Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5, 8-9

Transkriptio

1 Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5, 8-9 Tn:o Kunta: Ylivieska

2 Sisällysluettelo Liitteet 1 Hakemus ja asian käsittely 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus 3 Maastotutkimukset 4 Nykyinen kuivatustilanne 5 Kuivatettava alue 6 Hankkeen tarkoitus 7 Hankkeen vesioikeudellinen määrittely 8 Suunnitelman pääperusteet 9 Hyötyalue 10 Valuma-alueet ja virtaamat 11 Yhteenveto kaivumassoista 12 Rummut 13 Laskeutusaltaat ja pohjapadot 14 Putousportaat ja kiveykset 15 Raivaukset 16 Kaivumaiden sijoittelu ja käsittely 17 Ympäristötoimenpiteet 18 Vesiensuojelu ja pohjavesialueet 19 Vahingot ja haitat 20 Ojituskustannukset 21 Hyödyn arvio, kustannusten osittelu ja kannattavuus 22 Osallistumisvelvollisuus 23 Uomien ja rakennelmien kunnossapito 24 Hankkeen toteuttaminen Sijaintikartta Yleis- ja Valuma-aluekartta Kuivatuskartta 3 kpl Uomien 1-5, 8-9 pituusleikkaukset Uomien 1-5, 8-9 poikkileikkaukset Kustannusarvio Putousportaan periaatekuva Pohjapato periaatekuva Happamien sulfaattimaiden kartat

3 1 Hanke ja asian käsittely Maveplan Oy on saanut Ylivieskan Pylväällä ja Jylhällä sijaitsevan tilusjärjestelyalueen peruskuivatushankeen valtaojat suunniteltavaksi Suunnittelualue on rajattu tarjouspyynnön ja toimitusinsinöörin sekä toimitsijoiden toivomusten mukaan. Kustannusosittelu tehdään tilusvaihtojen jälkeen maanmittauslaitoksen toimesta. Uusjakohankkeena on aiemmin toteutettu syksyllä 2017 uomien 6 ja 7 kaivu. Hanke toteutetaan jakokunnan toimesta. Hankkeen maastotutkimukset on tehty vuonna 2015 ja Maastotutkimukset on suorittanut vesitaloussuunnittelija Markus Niemelä. Suunnittelun on suorittanut salaojateknikko Markus Niemelä, sekä insinööri AMK Seppo Hihnala. Suunnitelman teossa on pintavaaituksen osalta käytetty maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Tämä suunnitelma sisältää 19 avouoman sekä yhden putkiojan kaivamisen joiden yhteispituus on m. 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Hanke sijaitsee Ylivieskan Pylväällä. Uomat laskevat vetensä, joko suoraan tai perattavien uomien kautta Kalajokeen. Mahakala hankkeen yhteydessä tehdyn GTK:n tutkimuksen mukaan happamien sulfaattimaiden esiintymisriski on alueella pieni tai kohtalainen. Alueella on kaksi Gtk:n tutkimuspistettä, eikä niissä ole hapanta sulfaattimaata. Suunnittelun yhteydessä tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä ei ole havaittu happamia sulfaattimaita kaivusyvyydellä. 3 Maastotutkimukset Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen tietokannasta saatavaa peruskartta ja ilmakuva aineistoa. Maanmittauslaitokselta on myös saatu vanha ja uusi raja-aineisto. Peltojen korkeudet on saatu maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta, jonka paikkansapitävyyttä on kontrolloitu GPS mittauksella hajapistein. Maastotutkimuksissa kartoitettiin vanha uoma, uoman pohjakorkeudet ja maanpinnan korkeudet uoman vieressä. Lisäksi mitattiin vesipintojen ja rumpujen korkeudet ja arvioitiin rumpujen kunto ja käyttökelpoisuus. Maalajit arvioitiin pääosin kenttätukimusten yhteydessä sekä salaojasuunnitelmien ja GTK:n aineiston perusteella. Mittaukset suoritettiin pääosin GPS-mittauksena.

4 Suunnitelmat on tehty ETRS35 koordinaatistoon ja N2000 tasoon. 4 Nykyinen kuivatustilanne Nykyinen peruskuivatustilanne on alueella huono, peltolohkojen riittävä kuivatus vaatii uomien perkauksen. Alueen nykyinen kuivatustaso on erityisesti uomilla 2abc, 4ce ja 9 riittämätön salaojitukselle. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa tehokkaamman kuivatuksen ja paremman lohkojaon alueella ja sitä kautta luo paremmat edellytykset peltojen viljelylle. 5 Kuivatettava alue Perkauksen piiriin kuuluvalla alueella on hyötyalueeseen rajattu peltoa yhteensä 281 ha (hyötyalue). Pellot ovat aktiivisessa viljelykäytössä. Alueen pellot ovat tärkeitä viljelyalueita alueen maatiloille. 6 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on parantaa peltoalueen nykyistä kuivatustilannetta ja poistaa etenkin sateisina kesinä pienestä kuivavarasta aiheutuvia ongelmia. Hanke vähentää myös pelloilta tulevaa ympäristökuormitusta parantamalla kasvien edellytyksiä käyttää ravinteita ja tätä kautta huuhtoutumat vähenevät. 7 Hankkeen vesioikeudellinen määrittely Hankkeessa on kysymys vesilain 5 luvun mukaisesta ojittamisesta. Hanke toteutetaan tilusjärjestelyhankkeena jakokunnan toimesta. 8 Suunnitelman pääperusteet Maanmittauslaitoksen, toimitsijoiden ja Maveplan Oy:n kesken on sovittu tutkittavista ja perattavista uomista. Uomat on suunniteltu salaojasyvyyttä vastaavaksi. Hanke sisältää avo-uomien perkausta m ja putkiojaa 288m Uomat kaivetaan pääosin vanhan uoman paikalle. Uomat 1a, 2a, 4d, 4e 8a, 5a kaivetaan osittain uudelle paikalle lohkojen yhdistämiseksi. Nykyiset rummut ovat pääosin vanhoja huonokuntoisia betoni tai teräsrumpuja jotka ovat osaksi lyhyitä nykyisille koneille. Rummut uusitaan hankkeen toimesta suunnitelman mukaisesti. Rumpuina voidaan käyttää teräs, muovi tai betonirumpuja. Tilusjaotuksen muuttumisen vuoksi osa rummuista jää tilusvaihdon jälkeen tarpeettomiksi. Pituusleikkauksiin on merkitty uusien rumpujen vaadittava rumpukoko. Uusien liittymärumpujen paikkoja voidaan muuttaa maanomistajan niin halutessa. Uomat on mitoitettu kerran 20 vuodessa sattuvan ylivirtaaman (HQ 1/20) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu alueen maalajien ja salaojituksen asettamat vaatimukset. Rautatien rummut, sekä välittömästi rautatien alapuolella sijait-

5 sevat rummut on mitoitettu kerran 50 vuodessa sattuvan ylivirtaaman (HQ 1/50) mukaan Luiskien kaltevuuteen on vaikuttanut veden nopeus ylivirtaamilla, maalaji ja kaivusyvyys. Uoman pituuskaltevuus vaihtelee välillä 0,0005 0,015. Mikäli uoma sijaitsee tien laidassa ei tienpuoleista luiskaa pääosin kaiveta. Ratahallinnolle on lähetetty pyyntö kuivatuksen vaatimista aalloppien uusimisesta ja niiden korkeustasoista Ratahallintoon on oltu useaan kertaan yhteydessä myös sen jälkeen suunnitelmien yhteensovittamiseksi. Alueelle on suunniteltu ohitusraide, mutta sitä ei tässä vaiheessa toteuteta. Radalta poistetaan ylikäytäviä. Suunnitelmat lähetetään vielä lausunnolle Ratahaliinnille. 9 Hyötyalue Hyötyalueeksi on määritetty alue, joka kärsii vajaasta kuivatuksesta ainakin alaosaltaan ja joka saa kuivatuksesta hyötyä. Hyötyalue on rajattu pääosin lohkon rajojen mukaisesti, koska koko lohko hyötyy teknisen hyödyn kautta ojituksesta. Peltoalueilla hyötyrajan korkeus on määritetty ottamalla salaojituksen vaatima kuivavara 140 cm kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi ja lisäämällä siihen sivukaltevuuden vaatima etäisyyslisä 20cm/100m, sekä maanpinnan kuluminen ja painuminen. Kesäaikainen vedenkorkeus on määritetty lisäämällä määräävään ojanpohjaan 20 cm. Kuivatusalue hyötyalue (ha) K K K K Yhteensä 280,57 Maalaji on pääosin silttiä syvempänä silttimoreenia, pinnalla turvetta. Hyötyalueet on esitetty kuivatuskartassa mustalla pallokatkoviivoilla. 10 Valuma-alueet ja virtaamat Uoma, pl valuma alue km 2 mitoitusvitaama l/s* km 2 Mitoitusvirtaama m 3 /s 1a b ,1 2a b c a b c c d e a b a a b c d

