Sisällysluettelo. 60 Ympäristöviraston sekä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan toimintaja talousraportti huhtikuu

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Sisällysluettelo Sivu 60 Ympäristöviraston sekä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan toimintaja talousraportti huhtikuu Nuotanvetäjäpatsaan sijainti 4 62 Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos 9 63 Herrankukkaron asemakaava Santalantien rakennustapaohjeet Merisalin asemakaavamuutos , Nunnakatu 1b Viranhaltijapäätökset / Maankäyttö Lausunto vesilain mukaisesta Matalahden kunnostushakemuksesta Tiili- ja betonijätteen hyötykäyttö kiinteistöllä / Suominen Ilmoitusasiat ja viranhaltijapäätökset / Ympäristönsuojelu 33

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Aika kello 18:00-19:05 Paikka Kaupunginhallituksen neuvotteluhuone Osallistujat Jaanto Martti puheenjohtaja Salo Osmo varapuheenjohtaja Erholtz Elisabeth jäsen Eura Juha Minna Teikari-Euran varajäsen Kanerva Jarkko jäsen Lindgren Heikki jäsen Malmikare Jaana Leena Salon varajäsen Masalin Jarmo jäsen Saarinen Juhani jäsen Saksi Anita jäsen Seppälä Saara jäsen Suonpää Kimmo tekninen johtaja Junttila Kirsti kaupunginarkkitehti Sahlström Mika kaavoitusarkkitehti Taipaleenmäki Marjut ympäristöpäällikkö Lehikoinen Elise maankäyttöpäällikkö Porthén Saila pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Osmo Salo ja Saara Seppälä. Martti Jaanto puheenjohtaja Saila Porthén pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa. kuuta 20 Osmo Salo Saara Seppälä

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Ympäristöviraston sekä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan toiminta- ja ta lousra port ti huhtikuu 2015 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Talouspäällikkö Pirjo Kankaristo : Kaupunginhallitus on käsitellyt talousarvion raportointeja ja päät tä nyt, että virastopäälliköt laativat 2, 4, 6 ja 8 kuukauden toi min ta ra portit, jotka toimitetaan kaupunginhallitukselle ja lautakunnille tiedoksi. Virastopäällikön 4 kuukauden toiminta- ja talousraportti sekä tiedot kaa voitus- ja ympäristölautakunnan talouden toteutumista ajalta tam mi-huh ti kuu 2015 on liitteenä. LIITE B1, KAAVYMP MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta merkitsee virastopäällikön huh ti kuun toiminta- ja talousraportin sekä lautakunnan ta louden toteutumat ajalta tammi-huhtikuu 2015 tiedoksi. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Nuotanvetäjäpatsaan sijainti 479/ /2014 Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Juhani Saarinen luki ja jätti valtuuston kokouksessa seuraavan seit se män valtuutetun allekirjoittaman aloitekirjelmän: "Kalastuksella saaristossa on monisatavuotiset perinteet, talvinuotan vedolla kulttuuri on ollut voimakkainta Rymättylässä. Ensimmäisen maailmansodan aikainen ruokapula johti silakan ky syn nän voimakkaaseen kasvuun. Silakan kysynnän kasvun myö tä nuottakuntien lukumäärä pitäjässä lisääntyi ja samassa suh tees sa saaliin määrä, ja näin kalastus ja eritoten talvinuottaus toi vaurautta Rymättylään. Vuonna 1965 Rymättylän kunta ja seurakunta päättivät asettaa yh tei sen historiatoimikunnan pitäjänhistorian aikaansaamiseksi. Asian toteuttamisvaiheessa esille nousi ajatus nuotanvetäjäpatsaan aikaansaamiseksi kunnioittamaan nuotanvetäjien työ tä, työtä, jossa muutamat jopa menettivät henkensä. Hanke toteutui, patsas pystytettiin kunnantalon mäelle, omalle maal le, tien varteen jossa liikenne oli kohtuu vilkasta. Tietä käyt ti vät kunnantalolla asioivat kuntalaiset, kunnantaloa katsomaan tulleet turistit ja muut ohikulkijat. Vaan eipä kulje enää, kunnantalo on muussa käytössä ja näin ollen kulkijoita täl lä tieosuudella kovin vähän. Voidaan yhtyä laulun sanoihin: ky lä tie on hiljainen, niin hiljainen. Esitän, että Naantalin kaupunki selvittää löytyisikö nuotanvetäjäpatsaalle sille arvonmukainen uusi näkyvämpi sijoituspaikka. Yksi vaihtoehdoista voisi olla Rymättylän sisääntuloväylän Viluntien varressa oleva Rymättylän Osuuspankin tontti." KAUPUNGINVALTUUSTO: Valtuustoaloite merkittiin vastaanotetuksi.

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallitus VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus lähettää valtuustoaloitteen sivistysvirastolle se kä ympäristövirastolle valmis tel ta vak si ja mah dol lisia toimen pi teitä var ten. KAUPUNGINHALLITUS: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila :: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Nuotanvetäjäpatsas on taiteilija Raimo Äijälän kilpailun tuloksena tekemä veis tos. Se on pystytetty vuonna 1977 Rymättylän entisen kunnantalon edus tal le kirkon ja Kirkkolahden suuntaan loivasti viet tävään rinteeseen. Alue on asemakaavassa kunnantalon tontin istu tusaluetta. Patsaan näkyvyys kun nan ta lon mäellä on vuosien mittaan estynyt patsaan jää tyä runsaan puuston varjoon. Nyt on noussut esiin patsaan mahdollinen siirtäminen uu teen paik kaan. Paikaksi on esitetty valtuustoaloitteessa yhtenä vaihtoehtona Rymättylän Osuus pan kin tonttia. Alue on ehkä hieman vaatimaton ja pinta-alaltaan riittämätön näyttävälle patsaal le, joka tarvitsee katseen koh teeksi laajempaa "ulap paa". Museojohtaja Anne Sjöström ja kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila ovat pitäneet katsel muksen alueella ja pohtineet eri vaihtoehtoja patsaan tilanteen pa ran ta mi sek si. Katselmuksen johtopäätöksenä esitämme: Vaihtoehto 1 / Patsas pidetään nykyisellä paikallaan nk. kunnantalon mäellä ja alueen puustoa karsitaan vähitellen näkyvyyden paran ta mi sek si. Alue on tällä hetkellä nur mikkoaluetta, mutta patsaan lähesty mistä voisi pa rantaa avaa mal la polkualueen nurmik koalueen poikki. Nykyi sellä paikal la patsaan si jain ti kertoo nuotanvedon perinteen arvos tuksesta kunnan elin kei nohistoriassa ja entisen kunnantalon pitkäaikaisesta roolista juuri nuotta ka lastuksen kulta-aikoina.

