SATELLIITTIPAIKANNUSJÄRJESTELMÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATELLIITTIPAIKANNUSJÄRJESTELMÄT"

Transkriptio

1

2

3 PUOLUSTUSVOIMIEN TEKNILLINEN TUTKIMUSLAITOS JULKAISUSARJA SATELLIITTIPAIKANNUSJÄRJESTELMÄT Esa Airos Risto Korhonen Timo Pulkkinen PUOLUSTUSVOIMIEN TEKNILLINEN TUTKIMUSLAITOS DEFENCE FORCES TECHNICAL RESEARCH CENTRE RIIHIMÄKI 2007

4 Kansi ja kuvitus: Pirjo Laurimaa Julkaisun karttaotteet: Maanmittauslaitos lupa n:o 28/MYY/07 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Defence Forces Technical Research Centre Edita Prima Oy Helsinki 2007

5 Esipuhe Satelliittipaikannuksen sovellukset ovat lisääntyneet voimakkaasti 1990-luvulta alkaen sekä sotilas- että siviilikäytössä. Yhä useammin elektronisten laitteiden ja järjestelmien osana on paikannin. Elektronisesti monimutkaistuva laitteisto verhoaa taakseen useita ominaisuuksia ja toimintaperiaatteita, joita käyttäjä ei tavallisesti ajattele tai tiedä hyödynnettävän. Yleistieto näistä asioista parantaa kykyä käyttää laitetta sekä kykyä arvioida sen rajoitteita. Satelliittipaikannuksen sotilaskäyttö asettaa myös paikannuslaitteille ja -järjestelmille vaatimuksia, joita siviilikäytössä ei yleensä huomioida. Sotilaskäytössä vaaditaan häiriösietoisempia ja turvatumpia tekniikoita. Tämä julkaisu käsittelee kolmea satelliittipaikannusjärjestelmää: GPS-, GLONASS- ja Galileo-järjestelmää. Julkaisu antaa kuvan niiden teknisistä ominaisuuksista ja käytettävyydestä, mutta teoreettisiin yksityiskohtiin ei syvennytä. Järjestelmien toimintaa tarkastellaan myös elektronisen sodankäynnin kannalta. Julkaisu on suunnattu kaikille, jotka tarvitsevat yleiskuvaa satelliittipaikannusjärjestelmistä. Tässä julkaisussa esitetään kirjoitushetken (2007) tiedot. Tekniikan kehittyessä monet yksityiskohdat ovat jo julkaistessa muuttuneet, mutta perusperiaatteet pysyvät kuitenkin samoina. Tekijät haluavat esittää suuret kiitoksensa Pirjo Laurimaalle kuvien piirtämisestä sekä Matias Aunolalle, Juhani Hämäläiselle ja Perttu Silvolalle sisällön oikoluvusta. Riihimäellä Tekijät 3

6 Tiivistelmä Satelliittipaikannus perustuu maata kiertävien satelliittien signaaleiden kulkuaikaviiveiden mittaamiseen ja niistä saatavien etäisyyksien avulla laskettavaan paikkaratkaisuun. Keskeisimmät satelliittipaikannusjärjestelmät ovat amerikkalainen GPS, venäläinen GLONASS ja tulevaisuudessa eurooppalainen Galileo. Järjestelmät ovat ominaisuuksiltaan ja teknisiltä suorituskyvyiltään lähes samankaltaiset. Satelliittipaikannusjärjestelmät ovat suhteellisen alttiita häiriöille ja häirinnälle, sillä signaalitasot maan pinnalla ovat alle kohinatason. Häiriösietoisuutta voidaan parantaa signaalinkäsittelyn avulla. Asiasanat: Satelliittipaikannus, GPS, Galileo, GLONASS, häirintä. 4

7 Sisällys Lyhenteet Johdanto Satelliittipaikannusjärjestelmien toimintaperiaate Järjestelmän segmentit Paikantaminen Ajanmittaus Paikannuksen geometria Virhelähteet Vastaanottimen toiminta Global Positioning System (GPS) Järjestelmän yleiskuvaus Nykytila ja ominaisuudet Järjestelmän osat Signaalit GPS:n laajennukset Järjestelmän tulevaisuus GLONASS Järjestelmän yleiskuvaus Nykytila ja ominaisuudet Järjestelmän osat Signaalit Järjestelmän tulevaisuus GALILEO Järjestelmän yleiskuvaus Järjestelmän osat Palvelut Galileo-signaalit Häiriöiden vaikutus satelliittipaikannusjärjestelmiin Paikannusvastaanottimien häiriöherkkyys Tahattomat häiriöt Tahalliset häiriöt Häiriöiltä suojautuminen Yhteenveto Viitteet LIITE LIITE LIITE

8 Lyhenteet AS BOC BPSK C/A-koodi CDMA CEA CS CW DAB DGPS DLL DME DOP EGNOS EU FDMA FLL FM Gagan GCC GLONASS GNSS GPS GSM GSS GTRF HOW HP ICD ILS INS IRNSS LAAS LORAN MCS MEMS Anti-Spoofing Binary Offset Carrier Binary Phase Shift Keying, binaarinen vaihemodulaatio Coarse/Acquisition -koodi Code Division Multiple Access Consumer Electronics Association Commercial Service Continuous Wave, moduloimaton kantoaalto Digital Audio Broadcasting Differentiaalinen GPS Delay Locked Loop Distance Measuring Equipment Dilution of Precision, paikannuksen hyvyysluku European Geostationary Navigation Overlay Service Euroopan Unioni Frequency Division Multiple Access Frequency Locked Loop, taajuuslukittu silmukka Frequency Modulation, taajuusmodulaatio Geo-Stationary Augmented Navigation Galileo Control Centres Global naya Navigatsionnaya Sputnikowaya Sistema, Global Navigation Satellite System Global Navigational Satellite System Global Positioning System Groupe Spécial Mobile Galileo Sensor station Galileo Terrestial Reference Frame Handover Word High Precision Interface Control Document Instrument Landing System, mittarilaskeutumisjärjestelmä Inertial Navigation System Indian Regional Navigation Satellite System Local Area Augmentation System Long Range Navigation Master Control Station Micro-Electro-Mechanical System 6

