VRS-paikannuksella toimivan 3Dohjausjärjestelmän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VRS-paikannuksella toimivan 3Dohjausjärjestelmän"

Transkriptio

1 Jouni Järvilehto VRS-paikannuksella toimivan 3Dohjausjärjestelmän asentaminen raiteentukemiskoneeseen Selvitys Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Jouni Järvilehto Koulutusohjelma ja suuntautuminen Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Nimeke VRS-paikannuksella toimivan 3D-ohjausjärjestelmän asentaminen raiteentukemiskoneeseen Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville, voidaanko raiteentukemiskoneeseen asentaa satelliittipaikannusjärjestelmä, jonka välittämien siirtotietojen avulla koneella voitaisiin suorittaa raiteen tuentaa. Tarkoituksena oli selvittää, voitaisiinko nykyinen sidontapaalujen käyttö korvata tulevaisuudessa raiteentukemiskoneen koneohjausjärjestelmällä. Tavoitteena oli tuoda esiin eri näkökulmia ohjausjärjestelmän asentamisesta raiteentukemiskoneeseen. Lisäksi tavoitteena oli tehdä selvitystyötä yleisellä tasolla, jotta siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä tulevaisuudessa. Selvitykseen hankittiin materiaalia mm. haastattelemalla VR-Radan henkilöstöä raiteentukemistekniikkaan ja päällysrakennetöihin liittyen. Materiaalia saatiin lisäksi haastattelemalla ohjelmistontarjoajan edustajaa koneohjausjärjestelmässä käytettävästä ohjelmasta. Opinnäytetyön tuloksena koneohjausjärjestelmää ohjaavaksi ohjelmaksi valittiin monipuolinen suomalainen maanmittausohjelma, joka voidaan räätälöidä raiteentukemiskoneen tarpeita vastaavaksi. Ohjelma yhdistää VRS-järjestelmän sekä koneen oman mittajärjestelmän havainnot ja esittää siirtolukemat näytöllä raiteentukemiskoneen kuljettajalle. Lisäksi muita esiin nousseita asioita olivat mm. VRS-järjestelmältä tulevan mittatiedon suodatuksen sekä koneohjausjärjestelmän käyttäjien perehdyttämisen tärkeys. Selvitystyön tuloksia voidaan hyödyntää käyttämällä niitä hyväksi aiheen jatkotutkimuksissa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää myös suunniteltaessa koneohjausjärjestelmän käyttöönottoa joissain muissakin maanrakennusalan työkoneissa. Asiasanat (avainsanat) raiteentukemiskone, satelliittipaikannus, koneohjaus, Oy VR-Rata Ab Sivumäärä Kieli URN 22 Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Toimeksianto: Oy VR-Rata Ab Kalustopalvelut, Helsinki Ohjaavan opettajan nimi Reijo Aalto Opinnäytetyön toimeksiantaja Kalustopalveluiden tuotepäällikkö Tapani Saarinen, Oy VR-Rata Ab

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Jouni Järvilehto Degree programme and option Bachelor of surveying Name of the bachelor's thesis Installing a VRS-guided 3D control system to the tamping machine Abstract The purpose of this thesis was to find out if it is possible to install a satellite navigation system to the tamping machine. The guidance of the system would help the machine to carry out ballast tamping. Another purpose was to find out if it is technically feasible with this system to replace the method of setting up stakes. The main goal was to find different point of views and alternatives in installing a machine control system to the tamping machine. The material for this thesis was mostly collected by interviewing the VR-Rata staff about ballast tamping and railway construction. Information was also obtained by interviewing a representative of a software producer about the software used in the machine control system. As a result of the thesis, the program used to guide the machine control system, was chosen a versatile surveying program. The program can be adapted to meet the needs of the tamping machine. The program will bring together the results from VRS-system and the measurement system of the ballast tamper. After that the program shows the correction values on the screen. Other notable things that came up were the importance of filtering the GPS-data and the orientation of the users of the system. The results of this research can be used by utilizing them in studying the subject in the future. The results of the thesis can also be used when installing a machine control system to other construction vehicles. Subject headings, (keywords) tamping machine, satellite navigation, machine control, Oy VR-Rata Ab Pages Language URN 22 Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Assignment: Oy VR-Rata Ab Machinery services, Helsinki Tutor Reijo Aalto Bachelor s thesis assigned by Tapani Saarinen Oy VR-Rata Ab Machinery services

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VR-KONSERNI TARKKA GPS-MITTAUS RTK Virtuaali-RTK Mittaustoiminta VRS-menetelmällä Sovellukset VRS-laskentakeskuksen toiminta Ionosfääri- ja troposfäärivirheet Virtuaalitukiaseman datan luominen Sijainnin laskenta Tarkkuuteen ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä Mittauspaikka GPS-järjestelmä VRS-mittauskalusto Mittaustoiminta RADAN PÄÄLLYSRAKENNETYÖT Sepelinpuhdistus Sepelinpuhdistustyömaan mittaustyöt Raiteen tukeminen SELVITYSPROSESSI Selvityksen tarkoitus ja tavoite Selvityksen toteuttaminen Selvityksen tulokset Ohjelmisto Järjestelmän toiminta POHDINTA LÄHTEET... 22