6 11 Yhteenveto kaivumassoista Maamassat muodostuvat pääosin kivennäismassoista. Läjitysalueista on sovittava ennen kaivutöiden aloittamista. Suunnitelmassa on esitetty ohjeelliset maamassojen levityspuolet. Kaivumassoja ei saa ennen levitystä sijoittaa alle 3 metrin päähän uoman reunasta. Uomaa syvennetään 0,2-1,1 metriä ja pohjan leveytenä käytetään 0,6 metriä. Luiskankaltevuus on 1:2 ja teiden puoleiset luiskat jätetään pääosin koskemattomaksi. Massapoistuma vaihtelee välillä m 3 /m. Perattavien avouomien kokonaismäärä on 10955m. Kaivettava kokonaismassamäärä on m 3 ja keskimääräinen massapoistuma 3,6 m3/m. Massojen ohjeelliset kaivu ja levityspuolet on merkitty suunnitelmakarttaan rasteroinnilla. Yhteenveto kaivumassoista ja metreistä K2 Uoma m3ktr avo-uomaa m 1a b Putki-ojaa yht K3 Uoma m3ktr avo-uomaa m Putki-ojaa 2a b c yht K4 Uoma m3ktr avo-uomaa m 4a b c d e a b Putki-ojaa yht a b c d yht m3ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kaikki Uomat yhteensä

7 Uomaan 3 tulee putkiojaa 288 metriä. Maanomistaja maksaa putket, sekä kaivot ja uoman peiton. Hanke asentaa putkiojan. 12 Rummut paalu vanha toimenpide U1a Poistetaan As. 800x Poistetaan poistetaan As. 800x Aalloppi 1 VR As. min 800mm VR 9+00 Tuplarummut As. 600x As. 600x As. 600x10000 U1b U2a 0+80 Poistetaan As. 1000x12000 VR 5+85(km Aalloppi 1 VR As. Min. 1000mm VR U2b 2+90 tierumpu Poistetaan Poistetaan Poistetaan As. 600x12000 U2c 3+70 Tierumpu Poistetaan U As. Ru 600x15000 U4a 0+75 Tierumpu As. 800x Tierumpu As. 800x (km ) Aalloppi 3 VR As. min. 800mm VR U4b 2+20 Tuplarumpu As. Ru 1000x (km Aalloppi VR Ei toimenpiteitä U4c 5+70 Rumpu As. 600x Rumpu Poistetaan As. Ru 400x10000 Rajojaan Rumpu Poistetaan Rumpu Poistetaan U4d U4e 0+00 As. Ru. 600x Rumpu Poistetaan U8a U8b U5a 2+50(km ) Aalloppi VR Ei toimenpiteitä Poistetaan Lentokentäntie Ei toimenpiteitä