9 MEO Medium Earth Orbit M-koodi Military-koodi MSAS Multi-Functional Satellite Augmentation System NAVSTAR Navigation System with Time and Ranging OS Open Service P(Y)-koodi Precise-koodi (salattu) PC Personal Computer PLL Phase Locked Loop, vaihelukittu silmukka PPS Precise Positioning Service PRN Pseudo Random Noise, valesatunnainen kohina PRS Public Regulated Service QZSS Quasi-Zenith Satellite System RMS Root Mean Square SA Selective Availability SAASM Selective Availability Anti-Spoofing Module SAR Search And Rescue SCC System Control Center SDCM Russian-wide System For Differential Correction and Monitoring SoL Safety of Life SP Standard Precision SPS Standard Positioning Service STAP Space-Time Adaptive Processor TAI Temps Atomique International, International Atomic Time, kansainvälinen atomiaika TT&C Telemetry, Tracking & Control TV Televisio ULA Ultralyhyet aallot URE User Range Error UTC Coordinated Universal Time, koordinoitu yleisaika UWB Ultra Wideband, ultralaajakaistainen WAAS Wide Area Augmentation System WGS-84 World Geodetic System 1984 VHF Very High Frequency VIRVE Viranomaisverkko VOR Very high frequency Omnidirectional Range 7

10 1 Johdanto Ensimmäisen satelliittipaikkannusjärjestelmän suunnittelu käynnistyi pian Sputnikin laukaisun jälkeen vuonna 1957, jolloin Yhdysvalloissa syntyi idea satelliitin lähettämän signaalin doppler-siirtymän hyödyntämisestä paikanmääritykseen maanpinnalla. Kehitys ideasta ensimmäisen koesatelliitin laukaisuun kesti ainoastaan puolisentoista vuotta. Järjestelmän nopean kehityksen takana oli tarve tarkkaan, maailmanlaajuiseen, passiiviseen ja mahdollisimman vaikeasti häirittävään ja harhautettavaan paikannusjärjestelmään, jota samoihin aikoihin käyttöön otetut ballistisilla ydinohjuksilla varustetut sukellusveneet tarvitsivat. Ehdotus satelliitin radiosignaalin doppler-siirtymään perustuvasta paikannusjärjestelmästä esiteltiin Yhdysvaltojen laivastolle keväällä Vuoden 1959 syksyllä laukaistiin ensimmäinen koesatelliitti (Transit 1A), mutta kantoraketin toimintahäiriön takia se ei saavuttanut kiertorataansa. Uusi laukaisu (Transit 1B) onnistui ja satelliitti osoittautui toimivan suunnitellulla tavalla. Useiden koesatelliittien laukaisusarja lyhyen ajan kuluessa osoitti järjestelmän toteuttamiskelpoisuuden ja ensimmäinen operatiivinen koesatelliitti laukaistiin vuoden 1962 lopulla. Operatiiviseen käyttöön järjestelmä tuli varsinaisesti vuonna 1964 ja sen käyttö jatkui aina vuoteen 1996, jolloin GPS-järjestelmä (Global Positioning System) korvasi lopullisesti Transitin. Satelliittien toiminta jatkui tämänkin jälkeen ja niitä on käytetty mm. ionosfääritutkimukseen. Yhdysvaltain laivaston Transit-järjestelmälle asettamat vaatimukset olivat [1]: keskimääräisen odotusajan (leveysasteilla ±15 - ±75 ) on oltava alle 4h odotusaika yli 8h sallittu enintään 5 % ajasta maksimiodotusaika 24 h 2D-paikannustarkkuus 0,042 nmi (3 sigma) eli 0,06 nmi (2D) satelliittien ajastusvirhe alle 200 µs Satelliitit laukaistiin lähes ympyränmuotoisille napojen kautta kulkeville radoille, joiden etäisyys maan pinnasta on noin 1075 km. Satelliittien kiertoaika on tällöin noin 107 minuuttia. Järjestelmässä oli yhtäaikaisesti aktiivisena viisi satelliittia. Paikanmääritystä varten Transit-järjestelmä käytti kahta eri perustaajuutta (149,988 MHz ja 399,968 MHz), jolloin ionosfäärin kulkuaikaviiveen vaihtelusta aiheutuvaa virhettä voitiin korjata. Vastaanottimen tarvitsemat tarkat satelliitin rataparametrit sekä tarvittavat korjauskertoimet lähetettiin vaihemoduloituna paikannussignaalin mukana. Paikannustarkkuus yhden satelliitin ylilennon doppler-mittauksella (kesto noin 15 min) oli m. Tarkempaa paikkaa tarvittaessa jouduttiin odottamaan useampien satelliittien ylilentoja. Keskimääräinen odotusaika vaihteli vastaanottimen sijainnin mukaan 35:stä 100 minuuttiin. Rajoitteena pitkästä mittausajasta se- 8

11 kä doppler-taajuuden muutokseen perustuvasta mittauksesta oli myös se, että mittaajan tuli joko pysyä täysin paikallaan mittauksen ajan tai liiketilan tuli olla mahdollisimman tarkoin tunnettu, jotta se voitiin huomioida paikanmäärityksessä. Menetelmä siis soveltui hyvin esimerkiksi laivoihin ja sukellusveneisiin, mutta huonommin nopealiikkeisiin alustoihin, kuten lentokoneisiin ja ohjuksiin. Neuvostoliiton 1960-luvulla käyttöönottamat doppler-taajuuden muutokseen satelliitin ylilennon aikana perustuvat navigointijärjestelmät Tsikada (siviilikäyttöön) ja Parus (sotilaskäyttöön) olivat toimintaperiaatteiltaan hyvin samankaltaisia edellä kuvattuun Transit-järjestelmään verrattuna [2]. Ensimmäinen satelliitti laukaistiin vuonna 1967 ja Parus-sarjan satelliitteja on laukaistu vielä vuoden 2000 jälkeenkin. Transit-järjestelmän suurimpina heikkouksina olivat pitkä paikanmääritykseen tarvittava aika, reaaliaikaisuuden puute sekä sopimattomuus nopeasti liikkuviin alustoihin. Tämän vuoksi jo muutamia vuosia Transit-järjestelmän käyttöönoton jälkeen aloitettiin uuden monipuolisemman paikannusjärjestelmän kehittäminen. Tavoitteena oli mahdollistaa reaaliaikainen paikannus kolmessa ulottuvuudessa kaikkialla maapallolla 24 tuntia vuorokaudessa Transit-järjestelmää paremmalla tarkkuudella. Sekä Yhdysvaltojen meri- että ilmavoimilla oli 1970-luvun alussa käynnissä kilpailevat hankkeet. Merivoimien Timation-järjestelmä ja ilmavoimien 621B-järjestelmä yhdistettiin vuonna 1973 yhdeksi yhteiseksi hankkeeksi, jolla pyrittiin palvelemaan kaikkien puolustushaarojen paikannustarpeita. Käytännössä molemmista hankkeista siirrettiin toteutuskelpoisimmat osat uuteen yhteishankkeeseen. Timation-järjestelmän ytimenä olivat satelliitteihin sijoitetut erittäin tarkat atomikellot, jotka tänä päivänäkin ovat satelliittipaikannusjärjestelmien perusta. 621B-projektista puolestaan hyödynnettiin valesatunnaiseen, laajakaistaiseen hajaspektrisignaaliin perustuva paikannusmääritysmenetelmä, joka on yhä edelleen käytössä satelliittipaikannusjärjestelmissä. Edellä mainittujen kasvaneiden vaatimusten pohjalta käynnistettiin uuden GPSjärjestelmän (Global Positioning System) kehitystyö. Varsinainen järjestelmäsuunnittelu alkoi vuonna 1974 ja ensimmäinen satelliitti laukaistiin vuonna Ensimmäiset yksitoista satelliittia olivat Block I -sarjan koesatelliitteja, joilla valitun järjestelmäkonseptin toimivuus varmennettiin. Vuonna 1985 laukaistiin ensimmäinen operatiiviseen käyttöön tarkoitettu Block II -sarjan satelliitti. Laajamittaiseen käyttöön GPS-järjestelmä oli valmiina vuonna 1993 ja varsinaiseen operatiiviseen käyttöön se hyväksyttiin vuonna Järjestelmä osoitti toimivuutensa kuitenkin jo Persianlahden sodassa vuonna Vastaavalla tavalla, vaikkakin muutamaa vuotta myöhemmin, käynnistyi Neuvostoliitossa uuden Parus/Tsikada-järjestelmää monipuolisemman satelliittipaikannusjärjestelmän kehittäminen. Uuden järjestelmän peruskonseptista tuli monilta osin hyvin paljon GPS-järjestelmän kaltainen. Ensimmäinen uuden GLONASSjärjestelmän (Global naya Navigatsionnaya Sputnikowaya Sistema, Global Naviga- 9

12 tion Satellite System) satelliitti laukaistiin radalleen vuonna 1982 ja vuoteen 1986 mennessä oli laukaistu yhteensä 10 prototyyppivaiheen satelliittia. Tämän jälkeen aloitettiin varsinaisten operatiiviseen käyttöön tarkoitettujen satelliittien lähettäminen. Satelliittien lukumäärä kasvoi aluksi hitaasti. Vuosina 1994 ja 1995 Venäjän laukaisemien 15 satelliitin ansiosta järjestelmässä oli lyhyen aikaa kaikki 24 satelliittia käytettävissä [3]. Eurooppalaisen satelliittipaikannusjärjestelmän kehittäminen alkoi vuosituhannen vaihteessa Euroopan Unionin päätöksellä. Ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa Galileo-järjestelmän koesatelliitti on laukaistu vuonna Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti järjestelmän tulisi olla toiminnassa vuonna 2008, mutta tämän hetken käsityksen mukaan järjestelmä on kokonaisuudessaan toimintakunnossa aikaisintaan vuonna [4] Kuva 1: Satelliittipaikannusjärjestelmien kehittyminen. 10

13 2 Satelliittipaikannusjärjestelmien toimintaperiaate GPS, GLONASS ja Galileo ovat toistensa kaltaisia satelliittipaikannusjärjestelmiä, joiden toimintaperiaate on samanlainen. Tässä luvussa kuvataan yleisellä tasolla satelliittipaikannusjärjestelmien rakenne, toimintaperiaate sekä paikannustarkkuuteen vaikuttavia tekijoitä. 2.1 Järjestelmän segmentit Satelliittipaikannusjärjestelmät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen osaan, jotka ovat hallinta-, avaruus- ja käyttäjäsegmentti. [5, 6] Hallintasegmentin tehtävänä on valvoa ja ylläpitää järjestelmää. Valvontaasemien avulla tarkkaillaan satelliittien tiloja ja ratoja sekä päivitetään käyttäjille lähettäviä tietoja. Hallintasegmentissä on järjestelmän pääkello, johon järjestelmän muita kelloja verrataan. Hallintasegmentin asemien koordinaatit tunnetaan tarkasti, joten ne toimivat järjestelmän muiden osien kiintopisteinä. Avaruussegmentti koostuu satelliiteista. Niiden radat ja määrät on suunniteltu siten, että 3D-paikannus on mahdollista halutulla alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että vähintään neljän satelliitin signaalit ovat vastaanotettavissa samanaikaisesti. Satelliitit ovat ainoa käyttäjäsegmentille näkyvä järjestelmän osa kuvan 2 esittämällä tavalla. Käyttäjäsegmentti käsittää paikantimen antenneineen sekä kaikki ne henkilöt ja järjestelmät, jotka hyödyntävät satelliittipaikannusjärjestelmää. Paikantimessa on monikanavainen radiovastaanotin ja laskentayksikkö, joka kykenee määrittämään oman paikkansa satelliittien signaalien ja niiden lähettämien tietojen perusteella. 11

14 Kuva 2: Satelliittipaikannusjärjestelmän osat: hallinta-, avaruus- ja käyttäjäsegmentti. 2.2 Paikantaminen Nykyään laajimmin käytössä olevat satelliittipaikannusjärjestelmät perustuvat etäisyyden mittaamiseen tarkasti paikantimen ja tietyissä koordinaateissa sijaitsevien satelliittien välillä. Kun tiedetään, että signaali etenee valonnopeudella, voidaan havaitun kulkuajan perusteella laskea, kuinka pitkän matkan signaali on kulkenut. Mittaaminen voidaan tehdä satelliitin lähettämän koodin tai sen lähettämän signaalin kantoaallon vaiheen avulla. Satelliitti lähettää yksilöllistä koodia, josta käytetään lyhennettä PRN (Pseudo Random Noise, valesatunnainen kohina). Koodi näyttää satunnaiselta jonolta ykkösiä ja nollia. PRN-koodi on kuitenkin tunnettu ja tarkasti määritelty matemaattisella algoritmilla. Paikannin ja satelliitti muodostavat samanaikaisesti samaa koodia. Kun verrataan sen omaa koodia vastaanotettuun koodiin, voidaan havaita niiden välillä aikaero kuvassa 3 esitetyn mukaisesti. Ero on täsmälleen yhtä suuri kuin signaalin kulkuaika satelliitista paikantimeen. Näin mitattuja etäisyyksiä nimitetään pseudoetäisyyksiksi, sillä ne sisältävät vastaanottimen kellovirheen vaikutuksen mittaustulokseen. Kellovirhe voidaan kompensoida tekemällä lisämittaus yhteen ylimääräiseen satelliittiin. Koodimenetelmää käyttävät paikantimet ovat yksinkertaisia toteuttaa, halpoja ja siksi myös yleisiä. Menetelmän paikannustarkkuus on muutamia metrejä, mikä riittää useimmissa tapauksissa. 12

15 Kuva 3: Koodimenetelmän aikaeromittaukset. Vastaanotin erottelee satelliittien lähettämät koodit toisistaan, mukautuu doppler-siirtymään ja tahdistuu koodiin. Paikantimen ja satelliitin välinen etäisyys voidaan mitata koodimenetelmää huomattavasti tarkemmin laskemalla satelliitin ja paikantimen välissä olevien aallonpituuksien lukumäärä ja vajaa aallonpituuden osa. Tällöin menetelmän mittaustarkkuus voi olla senttimetriluokkaa. Koska kaikki kantoaallon jaksot ovat samanlaisia, satelliitin ja paikantimen väliin mahtuvien aallonpituuksien tarkka lukumäärä on vaikea mitata. Apuna käytetään koodimenetelmää, jolla tehdään karkea paikannus ja kantoaaltomittauksen avulla paikkaa tarkennetaan. Toteutukseltaan tällainen paikannin on monimutkainen ja kallis. Parhaimman tarkkuuden saavuttaminen edellyttää myös paikannusjärjestelmän tuottamien virheiden tarkkaa kumoamista, mikä pystytään tekemään vasta jälkikäteen tarkkailuasemilta saatujen mittausten perusteella. [7] 2.3 Ajanmittaus Erittäin tarkka ajanmittaus on satelliittipaikannuksen toimintaedellytys. Paikannus perustuu erittäin pienten aikaerojen mittaamiseen. Yhden millisekunnin virhe ajan mittauksessa tarkoittaa 300 km:n virhettä etäisyydessä. Suuren tarkkuusvaatimuksen takia hallinta- ja avaruussegmentissä on käytettävä atomikelloja. Sen sijaan niiden käyttäminen paikantimissa olisi epäkäytännöllistä. Paikantimissa käytetään tyypillisesti yksinkertaista kvartsikiteeseen perustuvaa kelloa, jonka epätarkkuutta korjataan satelliiteista saatavien PRN-koodien avulla. Satelliittien kautta tapahtuva ajan synkronointi on ongelmallista. Ajastus suoraviivaisesti satelliitin signaalin avulla on mahdotonta signaalien suuren kulkuaikaviiveen vuoksi. Jos satelliitti on km:n etäisyydellä vastaanottimesta, niin signaalin kulkuaika on noin 67 ms. Viiveen kompensoimiseksi on selvitettävä todellinen etäisyys satelliittiin. Jos paikantimella ei ole oikeaa aikaa, syntyy kellovirhe, mikä taas puolestaan aiheuttaa virheen etäisyyden mittauksessa. 13

16 Toistamalla mittaus useampaan satelliittiin saadaan lopulta joukko toisistaan poikkeavia kulkuaikoja. Satelliitit tunnistetaan signaalinsa PRN-koodin perusteella ja niiden radat tunnetaan tarkasti. Satelliitit voidaan ymmärtää kiintopisteinä, joiden suhteen paikannin etsii omat koordinaatit ja ajan, joka vastaa mitattuja kulkuaikoja. Paikantimen on siis ratkaistava samanaikaisesti neljä tuntematonta (pituus- leveysja korkeuskoordinaatit sekä aika). [8, 9] 2.4 Paikannuksen geometria Vastaanottimen paikka määritellään mittaamalla etäisyydet taivaalla näkyviin paikannussatelliitteihin. Paikannuksen geometriaa on havainnollistettu kuvassa 4. Yhden satelliitin avulla tiedetään, että oma paikka on jossakin pallopinnalla mitatun etäisyyden päässä satelliitista (kuva 4, a). Mittaamalla etäisyys toiseen satelliittiin voidaan oma paikka rajata kahden pallon leikkauspisteeseen eli ympyränkehälle (kuva 4, b). Mittaamalla etäisyys kolmanteen satelliittiin saadaan pallopinta, joka leikkaa edellä mainitun ympyränkehän kahdessa pisteessä. Koska toinen näistä pisteistä sijaitsee mahdottomassa paikassa, joko kaukana avaruudessa tai syvällä maan sisällä, voidaan sijainti määrittää yksiselitteisesti (kuva 4, c). Jos paikantimen kello on väärässä ajassa, lasketut koordinaatit ovat virheelliset. Sen vuoksi tarvitaan vielä neljäs satelliitti, jonka avulla paikannin pystyy ratkaisemaan oikean ajan. [8, 9] 14

17 Kuva 4: Paikannuksen geometria. Aikavirheiden korjaamiseksi tarvitaan vielä neljäs satelliitti. 2.5 Virhelähteet Ionosfäärin aktiivisuus vaihtelee ja se vaikuttaa signaalin kulkuaikaan aiheuttaen jopa kymmenien metrien paikannusvirheen. Ionosfäärin ollessa erityisen aktiivinen, kuten revontulten aikana, voivat nopeat kulkuajan vaihtelut saada aikaan suuriakin hetkellisiä virheitä. Ionosfäärin aiheuttamia virheitä voidaan korjata tekemällä etäisyysmittauksia useammalla taajuudella. Troposfäärin aiheuttama virhe on desimetriluokkaa ja sen aiheuttaa lähinnä epätasainen vesihöyrypitoisuus. Monitie-eteneminen on riippuvainen satelliittipaikantimen käyttöympäristöstä. Jos antennin lähistöllä on heijastavia elementtejä, kuten taloja tai kallioita, voi syntyä tilanne, jossa paikannin ei havaitsekaan suoraan satelliitista tulevaa signaalia, vaan 15

18 heijastuneen ja viivästyneen signaalin. Tällöin on mahdollista, että paikannukseen syntyy useiden kymmenien metrien suuruinen systemaattinen virhe. Vastaanottimen kohina, joka on peräisin elektroniikasta ja sen signaalinkäsittelyn epätarkkuuksista, synnyttää myös mittaustuloksiin satunnaisia virheitä. Satelliitin aiheuttamia virhelähteitä ovat sen kellon ja ratatietojen epätarkkuus. Jopa satelliitin liikkeestä aiheutuvat suhteellisuusteorian mukaiset vaikutukset kellon käyntiin on otettu huomioon. Esimerkiksi GPS-järjestelmässä näiden virheiden merkitys on normaalissa käytössä vähäinen. Virhelähteitä on koottu kuvaan 5. Taulukossa 1 on esitetty GPS-paikannuksessa satelliittiin mitattuun etäisyyteen virhettä (User Range Error, URE) aiheuttavia tekijöitä ja niiden suuruudet viitteessä [10] esitetyissä mittauksissa. Kuva 5: Satelliittipaikannukseen virheitä aiheuttavia tekijöitä. Taulukko 1: Tärkeimmät GPS-paikannukseen virhettä (URE) aiheuttavat tekijät ja niiden suuruudet. [10] Virheen aiheuttaja Satelliitin rata Satelliitin kello Ionosfääri (1-taajuinen malli) Troposfääri Vastaanottimen kohina Keskimääräinen virhe (RMS) [m] 0,57 m 1,43 m 7 m 0,25 m 0,8 m 16

19 Lisäksi paikannustarkkuuteen vaikuttaa satelliittigeometria. Tilanteessa, jossa satelliitit ovat lähellä toisiaan, on tarkkuus huonompi kuin tilanteessa, jossa ne ovat jakautuneet tasaisesti eri puolille taivasta. Satelliittigeometrian vaikutusta mittaustarkkuuteen kuvataan DOP-luvulla (Dilution of Precision). Se saadaan nähtävissä olevien satelliittien sisään jäävän tilavuuden käänteisarvona. [11] Kuva 6: Satelliittien sijainnin vaikutus DOP-hyvyyslukuun. 2.6 Vastaanottimen toiminta Tyypillinen GPS-vastaanotin koostuu antennista ja sen läheisyyteen liitetystä esivahvistimesta, välitaajuusosista sekä signaali- ja mikroprosessorista. Antennin vastaanottama signaali siirretään välitaajuudelle, näytteistetään ja jaetaan digitaalisiin kanaviin. Pelkistetty vastaanottimen lohkokaavio on esitetty kuvassa 6. Kanavissa signaalit siirretään kantataajuudelle ja signaaleista poistetaan PRN-koodaus paikallisesti generoidun koodin avulla. Jokaisella vastaanotetun satelliitin signaalilla on nykyaikaisissa vastaanottimissa oma kanavansa, joita tyypillisessä vastaanottimessa on Kantoaallon seurannassa voidaan käyttää tavallista vaihelukittua silmukkaa (PLL, Phase Locked Loop), Costas-silmukkaa tai taajuuslukittua silmukkaa (FLL, Frequency Locked Loop). PRN-koodin seuranta perustuu usein aikalukittuun silmukkaan (DLL, Delay Locked Loop). [8, 9] 17

20 Kuva 7: Tyypillisen paikannusvastaanottimen lohkokaavio. Kun satelliitipaikannin käynnistetään ensimmäistä kertaa, sillä ei ole tietoa ajasta, paikasta eikä satelliittien sijainnista. Tarvittava tieto saadaan satelliiteista. Ensimmäinen tehtävä on löytää kohinatason alapuolella olevat satelliittien signaalit. Satelliittien suuri nopeus aiheuttaa kantoaaltoon khz doppler-siirtymän. Lisäksi myös paikantimen oma liiketila aiheuttaa doppler-siirtymää. Vastaanottimen on etsittävä satelliittien signaaleja pienin taajuusaskelin ja jokaisella askeleella testataan, löytyykö jonkin satelliitin koodi. Kun ensimmäinen signaali on löytynyt, vastaanotin saa lähetteestä tiedon satelliitin rataparametreista ja kellonajasta. Neljännen löydetyn satelliitin jälkeen on mahdollista saada ensimmäinen täydellinen paikkaratkaisu. Jokaisen satelliitin signaalista saadaan lisäksi arvio muiden satelliittien rataparametreistä ns. almanakkaan koottuna. [12] 18

21 3 Global Positioning System (GPS) GPS on kaikkialla maapallolla toimiva satelliitteihin perustuva paikannusjärjestelmä. Järjestelmän juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin käytössä olleet amerikkalainen Transit ja venäläinen Tsikada olivat avanneet jo tien satelliittipaikannukselle. Modernin sodankäynnin alueella GPS on tullut merkittäväksi täsmäaseiden tulon ja korostuneen tilannetietoisuusvaatimuksen myötä. Vaikka järjestelmä on amerikkalaisten sotilaskäyttöön kehittämä, tarjoaa se myös paikannustyökalun siviilikäyttäjille. Siviilikäyttäjien mukanaolo GPS-järjestelmässä on mahdollistanut paikannusteknologian ympärille nopeasti kehittyvän liiketoiminnan [13], joka edelleen kehittää myös sotilasvastaanottimissa käytettävää teknologiaa. On arvioitu, että pelkästään siviilikäyttöön tarkoitettujen GPS-vastaanottimien vuosittainen myyntimäärä on jo miljoonien kappaleiden luokkaa. 3.1 Järjestelmän yleiskuvaus Yhdysvaltojen meri- ja ilmavoimien 1960-luvulla alkaneet kehitysohjelmat yhdistettiin lopulta NAVSTAR-ohjelmaksi (Navigation System with Time and Ranging), jonka tuotteena syntyi GPS-konsepti Ensimmäinen satelliitti lähetettiin Koko järjestelmä julistettiin toimintakuntoiseksi kuitenkin vasta GPS suunniteltiin alusta alkaen passiiviseen etäisyyden mittaukseen perustuvaksi; käyttäjä voi paikantaa itsensä pelkästään kuuntelemalla satelliitteja kolmiomittauksen tapaan. GPS-konseptin mahdollistaneet keskeisimmät teknis-tieteelliset seikat olivat hajaspektritekniikka, elektroniikan kehittyminen integroitujen piirien osalta, atomikellojen kehittyminen sekä kyky ennustaa ja ylläpitää satelliittien ratoja. Vaikka GPS:n päätavoite onkin tarjota tarkka paikka, nopeus ja aika sotilas- ja viranomaiskäyttöön, tarjotaan paikannuspalvelu myös siviilikäyttäjille. GPS:ssä onkin käytössä kaksi palvelua: PPS-palvelu (Precise Positioning Service) sotilas- ja viranomaiskäyttöön SPS-palvelu (Standard Positioning Service) siviilikäyttöön. Vuoteen 2000 asti SPS-palvelun laatua huononnettiin tahallisesti SAominaisuudella (Selective Availability), minkä tarkoituksena oli muun muassa rajoittaa siviilipalvelun tarkkuutta. Salattuun PPS-palveluun häiriöitä ei luonnollisesti tuotettu. Valikoiduilla käyttäjillä on salauksen purkuun tarvittavat purkuavaimet. PPS-palvelun salausta kutsutaan lyhenteellä AS (Anti-Spoofing). [5, 14] 19

22 3.2 Nykytila ja ominaisuudet GPS-järjestelmä on osoittautunut luotettavaksi ja tarkaksi paikannusmenetelmäksi. Järjestelmän suunnittelun perustaksi asetetut tarkkuusvaatimukset on ylitetty sekä siviili- että viranomaispalveluissa. Tämä muun muassa olikin eräs SA:n käyttöön johtaneista syistä. GPS:n paikannustarkkuus riippuu pääasiassa siitä, miten satelliitit sijoittuvat havainnoitsijaan nähden taivaanpallolla. Siviilipaikannuksen tarkkuudeksi annetaan 13 metriä vaakasuunnassa ja 22 metriä pystysuunnassa sekä ajan tarkkuudeksi 40 ns 95 % ajasta [10]. Käytännössä tarkkuus on kuitenkin parempi, parhaimmillaan noin 5 m siviilikäyttöön tarkoitetuilla perusvastaanottimilla. Lisäksi viranomaispalvelussa päästään hieman tätäkin tarkempaan suorituskykyyn. Toisaalta voidaan käyttää myös järjestelmän laajennuksia tai geodeettisiin sovelluksiin tarkoitettuja (kantoaaltomenetelmään perustuvia) laitteita, jolloin päästään alle metrin, jopa senttimetrien tarkkuusluokkaan. 3.3 Järjestelmän osat GPS-järjestelmän katsotaan koostuvan kolmesta segmentistä eli osasta, joita ovat: avaruus-, hallinta- ja käyttäjäsegmentit. Avaruussegmenttiin kuuluvat maata kiertävät satelliitit, joita hallintasegmentti ylläpitää. Varsinaisen paikannuksen tekee käyttäjäsegmentti. Nimellisesti järjestelmän avaruussegmentti koostuu 24 satelliitista, jotka sijaitsevat kuudella eri ratatasolla. Jokaisella ratatasolla on siten neljä satelliittia. Ratatasot ovat kallistuneet (inklinaatio) 55 päiväntasaajaan nähden. Käytännössä radoille on sijoitettu myös varasatelliitteja, joita voidaan käyttää korvaamaan vikaantuneita satelliitteja tai täydentämään tarvittaessa konstellaatiota eli satelliittien sijoittumista taivaalle. Tyypillisesti satelliittien kokonaismäärä on noin Satelliitit kiertävät noin km:n korkeudella MEO-radalla (Medium Earth Orbit), jolloin kiertoajaksi tulee noin 12 tuntia. Tämän takia samat satelliitit ovat näkyvissä kahdesti vuorokaudessa ja liikeradat ovat lähes samat päivästä toiseen. Lisäksi konstellaatio on valittu siten, että lähes aina käyttäjälle tarjotaan näkyvyys vähintään neljään satelliittiin, usein kuitenkin jopa kahdeksaan. Hallintasegmentti vastaa järjestelmän satelliittien ylläpidosta, valvonnasta ja päivittämisestä. Hallintasegmentti koostuu komentokeskuksesta (Master Control Station, MCS), valvonta-asemista ja antenniasemista. Komentokeskus päivittää satelliittien lähettämää signaalia valvonta-asemien keräämien tietojen avulla. Valvonta-asemat seuraavat ylittävien satelliittien signaaleja passiivisesti ja välittävät tiedot komentokeskukseen. Antenniasemia komentokeskus käyttää yhteydenpitoon satelliittien kanssa. Komentokeskuksen muodostama telemetria-, seuranta- ja hallintadata siirretään antenniasemille, joissa data tallennetaan ja siirretään satelliittiin ylityksen aikana. 20

23 Käyttäjäsegmenttiin kuuluvat varsinaiset paikannusvastaanottimet. GPS-paikannuslaite vastaanottaa laajakaistaiset, teholtaan kohinatason alapuolella olevat signaalit. Signaalien havainnointi kohinatason alapuolelta on mahdollista, sillä vastaanottimessa tehtävässä korreloinnissa saavutetaan prosessointivahvistusta. Vastaanotossa havainnoitavia suureita ovat signaalien vaiheet, niiden doppler-siirtymät ja PRN-koodien avulla saatavat pseudoetäisyydet. Näiden suureiden hyödyntäminen riippuu suuresti vastaanottimen käyttötarkoituksesta ja suunnittelusta. Varsinainen paikannusratkaisu voidaan tuottaa eri tavoin hyvinkin monimutkaisilla signaalinkäsittelyn algoritmeilla. [8, 9] 3.4 Signaalit GPS-järjestelmässä käytetään suorasekvenssi-hajaspektritekniikkaa, jossa kaikki satelliitit lähettävät samoilla taajuuksilla kuitenkin signaalien toisiaan häiritsemättä. Satelliitit lähettävät kahdella eri kantoaaltotaajuudella, joita merkitään lyhenteillä L1 (f L1 = 1575,42 MHz) ja L2 (f L2 = 1227,60 MHz). Käyttämällä kahta taajuutta voidaan ionosfäärin aiheuttaman viiveen vaikutus poistaa pseudoetäisyyksistä, sillä viiveen suuruus riippuu taajuudesta. L2-taajuus on käytössä pääasiassa vain PPSpalvelussa. Satelliiteissa olevat rubidium- ja cesium-atomikellot tuottavat 10,23 MHz:n perustaajuuden, josta kertomalla saadaan lopulliset kantoaaltotaajuudet. Satelliitit lähettävät oikeakätisesti ympyräpolarisoitua, BPSK-moduloitua (Binary Phase Shift Keying) signaalia. Nykyisten (2005) signaalien spektri on esitetty kuvassa 8. Kuva 8: GPS-signaalien spektrit (2005). Satelliittien kantoaaltosignaalit moduloidaan näennäissatunnaisilla PRN-koodeilla (Pseudo Random Noise Code) ja lisäksi navigointiviestillä. Pelkät PRN-koodit eivät sisällä informaatiota ja ne vaikuttavat täysin satunnaisilta, vaikka ne ovatkin täydellisesti ja yksikäsitteisesti toistettavissa. Tämän vuoksi PRN-koodeja nimitetään valesatunnaisiksi. Usein puhutaan myös datan chippinopeudesta erotuksena bittinopeudesta, kun korostetaan sitä, ettei data sellaisenaan sisällä informaatiota. 21

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Gps-paikantimista on tullut. Satelliitti näyttää suuntaa

Gps-paikantimista on tullut. Satelliitti näyttää suuntaa BOEING Satelliitti näyttää suuntaa Gps-järjestelmä tarjoaa reaaliaikaista paikannustietoa ympäri maailman. Satelliittipohjainen navigointijärjestelmä kertoo käyttäjänsä sijainnin muutaman metrin tarkkuudella.

Lisätiedot

PAIKANNUS ND-100S GPS- VASTAANOTTIMELLA

PAIKANNUS ND-100S GPS- VASTAANOTTIMELLA Jukka Hokkanen PAIKANNUS ND-100S GPS- VASTAANOTTIMELLA Opinnäytetyö Tietotekniikka Toukokuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Jukka Hokkanen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Tietotekniikan

Lisätiedot

Satelliittimittauksen ajankohtaisia näkymiä ja monisatelliittivastaanottimia

Satelliittimittauksen ajankohtaisia näkymiä ja monisatelliittivastaanottimia Satelliittimittauksen ajankohtaisia näkymiä ja monisatelliittivastaanottimia Navdata Oy perustettu 1988, 9 vuotta GPS+GLONASS teknologiaa päätoimialana satellittipaikannusteknologiaan liittyvät t ammattipalvelut

Lisätiedot

Signaalien taajuusalueet

Signaalien taajuusalueet Signaalien taajuusalueet 1420 MHz H 2 GPS: kaksi taajuutta, tulevaisuudessa kolme Galileo: useita taajuuksia Kuinka paikannus tehdään? Kantoaalto kahdella taajuudella L1 = 1575.42 MHz = 19.0 cm L2 = 1227.60

Lisätiedot

Markku.Poutanen@fgi.fi

Markku.Poutanen@fgi.fi Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset

Lisätiedot

Uudistuva satelliittinavigointi PRS-signaalin hyödyntäminen

Uudistuva satelliittinavigointi PRS-signaalin hyödyntäminen Uudistuva satelliittinavigointi PRS-signaalin hyödyntäminen Julkaisuja 11/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Fortuna Clip-On Bluetooth GPS

Fortuna Clip-On Bluetooth GPS Fortuna Clip-On Bluetooth GPS Fortuna Clip-On käyttää viimeistä SiRF IIe/LP piirisarjaa ja tukee sekä SiRF binääri- että NMEAdataa. Laite ottaa vastaan myös WAAS-signaalia (Wide Area Augmentation System).

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

SATELLIITTIPAIKANNUKSEEN PERUSTUVAN REAALIAIKAISEN JÄLJITYSOHJELMISTON TOTEUTUS

SATELLIITTIPAIKANNUKSEEN PERUSTUVAN REAALIAIKAISEN JÄLJITYSOHJELMISTON TOTEUTUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Diplomityö Mikko Lehtinen SATELLIITTIPAIKANNUKSEEN PERUSTUVAN REAALIAIKAISEN JÄLJITYSOHJELMISTON TOTEUTUS Työn tarkastajat:

Lisätiedot

GPS:n käyttö sähkönjakeluyhtiöissä

GPS:n käyttö sähkönjakeluyhtiöissä LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO 080450000 Sähkömarkkinoiden seminaari SEMINAARITYÖ 31.03.2004 Vesa Pirinen 0083055 Säte 5 GPS:n käyttö sähkönjakeluyhtiöissä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto. Tutkintotyö. Marjo-Riikka Mäkelä

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto. Tutkintotyö. Marjo-Riikka Mäkelä Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto Tutkintotyö GPS-JÄRJESTELMÄN TOIMINTA JA PERIAATTEET Työn ohjaaja: Yliopettaja Mauri Inha Tampere 2008 Tekijä: Työn nimi: GPS-järjestelmän

Lisätiedot

PATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN

PATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN PATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN Pekka T. Pussinen, OH8HBG Marko Autti, OH9LMP/OH9CW Testikäyttöön tarvitaan joskus GPS-vastaanotinantennia, jonka koolla ja painolla ei ole juurikaan merkitystä. Tässä

Lisätiedot

PETTERI KALLIO SUUNNAN MÄÄRITTÄMINEN KAHDELLA GPS-VASTAANOTTIMELLA. Diplomityö

PETTERI KALLIO SUUNNAN MÄÄRITTÄMINEN KAHDELLA GPS-VASTAANOTTIMELLA. Diplomityö PETTERI KALLIO SUUNNAN MÄÄRITTÄMINEN KAHDELLA GPS-VASTAANOTTIMELLA Diplomityö Tarkastaja: professori Karri Palovuori Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Paikantaminen Nokia N76-1

Paikantaminen Nokia N76-1 Paikantaminen Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehto

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehto Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö PAIKANNUS GPS- JA GSM-JÄRJESTELMISSÄ Työn ohjaaja: Yliopettaja Mauri Inha Tampere 5/2009 Tietotekniikka Sulautetut

Lisätiedot

6. GPS ja muut paikannusjärjestelmät

6. GPS ja muut paikannusjärjestelmät 6. GPS ja muut paikannusjärjestelmät SISÄLLYS 6.1 Johdanto 6. GPS ja muut paikannusjärjestelmät 6.1 Johdanto 6.2 GPS 6.2.1Mikä GPS on? 6.2.2 Historiaa 6.2.3 Paikannus 6.2.4 Signaali 6.2.5 Virheet ja häirintä

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

RIKU VIRTANEN RTK-GPS LENTÄVÄSSÄ KUVAUSALUSTASSA JA KOORDI- NAATTIEN MÄÄRITTÄMINEN KUVASTA

RIKU VIRTANEN RTK-GPS LENTÄVÄSSÄ KUVAUSALUSTASSA JA KOORDI- NAATTIEN MÄÄRITTÄMINEN KUVASTA RIKU VIRTANEN RTK-GPS LENTÄVÄSSÄ KUVAUSALUSTASSA JA KOORDI- NAATTIEN MÄÄRITTÄMINEN KUVASTA Diplomityö Tarkastajat: professori Risto Ritala ja tutkijatohtori Jussi Collin Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto-

Lisätiedot

SATELLIITTI- JA PSEUDOLIITTINAVIGOINNIN TUKIASEMARATKAISU

SATELLIITTI- JA PSEUDOLIITTINAVIGOINNIN TUKIASEMARATKAISU SATELLIITTI- JA PSEUDOLIITTINAVIGOINNIN TUKIASEMARATKAISU Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Riihimäki, 12.5.2011 Juha Munter OPINNÄYTETYÖ Tietotekniikan koulutusohjelma Riihimäki

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Tuomas Toivonen, Juho Ylikoski. Verkko-RTK-mittaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan koulutusohjelma.

Tuomas Toivonen, Juho Ylikoski. Verkko-RTK-mittaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan koulutusohjelma. Tuomas Toivonen, Juho Ylikoski Verkko-RTK-mittaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 25.4.2013 Tiivistelmä Tekijät Otsikko Sivumäärä Aika Tuomas

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot.

SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot. SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot. Helppokäyttöinen Kohdejohto ja suuntanuolet tunnistavat nopeasti

Lisätiedot

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia DVB-T2 standardi valmis Mitä vaikutuksia alan toimintaan? Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009 Kari Risberg Tekninen Johtaja, Digita NorDig T2 ryhmän puheenjohtaja Kari Risberg Miksi DVB-T2 standardi?

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014 Radiotaajuuspäivät Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen 20.11.2014 Teppo Ahonen/Digita Esityksen sisältö 1. Tausta Tuulivoimapuistojen rakentamistilanne Digitan tekemät mittaukset ja selvitykset

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

Onko tekniikasta apua?

Onko tekniikasta apua? Onko tekniikasta apua? Lentoturvallisuusseminaari 2013 Jari Lyytinen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus törmäyksenestomenetelmiin Oma porrastus See and Avoid Törmäyskurssilla olevat koneet hankalimpia

Lisätiedot

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi

Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi VAIHEKOHINA RADIOJÄRJESTELMISSÄ Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi Radiotiedonsiirtojärjestelmissä ilmenevät tekniset ongelmat ovat mitä moninaisimpia. Varsinkin vastaanottimen käyttäytymisessä

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla

Lisätiedot

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä

Lisätiedot

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen

Lisätiedot

Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä UUSI TEKNOLOGIA VAHINKOJEN TORJUNTA ERITTÄIN TARKKA TURVALLISUUS Uusi 3M Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä HELPPOA KUIN PUHELIMEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015 1 (202) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050

Lisätiedot

Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen

Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen Seppo Tötterström Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen VRS-teknologia on jo vakiintunut viime vuosina päämenetelmäksi tarkoissa GPS/GNSS-mittaussovelluksissa niin Suomessa, Euroopassa kuin

Lisätiedot

MOBIILIPAIKANNUSMENETELMÄT JA -JÄRJESTELMÄT

MOBIILIPAIKANNUSMENETELMÄT JA -JÄRJESTELMÄT TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Tutkintotyö MOBIILIPAIKANNUSMENETELMÄT JA -JÄRJESTELMÄT Tutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi insinöörin

Lisätiedot

Pörisevä tietokone. morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla

Pörisevä tietokone. morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla Pörisevä tietokone morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla 1 Tiivistelmä Idea toteuttaa seuraavat vaatimukset: 1. kommunikointi toisen opiskelijan kanssa (morsetus) 2. toisen opiskelijan häirintä (keskittymistä

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ

TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ 2011/797 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2280-4 TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ Janne Lahtinen*, Harp Technologies Oy Josu

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

FRWD-RANNENÄYTÖN KÄYTTÖOPAS

FRWD-RANNENÄYTÖN KÄYTTÖOPAS FRWD-RANNENÄYTÖN KÄYTTÖOPAS RANNENÄYTÖN TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET» Toiminta-aika (huoneenlämmössä) - kellotilassa: 1 vuosi - mittaustilassa: 500 tuntia» Koko: leveys 46 mm, paksuus 18 mm» LCD-näyttö» Kaksi

Lisätiedot

Radiotekniikan sovelluksia

Radiotekniikan sovelluksia Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina

Lisätiedot

GNSS-vastaanottimet. Havaintosuureet

GNSS-vastaanottimet. Havaintosuureet GNSS-vastaanottimet vastanottimien tyyppejä antennit signaalin havaitseminen Havaintosuureet Nyt: C/A-koodi L1 L1-kantoaalto L1 Doppler L2 kantoaalto L2 Doppler P-koodi L1 P-koodi L2 Tulevaisuudessa: C/A-koodi

Lisätiedot

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje 2009 Versio 0.4 Sivu 1 (9) 14.9.2009 Ohjeen infosivu: Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje Versio: 0.3 / 28.8.2009 laatinut IK Status: Yleisohje

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

GPS-datan korjausmenetelmät (4 op)

GPS-datan korjausmenetelmät (4 op) Teknillinen korkeakoulu AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt (4 op) 21.1.2009 14.5.2009 Ilkka Penttilä, AS Lauri Suomela, AS Työn ohjaaja: DI Matti Öhman Sisällysluettelo 1. Johdanto...

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Antennitelevisiopalveluiden käyttöönotto

Antennitelevisiopalveluiden käyttöönotto Antennitelevisiopalveluiden käyttöönotto Antennitelevisiolla tarkoitetaan televisiokuvan lähettämistä ilmateitse radiotaajuuksia hyödyntäen. Televisiokuva välitetään vastaanottajille lähetysmastojen kautta

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen vaikutukset metsästykseen

Satelliittipaikannuksen vaikutukset metsästykseen OPINNÄYTETYÖ Markku Palosaari 2013 Satelliittipaikannuksen vaikutukset metsästykseen Maanmittaustekniikan koulutusohjelma ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Maanmittaustekniikan

Lisätiedot

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500.

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500. 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Paikkaperusteiset palvelut

Paikkaperusteiset palvelut Jouni Markkula Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylän yliopisto markkula@jyu.fi Paikkaperusteiset palvelut Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä TJT C75 22.11.2002 Mobiilisuus ja paikannus

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Televerkon synkronointi

Televerkon synkronointi Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Aukoton havaitseminen. Varmasti luotettava. Commercial Series -liiketunnistimet

Aukoton havaitseminen. Varmasti luotettava. Commercial Series -liiketunnistimet Aukoton havaitseminen. Varmasti luotettava. Commercial Series -liiketunnistimet Havaitseminen on ensimmäinen vaihe kodin tai yrityksen ja niiden seinien sisällä olevien ihmisten ja omaisuuden suojelemisessa.

Lisätiedot

Varjoliidon ja Riippuliidon Suomen ennätysten suorittaminen

Varjoliidon ja Riippuliidon Suomen ennätysten suorittaminen 1 Varjoliidon ja Riippuliidon Suomen ennätysten suorittaminen Suomen Ilmailuliiton Liidintoimikunta on hyväksynyt nämä säännöt 14.4.2015. Säännöt astuvat voimaan välittömästi ja ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

NTRIP Client asennusohje Android-puhelimeen Geodeettisen laitoksen DGNSS-paikannuskorjauksen

NTRIP Client asennusohje Android-puhelimeen Geodeettisen laitoksen DGNSS-paikannuskorjauksen NTRIP Client asennusohje Android-puhelimeen Geodeettisen laitoksen DGNSS-paikannuskorjauksen ka ytta miseksi Asenna puhelimeesi ilmainen Lance Lefeburen NTRIP Client Google Play-kaupasta. Käynnistä ohjelma

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia

Lisätiedot

Kombinatorinen optimointi

Kombinatorinen optimointi Kombinatorinen optimointi Sallittujen pisteiden lukumäärä on äärellinen Periaatteessa ratkaisu löydetään käymällä läpi kaikki pisteet Käytännössä lukumäärä on niin suuri, että tämä on mahdotonta Usein

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) MATALAN INTENSITEETIN HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN JA TUNNISTAMINEN ELEKTRONISESSA SODANKÄYNNISSÄ

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) MATALAN INTENSITEETIN HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN JA TUNNISTAMINEN ELEKTRONISESSA SODANKÄYNNISSÄ 2015/2500M-0035 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-25-2756-4 (PDF) TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) MATALAN INTENSITEETIN HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN JA TUNNISTAMINEN ELEKTRONISESSA

Lisätiedot

Kuunnellanko mittalaitteilla?

Kuunnellanko mittalaitteilla? Kuunnellanko mittalaitteilla? Ilpo J Leppänen (IJL) 6.8.2011 Jo kauan sitten on esitetty kritiikkiä esim. hifi-laitteiden osalta sen johdosta, että mittauksissa hyvänä pidetty laite ei ole kuullostanut

Lisätiedot

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä

Lisätiedot

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. NOKIA LD-1W http://fi.yourpdfguides.com/dref/825070

Käyttöoppaasi. NOKIA LD-1W http://fi.yourpdfguides.com/dref/825070 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle NOKIA LD-1W. Löydät kysymyksiisi vastaukset NOKIA LD-1W käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä

Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä Käytännön kokemuksia toteutuksista Cisco Expo 8.9.2009 Petteri Heino Enterprise Account Manager, Healthcare petteri.heino@hp.com Puhelin 040-5023230 2008 Hewlett-Packard

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot