EU:n tulevaisuus. Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 EU:n tulevaisuus Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

2 2012: EU 27, väestö 501m. 20xx: EU 32? (+ Kroatia, Islanti, Makedonia, Turkki, Montenegro) 5% lisää kansantuotetta ja 79m. lisää väestöä Balkan: luvattu jäsenyys jo 1994 Turkki neuvottelee jäsenyydestä Naapuruuspolitiikan kumppanit idässä ja etelässä Strategiset partnerit Mitä EU:sta tulee? Ei valtio eikä kansainvälinen organisaatio? Onko sillä yhteinen talous? Jos on, mitä siitä seuraa? Entä ulkopolitiikka? Mitä siitä seuraa?

3 Mitä EU:sta tulee? Ei valtio eikä kansainvälinen organisaatio? Valtio: selvät rajat, väkivallan monopoli omalla alueella, samankaltainen keskitetty valta suhteessa kaikkiin osiinsa ja subjekteihinsa, harjoittaa ulkoja sisäpolitiikkaa Kansainvälinen organisaatio: keskittyy jäsenten yhteisellä päätöksellä tarkkaan rajatun asia alueen hallinnointiin (poikkeuksena YK); saattaa omata itsenäistä toimivaltaa

4 Rakkaalle lapselle on ehdotettu useita eri nimiä kansainvälisessä keskustelussa (Chryssochoou 2009; etc.) Empire International society Federated republic Proto federation Market polity Managed Gesellschaft Confederal consociation Concordance system Confederance Geopolitical subject Sympolity Quasi state Nascent Gemeinschaft Synarchy Regional regime Meta state International organisation

5 Entä jos EU:sta kehittyy federaatio? Mikä on federaatio? Yritys tasapainottaa pyrkimys poliittiseen unioniin ja riittävät takuut jäsenvaltioille Keskusvalta tuottaa toimivan vallan tasapainon Keskustason ja osavaltioiden kompetenssien erottelu, ei jakaminen II maailmansodan kaaoksen jälkeen vaihtoehdot anarkia tai federaatio

6 Miten federaatio voisi syntyä ja millainen federaatio se olisi? EU oikeuden tutkimuksessa keskusteltu jo pitkään EU:n nykyisestä federaation asteesta Federatiivista kehitystä tapahtunut jo useilla sektoreilla: sisämarkkina keskeisin (mutta myös ulkomaankauppa, maatalous, ulkopolitiikka, jne.) Taustalla II maailmansodan jälkeinen pyrkimys paikata Euroopan valtioiden suhteellista heikentymistä globaalissa taloudessa ja julkisten hyödykkeiden tuottamisessa kansalaisille integraation keinoin (Milward: European rescue of the nation state ) Sittemmin tarve tehdä yhteistyötä/integroitua on vain korostunut Riippumatta integraatiosta eletään globaalitaloudessa EU:n kutistuva osa globaalista kansantuotteesta ilman lisälaajentumisia BRIC Jäsenmaiden kyvyttömyys noudattaa omaa kasvu ja vakaussopimustaan ilman pakottavaa keskusvaltaa EU:n oma talous/velkakriisi IMF ei mielellään lainaa rikkaalle euroalueelle, eli keskinäiset järjestelyt Mutta tänäänkin päätös lisäintegraatiosta täytyy olla jäsenmaiden päätös!

7 Talouskriisiin federatiivinen logiikka I: syyt Patomäki 2012: EMU on monetaristinen rahaunioni ilman poliittista unionia tai yhteistä talouspolitiikkaa. Ongelman ytimessä on myös se, että EMU:n jäsenvaltiot käyvät ulkomaankauppaa keskenään ilman mekanismia, jolla epäsuhdat voitaisiin korjata. Alijäämämaat ovat pitäneet yllä Euroopan kokonaiskysyntää ja myös tärkeimmän ylijäämämaan Saksan talouskasvua. Saksan deflationaarinen talouspolitiikka on rakennettu sen oletuksen varaan, että lisäkysyntä syntyy jossain muualla. Kaikkien EU maiden näkökulmasta muut EU maat muodostavat tärkeimmän vientialueen. Globaali rahoituskriisi pahensi nopeasti alijäämämaiden tilannetta ja romahdutti Irlannin kaltaiset uusliberaalin spekulaatiotalouden varaan laskeneet maat. Itsensä toteuttavat ennusteet ja keinottelu luottomarkkinoilla pitivät huolen lopusta. Bailey 2011: Kriisin syyt: Rahoitukselliset: tavoitellaan hyvinvoinnin tasoa jota ei voida maksaa Poliittiset: valtiot lainaavat kuluttaakseen korottamatta veroja Institutionaaliset: pankkien ja luotottajien virheet riskien ja luottoluokitusten arvioinnissa Taloudelliset: alhainen kasvu ja inflaatio eivät lyhennä velkaa Kulttuuriset: luottokorttikulutus

8 Talouskriisiin federatiivinen logiikka II: miten tilanne korjataan? Jäsenmaiden johdolla ja teknisten elimien suunnittelupanoksella: Vahvistetaan keskusvallan koordinaatio ja pakottavaa valtaa talouspolitiikassa sekä jäsenmaiden keskinäistä päätöksentekokykyä mandaattien delegoimiseksi Jotta rahapolitiikka tukisi kaikkia jäseniä optimaalisesti, lisäintegraatiota talouspolitiikassa Jäsenmaiden välinen haitallinen verokilpailu lopetetaan veronalennuksilla Jotta työvoima liikkuisi tarvittaessa, tarvitaan yhtenäistä työ ja sosiaalipolitiikkaa, eläkepolitiikkaa, tukipolitiikkaa, jne. Lisää kasvua, haettu historiallisesti integraatiolla Sisämarkkinan loppuunsaattaminen Velanmaksun lopettaminen niissä maissa jotka eivät siihen enää pysty: ero eurosta ja tiiviimpi/ terveempi unioni Lopputulos on tiiviimpi unioni, joskaan ei Saksa!

9 Onko EU:lla yhteinen ulkopolitiikka? Mitä siitä seuraa? Ulkomaankauppapolitiikka jo pitkälle yhteinen Venäjä politiikassa löydetty enemmän yhteistä säveltä Ulkoisissa energiasuhteissa vielä pakka levällään Toimivuus lähialueilla paras EU maat velvollisia koordinoimaan ulkopolitiikkaansa Unionin kanssa, Korkea edustaja Ashton koordinaatiovastuussa ja omaa suunnittelukapasiteettia EU:n ulkosuhdepalvelun kautta Arvoperustainen ulkopolitiikka, normatiivinen valta ehkä jäämässä sivummalle Pitkälle yhä hallitustenvälistä koordinaatiota, sopimista

10 Federaatio vs. supistuva/hajoava Unioni? Finassi/velkakriisi on vakava paikka Unionille: kyseessä itse asiassa laajempi talouspoliittinen kriisi, joka kestänee vuosia ja jonka perussyitä ei vielä ole kunnolla alettu kaikissa jäsenmaissa korjaamaan Mutta se ei ole Unionin ensimmäinen kriisi! Tulee muistaa kuinka integraatio on Euroopan maiden historiallinen ratkaisu ongelmiinsa Silti EU:lta ei kannata odottaa kuin pakotettua lisäintegraatiota lähivuosina Mutta spill back ei kovin todennäköinen, integraation saavutuksia ei toistaiseksi ole purettu vielä kertaakaan Lisälaajentumiset tuottavat lisähajaannusta Päätöksentekokykyä on Lissabonin sopimuksen myötä kohtuullisesti, mutta poliittinen tahto koetuksella Yksittäiset jäsenmaat saattavat valita Tanskan/Britannian opt out tien Silti Unioni lienee vuosikymmeniä kestävä rakennelma, joka toki muuttuu kuten kaikki imperiumit ovat muuttuneet ja joskus hajoaa/muuntuu muuksi Suhde Venäjään ja Turkkiin monessa suhteessa avainkysymyksiä