukset ) ja kuntayhtymiltä (mm. sairaalakouluopetus ja Honkalampi-säätiö ) ja kuljetuspalvelut

5 Henkilöstökulut ylittyivät 1,9 % ( ). Myös yläkoulujen yhdistymisen myötä oppimateriaalien ja kirjasarjojen yhtenäistäminen vei arvioitua enemmän ( ). Myös oppilasruokailut ylittyivät arvioidusta Yhden yläkoulun yhdistymisen myötä tuntikehystä tarkasteltiin myös kriittisesti. Sekä toteutuma että tuntikehyksen käytön raportti osoittavat, että kouluille myönnetty tuntikehys on ollut tiukka: henkilöstökulut ylittyivät, kyläkoulujen osalta tukiopetus ei mahtunut tuntikehykseen ja yläkoulun opiskelijoiden sairaalakoulujaksot lisääntyivät. Perusopetuksen sähköiseksi oppimisympäristöksi valittiin Jyväskylän yliopiston ylläpitämä Pedanet oppimisalusta. Pääkäyttäjäkoulutus toteutettiin loppuvuodesta ja opettajien koulutus suunniteltiin aloitettavaksi vuoden 2015 alusta. Opetussuunnitelmaprosessi lähti hyvin käyntiin. Prosessiohjaajaopettajat ovat olleet tehtäväänsä sitoutuneita ja innostuneita. Syksyn 2014 aikana on annettu lausunnot opetussuunnitelman yleisestä osasta ja valmisteltu seudullisesti tuntijakoesitys kuntien päätettäväksi. Koulunkäynninohjaajat lomautettiin kesätauon aikana. Hankkeet Yläkoulun oppilaiden opiskeluun liittyneiden vaikeuksien lisääntyminen johtui osittain erityisopetuksen vajeesta. Lähes kaikki pienluokat oli edellisen lukuvuoden aikana purettu ja oppilaat oli integroitu yleisopetukseen. Tähän haasteeseen jouduttiin etsimään ulkopuolista resurssia kevätkaudeksi. Koulutuksellisen tasa-arvon kehittämisen hankkeeseen saatiin , joka päätettiin suunnata kevääksi 2015 Liperin koulun erityisopettajan ja Ylämyllyn koulun koulunkäyntiavustajan rekrytointiin. Oppilasryhmien pienentämiseen kohdennettua valtionavustusta saatiin enää 800, mikä on suora seuraus yläkoulujen yhdistämisestä ja luokkakokojen suurentamisesta. Koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen saatiin Liperi sai seudulliseen ICT-koulutushankkeeseen osallistujana opettajien ICTkoulutukseen. Rahalla palkattiin seudullinen ICT-tuki, jonka työaikaa käytetään eri kunnissa saadun maksuosuuden suhteessa. Kunta sai lisäksi ICT-laitehankintoihin ja langattomien verkkojen rakentamiseen. Tämä resurssi jaettiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kesken tasan. Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuksen tulosalueelle menot olivat pienemmät kuin edellisenä vuonna. Tuntiperusteinen maksujärjestelmä sekä loma-aikojen hyvityskäytännöt ovat vaikuttaneet tulokseen. Perheet ovat valinneet vieläkin pienempiä tuntivarauksia ja 5

6 loma-aikoina lapsia on edellisiin vuosiin verrattuna ollut vähemmän hoidossa. Tulot putosivat edellisestä vuodesta ja nettosäästö oli Rakenteellisilla ratkaisulla olemme voineet siirtää uusien päiväkotien perustamista. Vuonna 2014 jäi lisäksi neljä perhepäivähoitajaa eläkkeelle, joka tarkoittaa 16 paikan vähenemistä. Näin ollen todelliset säästöt ovat suuremmat, kun investointeja ei ole vielä tarvinnut tehdä Lasten lukumäärä näyttäisi tilinpäätöksen määrälliset tavoitteet taulukon mukaan pudonneen vuoden 2013 määrästä 22 lapsella. Lasten määrä on tilastosta, joka ilmoittaa kuinka monta eri lasta on ollut päivähoitopalvelujen piirissä. Oheisesta taulukosta näkyy 0-5 -vuotiaiden (ei esioppilaat) lasten viimeisen päivän todellinen voimassa olevien sijoituspäätösten lukumäärä, joka kuvaa paremmin yhtä aikaa hoidossa olleiden lasten määrää ja sen kehitystä. Käyttöprosentti 78, 04 % on koko vuoden keskimääräinen käyttö. Loma-aikojen lasten poissa olot ja suljettuna olevat ryhmät pudottavat koko vuoden käyttöä huomattavasti. Taulukossa on kuukausittain päiväkotien käyttöprosentit. Toimintakuukausina paikkoja on käytetty tehokkaasti, joka myös osaltaan on vaikuttanut hyvän tulokseen YKSIKÖIDEN KÄYTTÖPROSENTIT PÄIVÄKOTI tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lautasuo 90,89 81,82 81,53 82,99 93,64 103,8 76,53 86,4 97,41 96,02 91,62 81,29 Lip pk 90,74 94,60 88,95 104,13 105,41 118,66 106,93 108,14 105,78 105,45 Paloaukea86,37 91,43 92,18 92,36 93,11 102,3 75,6 85,06 82,70 82,44 Puoliväli 100,3 95,29 91,92 98,03 95,57 94,85 78,99 73,74 75,61 84,38 93,28 83,99 Vnj. pk 97,8 93,45 99,51 101,54 98,31 95,75 102,69 122,22 108,6 114,7 Ylm pk 97,50 89,40 83,46 87,09 94,84 91,16 85,96 86,91 92,98 85,18 Tukea tarvitsevien lasten määrässä on tapahtunut kasvua. Kuntaan muutti vuoden 2014 aikana neljä uutta lasta. Tehostetussa tuessa olevien lasten määrän kasvuun mahdollisesti vaikuttaa uuden järjestelmän käyttöönotto. Mahdollisesti lapsia siirretään helpommin tehostettuun tukeen, kun se on uutena kategoriana. Yhteistyötahot kommentoivat kasvua sillä, että perheille ei ole tarjolla apua erilaisissa kriisitilanteissa ja ongelmien pitkittyessä lasten oireilu lisääntyy. Tärkeää onkin lisätä lapsiperheille perheohjausta ja perhetyötä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 6