5 1 JOHDANTO 1 Sepelinpuhdistuskoneen työskentelyn jäljiltä rata on usein yli 10 senttimetriä profiilikorkeuden alapuolella. Myös sivusuunnassa siirrot voivat olla saman suuruisia. Seulonnan jälkeen rataosuus tuetaan raiteentukemiskoneella yleensä kolmeen kertaan. Ensimmäistä ja toista tuentakertaa varten nosto- ja sivusiirtonuotit on mitattu raiteen viereen pystytetyistä paaluista vatupassilaudalla. Paalujen pystytys sekä sidontatietojen mittaaminen niihin takymetrillä sitoo yhden mittaryhmän pelkästään tähän työhön useiksi viikoiksi riippuen siitä, kuinka pitkä seulottava rataosuus on. Toinen mittaryhmä on lisäksi joutunut tekemään siirtonuotit ensimmäistä ja toista tuentaa varten vatupassilaudalla. Aiheena oli selvittää, onko mahdollista ja hyödyllistä varustaa raiteentukemiskone GPS-laitteella, johon olisi syötettynä radan geometriatiedot. Tukemiskone työskentelisi näiden VRS-järjestelmällä tuotettujen nuottitietojen mukaan ja tekisi ensimmäisen ja toisen tuennan omatoimisesti. Tällöin voitaisiin mahdollisesti luopua raiteen viereen pystytettävistä sidontapaaluista. Opinnäytetyöni aihe määrittyi keskusteltuani VR-Radan rataesimies Hannu Mustikkamaan ja VR-Radan kalustopalveluiden tuotepäällikkö Tapani Saarisen kanssa. Aihe oli minulle ajankohtainen, koska mittasin kesällä mittaryhmäni kanssa sidontalukemia paaluihin ja olin myös mittaamassa paaluista siirtonuotteja sepelinpuhdistustyömaalla. Materiaalia aiheeseen hankin haastattelemalla Saarista raiteentukemis- ja sepelinpuhdistuskoneisiin liittyen sekä koneohjausohjelmistoon liittyen 3D-System Oy:n Markku Salorantaa. VR-Rata on neljän viime vuoden aikana seulonut keskimäärin 60 kilometriä rataa vuodessa. Uskoakseni käyttämällä tätä koneohjausjärjestelmää sepelinpuhdistustyömaan raiteentuentatöissä saavutettaisiin sillä monia hyötyjä, kuten esimerkiksi kustannussäästöjä. Työssäni on aluksi selvitystä koskevaa teoriatietoa. Tämän jälkeen olen selittänyt selvityksen tarkoituksen ja tavoitteen. Työn loppuosassa olen esittänyt selvityksen tulokset ja pohdinnan.

6 2 VR-KONSERNI 2 VR-konserni on rautatie- ja autoliikennettä harjoittava suomalainen kuljetusalan yritys. Konsernin palveluina ovat lisäksi ratojen rakentaminen ja kunnossapito. Vuonna 2005 liikevaihto oli miljoonaa euroa ja palkattua henkilökuntaa VR-konserni koostuu kaiken kaikkiaan 22 yhtiöstä. (VR-Yhtymä 2005, 6.) Konsernin suurin yritys on VR Osakeyhtiö, joka on rautatieliikenteen harjoittaja. Oy Pohjolan Liikenne Ab:n tytäryhtiöt vastaavat puolestaan konsernin maantieliikenteen kuljetuksista. Oy VR-Rata Ab:n erikoisalana on ratojen suunnittelu, rakentaminen sekä niiden kunnossapito. (VR-Yhtymä 2005, 6.) Näiden yritysten lisäksi konserniin kuuluvat ravintolatoimintaa harjoittava Avecra Oy ja telepalveluyritys Corenet Oy. VR-konsernin emoyhtiö VR-Yhtymä Oy tarjoaa tytäryhtiöilleen kiinteistö-, talous- ja hallintopalveluita. (VR-Yhtymä 2005, 6.) VR-Yhtymä perustettiin vuonna 1995, ja sen tehtäväksi tuli jatkaa Valtionrautateiden toimintaa. Yhtiöittämisen jälkeen rataverkon hallinta sekä vastuu ratojen kunnosta ja kehittämisestä siirtyi liikenne- ja viestintäministeriön alaiselle Ratahallintokeskukselle. (VR-Yhtymä 2005, 6.) Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuljetusmäärät ovat lisääntyneet rautateillä yli 9 % ja samanaikaisesti henkilöstön määrä on vähentynyt noin 30 %. Tämä kertoo rautatieliikenteen tuottavuuden kasvusta. (VR-Yhtymä 2005, 6.) Tavaraliikenteen suurimmat asiakkaat ovat suomalaisia perusteollisuuden yrityksiä, kuten esimerkiksi metsäteollisuuden. Junaliikenteen osuus Suomessa kaikesta tavaraliikenteestä on ollut pitkään noin 25 %. Henkilöliikenteen osuus kaikesta matkustuksesta Suomessa on 5 %. (VR-Yhtymä 2005, 6.) Oy VR-Rata Ab. Oy VR-Rata Ab:n erikoisalaa ovat radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Yhtiön asiakkaita ovat valtio, kunnat, satamat ja rautatiepalveluita käyttävät yritykset sekä muut radanpidon pääurakoitsijat. VR-Radan ratojen rakentamisen ja kunnossapidon liikevaihto oli 241,5 miljoonaa euroa vuonna 2005.

7 Ratahallintokeskuksen tilaamien töiden määrä liikevaihdosta oli yli 90 %. Henkilöstön määrä oli vuonna (VR-Yhtymä 2005, 22.) 3 Rautatiesuunnitteluyksikkö vastaa radan sekä sen sähkö- ja turvalaitteiden suunnittelusta. Henkilöstöstä löytyy ratasuunnittelun, silta- ja geotekniikan sekä turvalaite- ja sähköratatekniikan ammattilaisia. (VR-Rata, 8.) Radan rakentamisesta on VR-Radalla pitkäaikainen ja laaja kokemus. Ammattitaitoinen henkilöstö yhdessä uudenaikaisten työkoneiden kanssa takaavat töiden onnistumisen. Rakentamisen osa-alueita ovat radan päällys- ja alusrakennetyöt, silta- ja asemajärjestelytyöt, radan sähköistys ja turvalaitetyöt sekä rautatierakennusprojektien toteuttaminen. (VR-Rata, 11.) 3 TARKKA GPS-MITTAUS 3.1 RTK RTK (Real-Time Kinematic) on kinemaattisen suhteellisen mittauksen menetelmä, jossa käytetään GPS-signaalin vaihehavaintoja. Menetelmän perusajatuksena on alkutuntemattomien ratkaiseminen mittauksen aikana. Verkko-RTK menetelmässä käytetään tukiasemaverkkoa laajentamaan toiminta-aluetta ja mallintamaan paikannukseen liittyviä virheitä. (Häkli & Koivula 2004, 9, 11.) 3.2 Virtuaali-RTK Virtuaalijärjestelmä koostuu useasta eri osasta. Ensimmäinen osa koostuu pysyvistä GPS-tukiasemista, jotka ovat yleensä rakennusten katoilla. Toinen osa koostuu tietoliikenneyhteyksistä, joiden kautta mittausdata siirtyy laskentakeskukseen ja jonka avulla tukiasema saadaan linkitettyä VRS-verkkoon. Järjestelmän toimivuuden kannalta katkoton ja tosiaikainen tiedonsiirto GPS-laitteen ja laskentakeskuksen välillä on välttämätöntä erityisesti virhemallinnuksen onnistumiseksi. Laskentakeskus on järjestelmän kolmas komponentti. Sen tehtävänä on koota tukiasemaverkon tiedot, tarkistaa niiden laatu, mallintaa GPS-virheiden vaikutukset tukiasemaverkon alueelle sekä tuottaa mit-