8 U5b Lentokentäntie Ei toimenpiteitä Lentokentäntie Ei toimenpiteitä U5c 1+40 Rumpu As. 600x10000 U5d 3+80 Rumpu Poistetaan Rummuilla mm upotussyvyys mm, mm upotussyvyys mm. Rummut asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rumpuina voidaan käyttää teräs, muovi tai betonirumpuja. Liittymärumpujen paikka päätetään omistajan toiveiden mukaan, mikäli se on mahdollista. Hankeen alueella on neljä uusittavaa Valtion Rautatien rumpua. Näistä rummuista on laitettu tieto VR:lle. Yleisen tien varteen tulevista uoman on ilmoitettu tien pitäjälle. Otteet lopullisesta suunnitelmasta kyseessä olevilta kohdilta toimitetaan VR:lle ja tienpitäjälle. 13 Laskeutusaltaat ja pohjapadot Uoma Uoma 1a Uoma 2a Uoma 2b Uoma 3 Uoma 4a Uoma 4b Uoma 4c Uoma 5a Uoma 5b Paalu 5+00 Pohjapato 0+05 Pohjapato 6+00 Laskeutusallas 0+00 Laskeutusallas 2+85 Laskeutusallas 0+05 Pohjapato ja laskeutusallas 0+10 Pohjapato 7+20 Laskeutusallas 1+10 Pohjapato 2+60 Laskeutusallas 0+00 Laskeutusallas Laskeutusaltaat ja pohjapadot on tehty lähinnä työnaikaisen karkean aineksen kiinniottoon Mitoitukseltaan riittävän suuret laskeutusaltaat voi tehdä vain kaivamalla, mistä syystä on päädytty tekemään jokiuoman lähelle syvälle uoman osalle pienet laskeutusaltaat pohjapadolla vaarantamatta kuitenkaan riittävää kuivatustasoa. Ylemmäs on tehty pieniä laskeutusaltaita lähinnä aalloppien yläpuolelle kaivamalla uoma n 0,5 m tasausviivan alpuolelle Altaat tulee pitää kunnossa poistamalla liete säännöllisesti etenkin ensimmäisinä vuosina.

9 14 Putousportaat ja kiveykset Uoma 1a 3+70 Putousporras ja kiveys 5+50 Putousporras ja kiveys Uoma 2a 1+00 Putousporras ja kiveys 5+50 Putousporras ja kiveys Uoma 2b 3+20 Putousporras ja kiveys 4+55 Putousporras ja kiveys Uoma 2c 2+00 Putousporras ja kiveys Uoma Kiveys putkiojan alkuun Uoma 4a 0+90 Putousporras ja kiveys Uoma 4b 2+30 Putousporras ja kiveys Uoma 4c 0+90 Putousporras ja kiveys Uoma 4d 0+05 Putousporras ja kiveys Uoma 4e 0+50 Putousporras ja kiveys 2+00 Putousporras ja kiveys 4+30 Putousporras ja kiveys Uoma 8a 0+00 Kiveys uoman alkuun 4+00 Putousporras ja kiveys Uoma 8b Uoma 9 Uoma 5a 2+00 Putousporras ja kiveys 3+50 Putousporras ja kiveys 4+30 Putousporras ja kiveys 5+50 Putousporras ja kiveys 6+50 Putousporras ja kiveys Uoma 5b 2+10 Putousporras ja kiveys 3+00 Putousporras ja kiveys Uoma 5c 0+00 Putousporras ja kiveys Avouomien yhteyteen rakennetaan uomien virtausnopeuksien pienentämiseksi putousportaita. Putousportaaseen ylä- ja alapuolisen korkeuseron ollessa alle 0,5 m asennetaan suodatinkangas ja kiveys 5 m putousportaan ala ja yläpuolelle. Korkeuseron ollessa yli 0,5 m on vahvistus 10 metriä alajuoksulle

