Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti
|
|
- Lasse Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 R A I K N I K O H P y O L U S T M J A Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta N :o 3/64 Marraskuu VUOTIAAN NY MY NÄKYMIÄ Turun Rannikkotykistörykmentti saavutti 25 vuoden iän Rykmentin toiminta-alue on varsin laaja. Käsittäähän se sekä Saaristomeren että Selkämeren rannikot. Jo alueen suora leveys etelästä pohjoiseen on lähes 200 km. Puhumaltakaan sitten siitä, että lähdettäisiin kierrättelemään pitkin monituhatlukuista saaristoa, jonne voi helposti vaikka eksyä tai vaikkapa vain kulkemaan rykmentin koulutus- ja vartiolinnakkeiden kautta. Tästä johtuen saattavat olosuhteet rykmentin alueen eri osissa olla sangen erilaiset. On sattunut tapauksia, että kun Pohjois-Itämerellä, Utössä, tuuli käy etelästä, tuulee Kuuskajaskarissa pohjoisesta. Kun Turussa on kaunista ja aurinkoista, voi Utössä olla myrsky ja sade (syksyisin) tai säkkisakea sumu (varsinkin keväisin). Taikka, kun Raumalta Kuuskajaskariin ja takaisin ajetaan alkutalvesta jo jäitä pitkin autoilla, saattaa Utön suunnalla olla aivan avoin meri. Se, joka on palvellut TurRtR:ssä, muistaa Utön majakan kiertävien valokeilojen välähdykset saaren kallioilla pimeinä syysiltoina, muistoa nautofoonin (sumusireeni) joskus keskellä yötäkin ulos ulvahtavat varoitushuudot sakean sumun alkaessa kietoa saarta sisäänsä, muistaa lokkien kirkunan keväisillä kallioilla ja haahkaemon pöllähtämisen ylös pehmeästä untuvaisesta pesästään jalkojen juuresta. Hänen mielestään eivät myöskään mene laivamatkat Turun ja Utön välillä lomalle päästäessä tai siltä palatessa "Pansion" tai "Carpelanin" koneiden jyskyttäessä 6 7 tuntia yksitoikkoista, nukutta vaa tahtiaan tai myllertävän meren heitellessä alusta uhkaavanlaisesti Vidskärin selällä. Hän muistaa myös Kuuskajaskarin komeat kuuset, Kylmäpihlajan kylmät, mutta ystävälliset välähdykset suorittaessaan väsyttävää ja viluista, mutta tärkeätä vartiotehtäväänsä Jaskarin tori rissa, ja saareen saakka ulottuvan, sadetta ennustavan, rahaisan hajun Rauma-Repolan tehtailta tuulen käännyttyä itään. Kukaan ei varmaan unohdu Utön ja Kuuskajaskarin sotilaskoteja tarjoiltaneen ja televisioineen. Pientä pettymystä tuntien alokkaat ovat näihin saakka astuneet palvelukseen Turun Rannikkotykistörykmentin linnakkeille. Eihän saarten syrjäisestä, säille alttiista sijainnista huolimatta ole ollut tarjottavana edes nykyajan vaatimuksia vastaavia majoitusolosuhteita, m.uusta viihtyisyydestä puhumattakaan. Katkerina ovat muista j-osastoista komennukselta palaavat saapuneet saarilleen Utöhän ja Kuuskaj askariin. Ovathan he komennuksensa aikana joutuneet tekemään vertailuja muissa maavoimissa olevien nykyaikaisten kantahenkilökunnan asuntojen ja uusien kasarmien sekä toisaalta TurRtRm yli 20 vuotta vanhojen, vetoisten, kaikkia mukavuuksia vailla olevien parakkien välillä. Muutaman vuoden kuluttua ei alokkailla kuitenkaan enää ole pettymisen syytä. Rakennustyöt TurRtRm alueella ovat vauhdissa. Lienee sanomalehdistä huomattu, et-
2 Kapt V Hannuniemi TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTIN 25-VUOTISPÄIVÄNÄ Rannikon Puolustajain Killan edustajat Puolustusvoimain komentajan luona, vasemmalta Arvo Lyytinen, Eero Salovaara ja Martti Koski. RANNIKON PUOLUSTAJAIN LEVYKKEET LUOVUTETTU JV KENRAALI SIMELIUKSELLE JA PÄÄJOHTAJA WARIKSELLE Rannikon puolustajain Killan puheenjohtaja kojemme puolustajien keskuudessa vallinnut. Eero Salovaara luovutti Puolustusvoimain komentajalle, jv kenraali Sakari Simeliukser.e mentajalle, jv kenraali Sakari Simeliukselle Joukko-osastokiltojen neuvottelukunnan pu- Killan levykkeen tunnustukseksi kiltatoimintamme saamasta tuesta. Vastauspuvottelukunnan kokouksen yhteydessä. Pääjoh- luovutettiin killan levyke neuheessaan Puolustusvoimain komentaja toivotti taja Waris kiitti saamastaan huomion osoituksesta ja lähetti terveisensä kaikille rannikon menestystä Rannikon Puolustajain Killan työlle. Samalla hän sanoi asettavansa suuren arvon sille yhteishengelle, joka aina on puolustajille. rannik- tä puolustusministeriö aloitti vuoden 1961 lopulla uuden kasarmialueen rakentamisen TurRtR:iä varten Korppoon kunnan alueelle. Töitä on siitä alkaen tehty työttömyystöinä joka talvikausi. Tarkoitushan on saada sinne toimistorakennus, kasarmirakennus, sotilaskotirakennus, voimistelu- ja liikuntakasvatusrakennus sekä joukko kantahenkilökunnan asuinrakennuksia. Kaikki rakennukset varustetaan kaikin nykyajan mukavuuksin, kuten keskuslämmitys, vesijohto, likaviemäri, WC, vaatehuone ja kylpyhuone. Monta kantahenkilökunnan asuinrakennusta on jo pystyssä, ja työt jatkuvat hyvää vauhtia. Reposaareen valmistui syksyllä 1962 uusi hieno vartiorakennus vartiopäällikön asuntoineen, saunoineen ym. Nyt viimeksi olemme lehdistä lukeneet, että kasarmirakennustyöt myös Kuuskajaskarissa alkavat vielä tänä syksynä. Sinne rakennetaan uusi kolmikerroksinen kasarmirakennus keittiöineen, ruokasaleineen, voimistelusaleineen jne sekä kantahenkilökunnan asuinrakennuksia, kaikki "viimeistä huutoa". Rakennusmateriaalia on parin viime viikon aikana kuljetettu Kala-lautalla jatkuvasti, ja ensimmäiset rakennusmiehet saapuivat saareen marraskuun alussa. Samoin on uuden huoltoaseman saaminen Rauman puolelle suunnitteilla. Myös kulkuyhteydet ovat paranemassa. Pitäähän Merenkulkuhallituksen alainen "Utö"-nirainen uusi alus kolme kertaa viikossa yhteyttä Utöhän. TurRtR:n yhteysalus "Pansioon" taas on asetettu entistä paksummat levyt vesilinjaan, ja parhaillaan siihen asennetaan voimakkaampaa konetta Vaasassa. Määrärahoja on myönnetty rannikkotykistön yhteysaluksia varten, ja alustyyppikomitea Helsingissä pitää istuntojaan ja tekee mietintöjään sopivien yhxeysalustyyppien suunnittelemiseksi myös TurRtR:lle. Lisäksi on parhaillaan kaupanteko käynnissä "jäätymättömän" talvilaiturin saamiseksi rykmentille ns Latokarin alueelta Turussa. 25-vuotiaan tämän hetken näkymät ovat huomattavan valoisat. Ne rykmentissä palvelevat, joilla vielä on "paljon päiviä", samoin kuin rykmentin palvelukseen tulevat, voivat siis suhtautua suurin toivein tulevaisuuteen. Ev V Hassinen 10 Varhaisempi ja Ruotsin vallan aika Turun Rannikkotykistörykmentin perinnejoukko-osasto, Turun Lohko, perustettiin syyskuun 10 pnä tasan kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Kaksikymmentäviisi vuotta on historian saatossa sangen lyhyt aika. Varsinkin Turunmaan rannikon ja Saaristomeren saarien puolustusta ajatellen tuntuu vaikealta pysähtyä rykmentin varsinaiseen perustamispäivään, sillä onhan tämän rannikkoseudun puolustuksen historia ylivoimaisesti tätä vanhempi ulottuen jopa yhtä kauas kuin kirjoitettu historiammekin. Ensimmäinen järjestelmällinen vihollisen maihinnousutoimihan tapahtui juuri näillä samoilla rannikoilla ensimmäisen ristiretken merkeissä 1100-luvulla. Maihinnousun torjuntaan oli kuitenkin kiinnitetty jo sitä ennen huomiota. Tästä on todistuksena mm Liedon vanha linna, millä oli tyypiliaen rannikkovarustuksen luonne. Se sulki aikanaan Aurajoen reitin. Sen rakentamisaikaa ei ole pystytty selvittämään tarkalleen. Eräät tutkijat pitävät mahdollisena, että ensimmäiset varustukset rakennettiin jo 500-luvulla. Ristiretkien aikana oli rannikkoa ohittavien reittien varsille rakennettu muitakin varustuksia. Meritiet olivat silloin maanteitä ylivoimaisesti nopeampia, joten kauppaväylät olivat elintärkeitä. V:lta 1251 on tallella muuan reittiselostus. Kauppaväylä kulki Ahvenanmaalta nykyisen Pöglön ja Kökarin kautta Aspöön, Jurmoon, öröön ja sieltä edelleen Hangetheen, mikä