7 Henkilöstön määrästä on vähennetty kesäajan lomautuskuukaudet ja sosiaali- ja terveystoimessa työskennelleiden määrät. Opinto- ja vapaa-ajan tulosalue Opinto- ja vapaa-ajan tulosalue alitti talousarvionsa 5,0 %:lla. Tulosalue pitää sisällään niin Seutuopiston, Seutukirjaston kuin Musiikkiopistonkin. Alitusta tuli , mikä koostuu pääasiassa säästöistä palvelujen ostoissa. Oman toiminnan osalta vapaa-aikapalvelut (94,7 %) onnistuivat hyvin. Se koostuu liikunnasta (99,2 %), nuorisotyöstä (85,3 %), kulttuuripalveluista (91,2 %) sekä hankkeista (etsivä työ, 77,9 %). - liikunta (alitusta 8 949, 1,4 %) - nuoriso (alitusta , 14,5 %) - kulttuuri (alitusta 5 611, 8,5 %) - hankkeet (alitusta 1 218, 17,4 %) Vapaa-aikatoimessa keskityttiin viime vuonna suurelta osin liikunnan nuorisotyön ja kulttuuritoimen peruspalvelujen järjestämiseen. Varsinaisia investointeja vapaaaikatoimella ei viime vuonna ollut. Etsivä nuorisotyön hanke jatkui suunnitellusti ja pitkäaikainen työntekijä voitiin vakinaistaa. Liperin koululla toteutettiin nuorisotyötä koululla Tennari hanke, jonka avulla aikaisemmin osa-aikainen ohjaaja voitiin kokoaikaistaa ja samalla vakinaistaa. Työntekijä tekee puolet työajasta nuorisotyötä Liperin koululla tavaten oppilaita välitunnilla ja järjestäen heille erilaista toimintaa. Seudullisista palveluista kirjastotoimen tilikauden tulos ylittyi 1,8 % ( ) ja seutuopiston tulos alittui 16,4 %.( ). Tämän selittää toteutumattomien kurssien ja tuntien määrä. Musiikkiopiston tulos alittui 19,1 % ( ). Tukipalvelujen järjestäminen Liperin sivistystoimeen kuuluvat tukipalvelujen järjestämisen näkökulmasta varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus sekä nuoriso- ja vapaa-aika. Vuonna 2011 voimaan tulleen perusopetuslain hengessä on toimittu tuen kolmiportaisen mallin mukaisesti niin esi- kuin perusopetuksessa. Kolmiportaisen tuen ajatusta on toteutettu myös päivähoidossa. Yhdistämällä osaamista ja yhtenäistämällä toimintakulttuureja on voitu säästää resursseja. Tukipalveluja koordinoimalla on voitu liperiläisen lapsen kasvamisen ja oppimisen polulle kohdentaa oikea-aikaista tukea sopivalla volyymilla. Tukipalvelujen painopiste 7

8 on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Erityisopetuksen resurssien käytön suunnittelu ja toteutus on perustunut jatkuvaan tarvearviointiin ja tehokkuuteen. Tukipalveluja on voitu järjestää hyväksytyn Liperin esi- ja perusopetuksen oppilashuoltostrategia mukaisesti. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut tukipalvelujen koordinaattori saakka. Toiminta on vakiintunut osaksi koulujen toimintaa ja tukipalvelujen koordinaattorin tehtävät on jaettu uudelleen. Erityisen tuen oppilaiden suhteellinen osuus on pienentynyt ja tehostetun tuen oppilaiden määrä kasvanut. Tämä on ollutkin lain hengen tavoite. Syksyn 2014 aikana suunniteltiin sosiaalitoimen alaisuuteen moniammatillista ja poikkihallinnollista perhekeskusta. Sen toiminnan alle suunniteltiin siirrettävän perusopetuksen molemmat kuraattorit sekä varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä. Perhekeskus aloittaa vuoden 2015 alusta. 8