Terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisen yhteistyö. Asumisterveysasetuskoulutus / Lari Hölttä

Transkriptio

1 Terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisen yhteistyö

2 Yhteistyötä mm 1) Uudisrakentaminen 2) Korjausrakentaminen / terveyshaittaepäily Rakenteellinen kunto ja/tai terveydellinen olosuhde Kiellot ja määräykset 3) Kaavoitus ja maankäyttö - mm. lausunnot, katselmukset, selvitykset, asiantuntijapalvelut/konsultaatio

3 Selvityksen tavoitteet 1) Selkiyttää, kehittää, rajata sekä yhtenäistää viranomaisyhteistyön toimintamalleja ja menettelytapoja. 2) Yhteistyön kehittäminen tähtää: Laadukkaan ja vastuullisen korjausrakentamisen toteuttamiseen sekä valvontaan Ohjauksen ja neuvonnan parantamiseen Yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamiseen sekä menettelytapojen yhtenäistämiseen eri viranomaisten välillä koko Suomessa Terveyshaittojen ennaltaehkäisy

4 Hypoteesit 1) Viranomaisyhteistyö toteutuu vaihtelevasti. Arvioitu johtuvan ohjeistuksen ja soveltamisohjeen, tiedon ja uusien menettelytapojen puutteesta sekä jossain määrin muutosvastarinnasta. 2) Voimassaolevaa lainsäädäntöä tulkitaan hyvin eri tavoin asettaa kuntalaiset ja kiinteistön omistajat eriarvoisen asemaan. Valvonta ja menettelytavat eivät takaa tasapuolista ja laadukasta valvontaa eivätkä viranomaistoimintaa kaikilta osin. 3) Yhteistyötä ja -toimintaa voitaisiin paremmin ohjata laadittujen menettelytapaohjeiden avulla.

5 Nykyiset toimintatavat (1/2) Rakennusvalvonta 1) Vireille otto vähäistä. Käynnistyy valvonta-asiana, ohjataan mieluusti yth:lle 2) Aktiivisuus määrittyy pitkälti luvanvaraisuuden kautta lupakynnyksessä suuria eroja Kynnyksen yhtenäistämisessä nähtiin ongelmia (alueelliset erot, toimenpiteiden laajuus, tulkinnanvaraisuus ym.) 3) Korjaussuunnittelun ja toteutuksen valvonta riippuu luvitustarpeesta 4) Jälkivalvonta määräytyy toimivallan ja luvituksen mukaan Valvonnassa eroja lupakynnyksestä johtuen.

6 Nykyiset toimintatavat (2/2) Ympäristöterveydenhuolto 1) Vireille ottojen määrissä vaihtelua Riippuu valvonta-alueen koosta. Pääpaino ohjauksessa ja neuvonnassa. 2) Selkeitä eroja terveyshaittojen toteamistavoissa ja jälkivalvonnassa. 3) Suunnittelun ja toteutuksen valvonnassa eroja. Vireillä olevista kohteista edellytetään kirjallisia selvityksiä. Lupatarve kehotetaan selvittämään rakv. puolelta.

7 Yhteistyö viranomaisten välillä (1/2) 1) Tiedonvaihto alkuvaiheessa 2) Mahd. yhteistarkastukset ja katselmukset Yhteispalavereiden pitäminen hankalaa organisaatioiden hajanaisuuden vuoksi 3) Osassa kunnista yhteistyötä vain uudiskohteiden osalta (lähinnä julkiset kohteet). Erityisesti tiedonkulku koettu ongelmaksi (tietojärjestelmien yhteensopivuus). 4) Suuremmissa kunnissa yhteistyötä paljon eri työryhmissä, selkeä ero pieniin kuntiin / yksiköihin verrattuna. 5) Eräässä kunnassa / yksikössä perustettu yhteisvirka

8 Yhteistyö viranomaisten välillä (2/2) 1) Viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämistä pidetään tärkeänä asiana. Ongelmaksi koettu resurssien riittävyys, aikataulujen yhteensovittaminen sekä yleisten järjestelyjen hankaluudet. 2) Yhteistyömuodot organisaatiorakenteen mukaisesti yhteistyömuotojen osalta jonkin asteista hajontaa Hajanaisessa organisaatiossa turvaudutaan kuormittavaan lausuntomenettelyyn. Yhtenäisessä organisaatiossa mahdollista tiiviimpi yhteistyö, yhteispalaverit sekä välitön tiedonvaihto ja konsultaatio.

9 Muutokset ja niiden vaikutus (1/3) 1) Suureksi ongelmaksi koetaan lainsäädännön tulkinnanvaraisuus ja soveltamisohjeiden puute 2) Alueellistamisella arvioitiin olevan positiivinen vaikutus yhtenäisempien menettelytapojen ja tulkintojen syntymiseen 3) Yhtenevä näkemys siitä, että valtakunnallisesti erot ovat alueellisia eroja suuremmat Näkemys, että toimintatavat olisi hyvä yhtenäistää vähintäänkin alueellisesti, mutta mieluummin soveltamisohjeet valtakunnallisesti

10 Muutokset ja niiden vaikutus (2/3) 1) Esitys valvontaviranomaisten yhdistämisestä samaan organisaatioon (terveydensuojelu-rakennusvalvonta) Osa arvioi, ettei organisaatio ole merkittävä jos yhteistyö toimii muutoin 2) Lupa- ja valvonta-asioiden eriyttäminen organisaation sisällä. Myös paikalliset erot tulisi huomioida jollain tasolla 3) Yth:ssa melko suurena ongelmana alueelliset sekä valtakunnalliset erot tulkinnoissa ja menettelytavoissa Soveltamisohjeista sekä ohjauksesta ja neuvonnasta huolimatta Näkemys, että toimintatavat olisi hyvä yhtenäistää vähintäänkin alueellisesti, mutta mieluummin soveltamisohjeet valtakunnallisesti

11 Muutokset ja niiden vaikutus (3/3) 1) Tietoteknisten järjestelmien kehittäminen ja yhtenäistäminen pidettiin hyvänä kehityssuuntana 2) Ulkopuolista valvontaa (vrt. katsastus) ei arvioitu hyväksi, toimivaksi tai edes tarkoituksenmukaiseksi toimintatavaksi, etenkään pientalokohteissa Kotirauha ja yksityisyyden suoja merkittävä este katsastusjärjestelmän synnyttämiselle 3) Suurempien kuntien rakv. arvioi, ettei resurssit riitä suunnitelmalliseen ja jatkuvaan ohjaukseen sekä kunnossapidon valvontaan Vastuunkantaja on kiinteistön omistaja, eikä vastuuta voida kunnille siirtää

12 Menettelytapaohjeluonnos

13 Kaavion analysointi (1/4) Toimintamalli tuo lisää asiantuntemusta kohteen korjaamiseen vuorovaikutuksen lisääntymisen sekä kohteiden luvittamisen ansiosta. Aloituskokousta pidettiin hyvänä menettelytapana ainakin isoimmissa kohteissa (pienemmissä voisi olla kirjallista ohjeistusta hyvistä toimintatavoista) Terveydensuojeluviranomaisen osallistuminen suotavaa mm. ohjeistuksen antamiseksi. Kaavio hyvä lähtökohta yhteiselle mallille. Mallin mukaisen menettelytavan aiheuttama kustannusvaikutus, kuormittavuus, resurssitarve sekä byrokratian tarve jäävät epäselviksi. Keskeinen huolenaihe etenkin suuremmissa kunnissa / yksiköissä. Tietojen mukaan onnistuneita kokeiluja sekä käytäntöjä tiukemmasta lupaharkinnasta (mm. Siilinjärvi, Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi).

14 Kaavion analysointi (2/4) Mallin mukainen menettely vaatii aikaa. Lisäksi vaaditaan rakennusvalvonnassa erikoistumista ja riittäviä resursseja. Laajan asennemuutoksen merkitys arvioitiin tärkeäksi (mm. kiinteistön omistajat, edunvalvojat sekä valvontaviranomaiset). Myös lupakynnyksen yhtenäistämistä sekä määrittelyä pidettiin tärkeänä. Rakennustarkastajan katselmus todennäköisesti tarpeellinen ennen lupaharkintaa Voisi suorittaa yhdessä terveydensuojeluviranomaisen edustajan kanssa sen jälkeen, kun asia on otettu terveydensuojeluviranomaisessa vireille ja vaurion syyt, laajuus sekä luonne on selvitetty (lupakynnys / lupaharkinta). Standardin BS 8800 mukainen riskinarviointi soveltaen? Huomioisi mm. olosuhteet, altistumisen, hyväksyttävyyden, seurausten palautuvuuden.

15 Kaavion analysointi (3/4) Menettelytapaohjeluonnoksen mukainen malli selkeyttää roolia ja lainmukaista velvoitetta - toteuttaminen tulee vaatimaan lisäresursseja. Mahdolliset hyödyt nähtiin kuitenkin monessa kunnassa / yksikössä merkitsevämmäksi tekijäksi. Hyötyä arvioitiin saavutettavan myös kiinteistöomaisuuden paremman kunnon kautta. Yth:ssa jonkin verran näkemyseroa jälkivalvonnan kuormittavuudesta. Osa arvioi, että nykyistä laajempi jälkivalvonta kuormittaisi nykytilanteeseen verrattuna (kommentti: etenkin jos jälkivalvontaa suoritetaan nykyisellään melko vähän ja ehkä jopa riittämättömästi tarpeeseen nähden).

16 Kaavion analysointi (4/4) Malli arvioitiin kaikilta osin toimivaksi, loogiseksi sekä hyväksi. Muutosehdotuksia siihen esitettiin vain vähäisissä määrin ja ne kohdistuivat lähinnä arkistointiin ja jälkivalvontaan. Lähes kaikki kyselyyn osallistuneista kunnista tai yksiköistä arvioivat mallin olevan pilotoitavissa nykymuodossaan. Mahdollisessa pilotointivaiheessa tulisi seurata ja arvioida kustannusvaikutuksia, resurssitarvetta sekä kuormittavuutta todellisin, helposti ymmärrettävin ja seurattavin mittarein.

17 Terveyshaitan toteaminen ja jälkivalvonta

18 Tulevaisuuden näkymiä SOTE / itsehallintoalueet Toimintojen ja valvonnan valtiollistaminen YT-alueiden perustaminen ja muutokset Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa (YS, palo- ja pelastus) Normitalkoot Rakennustarkastusyhdistys ja Valvira laativat lainsäädännön soveltamisohjeita