oli Hangon silloinen nimi. Täältä reitti jatkui edelleen Viroon. Toinen reitti haarautui puolestaan Katanpäähän, Kalantiin ja Teijaan. Reittien varsilla oli lukuisia varustettuja yöpymispaikkoja. Ajat olivat rauhattomia, joten oli turvallisinta yöpyä varustetuissa tukikohdissa. Liedon Vanhanlinnan menetettyä merkityksensä, rakennettiin Koroisten linna Aurajoen suuhun. Sitä seurannut Turun linna oli Ruotsin vallan aikana tärkein varustus maamme länsirannikolla. Se rakennettiin aluksi sillanpääksi mantereelta tulevaa vaaraa vastaan, mutta muuttui sittemmin rannikkopuolustusvarustukseksi. Venäjän valtakunnan vahvistuminen ja varsinkin sen laivaston nopea kehittyminen pakotti Ruotsin vahvistamaan myös Lounais-Suomen rannikon ja saariston puolustusta. Erityisesti Korppoon salmen meritaistelu v 1743 ja Hankoniemen valtaus v 1788 kiirehtivät sitä. Venäjän vallan aika Venäjän vallan aikana Lounais-Suomen rannikko muuttui valtakunnan läntisimmäksi suojelualueeksi. Tykistöaseen rineästi kehittyessä muuttui myöskin rannikkovarustusten luonne. Niiden tehtäväksi muodostui tärkeimpien salmien ja väylien sulkeminen tykistöllä. Näistä linnoituksista mainittakoon vain Bornarsundin linnoitus, jota alettiin rakentaa v Se ei ollut vielä valmis, kun yhtynyt ranskalais-englantilainen laivasto-osasto valtasi sen ja hävitti varustukset. Tämän sodan eräänä seurauksena on vuodelta 1856 peräisin oleva kansainvälinen sopimus, mikä kieltää Ahvenanmaan linnoittamisen. Venäläisten vallattua Suomen menettivät jo silloin valmiina 'Olleet rannikkovarustukset osittain merkityksensä. Venäjän ja länsivaltojen suhteiden huononnuttua v 1830 aikoihin niihin alettiin kuitenkin jälleen kiinnittää huomiota. Tästä johtui myös aikaisemmin mainitun Bornarsundin linnoituksen rakentamishanke luvulla alettiin Pietarin puolustuksen painopistettä siirtää rohkein vedoin länteenpäin. Ensimmäisen maailmansodan alettua olivat linnoitustyöt käynnissä myöskin Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Utön linnake muodostui pian erääksi läntiseksi linnoitukseksi. Linnakkeen valmistuttua v 1915 :n alussa kiinnittivät saksalaiset siihen alusta pitäen suurta huomiota. Linnake toimi nimittäin myöskin venäläisten laivastovoimien tukikohtana. Saksalaiset tiesivät myös, että linnakkeella oli varsin vahva tykistö. Entinen luotsivanhin, Magnus Brunström-vainaja piti usean utöläisen tavoin tarkkaa päiväkirjaa. Hänen päiväkirjamerkinnöistään selviää, että saareen tuotiin huhtikuun lopussa 10 tykkiä ja parisataa miestä. Venäläisten sotaväylä johti ulos juuri Utön itäpuolitse, joten sillä oli tässäkin suhteessa suuri merkitys. Nykyisin 150-vuotias majakkatorni palveli taas puolestaan tehokkaana tähystysasemana ja eräänä hyvin järjestetyn merivalvontaketjun tärkeänä pisteenä. Saaressa oli lisäksi siihen aikaan melko harvinainen radioasema. Saksalaisten kiinnostus Utöseen kasvoi yhä, kun he erään tieclusteluretkensä tuloksena havaitsivat, että Utön lahdella oli myöskin venäläisten sukellusveneitten tukikohta. Äsken mainitun luotsivainajan muistiinpanojen mukaan Utön lahdella oli jo joulukuussa v 1914 kahdeksan venäläistä -sukellusvenettä. Saksalaiset tekivät ensimmäisen epäonnistuneen tiedusteluretkensä Utöseen tammikuussa Lumimyrsky pakotti laivasto-osaston palaamaan takaisin, samoin kävi seuraavallakin kerralla kolme päivää myöhemmin. Yritys uusittiin vasta elokuussa. Saksan Itämerenlaivasto, jota oli vahvennettu myös osilla Pohjanmeren laivastoa, määrättiin hyökkäämään Riianlahteen ja varmistamaan maihinnousu vihollisen selustaan. Sivutarkoituksena oli houkutella Venäjän laivasto Utön kautta merelle. Vara-amiraali Hipper seurasi I tiedusteluosastoa, mihin kuului 4 taisteluristeilijää ja 6 torpedovenettä. Osasto joutui ensin taistelukosketukseen venäläisten tiedustelumatkalla olleiden hävittäjien kanssa. Nämä vetäytyivät välittömästi Utön taakse, jolloin linnake avasi tulen. Saksalaisten tietojen mukaan tuli oli hyvin tarkkaa. Risteilijä Kolberg sai mm osuman etumaiseen savupiippuunsa. Saksalaiset siirsivät tällöin tulensa linnakkeeseen, mutta vetäytyivät pian pois uusimatta enää yritystään ensimmäisen maailmansodan aikana. Utön tappiot olivat yksi kaatunut ja kaksi haavoittunutta. Erikoisuutena mainittakoon, että silloinen linnakkeen päällikkö asui Turussa, eikä voinut osallistua tästä syystä taisteluun. Itsenäistymisestä talvisotaan perustettiin läntisimmän Suomenlahden ja Turun saariston rannikkopuolustuksen tehostamiseksi Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo. Vuodesta 1922 lähtien sen nimi oli 1. ErRtPsto, mihin kuuluivat Russarön, örön ja Lypertön patterit. Utö joutui syrjittyyn asemaan. Sitä ei kuitenkaan suoranaisesti hylätty, vaan se toimi muutaman kerran vuodessa harjoituspaikkana. Patteriston komentajana oli sen perustamisvaiheessa majuri O Nylund. Evl J Chr Olin toimi sittemmin patteriston pitkäaikaisena komentajana. Turun Lohko Sodan ukkospilvien ilmestyessä Suomen taivaalle v 1939 jouduttiin Lounais-Suomen rannikkopuolustus järjestämään uudelleen. Siitä syystä perustettiin Turun Lohko turvallisuuden ja puolueettomuusvartioinnin tehostamiseksi. Lohkon ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin evl L W Hannelius, joka kuitenkin siirtyi jo Ahvenanmaan Lohkon komentajaksi luovuttaen tehtävänsä majuri N Heirolle. Naapureina olivat vasemmalla Hangon Lohko, mikä käsitti rauhanaikaisen 1. ErRtFston alueen, oikealla taas uusi Satakunnan Lohko käsittäen Rauman Porin alueen. Vasen raja oli Vänössä (ml), oikea Lyökissä (ml). Edessä oli uusi Ahvenanmaan Lohko, Lohkon alueella alkoi kuumeinen työ. Linnakkeiden hoitohan oli lyöty laimin käytännöllisesti katsoen koko itsenäisyytemme aikana. Syynä oli tietysti vanha tuttu "määrärahojen" puute. Utön linnakkeen toimintavalmiiksi saattamiseen kiinnitettiin erityisen suurta huomiota. Olihan siellä avomereltä sisään johtavan väylän uloin patteri. Sotatoimet alkoivat marraskuun viimeisenä päivänä, jolloin linnakkeiden taisteluvalmius oli olosuhteisiin katsoen suhteellisen tyydyttävä, vaikka paljon olikin vielä toivomisen varaa. Pattereitahan jouduttiin perustamaan osittain täysin "kylmiin' saariin. Hangon Lohkolla olevan Russarön ensimmäinen kosketus viholliseen heti sodan alussa kiirehti toimenpiteitä. Niinpä miiijalaiva Louhi laski miinoituksen Utön meriväylän suulle. Meikein kaikki linnakkeet olivat ilmoittaneet jo pitemmän aikaa vihollisen lentotoiminnasta ja uloimmat 3
3 linnakkeet olivat havainneet merellä outoja valoilmiöitä, jotka olivat ilmeisesti lähtöisin valonheittimistä. Lohkon esikunta ilmoitti Utöseen tiedustelun saaneen selville, että siellä on odotettavissa samana päivänä puolenpäivän jälkeen lentopommitus. Linnake määrättiin klo hälytysvalmiuteen. Klo havaittiin vihollisen pommittavan n 17 km:n päässä olevaa Bänkeniä. Sama toistui seuraavanakin päivänä. Sodan alusta lähtien oli pantu merkille, että vihollinen valitsi usein kohteensa sattumanvaraisesti miehittämättömiin saariin. Suoranaista pommien mereen pudottamistakin oli havaittu vihollisella oli kuitenkin tarkempi osoite. Utön mv.asema ilmoitti klo havainneensa 2 savua kaakkoisella taivaanrannalla. Ne todettiin Grosnyi-luokan hävittäjiksi, jotka porhalsivat tykistöönsä luottaen kohti Utötä. Niiden aseistukseen kuului 4 kpl 130 mm tykkiä, 2 kpl 76 mm ja 4 kpl 37 mm ittykkiä. Lisäksi hävittäjä pystyy ottamaan 100 miinaa. Patteri saatiin ampumavalmiiksi, kun hävittäjiin oli matkaa 19 km. Samanaikaisesti kuultiin lentokoneiden surinaa. Tuli oli aikomus avata 10 km:n päähän, joten patteriyhteydet kytkettiin toistaiseksi ilma-ammuntaa varten. Klo tuli