8 taajalle VRS-dataa. Järjestelmän viimeisenä osana on mittaaja, joka dataliikenteen avulla kommunikoi laskentakeskuksen kanssa. (Häkli & Koivula 2004, 13.) Mittaustoiminta VRS-menetelmällä Häklin ja Koivulan (2004, 14) mukaan virtuaalijärjestelmän ideana on, että se luo käyttäjän lähelle pysyvän tukiasemaverkon avulla virtuaalisen tukiaseman. Tämän avulla käyttäjä laskee oman sijaintinsa. Aloittaessaan mittauksen käyttäjä lähettää paikkatietonsa maastosta laskentakeskukseen. Tämän jälkeen laskentakeskus muodostaa virtuaalisen tukiaseman käyttäjän lähelle. Luotuaan virtuaalisen tukiaseman laskentakeskus alkaa tuottamaan pysyvän tukiasemaverkon avulla virtuaaliselle tukiasemalle dataa esimerkiksi RTCM- tai CMR-formaateissa. Näiden toimenpiteiden jälkeen käyttäjä voi aloittaa mittauksen käyttämällä virtuaalista tukiasemaa normaalin RTK-tukiaseman tapaan. VRS-järjestelmän pyrkimyksenä on tuottaa mahdollisimman yhtäläistä tietoa kuin todellinen tukiasema samassa paikassa tuottaisi. Tämän ansiosta maastoon saadaan virtuaalista tietoa, jota käytetään todellisilla vastaanottimilla mitattujen havaintojen tukiasemana. (Häkli & Koivula 2004, 14.) Sovellukset Kun mittauksiin vaadittava tarkkuus on joitakin senttimetrejä, käytetään VRS RTKpalvelua. Vaikka tämä mittaustapa on tarkka, se on myös käyttäjälle vaativampi. Esimerkiksi mittauksen valmisteluihin kuluu aikaa, koska vaihehavaintoihin perustuva paikannus vaatii alustuksen ennen mittaamista. Jokaisella kerralla, kun lukitus satelliittiin katkeaa, joudutaan ratkaisemaan kyseisen satelliitin alkutuntematon uudelleen. Lukittujen satelliittien määrä ei voi vähentyä alle neljään, muuten joudutaan tekemään koko alustus uudestaan. Tällöin joudutaan keskeyttämään mittaukset ja joudutaan ottamaan uudestaan yhteys viiteen satelliittiin. (Häkli & Koivula 2004, 16.)

9 3.3 VRS-laskentakeskuksen toiminta 5 Laskentakeskuksen tehtävänä on ratkaista alkutuntemattomat ja arvioida VRS-dataa varten ionosfääri- ja troposfääriviiveet. Mittaustoiminnan kannalta välttämätöntä on, että data on virheetöntä ja että virhemallinnus tehdään oikein. (Häkli & Koivula 2004, 16.) Laskentakeskuksen tekemästä pienimmän neliösumman verkkotasoituksesta saadaan lopputuloksena tarvittavat virhe-estimaatit. Virheet jaetaan GPS-signaaliin vaikuttavien ominaisuuksien perusteella ei-dispersiiviseen ja dispersiiviseen virhekomponenttiin. (Häkli & Koivula 2004, 17.) Ionosfääri- ja troposfäärivirheet Ionosfääri vaikuttaa GPS-signaaliin dispersiivisesti, ja siitä seuraa että signaalin koodi viivästyy ja kantoaallon vaihe aikaistuu. Ionosfäärin aiheuttama etäisyyden muutos eli ionosfäärirefraktio voidaan kuitenkin eliminoida havainnoista pois muodostamalla L1- ja L2-taajuuksista ionosfäärivapaa L3-lineaarikombinaatio. (Häkli & Koivula 2004, 18.) Troposfäärin aiheuttama viive mitattuun etäisyyteen rajoittaa GPS-mittausten tarkkuutta. Zeniitin suuntaan viive on yleisimmin n. 2,3 m, mutta pienemmillä korkeuskulmilla viive kasvaa paljon suuremmaksi. (Häkli & Koivula 2004, 19.) Virtuaalitukiaseman datan luominen Laskentakeskus muodostaa virtuaalidataa käyttäjän lähelle yleensä lähimpänä olevan oikean tukiaseman datasta. Virtuaalinen data käsitellään siten, että kaikki havaintosuureet keskistetään viittaamaan tavoiteltuun virtuaaliaseman paikkaan. Jotta tämä olisi mahdollista, täytyy sekä tukiaseman koordinaatit että halutun virtuaaliaseman koordinaatit tietää. Tämän jälkeen koordinaattien avulla muutetaan päätukiaseman koodi- ja vaihe-etäisyyshavaintoja siten, että ne vastaavat virtuaalitukiasemassa tehtyjä mittauksia. Näin saadaan päätukiaseman GPS-data keskistettyä jokaiselle epookille ja havaintosuureelle. Lopputuloksena saadaan virtuaaliasemalle dataa, joka viittaa sen koordi-

10 naatteihin. Näiden toimenpiteiden jälkeen data on vasta geometrisesti korjattu eikä siinä ole vielä mukana muita virhelähteitä. (Häkli & Koivula 2004, 19, 20.) 6 Häkli ja Koivula (2004, 21) toteavat, että päätukiaseman ja virtuaalitukiaseman sijaintipaikoissa ilmakehän aiheuttamat virheet ovat erilaisia, joten niiden välinen ero selvitetään mallintamalla. Tukiasemaverkon tukiasemille tehdään korjaukset, joissa tukiasemien alkutuntemattomat kiinnitetään niiden tunnettuihin arvoihin. Tämän jälkeen L1:n ja L2:n vaihehavaintojen jäännösvirheistä pystytään arvioimaan korjaukset ajanhetkelle ja satelliiteille. Koko tukiasemaverkon alueelle pyritään mallintamaan tukiasemilla tunnetut virheet Sijainnin laskenta VRS-palvelun käyttö aloitetaan yhteydenotolla palvelun tarjoajan laskentakeskukseen datayhteydellä. Kun käyttäjän lisenssioikeus on selvitetty, hänen vastaanottimensa lähettää oman likimääräisen sijaintinsa NMEA-viestinä laskentakeskukseen. Tämän jälkeen laskentakeskus aloittaa luomaan virtuaalidataa maastoon, lähetettyjä koordinaatteja vastaavaan paikkaan. Seuraavaksi laskentakeskus aloittaa VRS-datan lähettämisen käyttäjän vastaanottimelle ja käyttäjä voi aloittaa mittauksen. (Häkli & Koivula 2004, 22.) Laskentakeskuksen aloitettua virtuaalidatan lähettämisen, on liikkuvan vastaanottimen mahdollista aloittaa alustus. Nykyisin yleisesti käytössä olevalla LAMBDAmenetelmällä kyetään ratkaisemaan alkutuntemattomien likiarvot ja määritetään floatratkaisun perusteella etsintäavaruus. (Häkli & Koivula 2004, 22.)