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Vaihtoehto 2 / Patsas siirretään seurakuntakeskuksen ja hautausmaan väliselle peltoalu eelle pysäköinti alueen ja leikkialueen itäpuolelle. Alue on osittain seurakuntakeskuksen tontin istutusaluetta osittain puistoaluetta. Alue on seurakuntayhtymän omistuksessa ja siinä risteää maanalainen vesijohto ja vie märilinja. Alue on alavaa ja patsaan sijoittami nen edellyttäisi alueen muok kaa mis ta puistomaiseen suuntaan nostamalla maastoa näky vyyden saa vut ta mi sek si. Patsas näkyisi Rymättyläntieltä ja Viluntiel tä, mutta alue saat taa olla patsaalle liian avoin. Liitteenä on kartta patsaan sijainnista ja kuva nykytilanteesta. LIITE B1, KAAVYMP KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström : Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan nuo tan ve tä jä pat sas pidetään nykyisellä pai kallaan kuitenkin si ten, että patsaan näkyvyyttä lisätään puustoa vähentä mällä ja ym pä ris töä muokataan patsaan lähestymis tä avartamalla. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Keskustelun jälkeen kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti yk si mie li ses ti palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Valtuustoaloite nuotanvetäjäpatsaan sijoittamiseksi näkyvämmälle paikalle Ry mät ty län kirkonkylässä on ollut aiemmin kaavoitus- ja ym pä ris tö lau takun nan käsittelyssä Valmistelutyötä on jatkettu. Uuden selvitystyön yhteydessä sijoituspaikkaa on mietitty näkyvyyden ja lähes ty mi sen kannalta. Samalla on arvioitu kirkonkylän keskustan liik ku misen haasteita. Myös patsaan syntyhistorialla sekä silakanpyynnin kult tuu rihis to rial la on merkityksensä, jotka antavat oman näkökulman patsaan si joitta mi seen. Toteutusmahdollisuuksia ohjaa osaltaan myös patsaan siirtokustannukset, maan omis tus ja sijoituspaikan tekniset haasteet.

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Vaihtoehtoja ovat yhdessä käyneet katselmoimassa patsaan tehnyt taiteilija Rai mo Äijälä sekä kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström. Katselmoinnin pohjal ta saaduin evästyksin on päädytty kahteen vaihtoehtoon, aiemman sel vitys työn vaihtoehto 1, nykyinen paikka ja vaihtoehto 2 pankkirakennuksen ja Vi lun tien välinen nurmikaista. Vaihtoehto 1 / Patsas pidetään nykyisellä paikallaan nk. kunnantalon mäellä ja alueen puustoa ja oksistoa karsitaan näkyvyyden parantamiseksi. Alue on täl lä hetkellä nurmikkoaluetta. Patsaan lähestymistä voidaan kehittää raken ta mal la kävelypolku patsaalle ja lisäämällä kävelysilta Taipaleentien kui va tus ojan yli. Hanke on ajankohtainen, koska Vanhatien pientareiden korjaustyöt aloi tetaan syksyllä Urakassa rakennetaan mm. sorapintainen kävelytie kirkon pysäköintialueelta Vanhatien - Taipaleentien risteykseen kirkon por tille. Kävelyliikenteen yhteys paranee samalla kohti patsasta. Vaihtoehto 2 / Patsas siirretään näkyvämmälle paikalle Rymättylän Osuuspan kin tontille pankkirakennuksen ja Viluntien väliselle nurmikaistalle kirkon ky län liikekeskustaan. Uusi paikka avautuu laajemmin ympäristöönsä. Pank ki ra ken nus muodostaa teokselle taustan ja olemassa oleva tukimuuri jä sen tää perustasoa. Toisaalta Viluntien varren pysäköintialueiden autot supis ta vat näkyvyyttä sekä kevyenliikenteen yhteyksien puute luo haasteensa pat saan saavutettavuuteen. Ennen perustustöitä alueella tulee tehdä maaperätutkimus, jotta tiedetään pe rus tus olo suh teet ja perustustapa. Patsaan siirto- ja perustuskustannukset ovat noin kolminkertaiset vaihtoehto yhteen verrattuna. Kustannusarvio esiteltiin kokouksessa. Tarpeelliset sopimukset laaditaan maanomistajan ja kaupungin välillä. Tarkem pi sijoituspaikka määritellään erillisen katselmuksen yhteydessä. Liitteenä on kartta patsaan vaihtoehtoisista sijoituspaikoista sekä suun ni telma Rymättylän keskustan liikennejärjestelyistä. LIITE A1, KAAVYMP LIITE B2, KAAVYMP Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström esitteli asiaa kokouksessa.

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan nuo tan ve tä jä pat sas pidetään nykyisellä paikallaan kuitenkin si ten, että patsaan näkyvyyttä li sä tään puustoa vähentämällä ja ym pä ris töä muokataan patsaalle pää se mi sek si. Keskustelun jälkeen maankäyttöpäällikkö muutti pää tös eh dotuk sen sa kuulumaan seuraavasti: Jatketaan kakkosvaihtoehdon selvittämistä maanomistajan kans sa ja selvitetään vaihtoehdon toteuttamisesta syntyviä kus tan nuk sia sekä tehdään tarkempi kustannusarvio mo lemmis ta vaihtoehdoista. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön muutettu päätösehdotus hyväksyttiin.

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos 981/ /2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström : Vireilletulo Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavan muutos on tullut vireil le maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaa voi tus katsauk ses sa Suunnittelualue ja tavoitteet Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Merimaskun kirkonkylän taa jamaan, Postipellon kiinteistölle. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa va rat tu maatalousalueeksi (MT). Asemakaavan muutos koskee osaa Me rimas kun kirkonkylän asemakaavaa ak -12. Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa siten, että se sallii täydentävää asuin ra ken ta mis ta alueelle. Asemakaavassa tutkitaan eri tehokkuuksien mukai sia ratkaisuja sekä näiden sopivuutta Merimaskun kirkonkylän taa jamaan. Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja ra ken nus lain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtä vä nä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon otta mi nen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toi min nas sa. VAT-tavoitteista seuraavat kokonaisuudet koskevat suun nit telu aluet ta: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elin ym päris tön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö ja luon non varat. Merimaskun kirkko Kirkko tarhoineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kult tuu ri ym pä ris töi hin (RKY).

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Maakuntakaava Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavassa (vahvistettu ) suun nit te lu alue on taajamatoimintojen aluetta (A), Valtakunnallisesti, maakun nal li ses ti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taa ja ma toimin to jen alueet, joka sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia pal ve lu keskuk sia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pie neh köjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lä hi vir kis tysaluei ta sekä erityisalueita. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Maankäytön kehityskuvassa (vahvistettu ) suunnittelualue on mää ri tel ty kauempana sijaitsevaksi seudullisesti merkittäväksi keskukseksi, jon ka omavaraisuutta tuetaan. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Merimaskun yleiskaavassa (vahvistettu ) taa ja ma toi min to jen alueeseen (C) ja on osana yleiskaavassa määriteltyä kirkon ky län kulttuuri-maisemaa. Asemakaava Suunnittelualue kuuluu Merimaskun kirkonkylän asemakaavassa (vah vis tettu ) maatalousalueeseen (MT). Maanomistus Asemakaavan muutosalue on yksityisessä maanomistuksessa. Rakennettu ympäristö Postimäen asemakaava-alue sijaitsee Merimaskun kirkosta luoteeseen. Aluet ta rajaavat kirkonkylän taajaman asuinrakennukset, peltoaukeat ja urhei lu kent tä. Suunnittelualueen eteläkulmasta noin 60 m:n etäisyydellä kaakkoon sijaitsee kirkonkylän urheilukentän paineviemärin pumppaamo, jonka kaut ta jätevedet johdetaan. Vesijohtolinja sijaitsee Killaistentien lou nais reunal la suunnittelualueen vieressä. Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. Suunnittelualue on avointa maise ma ti laa, entistä peltoa, jota tällä hetkellä hoidetaan niittynä. Maanpinnan

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta ny kyi nen korkeus vaihtelee noin +4,0 ja +8,0 m välillä päivätty OAS on liitteenä. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila esitteli asiaa kokouksessa. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström : Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi päivätyn Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan ase ma kaa va muu tok sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, OAS:n. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin Merimaskun kirkonkylän Postimäen asemakaavamuutoksen maankäyt tö luon nok set Maankäyttöluonnokset on laadittu Merimaskun kirkonkylän asemakaavan (vah vis tet tu ) maatalousalueille (MT), tiloille Postipelto ja Rintala Kaavoitusaloite koskee vain Pos tipel lon tilaa. Maankäyttöluonnoksissa on tutkittu rakennuspaikkojen lu kumää rää ja tonttitehokkuuksia huomioiden Merimaskun kirkonkylän ra kennet tu ympäristö sekä varsinkin Merimaskun kirkon läheisyys. Kirkko kuuluu kirkkotarhoineen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kult tuuri ym pä ris töi hin (RKY). Suunnittelualueen rakennustyyppi kaikissa vaih toeh dois sa on erillispientalo, joiden enimmäiskerrosluku on kaksi. Liitteenä on maankäyttöluonnokset. LIITE A3, KAAYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Asemakaavaluonnos Ympäristöviraston maankäyttöosastolla on laadittu Merimaskun kir kon ky-

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta län Postimäen asemakaavan muutosluonnos, jossa on esitetty maankäytön pe ri aat teet maankäyttöluonnosten sekä maanomistajien kanssa käytyjen neu vot te lui den pohjalta. Maankäyttöosasto on tiedustellut Rintala tilan maanomistajan ha luk kuut ta osallistua asemakaavamuutokseen. Maanomistaja ei halua osallis tua asemakaavamuutokseen, joten Rintalan tila on rajattu pois ase ma kaava luon nok ses ta. Postipellon maanomistajien kanssa käydyssä neuvottelussa Pos ti pel lon tilan kokonaiskerrosalaksi määriteltiin enimmillään 500 k-m². Ase ma kaa va luon nok ses sa tontteja muodostetaan Postipellon tilalle kaksi, tont ti koh tai nen rakennusoikeus on 200 k-m² (asuinrakennus) ja 50 k-m² (talous ra ken nus). Tonttien pinta-alat ovat noin m². Asemakaavamuutosalueen luoteisosan tilat Mäkilä ja Marjala (sama maanomistaja) ovat ase ma kaa va muu tos alu eella. Asemakaavamuutos edellä mainituilla tiloilla on tekninen muutos. Asema kaa van käyttötarkoitusalueet muodostetaan kiinteistörajojen mukaisiksi. Näi den ti lo jen rakennusoikeutta eikä olemassa olevia ase ma kaa va mää räyksiä muu te ta. Suunnittelualuetta rajaavat Killaisten- ja Niittyvahdintie on rakennettu. Vesi- ja viemärijohto kulkee Niittyvahdintietä, johon voidaan suun nit te lu alueel ta liittyä. Asemakaavamuutoksesta tehdään kaavoitussopimus ja kaava-hankkeen laati mi ses ta ja käsittelystä muodostuvat kustannukset peritään suun nit te lu alueen Postipelto maanomistajilta. Liitteenä on päivätty asemakaavaluonnos. LIITE A4, KAAYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kokouksessa asiaa esitteli kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää, että päivä tys tä Me ri mas kun kirkonkylän Postimäen asemakaavan muu tok sen val mis te lu ai neis tos ta varataan osallisille maankäyt tö- rakennusasetuksen 30 :n mukainen ti lai suus mie li piteen esittämiseen.

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström : KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin. Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutoksen val mis telu ai neis to pidettiin nähtävillä MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa välisenä aikana. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei tullut lausun to ja tai mielipiteitä. Asemakaavamuutoksesta on tehty kaavoitussopimus. Liitteenä on päivätty asemakaavaehdotus ja asemakaavan se lostus. LIITE A2, KAAYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A3, KAAYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kokouksessa asiaa esitteli kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää esittää kau pun kisuun nit te lu jaos tol le ja edelleen kaupunginhallitukselle, että päivätty Merimaskun kirkonkylän Postimäen asema kaa va eh do tus asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n se kä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julki ses ti nähtäville. Julkisen nähtävilläolon yhteydessä pyydetään lausunnot seuraa vil ta viranomaisilta: Varsinais-Suomen liitto, Var sinais-suo men ELY- keskus / ympäristö ja luonnonvarat ja Varsi nais-suo men aluepelastuslaitos. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Herrankukkaron asemakaava 781/ /2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Suunnittelualue Asemakaava laaditaan Rymättylän alueelle Airismaan saaren pohjoisosaan Kir veen rauman sal men ran nalle. Suunnittelualueelta on matkaa Rymättylän taa ja ma kes kuk seen noin 5 km ja Naantalin kaupunki keskukseen noin 25 km. Alueen pinta-ala on noin viisi hehtaaria. Alueella toimii matkailualan yritys, joka harjoittaa yrityksille suunnattua ko kous-, majoi tus- ja harras tetoimintaa. Alueelle on rakennettu yritystoiminnan edellyttämiä edustustilo ja, sauna- ja majoitusra kennuksia yhteensä 25 kpl. Rakennelmia ja katoksia alueella on noin 520 k-m². Rakennusoikeuslaskel ma täydentyy luonnosvaiheeseen mennessä. Maanomistus Pääosan suunnittelualueesta omistaa Rymättylän Herrankukkaro Oy. Muut alu eet ovat myös yksityises sä omistuksessa. Suunnittelualueeseen kuuluva ve si alue on Saarlan kylän yhteistä vesialuetta, osakaskunta on järjestäytymätön. Maakuntakaava Herrankukkaron asemakaavan tulee toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntakaavan (Turun seudun ke hyskunnat) tavoitteita, joita ovat Saariston rengastiehen tukeutuva kehittämis vyöhyke ja Herrankukka ron valtakunnallisesti /maa kun nal li ses ti /seudullisesti merkittävä retkeily-/matkailutoimintojen alue/koh de. Airismaa-Aaslan osayleiskaavan laajennus ja tarkistus Alueella on voimassa Airismaa-Aaslan osayleiskaavan laajennus ja tarkistus, jossa suunnittelualue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi ja loma-asun to alu eeksi. Matkailupalveluiden alueet (RM) ja loma-asun to alue (RA) lii ken ne yhteyksineen sekä yksi tyinen satama-alue ja ympäristöarvoja si säl tä vä maa- ja metsätalousvaltainen alue on mer kit ty ase ma kaavoitetta-

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta vaksi alu eek si. Asemakaavoituksen tavoitteet Kaupungin tavoitteena on saariston elinkeinotoiminnan tukeminen ja rengastien matkai lun edistämi nen. Herrankukkaron kaavoituksen tavoitteena on innovatiivisen matkailuyri tyksen kehittymisen tur vaaminen mm. mahdollistamalla tilojen palvelukyvyn parantamisen. Samalla tavoitteena on pyrkiä sovittamaan saariston matkailuyrityksen toiminta ympäröi vän asutuksen ja loma-asutuksen sekä luonnonympäristön edel lyt tä mään toimintatapaan. Laaditut ja laadittavat selvitykset Airismaa-Aaslan osayleiskaavoituksen yhteydessä laadittiin aluetta koskeva mai se ma sel vi tys ja liiken neselvitys sekä suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä koskeva meluselvi tys ja melumallinnus. Luon toselvityksen osalta tukeuduttiin ai emmin Herrankukkaron asemakaavaa varten laadittuun selvityk seen. Kaa vaehdotuksen yhteydessä meluselvitystä täydennettiin vielä yhdellä mallin nuksella, jossa me lulähde sijoitettiin idemmäksi suunnittelualueella. Liitteenä päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) KOKOUSKÄSITTELY: Juhani Saarinen poistui kokouksesta esteellisenä tämän asiankäsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Herrankukkaron ase makaavan osal listumis- ja ar viointisuunnitelman. Suun ni tel ma asetetaan nähtäville kaavan valmistelu vaiheen eli luon nos vai heen nähtävilläolon yh teydessä. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin.

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaavoitustyön ohjausryhmä Herrankukkaron asemakaavan valmistelutyötä on jatkettu ohjausryhmällä, jo ka on muodostunut suunnittelualueen maanomistajien edustajista, kaupun gin edustajista ja konsultin edustajana arkkitehti Arja Sippola. Maanomis ta jat, joille Airismaa-Aaslan osayleiskaavassa oli osoitettu RM-alu etta, Pentti-Oskari Kangas, Kari-Oskari Kangas ja Juhani Saarinen ovat olleet oh jaus ryh mäs sä mukana. Kaupungilta työryhmään on kuulunut kau pun ginark ki teh ti Kirsti Junttila (pj), rakennustarkastaja Juha Kuokkanen, tar kastus in si nöö ri Lauri Granberg ja suunnitteluavustaja Eeva Rytkölä. Työryhmä on kokoontunut , ja Suunnittelualueella oli pi det ty aloituskokous ja rakennustarkastajien palaveri Maanomistus Kaava-alueen maanomistus jakautuu kolmen yksityisen maanomistajan osal le. Herrankukkaron aluekokonaisuus on suunnittelun käynnistyessä käsit tä nyt neljä rantaan rajoittuvaa erillistä kiinteistöä, joille jokaiselle si joittuu nykyisiä matkailua palvelevia rakennuksia (kokoontumis-, koulutus- ja ma joi tus ti lo ja sekä sauna- ja huoltorakennuksia). Nyt tilat on yhdistetty yhdek si tilaksi. Herrankukkaron ranta-alueella on vesijättöä, jonka lunastus on käynnistetty. Suun nit te lu alu ee seen kuuluva vesialue on Saarlan kylän yhteisen ve si osuuskun nan omistuksessa. Osayleiskaavassa osoitetut muut rakentamattomat RM-alu eet ovat Her ran kuk ka rol la vuokralla ja Juhani Saarisen omis tuk sessa Asemakaavaan kytkettävä RA-kortteli on muussa yksityisomistuksessa. Suunnittelutyössä huomioitua Herrankukkaron alueelta tehdään luontoselvityksen täydennys ai emmin vuonna 2006 laaditun luontoselvityksen ( FCG / Marja Nuot tajär vi) täydennyksenä koskien liito-oravia, lepakoita ja vii ta sam ma koita, te ki jä nä luontoselvittäjä Ville Vasko. Pohjois-eteläsuuntainen 20 kv:n sähkölinja rajaa Her ran kuk ka ron kiin teis tön länsiosaltaan. Linjan alla olevat majoitusrakennukset pure taan. Etelämpänä linja sijoittuu suunnittelualueelle ja sille on va rat-

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta tu 20 m le veä varoalue. Tämän ja Rymättyläntien väliin on maa kun takaa vas sa osoi tet tu suurjännitelinjan varaus. Sitä ei ase ma kaa va karttaan ole merkitty, mut ta alueelle ei ole osoitettu rakentamista. ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu toisesta alueen ete lä osaan sijoit tu vas ta liittymästä. Se sijoittuisi nykyisen metsäajotien liittymän koh dal le palvelemaan RM4 korttelia sen eteläpuolelta. Tätä liit tymää ei yleiskaavassa ole esitetty. Lisäys perustellaan siten, että väl tyttäi siin ajo neu vo lii ken teen tuomisesta alueen eteläosaan jyrkän rin nealu een kautta. Varsinaista katurakentamista alueelle ei osoiteta vaan ai noas taan ajo-yh tey det. Alueen rakennetun ympäristön täydentäminen Airismaa-Aaslan osayleiskaavassa on suunnittelualueen rakennusoikeus osoi tet tu tarkasti neljään eri toimintoon jakautuen. Kaavaluonnoksessa nouda te taan osayleiskaavan rakennusoikeuksia. Alueen päärakennuksena tähän as ti ollut alkuperäinen kalastajatorppa ja sitä ym pä röi vä pihapiiri ra ken nuksi neen halutaan säilyttää ja suojella kaavassa. Sa moin Rantaterassin ym päris tö saunoineen halutaan säilyttää. Oleellinen uusi rakennus muodostuu auditoriomaisesta tilasta, johon ih misiä toivotaan mahtuvan henkeä. Se sijaitsee alueen sisääntulon lähei syy des sä alueen keskiosassa. Majoitustiloiksi on kaavaa esitetty pienimittakaavaisina yksiköinä ka las taja mök ke jä ja mummonmökkejä. Kaikkiaan rakennusoikeutta kaavaluonnos mahdollistaa RM/s-alueelle 2880 k-m². Kokonaisrakennusoikeudesta osoitetaan 200 km² saunoiksi, 600 k-m² kokoontumis- ja koulutustiloiksi, 180 k-m² huoltotiloiksi ja 1900 k-m² majoitustiloiksi. Suurin kerrosluku on II. Autopaikkoja on va ratta va 1 ap/ 5 majoituspaikkaa ja 1 ap/ 3 työpaikkaa kohti. Kaava-alueesta iso osa on merkitty merkinnällä MY, joka korostaa ym pä ris tö ar vo ja. (sl-1) merkintä osoittaa Keltamataran (luonnonsuojelukohde) si joit tu mi sesta kaava-alueella. (sm)-merkintä osoittaa muinaismuistoalueen. Kaava-alueen etelälaitaan RM-alueelle sijoittuu osayleiskaavan mukaisesti 4 loma-asuntorakennusta, kukin 125 kem².

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Asuntolaiva on alusrekisterissä, mutta sille halutaan virallinen paikka kaava-alu eel la. Alueen kaavamerkintä on (W / lvl) Vesialueen osa, jolle saa sijoit taa venelaitureita ja matkailualuksen. Laivalla on tällä hetkellä ti la päinen rakennuslupa. Laivasta on tullut merkittävä imagollinen tekijä alueelle. Liitteenä on kaavakartta, havainnekuva ja päivitetty osallistumisja arviointisuunnitelma. LIITE A17, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A18, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A19, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää, että päivä tys tä Her ran kuk ka ron asemakaavaluonnoksen val mis te lu aineis tos ta varataan osal li sil le maankäyttö- ja ra ken nus ase tuksen 30 :n mukainen tilaisuus mie li pi teen esittämiseen. Näh tävil le asetettavaan valmisteluaineistoon liitetään päi vi tet ty osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelma OAS. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin. Herrankukkaron asemakaavaluonnos on pidetty nähtävillä. Pa laut tee na on saatu määräaikaan mennessä yksi pyydetty lausunto, jonka jät ti Caruna Oy. Lausunnossa todetaan, että ehdotusvaiheessa pyydetään myös lausunto. Liitteenä on Caruna Oy:n lausunto LIITE A4, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) ELY-keskus ilmoitti, ettei anna kaavaluonnoksesta var si nais ta lausuntoa. Kaa vas ta on pidetty neuvottelu tiistaina , jossa kaa van läh tö koh tia ja kaavaluonnosta on käsitelty. ELY:n liikennevastuualue on ottanut kantaa uuden liittymän osalta: Var si-

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta nais-suo men ELY-keskus katsoo, ettei se voi hyväksyä asemakaavassa esitet tyä eteläisempää (ympyröity alla punaisella) uutta liittymää Rymättylä Han ka maantielle 1890 (Luotojentie). Syynä on huono liikenneturvallisuus. Maan tien päätulosuunnasta vasemmalle kääntyminen sijaitsisi alamäessä ja ul ko kur vis sa ollen erityisesti liukkaalla kelillä vaarallinen. Yhteydet kaavan eteläiselle rakennuspaikalle voidaan järjestää tur val li semmal la tavalla joko kaava-alueen sisällä tai kaava-alueen eteläpuolelta to teutet ta val la tieyhteydellä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen palaute on liitteenä. LIITE A5, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Vastineet tuodaan seuraavaan kokoukseen. Herrankukkaron asemakaavasta pi det tiin viranomaiskokous pai kan päällä, jossa muun muassa todet tiin selvitysten riittävyys. KOKOUSKÄSITTELY: Juhani Saarinen poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian kä sit te lyn ja pää tök sen teon ajaksi. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Her ran kuk ka ron ase ma kaa van valmisteluvaiheen näh tä vil läolos ta saadun palautteen. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Santalantien rakennustapaohjeet 339/ /2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Santalantien asemakaava on saanut lainvoiman syksyllä Kaa va määräyk sis sä todetaan, että alueella noudatetaan kaupunginhallituksen hy väk symiä rakennustapaohjeita. Suurin osa korttelialueista on Kultaranta Golf Oy:n omistuksessa. Alueen ra ken ta mi ses sa on tavoitteena noudattaa yhtenäistä rakennustapaa. Isokylän ai kai sem pien alueiden tapaan tavoitteena on modernin yksinkertainen ilme il man koristeellisia yksityiskohtia. Osa tonteista on mahdollisesti saman toimi jan valmistamia yhtenäisen ulkoasun omaavia rakennuksia Maasto on alueella vaihtelevaa ja näin ollen suunnittelun am mat ti tai toi suuteen tulee kiinnittää huomiota. Rakentaminen sijoittuu metsäalueiden ja golf aluei den lomaan hyvinkin väljästi sijoittuviin kortteleihin. Rakennustapaohjeet on laatinut arkkitehti Jouni Lehtonen Schauman Ark kiteh deis ta. Liitteenä ovat rakennustapaohjeet sekä kaavaote. LIITE A20, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A21, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää asettaa Santalantien rakennustapaohjeet osallisten arvioitaviksi. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin. Santalantien rakennustapaohjeet on pidetty julkisesti nähtävillä

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Asiasta ei ole jätetty palautetta. Liitteenä on rakennustapaohjeet. LIITE A6, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää esittää kau pun kisuun nit te lu jaos tol le ja edelleen kaupunginhallitukselle, että kau pun gin hal li tus hyväksyy Santalantien päivätyt ra ken nus ta pa oh jeet. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.

22 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Merisalin asemakaavamuutos , Nunnakatu 1b 376/ /2015 Kaupunginhallitus Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen: Naantalin kaupungin omistamalla tontilla sijaitsee ravintola Me ri sa li. Voimassa olevassa asemakaavassa ko. tontti on huvi- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevien rakennusten korttelialuetta. Sen ko ko nais raken nus oi keus on 270 k-m². Ote voimassa olevasta asemakaavasta on liit teenä. LIITE A7, KH Alueen sallittu rakennusoikeus on tällä hetkellä ylitetty 76 k-m²:llä. Kaupun ki on käynnistämässä kiinteistössä kunnostustyön, jonka perusteella kiin teis tön rakennusoikeus kasvaisi 26 k-m²:ä nykyisestään. Koska ase makaa vas sa ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta, vaan tontin ra ken nus oi keuden ylitys olisi hankkeen jälkeen 100 k-m², hankkeen toteuttaminen edel lyttää asemakaavan muutamista ja rakennusoikeuden osoittamista hanketta var ten. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää käynnistää asemakaavamuutoksen vä lit tö mäs ti. Muutosalue käsittää Merisalin tontin KAUPUNGINHALLITUS: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Merisalin kiinteistöä koske van asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Ravintola Merisali toimii vuokraamassaan rakennuksessa kaupungin omista mal la tontilla Voimassa olevassa asemakaavassa ko. tontti on hu vi- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevien rakennusten korttelialuetta. Sen ko ko nais ra ken nus oi keus on 270 k-m². Kaavamuutoksen tarkoituksena on

23 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta mah dol lis taa ravintolatilojen laa jen ta mi nen. Voimassa oleva asemakaava Alue kuuluu Naantalin Vanhankaupungin asemakaavaan (Ak-51) vuodelta Tontilla oleva Merisalin ravintolarakennus on kaavassa suojeltu. Raken nus on valmistunut vuonna 1899 kylpylän seurustelu- ja ko koon tu mis tilak si. Tontilla on rakennusala, jolla on 270 k-m² rakennusoikeutta kerrosluvulla I 1/2. Kaavamerkintä on (Yv1) Huvi- ja vapaa-ajantoimintoja palvelevien ra ken nus ten korttelialue. Naantalin Vanhakaupunki on luokiteltu Valtakunnallisesti merkittäväksi raken ne tuk si ympäristöksi (RKY 2009). Nyt kyseessä oleva rakennus sijaitsee kes kei sel lä paikalla puutalokaupungin rakennetulla ranta-alueella ja ra kennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Se on kaupunkikuvallisesti erittäin mer kit tä vä lähestyttäessä kaupunkia meren suunnasta. Hakemuksen kohteena oleva laajennus Haettu laajennus käsittää ravintolan keittiön sekä WC-tilojen laajennuksen ole van katoksen alle avokuistin osalle. Hakijana olevan Naantalin kaupungin teettämistä suunnitelmista on pyy detty Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausunto ja Vanhankaupungin toimi kun nan lausunto. Suunnitelmat on laatinut arkkitehtitoimisto AD.CE Suun nit te lu Oy / arkkit Paula Markkula. Alueen sallittu rakennusoikeus on tällä hetkellä ylitetty 76 k-m²:llä. Kaupun gin käynnistämällä kiinteistön laajennuksella rakennusoikeus kasvaisi 26 k-m²:ä nykyisestään. Koska asemakaavassa ei ole käyttämätöntä ra kennus oi keut ta, vaan tontin rakennusoikeuden ylitys olisi hankkeen jälkeen 100 k-m², hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista ja raken nus oi keu den osoittamista hanketta varten. Rakennuksen toimintaa on aiemmin laajennettu soittokatoksella ja jä te aitauk sel la sekä terassialueella, jotka kaikki ovat tontin ulkopuolella. Näin ollen kaavamuutoksella on tutkittava myös tontin laajentamista ja mah dol lisen jätetilan rakennusoikeuden varaamista suunnitelmaan. Liitteenä on ote asemakaavasta, Merisalin aiotun laajennuksen suunnitelmat se kä Maakuntamuseon ja Vanhankaupungin toimikunnan lausunnot suun nitel mis ta sekä kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

24 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta LIITE A7, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A8, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A9, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A10, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A11, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää asettaa Merisalin kaa va muu tok sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, raken nuk sen laajennusta kos ke vat luonnokset ja niistä saadut lau sun not valmisteluaineistona nähtäville se kä varata osal li sille maankäyttö- rakennusasetuksen 30 :n mukainen ti lai suus mie li pi teen esittämiseen. Samassa yhteydessä kuulutetaan kaa va muu tok sen vireilletulosta. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.

25 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Viranhaltijapäätökset / Maankäyttö Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Toimistosihteeri Sanna Sydänmaanlakka : Viranhaltijapäätökset Maankäyttöpäällikkö 11/2015 Osoitenumeroiden vahvistaminen 12/2015 Fakta-kuntarekisterin laajennuksena Maaomaisuuden kirjanpito-osan käyttöön otto Viranhaltijapäätöspöytäkirjat olivat nähtävillä kokouksessa. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Lautakunta merkitsee viranhaltijapäätökset tiedoksi ja päättää ol la käyttämättä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta vi ranhal ti ja pää tös pöy tä kir jas sa 11/2015 ilmenevään päätökseen. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.

26 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Lausunto vesilain mukaisesta Matalahden kunnostushakemuksesta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki : Etelä-Suomen aluehallintovirasto, asian dnro ESAVI/1405/2015 Lausuntopyyntö Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Naantalin kaupungin ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sen lausuntoa vesilain mukaisesta hakemuksesta. Ha kemus koskee Matalahden kunnostamista. Lausuntoa pyydetään men nes sä. Lausuntopyyntö oli esityslistan liitteenä. Hankkeen alue Matalahti sijaitsee Naantalin Luonnonmaan saaren länsiosassa. Matalahti on noin 18 hehtaarin suuruinen matala merenlahti. Lahden ja merialueen yh dis tää noin 500 metriä pitkä salmi, jonka leveys on keskimäärin met riä. Suualueelta lahden pohjukkaan on matkaa noin 1,5 kilometriä. Tiheä järviruokokasvillisuus on vallannut laajoja alueita salmesta ja lahdesta, ja lahti on kasvamassa umpeen. Vesisyvyys lahdessa on enimmillään noin kak si metriä. Matalahden valuma-alueen pinta-ala on 4,6 km 2. Valuma-alueella on metsäi siä kallioalueita, peltoa, golfkenttä sekä haja- ja loma-asutusta. Lahteen las kee kaksi suurempaa ojaa, joista toinen laskee lahden pohjoisosaan golfken täl tä ja toinen lahden itäosaan. Itäosaan laskevan ojan sivuhaaran var rella sijaitsee vuosina ( ) toiminut Naantalin kaupungin Iilijärven kaa to paik ka. Matalahden veden laatua ei ole säännöllisesti tarkkailtu, mutta yksittäisiä tut ki muk sia on tehty luvun alussa lahden tilaa on tutkittu ja lahti on to det tu reheväksi. Vuonna 1988 (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) vesi on luokiteltu reheväksi sekä fosfori- että typpipitoisuuksien osalta. Vuonna 2014 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tekemän tut kimuk sen tulosten perusteella vesi on laadultaan tyypillistä rannikon matalille ja reheville alueille. Matalahden sedimenttien laadusta ei ole aiempaa tutkimustietoa. Vuonna 2014 on tutkittu (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) Ma ta lahden pohjan sedimenttejä. Sedimenttien haitallisten aineiden laatukriteerien

27 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta pe rus teel la arvioidaan massojen läjityskelpoisuus mereen. Myös maalle lä jitet täes sä on otettava huomioon aineiden pitoisuudet ja varmistettava, ett eivät haitta-aineet pilaa ympäristöä. Pohja on pääosin saviainesta, jonka seassa on kasvijätettä tai mustaa ha peton ta eloperäistä ainetta. Sedimenttien tutkimustulosten haitta-aineiden pitoi suu det ovat suurimmassa osassa tutkimuspisteistä haitattomalla tasolla. Kah des sa pisteessä pitoisuudet (kromi, sinkki, kadmium) ovat tasolla, jolla lä jit tä mi nen mereen harkitaan tapauskohtaisesti ja yhdessä pisteessä pi toisuu det (nikkeli) ovat tasolla, jolla mereen läjittäminen on haitallista. Hakemuksen mukaan kaikki ruoppausmassat läjitetään suunnitelman mukai ses ti maa-alueille. Hankkeen kuvaus ja arvio hankkeen vaikutuksista Naantalin West End Oy ja Naantalin kaupunki hakevat lupaa Luonnonmaan län si ran nal la sijaitsevan Matalahden kunnostukseen. Hankkeesta on laadittu eril li nen kunnostussuunnitelma (Suunnittelutoimisto T. Meisalmi ). Matalahden kunnostuksen tarkoituksena on ruoppaamalla syven tää Matalahtea veneilyn helpottamiseksi ja veden vaihtuvuuden pa ran tami sek si. Tavoitteena on tehdä mereltä lahden suualueelta alkava ja lahden itä osaan ulottuva noin 10 metriä leveä ja 2,5 metriä syvä alue, johon lah den avoim mal le osuudelle tehdään väylän molemmin puolin noin kaksi met riä le veät luiskat. Lisäksi matalia alueita on tarkoitus paikoin syventää noin 0,5 met riä, jotta alueet eivät jää kuiville meriveden ollessa matalalla. Sa mal la pois te taan ruovikkoa. Kunnostusalueita on yhteensä seitsemän. Ruoppausmassoja syntyy yhteensä noin m 3. Massat läjitetään maalle ran nan tuntumaan kuudelle rannan eri osissa sijaitseville läjitysalueille. Kunnostus tehdään kohteesta riippuen joko pitkäpuomisella kaivinkoneella ran nal ta kaivamalla tai uivalla kaivinkoneella. Massat pumpataan lä ji tysalueil le tai massat kuormataan proomuun, josta ne puretaan läjitysalueille. Työt on tarkoitus tehdä varhaiskeväällä tai myöhään syksyllä tai olo suh teiden salliessa talvella. Hakijoiden mukaan syventämällä lahtea parannetaan veden vaihtuvuutta lah del la ja pysäytetään lahden umpeenkasvu. Myös veneilyn edellytykset pa ra ne vat. Hakijoiden arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu haittaa ka lastol le. Hank kees ta aiheutuu veden hetkellistä samentumista kunnostustöiden ai ka na. Hakemuksessa ei ole esitetty suunnitelmaa hankkeen toteuttamisen jälkeen

28 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta teh tä väs tä vesistötarkkailusta. Alueen kaavoitus ja hanketta koskevat suostumukset Hankealueella on voimassa Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien oi keus vaikut tei nen osayleiskaava. Osalla alueista on voimassa olevia asemakaavoja ja rantakaava. Yleiskaavassa Matalahden alue on vesialuetta (W). Ruoppaus mas so jen läjitysalueet 1 ja 2 sijoittuvat Santalantien asemakaavassa va ra tuil le urheilu- ja virkistyspalvelujen alueille, jotka on tarkoitettu golfkent tää varten (VU-3) sekä maa- ja metsätalousalueelle, jolla on erityisiä ym pä ris tö ar vo ja (MY-1). Läjitysalue 3 sijaitsee Kultaranta Golf Oy:n asema kaa va-alu eel la ja on varattu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-2). Läjitysalueet 4 ja 5 (osa) sijaitsevat osayleiskaavan rantaan ra joit tuval la maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M-1). Läjitysalueesta 5 osa sijait see loma-asuntoalueella (RA-3). Läjitysalue 6 sijaitsee osayleiskaavan ran taan rajoittuvalla maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M-1). M-1 -alueil la maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman mai sema työ lu paa. Hankealueen vesialueen omistavat yksityiset ja yhteisen vesialueen osa kaskun nat. Hankealueella on kaksi yhteisen vesialueen osakaskuntaa, joista toinen on järjestäytynyt Haijaisten kalastusosakaskuntana. Hakemuksen liit teenä on vesialueen omistajien ja osakkaiden suostumuksia. Rannan maa-alueet ovat yksityisten maanomistajien, Kultaranta Golf Oy:n, Naan ta lin seurakuntayhtymän ja Naantalin kaupungin omistuksessa. Kiinteistöjen omistajat, joiden kiinteistölle ruoppausmassoja sijoitetaan, ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle ja ruoppausmassojen si joit ta miseen kiinteistölleen. Esityslistan liitteenä oli sijaintikartta ja suunnitelmakartta. Oheismateriaalina lautakunnan pöytäkunnalle oli Matalahden kun nos tussuun ni tel ma (Suunnittelutoimisto T. Meisalmi ). Hakemusasiakirjat olivat nähtävillä kokouksessa. YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää antaa Ete lä-suomen aluehallintovirastolle Matalahden kun nos ta mis hank keesta seuraavan lausunnon: Lautakunta katsoo, että Matalahden kunnostaminen ruop paa-

29 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta mal la on tarpeen, koska lahti on kasvamassa umpeen ja ny kyisel lään veden vaihtuvuus on heikkoa. Hankkeesta koituu hyötyä yleiselle ja yksityiselle edulle lahden ja rantakiinteistöjen vir kis tys käyt tö mah dol li suuk sien parantumisena. Naantalin kau pun ki on myös kaavaratkaisuillaan pyrkinyt kehittämään han ke alu een ja sen ympäristön käyttöä erilaisiin vir kis tys tarkoi tuk siin. Lupamääräyksissä tulisi ottaa huomioon mm. seuraavaa: Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häi riötä. Töitä ei saa tehdä lintujen pesimäaikana eikä vesistön virkis tys käyt tö ai ka na Ruoppausmassat tulee sijoittaa hakemuksessa osoitettuihin paik koi hin ja tulvarajan yläpuolelle siten, että massat eivät pää se missään tilanteessa kulkeutumaan takaisin vesistöön. Mas sat on maisemoitava ympäristöön sopivalla tavalla, ja mai se moin nis ta tulisi tehdä maisemointisuunnitelma. Ruopattava aines on hienojakoista, joten ruoppauksesta ai heutuu työn aikaista samentumista ja samalla voi ravinteita irrota ve teen. Tämän vuoksi tulee antaa määräykset työn aikana ja työn jälkeen tehtävästä vesistötarkkailusta. Töiden aloittamisesta ja hankkeen valmistumisesta on il moitet ta va myös Naantalin kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sel le. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.

30 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Tiili- ja betonijätteen hyötykäyttö kiinteistöllä / Suominen Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Ympäristönsuojelutarkastaja Saila Porthén : Asia Tiili- ja betonimurskeen hyödyntäminen maarakennuksessa kohteessa Västä rä kin ku ja, Naantali, kiinteistötunnus Hakemus Sami Suominen on (täydennetty ) jättänyt Naantalin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le hakemuksen, joka koskee tiili- ja be to nimurs keen hyödyntämistä kiinteistöllä Kiinteistöltä on purettu van ha mökki. Puretun 1950-luvulla rakennetun mökin kattotiiliä, sokkelia ja piipun tiiliä on tarkoitus hyötykäyttää kiinteistön maapohjan vah vis ta mises sa. Kiinteistölle tullaan rakentamaan uudisrakennus. Tiili- ja betonijäte käy te tään hakemuksen liitteenä olevassa kartassa osoitettuun paikkaan. Tiili -ja betonimursketta arvioidaan olevan yhteensä noin 4-5 tonnia. Lainsäädäntö Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ym pä ris tön suo je lu lain (527/2014) 27 :n mukaan ympäristölupa. Käy tännös sä maarakentamisessa jätteiden pienimuotoisen hyötykäytön ylärajana on pidetty tonnia. Suuremman jätemäärän hyödyntäminen edellyttää ym pä ris tö lu paa. Hakemusasiakirjat olivat nähtävillä kokouksessa. Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan ratkaisu YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä esitetyn suun ni tel man tiili- ja betonimurskeen käytöstä. Hakemuksen mu kai ses ti mursketta voidaan kertaluonteisesti käyttää kiinteis töl lä maarakentamisessa kohteessa Västäräkinkuja, kiinteis tö tun nus , ilman ympäristölupaa, koska käyttö tässä tapauksessa ei ole tulkittavissa ympäristönsuojelulain tar koit ta mak si jätteen laitos- tai ammattimaiseksi hyö dyn tä misek si.