lentovene näkyviin, mutta kääntyi pois saatuaan lähelleen raskaan laukauksen. Hävittäjät lähestyivät tällä välillä rintamamuodostelmassa Lillharun takaa. Ne katosivat välillä lumikuuroon, ja tulivat jälleen näkyviin. Kun etäisyys hävittäjiin oli 14 km, käski Ikeen päällikkö, kapt P Cederberg kytkeä yhteydet meriammuntaa varten. Hävittäjät kääntyivät 11,4 km:n päässä länteen ja putket suuntautuivat linnaketta kohti. Samaan aikaan kaksi lentovenettä sukelsi pilvistä, pudotti 3 4 kevyttä pommia ja pyyhkäisi pientä Utön kalliosaarta konekivääritulellaan saamatta kuitenkaan aikaan mitään pahempaa. Ne katosivat välittömästi tämän jälkeen, eivätkä enää näyttäytyneet. Lke ampui heti tämän jälkeen ensimmäiset laukauksensa kohti hävittäjiä saaden välittömästi vastauksen. Hävittäjien ensimmäiset iskemät putosivat mereen noin 75 m Kaasniemestä länteen. Linnake oli ampunut noin 30 kranaattia, kun havaittiin iskemiä hävittäjien takana sekä osuma toisen hävittäjän peräpuolella. Osumakohdasta alkoi näkyä tummaa savua. Hävittäjät kääntyivät heti tämän jälkeen kaakkoon. Toimintakykyinen hävittäjä veti vaurioituneen suojaksi savuverhon kadoten itsekin sen turvaan. Noin 10 min tämän jälkeen hävittäjien savuverhon yläpuolelle nousi musta, kolmihaarainen savupatsas. Välittömästi tämän jälkeen kuului hävittäjien suunnasta voimakasta jylinää. Kun savuverho häipyi, nähtiin ainoastaan toinen hävittäjä, joka hävisi nopeasti näköpiirin taakse. Osuman saaneen hävittäjän miinalasti oli ilmeisesti räjähtänyt upottaen laivan lopullisesti. Välirauha Linnakkeiden taistelu valmiuden kohottamista jatkettiin välirauhan aikana. Muuttuneet olosuhteet vaativat jälleen joukko-osaston organisaation tarkistamista. Turun Lohko lopetettiin ja sen seuraajaksi tuli Rannikkotykistörykmentti 5. Komentajaksi määrättiin evl Kainulainen. RT 5:n kokoonpano pysyi samana kuin Turun Lohkonkin, paitsi että siihen liitettiin entinen Satakunnan Lohko. Rykmentti sai siten kaksi uutta tärkeätä linnaketta, Kuuskajaskarin ja Reposaaren linnakkeet. Näistä oli Kuuskajaskari uusi, vasta välirauhan aikana valmistunut. Reposaaren linnakkeella oli jo enemmän perinteitä, jotka olivat laadultaan varsin erikoisia. Linnake perustettiin jo v 1935 rannikkotykistösuojeluskunnan koulutuslinnakkeeksi. Sitä perustettaessa vallitsi tavanomainen määrärahojen puute. Maanpuolustuksen lämmin ystävä, kauppaneuvos Werner Hacklin päätti kuitenkin, ettei valtion köyhyys saa estää maanpuolustuskoulutusta ja tilasi patterin tykit omaan laskuunsa. Lienee oloissamme ainutlaatuista, että yksityinen henkilö tilaa tykkitehtaalta kokonaisen rt-patterin. Hän lahoitti tykit Reposaaren rtsuojelus kunnalle, joka luovutti ne myöhemmin puolustuslaitokselle. RT nimi muuttui ja ennätti olla saakka sama, mikä se on nykyisinkin, siis Turun Rannikkotykistörykmentti (lyhennys TRT). Sodan pilvien alkaessa jälleen leijailla Suomen taivaalla siirryttiin alueella jälleen uuteen kokoonpanoon. TRTrstä muodostettiin kaksi erillistä joukko-osastoa, 5. RPr ja 7.RPr. 5.RPr:n komentajaksi määrättiin entinen RT 5:n kom, evl T Kainulainen. I Lston komentajana toimi silloinen kapteeni Veikko Hassinen, komentopaikkansa Raumalla ja II Lston komentajana maj v. Behr, komentopaikkansa Korppoossa. 7.RPr:n komentajana toimi evl J Olin, esikuntansa Turussa. Prikaatiin kuului muodostamisvaiheessa viestikomppania, pioneerikomppania, kaksi erillistä kenttäpatteria, prikaatin itosasto, RsItPtri, kaksi kv.it. joukkuetta.in. seitsemän torjuntakomppaniaa. Torjuntakomppaniat sijoitettiin vastaista toimintaa varten osittain aikaisemmille linnakkeille, osittain mantereelle. Sota oli alkanut Lounais-Suomen rannikolla. Jatkosodan puhjettua 7.RPr sai välittömästi käskyn siirtyä Ahvenanmaan saaristoon. Torjuntakomppaniathan olivat olleet valmiina mm Alskärissä, Jungfruskärissä ja Berghamissa. Prikaatin esikunta siirtyi Maarianhaminaan, missä se toimi sodan loppuun saakka. 5.RPr siirrettiin pääosin Itä-Karjalaan muodostaen ÄänRPr:n rungon. Turun saariston rannikkopuolustus siirtyi tämän jälken pääasiassa 7.RPr:n vastuulle. 5.RPr:n entisestä komentajasta, ev T Kainulaisesta tuli tällöin 7.RPr:n komentaja. Hänet siirrettiin kuitenkin pian vastuunalaisiin tehtäviin Merivoimien Esikuntaan. Ev Niilo Heiro otti prikaatin komentajan tehtävät vastaan toimien tehtävissään koko sodan ajan. _ 5.RPr:n siirryttyä Ääniselle, koki jäljelle jäänyt 7.RPr jälleen nimenmuutoksen. Se muutettiin Saaristomeren Rannikkoprikaatiksi. Saar.RPr:n alueella ei tapahtunut mainittavia sotatoimia tavanomaisia ilmapommituksia lukuunottamatta. Prikaati oli kuitenkin sulkenut tehokkaasti Saaristomeren ja Ahvenanmaan kapeikot estäen vihollisen pääsyn Pohjanlahdelle ja Lounais-Suomen rannikolle. Se oli pitänyt sotatoimet loitolla pelkällä olemassaolollaan todistaen, että voimakas puolustus panee vihollisen harkitsemaan, kannattaako ottaa riski. Siirtyminen rauhan kannalle Suomen oli luovuttava rauhanehtojen mukaisesti Ahvenanmaasta, missä vuoden 1856 kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta astui jälleen voimaan. Saar.RPr sai rauhanajan nimekseen jälleen entisen Turun Rannikkotykistörykmentin. Komentajaksi määrättiin kenrm E I Järvinen. Samalla, kun rykmentti luopui Ahvenanmaan alueesta, sille annettiin vahvennukseksi Hangon Rannikkotykistörykmentti ja Pohjanlahden Rannikkovartioston alue. Rykmentin esikunta oli Turussa Parakkikylässä. I Lsto oli Korppoossa, komentajana ev. Heiro ja II Lsto Hangossa oli komentajana ev N Kesämaa rykmentin II Lsto erotettiin erilliseksi joukko-osastoksi, joka sai nimekseen 2.ErRtPsto. Uuden I Pston esikunnan sijoituspaikaksi tuli Korppoo ja Pston esikunta sijoitettiin Uuteenkaupunkiin, mihin perustettiin uusi yksikkö, MtRtPtri. Rykmentin nimi muutettiin samaan aikaan Rannikkotykistörykmentti 2:ksi. Jatkuva kehittyminen on kuitenkin rannikkotykistölle kuten muillekin aselajeille luonteenomaista. MtRtPtri liitettiin Suomenlinnassa sijainneeseen Vaasan Rannikkopatteristoon, mistä tuli moottoroitu rt-joukko-osastomme rykmentti sai kolmannen kerran nimen Turun Rannikkotykistörykmentti, mikä kuvaa sen tehtävää Turun rannikon ja saariston turvaajana. Kenrm E I Järvinen ei ennättänyt olla rykmentin komentajana kauan, sillä hänet nimitettiin Merivoimien komentajaksi. Ev Taavi Kainulainen määrättiin hänen jälkeensä jo toisen kerran rykmentin komentajaksi. Hänen erottuaan vakinaisesta palveluksesta säädetyn eroamisiän perusteella, toimi ev M J Miettinen rykmentin komentajana välisen ajan. Hänet määrättiin kenraalimajuriksi ylennettynä Meripuolustuksen tarkastajaksi ja hänen seuraajakseen tuli ev Väinö Karvinen, joka toimi komentajana välisen ajan lähtien on Turun Rannikkotykistörykmentin komentajana toiminut eversti Veikko Hassinen. TurRtR:n vastuualue on laaja. Jopa niin laaja, että Utössä saatetaan elää avoveden keskellä samaan aikaan, kun Kuuskajaskarista kuljetaan mantereelle jäätä myöten autolla ja hevospeleillä. Olosuhteet ovat siis vaativia. Jääkelin aikana ei voi unohtaa avovettä, eikä avoveden aikana jäätä. Rannikkotykistön luonteeseen kuuluukin, että heleinä kesäpäivinäkin on ajateltava syysmyrskyjä. Rannikkolinnake ei ole koskaan valmis. Pelkkä tekniikan kehittyminenkin vaatii vanhentuneen hylkäämistä ja uuden rakentamista. Linnakkeen rakentaminen on kuitenkin sitä työtä, joka turvaa rannikkomme vapauden ja koskemattomuuden. Helsingin Reservialiupseerit ry:n rannikkopuolustusosaston kuulumisia Vaasan lentomatkasta Matkalaiset Sunnuntaina kokoontuivat rannikkopuolustusosaston järjestämälle Vaasan lentomatkalle lähtijät Aeron lentotoimistoon. Säiden haltijat eivät olleet meille suopeita, mutta erittäin hilpeä mieliala vallitsi matkalle lähtijöissä. Kello 9.10 lähti bussi Seutulan lentoasemalle, jossa nousimme DC 3-tyyppiseen lentokoneeseen. ja täydellisessä sumussa alkoi lentomatkamme kohti Vaasaa. Koneen päällikkönä toimi lentokapteeni Laitinen ja lentoperämiehenä oli Koskela, sekä viihtyisyydestämme huolehti viehättävä lentoemäntä Haimi. Koneen noustua ilmaan toivotti meidät tervetulleeksi matkalle rannikkopuolustusosaston puheenjohtaja Y Heinonen. Päivän ohjelmasta teki selkoa matkan johtaja Y Eloranta. Vaasan kentälle olivat saapuneet meitä vastaan VaaRPstosta yliv A Husgafvel ja vääpeli P Tuomikoski, jotka toivottivat meidät sydämellisesti tervetulleiksi. Vastaanottajiemme opastuksella siirryimme kaupungissa suoraan varuskunnan ruokasaliin. Täällä kohtasi meitä yllätys, sillä saimme tietää, että helmikuun ikäluokan tykkimiehet viettivät kotiutumisjuhlaansa. Tasan klo 12 musltn L Tuulen johtama Vaasan varuskuntasoittokunta esitti alkusoi- ajokkeineen. ton. Vaasan RPston komentaja ev V Vuorela toivotti meidät tervetulleiksi ja sanoi olevansa erittäin iloinen vierailumme johdosta sekä siitä, että meillä on jatkuvasti mielenkiintoa puolustuslaitosta kohtaan. Hän puhui myös kotiutuville tykkimiehille mainiten, että kahdeksan kuukautta sitten palvelukseen astuneiden miesten käytöksessä huomaa selvän eron. Palveluksensa päättäneille hän antoi isällisiä neuvoja ja myös parhaat kiitoksensa hyvin suoritetusta palveluksesta, sekä toivotti onnea ja menestystä elämän taipaleelle. Rannikkopuolustusosaston puheenjohtaja ja Rannikon Puolustajain Killan johtokunnan jäsen Y Heinonen esitti kotiutuville Killan tervehdyksen sekä teki selkoa sen toiminnasta ja periaatteista sekä kehoitti kotiutuvia liittymään sen jäseniksi. Ansiokkaasta varusmiespalveluksesta hän luovutti Killan plaketin korpr S Ekholmille ja korpr E Aallolle. Sotilaspastori O Lönnrot mainitsi puheessaan, että vietämme kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, joka on kiitollisuuden sävyttämä, mutta ihminen on luonnostaan tyytymätön. On sellaisiakin, jotka ovat tyytymättömiä joutuessaan suoritta- 10 4
4 maan varusmiespalvelustaan. Tätä pitäisi kuitenkin pitää miehisen miehen oikeutena. Nautimme yhdessä kotiutuvien kanssa erittäin maukkaan lounaan, jonka aikana varuskuntasoittokunta esitti musiikkiohjelmaa ja tilaisuus päättyi Napuen marssiin, joka on patteriston kunniamarssi. Ruokailun jälkeen saimme tilaisuuden tutustua vääpeli O Raiaheimon johdolla patteriston majoitustiloihin, jotka olivat erittäin tilavia ja ajanmukaisia. Vuoteetkin olivat vain yksikerroksisia. Vääpeli P Tuomikoski esitteli meille kalustoa sekä kasarmialueita. Kierroksemme päättyi aliupseerikerho"le, jossa meidät toivotti tervetulleeksi kerhon puheenjohtaja sotmest Kälviäinen. Kerholla olomme muodostui tällä kerralla lyhyeksi, sillä kerhon puheenjohtaja kehoitti meitä siirtymään kerhon edessä odottaviin autoihin. Sotmest Kälviäisen johdolla aloitimme erittäin mielenkiintoisen tutustumiskierroksen kaupungille, jossa saimme nähdä uutta ja vanhaa Vaasaa. Mielenkiintomme kohteeksi joutuivat vanhan keskiaikaisen kivikirkon rauniot Mustasaarella. Kierroksemme päättyi aliupseerikerholle. Kerholle oli saapunut ev Vuorela, jolle rp-os:n puheenjohtaja Y Heinonen esitti parhaat kiitokset siitä vaivannäöstä, jota patteriston henkilökunta on saanut meidän vierailumme johdosta mainiten, että olemme järjestäneet työtä vielä meidän vierailumme jälkeenkin, silä hän ojensi matkanjohtaja Y Elorannan kanssa "Rannikkotykistön haarikan" sotmest Kälviäiselle patteriston henkilökunnan ampumakilpailujen kiertopalkinnoksi. "Haarikan" luovuttajan toivomuksena oli, että palkinto saisi lopulisen sijaintinsa aliupseereiden palkintokaapissa. Ev Vuorela kiitti arvokkaasta 'ahjoituksesta ja totesi, että aliupseereiden keskuudessa harrastetaan enemmän ampumaurheilua kuin upseereiden, joten varmaan lahjoittajien toivomus toteutuukin. Matkanjohtaja Y Eloranta esitti 10 sotmest Kälviäiselle ja kerhon johdolle kiitokset siitä, että olimme saaneet tilaisuuden vierailla kerholla ja ojensi Helsinki-viirin muistoksi kerholla vierailustamme. Sotmest Kälviäinen kiitti lahjasta ja sanoi olevansa erittäin iloinen siitä, että kerho on saanut vastaanottaa näin kaukaisia vieraita ja että viiri sijoitetaan kunniapaikalle. Matkallemme osallistui kaksi, kantahenkilökuntaan kuuluvaa aseveljeä. Ylik E Ekholm ojensi Santahaminan au-kerhon puolesta ilmapuntarin sotmest Kälviäise le muistolahjana naapurisaarelta siirtyneille aseveljille. Kerhon puheenjohtaja kiitti lahjasta. Meitä odotti maukas päivällinen, jonka nautittuamme jatkui vapaa seurustelu tanssin merkeissä. Saimme tehdä tuttavuutta myös paikallisten veljesjärjestojen kanssa. Läsnä olivat mm Vaasan reservialiupseeripiirin, sekä suomen- ja ruotsinkielisten osastojen puheenjohtajat ja naisosaston puheenjohtaja, ilta kului niin nopeasti, että emme havainneet laisinkaan, ennenkuin matkanjohtaja Y Eloranta ilmoitti, että lähdön hetki on koittanut. Ennen lähtöämme esittivät Y Heinonen ja Y Eloranta kiitokset kerhon jäsenille onnistuneesta päivästä. Hieman haikein mienn nousimme autoon. Yliv Husgafvelin saattamana alkoi matka kohti Vaasan lentokenttää, juentokentällä lausuimme parhaat kiitoksemme saattajallemme. Tuotapikaa alkoi paluumatka Kohti Helsinkiä. Paluumatkalla saimme ihailla Kaupunkien ja kauppaloiden valaistuja katuja, jotka olivat hyvin hauskan näköisiä ylhäältä katsottuna. Seutulaan saavuimme klo ja hajaannuimme tyytyväisin mielin KUKin omalle tahollemme. ivle allekirjoittaneet ensikertaa lentomatkalla mukana olleet lausummekin Y Elorannalle mitä vilpittömimmät kiitoksemme hauskasta ja antoisasta matkasta. Tähän kiitokseemme varmaan yhtyvät kaikki matkalla mukana olleet. Pe Vu Ka Su ja 12 ensi lennolla. RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN HELSINGIN PIKKUJOULUJUHLA OSASTON vietetään Suomenlinnan upseerikerholla Lähtö lautalla Eteläsatamasta. Osasto toivottaa kaikki jäsenet, heidän omaisensa ja ystävänsä tervetulleeksi viettämään hauskaa iltaa jouluruoan, iloisen ohjelman ja yhteisen kanssakäymisen merkeissä. Koska kerhon tilat ovat verraten rajoitetut, pyydetään ilmoittautumiset suorittamaan tuota-pikaa sihteerille, os. M. Koski, Kapteeninkatu 1 E 48, puh , jolta saa myös lähemmät tiedot kustannuksista ym. Jouluterveisin RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILTA Helsingin osasto RANNIKON PUOLUSTAJIEN PÄIVÄ KOTKASSA Rannikon puolusta jäin päivää vietettiin Kotkassa Jo aamuvarhaisella olivat lukuisat kiltasisaret ja -veljet suunnanneet matkansa kohti Kotkaa. Kokoontumishetkellä klo oli Kalarannassa yli puolitoistasataa jäsentä valmiina purjehdusmatkaa varten. Retki suuntautui Rankin saarelle, jossa Kotkan Rannikkopatteriston komentaja, evl Paavo Jokisalo toivotti vieraat tervetulleeksi. Samalla hän teki lyhyesti selkoa patteriston nykyisestä toiminnasta, mikä monille vanhoille rankkilaisillekin oli uutta. Erityisenä uutuutena esittelivät varusmiehet tämän jälkeen pintauintipukuja, joita voidaan käyttää saaristossa toimittaessa. Tämän jälkeen saatiin tutustua saareen ja sen uuteen kasarmiin. Miesten majoitustilat herättivät ansaittua huomiota siisteytensä ja valoisuutensa ansiosta. Tutustumisen aikana tuli kuitenkin todettua, että vanhat kivääriotteet sujuvat yhtä luontevasti kuin ennenkin uusissakin tiloissa. Kävelyretken jälkeen nautittiin ruokasalissa yhteinen sotilasateria hernekeittoa ja pannukakkua. Mukana olleet perheenäidit joutuivat tunnustamaan, että tämän ruokalistan veroista ei vielä ole muualla kuin puolustusvoimissa pystytty toteuttamaan. Päiväkahvit nautittiin sotilaskodissa Kyminlinnan rouvien toimiessa emäntinä. Päiväjuhla alkoi klo kasarmin voimistelusalissa. Aluksi Haminan varuskunnan soittokunta esitti torvisoittoa. Sen jälkeen Kymenlaakson killan puheenjohtaja Yrjö Rikkonen lausui tervehdyssanat ja toi julki ilonsa erityisesti siitä, että naapurikillat olivat yllättävän mies- ja naislukuisesti saapuneet Kymenlaaksoon, pelkästään helsinkiläisiä oli kaksi linja-autollista ja turkulaisiakin useita. Sama 1 - la hän kiitti myös Kymenlaakson omia jäseniä kiltatoiminnassa osoitetusta aktiivisuudesta. r Juhlaesitelmän Somerin taistelusta piti Rankin linnakkeen päällikkö, luutnantti Huhtanen. Paikallisesti sopivaa aihetta selvitti esitelmöitsijä hyvin mielenkiintoisesti. Rannikkotaistelujen sitkeys ja eri puolustushaarojen saumaton yhteistoiminta saivat myös ansaitsemansa huomion. Juhlan taiteelliseen ohjelmaan kuuluivat Reino Linnasen lausunta Döbeln Juuttaalla ja Leo Pentin esittämät kevyemmät numerot, joissa pyrittiin ratkomaan inhimillisiä ongelmia. Vapaan sanan aikana luovutti Killan puheenjohtaja Eero Salovaara Killan ansiolevykkeen N:o 1 Killan toiminnan johtajalle, eversti Arvo Lyytiselle tunnustukseksi Killan hyväksi suoritetusta arvokkaasta ja merkityksellisestä työstä. Puheenvuoroja käyttivät myös Helsingin Killan puheenjohtaja Norman Simonen ja Kymenlaakson Killan jäsen Toivo Niemi. He koskettelivat erityisesti kiltatoiminnan aatteellista pohjaa ja maanpuolustushengen ja tahdon ylläpitämistä rannikon puolustajain parissa. Juhlan päätteeksi kajauttivat soittajat reippaan marssin. Paluumatka saatiin suorittaa myrskyn kourissa, sillä juhlan aikana noussut tuuli koetteli ankarasti aluksia. Retkeläisten reipasta mieltä ei sää näyttänyt kuitenkaan haittaavan. Päivän päätteeksi kokoonnuttiin Kotkan sankaripatsaan äärellä. Killan puheenjohtaja ja toiminnan johtaja laskivat sinivalkoisen kukkalaitteen. Osa juhlavieraista jatkoi iltaa Kyminlinnan kerholla yhteisten muistojen parissa, kiireisimmät suuntasivat matkansa suoraan kotiin, mutta kaikki olivat sitä mieltä, että rannikon puolustajain päiville kokoonnutaan ensi vuonnakin yhtä lukuisasti. RANNIKON PUOLUSTAJAIN PAIKALLISTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT KILTOJEN Killan työvaliokunta on kokouksessaan päättänyt, että Killan jäseniksi liittyviltä varusmiehiltä ei heidän liittymisvuotenaan kanneta jäsenmaksua, vaan jäsenmaksuvelvollisuus alkaa vasta sen jälkeen, kun mies on "kotiutunut" siviiliin. V. J ^ 7
5 VAASA Tämän lehden viime numerossa oli kapteeni A Tukiaisen kirjoitus ylläolevasta aiheesta. Kirjoituksessa mm luetellaan joukko-osastoja, joiden kotikaupunkina on ollut Vaasa. Ihmettelin, kun luettelossa ei sanallakaan mainittu siellä toimineista rannikkotykistön joukoista. Talvisodan aikaisista oloista varuskuntakaupunki Vaasassa en tiedä muuta kuin sen, että kaupunkia oli melko lujasti pommitettu. Allekirjoittanut määrättiin Pohjanlahden Meripuolustuksen päälliköksi. Joukkoosaston rintama oli tavattoman laaja. Eteläinen raja oli Siipyyssä (lähellä Kristiinaa) ja pohjoisraja liittyi valtakunnan rajaan Torniossa. Joukko-osastoon kuului mm Pohjanlahden Merivartiosto. Sen vartioasemat ja -veneet loivat suhteellisen mukavan valvontaverkon vakiintuneine yhteyksineen Vaasaan. Joukko-osaston käytössä oli kaksi kerrosta Kirkkokentän laidassa sijaitsevassa tiilestä tehdyssä kasarmirakennuksessa. Sinne siirtyi myös esikunta eräästä oppikoulusta. Joukko-osaston nimi muutettiin ja allekirjoittanut määrättiin vastaavasti Vaasan Rannikkolinnakkeiston komentajaksi. Vaasaan johtavan laivaväylän suojaksi oli Sommaröhön sijoitettu 6" jumbopatteri. Saarella oli myös parakkirakennuksia sekä miehistöä että esimiehiä varten. Lisäksi suoritettiin linnoitustöitä kovalla kiireellä Merenkurkussa sijaitsevalla Norrskärin majakkasaarella. Kolmea 6" Canet- ^ VARUSKUNTAKAUPUNKINA tykkiä varten tehtiin betoniset, viimeistä huutoa olevat tuliasemat. Pari tykkiä oli jo paikoillaan, kun jatkosota syttyi juhannuksena Jälleen muuttui joukko-osaston nimi. 6. Rannikprikaati aloitti toimintansa johdollani. Patteristoja oli kolme ja niiden esikunnat olivat Kaskisissa, Sommarössä ja Oulussa. Tykkiaseistukseksi saatiin joitakin vanhanaikaisia kenttätykkipattereita. Pitkää aikaa ei meille kuitenkaan suotu jatkaa rakentamista. Pian tuli käsky ryhtyä purkamaan jo valmiiksi saatua. Norrskärin tykit käskettiin tuoda maihin ja lähettää ne edelleen Kannakselle. Allekirjoittanut sai käskyn ilmoit. tautua Merivoimien Esikunnassa kenraali Valveelle. Sitä ennen olin jo valinnut esikunnan uutta joukko-osastoa varten. Esikunta tulisi siirtymään perässäni Kannakselle. Allekirjoittanut määrättiin Erillisen Rannikkolinnakkeiston komentajaksi toimialueenaan rannikko Seivästö Puumala Ino. Suurin osa henkilöstöstä joutui nyt siirtymään Vaasasta Kannakselle. Kuten edelläolevasta ilmenee, on rannikkotykistöä ollut jo aikaisemminkin Vaasassa. Silloin kylläkin oli paikkakunnan pääjoukkona kenttätykistöpatteristo. Muodostukoon tulevaisuus mieluisaksi ja mainehikkaaksi Vaasan Rannikkopatteristolle sen nyt siirryttyä nimikkokaupunkiinsa. N Simonen RANNIKKO»TYKISTÖN UP5EERI- Y H D I S T Y S ry:n VUOSIKOKOUS PIDET AAN KYI MINLINNASSA Lähtö klo Turusta ja Hangosta, klo Helsingistä Eteläsatamasta. Saapuminen Kyminlinnaan klo OHJELMA: Sotilaslounas klo klo Sotilaskotiyhdistyksen tarjoa- klo vuosikokous, jossa mm ylil mat kahvit T. Sarion esitelmä rannikkotykistön - klo vaalikokous ohjusaseesta. klo toveripäivälliset upseeriker- vapaa sana ja tervehdykset holla klo paluukuljetukset VAASAN RANNIKKO- PATTE Rl STO VaaRPsto on vihdoinkin siirtynyt Vaasaan. Tämä tapahtui elokuun aikana, pääosa päivinä ja raskas kalusto päivinä. Kuinka sitten patteristo on sopeutunut uusiin oloihin? Tähän voitaneen vastata erään isäntämiehen tapaan, joka paikkakunnalle puhujamatkalle saapuneen politiikon tiedusteluun, miten pitäjässä suhtaudutaan puolueen politiikkaan vastasi, että "täytyyhän sitä suhtautua ja onhan tässä suhtauduttu". Niin, että "täytyyhän sitä sopeutua ja onhan tässä sopeuduttu". Heti alkuunsa on mainittava, että vaasalaiset ovat ottaneet nimikkopatteristonsa vastaan sekä komeasti että sydämellisesti. Patteriston järjestämässä tuloparaatissa , jonka otti vastaan 1. Divisioonan komentaja kenraaliluutnantti T Kopra, oli kutsuvieraina läänin, kaupungin ja kirkon paikallinen johto. Paraatin yhteydessä puhuivat divisioonan komentaja, Vaasan läänin maaherra KGR Ahlbäck ja patteriston komentaja eversti V Vuorela. Ohimarssissa oli kalustona 12 raskasta haupitsia raskaine telaketjuvetäjineen.. Paraatia seuranneessa kahvitilaisuudessa luovutti Vaasan kaupunginjohtaja, rt kapteeni L Järventaka patteristolle Vaasan kaupungin vaakunan sekä 4 vapaussodassa 1918 venäläisiltä vallattua kenttätykkiä patteriston hallintaan. Hovioikeuden presidentti E C o r e 11 luovutti Vaasanseudun Osuuskassan lahjana komean valakirjan. Tilaisuudessa puhuivat lisäksi Lapuan piispa E Lehtinen, PohmSkn komentaja eversti E Nuolimaa sekä reserviupseerien ja sotilaskotiyhdistyksen edustajat. Illalla kaupunki tarjosi VaaRPston upseereille illallisen, aliupseereille olut- ja makkaraillan sekä seuraavana iltana miehistölle kahvit. Mielenkiinto Vaasassa uutta joukko-osastoa ja aselajia kohtaan on ollut suuri. VaaRPsto on ollut hyvin usein sanomalehtien palstoilla ja vaasalaisten suhtautuminen patteristoon on joka suhteessa ollut myönteistä. Patteriston kalustoa ja toimintaa on esitelty PohmSl:n ja PohlMVston kantahenkilökunnalle sekä suomalaiselle ja ruotsinkieliselle reserviupseerikerholle. 11. päivä lokakuuta oli aliupseerikerhomme vieraana lentokoneellinen Helsingin Reservialiupseerikerhon Rannikkopuolustusosaston jäseniä, 32 henkeä, jotka osallistuivat myöskin varusmiesten vapauttamistilaisuuteen luovuttaen Rannikon Puolusta jäin Killan plaketit parhaille varusmiehille sekä lahjoittivat patteristolle haarikan kilpailtavaksi upseerien aliupseerien kesken 300 m kivääriammunnassa. Kiitoksemme lahjoituksesta. Rovajärven tykistöleiri jäi patteristolta Vaasaan muuton takia pois, mutta osallistuimme TurRtR:n järjestämään meriammuntatykistöleiriin Raumalla Rihtniemessä syyskuun lopussa. Leiri oli muuten onnistunut ja miellyttävä, mutta myrsky esti ammuntojen suunnitelmallisen suorituksen. Myrskyn hieman hellitettyä pääsi patteristo viimeisen ammuntapäivän iltapäivällä suorittamaan 3-päiväisiksi suunnitellut ammuntansa. Automarssia leirille ja takaisin kertyi yli 500 km. Verrattuna Suomenlinnaan ovat olosuhteet Vaasassa kasarmialueen kaupunkisijoituksesta huolimatta monessa suhteessa paremmat, kuten kasarmit, mutta on täällä myöskin monia vaikeuksia. Kuitenkin patteristohan on jo Suomenlinnassa joutunut monien vaikeitten ratkaisujen eteen, joten eiköhän täälläkin niistä selvitä. : Patteristoupseeri majuri A Salin on siirretty VaaRPstosta PE:aan ja majuri V O A s- pinjaakko hänen tilalleen TykK:sta pstoupseeriksi. Kapteeni S L e i j a 1 a palasi elokuun alussa takaisin patteristoon TaistKn esiupseerikurssin suorittaneena. ylennettiin yliker- Kersantti O Jokinen santiksi Kersantit R Virtanen, A Laulainen, E Taipale, A Kaikuaho, R Luukkonen, T Liimakka ja J Pursiainen palasivat TykKsta takaisin patteristoon kantaaliupseerien peruskurssin suorittaneina syyskuun lopulla. Kersantit H Moberg, J Saarimäki, S Honkalammi, E Jokikokko ja E Lumiaho komennettiin KAuKuun Lappeenrantaan lokakuun alussa. Kersantti J I Niemelä ja alikersantti S J Sulkakoski astuivat vakinaiseen palvelukseen VaaRPstoon lokakuun alussa. Kokelas K A E Wennerkoski palkittiin patteriston parhaana kokelaana sekä kersantti S I Karhu parhaana varusmiesaliupseerina. Kersantiksi ylennettiin lisäksi E K Pukki. Rannikon Puolustajain Killan plaketilla palkittiin korpraalit S J Ekholm ja E Aalto. 10 8
6 SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI HANGON RANNIKKO- PATTERISTO TORUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI KOTKAN RANNIKKO- PATTERISTO Rykmentin syysleiri pidettiin Kotkan edustalla yhdessä KotRPston kanssa. Hyvän yhteistoiminnan ja yritteliään toiminnan vuoksi leiri sujui suotuisissa merkeissä. Tavallisesti tähän vuoden aikaan suunnitelmia sotkeva oikukas sääkin oli nyt koko viikon leiri johdon mielen mukainen. Niinpä tykistöammunnat onnistuivat, varsinkin raskaan osalta, erittäin hyvin. Ranskasta saatuja oppeja opiskeltiin koko lokakuun ajan ensin Parolassa ja sitten SlRtR:n alueella. Tällöin nimittäin pidettiin ensimmäinen rannikonpuolustukseen soveltuvan ohjuksen kouluttajakurssi, jonka johtajana toimi ylil T S a r i o. Rykmentistä olivat lisäksi opettajina vääp N Laiho ja kers M Hietanen sekä oppilaina ltn J Knuuttila ja ylik J Hänninen. : nimitys yli- Ltn M Peltomaa luutnantin virkaan. Ylennetty yiipursimieheksi pursim L Pitkänen, ylivääpeliksi vääp T I Reinikainen, vääpeliksi ylik N A Laiho, vääpeliksi ylik P A Lahtinen, ylikersantiksi kers A W Rajamäki, ylikersantiksi kers T A Viipuri. Palveluksesta eronneet yliv L I Pelkonen ja kers P O Ryynänen Siirretty VaaRPstoon talhoitaja J Peltola. Siirretty Pääesikuntaan Holm vääpelin toimeen. AuK:uun siirretty HelltR:sta ylik A O Ro i - ninen määrättynä opetusaliupseeriksi. Palvelukseen on otettu kersantit M O Osanen ja R K Torkkeli upseerikurssin TykKssa suorittivat yliv A A Kaunela ja ylik R K o 1 j u. Yliv Kaunela selviytyi kurssin priimukseksi. 10 Kesäkausi on kulunut patteristossa kertausharjoitusten merkeissä. Jo kesäkuussa aloitettiin useilla eri aloilla valmistelut elokuun lopulla pidettäviä harjoituksia varten. Olihan tulossa patteriston vahvuuteen verrattuna verrattain suuri kertausharjoitusjoukko. Harjoituksiin osallistui paitsi omaa henkilökuntaa myös runsaasti muista joukko-osastoista ja merivartiolaitoksesta komennettua kantahenkilökuntaa. Harjoitukset sujuivat hyvin, sillä reserviläisten suhtautuminen harjoituksiin oli kiitettävää luokkaa. Minkäänlaisia järjestyshäiriöitä ei koko kertausharjoituskautena ollut. Kantahenkilökunta oli innokkaasti koulutuksessa mukana ja antoi reserviläisille auliisti apuaan. Sää oli muina päivinä hyvä, paitsi kovapanosammuntapäivinä, jolloin kova myrsky esti ohjelman mukaiset ammunnat. Huolimatta huonosta säästä raskaalla patterilla saatiin maalilauttaan osumia. Patteristo kiittää kaikkia muualta komennettuja, sillä ilman heidän arvokasta apuaan ei kertausharjoituksia olisi voitu pitää. Ltn R J L ä h t e i n e n on siirretty patteristosta Laivastolippueeseen. Taloudenhoitaja Matias Köykkä on siirretty 1. luokan rahastonhoitajaksi Helsingin Laivastoasemalle. Yliv K J Orpanalle on , pursim V Henttoselle ja vääp E Soinille myönnetty ero omasta pyynnöstään. Patteristo kiittää kaikkia patteristosta poi siirtyneitä heidän suorittamastaan työstä patteriston hyväksi. Palvelukseen on hyväksytty: rajaylikersantti I Lahti ylikersantin toimeen, 1.7. alik H E Varis va:na kersantin toimeen, 1.9. alik P Jokela va:na kersantin toimeen ja alik R Puustelli va:na ylik O E kersantin toimeen. Vääp L O Hämäläinen on siirretty Panssarirykmentistä ja nimitetty 3. luokan sotiiasteknikon toimeen. Ylik T O Kuronen on siirretty Helsingin Laivastoasemalta ja nimitetty 3. luokan sotilasteknikon toimeen. Vääp E A Åkerblom on nimitetty 2. luokan taloudenhoitajan toimeen jääden patteriston taloudenhoitajaksi. Ylik H V Voutilainen on 1.8. siirretty Pohjois-Savon Prikaatista patteristoon. Kulunut kesä on mennyt normaalin kou u- tuksen merkeissä. Koulutuksen kohokohtia ovat olleet Utössä pidetty kesäleiri ja Kuuskaja.skari Rihtniemi alueella pidetty syysleiri, joka pidettiin yhdessä vaasalaisen rt-joukkoosaston kanssa. Rykmentin 25-vuotisjuhlaa vietettiin Turussa Heikkilän kasarmilla. Rykmentti oli kokonaisuudessaan koossa paraatissa ja päiväjuhiassa. Ohjelma oli juhlapäivän arvon mukainen. Rannikkosotilaskotiyhdistyksen Turun osasto lahjoitti arvokkaan hopeisen haarikan kiertopalkinnoksi eri yksilöitten kesken kilpailtavaksi. Eri saapumiserien kotiuttamistilaisuuksissa on palkittu erilaisin tunnustuspalkinnoin Rannikon Puolustajain Killan, reserviupseeri- ja aliupseerikerhojen edustajien toimesta yksiköitten parhaiksi osoittautuneet varusmiehet. Palveluksesta ovat eronneet: Maj Lertola M, yliv T o i j o n e n E, kers Selkämö J, kers Viitanen H, sotmest Hätönen E ja ylik Renberg T. 50 vuotta ovat täyttäneet: Ylik Renberg T ja vääp Leminen V Siirtoja: Maj Aro J on siirretty TurPSpE:sta rykmentin huoltopäälliköksi ja kapt Virtala L rykmentin esikuntaan. Kuuskaj askarin päällikkyyden on ottanut vastaan ltn Savonheimo J, ltn S u o r a u - ma P ja ltn Huuhtanen R ovat vaihtaneet tehtäviä Utön ja Janhuan KoulPrin päällikkönä. Ylik Puikkonen A on nimitetty 3 lk sotilasteknikoksi ja siirtynyt KotRPstoon. Ylennyksiä: Lääkmaj Vuori M lääkevkksi Yliv Suominen T sotilasmestariksi Vääp Hyvönen V ylivääpeliksi Ylik Koskinen T vääpeliksi Kers L, o u h i mies V-P vänrikiksi Eri kursseja ovat suorittaneet: Kanta-aliupseerien peruskurssin kersantit Helle, Koivusaari, Kuusamo, Sipponen, joista kers Koivusaaari rt-linjan parhaana. Sotmest Peltonen ja kers Louhimies ovat suorittaneet RUK:n kurssin 115 rt-linjan Tykistökoulussa. Yliluutnantit Kavela H ja Friberg K komennettu Tykistökoulun kapteenikurssille. Kapt Nurmi V on siirtynyt turvaamaan kyproslaisten oloja YK:n Suomen Pataljoonassa. Merkittävimpiä tapahtumia Patteriston alueella oli SlRtR:n ja KotRPston yhteinen syysleiri syyskuun lopulla. Leirillä vierailivat sekä 3. D:n komentaja kenrl J Järventaus että tykistön tarkastaja R Hirva, joka samalla jakoi Patteristolle kesäisten kouluammuntojen kiertopalkinnot. Huolimatta sään oikutteluista saatiin yhteistoiminta sujumaan melko mukavasti. Melko suoraan oman leirin päätyttyä siirtyikin lähes koko pston henkilöstön Etelä-Suomen syyssotaharjoitukseen Kouvola Iitti tienoille. Elokuun puolessa välissä pidettiin Kotkassa Kymenlaakson messut, joilla Puolustusvoimain näyttelyosaston järjestelyistä vastasi KotRPsto. Näyttelyosaston lisäksi suoritettiin messujen aikana taistelunäytös samoinkuin NL:n laivasto-osasto suoritti vierailun Kotkaan antaen nekin lisäjärjestelyjä patteristolle. Urheilurintamalla on yritetty muutoinkin kuin lomia myöntämällä. Pston jalkapallojoukkue voitti nimittäin 3.D:n mestaruuden ja sijoittui Puolustusvoimain mestaruuskilpailuissa kolmanneksi. palvelukseen otettu: tutkateknikko Puikkonen A kersantti Leppänen J Kersantti Nurminen P kers Torkkeli M kers Vuosalmi K KadK:n siirtynyt vänrikki Federly S vänrikki Haapanen E vänrikki Riikonen J Eläkkeelle lähtenyt vääpeli Iiii E Ylennyksiä saaneet vääpeli Taskinen V Ylikersantti Jukkara M
7 Sario, T hrottj aden jälkeen pidettiin'"'kepäivään, 'I Ösäkausi pitkine linnakekausineen on jälsaaristoristeily! jolloin olimmfe, leery^ejhitse upseerikurssi suoritti puoli- femimvigräina. Suurkiiiyinfiti) ÄtoisffPkuukautta kestävän harjoituksensa Mies- fteojcsel/! JiSRas kotirafacpelu tansk^jais^feri i Rysäkari Kytö alueella. Näissä /Tkfsmri frifö^ernngefi^ M^&^lstQgruppÄi, 16^/ kapteenikurssin johtamissa harjoituksissa kanssa suoritettiin syyskuun viimeisenä lau-~" saavutettiin hyvin tyydyttävät tulokset. antaina. Ottelu käsitti 20 ls. makuulta päättyi 16. kapteenikurssi ja m:n matkalta. Osanottajia sai kummaltakin 115. upseerikurssi. Upseerikurssin priimukseksi osapuolelta olla enintään 15, joista 10 parhaan tulos otettiin huomioon joukkue tulosta laskettaessa. selviytyi ups.kok ylivääpeli A K a u n e - 1 a SlRtR:stä ja varusmiespriimukseksi upseeri- Tällä kertaa Skyttegruppe katkaisi kok K Wenner koski VaaRPsto:sta. Johtorenkaan jo kolme vuotta jatkuneen voittojen sarjan. Eräiden yhteensattumien, sairasden peruskurssin II jakso ja sen priimukseksi Samoin on ehtinyt loppua kanta-aliupseereitumisten yms. takia ei Johtorengas saanut kokoon kaikkia parhaita ampujiaan, mutta suur- Kesällä toimeenpantiin myös mittausupsee- selviytyi kers Koivusaari. tahan onkin ennenkaikkea "jalo kilpa". Joukkuetulokset: 1) Skyttegruppe 1736 pistettä, 2) Johtorengas 1729 pistettä. Parhaat mieskohtaiset tulokset: 1) Erkki Virtala, J-s 195 pistettä, 2) Anders Elgind, Sk. 193, 3) Jens Rasmussen, Sk. 193, 4) Veikko Siren, J-s 188, 5) Leo Stitz, Sk. 184, 6^ Olavi Heikkilä, J-s 178, 7) Willy Hansen, Sk. 176, 8) F. Holm-Knudsen, Sk. 175, 9) Pentti Tiivola, J-s 173, 10) Bjarne Christensen, Sk. 173 pistettä. Lokakuussa oltiin kuntomarssilla Herttoniemessä ja ympäristössä, pidettiin tiedotustilaisuus MeriSK:n upseerioppilaille ja oltiin mukana Kranaatinheitinosaston järjestämässä yhteistoimintaillassa Katajanokan upseerikerholla. Siellä jaettiin mm. palkinnot ns. Kolmen Kerhon keväisestä ampumaottelusta. Tulihan niitä meikäläisillekin. Marraskuu aloitettiin tekemällä excursio Oy Philips Ab:n uuteen varastoon Kilossa. Isäntäväkeä edusti mm. rahastonhoitajamme & kerhomestarimme Matti Jäntti. Tässä kuussa on lisäksi tarkoitus käydä kuntomarssilla yhtenä sunnuntaina ja pitää kerhoilta Suomenlinnan upseerikerholla Esitelmöitsijäksi on lupautunut ye-ev R Aaltonen. Aiheena on "Maihinnousukaluston kehityksen vaikutus rannikkopuolustukseen." RtUY:n vuosikokous marras-joulukuun vaihteessa on tietenkin myös ohjelmassamme. I STOKOULU reiden kertausharjoituskurssi, johon osallistui 6 reserviupseeria. Tällä hetkellä opiskelee koululla 49. Kadettikurssin aselaji jakso sekä 116. upseerikurssi. Kadetit ja upseerioppilaat suorittavat marraskuun puolessa välissä yhteisen tykistöharjoituksen Miessaaren alueella. 17. kapteenikurssi astui opinahjoon marraskuun alussa. Rtosaston johtaja evl Osmo Saari siirtyi eläkkeelle Uudeksi Rtosaston johtajaksi on määrätty evl P Elomaa. RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n ja Rannikon Puolustajain Killan tiedotuslehti n:o 3/64 Päätoimittaja: ev V V u o r e 1 a, Vaasa, VaaRPsto Levikki: n 1200 kpl Toimittajat: kapt. M Lappalainen. Helsinki, P1M ja Itn P U s k i, Suomenlinna, TykK (MeriSK) Helsinki Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.
Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00
Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotBf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA
Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotKokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit
Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R
IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,
LisätiedotRannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA
RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti 4. Vuosikerta N:o 4/61 Joulukuu 1961 YUOSIKOKOUSKUULUMISIA Eversti V Karvinen RtVY:n tämän vuoden vuosikokous pidettiin
LisätiedotRANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969
12. VUOSIKERTA - SYYSKUU 1969 NîO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969 RANNIKON PUOLUSTAJA 12. VUOSIKERTA N:o 3/1969 RtUY:n
LisätiedotRannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA
RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 8. Vuosikerta N:o 2/65 Kesäkuu 1965 RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA Eversti evp
LisätiedotRannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUULUMISIA
RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 5. Vuosikerta N:o 4/62 Joulukuu 1962 RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUULUMISIA
Lisätiedot11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA. TurRtR 10. 9. 1968. VaaRPsto 1. 12. 1968. HanRPsto 1. 8. 1968
11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA TurRtR 10. 9. 1968 VaaRPsto 1. 12. 1968 HanRPsto 1. 8. 1968 RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA N:o 4/1968 RtUY:n ja Rannikkon Puolustajain Killan
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotTervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!
1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren
LisätiedotSAUNASEURA /5 TOIMINTAKERTOMUS Perustettu TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su KUNNIA
1/5 TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su 18.2.2018 KUNNIAKIRJA Saunaseura SaunaMafia ry täytti 9 vuotta ja samalla luovutimme savusaunojen lämmittäjälle Atte Salolle Saunamajurin kunniakirjan
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotRannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS
ki RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 8. Vuosikerta N:o 1/65 Maaliskuu 1965 JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS Helmikuun 3. pnä tuli kuluneeksi
LisätiedotRANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958
RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 JUHLAVUOSI Joulukuun 5. päivänä 1958 tulee kuluneeksi 25 vuotta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen perustamisesta. Jo aikaisemmin tänä vuonna
LisätiedotPerustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.
Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:
LisätiedotPerinnepistooli 50 m 30 ls
ResUL:n Perinneasemestaruuskilpailut Mikkeli 2.-3.5.2009 Sija Arvo Nimi Piiri 15ls 15ls Tulos napa 10,9,8 1 Alik Nylund Jussi E-HÄ 136 134 270 5 2 Jääk Laitila Tuomas E-PO 138 129 267 3 3 Alik Anttonen
LisätiedotRANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI- YHDISTYS ry 30 VUOTIAS
RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 6. Vuosikerta N :o 3/63 Lokakuu 1963 RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI- YHDISTYS ry 30 VUOTIAS Ev
LisätiedotRANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti
RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta Nro 1/64 Huhtikuu 1964 KILTATOIMINTA TIIVISTYY Aloittaessaan kolmannen toimintavuotensa
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotRannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti
RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta N:o 2/64 Heinäkuu 1964 R A N I f l l K K O S O T I L M S E f O T I - Y H D
LisätiedotValtakunnalliset Viestimiespäivät Vekaranjärvellä
KYMEN VIESTIKILTA RY KUTSU 1(5) Kouvola 04.06.2017 Valtakunnalliset Viestimiespäivät 12. 13.08. 2017 Vekaranjärvellä Meillä on ilo toivottaa teidät tervetulleiksi viettämään kanssamme Valtakunnallisia
LisätiedotMatkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011
Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015
IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotRASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA
RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen
LisätiedotRANNIKON PUOLUSTAJA LU KIJ ALLE. 12. VUOSIKERTA - HUHTIKUU 1969 - NlO 1
12. VUOSIKERTA - HUHTIKUU 1969 - NlO 1 RANNIKON PUOLUSTAJA LU KIJ ALLE RANNIKON PUOLUSTAJAN tilausmaksu sisältyy Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen jäsenmaksuihin. Aikaisemmilta
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta
LisätiedotHelsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13).
Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998 M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). 1974: Ajopäivät: 79 päivää Ajomatka: 2166 mpk Ajoaika: 323 tuntia 1:nen ajopäivä: 27.4 viim. ajopäivä:
LisätiedotMATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri
MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotTulostettu. Aika. ResUL:n Pvm Perinneasemestaruuskilpailut Pistooli kuvio 30ls
1 Ylik Nieminen Jari H V-SU 131 139 270 1 2 Ylik Koivu Pasi H PIR 135 132 267 3 4x10 3 Ylik Lähdesmäki Juha H E-PO 133 134 267 3 3x10 4 Ylil Kuonanoja Matti H P-PO 132 125 257 1 5 Alik Nylund Jussi H E-HÄ
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotIitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013
Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotSivu 1. Joukkuekilpailun tulosluettelo
Sivu 1 Joukkuekilpailun tulosluettelo Perinnepistooli 25 m koulu 30 lks Sarja H Arvo Nimi Piiri Sarja Tulos Yht HEL- Merires 1071 Alik Jukka Soini HEL- Merires H50 277 Sotmest Tatu Korhonen HEL- Merires
LisätiedotKeravan Reserviläiset ry
Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen
LisätiedotSivu 1. Joukkuekilpailun tulosluettelo. Kilpailutoimisto Mikkeli, Karkialampi Sarja H
Sivu 1 Joukkuekilpailun tulosluettelo Perinnepistooli 25 m kuvio 30 lks Sarja H Arvo Nimi Piiri Sarja Tulos Yht Etelä-Karjala 881 Korpr Jani Lampinen Etelä-Karjala H 239 Ylik Mika Albertson Etelä-Karjala
LisätiedotRantasalmenkierros 18-19.6 2012
Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotTeksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki
Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun
LisätiedotSUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016
SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä
LisätiedotKUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI
KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee
LisätiedotRannikkotykistökoulu 10 vuotta
22. VUOSIKERTA JOULUKUU 1979 N:o 4 Rannikkotykistökoulu 10 vuotta RTK 10 VUOTTA RTK:n MENNEISYYS JA TULEVAISUUS RANNIKKOTYKISTÖSÄÄTIÖ TURUN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI 40 VUOTTA RT:n JOUKKO-OSASTOT Pientalossa
LisätiedotPuheenjohtajan tervehdys
Puheenjohtajan tervehdys Hyvät sukuseuralaiset, terveiset täältä Savonlinnasta näin joulun alla. Saan tämän jäsenkirjeen viimein liikkeelle. Kesä oli lämmin ja ainakin minun osalta kiireinen, kaikenlaisten
LisätiedotTulostettu. Aika. ResUL:n Pvm Perinneasemestaruuskilpailut Pistooli koulu 30ls
1 Alik Nylund Jussi H E-HÄ 90 89 88 267 0 2 Alik Laitinen Kari H K-SU 92 85 89 266 2 3 Alik Komulainen Antti H P-SA 98 87 80 265 5 4 Inovaara Marko H E-HÄ 95 86 81 262 3 5 Ylik Nieminen Jari H V-SU 94
LisätiedotERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa
ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa 22.-29.4.2018 Su 22.4.2018 Matka lähti Kuopiosta, Rissalan lentoasemalta. Morotettiin porukat ja hypättiin myöhässä olevaan koneeseen. Eväät syötiin suomalaisella
LisätiedotSANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
LisätiedotJalkaväenkenraali K A Tapola
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
LisätiedotKiltauutiset 1 / 2011
Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen
LisätiedotRannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti
K RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 6. Vuosikerta N:o 4/63 Joulukuu 1963 RtUY.n 30-vuotisjuhlapäivää vietettiin 23. 11. 63
Lisätiedot12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT
12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT RA N N I K O N P U O L U ST A J A Päätoimittaja maj T lahti PE Toimittajat kapt. T Sario PE 12. VUOSIKERTA
LisätiedotReservin ampumamestaruuskilpailut 2015
Tyrri, Kouvola 14. - Pistooli pika-ammunta 3x20 ls, sarja H 1. Räsänen, Marko KAI 97100 197 98 98 196 97 94 191 584 2. Lahti, Teemu K-S 99100 199 98 89 187 98 98 196 582 3. Talvitie, Marko E-P 94 97 191
LisätiedotPääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.
VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotKOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry
To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.
LisätiedotOve Enqvist. Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori. Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia
Ove Enqvist Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia 1. Suomen rannikkotykistö, sen syntyminen Rannikkotykistö on meritse (tai muuten vesitse, esimerkiksi
LisätiedotETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA
ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-
LisätiedotEP Senioripoliisit. Tapaaminen ti
EP Senioripoliisit Tapaaminen ti 19.9.2017 Kesä, jonka odottelu ei ole vielä päättynyt, on taas kerran kääntynyt syksyyn ja syyskauden ensimmäinen tapaaminen oli ajankohtainen tiistaina 19.9.2017 Årisbergin
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotLehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!
Vilu Syksy 2016 Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2 Opettajan haastattelu 3 Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5 Tervetuloa ykköset! 8 Kuvarunoja 9 Pääkirjoitus On alkanut uusi lukuvuosi
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
Lisätiedot11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA
11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA Nro 2/1968 RtUY:n ja Rannikkon Puolustajain Killan tiedotuslehti Levikki 1400 kpl Päätoimittaja evl V Lappinen
LisätiedotSukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010
Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme
LisätiedotINSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA
INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin
LisätiedotToimintakertomus kaudelta 2011 2012
Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli
LisätiedotReservin ampumamestaruuskilpailut 2015
Tyrri, Kouvola 14. - 16.08.2015 25m Pistooli 60 ls, sarja H 1.Räsänen, Marko KAI 96 95 98 289 96 98 97 291 580 2.Lahti, Teemu K-S 97 96 94 287 99 94 96 289 576 3.Federley, Petri KYM 92 93 96 281 98 98
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotOppaamme ollessamme kohua aiheuttaneen patsaan luona. Pronssisoturi
EP Senioripoliisit Kevätmatka 2017 Tämän matkan valmistelu alkoi jo kuukausia ennen sen toteutumista taustoittamalla matkakohteita ja nyt päädyttiin perinteisesti Viroon ja siihen, että olemme koko ajan
LisätiedotESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA
ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 47. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2009: Teemu Mykkänen,
LisätiedotReservin ampumamestaruuskilpailut Rovaniemi
Reservin ampumamestaruuskilpailut 17-19.8.2018 Rovaniemi Eräluettelot Pienoiskivääri 60 ls makuu 09.00-09.50 2. Nylund Jussi alik H E-HÄ 3. Uusivirta Jarno stm H K-PO 4. Halttu Riku jääk H P-PO 5. Raittinen
LisätiedotMatka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta
Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin
LisätiedotJALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4
JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli
LisätiedotTIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3
1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..
Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotArvoisat kiltasisaret ja- veljet!
VIESTIKILTOJEN LIITTO R.Y. Hallitus KUTSU Riihimäki 21.10.2018 Arvoisat kiltasisaret ja- veljet! Viestikiltojen Liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 17.11.2018 klo 13.00 alkaen Kouvolan
LisätiedotTeksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula
Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.
LisätiedotMatkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus
Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotRANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti TALVIYHTEYDET AJAN TASALLE
RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 9. Vuosikerta N:o 1/66 Huhtikuu 1966 TALVIYHTEYDET AJAN TASALLE Viime vuosina on viihtyisyyteen
LisätiedotRANNIKON PUOLUSTAJA ETEENPÄIN. RtUY:n tiedonantolehti Joulukuu 1957
RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedonantolehti Joulukuu 1957 ETEENPÄIN Rannikkotykistön Upseeriyhdistys on 25-vuotisen toimintansa aikana kamppaillut erään aselajin luonteesta johtuvan vaikeuden kanssa. Yhdistyksemme
LisätiedotJÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11
SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,
LisätiedotRannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti
RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta N:o 4/64 Joulukuu 1964 RtUY:n V U O S I K O K O U S K U U L U M I S I A Yhdistyksemme
LisätiedotSUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI 45-VUOTIAS
RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 6. Vuosikerta N:o 2/63 Heinäkuu 1963 SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI 45-VUOTIAS
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotIslannin Matkaraportti
Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja
LisätiedotOULULAISET VENÄJÄN REISSULLA
OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun
Lisätiedot