11 3.4 Tarkkuuteen ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä Mittauspaikka Jokaisella kerralla, kun yhteys johonkin satelliittiin katkeaa, joudutaan alustus tekemään uudelleen. Tämän vuoksi on näkyvyys satelliitteihin erittäin tärkeää. Yksittäiset kohteetkin, kuten esimerkiksi puut, voivat aiheuttaa ongelmia näkyvyydessä. (Häkli & Koivula 2004, 23.) Mittauksia tulisi tehdä paikoissa, joilla on 20 asteen korkeuskulman yläpuolella esteetön näkyvyys. Maastosta ja mittausolosuhteista riippuen yleisesti on kuitenkin käytetty katkaisukulmana astetta. (Häkli & Koivula 2004, 24.) Tilannetta, jossa GPS-signaali tulee suoran reitin sijaan jostakin pinnasta heijastuneena, kutsutaan monitieheijastukseksi. Jos signaali saapuu heijastuneena, on mitattu etäisyys satelliitin ja antennin välillä tällöin väärä. On myös mahdollista, että sama signaali tulee antenniin sekä suoraan, että heijastuneena jostakin kohteesta. Erityisesti alhaisilla korkeuskulmilla on monitieheijastuksen riski suurempi. Heijastukset vaikuttavat sekä koodihavaintoihin, että vaihehavaintoihin. Koodipseudoetäisyyteen heijastus voi aiheuttaa jopa kymmenien metrien ja vaihehavaintoihin korkeintaan noin viiden senttimetrin virheen. (Häkli & Koivula 2004, 24.) Korkeajännitelinjoista, radio- ja televisiomastoista sekä GSM- ja radiolähettimistä syntyvät sähkömagneettiset kentät voivat häiritä GPS-signaalia. (Häkli & Koivula 2004, 25.) GPS-järjestelmä Alkutuntemattomien ratkaisuun tarvitaan VRS-mittauksissa vähintään yhteys viiteen yhteiseen tukiaseman ja liikkuvan yksikön välillä olevaan satelliittiin. Tämän jälkeen vaaditaan mittausten suorittamiseen vähintään neljä satelliittia. Jos satelliitteja on kuitenkin havaittavissa enemmän, niiden käyttö parantaa yleensä mittausten tarkkuutta. Satelliittihavaintojen tekoon käytettävä katkaisukulma tulee valita mm. maanpinnan

12 muotojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Tilanteessa, jossa satelliitteja on jo kylliksi havaittavissa, on katkaisukulman laskeminen turhaa. (Häkli & Koivula 2004, 25.) 8 Häkli ja Koivula (2004, 26) korostavat, että satelliittien sijainti taivaalla vaikuttaa siihen onko satelliittigeometria hyvä vai huono. Tapauksessa, jossa satelliitit ovat vain toisella puolella taivasta tai ne ovat sijoittuneet jonomaiseen muotoon, on satelliittigeometria huono. Satelliittien sijoittuessa tasaisesti taivaalla sekä matalalle että korkealle, on satelliittigeometria hyvä. Satelliittigeometrian vuoksi GPS-mittauksissa on z-koordinaateissa huonompi tarkkuus kuin tasokoordinaateissa. Tämä aiheutuu siitä, että horisonttitason alapuolella olevia satelliitteja ei kyetä havaitsemaan korkeussuunnassa, ja täten geometria jää huonoksi korkeutta määritettäessä. Vaakasuunnassa tätä ongelmaa ei ole, koska satelliitteja voidaan havaita joka suunnasta ja näin geometria pysyy hyvänä. Pohjoisessa korkeustarkkuutta heikentää myös se, että satelliitit havaitaan täällä alempana. Tarkkuutta z- koordinaateissa heikentävät lisäksi ionosfäärin ja troposfäärin aiheuttamat virheet, koska niillä on eniten vaikutusta korkeuteen. (Häkli & Koivula 2004, 27.) GPS-signaalin kulkuun vaikuttavia ilmakehän kerroksia on kaksi. Ylemmässä kerroksessa, ionosfäärissä olevien elektronien määrä ja sen vaihtelu vaikuttavat erisuuruisesti GPS-satelliitilta tuleviin L1- ja L2-taajuuksiin. Tämä ero voidaan kuitenkin poistaa laskennassa kaksitaajuushavaintojen avulla. (Häkli & Koivula 2004, 28.) Ilmakehän alemman kerroksen, troposfäärin vaikutus on kuitenkin molempiin taajuuksiin samanlainen ja sen vaikutusta mallinnetaan jollakin troposfäärimallilla. Mallinnuksella kyetään yleensä poistamaan 90 prosenttia troposfäärin vaikutuksesta. Jäljellä jäävä osa on mahdollista ratkaista laskennassa tuntemattomana, tai se voidaan myös jättää kokonaan ratkaisematta. (Häkli & Koivula 2004, 28.) Ilmakehän kerrosten aiheuttamien virheiden suuruus kasvaa alemmilla korkeuskulmilla mitattaessa, koska GPS-signaali joutuu kulkemaan pidemmän matkaa ilmakehän läpi (Häkli & Koivula 2004, 29).

13 9 Etäisyys lähimpänä olevaan GPS-tukiasemaan ei ole tärkeä tekijä mittausten tarkkuutta ja toimintaa ajatellen. Tämä johtuu siitä, että virtuaalinen tukiasema luodaan käyttäjän läheisyyteen. Tällöin päästään eroon etäisyydestä riippuvista virheistä lähes kokonaan. Liikuttaessa kauemmas luodusta virtuaaliasemasta alkaa virhe kuitenkin kasvaa. (Häkli & Koivula 2004, 30.) VRS-mittauskalusto VRS-kalustosta riippuen voi mittaustulosten luotettavuus olla eri laitteistoilla hyvinkin erilainen. Erilaiset algoritmit alkutuntemattomien ratkaisussa sekä laitteissa käytettävät asetukset voivat olla syynä tähän. Useimmissa mittauslaitteissa on mahdollista käyttää raja-arvoja koskien esimerkiksi laitteen laskemaa tarkkuutta tai satelliittigeometrian DOP-lukua. Raja-arvot olisi hyvä asettaa, koska tällöin laite ei mittaa liian huonoissa olosuhteissa eikä epätarkkoja tuloksia pääse syntymään. (Häkli & Koivula 2004, 30.) Kun GPS-laitteen asetuksissa on ollut valittuna sama antennityyppi kuin itse mittauksia suoritettaessa, voidaan varmistua siitä, että tuloksiin ei ole tullut korkeusvirhettä (Häkli & Koivula 2004, 31). Laskentakeskuksen ja liikkuvan yksikön välinen tietoliikenne voidaan toteuttaa joko GSM- tai GPRS-yhteydellä. GSM-yhteys on näistä kalliimpi vaihtoehto, koska siitä tulee käyttäjälle mittausdatan siirtokustannuksia. GPRS-yhteyden kustannukset puolestaan perustuvat yleensä vain siirretyn datan määrään eikä yhteysaikaan. (Häkli & Koivula 2004, 31.) Mittaustoiminta Häkli ja Koivula (2004, 31) toteavat, että mittausten onnistumiseen ja tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi käyttäjän tekemät mittauspaikan, -ajanhetken ja katkaisukulman valinnat. Käyttäjän valitsemilla mittausparametreilla voi olla suuri vaikutus mittausten onnistumiseen ja oikeilla päätöksillä kyetään minimoimaan virheiden määrää havainnoissa.

14 10 Useimmissa VRS-laitteissa alustuksen luotettavuustasona käytetään vähintään 99,9 prosenttia. Joissakin laitteissa on kuitenkin mahdollista laskea luotettavuustasoa alemmaksi, jolloin myös väärän ratkaisun mahdollisuus kasvaa. (Häkli & Koivula 2004, 32.) VRS-mittauksissa ainoa tapa selvittää, onko alkutuntemattomat ratkaistu väärin, on toistomittausten suorittaminen samalla pisteellä tai kontrollimittausten suoritus tunnetulla pisteellä. Toistomittaukset suoritetaan aina suorittamalla alkutuntemattomien ratkaisu uudelleen. Virheellisen tuloksen saamisen mahdollisuus useammalla peräkkäisellä alustuksella on todettu lyhyellä aikavälillä pieneksi. (Häkli & Koivula 2004, 32.) Koordinaattijärjestelmänä pitäisi VRS-mittauksissa käyttää WGS84:ää, koska GPSlaskenta tulisi suorittaa satelliittiratojen määrittämässä koordinaatistossa. Suomessa ei ole tarkkoja WGS84-koordinaatteja, mutta identtisiä niille ovat kansalliset tai alueelliset ITRF-koordinaatistoihin perustuvat koordinaatistot. (Häkli & Koivula 2004, 33.) 4 RADAN PÄÄLLYSRAKENNETYÖT 4.1 Sepelinpuhdistus Vanhan päällysrakenteen tukikerroksen seulomista raidetta purkamatta kutsutaan tukikerroksen puhdistukseksi. Liikenteen kuormittama ja kunnossapitotoimien aiheuttama jauhautunut sepeli saadaan seulonnan avulla palautettua raekooltaan oikeaksi. Tukikerroksen sepeli on puhdistettava, koska sepelin likaantuessa se myös routii helpommin. Tämä puolestaan aiheuttaa tukikerroksen kantavuuden heikkenemistä. Sepelinpuhdistusvaiheen aikana voidaan tukikerroksen alle asentaa routalevyt estämään roudan pääsy alusrakenteeseen. (Ratahallintokeskus 2004, 17.) Tukikerroksen tehtävänä on pitää raide geometrisesti oikeassa asemassa. Lisäksi tukikerros jakaa raiteen päälle tulevan kuormituksen tasaisesti alusrakenteelle ja muodostaa raiteelle kantavan alustan. Yleisimmin tukikerroksen materiaalina käytetään raidesepeliä. (Ratahallintokeskus 2002, 6.)

15 11 Sepelinpuhdistuskoneen alla liikkuvat kaivuterät irrottavat vanhan sepelin pölkkyjen alta ja siirtävät sen kuljetinhihnalle. Hihna kuljettaa maa-aineksen seulontalaitteeseen joka erottelee sepelin niin, että vain raekooltaan oikeankokoinen sepeli pääsee takaisin tukikerrokseen. Muu maa-aines kulkeutuu koneen kuljetinhihnoja pitkin joko jätesepelivaunuihin tai maaston niin salliessa se lasketaan ratapenkereen viereen. (Ratahallintokeskus 2004, 17.) 4.2 Sepelinpuhdistustyömaan mittaustyöt Sepelinpuhdistuskoneen työskentelyn jäljiltä raide on usein yli 10 senttimetriä profiilikorkeuden alapuolella. Sivusuunnassa siirrot voivat olla samaa luokkaa. Seulonnan jälkeen rataosuus tuetaan raiteentukemiskoneella yleensä kolmeen kertaan. Ensimmäistä ja toista tuentakertaa varten nosto- ja sivusiirtonuotit on mitattu raiteen viereen pystytetyistä paaluista. Nuoteiksi kutsutaan raiteentukemiskonetta varten mitattuja raiteen sivusiirto- ja nostoarvoja. Puupaaluihin on mitattu takymetrillä naulat osoittamaan raiteen profiilikorkeutta ja niihin on merkitty profiilin mukainen etäisyys raiteen keskilinjasta. Nuotit on mitattu käyttämällä ns. vatupassilautaa. Kolmatta eli viimeistä tuentaa varten nuotit on mitattu takymetrillä. Sidontapaalut on yleensä pystytetty 20 metrin välein n. kolmen metrin päähän radan keskilinjasta (kuva 1). Paalujen pystytys sekä sidontatietojen mittaaminen niihin takymetrillä sitoo yhden mittaryhmän pelkästään tähän työhön useiksi viikoiksi riippuen siitä, kuinka pitkä seulottava rataosuus on. Toinen mittaryhmä on lisäksi joutunut tekemään siirtonuotit ensimmäistä ja toista tuentaa varten vatupassilaudalla. Nykyinen menetelmä sitoo siis useita työntekijöitä pelkästään siihen, että ensimmäiseen ja toiseen tuentaan saadaan nosto- ja sivusiirtonuotit.

16 12 KUVA 1. Radan varteen pystytettyjä sidontapaaluja 4.3 Raiteen tukeminen Tärkeimmät raiteentuennan tavoitteet ovat tarvittavan korkeusaseman luominen ja radan asemavirheiden poistaminen. Näin halutaan luoda tasaisesti tiivistetty ja kantokykyinen tukipinta ratapölkyille ja varmistutaan, että kuormitus jakautuu tasaisemmin niiden päälle. (VR-Rata 2005, 6-7.) Raiteentukemiskoneen toiminta. Tukemiskoneen oma mittausjärjestelmä perustuu kolmen mittakelkan toimintaan. Etumittakelkka mittaa radan aseman ja välittää siirtotiedot keskimmäiselle mittakelkalle. Takamittakelkka puolestaan mittaa ja tallentaa tiedot radan uudesta asemasta. (Saarinen 2006.) Tukemiskoneella voidaan suorittaa raiteentuentaa kahdella tavalla. Yksi tapa on hankkia siirtotiedot esimerkiksi takymetrillä mitatuista nuoteista. Siirtotiedot voidaan syöttää koneen järjestelmään ja automatiikka hoitaa raiteentuennan itsenäisesti. Korkeus- ja sivusiirrot voidaan asettaa myös käsisäätöisesti tuennan aikana. Vaihtoehtoisesti siirtotiedot saadaan koneella suoritetulla mitta-ajolla, jolloin tuettava rataosuus ajetaan läpi

17 koneen tallentaessa radan aseman. Näiden tallennettujen arvojen perusteella tuenta voidaan suorittaa. 13 Toinen tuentatapa perustuu Noptel-laserin käyttöön. Laserkelkka kuljetetaan suoralla rataosuudella esimerkiksi 300 metrin päähän ja kohdistetaan tukemiskoneeseen nähden. Tällä menetelmällä tuettaessa lasersäde ohjaa tukemiskonetta tekemään rataan oikeansuuruiset korjaukset. EMSAT-mittausvaunu. Raiteentukemiskoneita valmistavilla yrityksillä on tarjota GPS-järjestelmiä työkoneisiinsa. Itävaltalainen Plasser & Theurer on kehittänyt erillisen raidegeometrian mittausvaunun tukemiskonetta varten. EMSAT-mittausvaunu mittaa raiteen aseman satelliittipaikannuksella, tarkemmin sanottuna reaaliaikaisella kinemaattisella mittauksella. Järjestelmä toimii siten, että vaunu ajaa ensin tuettavan osuuden läpi ja mittaa sekä tallentaa sen tiedot. Rataosalla täytyy olla etukäteen satelliittipaikannuksella mitattuja kiintopisteitä. Läpiajetun rataosan tiedot on siirrettävissä tukemiskoneelle, joka näiden tietojen avulla voi suorittaa raiteen tukemisen. (Plasser & Theurer 2005.) 5 SELVITYSPROSESSI 5.1 Selvityksen tarkoitus ja tavoite Selvityksen tarkoituksena oli saada selville, voidaanko raiteentukemiskoneeseen asentaa satelliittipaikannusjärjestelmä, jonka välittämien siirtotietojen avulla koneella voidaan suorittaa raiteen tuentaa. Tarkoituksena oli selvittää, voitaisiinko nykyinen sidontapaalujen käyttö korvata tulevaisuudessa raiteentukemiskoneen koneohjausjärjestelmällä. Selvityksen tavoitteena oli tuoda esiin eri näkökulmia ohjausjärjestelmän asentamisesta raiteentukemiskoneeseen. Tavoitteena oli myös tehdä selvitystyötä yleisellä tasolla, jotta siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä tulevaisuudessa.

18 5.2 Selvityksen toteuttaminen 14 Aloitin selvityksen perehtymällä satelliittipaikannukseen ja VRS-mittauksiin tutustumalla erilaisiin aihetta käsitteleviin lähteisiin. VRS-järjestelmä on uudenaikainen sekä toimiva, ja se sopii mielestäni tämän tyyppiseen käyttötarkoitukseen. Tämän jälkeen otin selvää raiteentukemiskonetyypeistä ja niiden soveltuvuudesta sepelinpuhdistustyömaan tuentatöihin. Haastattelin raiteentukemis- ja sepelinpuhdistuskoneisiin liittyen VR-Radan kalustopalveluiden tuotepäällikköä Tapani Saarista sekä koneohjausohjelmistoon liittyen 3D-System Oy:n Markku Salorantaa. Valitsin yhden tukemiskonetyypin esimerkkitapaukseksi, koska se sopi mielestäni parhaiten tällaiseen tilanteeseen. Perehdyin koneen tekniikkaan ja työskentelytapoihin materiaalin avulla. Haastattelujen, selvityksen teorian sekä muun materiaalin perusteella tein omia ehdotuksiani järjestelmän kokoonpanosta ja toimintatavasta. Nämä ehdotukseni olen koonnut tämän selvityksen tuloksiksi. 5.3 Selvityksen tulokset Valitsin esimerkkiin raiteentukemiskone Plasser & Theurer CSM:n (kuva 2) keskusteltuani asiasta Tapani Saarisen kanssa. Saarisen (2006) mukaan soveltuu sellaisiin tuentatöihin hyvin, joissa nostot ja sivusiirrot ovat suuria. Tämä johtuu siitä, että koneen runko on kestävä, eikä se suistu helposti kiskoilta. Sepelinpuhdistustyömaalla korjausarvot (erityisesti nostoarvot) ovat yleensä melko suuria, johtuen poistuvan maamassan määrästä. Sepeliseulan perässä tehtävä raiteentukeminen ei vaadi koneelta suurta tukemisnopeutta, joten siinäkin mielessä vain yhden pölkyn kerrallaan tukeva on perusteltu valinta. KUVA 2. Raiteentukemiskone Plasser & Theurer CSM mallin tukemiskoneita on VR-Radalla käytössä kaksi. Yhdessä mallin kanssa ne ovat ja tulevat olemaan käytetyimpiä tukemiskoneita perusparannustyömailla

19 15 nyt sekä tulevaisuudessa. Neljän viime vuoden aikana ovat kaksi tukemiskonetta tukeneet yhteensä noin 385 kilometriä rataa vuodessa. Samalla ajanjaksolla on sepelinpuhdistustyömailla tuettu rataa valmiiksi 60 kilometriä vuodessa. (Saarinen 2006.) Sepelinpuhdistuksen jälkeen rata tuetaan yleensä läpi vähintään kolmeen kertaan, joten todellinen tuentamatka on moninkertainen mainittuun 60 kilometriin verrattuna. Koneohjausjärjestelmän mittaustyypiksi valitsin VRS-mittauksen, koska se sopii hyvin liikkuvaan mittaustyöhön kun erillisiä tukiasemien pystytyksiä ei tarvitse tehdä. Tämä mahdollistaa sen, että järjestelmällä voidaan heti raiteentukemiskoneen työskentelypaikalle saapumisen jälkeen aloittaa alkutuntemattomien ratkaisu. Takymetrillä suoritettava koneohjaus ei mielestäni monestakaan syystä sovellu käytettäväksi raiteentukemiskoneen ohjauksessa. Yksi syy on se, että raiteentukemiskone liikkuu työskennellessään ja näin näköyhteys takymetriin voi katketa monestakin syystä. Tällaisia syitä voivat olla mm. eteen tulevat esteet, kuten puut, muut työntekijät ja työkoneet. Lisäksi takymetrin pystytyksessä on oma vaivansa, joten työskentelyn aloittamiseen jouduttaisiin varaamaan enemmän aikaa. Rautateillä suoritettavia mittauksia ajatellen Ratahallintokeskuksen (2003, 11, 12) asettamat vaatimukset mittaustyölle toteutuvat VRS-menetelmää käytettäessä, koska heidän mukaansa mittausverkko tulisi sitoa Euref-fin-satelliittijärjestelmään käyttäen ainakin osaksi Euref-fin-peruspisteitä. Vaihtoehtoina ovat myös mittausverkon sitominen Geodeettisen laitoksen FinnRef-verkon pisteisiin tai muuhun tarkat Euref-finkoordinaatit sisältävään tukiasemaverkkoon, kuten esimerkiksi VRS-verkkoon Ohjelmisto Yksi koneohjausjärjestelmän tärkeimpiä osia on järjestelmässä käytettävä ohjelmisto. Sen tulee tarjota kaikki tarvittavat ominaisuudet, mutta samaan aikaan sen on oltava myös mahdollisimman helppokäyttöinen. Ohjelmistoksi valitsin suomalaisen 3D-System Oy:n 3D-Win:in. Ohjelma on monipuolinen maanmittausalan ohjelma, johon voidaan perusohjelman lisäksi liittää myös erilaisia lisäosia. Valintaani tukee se tekijä, että ohjelmaa on menestyksellä käytetty erilaisten maanrakennuskoneiden ohjausjärjestelmissä. 3D-System voi tarvittaessa muokata oh-

20 jelmaansa asiakkaan tarpeiden mukaan. Näin on jo toimittu esimerkiksi tiehöylien ja stabilointikoneiden koneohjausjärjestelmissä (Saloranta 2006). 16 3D-Win-ohjelma voidaan asentaa raiteentukemiskoneen WinALC-ohjaustietokoneelle. VRS-mittauksella saadut mittaustiedot voidaan ohjelmassa lukea suoraan geometriatietojen päälle, jolloin saadaan näkyviin nosto- ja sivusiirtotiedot (Saloranta 2006). Tämän lisäksi on 3D-Win:lle vielä saatava tiedot tukemiskoneen omalta mittajärjestelmältä. Ohjelman on siis saatava koneen kiinteän kohdan eli mittapisteen koordinaatit selville. Salorannan (2006) mukaan ohjelmaan voidaan myös piirtää tukemiskoneesta eräänlainen rautalankamalli, joka saadaan liikkumaan näytöllä reaaliaikaisesti kolmiulotteisella grafiikalla. Rataosan paaluluku esitetään näytöllä a-mittana ja sivusiirto b-mittana sekä lisäksi noston määrä Järjestelmän toiminta Koneohjausjärjestelmä toimii yhdessä raiteentukemiskoneen oman mittajärjestelmän kanssa. Tukemiskonetta käytetään samaan tapaan, kuin että olisi saatu siirto- ja nostoarvot esimerkiksi takymetri-mittauksista. Toimintatapojen ero on siinä, että koneohjausjärjestelmää käytettäessä siirtoarvot saadaankin reaaliaikaisesti VRS-mittauksella. Ohjausjärjestelmä vaatii ns. mittapisteen, jota verrataan jatkuvasti geometriaan. Tässä järjestelmässä mittapisteenä on tukemiskoneen keskimittakelkan kohdalla oleva raiteen keskilinja. GPS-antennin paikka tukemiskoneessa on sidottava mittapisteeseen siten, että antennin ja mittapisteen välinen ero on selvillä ja sitä voidaan käyttää korjausarvojen määrittämisessä. Järjestelmän toiminta edellyttää, että tiedonsiirto raiteentukemiskoneessa on kaksisuuntaista. Ohjelman on siis saatava tiedot tukemiskoneen omalta järjestelmältä siitä, missä asennossa kone on. Kun saadaan lisäksi sijaintitiedot VRS-laitteen kautta, saadaan mittapisteen koordinaatit selville ja 3D-Win näyttää siirtotiedot käyttäjälle. Tiehöylien koneohjausjärjestelmissä käytetään mittatiedon suodatusta, jolloin ohjelma suodattaa toisistaan poikkeavia havaintoja. Mittatietoa on saatu järjestelmälle 5-15

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat 2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat Laskentatavat Yleistä - vaakageometrian suunnittelusta Paalu Ensimmäinen paalu Ensimmäisen paalun tartuntapiste asetetaan automaattisesti 0.0:aan. Tämä voidaan muuttaa

Lisätiedot

3D-Win 5.3. Tierakenneohje. 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008)

3D-Win 5.3. Tierakenneohje. 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008) 3D-Win 5.3 Tierakenneohje 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008) Sisällysluettelo: 1 LÄHTÖAINEISTOT... 3 2 TIHENNYS... 3 3 AINEISTOT MITTALAITTEISIIN... 4

Lisätiedot

Seuraavat Windowsin käyttöjärjestelmäversiot tukevat Novell Filr -työpöytäsovellusta:

Seuraavat Windowsin käyttöjärjestelmäversiot tukevat Novell Filr -työpöytäsovellusta: Novell Filr -työpöytäsovellus lueminut Huhtikuu 2015 1 Tuotteen yleiskatsaus Novell Filr -työpöytäsovelluksella voit synkronoida Novell Filr -tiedostoja tietokoneesi tiedostojärjestelmän kanssa ja muokata

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet .3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet Tämän asian taustana on ratkaista sellainen yhtälöpari, missä yhtälöistä toinen on ensiasteinen ja toinen toista astetta. Tällainen pari ratkeaa aina

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia Luo mahdollisuuksia LÄNNEN RAIL SYSTEMS HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN RAIL MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA, TURVALLINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SÄHKÖRATARAKENTAMISESSA JA RATAYMPÄRISTÖN KUNNOSSAPIDOSSA Lännen - Rataympäristön

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö Yhtälöryhmä Yhtälöryhmässä on useita yhtälöitä ja yleensä myös useita tuntemattomia. Tavoitteena on löytää tuntemattomille sellaiset arvot, että kaikki yhtälöt toteutuvat samanaikaisesti.

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Mittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä

Mittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä Tasoituslaskun periaate Kun mittauksia on tehty enemmän kuin on toisistaan teoreettisesti riippumattomia suureita, niin tasoituslaskun tehtävänä ja päätarkoituksena on johtaa tuntemattomille sellaiset

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Varjoliidon ja Riippuliidon Suomen ennätysten suorittaminen

Varjoliidon ja Riippuliidon Suomen ennätysten suorittaminen 1 Varjoliidon ja Riippuliidon Suomen ennätysten suorittaminen Suomen Ilmailuliiton Liidintoimikunta on hyväksynyt nämä säännöt 14.4.2015. Säännöt astuvat voimaan välittömästi ja ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen. Jussi Takamaa

Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen. Jussi Takamaa Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen Jussi Takamaa Rautatieympäristö Junan nopeus max 220 km/h Jännite 25 000 volttia Juna liikkuu lähes äänettömästi Vaarallista? Rautatieympäristö Junaliikenne

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten

ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten TILASTOKESKUS..00 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut 000 TILASTOKESKUS ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten Haastattelija: Kohdehenkilö: Kohdenumero: Kohdehenkilön puhelinnumero:.. Ei puhelinta salainen

Lisätiedot

( ) B-B 142 `0,3 28-0,2. 36 Ra1.6. 2x45. 1x45. 2x45. Keskiöporaus sallitaan. 0,5x0,5. Ra3.2. Ra1.6. Koneistusnäyttö Aihio: D50x145 S355

( ) B-B 142 `0,3 28-0,2. 36 Ra1.6. 2x45. 1x45. 2x45. Keskiöporaus sallitaan. 0,5x0,5. Ra3.2. Ra1.6. Koneistusnäyttö Aihio: D50x145 S355 142 `0,3 50 80 M 40 x2 A 20 Ø35 5 n50-0,1 40-0,3 Ø 26-0,05 +0 Ø B + 0,3 55-0 36 Ra1.6 6 2x45 B +0 28-0,2 1x45 0,5x0,5 2x45 b 0,1 A Keskiöporaus sallitaan B-B Ra3.2 Ra1.6 ( ) 3 Designed by Checked by Approved

Lisätiedot

Lumitöiden estekartoitus

Lumitöiden estekartoitus Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 SEINÄJOKI SEINÄJOESTA TIETOA Seinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Tampereelle matkaa n.175 km, Vaasaan n. 80km, Jyväskylään n. 200km. V.2013 ylittyi 60 000 asukkaan

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on FYSA210 / K1 HITAUSMOMENTTI Työn tavoitteena on opetella määrittämään kappaleen hitausmomentti kappaletta pyörittämällä ja samalla havainnollistaa kitkan vaikutusta. Massapisteinä toimivat keskipisteestään

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 29 Seulonta, murskaus ja jauhatus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan

Lisätiedot

Casion fx-cg20 ylioppilaskirjoituksissa apuna

Casion fx-cg20 ylioppilaskirjoituksissa apuna Casion fx-cg20 ylioppilaskirjoituksissa apuna Grafiikkalaskin on oivallinen apuväline ongelmien ratkaisun tukena. Sen avulla voi piirtää kuvaajat, ratkaista yhtälöt ja yhtälöryhmät, suorittaa funktioanalyysin

Lisätiedot

<e.g. must, essential, conditional> Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

HIERONTAAN nopeasti. Asiakkaat haluavat TYÖSKENTELE. HUOM! Lue sivulta 5 miten tuo muodostuu! MUKANA VASTAAMASSA KYSYNTÄÄN? JA VAIVATTOMASTI...

HIERONTAAN nopeasti. Asiakkaat haluavat TYÖSKENTELE. HUOM! Lue sivulta 5 miten tuo muodostuu! MUKANA VASTAAMASSA KYSYNTÄÄN? JA VAIVATTOMASTI... Asiakkaat haluavat HIERONTAAN nopeasti JA VAIVATTOMASTI... OLETKO SINÄ MUKANA VASTAAMASSA KYSYNTÄÄN? 5200 kuukaudessa kun teet viisi 60 min. hierontaa päivässä REKRYTOI UUSIA HIEROJIA... ANSAITSE MERKITTÄVÄSTI

Lisätiedot

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä 17.3.2015 1 Hankesuunnittelu Hankesuunnittelu toteutettiin yhteistyössä allianssimallilla Hankkeen

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 8 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO Sähköposti: jouni.laaksonen@olfellows.fi www.olfellows.fi olfellows

Lisätiedot

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Puualan perustutkinto

Puualan perustutkinto Puualan perustutkinto Sisällys 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp... 4 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp... 4 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp... 6 2.2 Valinnaiset tutkinnon

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Sovellussivusto

Käyttöohjeet. Sovellussivusto Käyttöohjeet Sovellussivusto SISÄLLYSLUETTELO Tietoja oppaasta...2 Oppaassa käytetyt symbolit...2 Vastuuvapauslauseke...3 Huomautuksia...3 Mitä sovellussivustolla voi tehdä... 4 Ennen sovellussivuston

Lisätiedot