Mikkelin Seudun Sosiaali- ja terveystoimi SOTE-hankinnoissa noudatettavat periaatteet Palvelujen hankinnan periaatteet -työryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin Seudun Sosiaali- ja terveystoimi SOTE-hankinnoissa noudatettavat periaatteet Palvelujen hankinnan periaatteet -työryhmä"

Transkriptio

1 Etelä-Savon Tarjousasiamies - Projekti Mikkelin Seudun Sosiaali- ja terveystoimi SOTE-hankinnoissa noudatettavat periaatteet Palvelujen hankinnan periaatteet -työryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa Yleiset tavoitteet palvelujen hankinnoissa SOTE-hankintojen aluetaloudellinen merkitys Mikkelin seudullisen sosiaali- ja terveystoimen hankintojen lähtökohdat Mikkelin seudullisen sosiaali- ja terveystoimen hankinnoissa noudatettavat yleiset periaatteet ) Asiakaslähtöisyys ) Strateginen ohjaus ) Kokonaistaloudellinen merkitys ) Laatu ja vaikuttavuus ) Tavoitetilan määrittely ) Kumppanuus ) Palautteen merkityksen korostaminen ) Kehittäminen ja innovatiivisuus ) Yhdenvertaisuuden toteutuminen ) Osaamisen kehittäminen Valvonta, seuranta ja raportointi Loppusanat... 8 LIITTEET LIITE I: Hankintaperiaatteista laajemmin... 9 LIITE II: Hankintojen periaatteiden periaatteet...18 LIITE III: Terminologiaa...19 LIITE IV: Työryhmän kokoonpano...21

3 1. Taustaa Hankinnat ovat viimeaikoina erityisesti SOTE-alalla kasvaneet ja keskittyneet voimakkaasti. Kasvua on ollut sekä kilpailutusten määrässä, sopimuskausien pituudessa sekä kerralla kilpailutettavien palvelujen määrässä. Usein myös kilpailutuksen tilaajana on monta hankintayksikköä, eli kilpailuttaja on hankintarengas, kuntayhtymä tai hankintaosakeyhtiö. SOTE-alan palveluhankinnat ovat jo perusluonteeltaan monimutkaisimpia ja haastavimpia kaikkien hankintojen joukossa ja tämä niihin liittyvä monimuotoinen kasvu hankaloittaa niiden toteuttamista entisestään. SOTE-alan kilpailutuksissa on pääsääntöisesti painotettu hankintahetken hintaa. Hankintahetken hinta on pyritty kilpailuttamaan mahdollisimman alhaiseksi ja sitten sidotuksi vielä kohtuullisen pitkäksi aikaa vakioksi. Yhdessä hintapainotuksella ja hankintojen koon kasvattamisella on pyritty saamaan aikaan kustannussäästöjä. Kokemukset ovat kuitenkin täysin päinvastaisia. Kustannuskehitys on monin paikoin karannut käsistä. Pitkän sopimuskauden epävarmuuteen varautuminen yrittäjien toimesta sekä keskusteluyhteyden puuttumisen aiheuttama epäluulo ja epävarmuus palvelujen tarkasta sisällöstä ovat todennäköisesti merkittävimpiä osasyitä tähän kehitykseen. Suurina kokonaisuuksina kilpailutettaessa myös eri palvelukategorioiden erityispiirteet eivät ole saaneet tarvittavaa huomiota hankintaa valmisteltaessa. Tämä on johtanut niputtamiseen ja yleistämiseen, joka näkyy pitkällä aikavälillä koko SOTE-alan palvelujen hankinnan kustannustehottomuutena. 2. Yleiset tavoitteet palvelujen hankinnoissa Vuoden 2007 hankintalaki tiukensi kilpailutusten säätelyä huomattavasti. Tämän seurauksena päähuomio on viime vuosina valitettavasti keskittynyt lainmukaisen hankintamenettelyn läpivientiin. Hankintamenettelyn korostamisen sijasta huomio pitää kiinnittää palvelujen järjestämisen kokonaiskehittämiseen, jota huolellisesti suunniteltu ja toteutettu hankinta tukee. Hankinnat tulee nähdä osana kokonaisuutta, palvelujen kehittämisen ja järjestämisen välineenä. Hankinnoissa pitää aina huomioida seuraavat yleiset tavoitteet: - hankinta palvelujen uudistajana - hankinta palvelujen innovatiivisuuden edistäjänä - hankinta palvelujen tuottavuuden parantajana TEM:n linjauksen mukaan palvelujen uudistamiseen päästään parhaiten: - julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella - innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla - palvelujen käyttäjälähtöisyyden periaatteella 3. SOTE-hankintojen aluetaloudellinen merkitys SOTE-hankintojen osuus on 70 %:n luokkaa kaikista julkisen sektorin hankinnoista. Hankintojen kustannustehokas läpivienti on hankintayksikön lisäksi taloudellisesti merkittävä ASIA myös koko

4 talousalueelle, jota hankinnan koskevat. Perinteisesti suurin osa palveluhankinnoista on kohdistunut lähialueilla toimiviin palveluntarjoajiin. Viimeaikoina alueellisille markkinoille on tullut kansallisia ja kansainvälisiäkin, usein pääomasijoituspohjaisia suuryrityksiä. Ne hinnoittelevat palvelunsa aggressiivisesti, tavoitteenaan markkinoiden valtaus. Suurten yksiköiden varaan voi hyvinkin perustellusti rakentaa ainakin osan palvelutarjonnasta, mutta aluetalouden kannalta ratkaisu voi olla kallis pitkällä aikavälillä, koska keskittymisen mukana kilpailu ja palveluiden monimuotoisuus kärsivät. 4. Mikkelin seudullisen sosiaali- ja terveystoimen hankintojen lähtökohdat Palvelujen järjestämisen ja sitä tukevan hankintapolitiikan lähtökohdaksi on määriteltävä tilaajan tavoitetila. Tavoitetila pitää määräajoin tarkistaa perustuen kattavaan valvontaan, seurantaan ja raportointiin. Tilaajan tavoitetila SOTE-hankintojen lähtökohtana pitää aina olla tilaajan tavoitetila. Pitää siis esittää kysymys: mikä on ihannetila (A) kulloinkin hankittavana olevan palvelun sekä (B) palvelujen järjestämisen kokonaisuuden kannalta seuraavan sopimuskauden päättyessä? Eli toisin sanoen tulee kysyä: mihin hankinnalla pyritään? (A) Hankittavan palvelun tavoitetila Hankittavan palvelun tavoitetila muodostuu seuraavista tekijöistä: - asiakasnäkökulma (tarpeet, toiveet, havainnot, asiantuntijatieto, palaute) - palvelutarjonta (alueellisen yritystoiminnan erityispiirteet) - tilaajan tavoitetila palvelun suhteen (B) Palvelujen järjestämisen kokonaistavoitetila Tilaajan tavoitetila palvelujen järjestämisen kokonaisuuden osalta on erittäin laaja kokonaisuus, joka muodostuu tilaajan omista sisäisistä tavoitteista ja reunaehdoista. Tilaajan tavoitteisiin vaikuttaa kuitenkin aina myös joukko ulkopuolisia tekijöitä. Tilaajan kokonaistavoitteissa pitää huomioida ainakin seuraavat sisäiset ja ulkoiset tekijät: - Palvelustrategia - mitä ja miten palveluita halutaan järjestää - Elinkeinopoliittiset tavoitteet - paikallisen yritystoiminnan monipuolisuuden ja kehittymisen varmistaminen - kilpailun varmistaminen - hankinnan yritysvaikutusten arviointi - Sosiaalipolitiikka - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - kuntalaisten hyvinvoinnin kerrannaisvaikutukset - Ympäristövaikutukset - Tilaajan taloudellinen tilanne - hankintahetki vs. pitkäaikaiset vaikutukset - hankittujen palveluiden kustannuskehitys - Aluetalous - hankintahetki vs. pitkäaikaiset vaikutukset - hankintojen alueellisen kohdistumisen kerrannaisvaikutukset

