MOTORISTEN TAITOJEN OPPIMINEN JA OPETTAMINEN

Transkriptio

1 MOTORISTEN TAITOJEN OPPIMINEN JA OPETTAMINEN Pekka Hämäläinen, LitM Rehtori / toimitusjohtaja Virpiniemen liikuntaopisto / Virpiniemi Sport Oy MOTORINEN Motor (lat.) viittaa liikkeeseen Motoriikka > Liikkuminen > Liikunta > Lajitaidot Liikkuminen (Gallahue): tasapainoa (stability) kehonhallintaa (mobility) välinehallintaa (manipulation) TASAPAINO KEHONHALLINTA VÄLINEHALLINTA Pexi 1

2 Linkkivinkki KIHU VALO Kuortaneen Urheiluopisto OKM YHTEISET SÄVELET koordinaatio, liikehallinta aisti- ja lihastoiminnan yhteensovittamista; kognitiota sensomotoriikkaa, havaintomotoriikkaa, psykomotoriikkaa tekniikka luonnollinen, looginen, taloudellinen sovellus biomekaniikasta tyyli persoonallinen sovellus tekniikasta miltä suoritus näyttää taito suoritustekniikan hallintaa opittua varmaa, toistettavaa, tarkkaa taloudellista, tehokasta taitavuus paljon yksittäisiä taitoja muistissa» yleistaitavuus, lajitaitavuus 2

3 LIIKUNTAKYKYISYYS (Nupponen) Kuntotekijät - voima, nopeus, kestävyys, notkeus, kimmoisuus Liikehallintakyvyt - tasapaino - voimaerottelu - nopeuserottelu - ajoitustarkkuus - suuntatarkkuus - yhdistely - muuntelu - reagointi LIIKUNTAKYKYISYYS LIIKEHALLINTA motorinen KUNTO fyysinen Pexi 5 PSYYKE aistimukset, kognitiot motivaatio mielenhallinta MOTORIIKKA oppimiskyky opitut taidot FYSIIKKA voima, nopeus, kestävyys, liikkuvuus, kimmoisuus, antropometria 3

4 LIIKEHALLINNAN KEHITTYMINEN; HERKKYYSKAUDET? Kaikki liikehallintakyvyt kehittyvät mitattavasti vauhdikkaasti 7-10 vuoden iässä. Tätä on usein väitetty ja luultu taitojen oppimisen herkkyyskaudeksi. Taitojen (ja liikehallintakykyjen) kehittäminen kehittäminen tulee aloittaa kuitenkin huomattavasti aikaisemmin! Oppia voi kaikenikäisenä, mutta vanhemmiten oppimisen vauhti vain hidastuu vuotiaana on paras oppimisikä!!! * 1-6 v: yleistaitavuuden kehittäminen 7-12 v: yleistaitavuuden vakiinnuttaminen, lajitaitojen oppiminen Pekka Hämäläinen 7 7 ONGELMA Lapset ja nuoret harrastavat vähemmän omaehtoista liikuntaa kuin aiemmin => Liikunnan määrä => Liikunnan monipuolisuus (laatu) Kunto-ominaisuudet Taitopohja, motorinen oppimiskyky Valmentamisen haasteet muuttuneet?! 4

5 Sääkslahti ym

6 Hyvä harjoittelu - selvitys 8-11-vuotiaat liikkuvat varsin monipuolisesti, mutta kokonaismäärä täyttää vain osassa lajeissa terveysliikuntatavoitteet noin puolet liikkuu terveyden kannalta riittävästi erittäin vähän liikkuvia / passiivisia on pojista 20% ja tytöistä 25% vuotiaana urheiluharjoittelun määrä (ohjattu + omatoiminen) ei lisäänny riittävästi kompensoimaan muun liikuntamäärän laskua - erityisesti pojissa vuotiaana näkyy edellisen ikäluokan ongelmat, eikä määrä lisäänny myöskään riittävästi Aerobinen ja lihaskuntoharjoittelu ( = pohjia rakentava ) on lähes kaikissa lajeissa liian vähäistä vuotiailla Monipuolinen aineenvaihduntaharjoittelu ( aerobinen + anaerobinen) vähenee selkeästi iän lisääntyessä, koska omatoiminen liikunta vähenee, eikä ohjelmoiduissa harjoituksissa tule riittävää määrää Verryttelyt ovat harvinaisuus Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriasema Kansallinen Liikuntatutkimus

7 Lopettamisen portaat jääkiekossa Lämsä 2011 Liikuntaharrastuksen syitä Esikuvat ja kannustus Hyvä kunto ja terveys Elämykset ja ystävät Kilpailunhalu Myllyniemi & Berg

8 Oma kilpaurheilutausta 84 %:lla. Valmennustoiminnan aloittamisen taustalla oma lajitausta tai oman lapsen lajiharrastus. Blomqvist, Häyrinen, Hämäläinen 2012 VARHAINEN ERIKOISTUMINEN VS. MYÖHÄINEN ERIKOISTUMINEN K. Moesch, A.-M. Elbe, M.-L. T. Hauge, J. M. Wikman: Late specialization: the key to success in centimeters, grams, or seconds (cgs) sports. Scand J Med Sci Sports 2011: 21: e282 e290 The results clearly reveal that elite athletes specialized at a later age and trained less in childhood. However, elite athletes were shown to intensify their training regime during late adolescence more than their near-elite peers. The involvement in other sports neither differs between the groups nor predicts success. Tulossa: Moesch, K., Trier Hauge, M.-L., Wikman, J.M. & Elbe, A.-M. (in press). Making it to the top in team sports: Start later, intensify, and be determined! 8

9 Kaikilla on taipumuksia johonkin. Olisi tärkeä löytää taipumukset ja kehittää niistä lahjakkuuksia, kykyjä ja osaamista. Ohjataanko lahjakkuuksia sopivan lajin pariin? Etsitäänkö urheilu-dropouteille uusia, taipumuksia vastaavia harrastuksia? Lapsesta ei voida sanoa kuinka hyvä hänestä tulee isona, vaikka hän olisi kuinka hyvä/huono sillä hetkellä! Vai? Keskitytäänkö vain jokaisen ikäluokan sillä hetkellä parhaisiin? tryout-testit, talenttiryhmät jne. Mitäs ne, jotka eivät ole parhaita? vähemmän harjoituksia, kehnommat valmentajat, huonommat joukkueet? Onko jollain lajilla vara hukata lahjakkuuksia (tai edes potentiaalisia lahjakkuuksia)?! Pääseekö lajin pariin myöhäinen aloittaja / myöhäinen erikoistuja? 9

10 MOTORINEN OPPIMINEN En tiedä, että en osaa Tiedän, että en osaa Tiedän, että osaan En tiedä, että osaan MITEN MOTORINEN OPPIMINEN EROAA KOGNITIIVISESTA OPPIMISESTA? opitut asiat tallentuvat eri aivoalueille motoriset muistot: striatum, pikkuaivot (ja aivokuori) kognitiivinen informaatio: aivokuori kognitiivinen muisti on tietoista, motorinen muisti ei hippokampuksen toiminta oleellista tietoiselle muistille muttei ei-tietoiselle motorinen oppiminen on ei-tietoista motorinen oppiminen ei välttämättä edellytä kognitiivista oppimista! siis: urheilijan ei tarvitsee tietää/ymmärtää mitä/miten tekee, kunhan osaa tehdä oikein! 10

11 TAITOVALMENNUKSEN JATKOMOITA keho - mieli tiedostamaton tiedostettu rentous yrittäminen opittu opetettu ohjaamaton ohjattu luovuus säännöt toiminta odottaminen haasteet rutiinit yksilöllisyys samanlaisuus kokonaisvaltainen eritelty laatu määrä vaihteleva - vakio oppiminen osaaminen oppimiskyvyn kehittäminen taidon hiominen TAITOKEHÄ LAATU. MÄÄRÄ. TAITO SPESIFISYYS. PROSESSI. OPPIMINEN TAITAVUUS VAIHTELEVUUS. MONIPUOLISUUS. OPPIMISKYKY UUDET KOKEMUKSET. ONGELMANRATKAISUTILANTEET. 11

12 AJATTELEMISEN AIHETTA Aivoilla on kaksi tärkeää tehtävää: ongelmien ratkaiseminen ja oppiminen opitun muistaminen Rutiinien toistaminen ei kehitä aivoja; uusien asioiden kokeileminen ja oppiminen kehittää Uusien asioiden oppiminen johtaa oppimisen (taidot, taitavuus) lisäksi oppimiskyvyn kehittymiseen AJATTELEMISEN AIHETTA 2 Oppimiskyky / Oppimisprosessi = ongelmanratkaisemista muistamista Oppiminen= ongelmaratkaisun muistamista muistaminen voi olla tiedostamatonta! Tekniikan muuttaminen= uusi ratkaisu vanhan rinnalle vanha ei katoa mihinkään Osaaminen= osataan niin ettei tarvitse miettiä; eikä saa miettiä! kehonhallinta ei ole vaikeaa; mielenhallinta on Onnistuminen= jos osaa kerran, voi osata aina!? 12

13 AJATTELEMISEN AIHETTA 3 Tekemään opitaan tekemällä (kinestesia) ja matkimalla (näköaisti; peilisolut), ei niinkään kuuntelemalla valmentajan puheita Vain sitä opitaan, mitä tehdään! Positiivinen vahvistaminen toimii! Haasteet suhteessa osaamiseen! Tuleeko rento tekeminen: tuhansien toistojen kautta? vai rennosti tekemällä: antaa kropan hoitaa liikkeen kontrollointi, antaa kropan ratkaista ongelma Antaa pyöriä vaan! MOTORISEEN OPPIMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TAVOITTEET OPETUSTYYLIT ORGANISOINTI VIREYS- JA TUNNETILAT MOTIVAATIO INFORMAATIO MIELIKUVAHARJOITTELU SIMULOINTI SIIRTOVAIKUTUS KEHITTELYT TOISTOMÄÄRÄ TOISTOLAATU VAIHTELEVUUS JAKSOTTELU PALAUTE VAHVISTAMINEN PALKITSEMINEN / RANKAISEMINEN ARVIOINTI 13