10 päin. Vahvistus asennetaan 0,5 m ylimmän laskennallisen vedenkorkeuden yläpuolelle. Mahdolliset luiskan tuennat ja avo-uomien liittymien kiveykset tehdään suodatinkankaalla ja murskeella tai luonnonkivellä samaan tapaan kuin putousportaidenkin tuenta. Sellaiset avouomien ja valtaoja liittymäkohdat joissa on merkittävä korkeusero ja sivu omasta virtaa paljon vettä on tuettava kiveyksellä 15 Raivaukset Ennen uomien kaivutyötä suoritetaan kaivun, koneen kulun ja kaivumaiden sijoittelun vaatimat raivaukset. Raivaus sisältää puuston ja pensaikon poistoa noin 1,5-1,7 ha alueella. Kaivumaiden ohjeelliset sijoituspuolet on merkitty suunnitelmakarttaan. Raivausleveys on m laidasta mitaten ojan koosta riippuen. Raivattu puusto jää maanomistajalle. Hyötypuusto katkotaan määrämittaiseksi. Peltoalueelta raivausjäte ajetaan läjitysalueelle. 16 Kaivumaiden sijoittelu ja käsittely Uomasta tulevat maamassat levitetään peltoalueilla 0, 1-0,2 m kerrokseksi tai ajetaan peitettävien rajaojien ja avo-ojien täyttöihin. Kiviset moreenimassat ja isot kivet ajetaan hankeen toimesta läjitysalueille. Läjitysalueiden sijainnista tulee sopia ennen töiden aloittamista. Kivisten ja kantoisen maiden ajo läjitysalueille peltoalueilta kuuluu hankkeelle. Uomien 1a, 2a, 3, 5a, 5c ja 8a maita ajetaan vanhan uoman peittoon noin 1450 metrin matkalle noin 6000 m3. Jos kivettömiä maita ajetaan muiden ojien peittoihin tai pellon tasaukseen, ajo on maanomistajan kustannettava kuormausta lukuun ottamatta. Niiltä osin, kun hanke ei tarvitse maita vanhojen uomien peittoihin, maamassat käytetään ensisijaisesti vanhojen rajaojien ja muiden ojien peittoihin kaivettavan ojan molemmin puolin. Metsäosuuksilla massat tasataan ja jätetään noin 50 m välein aukkoja, jos pintavedet laskevat avouomaan päin. Kaivumassoja ei saa läjittää ennen levitystä 3 m lähemmäs uoman reunaa. Levitettäessä kaivumassat peltoalueille kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia tn /ha levitysmassojen määrästä ja alueen happamuudesta riippuen. Kaivumassojen ohjeellinen sijoittelu on merkitty suunnitelmakarttaan rasterimerkinnällä. Peltoalueilla kaivu on ajateltu suoritettavaksi osin yksipuolisesti, Mikäli oja on metsän ja pellon rajalla kiviset ja kantoiset maat pyritään sijoittamaan metsän puolelle.

11 17 Ympäristötoimenpiteet ja happamat sulfaattimaat Työn aikana hankkeen alueella liikkuminen tapahtuu pääosin uomien reunoja pitkin. Peltoalueilla, metsissä ja läjitysalueilla maamassat tasataan maaston soveltuviksi. Uomien 4bcde, 9 ja 5abc alueella GTK:n Mahakala hankkeen mukaan kohtalainen todennäköisyys esiintyä hapanta sulfaattimaata. Uomia lähimpänä oleva GTK:n mittauspiste ei ole hapanta sulfaattimaata. Uomien tutkimisen ja salaojituksen maalajitutkimuksen yhteydessä ei ole havaittu merkkejä happamasta sulfaattimaasta kaivusyvyyksissä. Radan yläpuolella kohtalaisen riskin alueella, missä kuivavara on ollut pieni, riskin vähentämiseksi toteutettaviin salaojituksiin asennetaan laskuaukoille säätökaivot. Riskialueella vanhojen salaojitusten laskuaukkokaivojen padotus pyritään säilyttämään ennallaan ainakin ojituksen jälkeisenä vuonna. Kohtalaisen riskin alueella käytetään kaivumaiden kalkitukseen kalkkia keskimäärin 25 tn/ha, muualla tn/ha. Uomien 5abc alueella on korkeuserot ovat sen verran suuria, ettei säätösalaojituksen käyttö ole tarkoituksenmukaista. Salaojitus voidaan suuresta putouksesta johtuen tehdä matalana (0,9-1m), jolloin se varmasti tulee mahdollisen sulfaattikerroksen yläpuolelle. Kaivettavien valtaojien syvyys alueella on 1,3 1,7 m eikä tällä syvyydellä ole havaittu sulfaattimaalle tyypillisiä piirteitä. Lähimmällä GTK:n tutkimuspisteellä sulfaattimaata on todettu 1,5-2 m syvyydessä, paikka on kuitenkin tasaisemmalla alueella, jossa kuivatustaso on huonompi. Kalajokeen ja pylväsojaan laskeviin uomiin kaivetaan laskeutusaltaita ja pohjapatoja lähinnä kaivuaikaisten haittojen ehkäisyyn. Avo-uomiin tehdään putousportaita, jotka kivetään syöpymisten ehkäisemiseksi. Uomien luiskiin kylvetään nurmiseos keväällä pintakylvönä. Hankkeeseen kuuluvat uomat 6 ja 7 on kaivettu syksyllä 2017 ja näin ollen saatu ympäristön kannalta järkevästi jaettua toteutukset useammalle vuodelle jolloin mahdollinen kuormitus jakaantuu pitemmälle aikaa. Pylväsojan eteläpuolelle on vuonna 2016 yksityisrahoituksella toteutettu Männistönrämeen peruskuivatus joka on viimeistelyä vaille valmis, joten kuormitus ei ole yhtäaikaista näiltäkään osin. 18 Vesiensuojelu ja pohjavesialueet Uomien luiskien kaltevuudeksi on suunniteltu kyseisen maalajin vaatima luiskan kaltevuus. Uomien pituussuunaiset kaltevuudet on suunniteltu mahdollisimman pieniksi, rakentamalla putousportaita, jolloin veden virtausnopeus pysyy mahdollisimman pienenä. Alue ei ole pohjavesialueella. Kaivutyöt on suoritettava mahdollisimman kuivana aikana, jolloin kiintoaineskulkeutumat ovat mahdollisimman pieniä. Mikäli syksy on erittäin sateinen, tulee hankkeen toteutusta siirtää ainakin osittain.

12 Uomissa olevia vanhoja poistettavia rumpuja voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää työnaikaisina patoina, jos niiden padottava vaikutus on alle 60 Työnaikaisena patona haittojen vähentämiseksi voidaan käyttää myös risupatoja. 19 Vahingot ja haitat Hankkeesta ei arvioida koituvan ympäristölle mainittavaa haittaa. GTK:n selvityksen mukaan alueella ei ole merkittävää happamuusriskiä kahta kohtalaisen riskin aluetta lukuunottamatta. Suoraan Kalajokeen ja Pylväsojaan laskeviin uomiin on suunniteltu laskeutusaltaita ja pohjapatoja, joilla pyritään vähentämään työnaikaisia haittoja, lisäksi on suunniteltu putousportaita. Kaivutyön aikana voi alapuolisella uoman osalla esiintyä veden tilapäistä samentumista. Mikäli tiestölle aiheutuu vahinkoa, on rakentaja velvollinen korjaamaan tien entisen veroiseksi, tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Hankkeen toimesta kaivutöitä joudutaan suorittamaan alueilla jotka eivät kuulu kuivatushyötyalueeseen. Näillä uoman osilla raivaus ja kaivutöistä sovitaan ojitusyhtiön ja maanomistajien kesken. Hyötyalueen ulkopuolisista töistä ja alueiden käytöstä ei ole esitetty laskennallisia korvauksia vaan hyödyn on arvioitu vastaavan haittoja. Ennen kaivutöiden aloittamista alueella esiintyvät vesijohdot, kaapelit, pyykit ja laskuaukot on merkittävä. Rikkoutuvat laskuaukot on korjattava. 20 Ojituskustannukset Kustannukset muodostuvat perattavien uomien raivauksista, kaivu-, levitys- ja tasaustöistä, rummuista, laskeutusaltaista, putousportaista, pohjapadoista, kalkituksesta ja luiskien nurmetuksesta. Yleiskustannuksiin on sisällytetty myös suunnitelmiin sisältymättömät uoman tukemiset. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat alv 0% sis alv 24%. Ympäristöinvestointien osuus kokonaiskustannuksista on alv 0%. Kustannukset sisältävät yleiskustannuksen. Ympäristöinvestointeihin kuuluvat putousportaat, laskeutusaltaat, pohjapadot, kalkitus ja luiskien kylvö. Hankkeen tarkempi kustannusarvio on liitteenä.

13 Yhteenveto kaivumassoista, metreistä ja kustannuksista K2 Uoma m 3 ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kust 1a b yht Kustannukset sis.ymp sis alv 24% Ympäristöinvestoinnit 7944 Ojametrit 1642 m K3 Uoma m 3 ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kust 2a b c yht Kustannukset sis.ymp ,6 sis alv 24% Ympäristöinvestoinnit Maanomistajan K34 osuus putkiojan kust Ojametrit 2331 m K4 Uoma m 3 ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kust 4a b c d e a b yht Kustannukset sis.ymp sis alv 24% Ympäristöinvestoinnit Ojametrit 5067 m K5 m 3 ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kust 5a b c d yht Kustannukset sis.ymp sis alv 24% Ympäristöinvestoinnit Ojametrit 2584 m Yhteensä Uomat yhteensä m Avo-uomaa m Putki-ojaa 288 m Kaivuumassat m3ktr Kustannukset sis. Ympäristö kustannukset alv. 0% alv. 24% K34 putki ja kaivokustannus ei sissälly edelliseen 8960 alv. 0% Ympäristöinvestoinnit alv. 0% alv. 24%

14 21 Hyödyn arvio, kustannusten osittelu ja kannattavuus Koska tässä hankkeessa osittelu tapahtuu hehtaariperusteisesti, tehdään hyödynarvio keskimääräisellä hyötyluvulla. Tässä hyötyarviossa on kullekin kuivatusalueelle arvioitu keskimääräinen hyötyluku, jolla on kerrottu hyötyalueen pinta-ala, jolloin on saatu muunnettu hehtaarimäärä. Hyötyluku vaihtelee välillä 0,1-0,4. Hyödynarviossa on käytetty keskimääräisenä hyötylukuna eri kuivatusalueilla 0,15-0,2. Kuivatushyöty on laskettu kaikille hyötyrajan sisäpuolella oleville peltoalueille. Metsäalueille hyödyn on arvioitu vastaavan haittoja. Kuivatuslisää laskettaessa on käytetty kaavaa: L = (W+E)+K-M+P Jossa L = kuivatuslisä cm W = määräävä kesävesi, arvioitu tutkimustietojen perusteella tai kuivissa uomissa uoman pohja + 10 cm E = etäisyyslisä (cm) = etäisyys uomasta(m) * sivukaltevuus (20cm/100m) K = kuivavara 140 cm M = maanpinnan korkeus P = maan pinnan kuluminen (10cm) Hyötyalue muodostuu 4 kuivatusalueesta. Kuivatusalue hyötyala mha kustannukset hyöty hyötyluku K , ,60 K ,50 K ,66 K , ,99 K2-K , ,65 Pellon hintana laskelmassa käytetty 8000 /ha. Koko hankkeesta saatava rahallinen hyöty saadaan, kun kerrotaan muunnetut hehtaarit alueen pellon hinnalla. Tällöin hankkeen kokonaishyödyksi saadaan Jakamalla veroton kokonaiskustannus kokonaishyödyllä saadaan koko hankkeen hyötyluvuksi 0,65. Hanketta voidaan pitää kokonaisuutena hyvin kannattavana ja tarkoituksenmukaisena. Osittelu tehdään jaon loppuvaiheessa maanmittauslaitoksen toimesta. 22 Osallistumisvelvollisuus Ojitussuunnitelman mukaan toteutettuna hanke tuottaa hyötyä kaikille kustannusosittelussa mainituille tiloille. Metsäosuuksilla katsotaan hyödyn vastaavan haittoja. Vesilain mukaan maanomistajat ovat velvollisia osallistumaan ojituksesta ja kunnossapidosta aiheutuviin kustannuksiin sen hyödyn mukaan, minkä ojittamien tuottaa kunkin maan tuottokyvyn lisäyksestä aiheutuvana arvon nousuna, riippumatta siitä onko maanomistaja liittynyt yhteisösopimukseen vai ei.

15 23 Uomien ja rakennelmien kunnossapito Ojitusyhteisön on huolehdittava siitä, että peratut uomat pidetään vahvistetun suunnitelman mukaisessa kunnossa. Tästä johtuvat kustannukset jaetaan kustannusosittelun mukaisesti. Ojitusyhteisön on pidettävä kunnossa myös alueelle suunnitellut laskeutusaltaat. Yksityis tilus ja viljelysteiden siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluvat tien käyttäjille. 24 Hankkeen toteuttaminen Rakennustyöt on mahdollisuuksien mukaan toteutettava uomien vedenkorkeuksien ollessa mahdollisimman alhaalla, jolloin vesistöhaitat ovat vähäisimmät. Suunnitelmasta pyydetään lausunto Ely-keskukselta ja Ratahallinnolta. Ennen töiden aloittamista tulee selvittää alueella olevat vesijohdot kaapelit ja merkattava ne tarvittaessa maastoon. Ennen työn aloittamista tehdään ilmoitus Ylivieskan ympäristösihteerille. Kalajoella Maveplan Oy Markus Niemelä Seppo Hihnala Salaojateknikko Insinööri Amk

16

17