5 - Hankintastrategia - mitä palveluja tuotetaan itse, mitä palveluja hankitaan - mitä hankitaan ja miten hankintaan - millä kriteereillä kilpailutetaan (laadun ja muiden sisällöllisten kriteerien korostaminen) - "Vastuullisen hankintatavan" linjaukset ja periaatteet tilaajaorganisaatiossa - hankintojen aluetaloudellista vaikutusten ja sopimusten noudattamisen merkityksen ymmärtäminen kaikilla toimijoiden tasoilla - hankinnan yritysvaikutusten arviointi - Yhteistyö ja kehittäminen palveluyritysten asiantuntijuus huomioiden - palvelujen laadun ja sisällön jatkuva kehittäminen - yrittäjien/yritysten haastaminen uusien toimintamallien kehittämisen vauhdittamiseksi 5. Mikkelin seudullisen sosiaali- ja terveystoimen hankinnoissa noudatettavat yleiset periaatteet Seuraavaksi kuvataan työryhmän esitys Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen hankintojen yleisiksi periaatteiksi. Periaatteet on kuvattu tässä mahdollisimman tiiviisti. Jokainen periaate avataan erillisessä liitteessä (LIITE I: Hankintaperiaatteista laajemmin) periaatteista johdettavien prosessien ja ohjeistuksen määrittelyn tueksi. Periaatteet ovat seuraavat: 1) Asiakaslähtöisyys SOTE-hankinnoissa asiakkaan parhaan toteutumisen on oltava korostetussa asemassa. Asiantuntijatiedon ja asiakaspalautteen huomioiminen on perusta palvelujen hankinnan suunnittelulle. Hankinnan tuloksen, palvelutuottajien valinnan ja palveluohjauksen mallista sopimisen, tulee mahdollistaa asiakkaan palvelutarpeen huomioiminen ja palvelusuunnitelman toteuttaminen ja uudistaminen. Hankinnan valmistelussa on myös tähdättävä sopimukseen, jolla varaudutaan kuntalaisen muuttuvaan palveluntarpeeseen, sekä säilytetään asiakkaan valinnan mahdollisuuksien mukaan. Asiakkaan oikeutta valita palvelunsa tulisi käyttää myös dynamiikan ja kilpailun lisäämisen välineenä. Asiakkaan valinnan mahdollistaminen varmistaa sen, että yksityiset palveluntuottajat joutuvat kilpailutilanteessa joka päivä asiakkaidensa haastamaksi. 2) Strateginen ohjaus Palvelustrategia huomioi asiakastarpeet, kustannukset ja resurssit sekä määrittelee yksityisen palvelutuotannon roolin palvelujärjestelmän osana. Palvelujen järjestäminen hankinnan avulla on taas määritelty hankintastrategiassa. Hankintastrategia perustuu palvelustrategiaan, jossa määritellään työnjako ja roolit palvelujen tuottamiseksi. Hankintastrategia määrittelee keinot saavuttaa palvelustrategiassa määritelty tavoitetila hankintatoiminnan keinoin. Ilman strategista ohjausta hankintatoiminnasta tulee tempoilevaa ja yksityisen palvelutarjonnan on mahdotonta vastata muuttuviin vaatimuksiin. Tilaajan on strategisessa linjauksessaan määriteltävä yksityisen palvelutuotannon rooli osana palvelujärjestelmää. 3) Kokonaistaloudellinen merkitys SOTE-hankintojen kokonaistaloudellinen merkitys on suuri. Hankintojen keskimääräinen osuus kuntien talousarvioissa lähestyy henkilöstökulujen kokonaismäärää ja SOTE-hankinnat ovat suurin yksittäinen

6 hankintatyyppi jopa 70:n prosentin osuudella kaikista hankinnoista. Hankintojen kustannustehokkuuteen ja aluetaloudellisiin kerrannaisvaikutuksiin onkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi hankintahetken sijasta huomio on käännettävä sopimuskauden aikaisen kustannuskehityksen optimointiin. Vastuullinen hankintatoiminta tunnistaa merkittävyytensä elinkeinopoliittisena välineenä alueen yrittäjyyden kannalta. Hankintatoiminnan kustannustehokkuudella sekä kohdistumisella alueen yrityksiin, on myös erittäin merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia sekä hankintayksikön että alueen talouteen. Näitä vaikutuksia ei voi väheksyä eikä niiden edellyttämää harkintaa sivuuttaa. 4) Laatu ja vaikuttavuus Laatukriteerien hyödyntäminen kilpailutuksen kriteereinä on useimmiten pyrkinyt mittaamaan palveluntarjoajien laatua mekaanisesti ja vain hankinta/kilpailutushetken osalta. Laatujärjestelmän olemassaolon ja tiettyjen laatukriteerien täyttymisen tulee mahdollistaa puitesopimukseen mukaan pääsy. Sopimuskauden aikaisella laatuun kohdistuvalla seurannalla, kehittävällä ja keskustelevalla valvonnalla ja raportoinnilla tulee olla nykyistä suurempi vaikutus sekä yrityksen puitesopimuksessa sijoittumiseen, sopimuskauden aikaisiin palvelupäätöksiin että asiakkaan omaan valintaan. Tavoitteeksi on asetettava hankinnan vaikuttavuuden kriteeristön määrittely. Hankintojen arvioinnissa tällä hetkellä painottuvan suoritepainotteisuuden rinnalla tulee korostaa laadullisten kriteerien merkitystä. Sijoituspäätökset ja puitesopimuksen toteutumisen yhteenvedot pitää julkistaa päätöksentekijöille ja sopimuskumppaneille. 5) Tavoitetilan määrittely Hankintaa valmisteltaessa on keskeisessä roolissa keskeisenä ohjenuorana oltava hankinnan myötä solmittavan sopimuskauden päättymishetken tavoitetila ei siis kilpailutuksen aikainen tilanne. Tavoitetilan määrittely perustuu tilaajan tavoitetilaan, mutta tavoitetilaa määriteltäessä on huomioitava, että kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen tavoitetila saavutetaan huomioimalla sekä tilaajan, palveluiden tuottajien ja asiakkaiden näkökulma. Tavoitetilan määrittelyn jälkeen hankinta suunnitellaan käänteisellä SOTE-palveluhankinnan prosessilla. 6) Kumppanuus Vastuullinen hankintatoiminta perustuu kumppanuudelle. Sekä palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden että asiakkaiden mielipiteitä on kuunneltava ja palaute on huomioitava hankintoja koskevassa päätöksenteossa. Palvelutuotannon roolit on kuitenkin tunnistettava, vaikka palveluja järjestetään hankinnan avulla. Tilaajalla on viime kädessä vastuu palvelujen järjestämisestä ja siten varsinainen päätösvalta. Päätösvaltaa on kuitenkin pyrittävä käyttämään huomioiden yhteistyön eri osapuolet ja heidän näkökulmansa asiaan. 7) Palautteen merkityksen korostaminen Palvelujen järjestäminen, niiden hankinnan suunnittelu ja vaikuttavuuden seuranta perustuvat monipuoliselle palautteen keräämiselle. Palautetta kerätään asiakkailta ja palvelutarjoajilta sekä hankinnan perusteella solmitun hankintasopimuksen noudattamisesta vastaavilta hankintayksikön asiantuntijoilta sekä palvelutuottajien toimintaan valvovilta valvontaviranomaisilta. Palautteen keräämiseksi on tilaajan luotava säännöllisyyteen perustuva seuranta-, valvonta- ja raportointiprosessien kokonaisuus, sekä määriteltävä hankinnoille toimialakohtainen vastuuhenkilö. Palaute pitää käsitellä suurten hankintojen osalta myös hankinnasta vastaavan lautakunnan toimesta.

7 8) Kehittäminen ja innovatiivisuus Nykyiset hankintamenettelyt, yhdessä pitkien ja staattisten hankintasopimusten kanssa, ovat jäykistäneet ja estäneet palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittämistä. Hankintatoiminta tulee nivoa osaksi palvelujen kehittämistä ja siihen liittyvää yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa. Itse hankinta voi olla sinällään innovatiivinen, eli kehittämisyhteistyötä tilaajan kanssa. Myös hankintasopimus tulee laatia niin, että se velvoittaa palvelutuottajat osallistumaan tai toteuttamaan palvelun sisältöön tai järjestämistapaan liittyviä kehittämistehtäviä. Laadun ja vaikuttavuuden sekä kustannustehokkuuden kehittäminen pitää esittää haasteeksi ja sopimuskauden aikaiseksi tavoitteeksi palvelun tarjoajille. 9) Yhdenvertaisuuden toteutuminen Jokaisella kansalaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla kansalaisilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja osallisuuteen. SOTE-viranomaisten tulee siis kohdella asiakkaita tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuusperiaatteen soveltaminen ei kuitenkaan estä tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia. Yhdenvertaisuuden periaatteen noudattaminen tulee ulottaa myös siihen, miten palveluntuottajia kohdellaan. Palveluntuottajille tulee taata yhdenvertainen kohtelu riippumatta palvelun tarjoajan toimipisteen sijainnista, toiminnan tai toimitilojen suuruudesta sekä esimerkiksi hankinnan valmistelussa, hankintakriteerien täyttymiseen liittyvissä vaatimuksissa ja aikarajoissa. Puitesopimusten noudattamisessa tasapuolisuuden toteutuminen edellyttää nykyistä suurempaa huomiota puitesopimusten toteuttamisen valvontaan ja yhteisten pelisääntöjen sopimiseen sekä niiden noudattamiseen. 10) Osaamisen kehittäminen Palveluiden hankintoihin liittyvä osaaminen ja hankintojen vaikuttavuuden tiedostaminen on tunnistettava läpi koko hankintayksikön eri toimintatasojen. Hankintatoimintaan liittyvien valintojen ja päätösten vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja usein taloudellisesti hyvinkin merkittäviä. Hankintatoimintaan liittyvissä tehtävissä toimivat luottamushenkilöt, viranhaltijat ja asiantuntijat on koulutettava myös hankintatoiminnan osalta roolinsa mukaisten tehtäviensä hallitsemiseksi, sekä hankintojen yleisten periaatteiden ja niistä johdettavien ohjeistusten sisäistämiseksi ja noudattamiseksi. Hankintatoimintaan liittyvän koulutuksen organisoi ja ylläpitää toimialakohtainen hankintavastaava yhdessä hankintayksikön hankintatoiminnan korkeimman viranhaltijan kanssa. 6. Valvonta, seuranta ja raportointi Edellä esitetyt hyvän hankinnan periaatteet eivät toteudu ilman jatkuvaa, organisoitua valvontaa, seurantaa, raportointia sekä koulutusta. Periaatteiden ja ohjeistusten sisäistämiseen ja noudattamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikilla hankintatoimen ja hankintoihin vaikuttavien toimijoiden tasoilla. Hankintayksikön on määriteltävä hankintoihin linkittyvät roolit, sekä niiden sisältämät tehtävät

8 organisaatiossaan. Näiden organisaation eri tasoilla suoritettavien tehtävien suorittajille on lisäksi järjestettävä riittävä ja oikein kohdistettu koulutus ja ohjeistus. Toimijoiden tasoja ovat ainakin seuraavat: Kunnan/kaupungin johto (Hankinnoista vastaava johtaja/johtajat) Hallitus/Valtuusto Toimialakohtainen lautakunta Toimialajohtaja Toimialakohtainen hankintavastaava Hankinnan valmistelija/esittelijä Hankintasopimuksen solmija Tilaaja / palveluohjaaja / puitesopimuksen toteuttaja Asiakkaita edustavat toimijat Erityisen tärkeää on nimetä toimialakohtainen hankintavastaava, joka vastaa siitä että toimialan hankinnat suoritetaan hyvän hankinnan periaatteiden mukaisella tavalla. Toimialakohtainen hankintavastaava varmistaa, että toimialan hankinnat suunnitellaan ja toteutetaan sovitulla tavalla, valvoo puitesopimuksien noudattamista sekä huolehtii että seuranta, valvonta ja raportointi perustuvat säännöllisyyteen. 7. Loppusanat Tämä dokumentti on syntynyt Mikkelin kumppanuuspöydän hankintojen periaatteet työryhmän työhön perustuen. Dokumentin laatimisesta on vastannut Ilkka Liljander Miset Oy:stä, osana Etelä-Savon tarjousasiamies hanketta ja sen Hankintojen kehittäminen - osatehtävää. Työryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä IV.

9 LIITE I Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Hankintojen periaatteet Hankintaperiaatteista laajemmin 1. Asiakaslähtöisyys SOTE-palveluita tarvitsevan asiakkaan palvelutarve on yksilöllistä. Hankintamenettelyt eivät pääosin nykyisellään tue lainkaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen tunnistamista ja sen vaikutusta tehtäviin sijoituspäätöksiin. Hankintamenettelystä riippumatta ja niiden rajoituksista huolimatta on pyrittävä hankintasopimukseen, joka huomioi asiakkaan palvelusuunnitelman toteutumisen ja lisäksi velvoittaa yksityiset palvelutuottajat osallistumaan palvelujen suunnitteluun käyttäjien, omaisten ja palveluohjaajan kanssa. Ote lausunnosta Suomen Kuntaliiton Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen -oppaaseen (luonnos ): Nykyisen hankintalain soveltamisessa ja hankintakäytäntöjen luomassa todellisuudessa esille nousee asiakasnäkökulman lähes täydellinen puuttuminen palveluasumisen kilpailutuksissa. Palvelujen käyttäjiä ja heidän läheisiään ei kuulla eikä heillä ole hankintalain osalta vaikutusmahdollisuuksia ja oikeussuojakeinoja. Sosiaalihuollon asiakaslaki ja muu sosiaalilainsäädäntö (vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki) ovat monelta osin erilaiset kuin hankintalain käsitteet, eivätkä ne tule esiin kilpailutuksissa. Hankintalain mukaisissa kilpailuttamisissa palvelun käyttäjillä on ollut pääasiassa mykän tavaran asema. On vaarallista, että nykyinen hankintalain soveltamiskäytäntö luo palveluntuottajille ja järjestämisvastuussa oleville kuvitelman siitä, että palvelun käyttäjää ja hänen läheisiään ei tarvitse kuunnella. Se on johtanut ja johtaa huonoon kohteluun, mikä johtaa kasvavaan tyytymättömyyteen nykyiseen tapaan järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakkaan valinnanvapaus (palvelujärjestelmän puitteissa eli käytännössä valinnanmahdollisuus) on tärkeä periaate myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Periaatetta ei voi kuitenkaan soveltaa samalla lailla kaikkiin palveluihin esimerkiksi sosiaalihuollon palveluihin, joissa pyritään esimerkiksi turvaamistoimenpiteisiin, esimerkiksi lastensuojelu. Asiakkaan oikeutta valita palvelunsa tulisi käyttää dynamiikan ja kilpailun lisäämisen välineenä. Yksityiset palveluntuottajat joutuvat kilpailutilanteessa joka päivä asiakkaidensa haastamaksi. Mikäli palvelun sisältö, hinta ja laatu eivät ole kohdallaan, asiakas voi valita toisen palveluntuottajan. Tällaista palvelun tarjoajien haastamista tulisi hyödyntää myös SOTE-palvelujen järjestämisessä. Asiakaslähtöisiä hankintamenettelyjä tai -tapoja ovat esimerkiksi palvelusetelijärjestelmä ja palveluohjauksellinen hankintamenettely. Muissa hankintamenettelyissä pitää pyrkiä tilanteeseen missä säännöllinen asiakaspalautteen kerääminen vaikuttaa sijoituspäätöksiin myös sopimuskauden aikana, tällöin sijoituspäätösten perusteita mitataan muulloinkin kuin kilpailutushetkellä. Lisäksi asiakkaan osallistuminen laadunhallintaan on oleellinen osa palvelun laadukkuutta. Asiakaslähtöisyys on itsestään selvä julkisten ja yksityisten palvelujen kehittämistavoite. Asiakaslähtöisesti toimittaessa asiakkaan ja ammattilaisen välille syntyy aitoa, tasa-arvoista, kahdensuuntaista vaikuttamista ja vuoropuhelua, joka varmistaa sen, että palvelutoiminta vastaa ennen kaikkea ihmisten, asiakkaiden, potilaiden tarpeisiin heidän omasta näkökulmastaan. Toimintaa ei tule suunnitella ja toteuttaa yksinomaan ammattilaisten tai organisaation tarpeista käsin. (Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinta ostopalveluna, Kuntaliitto 2007)

10 2. Strateginen ohjaus Julkisten hankintojen määrä ja taloudellinen painoarvo on voimakkaassa kasvussa. Kuntaliiton viimeisimpien tietojen mukaan hankintojen yhteenlaskettu arvo kuntien budjetissa on jo yhtä suuri kuin henkilöstömenojen osuus. Kuntien julkisten hankintojen kokonaisarvo oli vuonna 2010 jo 16,9 mrd euroa ja keskimääräinen kasvuvauhti viime vuosina on ollut n. 7,5%. Tästä huolimatta hankintoja ei ole ohjattu strategisella tasolla kokonaisuutena kuin yksittäisissä kunnissa. Strateginen ohjaus luo pohjan periaatteille ja suuntaviivoille hankintayksikön hankintatoiminnalle kokonaisuutena. Ongelmana on usein se että hankintayksikön johdossa vallitseva tahtotila hankintojen toteuttamisesta ei jalkaudu yksittäisten hankintojen tasolle. Yksittäisen hankinnan linkittyminen ylimmän tason strategioihin ei voi olla varmistettu ilman hankintoihin liittyvää prosessiohjausta, ohjeistusta ja koulutusta. Seuraavassa esitetään malli hankintayksikön yksittäisen hankinnan kytkeytymisestä ylimmän tason strategioihin Top- Down -periaatteella: Strateginen taso - Palvelustrategia, Kehittämisstrategia ja Elinkeinopolitiikka Toimintaperiaatteellinen taso - Hankintatoiminnan linjaukset ja periaatteet - Hankintastrategia - Toimialakohtainen hankintastrategia/suunnitelma - Hankintatoimen ja sen seurannan, valvonnan sekä raportoinnin organisointi Operatiivinen taso - Toimialakohtainen hankintavastuu (vastuuvirkamies) - Hankinnan valmistelu ja suunnittelu (tilaajat, asiantuntijat) - Hankintamenettelyn noudattamien ja hankinnan suorittaminen (hankinta-asiantuntijat) - Hankinnan seuranta, valvonta ja raportointi (kaikki toimintokohtaisesti nimetyt toimijat) Ilman tämän prosessin määrittämistä ja noudattamista ei hankintatoimintaa kokonaisuutena pystytä optimaalisesti hallitsemaan.

11 Ilman strategisen tason linjausten ja niiden perusteella laadittujen toimintaperiaatteiden olemassaoloa, yksittäinen hankinta (kuviossa Hankintakehä) ja siten hankintatoimi kokonaisuudessaan ei ole kontrolloitavissa riittävällä tasolla. Jokaisen hankinnan valmistelun ja toteutuksen tulee siis perustua strategiatason ja periaatetason linjausten mukaisesti laadittuihin operatiivisen tason hankintaohjeisiin. 3. Kokonaistaloudellinen merkitys Hankinnan kokonaistaloudelliset, erityisesti sopimuskauden aikaiset vaikutukset hankintayksiköihin ja niiden toimintaympäristöön ovat jääneet lähes täysin hankintahetken hinnan painotuksen varjoon. Hankinnan kokonaistaloudellinen arviointi: - tilaajaorganisaation taloudellinen tilanne hankintahetkellä - hankittavan palvelun kustannustaso hankintahetkellä - tilaajan taloudellinen tilanne sopimuskauden aikana - sopimuskauden aikaiset kokonaiskustannukset - välilliset kustannukset sopimuskaudella - sopimuskauden aikaisten muuttuvien kulujen arviointi - hankinnan yritysvaikutusten arviointi - hankinnan aluetaloudellinen merkitys o palvelutuottajien paikallisuus (minne palvelusta maksetaan, minne toiminnan verot maksetaan, minne alihankinta kohdistuu) o yritysten työntekijöiden paikallisuus (minne verot maksetaan, missä työntekijät kuluttavat ) o mahdollinen alihankinta ja sen kohdentuminen alueelle - hankinnan vaikutus markkinoiden toimivuuteen o mm. monituottajamallin tukeminen, kilpailun ja palveluiden kehittämisen edistäminen Hinta on tärkeä kriteeri hankinnoissa, mutta sen ylikorostunut asema SOTE-kilpailutuksissa onkin johtanut kustannustason voimakkaaseen kasvuun. Kokonaistaloudellisen arvioinnin perusteellinen suorittaminen mahdollistaa hinnan (varsinkin hankintahetken) painoarvon vähentämisen kilpailutuksen kriteerinä. Halvimman hinnan palvelu ei hankintahetkellä tarkasteltuna välttämättä ole halvin vaihtoehto kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna. Lisäksi kokonaistaloudellinen tappio voi olla huomattavasti suurempi kuin hankintahetkellä tavoiteltu muutaman prosentin halvempi hinta. Esimerkiksi muutaman prosentin edullisempi hankintahinta ei välttämättä olekaan kokonaistaloudellisesti edullisin hinta hankintayksikölle, jos toimittaja ei maksa veroja paikkakunnalle tai työllistä paikallista työvoimaa. Paikallisen yritystoiminnan suosiminen on hankilain mukaan kiellettyä. Paikallisen yritystoiminnan erityispiirteiden huomiointi hankintaa valmisteltaessa ei sen sijaan ole kiellettyä. Näin annetaan paikalliselle yritystoiminnalle mahdollisimman tasapuoliset mahdollisuudet kilpailla kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita vastaan niiden omilla ja luontaisilla vahvuuksilla. Huolimattomasti valitut tai laaditut kriteerit voivat tarpeettomasti sulkea pois paikallista palvelutarjontaa tai ainakin merkittävästi hankaloittaa sen menestymismahdollisuuksia kilpailutuksessa.

12 4. Laatu ja vaikuttavuus Laatujärjestelmä on palvelujen kehittämisen ja valvonnan ohjeisto, jolla yritykset ja muut palveluntuottajat paitsi kehittävät omaa toimintaansa, myös tekevät sitä näkyväksi. Laatujärjestelmään liittyy vahva asiakasnäkökulma, sekä myös sisäänrakennettu dynamiikka, joka kannustaa jatkuvaan kehittämiseen. Laatujärjestelmän olemassaoloa on käytetty viime aikoina myös SOTEpalveluhankintojen kilpailutuksissa valintakriteerinä. Pelkkä laatujärjestelmän olemassaolo ei kuitenkaan usein anna koko kuvaa palvelun toteutuneesta laadusta, joten sen merkityksen ylikorostamista pitää välttää. Puuttuvan laatujärjestelmän tapauksessa pitää soveltaa siirtymäaikaa laatujärjestelmän laatimiselle ja sen mukaisten toimintatapojen kouluttamiselle. Toimivassa laatujärjestelmässä on määritelty mittarit ja keinot, esimerkiksi eri osapuolten yhteiset säännölliset tapaamiset, joilla kyetään seuraamaan sekä prosessien toimivuutta, että myös toiminnan tuloksia. Kilpailuttaminen soveltuu parhaiten tilanteisiin joissa tavoitellaan tilannetta, jossa hankittavan palvelun hinta ja laatu ovat kohdallaan eli optimaalisessa suhteessa toisiinsa. Kilpailuttaminen sinänsä ei ole tuonut kustannussäästöjä verrattuna omaan tuotantoon, koska kilpailutettaville palveluille asetetaan säännönmukaisesti tiukempia vaatimuksia mm. valvonnan ja henkilöstömäärän suhteen. Kilpailuttamisen tavoitteeksi onkin usein asetettu palvelujen laadun parantaminen. Palvelun laadulla tarkoitetaan sen ominaisuuksista muodostuvaa kokonaisuutta, jolla se kykenee täyttämään sille asetetut vaatimukset ja odotukset. Vaatimukset voivat perustua esimerkiksi lainsäädäntöön, sopimuksiin sekä määriteltyihin asiakastarpeisiin. Laatua on pyritty arvioimaan ja mittaamaan nykyisissä kilpailutuksissa, mutta se on tapahtunut mekaanisesti, liian pienellä painoarvolla tai mittavalla määrällä kyllä/ei-kriteerejä. Usein on myös päädytty kriteeristöön, jonka lopputulema on se, että kaikki tarjoajat saavat laatukriteereistä lähes samat pisteet. Näin tapahtuu mm. silloin kun kriteeristöä on liian paljon ja siitä myönnetään pieniä pistemääriä. Tällöin hinta nousee määrääväksi tekijäksi huolimatta siitä, minkälaista valinnan painoarvoa laadulle on alunperin kaavailtu. Esimerkiksi kysymyksellä onko palveluntuottajalla käytössä laatujärjestelmä (kyllä/ei) ja tältä pohjalta tarjoaja on voinut saada pisteitä. Näin karkea pisteytys ei kykene tunnistamaan ja erottelemaan todellisia ja näennäisiä laatujärjestelmiä, jos kaikilta ei edellytetä yhdenmukaista standardia ja laatujärjestelmän sertifiointia. Hyvistä tarkoitusperistä huolimatta laadun tosiasiallinen merkitys on jäänyt hankinnoissa vähäiseksi. Sen sijaan laatumittareiden seuranta tulee merkitä peräänkuulutettua tuottajan haastamista sopimuskauden aikana. Suorituskykyä kuvaavien mittareiden säännöllinen raportointi ja tarkastelu pakottavat palveluntuottajat pysymään valppaina ja kehittämään omia palvelujaan. Mittarit toimivat myös informaationa, jonka pohjalta asiakaskohtaisia sijoituspäätöksiä tehdään. Laadun seurannan tulee vaikuttaa myös palveluntarjoajan asemaan silloin kuin puitesopimus perustuu palvelutarjoajien sijoittumiseen paremmuusjärjestykseen kilpailuttamisen yhteydessä. Järjestys voidaan tarkistaa vuosittain huomioiden laadun kehitys. Tällä hetkellä vallitseva tapa hankinnoissa on määritellä ostettava palvelu suoritteiden eli oheisen kaavion tuotosten avulla. Hankittava palvelu koskee esimerkiksi hoitopäiviä tai asiakaskäyntejä ja näiden hinnoittelun pohjalta arvioidaan palvelun edullisuus tai kalleus. Tämä on ymmärrettävää, koska asiakastyön toimintatapaan ja kulttuuriin vaikuttavuuden käsite ei ole vielä kovin vahvasti juurtunut. Palvelujen suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa ollaan vahvasti tekemisen kulttuurissa. Esimerkiksi valtakunnalliset tilastot palveluista kerätään lähes poikkeuksetta palvelusuoritteista. Myöskään mittareita vaikuttavuuden arvioimiseksi ei ole systemaattisesti kehitelty ja niihin liittyy myös monia haasteita. Tästä huolimatta (tai kenties juuri sen vuoksi) vaikuttavuus tulee nostaa keskeiseksi palvelujen hankintaa ohjaavaksi periaatteeksi. Vaikuttavuuskriteerit ja -mittarit ovat iso kehittämishaaste, mutta onnistuessaan ne voivat uudistaa koko palvelujärjestelmää - myös kuntien omaa palvelua. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyy joitakin erityispiirteitä, jotka tulee hankinnan tavoitteissa huomioida. Palveluilta odotetaan esimerkiksi seuraavanlaisia vaikutuksia:

13 toimintakyvyn palautuminen (kuntoutus) sairaudesta paraneminen (sairaanhoitopalvelut) terveellisten elämätapojen omaksuminen (terveysneuvonta) itsenäinen selviytyminen (lastensuojelu, vanhuspalvelut ym.) sosiaalisten ongelmien ehkäisy (sosiaalityö) voimaantuminen, aktivoituminen (nuorisotyö) hyvän arjen luominen (hoivapalvelut) Palvelujen perimmäisenä tavoitteena ei siis ole pelkästään tuottaa palvelua, kuten hoitoa, kuntoutusta, hoivaa, sosiaalityötä jne. vaan palvelun avulla aikaansaada edellä kuvattuja asiakasvaikutuksia. Erityisesti sosiaalihuollon palveluissa on mukana myös yhteiskunnallinen intressi. Palveluilla voidaan suojella heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevia tai lisätä lähiyhteisöjen ja viime kädessä koko yhteiskunnan turvallisuutta. Edellä kuvatusta syystä johtuen asiakastyytyväisyys ei voi olla samalla lailla onnistuneen palvelun kriteeri, kuin monissa muissa palveluissa. Sen sijaan vaikuttavuus nousee tärkeäksi tekijäksi paitsi yhteiskunnallisten intressien, myös tuottavuuden ja kustannusten näkökulmasta. Oli palvelun hinta mikä tahansa, aina kalleimmaksi muodostuu palvelu, joka ei kykene tuottamaan tavoiteltuja asiakasvaikutuksia. Vastaavasti edullisin palvelu ei ole halvin palvelu, vaan palvelu, joka oheisen kaavion mukaisesti on kustannusvaikuttavuudeltaan (cost efectiveness) tehokkainta palvelua. Tällöin tarkastelussa on paitsi tuotoksien (esim. hoitopäivä) kustannukset, myös niiden vaikuttavuus. Palvelun edullisuus ratkaistaan siis tarkastelemalla hinnan ja vaikutusten keskinäistä suhdetta ja päätymällä tätä kautta kokonaistaloudellisesti edullisimpaan palveluun. 5. Tavoitetila SOTE-palvelujen hankinnassa (/järjestämisessä) tulisi aina noudattaa seuraavaa käänteistä hankinnan suunnittelu- ja toteutusprosessia: määritellään tavoitetila tulevan sopimuskauden päättyessä määritellään sopimuskauden aikaiset toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi o raportointi, seuranta/valvonta, kehittäminen jne.

14 määritellään sopimus o huomioiden edellisten kohtien sisältö valitaan hankintamenettely määritellään tarjouspyyntö o edellisten kohtien sisältö/tavoitteet on huomioitu julkaistaan ennakkoilmoitus o sisältäen tietopyynnön / tiedon seuraavan kohdan tilaisuudesta järjestetään keskustelu/suunnittelutilaisuus viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden, palvelun käyttäjien edustajien ja potentiaalisten palvelutuottajien kanssa / käytetään tietopyyntöä / tehdään markkinakartoitus julkaistaan hankintailmoitus toteutetaan valittu hankintamenettely hankintalain periaatteiden mukaisesti tehdään hankintapäätös solmitaan hankintasopimus/sopimukset (- vanhan sopimuskauden päättyminen) toteutetaan sopimusta o sopimuskauden aikaiset toimenpiteet ja niiden seuranta, valvonta sekä raportointi valmistellaan ja suunnitellaan (soveltuvin osin yhteistyössä toimittajien kanssa)seuraavaa hankintaa periaatteineen/tavoitteineen sopimuskauden aikaisten toimenpiteiden perusteella o perustuen raportointiin, seurantaan/valvontaan, asiakaspalautteen analysointiin o huomioiden kehittämistarpeet määritellään tavoitetila tulevan sopimuskauden päättyessä Näin syntyy jatkuva, koko ajan kehittyvä hankintaprosessi, jossa sopimuskauden päättyminen sijoittuu välille "solmitaan hankintasopimus/sopimukset" ja "toteutetaan sopimusta (sopimuskauden aikaiset toimenpiteet)". Prosessi voidaan kuvata myös kehänä kuten kuvassa 3. Kuva 3: Hankintakehä

15 6. Kumppanuus Järjestämisvastuun piirissä olevien palvelujen osalta prosessin omistajuus säilyy kunnalla, vaikka palvelun tuottaakin yksityinen palveluntuottaja tai yhdistys. Kumppanuus tarkoittaakin tässä toimintamallia, jonka seurauksena syntyy palvelukokonaisuus, jossa hankintayksikön velvoitteet ja tavoitteet, alueen palvelutuottajien osaaminen ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet on huomioitu parhaaksi mahdolliseksi kokonaisuudeksi. Sote-palvelujen tehokkuus paikallisella ja yleiselläkin tasolla perustuu suurelta osin siihen, miten palvelukokonaisuus toimii. Irrallisten palvelujen sijaan suunnittelun kohteena tulee olla koko palvelujärjestelmä, jossa on sovittu esimerkiksi palvelujen porrastus, työnjako, asiakasohjaus, tiedotus, laatukriteerit ym. Toimivan palvelujärjestelmän rakentaminen edellyttää tietoisuutta asiakastarpeista, sekä mm. palvelujen laatukriteereistä ja laatuvaatimuksista ja kustannusten kantokyvystä. Kun oman palvelutuotannon resurssit ja kustannustaso on myös selvillä, voidaan tehdä palvelustrategian mukaisesti järkeviä päätöksiä hankintojen toteuttamisesta. Mitä selkeämmin palvelujärjestelmän kokonaisuus on määritelty, sitä paremmat edellytykset on toteuttaa myös hyviä hankintoja. Tällöin hankintoja ohjaa myös tietoisuus siitä, miten asiakasohjaus ja -yhteistyö tulevat palvelun kuluessa toteutumaan. Sote-palvelujen hankintoja tulee siis tarkastella palvelujärjestelmän ja palvelustrategian näkökulmasta ei irrallisena toimenpiteenä. 7. Palaute Järjestelmällisesti kerätty, analysoitu ja huomioitu palaute asiakkailta, palveluntarjoajilta ja palveluohjaajilta, talousvastaavilta sekä luottamushenkilöiltä, luo pohjan palvelujen hankkimiselle siten, että epäkohtiin puututaan jo tarjouspyynnön suunnitteluvaiheessa. Palaute ohjaa kehittämistyötä ja hankinnassa tulee huomioida palaute epäkohdista, silloin hankintakin linkittyy tiiviisti kehittämistyöhön. Tarjouspyynnöllä pitää heittää haaste palvelutuottajille: Oletteko valmiita vastaamaan haasteeseen ja allekirjoittamaan hankintasopimuksen? Hankintasopimuksen allekirjoitus ei saa olla vain automaatio puitejärjestelyyn mukaan valituille palveluntarjoajille. Palautetta tulee kerätä kaikilta hankintaan liittyviltä osapuolilta ja palautteen keräämisen pitää olla hankintasopimuksen mukaista, organisoitua ja säännöllistä. Toimialakohtainen hankintavastaava huolehtii hankintayksikön näkökulmasta palautteen keräämisen organisoinnista, tulosten analysoinnista sekä tulosten esittämisestä ja levittämisestä. Palaute ohjaa palvelujen järjestämisen suunnittelua ja siten myös hankinnan valmistelua. Palaute ohjaa myös tarjouspyynnön sekä hankintasopimuksen laatimista. Palaute ohjaa myös sopimusaikaista yhteistyötä sekä kehittämistyötä. Palvelutarjoajat ovat velvoitettuja asiakaspalautteen keräämiseen hankintayksikön ohella. Käytännössä hankintasopimukseen voidaan esimerkiksi kirjata vaatimus asiakaspalautejärjestelmän ylläpidosta tai velvoite asiakaspalautteen keräämisestä kyselyillä. 8. Kehittäminen ja innovatiivisuus Hankintamenettelyn tulee tukea ja edistää innovaatioiden syntymistä. Tällöin hankinnan valmistelu tähtää siihen, että hankittava tuote tai palvelu on uudenlainen ja parempi, kuin vanhat toimintamallit. Hankinnan valmistelu yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa tarjoaa parhaan mahdollisen lähtökohdan innovaatioiden syntyyn sekä innovatiivisuuden sisällyttämiseen myös hankintoihin. Nykyinen hankintamenettely pikemminkin pysäyttää ja jäykistää palvelujen kehittämistä, kuin edistää sitä.

16 Kuitenkin suomalaisen yhteiskunnan suuri haaste on uudistaa palveluja ja palvelujärjestelmää, jotta väestön vanhenemisesta johtuvasta lisääntyvästä palvelukysynnästä selviydytään. Innovaatioita edistävä, vaikuttavuuslähtöinen hankinta haastaa palveluntuottajat kehittämään palvelun laatua ja vaikuttavuutta menestyäkseen kilpailutuksissa. Palvelutuottajat joutuvat myös hiomaan yhteistyön ja palveluprosessien sujuvuutta. Vaikutuksista ja tuloksista liikkeelle lähteminen haastaa myös etsimän kokonaan uudenlaisia palvelukonsepteja. Innovaatioita edistävissä hankinnoissa painopiste siirtyy yksityiskohtaisista palvelumäärittelyistä tilaajan tarpeiden ja ongelmien kuvaamiseen, joihin haetaan ratkaisuja. Tarjouspyyntö voi tällaisissa tapauksissa muistuttaa eräänlaista suunnittelukilpailua, jossa haetaan uudenlaisia ideoita ja palvelukonsepteja. Esimerkiksi Sitra ja Tekes ovat tuottaneet aihepiiristä tutkimustietoa ja materiaalia hankkeidensa kokemusten pohjalta. Jos kilpailutettava palvelu tai palvelukokonaisuus on luonteeltaan sellainen että hankinnan kohde saa muotonsa vasta kun tunnetaan yksittäisen asiakkaan tilanne, toiveet, tarpeet ja varallisuus, pitäisi myös valittavan hankintatavan mahdollistaa tämä. Esimerkkinä tällaisista hankintatavoista voidaan mainita palveluohjauksellinen hankintamenettely sekä ns. väljästi määritelty puitesopimus. Molemmat mahdollistavat mahdollisimman monen tarjoajan pääsyn puitesopimukseen sekä asiakkaan ja kulloinkin hankittavan palvelun erityispiirteiden huomioimisen. Jälkimmäinen perustuu lisäksi ajatukseen, että minikilpailutus tehtäisiin jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen mahdollisimman kevyellä kilpailutuksella, esimerkiksi sähköpostitse. Hankinnalla tulee tähdätä hankintasopimukseen, joka velvoittaa palvelutarjoajat sopimuskauden aikaiseen kehittämistyöhön. Kehittämistyön tulosten arvioinnin pitää myös vaikuttaa palvelutarjoajan asemaan puitesopimuksessa siten, että tuloksellinen kehittämistyö hyödyttää palveluyritystä joko suoraan taloudellisesti tai välillisesti esim. sijoituspäätösten kautta. 9. Tasapuolisuuden toteutuminen Hankintalain yksi keskeisistä tavoitteista on hankintojen tasapuolisuus kilpailutettavien yritysten kannalta. Tähän onkin kiinnitetty hankintojen läpiviennissä paljon huomioita, toisaalta puitesopimusten toteuttamisessa tarjoajien tasapuoliseen kohteluun tulee kiinnittää enemmän huomiota. Paljon vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt se tavoite, että tasapuolisuuden periaatteen pitää olla keskeisessä asemassa SOTE-palvelujen järjestämisessä ja hankinnassa myös asiakkaan kannalta. Tasavertaisuuden periaatteen tulee toteutua asiakkaan näkökulmasta myös maantieteellisistä liittyvistä näkökulmista. Hankintalain noudattaminen takaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun, mutta palvelujen käyttäjien oikeuksiin saakka hankintalaki ei ylety. Asiakkaan oikeuksista on sen sijaan säädetty laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää terveyden- ja sairaanhoitoa niiden voimavarojen rajoissa, joita on käytettävissä. Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Hoito on järjestettävä niin, ettei se loukkaa potilaan ihmisarvoa, vakaumusta tai yksityisyyttä. Potilaan äidinkieli, henkilökohtaiset tarpeet ja kulttuuri otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Alaikäisten potilaiden kohdalla on huomioitava heidän ikänsä ja kehitystasonsa ja sen perusteella määriteltävä heidän itsemääräämisoikeutensa. (Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinta ostopalveluna, Kuntaliitto 2007) Tasapuolisen kohtelun merkitys korostuu myös silloin, kun viranomainen käyttää yksityisten oikeusasemaan tai toimintamahdollisuuksiin kohdistuvaa harkintaa. Kuvatun kaltaista harkintaa käytetään SOTE-palveluohjauksessa säännöllisesti. Tällöin viranomaisen on erityisesti huolehdittava siitä, että asiakkaan perusoikeudet ja tasapuolinen kohtelu turvataan. SOTE-hankinnoissa

17 yhdenvertaisen kohtelun periaate pitää ulottaa myös tarkasteluun asiakkaiden asemasta eri palvelukategorioiden ja edelleen määriteltyjen palveluluokkien sisällä sekä niiden välillä. Huolimatta hankintojen koon kasvusta, mm. hankintarenkaiden, hankintaosakeyhtiöiden, kuntayhtymien, yhteistoiminta-alueiden sekä kuntaliitosten myötävaikutuksella, kaikille asiakkaille on tarjottava tasavertainen mahdollisuus saada ja tavoittaa tarvittavat palvelut. Parhaiten tämä on mahdollista monituottajamallin avulla. 10. Koulutus Hankintatoiminnan ja yksittäisen hankinnan kanssa on tekemisissä monia erilaisen osaamistaustan, näkökulman sekä virkavastuun omaavia asiantuntijoita, päättäjiä ja luottamusmiehiä. Hankintayksikön hankinnoista vastaavan ylimmän viranhaltijan sekä toimialakohtaisten hankintavastaavien on määriteltävä heille hankintoihin liittyvät velvollisuudet ja vastuut, sekä järjestettävä tämän määrittelyn mukaisen työtehtävän hoitamisen kannalta riittävä koulutus. Hankintayksikön on huomioitava, että esimerkiksi hankinta-asiantuntijan ja vastuullisen lautakunnan luottamusmiehen näkökulma hankintoihin ja siten myös hankintatoimintaan liittyvä koulutustarve ovat huomattavan erilaisia. Hankintatoiminnan prosessien ja niihin liittyvien tehtävänkuvien määrittelystä vastaavat hankintatoiminnasta vastaava virkamiesjohtaja, toimialajohtajat, toimialakohtaiset hankintavastaavat sekä keskeiset hankinta-asiantuntijat. Koulutustarpeen määrittelystä ja koulutuksen organisoinnista vastaavat toimialoittain toimialakohtaiset hankintavastaavat. Koulutus voidaan jakaa säännöllisin väliajoin järjestettävää peruskoulutukseen sekä suurten hankintojen yhteydessä järjestettävään lisäkoulutukseen/infotilaisuuteen.

18 LIITE II Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Hankintojen periaatteet Hankintojen periaatteiden periaatteet Työryhmä aloitti työnsä määrittelemällä aluksi joukon yleisiä periaatteita, joille varsinaiset kymmenen hankintaperiaatetta pohjautuvat. Yhdessä hankintaperiaatteessa voi olla sisäänrakennettuna useiden tässä esitetyn yleisen periaatteen perusajatus. Toisaalta tässä esitetyt yleiset periaatteet voivat vaikuttaa usean eri hankintaperiaatteen muotoilun taustalla. Yleiset periaatteet eli periaatteiden periaatteet ovat seuraavat: 1. Hankintojen aluetaloudellisen merkityksen korostaminen 2. Tavoitetilan painottaminen 3. Asiakaspalautteen huomioiminen 4. Tuottajapalautteen huomioiminen 5. Sopimuskauden aikaisten toimenpiteiden painotus laatu, palaute, kustannukset jne. kilpailu sopimuskaudella 6. Tuottajien haastaminen nykyistä enemmän 7. Monituottajamallin suosiminen 8. Tarjoushetken hinnan merkityksen pienentäminen 9. Asiakkaan valinnan mahdollisuuden säilyttäminen 10. Hankintojen valmistelun avoimuus 11. Hankinnat on linkitettävä alue-, elinkeino- ja sosiaalipolitiikkaan 12. Vastuun tunnistaminen ja tunnustaminen 13. Palvelujen hankinnan käänteinen, jatkuva prosessi 14. Valvonta, seuranta ja raportointi 15. Ohjeistuksen ja koulutuksen merkityksen korostaminen 16. Hankinnat linkitettävä palvelustrategiaan 17. Hankinta palvelee palvelujen kehittämistä ja palvelujen tuottamista 18. Innovatiivisuuden lisääminen hankinnoissa ja sopimuskaudella 19. Hankinta on kumppanuutta

19 LIITE III Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Hankintojen periaatteet Terminologiaa Hankintayksikkö: Julkisen hankinnan toteuttava viranomainen tai muu hankintasäännösten mukaan hankintalainsäädännön noudattamiseen velvoitettu yksikkö. Hankinta: Tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Palvelun hankinta: palvelun järjestäminen hankintana koko prosessi jonkin palvelun ostamiseksi / järjestämiseksi ostopalveluna hankinnan valmistelusta sopimuskauden päättymiseen Kilpailutus / kilpailuttaminen: palvelun tarjoajan/tarjoajien valintaprosessi hankintalain mukaista hankintamenettelyä hyödyntäen ensimmäisestä HILMA-ilmoituksesta hankintasopimuksen allekirjoitukseen saakka Hankintatoiminta: Hankintayksikössä tehtävät toiminnot ja tehtävät jotka tähtäävät palvelun, tuotteen tai tavaran hankintaan. Hankintatoimi: Hankintayksikön hankinta-asiantuntijoista koostuva organisoitu toimintayksikkö, joka vastaa hankintojen toteuttamisesta hankintalain mukaisesti (esimerkiksi hankintapalvelut). Hankintamenettely: hankintalaissa määritelty kilpailutustapa hankintalain sallima kilpailutustapa ulottuu hankintailmoituksen/tarjouspyynnön julkaisusta hankintapäätökseen saakka o avoin menettely (yksi- tai kaksivaiheinen) o rajoitettu menettely (kaksivaiheinen) o puitejärjestely o neuvottelumenettely o kilpailullinen neuvottelumenettely Monituottajamalli: Palvelujärjestelmä, joka perustuu monien samantyyppisten palvelujen saatavuuteen samanaikaisesti monelta eri toimittajalta. Monituottajamallissa hoivapalvelujen tuottajina toimivat julkisen sektorin rinnalla niin yritykset kuin yhdistyksetkin. Toimijat ovat tietoisia omasta roolistaan palvelujärjestelmässä ja ovat sitoutuneet laadukkaan asiakaspalvelun toteuttamiseen. Tilaajan ja palveluntuottajien roolit ovat selkeät ja yhteistyö toteutuu määritellyn toimintajärjestelmän puitteissa. Yhteistyötä leimaa myös pyrkimys kehittää palveluja vastaamaan yhä paremmin asiakastarpeisiin.

20 Puitejärjestely: Yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa suunnitellun määrän osalta. Puitesopimus: Sopimus, jonka hankintayksikkö tai yhteishankintayksikkö tekee yhden tai useamman toimittajan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista ehdoista. Puitesopimusten kesto voi olla enintään neljä vuotta paitsi poikkeustapauksissa, joissa se on puitesopimuksen kohteen kannalta perusteltua.

Mikkelin Seudun Sosiaali- ja terveystoimi SOTE-hankinnoissa noudatettavat periaatteet Palvelujen hankinnan periaatteet -työryhmä

Mikkelin Seudun Sosiaali- ja terveystoimi SOTE-hankinnoissa noudatettavat periaatteet Palvelujen hankinnan periaatteet -työryhmä Etelä-Savon Tarjousasiamies - Projekti Mikkelin Seudun Sosiaali- ja terveystoimi SOTE-hankinnoissa noudatettavat periaatteet Palvelujen hankinnan periaatteet -työryhmä SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa... 3

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 26.9.2012 Etelä-Savon Tarjousasiamies - Projekti Mikkelin Seudun Sosiaali- ja terveystoimi SOTE-hankinnoissa noudatettavat periaatteet Palvelujen

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄT Hankintastrategian tavoitteena on ohjata hankintojen johtamista, suunnittelua ja toteuttamista kunnan sisällä siten, että julkiset

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Marko Rossi Hankinta-asiantuntija 8.3.2016 Tilaajavastuulain suhde hankintalakiin Tilaajavastuulaki ei lähtökohtaisesti vaikuta hankintalainsäädännön

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä Case Sahalahden esikäsittelylaitos Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari 6.10.2006, Antti Heikkilä 2009 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön yleiset vaatimukset

Lisätiedot

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp)

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp) Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2016 vp) Talousvaliokunta 19.10.2016 Sote-hankintojen laatu ja vammaispalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Sote-palvelut Hankintalaki

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Vammaispalvelut 2013 13.-14.2.2013 Messukeskus, Helsinki Tiina Lappalainen, projektipäällikkö, YTM, ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto 28.11.2012 Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto Sosiaalipalvelujen tuottavuuden parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen edellyttävät julkisen alan uudistumiskykyä. Tähän päästään vahvistamalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 1 JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 11.5.2016 Hankinta-asiamies Päivi Halonen 2 Mikä julkinen hankinta? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja,

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon tavoitteet: Lapsen sosiaalisen lähiverkoston vahvistuminen

Lisätiedot

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja?

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Kaupunginlakimies Kaisa Heino, Imatran kaupunki Palvelu- ja hankintastrategia Imatran kaupungin strategioista poimittua:

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA HANKINTAILTA 20.4.2016 YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Keski-Suomen kunnat Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuuden toteuttaminen ja laintasoinen sääntely ostopalvelusopimuksen mukaan hankitussa sosiaalipalvelussa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuuden toteuttaminen ja laintasoinen sääntely ostopalvelusopimuksen mukaan hankitussa sosiaalipalvelussa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuuden toteuttaminen ja laintasoinen sääntely ostopalvelusopimuksen mukaan hankitussa sosiaalipalvelussa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, / Oulu

Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, / Oulu Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, 18.1.2017 / Oulu 19.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Julkisten hankintojen merkitys on valtava Suomen julkinen sektori hankkii rakennusurakoita, tavaroita

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen

Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Sote 38/15.3.2016 Sote 222/15.12.2015 Sote 111/23.6.2015 Riihimäen kaupunki ostaa kehitysvammaisten autettua palveluasumista yksityisiltä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10. Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.2015 1 Taustaa Nykyiset hankintamenettelyjä koskevat RT-ohjeet

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

INNOVAATIOIDEN HANKINTA

INNOVAATIOIDEN HANKINTA K I R S I - M A R I A H A L O N E N O T T, V T 2 7. 0 9. 2 0 1 6 INNOVAATIOIDEN HANKINTA Hankintalainsäädäntö este vai mahdollisuus? Innovaatioiden hankinta voimassa olevan lainsäädännön nojalla Innovaatio

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Hankintapalvelut lyhyesti Henkilökunta; hankintapäällikkö, hankinta asiantuntija hankinta asiantuntija (50 % työajalla) 2 hankintasihteeriä Hankintapalvelut

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA Palveluhankintastrategia jakautuu kahteen pääosaan 1. palveluhankinnan yleisiin periaatteisiin (osa 1) ja 2. palvelujen tehtäväkohtaisiin hankintalinjauksiin

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS)

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) LIITE 1 SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella palvelutuotantosopimuksella (OPTS) ydinprosesseja edustavat

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Hankinnat haltuun 14.9.2016 Hankintapäällikkö Marja-Liisa Jyrkilä, Kouvolan kaupunki Hankintojen osuus toimintakuluista Toimintakulut 571 milj. 2015 Avustukset

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit 1 (9) 1. Johdanto... 2 2. Palveluhankinnat osana toiminnan ja talouden suunnittelua... 3 2.1 Tavoitteet ja päämäärät... 3 22.2 Raportointi ja seuranta...

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Henkilökohtaisen avun päivät 26.9.2012, Helsinki Tiina Lappalainen projektipäällikkö ry /Rotia-projekti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö Päiväys 1/6 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Joensuun kaupunki / Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Joensuun kaupunki

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot