TOIMINTA JA HALLINTO. Oikeusministeriön n

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA JA HALLINTO. Oikeusministeriön n"

Transkriptio

1 TOIMINTA JA HALLINTO verksamhet och förvaltning 2015 Oikeusministeriön n t s vuo 201

2

3 TOIMINTA JA HALLINTO VERKSAMHET OCH FÖRVALTNING x 2015 Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2014

4 Oikeusministeriö, Helsinki 2015

5 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2014 XX/2015 Toiminta ja hallinto OSKARI numero OM 13/013/2015 HARE numero ISSN-L ISSN (nid.) ISSN (PDF) ISBN (nid.) ISBN (PDF) URN Pysyvä osoite Asia- ja avainsanat URN:ISBN: kirjanpitoyksikkö, tilinpäätös, talous Tiivistelmä Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön tilinpäätös vuodelta 2014 sisältää oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen: - toiminnallista tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavan toimintakertomuksen, - talousarvion toteutumalaskelman, - tuotto- ja kululaskelman, - taseen ja - liitetiedot

6 PRESENTATIONSBLAD Publikationens titel Författare Justitieministeriets publikation Bokslut för justitieministeriets bokföringsenhet (BFE 150) för år 2014 XX/2015 Verksamhet och förvaltning OSKARI nummer OM 13/013/2015 HARE nummer ISSN-L ISSN (häft.) ISSN (PDF) ISBN (häft.) ISBN (PDF) URN Permanent adress Sak- och nyckelord URN:ISBN: bokföringsenhet, bokslut, ekonomi Referat Bokslutet för justitieministeriets bokföringsenhet för år 2014 innehåller justitieministeriets och rättsväsendets: - verksamhetsberättelse som redogör för resultatet av verksamheten och dess effekt på de samhälleliga verkningarna, - utfallskalkyl för budgeten, - intäkts- och kostnadskalkyl, - balansräkning och - noter

7 SISÄLLYS TOIMINTAKERTOMUS 10 1 Johdon katsaus 10 2 Ledningens översikt 12 3 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kuvaukset tehtäväalueittain Oikeusministeriö Vaikuttavuus, tuotokset ja laadunhallinta Toiminnallinen tehokkuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Muut keskeiset hankkeet ja toiminnan kehittäminen Oikeusministeriön yhteydessä toimivat virastot Oikeusrekisterikeskus Onnettomuustutkintakeskus Tietosuojavaltuutetun toimisto Kriminaalipolitiikan instituutti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tuomioistuimet Tuomioistuinten vaikuttavuus Tuomioistuinten toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 39 KORKEIN OIKEUS 39 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 40 HOVIOIKEUDET 42 HALLINTO-OIKEUDET 44 KÄRÄJÄOIKEUDET 47 MARKKINAOIKEUS 53 TYÖTUOMIOISTUIN 54 VAKUUTUSOIKEUS Tuomioistuinten henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu 57 7

8 3.4.1 Vaikuttavuus Julkinen oikeusavun ja kuluttajariitalautakunnan toiminnallinen tehokkuus Yleinen edunvalvonta Kuluttajariitalautakunta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset Ulosotto ja konkurssivalvonta Vaikuttavuus Ulosoton toiminnallinen tehokkuus Ulosoton tuotokset ja laadunhallinta Konkurssiasiamiehen toimisto Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Syyttäjät Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 73 4 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuloarviot Määrärahat ja siirretyt määrärahat Tuotto- ja kululaskelma Tase 80 5 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuustiedot 82 6 Maksullisen toiminnan laskelmat 84 7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 98 8 Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista virheistä, väärinkäytöksistä ja takaisinperinnöistä _ 101 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 102 TUOTTO- JA KULULASKELMA 106 8

9 TASE 107 TILINPÄÄTÖKSEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT 109 ALLEKIRJOITUKSET 126 LIITTEET 127 LIITE A Hovioikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen 127 LIITE B Hallinto-oikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen 127 LIITE C Käräjäoikeuksien työmäärä, henkilötyövuodet, toimintamenot, tuottavuus, taloudellisuus, asiamäärät ja käsittelyajat 127 LIITE D Käräjäoikeuksiin saapuneet rikosoikeudelliset asiat ja siviiliasiat 127 LIITE E Oikeusaputoimistojen tulostavoitteiden toteutuminen 127 LIITE F Ulosottopiirien tulostavoitteiden toteutuminen ja kustannukset 127 LIITE G Virastojen henkilöstövoimavarat 127 9

10 TOIMINTAKERTOMUS 1 Johdon katsaus Oikeuslaitoksen toimintaympäristön kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden kasvu asettavat toiminnalle suuria haasteita. Samanaikaisesti haasteena on oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen taloudellisen tilanteen merkittävä kiristyminen lähivuosina ja kokeneen henkilökunnan korvaaminen suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat ovat pääosin hyvän oikeusturvan edellyttämällä tasolla. Kuitenkin korkeimman oikeuden asiaratkaisuissa, vakuutusoikeuden käsittelemissä asioissa ja käräjäoikeuden laajoissa riita-asioissa käsittely kesti tavoitetta pidempään. Myös tuomioistuinten alueelliset käsittelyaikaerot tulisivat olla kohtuullisia. Tavoitteena on, että yksittäisen tuomioistuimen keskimääräisen käsittelyaika ei poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta. Hovi- ja hallinto-oikeuksien osalta tavoite erojen lyhentämiseksi saavutettiin. Käräjäoikeuksien osalta tavoite oli, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ylitä maan keskiarvoa yli kolmella kuukaudella. Tämä tavoite ei toteutunut. Säädösmuutoksilla, muun muassa hovioikeuksien jatkokäsittelylupasäännöksillä, on pyritty nopeuttamaan asioiden käsittelyä tuomioistuimissa. Hallinto-oikeuksien työmäärää on pyritty vähentämään ja muutoksenhakuasioiden käsittelyä nopeuttamaan muun muassa laajentamalla oikaisumenettelyn käyttöä hallinnossa. Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeudet yhdistyivät Itä-Suomen hovioikeudeksi. Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeudet yhdistettiin Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudeksi. Käräjäoikeuksissa lautamieskokoonpanoja kevennettiin ja asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu laajennettiin kattamaan koko maan. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta lakkautettiin ja asiat siirrettiin hallintooikeuksien käsiteltäviksi. Kertomusvuonna ulosottoon saapuneiden asiamäärien kasvu taittui. Kuitenkin perintätulos kasvoi edellisvuodesta ja perittyjen rahasaamisten euromääräinen osuus pysyi korkealla tasolla Pieniä kuluttajaluottoja koskevan korkokaton voimaantulon jälkeen myönnettyjen pienlainojen (ns. pikavipit) määrä on edelleen laskenut. Oikeusministeriö antoi vuoden 2012 lopussa asetuksen, jonka perusteella ulosoton toimipaikkojen kokonaismäärä vähennettiin 178:sta 66:een vuoden 2014 loppuun mennessä. 10

11 Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Ennakkotietojen mukaan rikoksia tuli poliisiin tietoon 1,6 % edellisvuotta vähemmän. Rikollisuuden maltillinen vähentyminen on mahdollistanut sen, että maamme turvallisuustilanne on edelleen varsin hyvä. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuva palvelujärjestelmän heikkeneminen ei toistaiseksi ole näkynyt syrjäytymisestä johtuvan rikollisuuden lisääntymisenä ja vankiluvun kasvuna. Petosrikollisuuden voimakas kasvu koko 2000-luvun ajan kertoo etupäässä rikoksentekomahdollisuuksien lisääntymisestä internetin käytön yleistymisen myötä. Syyttäjälle syyteharkintaan saapui edellisvuotta enemmän asioita, ja niiden vaativuus jatkoi kasvuaan. Asioita saatiin ratkaistua noin kpl enemmän kuin edellisvuonna. Joutuisuus keskimääräisellä syyteharkinta-ajalla mitattuna pysyi hyvällä tasolla. Yli vuoden syyteharkinnassa olevien asioiden määrän tulostavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Rikosseuraamuslaitoksessa edelleen jatkunut vanki- ja asiakasmäärien lasku helpotti sopeuttamissuunnitelman toimeenpanoa. Uusintarikollisuusriskin vähentämiseen tähtäävää toimintaa ei ole mahdollista järjestää vankeuslain edellyttämässä laajuudessa ilman riittävien resurssien kohdentamista toimintaan ja valvontaan. Myös kuntatalouden heikko tilanne hankaloitti toimintajatkumoiden järjestämistä siviiliin. Oikeusministeriö valmisteli yhdessä poikkihallinnollisen demokratiaverkoston kanssa Suomen ensimmäisen demokratiapoliittisen selonteon, jonka valtioneuvosto antoi eduskunnalle Selonteon tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista demokratian edistämistä ja sitoutumista demokratiapolitiikan toimeenpanoon. Selonteon linjausten pohjalta valmistellaan demokratiapoliittinen toimintaohjelma. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelun ja vaalilain muutosten valmistelun tavoitteena on parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kertomusvuonna toteutettiin pitkään valmisteltu yhdenvertaisuuslainsäädännön kokonaisuudistus. Keskeisiä v annettuja lakiesityksiä olivat myös hallituksen esitys isyyslaiksi, hallituksen esitys rikosuhrimaksua koskevaksi uudeksi laiksi, hallituksen esitys viittomakielilaiksi, hallituksen esitys todistelua koskevan lainsäädännön uudistamisesta, hallituksen esitys yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon kokonaisuudistuksesta sekä hallituksen esitys yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. 11

12 2 Ledningens översikt 12

13 13

14 3 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kuvaukset tehtäväalueittain 3.1 Oikeusministeriö Vaikuttavuus, tuotokset ja laadunhallinta Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia Lainsäädäntö on oikeasuhteista ja tehokasta sekä selkeää ja ymmärrettävää. 1. Oikeusministeriö antaa valtioneuvoston lainvalmistelutyössä asiantuntijaapua oikeusjärjestyksen yhdenmukaisuudesta huolehtimiseksi sekä neuvoo yleisen EU-oikeuden alan kysymyksissä. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 2. Jatketaan lainvalmistelukoulutuksen ja muiden lainvalmistelun osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen menetelmien toteuttamista valtioneuvostossa. Edistetään vuonna 2013 julkaistun Lainkirjoittajan oppaan käyttöä ja saatetaan opas sähköiseen muotoon. Uudistetaan säädösvalmistelun kuulemisohjeet. (LAVO) Toteutuma: Toteutui osittain. Kuulemisohjeen päivityksen aloittamista lykättiin lausuntopalvelu.fi:n viivästymisen vuoksi. Ohjeen uudistaminen on aloitettu. Muutoin tavoite toteutui. 3. Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta. (LAVO) Toteutuma: Toteutui osittain. Säädösehdotuksia tarkastettiin kappaletta. Vuonna 2014 säädöskokoelmassa julkaistuista säädöksistä ehdittiin tarkastaa 77,1 %. Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon vahvistetaan. 1. Toteutetaan kansalaisen sähköisen osallistumisympäristön loput palvelut: lausuntopalvelu ja nuorten aloitekanava. Tuetaan viestinnällä ja koulutuksella uusien palvelutyökalujen käyttöönottoa. (DKY) Toteutuma: Toteutui. 14

15 Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä edistetään. 1. Annetaan hallituksen demokratiaselonteko. (Hall.ohj., DKY) Toteutuma: Toteutui. 2. Tuetaan oikeusministeriön yhteydessä toimivaa Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukuntaa ja näin vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. (Hall.ohj., DKY) Toteutuma: Toteutui. Politiikkasektorin muut tavoitteet 1. Annetaan HE neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annetun lain muuttamisesta kunnallisen kansanäänestyksen järjestämiseksi sähköisesti ja uudistetaan äänestysmenetelmiä valmistelemalla nettiäänestyksen käyttöön ottamista seuraavalla hallituskaudella. Selvitetään valtiovarainministeriön asettaman toimikunnan tekemien, vaalien ajankohtiin ja kansalaisten osallistumisoikeuksiin liittyvien ehdotusten toteuttamista ja valmistellaan mahdolliset ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. (DKY, LAVO) Toteutuma: Toteutui osittain. Nettiäänestystä koskeva esiselvitys valmistuu kevään 2015 aikana. 2. Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toteutumisesta ja seurannasta raportoidaan ihmisoikeusselonteossa. (Hall.ohj., DKY) Toteutuma: Toteutui. 3. Annetaan HE erilliseksi viittomakielilaiksi. Toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän kansalliskielistrategian toimenpiteitä. (Hall.ohj., DKY) Toteutuma: Toteutui. 4. Edistetään ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen nro 169 ratifiointia ja toteutetaan oikeusministeriölle kuuluvat saamen kielen elvyttämisohjelman toimenpiteet. Annetaan HE saamelaiskäräjistä annetun lain tarkistamiseksi. (Hall.ohj., LAVO, DKY) Toteutuma: Toteutui. 5. Huolehditaan oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluvista Ahvenanmaan asioista sekä yhteensovitetaan valtioneuvostossa ministeriöiden hallinnonaloille kuuluvia Ahvenanmaan asioita. Valmistellaan Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän uudistamista syksyllä 2013 asetetussa parlamentaarisessa komiteassa. (Hall.ohj., LAVO) Toteutuma: Toteutui. 6. EU:ssa vaikutetaan erityisesti henkilötietojen suojaa ja eurooppalaista hallintotapaa koskevan lainsäädännön valmisteluun. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 15

16 7. Edistetään vakaata oikeusvaltiokehitystä erityisesti strategisissa yhteistyömaissa (Venäjä, Kiina) oikeusministeriön kansainvälistä yhteistyötä koskevien linjausten ja maiden kanssa solmittujen yhteistyöohjelmien mukaisesti. (LAVO, osastot ja erillisyksiköt) Toteutuma: Toteutui. Oikeusturva Tuomioistuimet ja oikeusapu turvaavat palvelukyvyltään, osapuolille aiheutuvilta kustannuksiltaan sekä käsittelyajoiltaan oikeusturvan tosiasiallisen toteutumisen kansallisen lainsäädännön ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 1. Oikeusturvaa kehitetään kiristyvien talouden reunaehtojen johdosta vuonna 2013 valmistuneen vuosille laaditun Oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä saadun lausuntopalautteen perusteella tehtävien linjausten pohjalta. (Hall.ohj., OHO, KPO, LAVO, THY) a. Selvitetään korkeimpien oikeuksien organisatorisen yhdistämisen hyödyt ja haitat. (OHO) Toteutuma: Toteutui. b. Saatetaan loppuun voimaan tuleva hovi- ja hallintooikeuksien rakenneuudistus sekä saatetaan loppuun yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttaminen lukien ja asioiden siirtäminen hallinto-oikeuksien käsiteltäväksi. (Hall. ohj., OHO) Toteutuma: Toteutui. c. Uudistetaan tuomioistuinten johtamismalleja ja henkilöstörakenteita sekä kevennetään hallintoa tuomioistuinlakityöryhmän esitysten perusteella tehtävien linjausten mukaisesti. Vuonna 2014 järjestetään työryhmän mietinnöstä lausuntokierros, laaditaan lausuntoyhteenveto ja valmistellaan HE:tä. (OHO) Toteutuma: Toteutui. d. Laaditaan selvitys summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämisestä käräjäoikeuksissa tai ulosottolaitoksessa. (OHO) Toteutuma: Toteutui. e. Annetaan HE oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta koskien jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalan laajentamista hovioikeuksissa. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 16

17 f. Annetaan HE todistelua koskevan lainsäädännön uudistamisesta. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. g. Annetaan HE muutoksenhausta hallintoviranomaisen päätökseen hallintoasioiden muutoksenhakumenettelyn yhdenmukaistamiseksi ja oikaisuvaatimusjärjestelmän käyttöalan laajentamiseksi. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. h. Annetaan HE vakuutusoikeuslain muuttamisesta. (OHO) Toteutuma: Toteutui. i. Selvitetään keinot joustavoittaa tuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä. (LAVO) Toteutuma: Toteutui osittain: Liittyy tuomioistuinlakiuudistukseen, jossa työryhmävaiheessa ehdotetaan täsmennyksiä tuomioistuinten kokoonpanoa koskevaan sääntelyyn. Hallituksen esityksen valmistelu vireillä oikeushallinto-osastolla. Muutoin tarvittavien lainsäädäntömuutosten arvioinnin aikataulu vielä avoin. j. Annetaan HE lautamiesten lukumäärästä käräjäoikeuden ratkaisukokoonpanoissa. Vähennetään lautamiesten lukumäärää kokoonpanoissa. (OHO) Toteutuma: Toteutui. k. Laajennetaan asiantuntija-avusteinen huoltoriitamenettely koko maahan. (Hall.ohj., OHO) Toteutuma: Toteutui. l. Jatketaan syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän kehittämistä tietojärjestelmähankkeella (AIPA), jossa rakennettavan aineistopankin avulla tuotetaan näille nykyistä paremmat työvälineet sekä toteutetaan rikostuomiosovelluksen (Ritun) vaihe 2.0, jonka tavoitteena on parantaa Ritun käytettävyyttä kehittämällä mm. asiakirjojen tuottamistapaa. (Hall.ohj., OHO, THY, KPO) Toteutuma: Toteutui. m. Käynnistetään hallintotuomioistuinten asianhallintajärjestelmien kehittämistä koskeva esiselvitys. (Hall. ohj., OHO, THY) Toteutuma: Toteutui. n. Laaditaan videoneuvottelutyöryhmän esitysten perusteella menettelytapaohjeet videoneuvottelujen käytön lisäämiseksi tilanteissa, joissa edellytetään tuomioistuinten yhteistoimintaa niin sanotun virka-avun antamiseksi. (OHO) Toteutuma: Toteutui. 17

18 o. Jatketaan vuonna 2013 asetetun työryhmän työn pohjalta tuomioistuinmaksujen käyttöalan laajentamista ja maksujen korottamista. Tavoitteena on antaa suppea HE vuonna 2014 ja kattava HE vuonna (OHO) Toteutuma: Toteutui osittain. Suppeaa HE:tä vuonna 2014 ei annettu. Työryhmä katsoi tarkoituksenmukaisimmaksi antaa asiasta yhden, kaikki tuomioistuinsektorit ja asiaryhmät kattavan mietinnön. 2. Kiinnitetään tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen huomiota siihen, että otetaan vastuu kokonaiskäsittelyajasta asian käsittelyn kaikissa vaiheissa muun muassa seuraamalla asioiden käsittelyketjua kokonaisuudessaan ja erityisesti kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneitä asioita ja edistämällä niiden nopeaa käsittelyä. (OHO, KPO) Toteutuma: Toteutui. 3. Käynnistetään kokonaisselvitys oikeudellisten neuvontapalvelujen ja oikeusavun nykytilasta ja tarpeesta v mennessä. Ensivaiheessa laaditaan suunnitelma, jossa määritellään kokonaisselvityksen tavoitteet, eteneminen sekä niiden kytkeytyminen muuhun oikeudenhoitoon ja julkisiin neuvontapalveluihin ottaen huomioon jo tehdyt ja käynnistetyt tutkimukset ja pilotit. Kokonaisselvityksen osana laaditaan suunnitelma talous- ja velkaneuvonnan mahdollisesta siirrosta kunnilta oikeusministeriön hallinnonalalle. (OHO) Toteutuma: Toteutui. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään talous- ja velkaneuvonnan nykytilannetta ja vaihtoehtoisia järjestämistapoja (TEM/1886/ /2014). Työryhmän toimikausi päättyy Arvioidaan jo tehtyjen ja käynnistettyjen tutkimusten mahdollisesti edellyttämät pikaiset oikeusapua koskevat lainsäädäntötoimenpiteet sekä jatketaan oikeusapuverkoston hallinnollista uudistamista. (OHO) Toteutuma: Toteutui. 5. Kuluttajariitalautakunnan asiankäsittely ja sitä tukevat sähköisen asioinnin käytännöt uudistetaan hyödyntämällä ICT:tä nykyistä tehokkaammin. Vuonna 2014 tuetaan lautakunnan toiminnallista kehittämistä. (OHO, THY) Toteutuma: Toteutui osittain. Sähköisen asiointijärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt 6 kk suunnitellusta. Viivästyminen on johtunut tietohallinnon resursseista ja esiselvityksen jälkeen ilmenneistä määrittelyjen täydennystarpeista. 6. Oikeushallinto-osaston keskeisiä tulostavoitteita ja uudistuksia, kuten rakenneuudistuksia, lasten huolto- ja tapaamisoikeusasioiden sovittelun laajentamista, toimitilakonseptin ja IT-järjestelmien käyttöä tuetaan koulutuksella. Tuomareiden suuren vaihtuvuuden johdosta järjestetään prosessinjohtokoulutusta uusille tuomareille. Käsittelyaikojen nopeuttamista käsitellään prosessinjohto- ja johtamiskoulutuksissa. (OHO) Toteutuma: Toteutui. 18

19 7. Selvitetään Oikeusrekisterikeskuksen tehtävien laajentamista täytäntöönpanokelpoisiin rikosperusteisiin saataviin sekä hallinnollisiin seuraamusmaksuihin. (OHO) Toteutuma: Toteutui. On selvitetty, mutta muutosta ei pidetty tarkoituksenmukaisena taloudellisista syistä. Velallisten selviytymistä edistetään maksuhäiriöpolitiikalla. 1. Annetaan HE yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. (Hall.ohj., LAVO) Toteutuma: Toteutui. 2. Ulosottotoimen strategisella suunnittelulla (mm. taloussuunnittelu) ja tulosohjauksella luodaan toiminnalliset puitteet ulosottolaitoksen rakenneuudistuksen läpiviemiseksi. Osallistutaan ulosottolaitoksen rakenneuudistuksen läpiviemiseen hankkeen johtoryhmässä ja alatyöryhmissä. (OHO) Toteutuma: Toteutui. Luottotappioita torjutaan tehokkaalla perinnällä. 1. Ulosoton erikoisperintä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tehostaa harmaan talouden torjuntaa ja rikoshyödyn poisottamista sekä parantaa perintätulosta. Seurataan viranomaisyhteistyön toimivuutta erikoisperinnässä sekä erikoisperinnän tulostavoitteiden toteutumista niitä kuvaavien mittareiden avulla. (Hall.ohj., OHO) Toteutuma: Toteutui. 2. Tehostetaan konkurssiasiamiehen toimiston osalta harmaan talouden ja talousrikosten selvitystyötä konkurssivelallisten erityistarkastuksilla ja julkisselvityksillä. Seurataan konkurssiasiamiehen toimiston toiminnan tehokkuutta mm. harmaan talouden torjunnassa käyttöönotettujen mittareiden ja KOSTItiedonhallintajärjestelmän avulla. (Hall.ohj., OHO) Toteutuma: Toteutui. Politiikkasektorin muut tavoitteet 1. Annetaan HE sakon ja rikesakon määräämistä koskevan lainsäädännön voimaantulosta niin, että lainsäädäntö voi tulla voimaan vuoden 2015 aikana. (LAVO) Toteutuma: Ei toteutunut. Tarvittavat tietojärjestelmät eivät ole olleet valmiita. Mikäli tietojärjestelmien kehittäminen sallii, lait voidaan saattaa tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. 19

20 Kriminaalipolitiikka Rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja vähennetään. Erityisesti vähennetään väkivaltarikollisuutta. Turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta parannetaan. 1. Edistetään rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia valmistelemalla materiaalia arvioinnin tueksi. Vaikuttavuuden arvioinnin keinoja ja hyviksi todettuja rikoksentorjuntamenetelmiä tehdään tunnetuksi verkkosivuilla ja muussa viestinnässä. (KPO) Toteutuma: Toteutui osittain. Oman materiaalin tuottamista ei nähty tarpeelliseksi, sillä Euroopan rikoksentorjuntaverkosto EUCPN julkaisi keväällä 2014 oppaan rikoksentorjunnan arvioinnista. Oppaan suomenkielinen käännös julkaistiin lokakuussa 2014 ja se on saatavilla EUCPN:n ja rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuilta. 2. Osallistutaan poikkihallinnollisen lastenasiaintalo-hankkeen toiminnan kehittämiseen. (KPO) Toteutuma: Toteutui. 3. Väkivallan ehkäisyssä painopisteinä ovat vakavien väkivaltarikosten ja nuorten kokeman väkivallan vähentäminen sekä haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistaminen. (KPO) - Kehitetään nuorille miehille suunnattuja rikoksia ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten mentorointi- ja vertaistukiohjelmia, esim. Poikien talo -malli. (KPO) Toteutuma: Toteutui osittain. Hanketta varten perustettiin työryhmä lokakuussa Työryhmä tuottaa arviointiraportin mennessä. - Valmistellaan Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen sopimuksen edellyttämiä yhteensovittamis-, seuranta- ja arviointitehtäviä yhdessä THL:n kanssa. (KPO) Toteutuma: Ei toteutunut. Istanbulin sopimuksen ratifiointiin liittyvät toimenpiteet ovat viivästyneet ja koordinaatioelimen perustaminen toteutumatta. STM on vastuussa koordinaatioelimen perustamisesta. 4. Rikoksen uhrin aseman kehittämisessä painotetaan uhrin yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista käytännön oikeusprosessissa ja tukitoimissa EU:n rikosuhridirektiivin mukaisesti. (KPO) - Valmistellaan HE rikosuhrimaksun käyttöön ottamiseksi sekä muut rahoitusmallin edellyttämät rikosten uhreille suunnattujen tukipalveluiden kehittämistoimenpiteet. (Hall. ohj., KPO) Toteutuma: HE-valmistelu toteutui. Uhripoliittisen toimikunnan loppuraportti valmistui helmikuussa

21 - Valmistellaan EU:n uhridirektiivin edellyttämät lainsäädäntötoimet. (LAVO, KPO) Toteutuma: Toteutui osittain. EU:n uhridirektiivin täytäntöönpanoa varten LAVO:ssa asetettiin työryhmä, jonka määräaika oli Edistetään kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen laatimalla ehdotus naapuriapumallin periaatteista. (KPO) Toteutuma: Toteutui. 6. Annetaan HE seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun muuttamisesta. (Hall.ohj., LAVO) Toteutuma: Toteutui. 7. Annetaan HE tietoverkkorikoksia koskevan rikoslainsäädännön uudistamisesta. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 8. Annetaan HE ihmiskauppaa koskevan rikoslainsäädännön uudistamisesta. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 9. Tehostetaan korruptionvastaisen yhteistyöverkoston toimintaa ja vahvistetaan verkoston kokoonpano ja tehtävät uudelle 2014 alkavalle toimikaudelle. Verkoston tehtäviksi tullaan asettamaan mm. korruptiolle riskialttiiden sektoreiden kartoittaminen tutkimuksen avulla, korruption ilmiantajien suojelujärjestelmän edellyttämien toimenpiteiden arvioiminen OECD:n ja EN:n antamien suositusten pohjalta sekä Suomen kannan valmisteleminen OECD:n ja GRECO:n Suomelle antamiin suosituksiin. (Hall. ohj., KPO) Toteutuma: Toteutui. Uusintarikollisuutta vähennetään parantamalla rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan. 1. Yhdyskuntaseuraamuksia ja seuraamusten täytäntöönpanoa kehitetään. Rangaistusten täytäntöönpanossa vankeja ei sijoiteta suljetumpaan vankilaan tai osastoon kuin vankilan järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät. (KPO) - Annetaan HE yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon kokonaisuudistuksesta. (KPO) Toteutuma: Toteutui. - Käynnistetään hanke, jossa selvitetään yhdyskuntaseuraamusten käyttöä ja alueellisia eroja. (KPO) Toteutuma: Ei toteutunut. Hanketta on valmisteltu ja se käynnistetään vuoden 2015 aikana. 21

22 - Käynnistetään vankiloiden valvontatasoluokituksen edellyttämien lainsäädäntömuutosten valmistelu. (KPO) Toteutuma: Ei toteutunut. Asiaa selvittää ensin RISE:n työryhmä, jonka määräaika on keväällä Annetaan HE sakon muuntorangaistuksen kokonaisprosessin uudistamisesta. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa muuntorangaistusmenettelyä, joka nykymuodossaan on monimutkainen ja työllistää useita eri viranomaisia. (Hall.ohj., KPO) Toteutuma: Ei toteutunut. Sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista koskeva HE annettiin eduskunnalle Esitykseen ei sisälly kokonaisprosessin uudistamista koskevia ehdotuksia, vaan ne valmistellaan myöhemmin erikseen. 2. Annetaan HE yhdyskuntaseuraamusten ja vankeuden täytäntöönpanon aloittamiseen liittyvien tehtävien siirrosta ulosotolta Rikosseuraamuslaitokselle. (KPO) Toteutuma: Toteutui. 3. Annetaan HE koko rangaistusta suorittavalle vangille tarkoitetusta uudesta seuraamuksesta vakavan väkivaltariskin vähentämistä selvittäneen työryhmän ehdotusten ja niistä saadun lausuntopalautteen pohjalta. (Hall. ohj., KPO) Toteutuma: Ei toteutunut. HE:ta on valmisteltu, mutta se annetaan vasta uudelle eduskunnalle. 4. Valmistellaan vankien terveydenhuollon järjestämisvastuun ja rahoittamisen siirto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valvontavallan siirto sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. (KPO/OM, STM) STM antaa HE:n. Toteutuma: Toteutui. Oikeudenmukainen rikosvastuu toteutuu tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen. 1. Osallistutaan hallituksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämisen kuudennen torjuntaohjelman toimeenpanoon. Rikosprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi parannetaan poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten yhteistyötä. (Hall.ohj., KPO, OHO) Toteutuma: Toteutui. 2. Osallistutaan oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimeenpanoon, edistetään nopeutetun oikeudenkäyntimenettelyn käyttöönottoa ja syyttäjien työmenetelmien kehittämistä. Nopeutetun menettelyn edellyttämien lainsäädän- 22

23 nöllisten muutosten tarpeesta ja valmistelun käynnistämisestä päätetään vuoden 2014 alussa. (KPO, OHO) Toteutuma: Toteutui. 3. Valmistellaan tutkintavankeutta koskevaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaa matkustuskiellon sähköisen valvonnan ja muiden tutkintavankeuden vaihtoehtojen käyttämisen. Samalla selvitetään mahdollisuudet siirtää vastuu tutkintavankien säilyttämisestä oikeusministeriön hallinnonalalle ja vanginkuljetusta koskeva tehtäväjako poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä. HE annetaan aikaisintaan vuonna (KPO) Toteutuma: Toteutui. Asiaa valmistellaan työryhmässä, jonka määräaika on Pannaan kansallisesti täytäntöön hyväksytyt vastavuoroisen tunnustamisen ja rikosoikeuden alan EU-säädökset ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön. (LAVO, KPO) Toteutuma: Toteutui. Politiikkasektorin muut tavoitteet: 1. Tuetaan Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmän (ATJ) kehittämistä. (KPO, THY) Toteutuma: Toteutui. Arjen oikeussuhteet Turvataan kansalaisten toiminnan ja valinnan vapaus ja siten lisätään yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. 1. Annetaan HE uudeksi säätiölaiksi sekä HE avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain muuttamisesta. (Hall. ohj., LAVO) Toteutuma: Toteutui osittain. HE uudeksi säätiölaiksi annettiin. HE avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain muuttamisesta on valmis annettavaksi. Huolehditaan myös lainsäädännössä heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa. 1. Annetaan HE asuntokauppalain muuttamisesta, jolla parannetaan ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä selkeyttämällä asunnonostajan suojaa koskevaa sääntelyä. (LAVO) Toteutuma: Toteutui. 2. Annetaan HE isyyslaiksi. (Hall.ohj., LAVO) Toteutuma: Toteutui. 23

24 Politiikkasektorin muut tavoitteet 1. Pannaan täytäntöön hyväksytyt EU-säädökset (mm. EU-perintöasetus) ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön (mm. EUkauppalaki, EU-aviovarallisuusasetukset, lentomatkustajan oikeudet). (LA- VO) Toteutuma: Toteutui Toiminnallinen tehokkuus Hallituksen esitykset, EU- ja kansainväliset lainsäädäntöhankkeet sekä säädösvalmistelun kehittäminen Ministeriön taloudellinen tilanne vuosina on tiukka. Tämän vuoksi osastot huolehtivat siitä, että valmistelun alusta alkaen kiinnitetään huomiota siihen, että - hallituksen esitykset, U-kirjelmät ja muut valmisteluasiakirjat laaditaan mahdollisimman tiiviiksi kuitenkin niin, että esimerkiksi esityksen olennaiset taloudelliset ja muut vaikutukset on johdonmukaisesti ja selkeästi kuvattu, - kullakin eduskunnan istuntokaudella annettaviksi ilmoitetaan vain ne esitykset, jotka suurella todennäköisyydellä saadaan annetuiksi, - noudatetaan Sujuvampaan lainvalmisteluun -hankkeen viitoittamia hyvän lainvalmisteluprosessin menettelytapoja (LAVO, OHO, KPO) Toteutuma: Toteutui. Tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittäminen hallinnonalalla ja ministeriössä 1. Oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen kehittämistä ja toiminnan sopeuttamista kiristyvään määrärahatilanteeseen toteutetaan vuonna 2013 valmistuneen Oikeudenhoidon uudistamisohjelman, lyhyen aikavälin sopeuttamisohjelman ja Rikosseuraamuslaitosta koskevan sopeuttamissuunnitelman pohjalta. Toimenpiteissä otetaan huomioon myös valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet. (OHO, KPO, LAVO) Toteutuma: Toteutui. 2. Hallinnonalalla viime vuosina toteutetut ja lähivuosina vireillä olevat merkittävät rakennemuutokset edellyttävät kaikilla toimialoilla toimipaikkaverkoston kehittämistä ja tilankäytön tehostamista, mutta luovat tähän myös mahdollisuuk- 24

25 sia. Toimitilajohtamista ja hankintatointa tehostetaan hyväksyttyjen strategialinjausten pohjalta. (OHO, KPO, HALY, TALY) Toteutuma: Toteutui. Ministeriön osalta käynnistettiin vuonna 2014 tilahanke, jossa ministeriön toiminta pyritään keskittämään pääosin yhteen kiinteistöön nykyisten kolmen sijasta. Kustannussäästöjen arvioidaan olevan noin euroa vuodessa. Tilatehokkuus paranee nykyisestä n m²/htv noin 20 m²:öön/htv. 3. Tietohallinnossa jatketaan yhteistyössä eri toimialojen kanssa perusprosesseja tukevien tietojärjestelmien uudistamista ja työskentelyä tukevien palvelujen kehittämistä. (THY, OHO, KPO) Toteutuma: Toteutui. Taulukko. Oikeusministeriön toimintamenot ja kustannukset Tavoite Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tavoitteeseen Toimintamenot, 1000 euroa % -2 % Kustannukset, 1000 euroa toimintoketjuittain % Yhteiskuntapoliittiset tehtävät ja ulkoinen viestintä % Säädösvalmistelu % EU- ja kansainvälinen yhteistyö % Ministeriön ja hallinnonalan johtaminen sekä toiminnan kehittäminen % Ministeriön muut hallintotehtävät % Ministeriön sisäinen hallinto % Poissaolo % Kertomusvuonna ministeriön toimintamenot olivat edellisen vuoden tasolla. Kustannuksia kohdistui 9 % edellistä vuotta enemmän Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 1. Henkilöstöpolitiikassa olennaista on tukea rakennemuutoksia sekä toiminnan ja työyhteisöjen kehittämistä pitkäjänteisesti, kannustavasti sekä hyvään ja tasapainoiseen henkilöstöpolitiikkaan kuuluvien periaatteiden mukaisesti. (HALY, osastot ja erillisyksiköt) Toteutuma: Toteutui. 2. Sukupuolivaikutusten arvioinnin tarkempaan tarkasteluun valitaan 1 2 säädöshanketta ja sukupuolinäkökulma sisällytetään 1 2 valitun muun kuin säädösvalmisteluhankkeen tai ohjelman tavoitteisiin ja arviointiin. Osastot ja yksiköt selvittävät, kuinka sukupuolinäkökulmat otetaan paremmin huomioon vuotta 2015 koskevassa talousarvioehdotuksessa. (HALY, osastot ja erillisyksiköt) 25

26 Toteutuma: Toteutui osittain. Sukupuolinäkökulman huomioonottaminen vuode 2015 talousarviossa kirjattiin suunniteltua suppeampana. 3. Oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja Rikosseuraamuslaitoksen sopeuttamissuunnitelman täytäntöönpanossa noudatetaan johdonmukaista ja kestävää, henkilöstön työhyvinvointia tukevaa henkilöstöpolitiikkaa. (OHO, KPO, HALY) Toteutuma: Toteutui Muut keskeiset hankkeet ja toiminnan kehittäminen Sisäisen valvonnan kehittämistavoitteet Hallinnonalan riskienhallinnan yhteistyöverkostossa seurataan, koordinoidaan ja kehitetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyitä erikseen vahvistettavan työsuunnitelman pohjalta. Ensi vaiheessa verkostotyön tavoitteena on hallinnonalan riskienhallinnan raportointijärjestelmän kehittäminen. (STY, osastot ja erilliset yksiköt) Toteutuma: Toteutui osittain. Toimenpiteet on käynnistetty osana Siva-arviointien kehittämistä ja monivuotisen tulosohjauksen toimennpanoa. Oikeusministeriön tietoturvallisuuden kehittämishankkeessa varmistetaan ministeriön toiminnan tietoturvallisuus. Auditoidaan tietoturvallisuuden taso kolmannen osapuolen toimesta niin, että tietoturvatasojen perustason vaatimukset täytetään. (HALY, osastot ja erilliset yksiköt) Toteutuma: Toteutui osittain. Hanke valmistuu kesällä Oikeusministeriön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteiden kehittämistä jatketaan selkeyttämällä keskeiset menettelyt ja liittämällä ne osaksi ministeriön suunnittelun ja seurannan vuosikelloa. (STY, osastot ja erilliset yksiköt) Toteutuma: Toteutui. Toteutetaan liitteenä olevan sisäisen tarkastuksen riskiperusteisen suunnitelman pohjalta valmisteltavan vuosisuunnitelman mukaiset arviointi- ja konsultointityöt sekä muut kansliapäällikön osoittamat tehtävät. (STY) Toteutuma: Toteutui. Muutoksista on sovittu erikseen kansliapäällikön kanssa EU- ja kansainvälinen säädösvalmistelu Osallistutaan EU- ja kansainväliseen säädösvalmisteluun oikeusministeriön EUtoimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä koskevien linjausten mukaisesti mm. Pohjoismaisen yhteistyön, Euroopan neuvoston, Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin, YK:n alajärjestöjen ja UNIDROIT`n puitteissa. (Osastot ja erillisyksiköt) Toteutuma: Toteutui. 26

27 Tietohallinto Jatketaan tietohallintostrategian linjausten toteuttamista. Kehitetään edelleen asiakaslähtöistä toimintamallia erityisesti tilaaja-tuottaja -rajapinnan täsmentämisellä sekä roolien ja vastuiden määrittelemisellä ja niiden kommunikoinnilla. (THY) Toteutuma: Toteutui. Parannetaan edelleen yhtenäisiä kehityskäytäntöjä toimintasektoreiden kanssa. Huomioidaan hanketoiminnan kehittämisessä asiakkaiden toiminnalliset tarpeet, jotta lopputuloksista saadaan tarpeiden mukaisia. Tuetaan osastoja erityisesti AIPA, ATJ ja KRIL - hankkeiden tilaajaroolissa. Kiinnitetään erityistä huomiota tietojärjestelmien käytettävyyden ja käyttöliittymien kehittämiseen. (THY) Toteutuma: Toteutui. Kuvataan hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurin tietoarkkitehtuuri. Kehitetään asiakaslähtöisesti tietohallinnon sovellus- ja asiantuntijapalveluiden tuotteistusta ja hinnoittelumallia. Kiinnitetään erityistä huomiota palvelusopimusten hallintaan, taloussuunnitteluun ja raportointiin sekä palvelutuotannon laadun mittaamiseen. Toteutetaan tietohallinnon tilaaja- ja tuottajaosaamisen oppimiskokonaisuudet. (THY) Toteutuma: Toteutui osittain. Tietohallinnon sovellus- ja asiantuntijapalveluita ei ole vielä tuotteistettu, tietoarkkitehtuurikuvaukset ovat ylätasolla ja käsitemalli sekä sanastot kuvataan myöhemmin hankkeissa. Varmistetaan tietoteknisen palvelutuotannon laatu ja jatkuvuus sekä kehittyminen toimialariippumattoman palvelukeskuksen käynnistäessä toimintaansa. Varmistetaan tietohallintopalveluiden ohjausrakenteiden toimivuus. Jatketaan tietotekniikan valtavirtaistamista laajentamalla valtion yhteisten palveluiden käyttöä hallinnonalalla tilaajien rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. (THY) Toteutuma: Toteutui. Tutkimustoiminta Valmistellaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhdistämistä Helsingin yliopistoon yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. (KPO) Toteutuma: Toteutui. OPTL siirrettiin HY:n sosiaalitieteiden laitoksen alaisuuteen ja se aloitti toimintansa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttina (KRIMO) vuoden 2015 alusta lähtien. Valmistellaan oikeusministeriön tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjaava suunnitelma. (osastot ja erillisyksiköt) Toteutuma: Ei toteutunut. Laadittiin VNK:n pyynnöstä suppea tilannekatsaus, mutta varsinaisen tutkimustoimintaa ohjaavan suunnitelman laatiminen aloitetaan 2015 Osallistutaan valtioneuvoston tutkimus- ja arviointitoiminnan vahvistamiseen. (KPO) Toteutuma: Toteutui. 27

28 Viestintä Edistetään vuorovaikutteista viestintää ja kuulemista tukemalla Otakantaa-palvelun uusien työkalujen käyttöönottoa. (DKY, VY, osastot) Toteutuma: Toteutui. Kehitetään vaali- ja äänestysaktiivisuusviestintää vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. (DKY, VY) Toteutuma: Toteutui. Toteutetaan kokonaisuudessaan oikeusministeriön hallinnonalan intranetin käyttöönotto- ja kehittämishanke. (HALY, VY) Toteutuma: Toteutui. Taloushallinto ja hankintatoimi Uusitaan oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen taloussääntö sekä taloushallinnon ohjeistus. (TALY) Toteutuma: Toteutui osittain. Taloussääntö uusittiin, ohjeistuksen osalta maksuaikakortteja ja käteiskassoja koskeva ohjeistus päivitetään keväällä Valmistaudutaan oikeusministeriön hallinnonalan valtion uuden henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmän (Kieku-järjestelmä) käyttöönottoon. (TALY, HALY) Toteutuma: Toteutui. Parannetaan ministeriön osastoille ja yksiköille sekä virastoille tuotettavaa säännöllistä talouden raportointia. (TALY) Toteutuma: Toteutui. Toimitilahallinto Selvitetään toukokuun loppuun mennessä toimitilajohtajuuden järjestäminen oikeusministeriössä. (TALY) Toteutuma: Toteutui. Keväällä 2015 ratkaistaan toimitilajohtajuuden pysyvämpi järjestely. Vakiinnutetaan toimitilajohtamisen käsikirjassa kuvatut mallit (mm. toimitilasuunnitelmat, työympäristö- ja toimitilakonseptit, hankejohtamisen malli) osaksi toiminnan ja talouden vuosisuunnitteluprosessia. (TALY) Toteutuma: Toteutui. 28

29 3.2 Oikeusministeriön yhteydessä toimivat virastot Oikeusrekisterikeskus Vaikuttavuus Tulossopimuksessa asetettiin vuodelle 2014 viisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden avaintavoitetta: ORK:n ICT-palveluiden saatavuus on hyvällä tasolla; mittarina katkojen määrä ja kesto Käyttöympäristön vakautta on pyritty parantamaan yhteistyössä käyttöpalvelutoimittajien (Tieto, Fujitsu) kanssa. Lisäksi on päivitetty palvelin- ja sovellushallintaan liittyvää ohjeistusta, painotettu palvelutoimittajan vastuuta palvelinympäristön valvonnassa sekä toimittajien asiantuntemuksen tärkeyttä mm. tuotantoympäristöjen ongelmien ennaltaehkäisyssä. ORK:n tietojärjestelmähankkeet etenevät suunnitellusti ja tuottavat suunnitellut lopputulokset suunnitellussa aikataulussa; mittarina hankkeiden viivästyminen suunnitellusta Tietojärjestelmähankkeet ovat edenneet suunnitellusti hankejohtojensa ohjauksessa. ORK tukee asiakkaitaan toiminnan kehittämisessä kehityshankkeiden yhteydessä; mittarina asiakastyytyväisyys Arvio asiakastyytyväisyyskyselyssä oli tälle kysymykselle 3,44 (asteikolla 1-5). Arvio siitä, että sovelluksia koskeva tiedottaminen on ollut riittävää ja oikea-aikaista nousi edellisvuodesta (3,31 > 3,45). Samoin arvio siitä, miten ORK:n sovellustuki on toiminut, nousi edellisvuodesta (3,68 > 3,77). ORK:n toiminta on laadukasta ja sen toimintaan luotetaan; mittarina asiakastyytyväisyys ORK:n asiakastyytyväisyys on kokonaisarvoltaan noussut (3,39 > 3,50) edellisestä vuodesta. Tulostavoitetta (3,7) ei saavutettu. ORK pienentää hiilijalanjälkeään vähentämällä paperinkulutusta ja matkustamista; mittarina paperinkulutuksen ja matkustamisen väheneminen Paperinkulutuksen vähenemistä ei voida toistaiseksi todentaa. Matkustamisen vähentämisen osalta tavoitetta ei ole saavutettu. 29

30 Toiminnallinen tehokkuus Taulukko. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot ja kustannukset Tavoite Palkat Toimitilat ORK:n ICT-menot Muut menot Menot yhteensä Nettoutettavat tulot (ict-palvelumaksut) Nettoutettavat tulot (viranomaistoiminnan tuotot) Tulot yhteensä Budjetista rahoitettava osuus Rekisteritoiminnan tunnusluvut vuonna 2014 olivat - taloudellisuus 2,76 e/luovutettu tieto - tuottavuus luovutettua tietoa/htv Tuomioistuin-, rangaistusmääräys- ja rikesakkojen sekä ylikuormamaksujen ja muuntorangaistusten sekä rikosvahinkosaamisten perinnän tehokkuuden arvioinnissa mittareina ovat täytäntöönpantujen saatavien (kpl ja euroa) suhde kustannuksiin ja henkilöstömäärään. Tunnusluvut olivat vuonna taloudellisuus 4,86 e/saatava - tuottavuus saatavaa/htv Tuotokset ja laadunhallinta Oikeusrekisterikeskuksen päätavoitteet vuodelle Palvelusopimusten velvoitteiden täyttäminen siten, että kirjallisesti tehdyt muutosilmoitukset huomioidaan sekä lakisääteisten viranomaistehtävien hoitaminen. Onnistumista mitataan ensisijaisesti asiakastyytyväisyys- ja tilaajatyytyväisyyskyselyillä sekä sovittujen määräaikojen ja budjettien pitävyydellä. Palvelusopimusten velvoitteet IT-palveluiden tuottamisessa onnistuttiin olennaisilta osin täyttämään. Pakolliset lakisääteiset uudistukset tai muutokset nykyjärjestelmiin on pystytty toteuttamaan ajallaan (esim. virastojen yhdistymiset). Tilaajatyytyväisyyskyselyjen keskiarvotulokseksi tuli 7,94. Tulostavoite oli 7,75 (asteikolla 4-10). 2. Uuden toimintamallin vakiinnuttaminen, OTTK/TORI ORK -palvelutuotantomallin käytäntöön sovittaminen. Onnistumista mitataan palvelutuotannon ja hankkeiden häiriöttömyydellä sekä henkilöstötyytyväisyydellä. 30

31 VALTORI ORK palvelutuotantomallin soveltamisen lisäksi ORK:ssa on valmistunut sisäinen palvelutuotantomallin kehittämissuunnitelma. Sisäisen palvelutuotannon kehittämisen toteutus aloitetaan alkuvuodesta Palvelusopimusten ja budjetointiprosessin sekä TTS:n valmistelumenettelyjen tehostaminen ottaen huomioon henkilötyö- ja määräraharesurssit sekä VM:n säästötavoitteet Oikeusrekisterikeskuksen osalta. Palvelusopimusten, budjetointiprosessin sekä TTS:n valmistelumenettelyjä tehostettiin valmistelevasti ensimmäisellä puolivuotiskaudella mm. osallistumalla aktiivisesti tilaajaosaamisen kehittämiseen. ORK:n johdon työmenetelmien kehittämisen yhteydessä kehitettiin viraston sisäistä palvelusopimus-, budjetointi- sekä toiminta- ja taloussuunnitteluprosessin yhteensovittamista. ORK oli pilottina hallinnonalalla, kun ministeriön johdolla kehitettiin 4-vuotiskautista tulosohjausmallia, jolla tullaan korvaamaan ja tehostamaan aiempaa TTS-suunnittelua. 4. Rikosrekisterin kehittäminen niin, että sähköistä asiointia lisätään. Katso-palvelun käyttöönotto yhteisöasiakkaita varten ja kansalaisen asiointitilin käyttöönotto yksityisasiakkaita varten. Sähköinen asiointi rikosrekisteriin toteutettiin elokuussa lasten kanssa työskentelemään ryhtyvien ja opiskelijoiden rikostaustaotteiden hakemista varten. Yhteisöasiakkaiden Katso-palvelua ei ole toistaiseksi toteutettu rikosrekisteriin. 5. Valmistautuminen rikoshyötyä vastaavien, tuomioistuinten vahvistamien vahingonkorvauksien suorittamiseen valtion varoista. Korvausta haetaan Oikeusrekisterikeskukselta tuomioistuimessa nostettavan kanteen asemesta (ns. WinCapita-asiat). Korvaushakemuksia ns. WinCapita-asiaan liittyen on saapunut vuoden 2014 loppuun mennessä Korvausvaatimusten yhteismäärä on yli 23 miljoonaa ja vastaava määrä todennäköisesti saadaan perityksi menettämisseuraamuksina ja tullaan jakamaan korvauksen hakijoille. Kehittämistoiminnan ja jatkuvien palvelujen mittarit Kouluarvosanoilla arvioituna projektit saivat keskiarvoltaan arvosanan 8,6. Kysymykset koskivat projektien tiedotusta, projektipäällikön ammattitaitoa yleensä, kokousten järjestelyjä, muutostilanteiden hallintaa ja projektin työilmapiiriä. Palautteiden kysyminen versiopäivitysten laadusta aloitettiin edunvalvonnan, oikeusavun ja ulosoton järjestelmistä. Tulossopimuksessa palautteiden keskiarvon tavoitteeksi oli asetettu 2,5. Edunvalvonnan, oikeusavun ja ulosoton järjestelmien palautteiden osalta tulokseksi saatiin 3,4. Viranomaistoiminnan mittarit Käsittelyajoille asetetut tavoitteet saavutettiin. 31

32 Viranomaistoiminnan asiakastyytyväisyyden tulokseksi saatiin 4,03 (asteikolla 1-5). Sakoille ja korvauksille myönnetyn maksuajan pituus on yleisimmin 1-2 vuotta. Noin 70 % maksuaikapäätöksissä vahvistetuista maksusuunnitelmista on toteutunut kahden vuoden aikana. Eduskunnan oikeusasiamies on vuonna 2014 antanut Oikeusrekisterikeskuksen tiedoksi yhden päätöksen sen toimintaa koskevassa kanteluasiassa. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymisestä ovat liitteessä G Onnettomuustutkintakeskus Vuoden 2014 tulossopimuksessa on kiinnitetty erityistä huomioita Onnettomuustutkintakeskuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, tuotos- ja laadunhallintaan sekä henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseksi Onnettomuustutkintakeskuksen palvelukseen on vuonna 2014 palkattu viestintäpäällikkö. Virastolle on laadittu viestintäsuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Viraston ja oikeusministeriön yhteistyönä on valmisteltu suunnitelma poikkeuksellisten tapahtumien tutkinnalle. Tutkinnassa käytettäville analyysimenetelmille on määritetty periaatteet. Virasto on osallistunut syksyllä 2014 suuronnettomuusharjoitukseen. Tuotos- ja laadunhallinnassa on edetty suunnitelmallisesti. Tutkinnanjohtajan sekä raportoinnin hyödyntäminen turvallisuustutkinnan ohjauksessa ovat vakiintuneet. Kaikissa tutkinnoissa hyödynnetään sähköistä työskentelyalustaa ja etäkokouksia. Oikeusministeriön kanssa sovitulla tavalla tutkintatyön painotusta on siirretty virkamiestyön suuntaan. Työtapojen kehittämiseksi virasto on teettänyt selvityksen projektinhallinnan välineiden hyödyntämisestä turvallisuustutkinnassa. Sidosryhmät on kartoitettu ja niiden merkitys on arvioitu. Onnettomuustutkintakeskuksesta eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten tilalle on rekrytoitu uudet henkilöt ja heidät on perehdytetty työhönsä. Sisäinen koulutusjärjestelmä toimii toimintakäsikirjassa määritellyllä tavalla. Viraston työtyytyväisyys on hyvä. Viraston tulostavoitteita on kehitetty yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Uudet mittarit on otettu käyttöön vuoden 2015 tulossopimuksessa. 32

33 Taulukko. Onnettomuustutkintakeskuksen toiminnallinen tehokkuus Tavoite Toimintamenomäärärahan ( ) käyttö, Arviomäärärahan ( ) käyttö, Määrärahan käyttö yhteensä, Kokonaiskustannukset, Taloudellisuus 1, Tuottavuus 2 0,6 0,7 0,7 Taulukko. Onnettomuuskeskuksen tuotokset Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Vuonna 2011 voimaan tulleiden kansainvälisten säädösten ja turvallisuustutkintalain (525/2011) vuoksi tutkittavaksi tulleiden tapausten määrä on vähentynyt. Erityisesti pienten vesiliikenne- ja ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden sekä tasoristeysonnettomuuksien tutkinnat ovat vähentyneet. Tarkasteluvuoden aikana Onnettomuustutkintakeskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota tutkinnan kestoon. Erityisesti ilmailu- ja vesiliikenneonnettomuuksien keskeneräisiä tutkintoja on saatettu loppuun. Vuonna 2014 ei ole aloitettu yhtään turvallisuustutkintalain tarkoittaman poikkeuksellisen tapahtuman tutkintaa. Tarkempia tietoja 2014 aloitetuista ja valmistuneista tutkinnoista löytyy osoitteesta Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymisestä ovat liitteessä G. 1 Kustannukset aloitettua ja valmistunutta tutkintaa kohti 2 Htv per valmistunut tutkinta 33

34 3.2.3 Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä. Tehtävänä on myös ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistua tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Taulukko. Tietosuojavaltuutetun toimiston toiminnallinen tehokkuus Tavoite Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Toimintamenomäärärahan ( ) käyttö, % 2 % Kokonaiskustannukset, % Taloudellisuus, % 13 % Taloudellisuus heikkeni hieman eli ratkaisun yksikköhinta nousi edellisvuodesta 9, jääden kuitenkin pienemmäksi kuin tulossopimuksessa oli sovittu. Taulukko. Tietosuojavaltuutetun tuotokset ja laadunhallinta Tavoite Saapuneet asiat, kpl Vireillä olevat asiat, kpl Ratkaistut asiat, kpl Käsittelyaika, päivää Oikeudenloukkauksia koskevat lausuntopyynnöt / kaikki lausuntopyynnöt 45 % 54 % 50 % 50 % Kantelut / kaikki asiat 17 % 17 % 20 % 16 % Ohjauspyynnöt / kaikki asiat 46 % 41 % 50 % 45 % Oma-aloitteiset vireillepanot / kaikki ohjaus- ja toimenpidepyynnöt 4 % 4 % 11 % 1 % Annettujen lausuntojen määrä, kpl Oikeudenloukkauksia koskevien lausuntopyyntöjen ja kanteluiden osuus vireille tulleista asioista laski toimintavuonna edelleen tavoitteen mukaisesti. Lausuntopyyntöjen edellisvuoden vahva kasvu sen sijaan päättyi ja trendi kääntyi laskuun. Tulostavoite kuitenkin jopa ylitettiin, toisin kuin oma-aloitteisissa vireillepanoissa, joissa tavoite jäi saavuttamatta. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymisestä ovat liitteessä G. 34

35 3.2.4 Kriminaalipolitiikan instituutti Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Instituutin tavoitteena on tuottaa korkeatasoista ja riippumatonta tutkimustietoa tukemaan kotimaista ja kansainvälistä kriminaalipoliittista suunnittelua ja päätöksentekoa ja edistää julkista keskustelua. Instituutin toimintaa ohjaavat YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset. Tämän vuoksi määrällisiä tulostavoitteita ei ole ollut mielekästä asettaa. Taulukko. Kriminaalipolitiikan instituutin toiminnallinen tehokkuus Toimintamenomäärärahan ( ) käyttö, 1000 Kokonaiskustannukset, Tavoite Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen % 0 % % HEUNI:lle osoitettiin vuodelle 2014 yhteensä euron määräraha. Lisäksi instituutti hankki ulkopuolista rahoitusta kotimaasta ja ulkomailta. Vuonna 2014 ulkopuolisen rahoituksen osuus toiminnan rahoituksesta oli runsas 24 %. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymisestä ovat liitteessä G Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa korkeatasoista ja riippumatonta rikollisuutta ja oikeusoloja koskevaa tieteellistä tutkimustietoa, joka on omiaan hyödyttämään oikeus- ja kriminaalipoliittista suunnittelua ja päätöksentekoa sekä julkista keskustelua. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta suuntautuu lainvalmisteluun ja muuhun yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon, kansalaisyhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tiedeyhteisöön ja tutkimukseen. Tutkimustoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat pääosin välillisiä. Tutkimuksen vaikuttavuudessa kyse on tiedon läpäisykyvystä, sen tehokkaasta levittämisestä sekä päätöksentekojärjestelmän kyvystä vastaanottaa ja käyttää sille tarjottua tietoa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuottamaa tutkimustietoa julkaistaan tieteellisissä julkaisusarjoissa, lehtiartikkeleissa, laitoksen www-sivuilla, erilaisissa koulutustilaisuuksissa, esitelmissä ja seminaareissa. Laitoksen tutkijoiden osallistuminen erityisesti oikeusministeriön suunnitteluelinten toimintaan kanavoi tietoa lainvalmistelun, strategisen suun- 35

36 nittelun ja päätöksenteon tarpeisiin. Laitoksen julkaisema tutkimustieto kanavoituu median kautta myös osaksi yleistä oikeuspoliittista kansalaiskeskustelua. Taulukko. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuotokset (kolmen vuoden keskiarvo) Tulossopimus tavoite Vertailu vuosiin Julkaisujen määrä, kpl % Esitelmien määrä, kpl % Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos saavutti vuodelle 2014 tuotoksia koskevat tulostavoitteensa. Tuotosten määrä on jonkin verran aikaisempaa alhaisempi, koska laitoksen rahoitusta ja valtion tutkimuslaitosuudistusta koskevan epävarmuuden vuoksi toimintaa on hieman supistettu, eikä määräaikaisia projektitutkijoita ole palkattu yhtä paljon kuin aiemmin. Tutkimuslaitoksen tutkijat pitivät kertomusvuonna 55 esitelmää tai alustusta, 30 kotimaassa ja 24 kansainvälisissä seminaareissa. Lisäksi 16 eri luentosarjalla pidettiin yhteensä 68 luentokertaa. Taulukko. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnallinen tehokkuus Toimintamenomäärärahan ( ) käyttö, Tavoite Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen % 9 % Kokonaiskustannukset, % Taulukko. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tavoite Muutos 2012 / 2013 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, muilta virastoilta saatu rahoitus % EU:lta saatu rahoitus % muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus % Tuotot yhteensä % Hankkeiden kokonaiskustannukset, % Ylijäämä (+) / alijäämä ( ) Kustannusvastaavuus-% 47 % 38 % 37 % Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kokonaisrahoituksesta 76 % koostuu budjettirahoituksesta ja 24 % ulkopuolisten tutkimussopimusten kautta tulevasta rahoituksesta. 36

37 Taulukko. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen taloudellisuus ja tuottavuus Taloudellisuus Tuottavuus Tuotokset euroa / julkaisu euroa / htv julkaisua / htv julkaisut ja kirjoitukset, kpl , , , , , , ,6 70 Tulossopimuksen tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteita ei täysin saavutettu. Vuonna 2014 julkaistiin 3,6 kirjoitusta henkilötyövuotta kohden, kun tavoitteeksi oli asetettu 3,8 4,2 kirjoitusta. Yhden julkaistun kirjoituksen hinta vuonna 2014 oli noin euroa, jonka on noin euroa enemmän kuin vuonna Vuonna 2014 tutkimuslaitoksen toimintaympäristö oli erityisen haasteellinen, koska osa laitoksen henkilöstöresursseista oli toimintavuoden aikana sidottu toimenpiteisiin, joilla valmisteltiin laitoksen siirtoa osaksi Helsingin yliopistoa alkaen. Tutkimuslaitoksen tuottavuutta ja taloudellisuutta mitataan tuotettujen julkaisujen lukumäärän avulla. Merkittävä osa toiminnasta ja sen tuloksista kanavoituu ja ilmenee muiden, ei mitattavissa olevien mittareiden muodossa. Esitetyt mittarit antavat mahdollisuuden trenditarkasteluihin. Pienelle laitokselle on tyypillistä tuotosten määrän voimakas vuosittainen vaihtelu. Tutkimustoiminnalle tyypillisiä ovat pitkäkestoiset projektit, jotka pisimmillään kestävät useita vuosia. Esitetyt tunnusluvut voivat vuosittain vaihdella julkaisuaikatauluista riippuen. Sen vuoksi mielekäs tarkastelutapa on esimerkiksi kolmen vuoden keskiarvo tuotoksissa. Erilaiset julkaisut eivät ole vaikuttavuudeltaan tai sivu- tai työmäärältään yhteismitallisia, eivätkä näin ollen täysin vertailukelpoisia. Tämä vaikeuttaa sekä laitoksen oman toiminnan ajallista tarkastelua että vertailua eri tutkimuslaitosten välillä. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymisestä ovat liitteessä G. 37

38 3.3 Tuomioistuimet Tuomioistuinten vaikuttavuus Tuomioistuinten toiminnan vaikuttavuuden kannalta keskeistä on, että oikeusturvan saatavuus toteutuu - myös ajallisesti. Vuoden 2014 talousarvioesityksen mukaan oikeudenkäyntien pituuteen vaikuttaa se, miten voimavarat on kohdennettu ja miten tehokkaasti niitä käytetään. Yksikkökoon kasvun myötä yksiköiden välisiin kohdennusongelmiin liittyvät seikat vähenevät, jolloin resursoinnista johtuvat alueelliset käsittelyaikaerot muodostuvat todennäköisemmin kohtuullisiksi. Samalla paranee suurempien yksiköiden mahdollisuus organisoida toimintansa tehokkaaksi muun muassa yleis- ja erityisosaamista syventämällä. Oikeudenkäyntien kokonaiskestosta tulee ottaa riittävästi vastuuta kaikissa vaiheissa, jotta kokonaiskäsittelyajat eivät pitkittyisi. Kussakin oikeusasteessa tavoitteena oli pitää käsittelyajat kohtuullisina muun muassa kiinnittämällä huomiota tuomioistuimessa yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrään. Tavoitteena oli myös estää asioiden kokonaiskeston pitkittymistä. Vuonna 2014 tavoitteena oli, että alueelliset käsittelyaikaerot ovat kohtuullisia. Yksittäisen tuomioistuimen keskimääräisen käsittelyajan ei tulisi poiketa merkittävästi koko maan keskiarvosta. Hovioikeuksissa poikkeama oli 1,1 kuukautta vuonna 2013 (1,5 kk v. 2013). Pisin keskimääräinen käsittelyaika hallinto-oikeuksien osalta poikkesi 1,3 kuukautta (2,2 kk v.2013) koko maan keskiarvosta. Erotus oli pienempi kuin edellisenä vuonna, joten tavoite erojen lyhentämiseksi saavutettiin. Käräjäoikeuksien osalta oikeusturvan ajallisen saatavuuden alueellista tasa-arvoa kuvaava tavoite oli, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ylitä maan keskiarvoa yli kolmella kuukaudella. Kaikkien käräjäoikeuksien keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 4,1 kuukautta. Helsingin käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika oli 8,4 kuukautta, joten tavoite ei toteutunut. Oikeusministeriön säännönmukaisessa seurannassa on käsittely- ja vireilläoloaikojen jakautumat eri aikaväleille. Tällainen tarkastelu on hyödyllistä, kun arvioidaan eri yksiköiden kulloistakin tilannetta ja voimavaratarpeita. Kaikille seurattaville tiedoille ei kuitenkaan aseteta tavoitteita valtion talousarvioesityksessä tai tulossopimuksessa. Tulosohjauksessa varsinaisia tavoitteita on asetettu lähinnä pitkään viipyneiden juttujen osuuden vähentämiseksi. Kansallisen lainsäädännön perusteella viivästymisistä päättää asiaa käsitellyt tuomioistuin. Valtiokonttori ei vielä vuonna 2014 maksanut yhtään tuomioistuimen päätökseen perustuvaa viivästymishyvitystä. Viivästymisistä hyvitettiin yhteensä noin euroa vuonna Viivästymisten hyvittäminen tuli lainsäädäntömuutoksen myötä mahdolliseksi myös hallintotuomioistuimissa jälkeen tuomioistuimessa vireille tulleiden asioiden osalta. Hallintotuomioistuimista ei ole vielä tullut viivästymisen hyvittämistä koskevia päätöksiä. Alueellisissa hallinto-oikeuksissa oli vireillä noin yli vuoden vireillä ollutta asiaa vuoden 2014 lopussa. Vireillä olevien asioiden juttukanta on vanhaa, joten potentiaalisia viivästymishyvitystapauksia on huomattavan paljon. 38

39 Rikosasioissa prosessin kohtuuton kesto hyvitetään rikoksesta tuomitulle ensisijaisesti lieventämällä rangaistusta, joten viivästymisten hyvittämistä koskevan lain perusteella tuomitut korvaukset eivät anna kokonaiskuvaa viivästymisistä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsiteltäväksi päätyvät viivästyksiä koskevat asiat eivät myöskään enää indikoi viivästyneiden asioiden lukumääriä. EIT ei ota tutkittavaksi tapauksia, joissa oikeudenkäynnin ylipitkä kesto on kansallisella tasolla asianmukaisesti hyvitetty tai joissa asianosainen on jättänyt käyttämättä mahdollisuuden sellaisen hyvityksen saamiseen. Vuonna 2014 EIT antoi kaksi (yksi v. 2013) Suomea koskevaa ratkaisua, joissa oli kyse oikeudenkäynnin kestosta Tuomioistuinten toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta KORKEIN OIKEUS Korkeimman oikeuden kokonaisasiamäärä kasvoi noin 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 saapui yhteensä asiaa. Saapuneista asioista suurin osa oli valituslupahakemuksia, joita tuli vireille yhteensä Valituslupahakemuksista eli 55 prosenttia koski siviiliasioita, joita ovat riita-asiat, vakuutusasiat ja maaoikeusasiat. Rikosasioita koskevia hakemuksia saapui eli 45 prosenttia valituslupahakemuksista. Valituslupahakemusten lisäksi korkeimmassa oikeudessa tuli vireille purku- ja kanteluasioita (224), toisen asteen valitusasioita (40) sekä eräitä muita asioita. Hovioikeuden jatkokäsittelylupaa koski 277 asiaa. Ennakkopäätösvalituksesta oli kyse 19 asiassa. Korkein oikeus antoi 122 valituslupaa vuonna Samana vuonna tai aiemmin valitusluvan saaneissa asioissa korkein oikeus antoi 136 asiaratkaisua. Kuva. Korkeimman oikeuden asiamäärien kehitys vuosina Saapuneet Ratkaistut Vireillä

40 Taulukko. Korkeimman oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat % Ratkaistut asiat % 1 % Vireillä olevat asiat % Myönnetyt valitusluvat % Asiaratkaisut valituslupa-asioissa % -9 % Julkaistut ratkaisut % -6 % Toimintamenot, 1000 euroa % -5 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % -11 % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv ,2-1,6 Tuottavuus, ratk.asia/htv % 3 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia % -5 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk * Valituslupahakemukset 5,1 4,8 5,0 5,0 4,8 0,0-0,2 * Asiaratkaisut 17,5 19,9 17,0 17,0 21,1 1,2 4,1 Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Keskimääräinen käsittelyaika oli 21,1 kk asiaratkaisuissa ja 4,8 kk hylätyissä valituslupa-asioissa. Vuotta 2014 koskeva käsittelyaikatavoite asiaratkaistuissa oli 17 kk ja valitusasioissa 5 kk. Asiaratkaistuista 136 valituslupa-asioista pisimpään kestänyttä asiaa käsiteltiin lähes 3,8 vuotta. Pisimmät käsittelyajat vaikuttavat merkittävästi keskimääräisen käsittelyajan muodostumiseen. Asiaratkaistuista asioista kahdeksan kesti yli kolme vuotta ja 41 yli kaksi vuotta. Korkein oikeus antaa vuosittain hieman yli 100 oikeuskäytäntöä ohjaavaa ennakkopäätöstä. Näissä asioissa käsittelyaika voi muodostua pitkäksi muun muassa sen vuoksi, että asia odottaa toisen pilottijuttuna käsiteltävän prejudikaatin antamista tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävänä olevan sellaisen asian ratkaisemista, jolla on liittymäkohta korkeimmassa oikeudessa vireillä olevaan asiaan. Korkeimman oikeuden keskimääräinen käsittelyaika kaikissa asioissa yhteensä oli kohtuullinen 6,6 kuukautta. Korkein oikeus saavutti toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui asiaa eli lähes sata asiaa enemmän kuin vuonna Hallinto-oikeuksien päätöksiä koskevia valituksia saapui 3 755, mikä on 89 prosenttia korkeimman hallinto-oikeuden asioiden yhteismäärästä. Markkinaoikeuden päätöksiä koskevia valituksia oli 120. Valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä valitettiin 94 asiassa ja muiden viranomaisten päätöksistä 232 asiassa. 40

41 Suurimpia asiaryhmiä olivat ulkomaalaisasiat (23 prosenttia), sosiaali- ja terveydenhuolto (19 prosenttia) ja verot (14 prosenttia). Kuva. Korkeimman hallinto-oikeuden asiamäärien kehitys vuosina Taulukko. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat % Ratkaistut asiat % 10 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot, 1000 euroa % -3 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv Tuottavuus, ratk.asia/htv % 10 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia % -12 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,8 12,2 11,0 12,0 11,3-0,9-0,7 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi asioita tavoitetta enemmän ja enemmän kuin niitä saapui. Keskimääräinen käsittelyaika lyheni hieman. Asioista 30 prosenttia ratkaistiin alle 6 kuukaudessa ja 40 prosenttia yli 12 kuukaudessa. Ratkaistuista asioista 6 prosentissa muutoksenhaun alaista päätöstä muutettiin tai asia palautettiin alemmalle tuomioistuimelle tai viranomaiselle, sen lopputulosta ei muutettu, mutta perustelut muuttuivat 14 prosentissa, hakemus hylättiin 5 prosentissa ja päätöstä ei muutettu 23 prosentissa ratkaistuista asioista. Muutoksenhakemus jätettiin tutkimatta tai hakemus raukesi 6 prosentissa ratkaistuista asioista ja hylättiin 42 prosentissa asioista. Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi 41

42 osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot olivat yhteensä lähes 10,7 milj. euroa vuonna 2014 ja alenivat edelliseen vuoteen verrattuna noin kaksiprosenttia. Korkein hallinto-oikeus saavutti toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet. HOVIOIKEUDET Hovioikeuksiin saapui asiaa, joka on noin 500 asiaa enemmän kuin vuonna Saapuneista asioista rikosasioita oli 63 prosenttia ja 37 prosenttia muita asioita. Hovioikeudet antoivat yhteensä ratkaisua. Vireillä olevia asioita oli noin 200 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva. Hovioikeuksien asiamäärien kehitys vuosina Saapuneet Ratkaistut Vireillä Vuoden lopussa vireillä olevia asioita oli 47 prosenttia suhteessa koko vuoden aikana saapuneisiin asioihin. Yli vuoden vireillä olleita asioita oli 310 eli 6 prosenttia vireillä olevista asioista. Jatkokäsittelylupaa koskevat säännökset tulivat voimaan vuoden 2011 alussa. Jatkokäsittelylupasäännöksiä sovellettiin koko asiaan asiassa eli 36 prosentissa kaikista annetuista ratkaistuista. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty asiassa, eli lupaa edellyttävistä asioista 51 prosentissa (49 % v. 2013) jatkokäsittelylupa evättiin. Keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta vuonna 2014, joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Rikosasioissa kesto oli 5,6 kuukautta ja riita-asioissa 7,0 kuukautta. Alle kuudessa kuukaudessa ratkaistiin 60 prosenttia asioista. Vanhojen, yli vuoden käsiteltyjen asioiden, osuus oli 11 prosenttia ratkaistuista asioista. Esittelyssä ratkaistut asiat viipyivät 4,4 kuukautta ja pääkäsittelyssä ratkaistut asiat 9,6 kuukautta. Jatkokäsittely- 42

43 säännösten perusteella ilman valituslupaa jääneissä asioissa käsittelyaika oli 2,0 kuukautta. Vaasan hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,9 kuukautta eli maan pisin. Se oli 1,1 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Alueellisten erojen tasoittamiseksi hovioikeuksien voimavaroja on uudelleenkohdennettu ja voimaan tullut hovija hallinto-oikeuksien rakenneuudistus loi entistä paremmat edellytykset kohdentaa voimavarat tarkoituksenmukaisesti. Pääkäsittelyssä oli yhteensä asiaa ja matkakäräjät järjestettiin yhteensä 442 asiassa. Ratkaisuja oli yhteensä asiaa, joten pääkäsittelyssä olleita asioita oli 29 prosenttia suhteessa ratkaisuihin. Hovioikeuskohtaisesti tarkasteltuna pääkäsittelyjä suhteessa ratkaisuihin oli Rovaniemen hovioikeudessa 20 % ja muissakin hovioikeuksissa alle 35 %. Kaikkien hovioikeuksien osalta pääkäsittelyssä olleista asioista 15 prosenttia käsiteltiin matkakäräjillä. Suurimmat matkakäräjien osuudet olivat Rovaniemen hovioikeudessa (49 %) ja Vaasan hovioikeudessa (50 %). Osa hovioikeuksien ratkaisemista asioista oli niin laajoja, että niiden istuntokäsittely kestää jopa yli 8 tuntia. Vuonna 2014 ratkaistuista asioista 306 asiassa (3 %) oli yli 8 tuntia kestänyt pääkäsittely. Näiden osuus kaikista ratkaistuista asioista vastasi suunnilleen edellisenä vuonna toteutunutta. Vuonna 2014 pitkään käsiteltyjen asioiden osuus hovioikeuden ratkaisemista asioista oli samaa suuruusluokkaa kaikissa hovioikeuksissa ja vaihteluväli oli 2 4 prosenttia kaikista ratkaistuista asioista. Kaikista vuoden 2014 aikana ratkaistuista asioista pisin pääkäsittely oli Helsingin hovioikeuden ratkaisemassa asiassa, jossa palvelusopimusta koskevaa riita-asiaa käsiteltiin pääkäsittelyssä yhteensä 125 tuntia. Vuonna 2014 hovioikeuksien ratkaisuilla käräjäoikeuden päätösten perusteluja ja lopputulosta muutettiin tai asia palautettiin yhteensä 27 prosentissa niistä asioista, joista oli haettu muutosta hovioikeudessa. Niiden päätösten osuus, joissa käräjäoikeuden ratkaisua ei muutettu tai muutettiin vain perusteluja taikka muutos koski vain ratkaisun epäoleellista osaa, oli 42 prosenttia. Muita ratkaisuja olivat muun muassa: ei jatkokäsittelylupaa, jäänyt sillensä ja jätetty tutkimatta. Taulukko. Hovioikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat % 4 % Ratkaistut asiat % 1 % Vireillä olevat asiat % -1 % Työmäärä (* % Toimintamenot, 1000 euroa % -2 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv ,5-11,8 Tuottavuus, ratk.asia/htv( * % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia (* % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,0 5,8 6,0 5,8 5,8 0,0 0,0 43

44 *) Tuottavuus- ja taloudellisuustunnusluvut on laskettu aiemmin asiamäärän perusteella. Vuodesta 2014 lähtien on käytetty työmäärää, jossa on otettu painokertoimien avulla huomioon asiaryhmien välinen työmääräero. Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Hovioikeuksien toimintamenoihin käytettiin vuonna 2014 yhteensä 39,3 milj. euroa ja menot pienenivät noin 1,4 milj. euroa edellisestä vuodesta. Hovioikeuksien työtilastoissa keskeisenä ovat kokonaisasiamäärät, jotka eivät kuvasta juttukannan työläyttä ja vaativuutta. Näin ollen voimavarojen mitoitusta ja kohdentamista ei ole tehty pelkästään kokonaisasiamäärien perusteella. Työmäärää arvioidaan vuodesta 2014 lukien eri asiaryhmien väliset työmääräerot huomioon ottavalla painotetulla työmäärällä, jossa on lisäksi otettu huomioon poikkeuksellisten pitkien pääkäsittelyjen ja matkakäräjien työllistävä vaikutus. Hovioikeudet saavuttivat toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet Hovioikeuskohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen käyvät ilmi liitteestä A. HALLINTO-OIKEUDET Hallinto-oikeuksiin vuonna 2014 saapuneiden asioiden määrä laski noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna pääosin ympäristö- ja veroasioiden vähenemisen vuoksi. Asioista 30 prosenttia oli sosiaali- ja terveydenhuoltoasioita ja 11 prosenttia veroasioita. Ulkomaalaisasioiden osuus oli 17 prosenttia, 13 prosenttia oli taloudelliseen toimintaan, mukaan lukien liikenteeseen ja viestintään, liittyviä asioita. Rakentamisasioiden osuus oli 6 prosenttia ja ympäristöasioiden 6 prosenttia. 44

45 Kuva. Hallinto-oikeuksien asiamäärien kehitys vuosina Ratkaistujen asioiden määrä väheni kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja vireillä olevien asioiden määrä kasvoi 5 prosenttia. Hallinto-oikeuksien niin sanottuja kevennettyjä kokoonpanoja koskeva laki (675/2006) tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Yhden jäsenen kokoonpanossa ratkaistiin 18 prosenttia ja kahden jäsenen kokoonpanossa 32 prosenttia asioista eli kevennetyissä kokoonpanoissa lähes puolet asioista. Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,0 kuukautta. Pisimpään viipyivät ympäristöä (12,2 kk), verotusta (11,4 kk), ja itsehallintoa (10,3 kk) koskevat valitukset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioissa käsittelyaika oli keskimäärin 4,8 kuukautta. Oikeusministeriön erityisseurannassa olevien lastensuojeluasioiden keskimääräinen käsittelyaika (6,1 kk) kasvoi edellisvuodesta 0,6 kuukautta. Yhteiskunnallisesti merkittävien kaava-asioiden käsittelyaika oli 11,2 kuukautta. Asemakaava-asiat viipyivät hallinto-oikeuksissa 8,7 kuukautta. Ulkomaalaisasioiden käsittelyaika oli 9,3 kuukautta. Käsittelyajat vaihtelivat paitsi asiaryhmittäin myös hallinto-oikeuksien välillä. Keskimääräinen käsittelyaika oli Turun hallinto-oikeudessa 5,9 kuukautta ja Vaasan hallintooikeudessa 9,3 kuukautta. Alueelliset käsittelyaikaerot pienenivät edellisestä vuodesta. Pisin keskimääräinen käsittelyaika poikkesi koko maan keskiarvosta 1,3 kuukautta. Hallinto-oikeuksien työmäärää kuvaava mittaristo otettiin käyttöön vuodesta 2014 lukien. Mittaristoon perustuva työmääräarvio voidaan jatkossa ottaa huomioon yhtenä tekijänä voimavarojen kohdentamisessa ja siten edesauttaa myös hallintotuomioistuinten välisten käsittelyaikaerojen supistamista. Asioista 43 prosenttia ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa ja vanhoja, yli vuoden viipyneitä asioita oli 24 prosenttia ratkaistujen asioiden kokonaismäärästä. Vuoden lopussa oli yli vuoden vireillä ollutta asiaa, kun vuotta aiemmin niitä oli Yli vuoden vireillä olleita asioita oli 12 prosenttia kaikista vireillä olleista asioista. Hallintooikeuksien suullisten käsittelyjen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 19 prosenttia. Suullinen käsittely järjestettiin 508 asiassa ja katselmus 32 asiassa. Kaikista suullisista käsittelyistä 79 prosenttia järjestettiin lastensuojeluasioissa. 45

46 Hallinto-oikeuksien ratkaisuista noin 20 prosenttia johti muutoksenhaun kohteena olleen päätöksen muuttamiseen tai päätöksen palauttamiseen päätöksen tehneelle viranomaiselle. Eniten muutettiin ympäristöasioita (36 prosenttia), veroasioita (24 prosenttia) ja rakennusasioita (23 prosenttia). Tutkimatta jätettiin noin 12 prosenttia asioista. Muutoksenhaku hallinto-oikeuksien päätöksistä on pysynyt vakaana. Vuosittain noin 19 prosentissa päätöksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on puolestaan muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä noin 5 prosentissa valituksenalaisista päätöksistä. Taulukko. Hallinto-oikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat % Ratkaistut asiat % -5 % Vireillä olevat asiat % Työmäärä (* % Toimintamenot, 1000 euroa % 0 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv Tuottavuus, työmäärä/htv (* ,4 73,8-1 % Taloudellisuus, euroa/työmäärä (* % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,7 7,9 7,5 8,3 8,0 0,1-0,3 *) Tuottavuus- ja taloudellisuustunnusluvut on laskettu aiemmin asiamäärän perusteella. Vuodesta 2014 lähtien on käytetty työmäärää, jossa on otettu painokertoimien avulla huomioon asiaryhmien välinen työmääräero. Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Hallinto-oikeuksien toimintamenot olivat vuonna 2014 yhteensä noin 34,2 milj. euroa, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Taloudellisuustavoite on asetettu toimintamenoperusteisesti. Tuottavuus- ja taloudellisuusluvut on aiemmin laskettu suhteessa ratkaistujen asioiden määrään. Vuodesta 2014 lähtien tunnuslukujen laskennassa käytetään työmäärää, jonka määrittelyssä on otettu painokertoimien avulla huomioon eri asiaryhmien välinen työmääräero. Hallinto-oikeudet saavuttivat toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet. Tulostavoitteiden toteutuminen hallinto-oikeuskohtaisesti käy ilmi liitteestä B. 46

47 KÄRÄJÄOIKEUDET Käräjäoikeuksiin saapui yhteensä asiaa eli 14 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käräjäoikeuksien työmäärään vaikuttaa keskeisesti rikosasioiden määrä. Vuonna 2014 käräjäoikeuksiin saapui rikosasiaa, eli asiamäärä oli noin kaksi prosenttia edellisvuotta pienempi. Kokonaisasiamäärän vähentyminen vuonna 2014 johtui suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden summaaristen riita-asioiden vähentymisestä. Summaarisia asioita saapui eli noin asiaa (-19 %) edellisvuotta vähemmän. Summaaristen asioiden määrän kasvu on taittunut, mutta asiamäärä on siitä huolimatta korkea. Vuonna 2006 saapuneita summaarisia asioita oli noin asiaa, joten asiamäärä on yli kaksinkertainen muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Kuva. Rikos- ja siviiliasiat käräjäoikeuksissa vuosina Saapuneet Ratkaistut Vireillä Taulukko. Käräjäoikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat % -13 % Ratkaistut asiat % -12 % * Rikosasiat % -6 % * Laajat riita-asiat % -11 % * Summaariset asiat % -14 % Vireillä olevat asiat % -9 % Työmäärä (* % Toimintamenot, 1000 euroa % 1 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Lautamiesmenot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv Tuottavuus, työmäärä/htv (* % Taloudellisuus, euroa/työmäärä (* % 47

48 Keskimääräinen käsittelyaika, kk * Rikosasiat 3,6 4,0 3,6 3,9 4,1 0,1 0,2 * Laajat riita-asiat 8,8 11,4 8,5 13,1 10,1-1,3 3,0 * Summaariset asiat 2,4 2,5 2,4 2,6 2,5 0,0-0,1 * Velkajärjestelyasiat 5,7 5,9 5,5 5,8 5,8-0,1 0,0 Toimintamenoissa on mukana toimintakertomusvuoden aikana toteutunut toimintamäärärahan käyttö. Kustannustiedoissa investointihankinnat ajoittuvat eri vuosille poistojen muodossa. Kustannuksissa on mukana myös virastojen omien tukitoimintojen lisäksi osuus kunkin virastoryhmän yhteisistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintokustannuksista. Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Käräjäoikeuksissa käsiteltävien asioiden keskimääräinen työmäärä vaihtelee merkittävästi asiaryhmittäin ja asioiden kokonaismäärä ei kuvaa luotettavasti työmäärää. Tästä syystä työmäärää arvioidaan laskennallisena lukuna siten, että ratkaistujen asioiden lukumäärä on kerrottu kunkin asiaryhmän keskimääräistä vaativuutta kuvaavalla painokertoimella. Vuodesta 2014 lukien painokertoimia on tarkistettu ja työmäärälaskennassa otetaan huomioon myös pitkät pääkäsittelyt, matkakäräjät ja laajennettujen kokoonpanojen käyttö. Vuonna 2014 tuomarien istunnossa ratkaisemia siviiliasioita oli ja rikosoikeudellisissa asioissa istunnossa tehtyä asiaratkaisua, eli istuntoasioita oli yhteensä keskimäärin 77 asiaa tuomaria kohti vuodessa. Suurin osa istunnossa ratkaistuista asioista on rikosasioita, joten tuomarien istuntoasioiden lukumäärään niillä on keskeinen vaikutus. Rikosasioiden laajuus vaihtelee merkittävästi. Tiettyjä massajuttuja voi käsitellä yli kymmenen yhden istuntopäivän aikana ja toisissa asioissa ei edes kymmenen istuntopäivää riitä yhden asian käsittelemiseksi loppuun. Pakkokeinoasiat pois lukien lainkäyttöhenkilöä kohti oli keskimäärin 42 istuntopäivää vuodessa. Vaihteluväli oli Vähiten asioita oli Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa ja eniten Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Helsingin käräjäoikeuden istuntopäivien lukumäärä lainkäyttöhenkilöä kohti oli 39, eli lähes yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2014 käräjäoikeuksissa oli palkattuna hallinnonalan omalla rahoituksella1 915 henkilötyövuotta, mikä vastaa edellisenä vuonna toteutunutta. Henkilöstöä oli tulostavoitetta enemmän. Tämä selittyy pääosin sillä, että tulostavoitteiden asettamisen jälkeen talousarviovalmistelussa kohdennettiin lisämääräraha ruuhkautuneiden tuomioistuinten toimintaan. Tällä rahoituksella voitiin tuomioistuimiin osoittaa lisähenkilöstöä. Toteutuneet henkilötyövuodet on esitetty käräjäoikeuksittain liitteessä C. Toimintamenot vuonna 2014 olivat 139,5 milj. euroa. Tavoite toimintamenojen tasoksi oli 138,8 milj. euroa, joten toteuma poikkesi 0,5 prosenttia arvioidusta. Muutos edellisestä vuodesta oli 1,2 prosenttia. Taloudellisuutta kuvaava tunnusluku oli 632 eli tulossopimustavoitetta ei saavutettu. Taloudellisuustavoite on asetettu toimintamenoperusteisesti. Käräjäoikeudet eivät saavuttaneet toiminnalliselle tehokkuudelle asetettuja tuottavuusja taloudellisuustavoitteita. Käräjäoikeuskohtaiset tunnusluvut on esitetty liitteessä C. 48

49 Seuraavassa on lähemmin arvioitu tuloksellisuutta asiaryhmittäin. Rikosasiat Vuonna 2014 saapuneiden rikosasioiden ja muiden rikosoikeudellisten asioiden 3 sekä pakkokeino- ja sakon muuntoasioiden määrä oli asiaa ( v. 2013). Rikosasioita saapui ja ratkaistiin , joista varsinaisia asiaratkaisuja oli Vuonna 2014 rikosasioita saapui noin 900 asiaa (-2 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kappalemääräisesti eniten vähennystä oli pahoinpitely ja törkeää rattijuopumusta koskevissa asioissa. Yleisimmät rikosasianimikkeet olivat liikenne- ja törkeät rattijuopumusasiat. Vaikka asiat vähenivät edelleen näissä asianimikkeissä, niitä oli yhteensä yli asiaa. Koko maan kaikista varsinaisista rikosasioista noin 13 prosenttia saapui Helsingin käräjäoikeuteen, jonka asiamäärä väheni noin 700 asialla vuodesta 2013, jolloin puolestaan asioita saapui noin asiaa vähemmän kuin vuonna Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 4,1 kuukautta eli 0,2 kuukautta tavoitetta pidempi. Käsittelyaika oli alle 3 kuukautta kuudessa käräjäoikeudessa. Käsittelyaika oli 4 kuukautta tai pidempi seitsemässä käräjäoikeudessa, joista kolme on pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksia (Espoossa 5,6 ja Helsingissä 8,4 sekä Vantaalla 4,3 kuukautta). Käsittelyajan keskiarvo on laskettu kaikista asiaratkaistuista rikosasioista. Kolme vanhinta Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2014 ratkaistua rikosasiaa olivat tulleet vireille vuonna 1998, joten niiden käsittelyaika oli yli 15 vuotta. Tavanomaisesti huomattavan pitkä käsittelyaika johtuu sellaisista seikoista, joihin tuomioistuin ei voi vaikuttaa - esimerkiksi vastaaja pakoilee. Käräjäoikeuksien pisimmät käsittelyajat muodostuvat tavanomaisesti asioissa, jotka on voitu ratkaista vasta asioiden vanhentumisajan täytyttyä. Näiden asioiden käsittelyaika nostaa keskimääräistä käsittelyaikaa. Tavoitteena oli, ettei yhdenkään käräjäoikeuden käsittelyaika ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Helsingin käräjäoikeudessa rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli maan pisin ja se oli 4,3 kuukautta koko maan keskiarvo pidempi. Näin ollen tavoite pisimmän ja koko maan keskiarvon erotuksen osalta ei toteutunut. Tavoitteena oli myös, että rikosasioista puolet käsitellään alle kahdessa kuukaudessa. Tavoite ei toteutunut koko maan osalta, sillä 42 prosenttia rikosasioista ratkaistiin alle kahdessa kuukaudessa. Käräjäoikeuksittain tarkasteltuna 21 käräjäoikeutta ei saavuttanut valtakunnallista tavoitetta. Yli 9 kuukautta käsiteltyjen asioiden osuus oli koko maan osalta kahdeksan prosenttia, eli tavoitteena ollutta 10 prosenttia parempi. Helsingin käräjäoikeudessa yli 9 kk vanhoja asioita oli 24 prosenttia ratkaistuista rikosasioista, mikä oli koko maan suurin luku. Vuoden 2014 lopussa oli yli 12 kuukautta vireillä ollutta rikosasiaa. Vanhojen asioiden osuus oli 16,0 prosenttia kaikista vireillä olleista rikosasioista. 3 Muita rikosoikeudellisia asioita ovat ajokieltoasian tuomioistuinkäsittely, rikesakon vastustaminen, yhdyskuntapalvelun muunto, liiketoimintakieltoasia, lähestymiskieltoasia, nuorisorangaistuksen muunto ja vangin muutoksenhakuasia. 49

50 Sakon muuntoasioita saapui eli noin 400 asiaa vuotta 2013 enemmän. Saapuneiden pakkokeinoasioiden määrä väheni noin 1200 asialla edellisestä vuodesta ja oli Muiden rikosoikeudellisten asioiden määrä oli asiaa. Kappalemääräisesti merkittävin nimike tässä asiaryhmässä ovat lähestymiskieltoasiat, joita vuonna 2014 saapui Näistä perheen sisäisiä lähestymiskieltoasioita oli 134 asiaa. Kaikkien saapuneiden rikosasioiden asiarakenne on kuvattu liitteessä D. Vuoden 2014 aikana ratkaistuista rikosasioista haettiin muutosta noin asiassa, joten 10 prosentissa asioista haettiin muutosta eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Käräjäoikeuksittain tarkasteltuna rikosasioiden muutoksenhakuosuus oli kertomusvuonna 4,9 14,7 prosenttia. Muissa rikosoikeudellisissa asioissa on alle 400 valitusta vuodessa, joten näissä asioissa muutoksenhakuosuus jää muutamaan prosenttiin. Vähäiset rikosasiat voidaan vastaajan suostumuksella ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta kirjallisessa menettelyssä. Vuonna 2014 kirjallisessa menettelyssä ratkaistiin yhteensä rikosasiaa. Kirjallisessa menettelyssä ratkaistujen asioiden osuus kaikista rikosasioiden asia- ja käsittelyratkaisuista oli 33 prosenttia. Käräjäoikeuksittain tarkasteltuna kirjallisen menettelyn osuus vaihteli 12 prosentista 48 prosenttiin. Kirjallisen menettelyn osuuksissa olevat erot johtuvat osin asiarakenne-eroista. Rikosasioiden kirjallinen käsittely soveltuu tyypillisesti liikenteeseen liittyvien rikosasioiden käsittelyyn. Liikennejuopumus- ja muiden liikennerikosten osuus koko maan varsinaisten rikosasioiden juttukannasta on 36 prosenttia. Tällä on keskeinen vaikutus siihen, miten suuri osa asioista ylipäätään soveltuu kirjalliseen menettelyyn. Helsingin käräjäoikeudessa sekä liikennettä koskevien asioiden osuus (24 prosenttia) että kirjallisen menettelyn osuus (12 prosenttia) kaikista rikosasioista ovat merkittävästi maan keskiarvoa pienempiä. Kirjallisesti ratkaistujen rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 1,9 kuukautta eli huomattavasti lyhyempi kuin suullisessa käsittelyssä ratkaistuissa asioissa, joissa käsittelyaika oli 5,4 kuukautta. Vuonna 2014 asiaratkaistuissa rikosasioissa oli yhteensä istuntoa, joista istuntoa (19 prosenttia) peruuntui. Istuntojen peruuntumisprosentti vastasi edellisen vuoden tasoa. Pakkokeino- ja muissa rikosoikeudellisissa asioissa peruuntui yhteensä noin istuntoa. Riita-asiat Riita-asioita saapui vuonna 2014 kaikkiaan ja niitä ratkaistiin Riitaasioita tuli vireille 18 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kappalemääräisesti vähenivät eniten velka- ja saamissuhdetta koskevat asiat, joita saapui yhteensä Näistä valtaosa tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Velkasuhdetta koskevista asioista riitaisina saapui 765 asiaa, eli ne tulivat vireille laajalla haastehakemuksella. Kaikkien vireille tulleiden siviiliasioiden asiaryhmittäinen asiarakenne on kuvattu liitteessä D. 50

51 Lain riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011) mukaisissa asioissa käräjäoikeudet tekivät sovittelun aloittamispäätöksen asiassa vuonna 2014 (740 v. 2013). Noin puolet sovittelussa olleista asioista koski lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta. Edellä mainitun lain ja sitä edeltäneen keskeisiltä osin vastaavansisältöisen vuoden 2006 alussa voimaan tulleen lain riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa (L 663/2005) perusteella käräjäoikeudet ovat tehneet sovittelun aloittamispäätöksen yhteensä asiassa vuoden 2014 loppuun mennessä. Sovitteluasioiden voimakasta kasvua vuonna 2014 selittää lukien lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa valtakunnallisesti käyttöönotettu asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu. Lopullinen ratkaisu annettiin yhteensä 980 sovittelumenettelyssä olleessa asiassa vuonna Sovittelu lopetettiin tuloksettomana 60 asiassa. Sovitteluasioissa saavutettiin yleensä sovinto tai asia jäi sillensä. Laajat riita-asiat Muita kuin suppealla haastehakemuksella vireille tulleita riita-asioita saapui asiaa, eli noin 200 asiaa enemmän kuin vuonna Näistä 584 oli maaoikeusasioita ja 238 koski erillistä turvaamistointa. Laajalla haastehakemuksella (L-asia) tuli vireille riita-asiaa ja niitä ratkaistiin asiaa. Laajalla haastehakemuksella vireille tulleista asioissa yleisimmin kyse oli perheoikeudellisista asioista (1 918). Toiseksi eniten laajat riidat koskivat työsuhdetta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta (1 548). Väestömäärään suhteutettuna saapuvien L-asioiden määrissä on käräjäoikeuksien välillä merkittäviä eroja. L-asioista 24 prosenttia saapui Helsingin käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirin kuuluu 11 prosenttia koko maan väestöstä. Helsingin käräjäoikeuteen saapuneissa asioissa suurin kasvu oli vahingonkorvausasioissa, joita saapui lähes 200 asiaa edellisvuotta enemmän. Kasvua selittää erityisesti yhden henkilön valtiota vastaan nostamat lukuisat kanteet. Laajoista riita-asioista ja riitautuneista summaarisista asioista asiaa ratkaistiin istuntokäsittelyssä. Näiden lisäksi riita-asioista istunnossa käsiteltiin 333 maaoikeusasiaa ja 21 turvaamisasiaa. Laajoista riita-asioista 224 ratkaistiin kolmen tuomarin kokoonpanossa. Tuomiolla ratkaistujen osuus oli 32 prosenttia ja sovintoratkaisujen osuus oli 33 prosenttia kaikista L-asioista. Sillensä muusta syystä jääneiden asioiden osuus oli 12 prosenttia ratkaistuista asioista. Muita ratkaisuja ovat muun muassa yksipuolinen tuomio (13 %) ja asia jätetty tutkimatta (8 %). Vuosittain noin kolmannes riita-asioista on päättynyt sovintoon kuluvan vuosituhannen aikana. Sovintojen osuus vaihtelee paljon käräjäoikeuksien välillä. Vuonna 2014 sovintojen osuus oli kuudessa käräjäoikeudessa vähemmän kuin 30 prosenttia. Vastaavasti viidessä eniten sovintoratkaisuihin päätyneessä käräjäoikeudessa sovintojen osuus oli yli 40 prosenttia. Keskimääräinen käsittelyaika laajoissa riita-asioissa oli 10,1 kuukautta, kun se vuotta aiemmin oli 11,4 kuukautta. Käsittelyaika oli 10 kuukautta tai enemmän kaikkiaan yhdeksässä käräjäoikeudessa. Vantaan käräjäoikeudessa laajojen riita-asioiden keskimää- 51

52 räinen käsittelyaika 20,6 kuukautta. Pitkä käsittelyaika johtui keskeisesti siitä, että käräjäoikeus ratkaisi suuren määrän WinCapita asiakokonaisuuteen liittyneitä pitkään vireillä olleita asioita. Istunnossa ratkaistujen kaikkien riita-asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 12,4 kuukautta. Merkittävä osa istunnossa käsiteltävistä riita-asioista ratkaistaan pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa, joissa istunnossa ratkaistujen asioiden käsittelyaika on tavanomaisesti maan keskiarvoa pidempi (käsittelyaika Espoossa 14,6 kuukautta, Helsingissä 19,9 kuukautta ja Vantaalla 13,5 kuukautta). Vuoden 2014 lopussa oli (38 %) yli 12 kuukautta vireillä ollutta laajaa riita-asiaa. Vanhojen asioiden määrä vähentyi noin 100 asialla vuoden takaisesta. Muutoksenhaku laajalla haastehakemuksella vireille tulleissa riita-asioissa on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Vuonna 2014 muutosta haettiin 31 prosentissa laajoista riita-asioista. Keskimääräinen käsittelyaika kaikissa maaoikeusasioina käsitellyissä asioissa oli 6,7 kuukautta ja varsinaisissa asiaratkaisuissa 8,1 kuukautta. Maaoikeusasioita käsittelevien käräjäoikeuksien keskimääräiset käsittelyajat maaoikeusasioiden asiaratkaisuissa olivat 6,1 14,1 kuukautta. Summaariset asiat Suppealla haastehakemuksella vireille tulevissa riita-asioissa (summaariset asiat) on tavanomaisesti kyse riidattomasta saatavasta. Vuonna 2014 summaarisia asioita saapui , kun niitä edellisenä vuonna tuli Asioiden määrä väheni edellisestä vuodesta 19 prosenttia. Vuonna 2006 saapuneita asioita oli noin asiaa, joten kasvua kahdeksan vuoden takaiseen on vieläkin yli 100 prosenttia. Vireillä olevien asioiden määrä on vähentynyt koko maan osalta. Vuonna 2014 summaarisia asioita ratkaistiin eli noin asiaa enemmän kuin niitä saapui. Vireillä olevia asioita oli vuoden lopussa 21 prosenttia vuoden aikana saapuneiden määrään suhteutettuna. Helsingin käräjäoikeus ratkaisi summaarisia asioita enemmän kuin niitä saapui, mutta vireillä olevien osuus on edelleen maan korkein (39 %). Vireillä olevia suhteessa saapuneisiin oli lähes yhtä paljon myös Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa (34 %). Vuonna 2014 keskimääräinen käsittelyaika summaarisissa asioissa pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 2,5 kuukautta (2,5 kk v. 2013), mutta oli hieman pidempi kuin talousarviossa asetettu tavoite (2,4 kk ). Kolmessa käräjäoikeudessa oli maan keskiarvoa pidemmät käsittelyajat ja Helsingin käräjäoikeudessa pisin (4,8 kk). Näin ollen 24 käräjäoikeutta käsitteli summaariset asiat keskimäärin maan keskiarvoa nopeammin. 52

53 Hakemusasiat Hakemusasioiden asiamäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Saapuneiden asioiden määrä oli asiaa ja niitä ratkaistiin asiaa vuonna Saapuneista hakemusasioista avioeroasioita oli Insolvenssiasioita saapui ja ratkaistiin asiaa vuonna Insolvenssiasioista suurin osa on yksityishenkilön velkajärjestelyasioita, joita saapui Velkajärjestelyasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta eli tavoitteen mukainen. Käsittelyaika oli alle 10 kuukautta kaikissa käräjäoikeuksissa Ahvenanmaan ja Itä- Uudenmaan käräjäoikeuksia lukuun ottamatta. MARKKINAOIKEUS Markkinaoikeus käsittelee asiat, jotka on säädetty sen toimivaltaan kuuluviksi laissa oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa tai muussa laissa. Asiamäärä on merkittävästi kasvanut markkinaoikeuden toiminnan käynnistämisvuodesta Pääsyy lisäykseen on hankinta-asioiden kasvu ja Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta siirretyt teollis- ja tekijänoikeudelliset (IPR) asiat. Kuva. Markkinaoikeuden asiamäärien kehitys vuosina Vuonna 2014 markkinaoikeuteen saapui asioita noin 44 prosenttia edellisvuotta enemmän ja markkinaoikeus ratkaisi asioita 69 prosenttia enemmän edellisenä vuonna ja vireillä olevien asioiden määrä kasvoi 16 prosenttia. Ratkaistuista asioista 65 prosenttia koski julkisia hankintoja ja 32 prosenttia IPR asioita. Keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta. IPR -asioita saapui 383 asiaa ja niistä ratkaistiin 306 kappaletta. Käsittelyaika näissä asioissa oli 4,9 kuukautta. Hankinta-asiat käsiteltiin keskimäärin 6,1 kuukaudessa, kilpailunrajoitusasiat 12,3 kuukaudessa ja kuluttajansuojalain mukaiset asiat 8,7 kuukaudessa. 53

54 Taulukko. Markkinaoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat % Ratkaistut asiat % 59 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot, 1000 euroa % -1 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv ,2 1 Tuottavuus, ratk.asia/htv % 57 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia % -38 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 6,4 7,0 10,0 5,8-0,6-4,2 Markkinaoikeuden toimintamenot olivat noin 4 milj. euroa. Henkilöstömäärä kasvoi 14 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Kasvu selittyy pääosin IPR -asioiden siirrosta markkinaoikeuden käsiteltäviksi. Markkinaoikeus saavutti toiminnalliselle tehokkuudelle asetetut tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet. TYÖTUOMIOISTUIN Vuonna 2014 työtuomioistuimeen saapuneiden asioiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Tuomioistuin ratkaisi asioita enemmän kuin niitä saapui, joten vireillä olevien asioiden määrä väheni. Kuva. Työtuomioistuimen asiamäärien kehitys vuosina Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Vireillä

55 Taulukko. Työtuomioistuimen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat % -13 % Ratkaistut asiat % 6 % Vireillä olevat asiat % -25 % Toimintamenot, 1000 euroa % -2 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv ,0 0,3 Tuottavuus, ratk.asia/htv % 3 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia % -7 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,6 4,1 6,0 5,5 6,2 2,1 0,7 Työtuomioistuimen toimintamenot olivat noin 1 milj. euroa vuonna Työtuomioistuin saavutti käsittelyajalle, tuottavuudelle ja taloudellisuudelle asetut tavoitteet. VAKUUTUSOIKEUS Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on viime vuosina pysynyt lähes samalla tasolla. Vanhojen, yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrä on vähentynyt jonkin verran, mutta niitä on edelleen yli asiaa. Kuva. Vakuutusoikeuden asiamäärien kehitys vuosina Taulukko. Vakuutusoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut TA 2014 tavoite/arvio Tulossopimus tavoite/arvio Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Saapuneet asiat % Ratkaistut asiat % -3 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot, 1000 euroa % -1 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % 55

56 Henkilöstömäärä, htv ,6 0 Tuottavuus, ratk.asia/htv % -3 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia % 3 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,2 12,3 11,0 11,5 13,1 0,5 1,6 Vakuutusoikeuden toimintamenot olivat noin 8 milj. euroa. Vakuutusoikeuden toiminnallinen tehokkuus oli lähes tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteiden mukainen, mutta keskimääräiselle käsittelyajalle asetettu tavoite ei toteutunut. Vakuutusoikeuden keskimääräinen käsittelyaika on edelleen korkeahkolla tasolla (13,1 kk). Tämä johtuu siitä, että vakuutusoikeudessa on ratkaistu vanhoja pitkään vireillä olleita asioita (57 prosenttia kaikista ratkaistuista). Vakuutusoikeuden ratkaisemat asiat koskevat lähes poikkeuksetta yksittäisen kansalaisen toimeentuloa, joten käsittelyajan tulisi olla lyhyempi. Vakuutusoikeuden toimintaa on kehitetty sisäisin toimenpitein, mutta käsiteltävien asioiden suuresta määrästä johtuen käsittelyaikoja ei ole saatu lyhennettyä. Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta, jonka tavoitteena on tehostaa ratkaisutoimintaa Tuomioistuinten henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Tuomioistuimille järjestettiin kertomusvuonna monipuolista koulutusta. Painopistealueina olivat prosessinjohtokoulutus, talousrikosasioiden sekä asiantuntija-avusteisen lasten huoltoriitojen käsittelyyn liittyvä koulutus. Substanssikoulutuksen lisäksi järjestettiin johtamiskoulutusta mukaan lukien toimitilajohtamisen koulutusta. AIPAkoulutuksen suunnittelu käynnistyi. Lähes sata tuomaria otti osaa kansainväliseen koulutukseen. Sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten koulutuksen suunnittelua ohjaavat ohjausryhmät jatkoivat toimintaansa. Työtyytyväisyyskysely (VMbaro) tehdään tuomioistuimissa joka toinen vuosi. Kertomusvuonna kysely toteutettiin korkeimmassa oikeudessa ja hovioikeuksissa. Kyselyihin saatujen vastausten perusteella voidaan todeta työtyytyväisyyden olevan melko hyvällä tasolla. Työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen on jatkossa kiinnitettävä edelleen huomiota kaikissa tuomioistuimissa. Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymistä ovat liitteessä G. 56

57 3.4 Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu Vaikuttavuus Oikeusaputoimistojen tehtävänä on avustaa asiakkaitaan ja päämiehiään asiantuntevasti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Oikeusaputoimistojen antaman oikeudellisen neuvonnan ja riitaisten asioiden vapaamuotoisen sovittelun avulla voidaan riidat ratkaista nopeasti sekä vähentää tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä antamalla asianosaisille oikeudellista apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Kuluttajariitalautakunta ohjaa ja linjaa kuluttajaoikeutta vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan sekä vähentää tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää Julkinen oikeusavun ja kuluttajariitalautakunnan toiminnallinen tehokkuus Oikeusaputoimistojen johdon palkkamenot on lukien kohdennettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan toimintamenomomenteille. Johdon palkkamenon jakoperusteena on henkilömäärä. Oikeusaputoimistoille asetetut toiminnalliset tavoitteet eivät sisällä johdon palkkamenon kohdentamista, koska päätös kohdentamisesta on tehty tavoitteiden asettamisen jälkeen. Taulukko. Oikeusaputoimistojen kuluttajariitalautakunnan toiminnallinen tuloksellisuus TA 2014 tavoite Tulossopimus tavoite Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulossopimus tavoitteeseen Toimintamenot (brutto), 1000 euroa Oikeusapu % - 9 % Tulot % 6 % Kuluttajariitalautakunta % 2 % Nettotoimintamenot % - 11 % Oikeusapu Kustannukset % Tuottavuus, työmäärä/htv % - 3 % Taloudellisuus, euroa/työmäärä % - 6 % Kuluttajariitalautakunta Kustannukset % Tuottavuus, käsitelty asia/htv % - 4 % Taloudellisuus, euroa/käsitelty asia % 3 % 4 Luvuissa ei ole mukana keskitetysti maksettujen talous- ja henkilöstöhallintopalveluja eikä ICT-menoja. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenomäärärahamomentin kokonaiskäyttö on esitetty tilinpäätöksen liitteessä 2 (Nettoutetut tulot ja menot). 57

58 Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Vuonna 2014 oikeusaputoimistoihin saapui noin asiaa edellistä vuotta enemmän (4 %) ja oikeusaputoimistoissa käsiteltiin noin asiaa edellistä vuotta enemmän (6 %). Oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat antoivat noin oikeudellista puhelinneuvontaa vuonna 2014, mikä on edellistä vuotta enemmän. Oikeusaputoimistoihin saapuneista asioista 84 prosenttia oli siviili- ja hallintooikeudellisia asioita (84 prosenttia vuonna 2013) ja 16 prosenttia oli rikosasioita (16 prosenttia vuonna 2013). Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista puhelinneuvonnan osuus oli 18 prosenttia (15 prosenttia vuonna 2013), muun oikeudellisen neuvonnan osuus oli 20 prosenttia (20 prosenttia vuonna 2013), asiakirjan laatimiseen päättyneiden asioiden osuus oli 21 prosenttia (21 prosenttia vuonna 2013), tuomioistuimissa käsiteltiin 21 prosenttia asioista (23 prosenttia vuonna 2013) ja loput 20 prosenttia asioista (21 prosenttia vuonna 2013) päätyivät joko hallintoviranomaisen käsittelyyn tai muuhun toimenpiteeseen. Tyypillisiä tuomioistuinkäsittelyyn meneviä riita-asioita olivat lasten huoltoon ja elatukseen liittyvät asiat. Kuva. Oikeusaputoimistoihin saapuneet asiat Saapuneet asiat Käsitellyt asiat Siirtyneet asiat Oikeusaputoimiston käsittelemistä riitaisista asioista 5 prosentissa (2 391 kappaletta) päädyttiin sovintoon. Yli puolet (55 prosenttia) sovinnoista tehtiin avioliitto- ja perheoikeudellisten asioiden asiaryhmässä. Sovintojen määrä oli vuoden 2013 kaltainen. Oikeusaputoimistojen oikeusapuohjaukseen soitetuista puheluista 48 prosenttia (46 prosenttia vuonna 2013) päättyi puhelinneuvoon eikä vaatinut jatkotoimenpiteitä, 34 prosentissa (39 prosentissa vuonna 2013) puheluista asiakas ohjattiin ottamaan yhteyttä toiseen viranomaiseen ja 18 prosentissa (15 prosentissa vuonna 2013) puheluista asiakas ohjattiin ottamaan yhteyttä yksityiseen lakimieheen. Asiakkaan taloudellisen aseman perusteella oikeusapua annetaan korvauksetta tai osakorvausta vastaan. Tietyissä erityistilanteissa asiakasta voidaan palvella myös täyttä korvausta vastaan. Vuonna 2014 oikeusaputoimistojen hoitamista asioista 69 prosenttia 58

59 (69 prosenttia vuonna 2013) hoidettiin korvauksetta, 24 prosenttia (24 prosenttia vuonna 2013) osakorvausta ja 7 prosenttia (7 prosenttia vuonna 2013) täyttä korvausta vastaan. Oikeusapupalvelun saatavuutta seurataan jonotusajan kautta. Jonotusajalla kartoitetaan, missä ajassa asiakas ajan varattuaan pääsee oikeusavustajan kanssa neuvottelemaan. Jonotusaika oli yhden päivän lyhyempi kuin vuonna 2013, mutta jäi vuodelle 2014 asetetusta tavoitteesta. Taulukko. Tuotokset ja laadunhallinta TA 2014 tavoite Tulos sopimus tavoite Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulos sopimus tavoitteeseen Oikeusapu Saapuneet asiat % - 2 % Käsitellyt asiat % - 1 % Siirtyneet asiat % 1 % Oikeusapupäätökset % 4 % Oikeusapuohjaus % Jonotusaika, pv 14,0 13,9 11,0 10,0 12,9-1 pv 2,9 pv Kuluttajariitalautakunta Saapuneet valitukset % 8 % Käsitellyt valitukset % 1 % Siirtyneet valitukset % Käsittelyaika, kk 8,7 8,7 7,8 8,5 9,2 0,5 kk 0,7 kk Oikeusaputoimistojen tulostavoitteiden toteutuminen on esitetty liitteessä E Yleinen edunvalvonta Yleisen edunvalvonnan päämiehiltä perittiin palkkioita noin 1,0 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut asetus (696/2012) edunvalvojan palkkion suuruudesta yhdenmukaisti ja selkeytti edunvalvontapalkkion määräytymistä. 5 Vuoden 2013 siirtyneet asiat eivät sisällä käytöstä poistuneen Julia- järjestelmän tietoja. 59

60 Taulukko. Yleisen edunvalvonnan toiminnallinen tehokkuus TA 2014 tavoite Tulos sopimus tavoite Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulos sopimus tavoitteeseen Toimintamenot (brutto), 1000 euroa % 5 % Tulot, 1000 euroa % 25 % Nettotoimintamenot, euroa % - 29 % Yleisen edunvalvonnan kustannukset, 1000 euroa % Tuottavuus, päämies/htv % - 6 % Taloudellisuus, euroa/päämies (sis. ostopalvelu) % - 29 % Maksullisen toiminnan laskelmat on esitetty kohdassa 1.6. Vuonna 2014 yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin päämiestä, mikä on edellistä vuotta enemmän (3 %). Oikeusaputoimistojen hoitamista päämiehistä täysiikäisiä oli noin (93 %). Oikeusaputoimistot ostavat edunvalvontapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi. Vuonna 2014 oikeusaputoimistoilla oli ostopalvelusopimuksia 28 palveluntuottajan kanssa. Taulukko. Yleisen edunvalvonnan tuotokset TA 2014 tavoite Tulos sopimus tavoite Vertailu edelliseen vuoteen Vertailu tulos sopimus tavoitteeseen Päämiehet % 0 % * Oikeusaputoimistot % 1 % * Ostopalvelu % - 9 % Uudet päämiehet % * Oikeusaputoimistot % * Ostopalvelu % 6 Luvuissa ei ole mukana keskitetysti maksettujen talous- ja henkilöstöhallintopalveluja eikä ICT-menoja. Yleisen edunvalvonnan toimintamenomäärärahamomentin kokonaiskäyttö on esitetty tilinpäätöksen liitteessä 2 (Nettoutetut tulot ja menot). 60

61 Kuva. Päämiesten määrän kehitys vuosina Yleisen edunvalvonnan päämiehet Päämiehet Ostopalvel u Kuluttajariitalautakunta Vuonna 2014 kuluttajariitalautakuntaan saapui noin 570 valitusta edellistä vuotta enemmän (11 %) ja lautakunnassa käsiteltiin noin 170 valitusta edellistä vuotta vähemmän (-3 %). Toiminnan tehostamiseksi sähköisiä menettelyjä ja asianhallintajärjestelmää kehitetään. Yksinkertaisessa käsittelyssä ratkaistiin 21 prosenttia (21 prosenttia vuonna 2013) päättyneistä valituksista. Sovintojen, joihin lasketaan myös valituksesta luopuminen, osuus päättyneistä valituksista oli 33 prosenttia (32 prosenttia vuonna 2013). Kuluttajariitalautakunnan keskimääräinen käsittelyaika kaikissa päättämistavoissa oli 9,2 kuukautta (8,7 kuukautta vuonna 2013). Täysistunnoissa päätetyissä asioissa keskimääräinen käsittelyaika oli 17,9 kk (17,3 kuukautta vuonna 2013). Yksinkertaisessa menettelyssä käsittelyaika oli 11,9 kuukautta (10,7 kuukautta vuonna 2013). Noudattamisosuus niistä suosituksista, joista oli saatu tieto, oli 79 prosenttia (79 prosenttia vuonna 2013). Lautakunta seuraa noudattamisastetta. 61

62 Kuva. Kuluttajariitalautakunnan valitusmäärien kehitys vuosina Saapuneet valitukset Käsitellyt valitukset Siirtyneet valitukset Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Tiedot henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittymistä ovat liitteessä G Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset Vuonna 2014 momentin kokonaismenot olivat noin 60,4 miljoonaa euroa, mikä on 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna (57,8 miljoonaa euroa vuonna 2013). Vuonna 2014 oikeusapuasioiden menot olivat noin 50,4 miljoonaa euroa, mikä on noin 13 % prosenttia edellistä vuotta enemmän (44,5 miljoonaa euroa vuonna 2013). 62

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO VERKSAMHET OCH FÖRVALTNING. Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2014

TOIMINTA JA HALLINTO VERKSAMHET OCH FÖRVALTNING. Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2014 TOIMINTA JA HALLINTO VERKSAMHET OCH FÖRVALTNING 24 2015 Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2014 TOIMINTA JA HALLINTO VERKSAMHET OCH FÖRVALTNING 24 2015 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2015. 365/2015 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2015. 365/2015 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2015 365/2015 Oikeusministeriön asetus oikeusministeriön työjärjestyksestä annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta annettu Helsingissä

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

16.12.2014 OM 53/013/2014

16.12.2014 OM 53/013/2014 16.12.2014 OM 53/013/2014 Oikeusministeriön tulostavoitteet ja voimavarat vuodelle 2015 SISÄLLYS 1 Oikeusministeriön toiminta-ajatus ja tehtävät 2 2 Toimintaympäristön muutokset 4 3 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Lisätiedot

Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus 2 ja 3 Kainuun TE-keskus 13 ja 14

Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus 2 ja 3 Kainuun TE-keskus 13 ja 14 Liite 1 Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus hoitaa TE-keskukselle kuuluvat tehtävät Ahvenanmaalla Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus hoitaa myös Pirkanmaan asiat eli alueet 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus

Lisätiedot

Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Talous S e l v i t y s o s a : Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Hallinnonalan toimintaympäristö Yhteiskunnallinen kehitys heijastuu oikeusministeriön hallinnonalaan oikeusjärjestelmän moninaistumisena

Lisätiedot

Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2015

Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2015 TOIMINTA JA HALLINTO VERKSAMHET OCH FÖRVALTNING XX 2016 Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta Oikeusministeriö, Helsinki 2016 2 KUVAILULEHTI 29.2.2016 Julkaisun nimi Tekijä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet MUISTIO Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS Rakennemuutoksen yleiset perusteet Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että riittävän

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Tarkastajat ja toimisto- ja osastosihteerit osallistuvat valitusasioiden selvittämiseen.

Tarkastajat ja toimisto- ja osastosihteerit osallistuvat valitusasioiden selvittämiseen. KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2003 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Hallinnonalan toimintaympäristö Yhteiskunnallinen kehitys heijastuu oikeusministeriön hallinnonalaan oikeusjärjestelmän moninaistumisena ja kansainvälistymisenä.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Oikeusministeriön (kirjanpitoyksikkö 150) tilinpäätös vuodelta 2010

Oikeusministeriön (kirjanpitoyksikkö 150) tilinpäätös vuodelta 2010 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 28/2011 Oikeusministeriön (kirjanpitoyksikkö 150) tilinpäätös vuodelta 2010 28/2011 Oikeusministeriön (kirjanpitoyksikkö 150) tilinpäätös vuodelta 2010

Lisätiedot

Ajankohtaista Rikosseuraamuslaitoksessa

Ajankohtaista Rikosseuraamuslaitoksessa Ajankohtaista Rikosseuraamuslaitoksessa Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Ylijohtaja Tuula Asikainen Rikosseuraamuslaitoksen strategia 2011-2020 Perustehtävä, arvot, visio ja keskeiset tavoitteet Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Julkinen oikeusapu 2008

Julkinen oikeusapu 2008 Oikeus 2009 Julkinen oikeusapu 2008 Yksityiselle asiamiehelle annettujen oikeusapupäätösten määrä lisääntyi vuonna 2008 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin vuonna 2008 yhteensä 71 479 julkisen oikeusavun

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Valtorin asiakasyhteistyö

Valtorin asiakasyhteistyö Valtorin asiakasyhteistyö Asiakaspalvelujohtaja Jukka Rautanen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtio Expo 2014 Esityksen sisältö Asiakasyhteistyön käynnistyminen Asiakasyhteistyön toimintamalli

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (372/2010)

Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (372/2010) 1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot