Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä
|
|
- Esko Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä Toteuttajataho: Harp Technologies Oy Myönnetty rahoitus: ,-
2 Esityksen sisältö Tieteellinen ongelma Tutkimuksen tavoitteet Tulokset ja tulosten analysointi Tulosten jatkokäyttö
3 Esityksen sisältö Tieteellinen ongelma Tutkimuksen tavoitteet Tulokset ja tulosten analysointi Tulosten jatkokäyttö
4 Tieteellinen ongelma (1/5) Vastapuolen tietoliikenne- ja tutkalähetteiden havaitseminen Kuuluu elektronisen sodankäynnin alaan: Elektroninen tuki (ESM tai ES) Operatiivinen elektroninen tiedustelu ja valvonta Elektroninen uhkavaroitus Strateginen signaalitiedustelu (SIGINT)
5 Tieteellinen ongelma (2/5) Tutka- ja tietoliikennelähetteitä (signaaleja) mitataan vastaanottimella Vastaanottimelle kytkeytyy antennin kautta ympäristön kohinaa ja sitä syntyy myös itse vastaanottimessa Heikkoja lähetteitä on vaikea havaita kohinan seasta (eli kun signaali-kohina -suhde on alhainen)
6 Tieteellinen ongelma (3/5) Hajaspektritekniikat vaikeuttavat lähetteiden havaitsemista entisestään Lähetteen amplitudiin reagoiva algoritmi vaatii väh. 10 db signaali-kohina-suhteen (oma arvio)
7 Tieteellinen ongelma (4/5) Spektraalinen kurtosis (SK) algoritmi on lupaava algoritmi matalan intensiteetin hajaspektrilähetteiden havaitsemisessa ja tunnistamisessa N M -pituinen datavektori (mitattu tai simuloitu) jaetaan N-pituisiin erillisiin osavektoreihin
8 Tieteellinen ongelma (5/5) Lasketaan DFT-muunnokset jokaiselle M osavektorille: x 1 (k) X 1 (m), k,m = 1...N x 2 (k) X 2 (m),... x M (k) X M (m), Lasketaan kurtosis κ s kullekin taajuusindeksille (m) joukosta { X 1 (m), X 2 (m),..., X M (m) } = ) ( ௦ ߢ ܯ 1 ܯ ଵ ସ 1) + ܯ) ଶ ଵ ଶ 2
9 Esityksen sisältö Tieteellinen ongelma Tutkimuksen tavoitteet Tulokset ja tulosten analysointi Tulosten jatkokäyttö
10 Tutkimuksen tavoitteet (1/4) Tutkitaan spektraalisen kurtosis - menetelmän Käyttökelpoisuutta ja suorituskykyä elektronisessa sodankäynnissä ja signaalitiedustelussa Soveltuvuutta matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitsemiseen ja tunnistamiseen
11 Tutkimuksen tavoitteet (2/4) Tutkimuskohteena vain hajaspektrisignaalit Arvioidaan menetelmän suorituskykyä verrattuna Tehospektimittauksiin (PSD) Tavanomaiseen kurtosis-algoritmiin
12 Tutkimuksen tavoitteet (3/4) Verrataan eroja teoreettisen ja mitatun suorituskyvyn välillä Suorituskykyvertailussa käytetään samoja signaaleja kuin aikaisemmissa MATINE-hankkeissa (tulosten vertailukelpoisuus)
13 Tutkimuksen tavoitteet (4/4) Arvioidaan menetelmän mahdollisia rajoituksia Arvioidaan vaatimuksia operatiiviselle laitteistolle
14 Esityksen sisältö Tieteellinen ongelma Tutkimuksen tavoitteet Tulokset ja tulosten analysointi Tulosten jatkokäyttö
15 Signaaliparametrit Siniset parametrit vain simulaatioissa, muut myös mittauksissa Harp Technologies Ltd 2015 Commercial in Confidence
16 Laskentaparametrit N = 256 (taajuusresoluutio 2/1 MHz) M = 1280 N M = (aikares. 0.66/1.3 ms) Harp Technologies Ltd 2015 Commercial in Confidence
17 DSSS (1/2) Probability of detection
18 DSSS (2/2) PSD measured DSSS; Bandwidth 20 MHz; simulated & measured PSD kurtosis measured kurtosis SK SNR (db)
19 FHSS (1/2) 1 FHSS; hop rate 100 Hz; simulated & measured PSD SK kurtosis SNR (db)
20 FHSS (2/2) FHSS, hop rate 1 MHz PSD SK kurtosis SNR (db)
21 FHSS-tutka (1/3) FHSS radar; hop rate 1000 Hz, duty cycle 0.1 %; simulated & measured 1 SK 0.9 SK measured PSD kurtosis measured kurtosis PSD measured SNR (db)
22 FHSS-tutka (2/3) Probability of detection
23 FHSS-tutka (3/3) 0.9 FHSS radar; PRF/hop rate 1000 Hz, duty cycle 10 %; simulated & measured PSD SK kurtosis SNR (db)
24 Yhteenveto (1/4) Spektraalinen kurtosis (SK) on herkempi kuin tavanomainen kurtosis-ilmaisin Alikanavointi parantaa tavanomaisen kurtosis-algoritmin herkkyyttä jopa SK:ta paremmaksi SK on PSD:tä herkempi jos FHSStutkasignaalin pulssisuhde on pieni ja/tai hyppytaajuus suuri Harp Technologies Ltd 2015 Commercial in Confidence
25 Yhteenveto (2/4) SK- ja PSD-ilmaisutyypeillä on synergiaa sekä performanssissa että HWtoteutuksessa SK on immuuni tehotason vaihtelulle (toisin kuin PSD); käytännössä SK saa siis suhteellista herkkyysetua (etu on olosuhde- ja laitteistoriippuvainen) Harp Technologies Ltd 2015 Commercial in Confidence
26 Yhteenveto (3/4) SK on hyvä pienten pulssisuhteiden (tässä FHSS-tutka) havainnoinnissa SK:ssa taas CW-tyyppiset signaalit vaimentuvat (suhteessa PSD:hen) joskus haitta, joskus taas mahdollinen etu, jos halutaan keskittyä havainnoimaan pieniä pulssisuhteita muiden signaalien joukosta Harp Technologies Ltd 2015 Commercial in Confidence
27 Yhteenveto (4/4) Summa summarum: kullakin algoritmilla on omat vahvuusalueensa, ja paras tulos saavutetaan jos ne kaikki ovat käytössä Harp Technologies Ltd 2015 Commercial in Confidence
28 Esityksen sisältö Tieteellinen ongelma Tutkimuksen tavoitteet Tulokset ja tulosten analysointi Tulosten jatkokäyttö
29 Tulosten jatkokäyttö Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä hajaspektrilähetteiden havainnointimenetelmiä ja tuotteita Lavettien omasuojajärjestelmiin Operatiivisen elektronisen tiedustelun ja valvonnan järjestelmiin Strategisen signaalitiedustelun järjestelmiin
30 Kiitokset Rahoittaja: MATINE Yhteistyökumppanit Puolustusvoimissa: PVTutkL (Riihimäki) Merivoimat Ym.
Hajaspektrisignaalien havaitseminen elektronisessa
Hajaspektrisignaalien havaitseminen elektronisessa sodankäynnissä Toteuttajataho: Harp Technologies Oy Myönnetty rahoitus: 43.019 Esityksen sisältö Tieteellinen ongelma Hanke Tutkimuksen tavoitteet Tulokset
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) MATALAN INTENSITEETIN HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN JA TUNNISTAMINEN ELEKTRONISESSA SODANKÄYNNISSÄ
2015/2500M-0035 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-25-2756-4 (PDF) TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) MATALAN INTENSITEETIN HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN JA TUNNISTAMINEN ELEKTRONISESSA
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ
2011/797 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2280-4 TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ Janne Lahtinen*, Harp Technologies Oy Josu
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI POLARIMETRINEN MITTAAMINEN ELEKTRONISESSA SODANKÄYNNISSÄ
2013/836 1 (7) ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2526-3 TIIVISTELMÄRAPORTTI POLARIMETRINEN MITTAAMINEN ELEKTRONISESSA SODANKÄYNNISSÄ Janne Lahtinen*, Harp Technologies Oy Josu Uusitalo,
LisätiedotKorkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR
Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty
LisätiedotRadiotaajuusratkaisut
Radiotaajuusratkaisut TkT Janne Lahtinen Sisältö Johdanto Satelliittitietoliikenne Mikroaaltokaukokartoitus Signaalitiedustelu Satelliittipaikannus Yhteenveto Johdanto (1/3) Puhuja 20+ vuotta mikroaalto-
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
Lisätiedot1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen
Vastaa seuraaviin a) Miten määritetään digitaalisen suodattimen taajuusvaste sekä amplitudi- ja vaihespektri? Tässä riittää sanallinen kuvaus. b) Miten viivästys vaikuttaa signaalin amplitudi- ja vaihespektriin?
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotKorkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR
Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen
LisätiedotLUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 1 (8) Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /N 0 W käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita keskenään. Analyysissä oletettiin AWGN-kanava,
LisätiedotRadioastronomian käsitteitä
Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä
LisätiedotJussi Sainio. Kandidaattiseminaari helmikuuta 2010
Taistelukentän signaaliympäristön parantaminen Sandis-ohjelmistossa Kandidaattiseminaari 2010 22. helmikuuta 2010 Ohjaajat: FL Esa Lappi (PVTT), Chief Engineer Øystein Borlaug (FFI) Valvoja: Prof. Harri
LisätiedotItseoppivan radiojärjestelmän simulointijärjestelmän kehitys, CWC:n osahanke. DI Juho Markkula
Itseoppivan radiojärjestelmän simulointijärjestelmän kehitys, CWC:n osahanke DI Juho Markkula Johdanto Tutkimuksen tavoite Kehittää itseoppivan radiojärjestelmän simulaattori Tutkia signaalin havaitsemistehokkuutta
Lisätiedot83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset
TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä
Lisätiedot1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
LisätiedotTaustamateriaali Fingridin innovaatiohaasteeseen Sähköasemilla olevien viallisten laitteiden havainnointi radiotaajuisella mittausmenetelmällä
Taustamateriaali Fingridin innovaatiohaasteeseen Sähköasemilla olevien viallisten laitteiden havainnointi radiotaajuisella mittausmenetelmällä Juha Riikonen Spinverse Yleistä lisätietoa Yleistä lisätietoa
LisätiedotLUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 51357A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 015 Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /(N 0 W) käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita
LisätiedotIIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.
TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen)..5 Välikoe, ratkaisut Millaisia ongelmia kvantisointi aiheuttaa signaalinkäsittelyssä? Miksi ongelmat korostuvat IIR-suodatinten tapauksessa? Tarkastellaan Hz taajuista
LisätiedotDigitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely
Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn menetelmät,
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
LisätiedotLiikkuvan maalin ilmaisu ja tunnistaminen SAR-tutkalla
Liikkuvan maalin ilmaisu ja tunnistaminen SAR-tutkalla MATINE:n tutkimusseminaari 16.11.2017 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Marja Ruotsalainen, Minna Väilä, Henna Perälä Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotTulevaisuuden radiotaajuiset sensoritekniikat
Puolustusvoimien tutkimuslaitos Tiedolla tulevaisuuteen Tulevaisuuden radiotaajuiset sensoritekniikat MATINEn turvallisuusmatinea "DIGITAALISUUS MULLISTAA MAANPUOLUSTUSTA " 8.5.2018 PVTUTKL Perinteinen
LisätiedotFull-duplex radioteknologia sotilaskäytössä MATINE-rahoitus: euroa
Full-duplex radioteknologia sotilaskäytössä MATINE-rahoitus: 36 907 euroa TkT Taneli Riihonen, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu MATINEn tutkimusseminaari Avainhenkilöt Osahanke B: Aalto-yliopiston
LisätiedotRADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin
RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014 Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin Tuulivoimapuistot ja suunnitelmat Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Radiotaajuuspäivä 2014, Heidi Himmanen 20.11.2014 2 Tuulivoimalan
LisätiedotPuolustusteollisuuden näkemykset selonteosta
Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta
LisätiedotADVANCED ELECTRONICS AND SYSTEMS. Teknologiakumppaninne
ADVANCED ELECTRONICS AND SYSTEMS Teknologiakumppaninne LIIKKUVAN MAALIN ILMAISU JA TUNNISTAMINEN SAR-TUTKALLA OSAHANKE B DA-Design Oy Ari Alanne, Torsti Poutanen, Markus Marttila, Juha-Pekka Louhos MATINE-Rahoitus:
LisätiedotKanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat
LisätiedotUltraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005
Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LisätiedotFirstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15
LisätiedotAKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY
K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
LisätiedotTaajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti
Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia
LisätiedotJussi Eerikäinen, 2014
Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan
Lisätiedot3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.
Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013
LisätiedotSisällysluettelo. Sisällysluettelo ESIPUHE...3
1 ESIPUHE...3 JOHDANTO...7 SODAN KUVAN KEHITYS...7 Teollisen yhteiskunnan sota...7 Tietoyhteiskunnan sodankäynnin piirteet...8 Taistelun elementit...10 SODANKÄYNNIN OSA-ALUEET...13 Käsitehierarkia...13
LisätiedotLangattoman verkon spektrianalyysi
Langattoman verkon spektrianalyysi on päijät-hämäläinen yritys- ja yhteisöasiakkaita palveleva ICTkokonaisratkaisutoimittaja. Olemme tuottaneet laadukasta palvelua jo vuodesta 2005 Päijät- Hämeessä ja
LisätiedotSanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
LisätiedotRAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI. Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HF- järjestelmiä varten
2015/2500M-0023 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-25-2745-8 (PDF) TIIVISTELMÄRAPORTTI Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HF- järjestelmiä varten Harri Saarnisaari, Oulun Yliopisto/CWC,
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
LisätiedotHajautetut vikasietoiset kelloverkot (2500M-0099) Anders Wallin, VTT, MIKES Metrologia. kesto: 2018/ /02 MATINE-rahoitus 100 keur
Hajautetut vikasietoiset kelloverkot (2500M-0099) Anders Wallin, VTT, MIKES Metrologia kesto: 2018/04 2019/02 MATINE-rahoitus 100 keur 21/11/2018 VTT beyond the obvious 1 Toteutus: VTT Yhteistyössä: Aalto
LisätiedotRadiointerferometria II
Radiointerferometria II Kolme ALMA-antennia ALMA tulevaisuudessa Puuttuva informaatio Epätäydellinen uv-tason peitto: 1. Keskusaukko : pintamaisen lähteen kokonaisvuontiheys jää mittaamatta, V (0, 0) =
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592
KÄYTTÖOPAS DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592 SISÄLTÖ 1. Johdanto a. Yleistä... 3 b. Erityisominaisuuksia... 3 c. Pakkauksesta poistaminen ja tarkastus... 3 2. Tekniset tiedot
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotDigitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu
Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI. Virheenkorjauskoodien tunnistus signaalitiedustelussa
2014/2500M-0014 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2639-0 TIIVISTELMÄRAPORTTI Virheenkorjauskoodien tunnistus signaalitiedustelussa Prof. Patric Östergård, TkT Jussi Poikonen, Ville
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI
LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI Päivitetty: 25/02/2004 MV 2-1 2. SPEKTRIANALYSAATTORI Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua spektrianalysaattorin käyttöön, sekä oppia tuntemaan erilaisten
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotArduino. Kimmo Silvonen (X)
Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3
LisätiedotIMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE
IMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE NINA FORSS YLILÄÄKÄRI, LINJAJOHTAJA HUS NEUROKESKUS AALTO YLIOPISTO (NEUROTIETEEN JA LÄÄKETIETEELLISEN TEKNIIKAN LAITOS)
LisätiedotTL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen
TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotPurjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015
Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015 1 Mitä trimmaus on Miksi trimmataan Purjeveneen teoriaa Think one Trimmauksen välineet Eri rikityyppejä MM-tason rikitrimmi Virtauslangoista Esimerkkejä
LisätiedotLiikkuvan maalin ilmaisu ja tunnistaminen SAR-tutkalla
Liikkuvan maalin ilmaisu ja tunnistaminen SAR-tutkalla Osahanke A MATINEn tutkimusseminaari 22.11.2018 Juha Jylhä, Risto Vehmas, Marja Ruotsalainen, Henna Perälä, Minna Väilä Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama
LisätiedotAnturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka
Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla
LisätiedotRadiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014
Radiotaajuuspäivät Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen 20.11.2014 Teppo Ahonen/Digita Esityksen sisältö 1. Tausta Tuulivoimapuistojen rakentamistilanne Digitan tekemät mittaukset ja selvitykset
LisätiedotS-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä
S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä
LisätiedotVastakkainasettelullinen riskianalyysi asejärjestelmien vaikuttavuusarvioinnissa
1 Vastakkainasettelullinen riskianalyysi asejärjestelmien vaikuttavuusarvioinnissa Toteuttaja: Aalto-yliopisto Johtaja: Ahti Salo Hankkeelle myönnetty MATINE-rahoitus: 69 204 2 Tutkimusryhmä Aalto-yliopisto
LisätiedotAKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY
K001/M16/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(19) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www K001 SGS
LisätiedotDT-120 Käyttöohje (FI)
SÄÄTIMET 1. VIRTA/AALTOALUE-painike 2. LCD-näyttö 3. DBB/ STEP-painike 4. Mono/Stereo-painike 5. Äänenvoimakkuuspainikkeet 6. Virityssäädin/Ajanasetuspainike 7. Lukituskytkin 8. Paristolokero 9. Kantohihnan
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotMittausraportti OH3NJC Hertsien Herruus taajuusmittauskilpailu
Mittausraportti OH3NJC Hertsien Herruus taajuusmittauskilpailu 27.9.2008 Mitattu taajuus: 3665.137330 khz Mittausaika: Kilpailuluokka: alkaen 13:44 SA, kesto 6120 / 5669 s (menetelmästä riippuen) Kalibroijat
LisätiedotMääräys 65 TVantennivastaanoton. vaatimukset. Antennialan tekniikkapäivä Yrjö Hämäläinen
Määräys 65 TVantennivastaanoton vaatimukset Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Yrjö Hämäläinen Miksi uudet vaatimukset on annettu? Aiemmin ei ole ollut vähimmäisvaatimuksia» Ongelmatilanteissa asiakkaita
LisätiedotMONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 2 M-tilaisilla yhdellä symbolilla siirtyy k = log 2 M bittiä. Symbolivirhetn. sasketaan ensin ja sitten kuvaussäännöstä riippuvalla muunnoskaavalla
LisätiedotRadioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.
1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho
LisätiedotProsodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen
LisätiedotKäytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
LisätiedotSpektrianalysaattori. Spektrianalysaattori
Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Spektrianalysaattori Spektrianalyysi Jean Baptiste Fourier (1768-1830): Signaali voidaan esittää taajuudeltaan ja amplitudiltaan (sekä vaiheeltaan) erilaisten sinien
LisätiedotJussi Eerikäinen, 2014
Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotTietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015
Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun
LisätiedotELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle
ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotMetsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa
Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa Olli Wilkman, Arttu Raja-Halli, Niko Kareinen, Jouni Peltoniemi, Jenni Virtanen Paikkatietokeskus FGI Maanmittauslaitos 81 704 Metsähovin
LisätiedotRAKE-vastaanotinsimulaatio. 1. Työn tarkoitus. 2. Teoriaa. 3. Kytkentä. Tietoliikennelaboratorio Versio
OAMK / Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖOHJE Tietoliikennelaboratorio Versio 15.10.2004 RAKE-vastaanotinsimulaatio 1. Työn tarkoitus Tämän harjoitustyön tarkoituksena on RadioLab-simulointiohjelman avulla
LisätiedotRäjähteiden ja taistelukaasujen tunnistaminen ammuksen ulkopuolelta neutronitykin avulla
Räjähteiden ja taistelukaasujen tunnistaminen ammuksen ulkopuolelta neutronitykin avulla Hannes Vainionpää, JHV Physics Saatu rahoitus: 60000 Kokonaisbudjetti:80000 Esityksen sisältö Neutroniaktivointi
LisätiedotT-61.246 DSP: GSM codec
T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää
LisätiedotKantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla
Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS AI-TUTKIJAN URANÄKYMIÄ AJATUSTENLUKUA COMPUTER VISION SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA MUUTTUJIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
LisätiedotKannettavaa teknologiaa
Kannettavaa teknologiaa Sotilaan toimintakyky poikkeusoloissa Esityksen sisältö PVTO2010 Taistelija tavoitteet ja tulokset Tutkimuksesta tuotteeksi Tulevaisuuden haasteita Taustalla kriittisten teknologioiden
LisätiedotRAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA
RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.
LisätiedotJATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI
1 JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI Miten tiedonsiirrossa tarvittavat perusresurssit (teho & kaista) riippuvat toisistaan? SHANNONIN 2. TEOREEMA = KANAVAKOODAUS 2 Shannonin 2. teoreema
LisätiedotPeruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)
Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotCBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla
CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke
Lisätiedot