Luontoselvitys SODANKYLÄ. Saariselän Kakslauttasen Kultaojan asemakaava SODANKYLÄN KUNTA
|
|
- Anne Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SODANKYLÄ Saariselän Kakslauttasen Kultaojan asemakaava Luontoselvitys AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax SODANKYLÄN KUNTA Toimistot: Oulu, Turku, Tampere ja Helsinki
2 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tausta ja tavoite Aineisto, menetelmät ja epävarmuustekijät Inventointialueen yleiskuvaus Ilmasto Maa- ja kallioperä Vesistöt Kasvillisuus Inventoinnin tulokset Kasvillisuus ja luontotyypit Eläimistö Nisäkkäät Linnut Kalat Matelijat ja sammakkoeläimet Selkärangattomat Lahopuun määrä Kulutuskestävyys Kohteiden kuvaukset Arvokkaat elinympäristöt Perinnemaisemat Uhanalaiset lajit Kohteiden arvottaminen Maisema Kaukomaisema Lähimaisema Avoin maisema Puoliavoin maisema Suljettu maisema Johtopäätökset ja suositukset Lähdeluettelo Liitteet
3 1. Selvityksen tausta ja tavoite Sodankylän kunta laatii osayleiskaavan muutoksen Saariselän Kakslauttasen ja Kultaojan alueella. Kaavan laatii Sodankylän kunta / Arkton suunnitteluryhmä Oy. Maakuntakaavassa alue on osoitettu matkailupalvelualueeksi, yleiskaavassa pääosin poro- ja metsätalousalueeksi. Kaavasuunnitelmassa alueelle on suunniteltu matkailupalvelujen alue, matkailun ohjelmapalvelujen alue, ohjelmapalvelutoimintaa palvelevia retkeily- ja ulkoilualueita sekä reitistöjä. Suunnittelualueella on rakennettuja teitä, matkailurakennuksia (valmiita ja keskeneräisiä), asuinrakennuksia, mökkejä, matkailupalvelujen varikko- ja varastoalue, koiratarha, koiravaljakkoreittejä, kullanhuuhdontarakennelmia ja kaivantoja, moottorikelkkareitti, sähkölinjoja ja keinotekoinen lampi. Alueelta on jo aiemmin laadittu saatavilla olevan tiedon perusteella laadittu luontoselvitys Natans Oy:n toimesta talvella Tässä selvityksessä on käytetty myös maastosta kerätty tietoa. 2. Aineisto, menetelmät ja epävarmuustekijät Luontoselvitys laadittiin olemassa olevan tiedon ja maastokäynnin perusteella. Maaperä- ja kallioperätiedot selvitettiin GTK:n karttojen perusteella (Väisänen 1994, Lehtinen ym. 1998). Ilmastotiedot selvitettiin Suomen kartaston avulla (Suomen kartasto 1991). Kasvillisuus, lahopuun määrä ja maaston kuluneisuus selvitettiin maastokäyntien aikana. Nisäkkäistä, kaloista ja selkärangattomista eliöistä ei tehty erillistä selvitystä. Linnuista on laadittu erillinen selvitys. Maastokäynnin yhteydessä havaituista nisäkkäistä sekä niiden jätöksistä saadut esiintymishavainnot on esitetty selvityksessä. Uhanalaistiedon lähteenä on käytetty Lapin ELY-keskuksen lausuntopyyntöä. (LAPE- LY/995/07.01/2010). Luontoselvityksen maastokäynnit suoritettiin kolmessa osassa, , ja Luontoselvityksen laati biologi FM Teuvo Pääkkölä. Sammalten määrityksessä asiantuntija apua antoi biologi FM Britta Hamari. 3. Inventointialueen yleiskuvaus Inventointialue sijaitsee Sodankylän kunnassa, kunnan pohjoisrajalla noin 110 km Sodankylän kuntakeskuksesta pohjoiseen, Kakslauttasen lounaispuolella. (Kuva 1). 3
4 Kuva 1. Inventointialueen sijainti Kakslauttasen lounaispuolella, Sodankylän kunnassa. Alue rajautuu pohjoisessa n. 500 m päähän Sodankylä Inari kunnanrajasta, idässä Kakslauttasenpaloon, etelässä Kakslauttasenjänkään ja lännessä 110 kv:n sähkölinjaan. Inventointialueen pinta-ala on n. 140 ha. Luonnontilaisia alueita ei inventointialueella ole. Alueen metsäalueet on hakattu suurimmalta osin noin vuotta sitten. Metsäalueella kulkee teitä, sähkölinja, vanhoja tienpohjia, vesijohtolinja metsissä risteilee myös ajouria metsäkoneiden jäljiltä. Suoalueet ja Kultaojan varsi ovat luonnontilaisimpia alueita, Kultaojan ja lähdepurojen varsilla on merkkejä kullankaivusta. Kultaoja on kaivettu lammeksi n. 100 m matkalta. Tällä hetkellä alue on ihmistoiminnan kannalta lähinnä matkailun, metsätalouden, porolaidunnuksen ja kullankaivuun käytössä. 3.1 Ilmasto Kakslauttasen alue kuuluu subarktiseen ilmastovyöhykkeeseen. Ominaisia ovat kylmät talvet ja voimakkaat vuodenaikaiset lämpötilaerot. Vuoden keskilämpötila on -0,5 o C. Kuukausittaisten keskilämpötilojen vuosivaihtelu on 27 o C. Termisen kasvukauden pituus on 125 vrk. Kasvukauden tehoisan lämpötilan summa on noin 700 d.d. o C (Suomen kartasto 1987). Ilmasto on humidinen eli alueelle sataa enemmän vettä kuin sieltä haihtuu takaisin ilmakehään. Vuotuinen sademäärä on 550 mm. Sadepäivien (sademäärä 0,1 mm) määrä on 180 vrk. Eniten sataa loppukesällä ja vähiten kevättalvella. (Suomen kartasto 1987) 4
5 3.2 Maa- ja kallioperä Lapin yleisin maalaji on moreeni. Alue on viimeisen jäätiköitymisen aikana ollut jäänjakaja-aluetta, jonka vuoksi kumpumoreenit ja harjut ovat alueella harvinaisia. Jokien rannoille on kerrostunut jokihiekkoja ja tulvakerrostumia virtaavan veden vaikutuksesta. Vaarojen rinteillä maaperä on ohut tai puuttuu, jonka vuoksi louhikot ovat yleisiä (Manner & Tervo 1988; Viitala & Räinä 1997 Kalpion & Bergmanin 1999 mukaan). GTK:n Laanilan maaperäkartan mukaan alueen kangasmaiden maalaji on moreeni, suoalueilla saraturve. Alueella on Kultaojan tuntumassa kaksi pienempää aluetta joissa maalajina on sora ja yksi alue jossa maalaji on hiekka. Kakslauttasenpalon länsikulmalla lounaiskulmalla on alue joissa kallion pinta on osittain näkyvissä ja moreenikerros laajalti alle 1 m paksuinen (Väisänen 1994). Suunnittelualueelle tästä sijoittuu n. 1 ha. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Lapin granuliittivyöhykkeeseen, joka koostuu korkeassa paineessa ja lämpötilassa metamorfoituneista kivistä, jotka tektonisten liikuntojen vaikutuksesta ovat työntyneet maankuoren alaosista nykyiselle tasolleen. (Lehtinen ym. 1998) 3.3. Vesistöt Inventointialue sijaitsee Paatsjoen vesistöalueella. Alueen keskellä kulkee Kultaoja. Oja virtaa etelästä pohjoiseen ja siihen liittyy yksi pieni Kakslauttasenjängältä tuleva oja sekä yksi lähdepuro. Kultaojan vedet laskevat Tolosjokeen, josta päätyvät lopulta Ivalojokeen. Kultaojan leveys vaihtelee luonnontilaisella alueella puolesta metristä kahteen metriin, paikoitellen puro häviää näkyvistä. Syvyys on pääosin 0,2 m-2 m. Virtausnopeus on kohtalainen. Kultaojan uomaa on suunnittelualueella kaivettu luonnontilaista suuremmaksi lammeksi, lammen koko on noin 0,2 ha. Maastokäyntien aikana Kultaojassa ja myös sivupurossa havaittiin pieniä purotaimenia (Salmo trutta) Kasvillisuus Sodankylän alue kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen, Metsä-Lapin alueeseen. (Kalliola 1973 Kalpion & Bergmanin 1999 mukaan). Eliömaakunnittaisessa jaossa Kakslauttasen alue sijoittuu Sompion Lapin pohjoisosaan. Metsä-Lapin alueella vallitseva metsätyyppi on kuivahko kangasmetsä (Lappalainen 1998). 5
6 Alueelle tyypillinen pohjoisboreaalinen havumetsävyöhyke on kasvillisuudeltaan varsin karua ja vähälajista. Kuusen pohjoisraja on hiukan tutkimusalueen pohjoispuolella. Kuivat ja kuivahkot kankaat ja karukkokankaat ovat mäntyvaltaisia. Kenttäkerrokselle tyypillisiä lajeja ovat kerrossammal, jäkälät, puolukka, kanerva, variksenmarja ja riekonmarja sekä hiukan kosteammilla paikoilla suopursu ja vaivaiskoivu. Vaateliaita kasvilajeja esiintyy vain kosteammilla paikoilla purojen ja norojen varsilla. Pienialaisten lehtojen tyypillisiä kasveja ovat kullero, metsäkurjenpolvi, huopaohdake ja ruohokanukka. Myös selvitettävän alueen kasvillisuus noudattaa tällaista yleislinjausta (Kalleinen 2011). Kakslauttasen suot kuuluvat suoyhdistymätyyppien aluejaossa Metsä-Lapin aapasuovyöhykkeeseen (GTK 2007). Aapasoilla vuorottelevat kuivahkot roudan nostattamat jänteet ja vetiset rimmet. Sodankylän laajat suot ovat rimpisiä aapoja, joiden keskustan suotyyppi on useimmiten saranevaa muuttuen laiteiden rahkanevan kautta lopulta rääseiköksi ja varsinaiseksi korveksi. (Karplund 1990). Tutkimusalueen suot ovat pienialaisia ja keskittyvät Kultaojan varteen. Suota on myös alueen länsireunalla. 4. Inventoinnin tulokset 4.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Alueen luontotyypit ja kasvillisuuden yleispiirteet selvitettiin , ja suoritetuilla maastokäynneillä. Kartta selvitysalueesta liitteessä 1 ja 2. Kasvillisuudeltaan suunnittelualue on suurelta osin nuorta ja keski-ikäistä (30-70 v.) mäntyvaltaista kuivahkoa kangasmetsää ja keski-ikäistä mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Kangasmaat ovat varsin karuja ja vähälajisia. Kangasmailla ei ole luonnontilaisia alueita vaan ne ovat metsätalouden piirissä. Suoalueet koostuvat eri neva- ja rämetyypeistä, sekä suota pitkin kulkevan Kultaojan varren luhtaisesta kasvillisuustyypistä. Suot ovat ravinnetasoltaan oligo- tai minetrofisia. Eutrofisuutta ilmenee hieman lähteisten alueiden tuntumassa. Suoalueet ovat pääosin luonnontilaisia eikä esim.ojituksia juurikaan alueella ole. Lajistoltaan arvokkain on Kultaojan luhtainen osa. Lajisto on ympäröivään luontoon nähden monipuolinen ja selvästi rehevämpi. Alueelta inventoitiin seuraavat luontotyypit, jotka on esitetty kartalla liitteessä 1. 6
7 1. Mäntyvaltainen keski-ikäinen kuivahko kangas (UEMT) Puusto on pääasiassa mäntyä (Pinus sylvestris) (Kuva 2) ja vähän hieskoivua (Betula pubescens). Alueella kasvaa erittäin harvassa myös myös kuusta (Picea abies). Puuston ikärakenne on varsin tasainen n v. Kuva 2. Kuivahkoa kangasta Kakslauttasenpalon luoteispäässä. Kenttäkerroksen tyypillistä lajistoa ovat variksenmarja (Empetrum nigrum), puolukka (Vaccinium vitis-idaea), mustikka (Vaccinium myrtillus), juolukka (Vaccinium uliginosum) ja kanerva (Calluna vulgaris), metsälauhaa (Deschampsia flexuosa) esiintyy myös yleisesti. Pohjakerroksen lajistoa ovat seinäsammal (Pleurozium schreberi) ja kynsisammalet (Dicranum sp.). Kuivemmissa kohdissa esiintyy myös pallero (Cladina stellaris) - ja harmaaporonjäkälää (Cladina rangiferina). 2. Lehtipuuvaltainen keski-ikäinen kuivahko/tuore kangas Alue on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta rehevämpää (kuva 3), osittain tuoretta kangasta, osittain kuivahkoa kangasta. Nuoressa puustossa (n. 40 v) esiintyy runsaimmin hieskoivua, mäntyä ja jonkin verran katajaa (Juniperus communis). Kenttäkerroksen tyyppilajistoa ovat juolukka, puolukka, mustikka, variksenmarja, riidenlieko (Lycopodium annotinum), metsätähti (Trientalis europea), metsälauha sekä kevätpiippo (Luzula pilosa). Pohjakerroksen lajiston muodostavat lähinnä seinäsammal ja osin kerrossammal. 7
8 Kuva 3. Lehtipuuvaltainen kuivahko kangas. 3. Mäntyvaltainen keski-ikäinen kuiva kangas (UVET) Puusto pääasiassa mäntyä (kuva 4). Muutamia hieskoivuja esiintyy, mutta erittäin vähän. Puuston ikärakenne on varsin tasainen v. Kenttäkerroksessa vallitsevia ovat kanerva, variksenmarja, mustikka ja puolukka. Pohjakerroksessa esiintyy seinäsammalta, kynsisammalia, pallero - ja harmaaporonjäkälää. 8
9 Kuva 4. Kuivaa kangasta Kakslauttasenpalon länsireunalla. 4. Vaivaiskoivuräme (pounikko) Kultaojan sivupurojen tuntumassa kulkee vaihtelevan levyisenä kaistaleena vaivaiskoivuräme. Paikoin on myös sararämeen piirteitä. Vaivaiskoivu (Betula nana) on puu-pensaskerroksen yleisin laji. Kenttäkerroksen lajeja ovat sarat (carex sp.), kanerva, variksenmarja mustikka, puolukka, suopursu, hilla (Rubus chamaemorus) ja siniheinä (Molinia caurulea). Pohjakerroksessa yleisimpiä ovat rahkasammalet (Sphagnum sp.) rämerahkasammal (Sphagnum angustifolium), ruskorahkasammal (Sphagnum fuscum), varvikkorahkasammal (Sphagnum russowii) sekä rämekarhunsammal (Politrichum strictum) ja rahkanäivesammal (Mylia anomala). 5. Vaivaiskoivuräme (pounikko) Kultaojan tuntumassa kulkee vaihtelevan levyinen kaistale pounikkoa. Vaivaiskoivu on puupensaskerroksen yleisin laji, hieskoivua ja mäntyä on myös jonkin verran pohjanpajua (Salix lapponum) ja kiiltopajua (Salix phylicifolia) esiintyy myös sekä yksittäisiä katajia. Kenttäkerroksen lajeja ovat kanerva, variksenmarja, mustikka, puolukka, suopursu (Ledum uliginosum), hilla, luhtavilla 9
10 (Eriophorum angustifolium) ja siniheinä (Molinia caurulea) kuivemmilla kohdilla. Pohjakerroksessa yleisimpiä ovat rahkasammalet (Sphagnum sp.) rämerahkasammal, ruskorahkasammal, varvikkorahkasammal, sararahkasammal (Sphagnum fallax), aaparahkasammal (Sphagnum lindbergii) sekä rämekarhunsammal. 6. Kangasräme/Vaivaiskoivuräme Rämealue, jossa on kangas- ja vaivaiskoivurämeen piirteitä. Puu- ja pensaskerroksessa on kookastakin mäntyä ja vaivaiskoivua. Kenttäkerroksessa on kanervaa, mustikkaa, juolukkaa ja puolukkaa. Kanervaa on paikoin runsaasti. Pohjakerroksessa on rahkasammalia, seinäsammalta ja korpikarhunsammalta. 7. Lyhytkorsiräme Pienehkö melko avoin suo, jossa kasvaa mäntyä, kenttäkeroksessa on tupasluikkaa (Trichophorum cespitosum), tupasvillaa (Eriophorum vaginatum) ja mätäspinnoilla kanervaa. Pohjakerros koostuu rahkasammalista. 8. Sararäme/Saraneva Pieni avosuokaistale jossa tupasvillaa ja saroja. Pohjakerroksessa sararahkasammalta ja muita rahkasammalia. 9. Lyhytkorsineva Avosuo jossa runsaasti tupasluikkaa ja tupasvillaa, Pohjakerroksessa sararahkasammal, aaparahkasammal, vajorahkasammal (Sphagnum majus), varvikorahkasammal, haprarahkasammal (Sphagnum riparium), kalvaskuirisammal (Straminergon stramineum), aapapykäsammal, (Barbilophozia kunzeana) ja rantakinnassammal (Scapania irrigua). 10. Pajuviita / pajuluhtaneva Kultaojan varressa paikoin tiheän pajukon muodostama vyöhyke (kuva 5), yläosassa pajuviita, sillan ja keinotekoisen lammen välisellä alueella Kultaojan varressa luontotyyppi on hyvin samanlainen, mutta hieman kuivempi joten alueella kasvaa hieskoivua. Tupassara (Carex nigra var. juncea) muodostaa alueella ryssänpäämättäikköä. Alempana Kultaojan varsi vaihettuu pajuluhtanevaksi. Puu-ja pensaskerroksessa yleisin on pohjanpaju, jonkin verran on myös kiiltopajua, vaivaiskoivua esiintyy yleisesti, yksittäisiä katajia kasvaa kuivemmilla kohdilla. Kenttäkerroksen lajisto on runsas: tupassara, mätässara (Carex cespitosa), luhtasara (Carex vesicaria), vesisara (Carex aquatilis), tuppisara (Carex vaginata), luhtavilla, tupasluikka, lehtokorte (Epilobium pratense), metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), lillukka (Rubus saxatilis), huopaohdake (Cirsium helenoides), siniyö- 10
11 könlehti (Pinguicula vulgaris), poimulehti (Alchemilla sp.), nuokkuhelmikkä (Melica nutans), lääte (Saussurea alpina), kellosinilatva (Polemonium acutiflorum), kurjenjalka (Potentilla palustris), punakko (Bartsia alpina), mesiangervo (Filipendula ulmaria), vilukko (Parnassia palustris), rentukka (Caltha palustris), luhtamatara (Galium uliginosum), jouhivihvilä (Juncus filiformis), siniheinä. Yläosalla (alueen eteläreunasta keinotekoisen lammen pohjoispuolelle lähdepuron liittymästä vielä hieman pohjoiseen) myös pohjakerroksen lajisto on rehevää johtuen alueen runsaasta lähteisyydestä: särmälähdesammal (Philonotis seriata) korpilehväsammal (Plagiomnium ellipticum), lettolehväsammal (Rhizomnium pseudopunctatum), okarahkasammal (Sphagnum squarrosum), sararahkasammal, kalvaskuirisammal, hetesirppisammal (Warndorfia exannulata), keuhkosammal (Marchantia polymorpha). Alaosan pajuluhtanevan osalla pohjakerroksen lajit ovat ilmentävät selvästi vähäravinteisempaa pajuluhtanevaa, lajeina ovat mm. varvikkorahkasammal, pohjarahkasammal (Sphagnum subfulvum), kalvakkarahkasammal,kalvaskuirisammal ja suonihuopasammal (Aulacomnium palustre). Kultaojassa kasvaa koko matkalla runsaasti isonäkinsammalta (Fontinalis antipyretica) 11
12 Kuva 5. Pajuviita Kultaojan varressa. 11. Puronvarsiluhta Kultaojaan Kakslauttasenjängältä liittyvän puronvarren osittain luhtainen osa. Puro kiemurtelee suunnittelualueen rajalla, joten tässä on esitelty rajan molemmin puolin kulkevaa osaa. Puu- ja kenttäkerroksessa runsaasti vaivaiskoivua, pohjanpajua ja jonkin verran kiiltopajua sekä katajaa, harvakseltaan mäntyjä. Kenttäkerroksessa sarat, huopaohdake, rentukka, vilukko, mesiangervo, metsäkurjenpolvi, lääte, tupassara, suo- tai korpiorvokki (Viola palustris tai epipsila), nuokkuhelmikkä. Pohjakerroksessa rahkasammalia, seinäsammalta, kerrossammalta ja karhunsammalia (Polytrichum sp.). Alueen luhtaisuus riippuu suuresti sademääristä ja puronvarsi muistuttaakin osittain lehtomaisen kangasta. 12. Lehtomainen kangas / Vaivaiskoivuräme Puu-ja pensaskerroksessa vaivaiskoivua ja kiiltopajua. 12
13 Kenttäkerroksen lajistoa: juolukka, metsälauha, kastikat (Calamagrostis sp.) metsäkurjenpolvi, mes iangervo, vilukko, huopaohdake, nuokkuhelmikkä, poimulehti, tupassara, hilla. Pohjakerroksessa kerrossammalta ja rahkasammalia. Alueen tyypitys on hankalaa, koska siinä on sekä kankaan, että suon piirteitä. 13. Lyhytkorsineva Pienialainen laikku vaivaiskoivurämeen reunalla, osittain rimpipintainen. Kenttäkerroksen lajeina tupasluikka, tupasvilla, luhtavilla, luhtasara, mutasara (Carex limosa), raate (Menyanthes trifoliata). Pohjakerroksessa rahkasammalia. 14. Lähdevaikutteinen rinne Kultaojaan laskevan puronotkon reunalla sijaitseva rehevä alue (kuva 6). Lajistossa lehtomaisen kankaan piirteitä ja toisaalta lähteisyyttä ja lettoisuutta ilmentäviä lajeja. Ravinteisuuteen ilmeisesti vaikuttaa alueen lähteisyys. Kuva 6. Lähdevaikutteinen rinne. 13
14 Puu- ja pensakerroksen lajistossa on runsaasti katajaa ja pohjanpajua. Muita lajeja hieskoivu, mänty, haapa (Populus tremula) ja kiiltopaju. Kenttäkerroksen lajistoa: variksenmarja, juolukka, kultapiisku (Solidago virgaurea), metsälauha, huopaohdake, vilukko, metsäkurjenpolvi, nuokkuhelmikkä, mesiangervo, voikukka (Taraxacum sp.), keltano (Hieracium sp.). Pohjakerroksessa esiintyy seinäsammal, kerrossammal, kangaskarhunsammal, suonihuopasammal, purosuikerosammal, (Brachytecium rivulare) rassisammal (Paludella squarrosa), purolähdesammal (Philonotis fontana), lettolehväsammal, metsäkamppisammal (Sanionia uncinata), heterahkasammal (Sphagnum warnstorfii), kalvaskuirisammal ja kultasammal (Tomentypnum nitens). H. Hakattu alue. R. Rakennuksia tai rakennustyömaa 4.2. Eläimistö Nisäkkäät Sodankylän eläimistössä esiintyy sekä Peräpohjolan että Lapin lajistoa. Sodankylä on vaihettumisvyöhyke eteläisten ja pohjoisten, sekä itäisten ja läntisten lajien välillä. Suuremmista nisäkkäistä runsaslukuisimpia kunnan alueella ovat jänis (Lepus timidus) ja hirvi (Alces alces) (Karplund 1990), sekä poro (Rangifer tarandus tarandus). Hirvi on tärkein saaliseläin, koko Sodankylässä hirviä kaadetaan noin 300 (Mikkola ym. 2001). Kunnan eläimistöön voidaan lukea kuuluviksi kaikki Suomessa esiintyvät suurpedot, joista ainoastaan karhun (Ursus arctos) kanta on alueella vakaa. Susi (Canis lupus) - ja ahmakannat (Gulo gulo) ovat alhaiset. Ilves (Lynx lynx) esiintyy kunnan alueella vain satunnaisesti. Näätäeläimistä Sodankylässä yleisimpiä ovat kärppä (Mustela erminea), lumikko (Mustela nivalis) ja minkki (Mustela vison) (Karplund 1990). Suunnittelualueella esiintyviä nisäkäslajeja ovat maastokäynnin havaintojen perusteella: hirvi, poro, metsäjänis, orava (Sciurus vulgaris), tunturisopuli (Lemmus lemmus) Linnut Suunnittelualueelta on laadittu kesällä 2011 erillinen linnustoselvitys Lapin vesitutkimus Oy:n toimesta Kalat Kultaojassa ja sen sivupurossa havaittiin pieniä purotaimenia. Kalastoa ei tämän kartoituksen yhteydessä tarkemmin selvitetty. 14
15 Matelijat ja sammakkoeläimet Suunnittelualueella havaittiin maastokäynnin aikana sammakoita (Rana temporaria). Erillistä tarkempaa selvitystä lajeista ei tehty Selkärangattomat Suunnittelualueen selkärangattomista ei ole tehty erillistä selvitystä. Natans Oy:n laatiman olemassa olevaan tietoon perustuneen luontoselvityksen mukaan jokihelmisimpukkaa (Margaritifera margaritifera) ei esiinny alueella (Kalleinen 2011). 4.3 Lahopuun määrä Lahopuun määrä VMI9:n tulosten perusteella Pohjois-Suomessa on kuivahkoilla keski-ikäisillä kankailla keskimäärin 14,6 m²/ha ja kuivilla keski-ikäisillä kankailla määrä on 12,8 m²/ha. Pohjois- Suomen karukkokankaiden lahopuun määrästä ei ole tietoja (Kontula ym. 2008) Lahopuun määrä on alueella pienempi kuin Pohjois-Suomessa vastaavilla luontotyypeillä keskimäärin. Suurella osalla alueesta lahopuuta on erittäin vähän. Lahopuusto koostuu lähinnä maapuista: tuulenkaadoista, kannoista ja hakkuutähteistä. Lahopuuta on vähiten alueen eteläosassa. Määrä kasvaa alueen pohjoisosaa kohti mentäessä. Pienimmät lahopuumäärät/ha jäävät alle 2 m² ja suurimmillaan määrä on noin m². Pystypuun osuus lahopuun määrästä on vähäinen. Alueen koilliskulman kallioalueella on hieman enemmän pystyssä olevaa lahopuuta. Lahopuun määrän vaihtelu alueella on esitetty liitteessä Kulutuskestävyys Kulutuskestävyyden arvioinnissa käytettiin kasvillisuustyyppeihin perustuvaa luokittelua (Nenonen 1990). Tutkimusalueen kasvillisuustyypit kuuluvat kohtalaisen (tuoreet/kuivahkot kankaat), heikon (kuivat kankaat ja avosuot) tai erittäin heikon (lähteiköt, märkä avosuo, karukkokangas) kulutuskestävyyden luokkiin. Kuluneimmat alueet sijaitsevat Kultaojan ympäristön kangasmailla. Kulumista ovat aiheuttaneet lähinnä tiestöön, rakentamiseen, metsätalouteen sekä kullanetsintään liittyvät tekijät (kuva 7). Retkeilyn aiheuttamaa kulumista alueella ei juurikaan näy. Muualla maastossa on kohtalaisen paljon näkyvissä ajouria edellisten harvennushakkuiden ajalta, alueella on myös kaksi tuoretta hakkuualuetta. Kuluneet alueet on merkitty liitteeseen 2. 15
16 Kuva 7. Kullankaivuurakennelmia Kakslauttasenjängänpurolla. 5. Kohteiden kuvaukset 5.1 Arvokkaat elinympäristöt Arvokkaita elinympäristöjä ovat Luonnonsuojelulain (29 ) ja asetuksen (10 ) suojelemat luontotyypit, Vesilain suojelemat pienvedet (1:15a ja 1:17a ) ja Metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Suunnittelualueella sijaitsee useita arvokkaita elinympäristöjä: puronvarsia, luhtia, noroja, tihkupintoja ja kallioalueita. Elinympäristöt ovat seudulle tyypillisiä. Laajimpia ovat Kultaojan puromuodostuma ja kallioalueen reuna Kakslauttasenpalon länsireunalla. 16
17 Lähteisyyttä on eniten Kultaojan purolaakson reunoilla ja sivupurojen varrella. Lähteisyys ilmenee tihkupintoina. Luhtaisia alueita on Kultaojan puronvarressa, muualla luhtaa on lähdepurojen varsilla. Laajoja kallioalueita on yksi. Avokalliopintaa ei alueilla ole kovin runsaasti, mutta alue erottuu kuitenkin kallioisena selvästi muusta maastosta. Pieniä kalliopaljastumia ja matalia kalliojyrkänteitä on Kultaojan laakson reunalla. Arvokkaat elinympäristöt A. Puro ja sen välitön lähiympäristö Kultaojan sivupuro. 0,5-1 m levyinen puro ja 0,5-1 m syvä puro, jonka varsi n m leveydeltä osin sara-pajuluhtainen (kuvailtu luontotyypissä nro 10.). Puron Kultaojan yhtymäkohdan tuntumassa kullankaivuurakennelmia ja valuma-allas. B. Puro ja sen välitön lähiympäristö Kultaojaan laskeva lähdepuro. Saa vetensä useista tihkupinnoista Kultaojan itäpuoliselta notkelmaalueelta. Pituus 350 m. Puron yläosassa on kullankaivuurakennelmia. Sammallajistoa rahkasammalia, kiiltolehväsammal (Pseudobryum cinclidioides), kalvaskuirisammal, hetesirppisammal, hetealvesammal (Chiloscyphus polyanthos), kairasammal (Meesia triquetra) C. Tihkupinta Tihkupinta, josta lähtee n 20 m pitkä osin maanalainen lähdepuro (kuva 8), joka laskee kohdan A. puroon. Lajistoa Pohjanhorsma (Epilobium hornemannii), poimulehti, purosuikerosammal, (Brachythecium rivulare), lettohiirensammal (Bryum pseudotriquetrum), lettotihkusammal (Oncophorus viren), purolähdesammal (Philinotis fontana), lampisirppisammal (Warnstorfia trichophylla), hetalvesammal (Chiloscyphus polyanthos), rantakinnassammal (Scapania irrigua) ja kultasammal (Tomentypnum nitens). 17
18 Kuva 8. Lähdepuro laskee Kakslauttasenjänkältä tulevaan puroon D. Tihkupinta (kuva 9) Tihkupinnan lähdepuro laskee kohdan A. puroon. Tihkupinnan lajistoa: särmälähdesammal (Philonotis seriata), korpilehväsammal (Plagiomnium ellipticum), lampisirppisammal (Warnstorfia trichophylla) ja okarahkasammal (Sphagnum squarrosum). 18
19 Kuva 9. Tihkupinta E. Tihkupinta Lähdepuron B. notkon yläreunassa sijaitseva tihkupinta. Lajistona suohorsma (Epilobium palustre) ja pohjanhorsma sekä sammalia: hetealvesammal, lettohiirensammal, purolähdesammal, hetesirppisammal, keuhkosammal (Marchantia polymorpha). 19
20 F. Tihkupinta Lähdepuron B. varrella sijaitseva tihkupinta. Lajistona suohorsma (Epilobium palustre) ja pohjanhorsma sekä sammalia: hetealvesammal, kairasammal ja särmälähdesammal (Philonotis seriata). G. Tihkupinta Kultaojan varressa oleva tihkupinta. Lajistona suohorsma, lettohiirensammal, hetesirppisammal ja hetealvesammal. H. Tihkupinta Kultaojan varressa oleva tihkupinta. Lajistona pohjanhorsma. Ei sammaltietoja. I. Luhta (Kuva 10.) Kultaojan varren luhta on esitelty luontotyypit osiossa kohdassa 10. Kuva 10. Kultaojan puronvarsiluhtaa. 20
21 J. Luhta Kakslauttasenjängältä laskeva sivupuron varren luhta on esitelty luontotyypit osiossa kohdassa 11. K. Jyrkänne. Pieni kalliojyrkänne Kultaojan notkon reunassa. Korkeus 2,5 m ja leveys 2,5 m. Ei täysin luonnontilainen. Osittain lohkottu ilmeisesti kullanetsinnän yhteydessä. L. Avokallio Kallioalue sijaitsee alueen koilliskulmassa Kakslauttasenpalon länsipäässä. Luontotyyppi on mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Kalliopaljastumat ovat pienialaisia, mutta muodostavat yhdessä laajahkon alueen n 1 ha suunnittelualueella. Kallioalueen kokonaispinta-ala on n 2,5 ha, josta suurin osa sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella. 5.2 Perinnemaisemat Luontoselvitysalueella ei ole perinnebiotooppeja Uhanalaiset lajit Luontoselvitysalueella ei ole ympäristökeskuksen tiedossa olevia uhanalaisia lajeja. (LAPE- LY/995/07.01/2010). 6. Kohteiden arvottaminen Luonnon monimuotoisuuden kannalta inventointialueen arvokkaimpia kohteita alueet ovat Kultaojan varressa olevat luhtaiset alueet ja tihkupinnat, jotka ovat suurimmalta osin luonnontilaisia. Kallioalueiden käyttö metsätalousalueena heikentää niiden luontoarvoja. Luontoarvot alueella yleensä ottaen eivät ole kovin suuret. Rakennuksia ja rakenteilla olevia alueita on n 5-6 ha alueella. Vesi- ja viemärihuoltoa rakennetaan parhaillaan Kultaojan länsipuolella, itäpuolella vesijohtolinja kulkee vanhan tienpohjan reunassa. Alueen reunalla on 110 kv sähkölinja ja keskelle aluetta tulee pienempi sähkölinja, Kultaojantie ja siitä haarautuvat pienemmät tie leviävät pieninä teinä koko alueelle n. 4 km matkalle. Lisäksi alueella risteilee huonokuntoisempia traktori/mönkijäuria. Metsät eivät ole luonnontilaisia eikä vanhoja 21
22 metsiä ei ole Metsissä on tehty avo- ja harvennushakkuita, joiden ajourat näkyvät maastossa yhä selvästi. Myös kullankaivuusta ja etsinnästä on merkkejä maastossa. 7. Maisema Suunnittelualueen maisemaa luonnehtivat suhteellisen pienet korkeuserot (n 255 mpy.-280 mpy.), tasalaatuinen nuori-keski-ikäinen mäntymetsä, Kultaojan laakso ja Kultaojan länsipuolen rämealue. Ihmistoiminnan jälkinä maisemassa selvimmin erottuvat teiden lisäsi suuri länsireunan sähkölinja sekä rakennukset ja rakentamisen jäljet. 7.1 Kaukomaisema Kaukomaisemassa ei näy yksittäisiä esineitä, vaan toisiaan enemmän tai vähemmän täydentävät kokonaisuudet ja pinnat muodostavat kullekin ihmiselle oman maisemakokemuksen (Hyvärinen 1986). Alue on maisemallisesti osa Kakslauttasenpalon länsiosaa ja Kultaojan varren suoaluetta. Suunnittelualue liittyy maisemallisesti kiinteästi ympäristöönsä. Metsä ja suoalueet jatkuvat suunnittelualueen ympäristössä maisemallisesti samantyyppisinä. Tärkeimmät kaukomaisemassa näkyvät tekijät ovat metsäalueen yhtenäinen nuori-keski-ikäinen puusto, avoimet suoalueet ja puronvarret. 7.2 Lähimaisema Lähimaisemassa voidaan nähdä yksittäiset osatekijät, kuten puut ja puulajit, pensaat, värit ja maanpinnalla olevat kivetkin sekä ihmisen aiheuttamat muutokset, ja näiden osatekijöiden keskeinen sijainti (Hyvärinen 1986). Suunnittelualueen lähimaisema on kaksijakoinen, suoalueella lähimaisema on avoin ja metsäalueen nuorissa-keski-ikäisissä mäntymetsissä puoliavointa Avoin maisema Avointa maisemaa alueella ovat suoalueet. Maisema rajoittuu metsänreunaan. 22
23 Puoliavoin maisema Puoliavointa maisemaa on metsäalueella miltei koko suunnittelualueella. Näköetäisyys on m. riippuen puuston tiheydestä. Maisema on varsin tasaista mäntykangasta kauttaaltaan Suljettu maisema Suljettua maisemaa on yhdellä alueella: Kultaojan tuntumassa olevalla sekapuustoisella kuivahkolla/tuoreella kankaalla puusto on kohtalaisen tiheä. 8. Johtopäätökset ja suositukset Alueen luonnonympäristö vastaa alueen luonnonolojen yleislinjausta. Luonnonympäristö on pääosin vedenjakajaseudun karuhkoa kasvillisuutta. Lajistollisesti arvokkaimpia alueita ovat osittain luhtaiset puronvarret ja tihkupintojen ympäristöt. Luonnontilaisia alueita on lähinnä Kultaojan ja sivupurojen lähiympäristössä, luonnontilaisuuteen vaikuttaa tosin kulllankaivuu/-etsintä ja puroja ylittävä tiestö. Alueelta löytyi useita arvokkaita elinympäristöjä: tihkupintoja, kallioalueita, luhtaisia puronvarsia ja pieniä jyrkänteitä. Nämä kaikki ovat myös ympäröiville alueille tyypillisiä piirteitä. Arvokkaimmat purovarsialueet on jo pääosin rajattu rakennustoiminnan ulkopuolelle. Näillä erittäin heikon kulutuskestävyyden alueilla olisi hyvä pyrkiä rajaamaan liikkumista tietyille reiteille ettei näiden alueiden maasto pääse kulumaan. Rakentamistoimintaa näillä alueilla tulisi välttää. Kangasmetsäalueet ovat metsätalouskäytössä. Alueita pirstovat tiet, sähkölinjat, vesijohtolinja, rakennukset, sekä rakennusalueet ja moottorikelkkareitti. Metsien kulutuskestävyys vaihtelee kohtalaisen ja heikon välillä. Kohtalaisen kulutuskestävyyden alueet sijaitsevat kuivahkoilla-tuoreilla kangasmailla, jonne myös rakennustoiminta suunnitelman mukaan pääosin sijoittuu FM Teuvo Pääkkölä 23
24 Lähdeluettelo Airaksinen, O. ja Karttunen, K Natura 2000-luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Hyvärinen, S Metsänhoito ulkoilualueilla. Yliopistopaino. Helsinki. Kalleinen, L Yleiskaavamuutoksen luontoselvitys, Kakslauttanen Sodankylä. Natans Oy. Oulu. Kalpio, S. & Bergman, T Lapin perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus. Rovaniemi. Karplund, T Sodankylän ympäristönhoito-ohjelma. Nordia tiedonantoja Sarja B No. 1. Pohjois-Suomen maantieteellinen seura ry. Kontula T., Raunio A., Schulman A Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Kuusipalo, J Metsätyypit. Kirjayhtymä Oy. Rauma. Laine, J., & Vasander, H Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkustannus Oy. Hämeenlinna. Lappalainen, I Taigametsiä. Teoksessa: Lappalainen, I (toim). Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus. Lehtinen M., Nurmi P., Rämo T Suomen kallioperä. Suomen Geologinen Seura. Mikkola, M., Paalamo, P., Rautiainen, P., Liikavainio, T. & Onnela, M Oratunturin alueekologinen suunnitelma. Metsähallitus. Mossberg, B. & Stenberg, L Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö. Tammi. Helsinki. Nenonen Suvi-Päivikki Matkailu ja ympäristö. Tutkimus Lapin matkailualueiden luonnonympäristön kulutuskestävyydestä. Lapin seutukaavaliitto. Rovaniemi. Suomen kartasto 1987, 1988, Ilmasto. Helsinki Väisänen, U Laanilan maaperäkartta nro GTK. Rovaniemi. Liitteet Liite 1: Luontotyypit ja arvokkaat elinympäristöt Liite 2: Lahopuun määrät ja kuluneet alueet 24
Luontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotMittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km
Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys
17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotSODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen
SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys Hanna Suominen 26.9.2016 SODANKYLÄN KUNTA 26.9.2016 3 (12) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 5 2 MENETELMÄT... 5 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotHANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotNäiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä.
VENKAAN LÄHTEEN NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS 9.9.2012 Krister Karttunen Lausunnossaan (23.1.2012) Kollaja-hankkeen Venkaan lähteen (FI1103801) Natura-arvioinnista Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotJollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola
Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotRAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA
16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS 21.3.2011. Tark. 8.1.2013 Outi Tuomivaara, maisemasuunnittelija Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Linnakankaan alueelle laaditaan asemakaavaa ja sen
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotLiite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot
Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.
LisätiedotUPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys
UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
Lisätiedot9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys
24.8.2007 Vapo Oy Tuohinevan kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TUOHINEVAN SUOTYYPIT JA KASVILLISUUS 1 3 MAISEMA- JA VIRKISTYSARVOT 2 4 HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
LisätiedotTAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN
LisätiedotKeski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen
Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotSUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys
1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotPOSION KUNTA RANTAKAIRAN RANTA- ASEMAKAAVOITUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100
POSION KUNTA RANTAKAIRAN RANTA- ASEMAKAAVOITUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi
LisätiedotLUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014
LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotABK Vapo Oy. Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys
67080456.ABK 22.8.2008 Vapo Oy Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys 9M607155 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 MAASTOTÖIDEN TULOKSET 1 3 SÄILYNEVAN HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT SEKÄ NIIDEN MERKITYS
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotAsemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotUPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS
LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotKasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa
Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotTEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUS
TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUS NIVALA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 Oulu PUH. 08-883030 FAX. 08-8830333 aija.degerman@airix.fi NIVALAN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. KALLIO- JA MAAPERÄ...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotSodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta
Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee
LisätiedotKasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis
Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 16.11.2016 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008:
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
Lisätiedot