Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti"

Transkriptio

1 R A I K N I K O H P y O L U S T M J A Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta N :o 3/64 Marraskuu VUOTIAAN NY MY NÄKYMIÄ Turun Rannikkotykistörykmentti saavutti 25 vuoden iän Rykmentin toiminta-alue on varsin laaja. Käsittäähän se sekä Saaristomeren että Selkämeren rannikot. Jo alueen suora leveys etelästä pohjoiseen on lähes 200 km. Puhumaltakaan sitten siitä, että lähdettäisiin kierrättelemään pitkin monituhatlukuista saaristoa, jonne voi helposti vaikka eksyä tai vaikkapa vain kulkemaan rykmentin koulutus- ja vartiolinnakkeiden kautta. Tästä johtuen saattavat olosuhteet rykmentin alueen eri osissa olla sangen erilaiset. On sattunut tapauksia, että kun Pohjois-Itämerellä, Utössä, tuuli käy etelästä, tuulee Kuuskajaskarissa pohjoisesta. Kun Turussa on kaunista ja aurinkoista, voi Utössä olla myrsky ja sade (syksyisin) tai säkkisakea sumu (varsinkin keväisin). Taikka, kun Raumalta Kuuskajaskariin ja takaisin ajetaan alkutalvesta jo jäitä pitkin autoilla, saattaa Utön suunnalla olla aivan avoin meri. Se, joka on palvellut TurRtR:ssä, muistaa Utön majakan kiertävien valokeilojen välähdykset saaren kallioilla pimeinä syysiltoina, muistoa nautofoonin (sumusireeni) joskus keskellä yötäkin ulos ulvahtavat varoitushuudot sakean sumun alkaessa kietoa saarta sisäänsä, muistaa lokkien kirkunan keväisillä kallioilla ja haahkaemon pöllähtämisen ylös pehmeästä untuvaisesta pesästään jalkojen juuresta. Hänen mielestään eivät myöskään mene laivamatkat Turun ja Utön välillä lomalle päästäessä tai siltä palatessa "Pansion" tai "Carpelanin" koneiden jyskyttäessä 6 7 tuntia yksitoikkoista, nukutta vaa tahtiaan tai myllertävän meren heitellessä alusta uhkaavanlaisesti Vidskärin selällä. Hän muistaa myös Kuuskajaskarin komeat kuuset, Kylmäpihlajan kylmät, mutta ystävälliset välähdykset suorittaessaan väsyttävää ja viluista, mutta tärkeätä vartiotehtäväänsä Jaskarin tori rissa, ja saareen saakka ulottuvan, sadetta ennustavan, rahaisan hajun Rauma-Repolan tehtailta tuulen käännyttyä itään. Kukaan ei varmaan unohdu Utön ja Kuuskajaskarin sotilaskoteja tarjoiltaneen ja televisioineen. Pientä pettymystä tuntien alokkaat ovat näihin saakka astuneet palvelukseen Turun Rannikkotykistörykmentin linnakkeille. Eihän saarten syrjäisestä, säille alttiista sijainnista huolimatta ole ollut tarjottavana edes nykyajan vaatimuksia vastaavia majoitusolosuhteita, m.uusta viihtyisyydestä puhumattakaan. Katkerina ovat muista j-osastoista komennukselta palaavat saapuneet saarilleen Utöhän ja Kuuskaj askariin. Ovathan he komennuksensa aikana joutuneet tekemään vertailuja muissa maavoimissa olevien nykyaikaisten kantahenkilökunnan asuntojen ja uusien kasarmien sekä toisaalta TurRtRm yli 20 vuotta vanhojen, vetoisten, kaikkia mukavuuksia vailla olevien parakkien välillä. Muutaman vuoden kuluttua ei alokkailla kuitenkaan enää ole pettymisen syytä. Rakennustyöt TurRtRm alueella ovat vauhdissa. Lienee sanomalehdistä huomattu, et-

2 Kapt V Hannuniemi TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTIN 25-VUOTISPÄIVÄNÄ Rannikon Puolustajain Killan edustajat Puolustusvoimain komentajan luona, vasemmalta Arvo Lyytinen, Eero Salovaara ja Martti Koski. RANNIKON PUOLUSTAJAIN LEVYKKEET LUOVUTETTU JV KENRAALI SIMELIUKSELLE JA PÄÄJOHTAJA WARIKSELLE Rannikon puolustajain Killan puheenjohtaja kojemme puolustajien keskuudessa vallinnut. Eero Salovaara luovutti Puolustusvoimain komentajalle, jv kenraali Sakari Simeliukser.e mentajalle, jv kenraali Sakari Simeliukselle Joukko-osastokiltojen neuvottelukunnan pu- Killan levykkeen tunnustukseksi kiltatoimintamme saamasta tuesta. Vastauspuvottelukunnan kokouksen yhteydessä. Pääjoh- luovutettiin killan levyke neuheessaan Puolustusvoimain komentaja toivotti taja Waris kiitti saamastaan huomion osoituksesta ja lähetti terveisensä kaikille rannikon menestystä Rannikon Puolustajain Killan työlle. Samalla hän sanoi asettavansa suuren arvon sille yhteishengelle, joka aina on puolustajille. rannik- tä puolustusministeriö aloitti vuoden 1961 lopulla uuden kasarmialueen rakentamisen TurRtR:iä varten Korppoon kunnan alueelle. Töitä on siitä alkaen tehty työttömyystöinä joka talvikausi. Tarkoitushan on saada sinne toimistorakennus, kasarmirakennus, sotilaskotirakennus, voimistelu- ja liikuntakasvatusrakennus sekä joukko kantahenkilökunnan asuinrakennuksia. Kaikki rakennukset varustetaan kaikin nykyajan mukavuuksin, kuten keskuslämmitys, vesijohto, likaviemäri, WC, vaatehuone ja kylpyhuone. Monta kantahenkilökunnan asuinrakennusta on jo pystyssä, ja työt jatkuvat hyvää vauhtia. Reposaareen valmistui syksyllä 1962 uusi hieno vartiorakennus vartiopäällikön asuntoineen, saunoineen ym. Nyt viimeksi olemme lehdistä lukeneet, että kasarmirakennustyöt myös Kuuskajaskarissa alkavat vielä tänä syksynä. Sinne rakennetaan uusi kolmikerroksinen kasarmirakennus keittiöineen, ruokasaleineen, voimistelusaleineen jne sekä kantahenkilökunnan asuinrakennuksia, kaikki "viimeistä huutoa". Rakennusmateriaalia on parin viime viikon aikana kuljetettu Kala-lautalla jatkuvasti, ja ensimmäiset rakennusmiehet saapuivat saareen marraskuun alussa. Samoin on uuden huoltoaseman saaminen Rauman puolelle suunnitteilla. Myös kulkuyhteydet ovat paranemassa. Pitäähän Merenkulkuhallituksen alainen "Utö"-nirainen uusi alus kolme kertaa viikossa yhteyttä Utöhän. TurRtR:n yhteysalus "Pansioon" taas on asetettu entistä paksummat levyt vesilinjaan, ja parhaillaan siihen asennetaan voimakkaampaa konetta Vaasassa. Määrärahoja on myönnetty rannikkotykistön yhteysaluksia varten, ja alustyyppikomitea Helsingissä pitää istuntojaan ja tekee mietintöjään sopivien yhxeysalustyyppien suunnittelemiseksi myös TurRtR:lle. Lisäksi on parhaillaan kaupanteko käynnissä "jäätymättömän" talvilaiturin saamiseksi rykmentille ns Latokarin alueelta Turussa. 25-vuotiaan tämän hetken näkymät ovat huomattavan valoisat. Ne rykmentissä palvelevat, joilla vielä on "paljon päiviä", samoin kuin rykmentin palvelukseen tulevat, voivat siis suhtautua suurin toivein tulevaisuuteen. Ev V Hassinen 10 Varhaisempi ja Ruotsin vallan aika Turun Rannikkotykistörykmentin perinnejoukko-osasto, Turun Lohko, perustettiin syyskuun 10 pnä tasan kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Kaksikymmentäviisi vuotta on historian saatossa sangen lyhyt aika. Varsinkin Turunmaan rannikon ja Saaristomeren saarien puolustusta ajatellen tuntuu vaikealta pysähtyä rykmentin varsinaiseen perustamispäivään, sillä onhan tämän rannikkoseudun puolustuksen historia ylivoimaisesti tätä vanhempi ulottuen jopa yhtä kauas kuin kirjoitettu historiammekin. Ensimmäinen järjestelmällinen vihollisen maihinnousutoimihan tapahtui juuri näillä samoilla rannikoilla ensimmäisen ristiretken merkeissä 1100-luvulla. Maihinnousun torjuntaan oli kuitenkin kiinnitetty jo sitä ennen huomiota. Tästä on todistuksena mm Liedon vanha linna, millä oli tyypiliaen rannikkovarustuksen luonne. Se sulki aikanaan Aurajoen reitin. Sen rakentamisaikaa ei ole pystytty selvittämään tarkalleen. Eräät tutkijat pitävät mahdollisena, että ensimmäiset varustukset rakennettiin jo 500-luvulla. Ristiretkien aikana oli rannikkoa ohittavien reittien varsille rakennettu muitakin varustuksia. Meritiet olivat silloin maanteitä ylivoimaisesti nopeampia, joten kauppaväylät olivat elintärkeitä. V:lta 1251 on tallella muuan reittiselostus. Kauppaväylä kulki Ahvenanmaalta nykyisen Pöglön ja Kökarin kautta Aspöön, Jurmoon, öröön ja sieltä edelleen Hangetheen, mikä oli Hangon silloinen nimi. Täältä reitti jatkui edelleen Viroon. Toinen reitti haarautui puolestaan Katanpäähän, Kalantiin ja Teijaan. Reittien varsilla oli lukuisia varustettuja yöpymispaikkoja. Ajat olivat rauhattomia, joten oli turvallisinta yöpyä varustetuissa tukikohdissa. Liedon Vanhanlinnan menetettyä merkityksensä, rakennettiin Koroisten linna Aurajoen suuhun. Sitä seurannut Turun linna oli Ruotsin vallan aikana tärkein varustus maamme länsirannikolla. Se rakennettiin aluksi sillanpääksi mantereelta tulevaa vaaraa vastaan, mutta muuttui sittemmin rannikkopuolustusvarustukseksi. Venäjän valtakunnan vahvistuminen ja varsinkin sen laivaston nopea kehittyminen pakotti Ruotsin vahvistamaan myös Lounais-Suomen rannikon ja saariston puolustusta. Erityisesti Korppoon salmen meritaistelu v 1743 ja Hankoniemen valtaus v 1788 kiirehtivät sitä. Venäjän vallan aika Venäjän vallan aikana Lounais-Suomen rannikko muuttui valtakunnan läntisimmäksi suojelualueeksi. Tykistöaseen rineästi kehittyessä muuttui myöskin rannikkovarustusten luonne. Niiden tehtäväksi muodostui tärkeimpien salmien ja väylien sulkeminen tykistöllä. Näistä linnoituksista mainittakoon vain Bornarsundin linnoitus, jota alettiin rakentaa v Se ei ollut vielä valmis, kun yhtynyt ranskalais-englantilainen laivasto-osasto valtasi sen ja hävitti varustukset. Tämän sodan eräänä seurauksena on vuodelta 1856 peräisin oleva kansainvälinen sopimus, mikä kieltää Ahvenanmaan linnoittamisen. Venäläisten vallattua Suomen menettivät jo silloin valmiina 'Olleet rannikkovarustukset osittain merkityksensä. Venäjän ja länsivaltojen suhteiden huononnuttua v 1830 aikoihin niihin alettiin kuitenkin jälleen kiinnittää huomiota. Tästä johtui myös aikaisemmin mainitun Bornarsundin linnoituksen rakentamishanke luvulla alettiin Pietarin puolustuksen painopistettä siirtää rohkein vedoin länteenpäin. Ensimmäisen maailmansodan alettua olivat linnoitustyöt käynnissä myöskin Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Utön linnake muodostui pian erääksi läntiseksi linnoitukseksi. Linnakkeen valmistuttua v 1915 :n alussa kiinnittivät saksalaiset siihen alusta pitäen suurta huomiota. Linnake toimi nimittäin myöskin venäläisten laivastovoimien tukikohtana. Saksalaiset tiesivät myös, että linnakkeella oli varsin vahva tykistö. Entinen luotsivanhin, Magnus Brunström-vainaja piti usean utöläisen tavoin tarkkaa päiväkirjaa. Hänen päiväkirjamerkinnöistään selviää, että saareen tuotiin huhtikuun lopussa 10 tykkiä ja parisataa miestä. Venäläisten sotaväylä johti ulos juuri Utön itäpuolitse, joten sillä oli tässäkin suhteessa suuri merkitys. Nykyisin 150-vuotias majakkatorni palveli taas puolestaan tehokkaana tähystysasemana ja eräänä hyvin järjestetyn merivalvontaketjun tärkeänä pisteenä. Saaressa oli lisäksi siihen aikaan melko harvinainen radioasema. Saksalaisten kiinnostus Utöseen kasvoi yhä, kun he erään tieclusteluretkensä tuloksena havaitsivat, että Utön lahdella oli myöskin venäläisten sukellusveneitten tukikohta. Äsken mainitun luotsivainajan muistiinpanojen mukaan Utön lahdella oli jo joulukuussa v 1914 kahdeksan venäläistä -sukellusvenettä. Saksalaiset tekivät ensimmäisen epäonnistuneen tiedusteluretkensä Utöseen tammikuussa Lumimyrsky pakotti laivasto-osaston palaamaan takaisin, samoin kävi seuraavallakin kerralla kolme päivää myöhemmin. Yritys uusittiin vasta elokuussa. Saksan Itämerenlaivasto, jota oli vahvennettu myös osilla Pohjanmeren laivastoa, määrättiin hyökkäämään Riianlahteen ja varmistamaan maihinnousu vihollisen selustaan. Sivutarkoituksena oli houkutella Venäjän laivasto Utön kautta merelle. Vara-amiraali Hipper seurasi I tiedusteluosastoa, mihin kuului 4 taisteluristeilijää ja 6 torpedovenettä. Osasto joutui ensin taistelukosketukseen venäläisten tiedustelumatkalla olleiden hävittäjien kanssa. Nämä vetäytyivät välittömästi Utön taakse, jolloin linnake avasi tulen. Saksalaisten tietojen mukaan tuli oli hyvin tarkkaa. Risteilijä Kolberg sai mm osuman etumaiseen savupiippuunsa. Saksalaiset siirsivät tällöin tulensa linnakkeeseen, mutta vetäytyivät pian pois uusimatta enää yritystään ensimmäisen maailmansodan aikana. Utön tappiot olivat yksi kaatunut ja kaksi haavoittunutta. Erikoisuutena mainittakoon, että silloinen linnakkeen päällikkö asui Turussa, eikä voinut osallistua tästä syystä taisteluun. Itsenäistymisestä talvisotaan perustettiin läntisimmän Suomenlahden ja Turun saariston rannikkopuolustuksen tehostamiseksi Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo. Vuodesta 1922 lähtien sen nimi oli 1. ErRtPsto, mihin kuuluivat Russarön, örön ja Lypertön patterit. Utö joutui syrjittyyn asemaan. Sitä ei kuitenkaan suoranaisesti hylätty, vaan se toimi muutaman kerran vuodessa harjoituspaikkana. Patteriston komentajana oli sen perustamisvaiheessa majuri O Nylund. Evl J Chr Olin toimi sittemmin patteriston pitkäaikaisena komentajana. Turun Lohko Sodan ukkospilvien ilmestyessä Suomen taivaalle v 1939 jouduttiin Lounais-Suomen rannikkopuolustus järjestämään uudelleen. Siitä syystä perustettiin Turun Lohko turvallisuuden ja puolueettomuusvartioinnin tehostamiseksi. Lohkon ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin evl L W Hannelius, joka kuitenkin siirtyi jo Ahvenanmaan Lohkon komentajaksi luovuttaen tehtävänsä majuri N Heirolle. Naapureina olivat vasemmalla Hangon Lohko, mikä käsitti rauhanaikaisen 1. ErRtFston alueen, oikealla taas uusi Satakunnan Lohko käsittäen Rauman Porin alueen. Vasen raja oli Vänössä (ml), oikea Lyökissä (ml). Edessä oli uusi Ahvenanmaan Lohko, Lohkon alueella alkoi kuumeinen työ. Linnakkeiden hoitohan oli lyöty laimin käytännöllisesti katsoen koko itsenäisyytemme aikana. Syynä oli tietysti vanha tuttu "määrärahojen" puute. Utön linnakkeen toimintavalmiiksi saattamiseen kiinnitettiin erityisen suurta huomiota. Olihan siellä avomereltä sisään johtavan väylän uloin patteri. Sotatoimet alkoivat marraskuun viimeisenä päivänä, jolloin linnakkeiden taisteluvalmius oli olosuhteisiin katsoen suhteellisen tyydyttävä, vaikka paljon olikin vielä toivomisen varaa. Pattereitahan jouduttiin perustamaan osittain täysin "kylmiin' saariin. Hangon Lohkolla olevan Russarön ensimmäinen kosketus viholliseen heti sodan alussa kiirehti toimenpiteitä. Niinpä miiijalaiva Louhi laski miinoituksen Utön meriväylän suulle. Meikein kaikki linnakkeet olivat ilmoittaneet jo pitemmän aikaa vihollisen lentotoiminnasta ja uloimmat 3

3 linnakkeet olivat havainneet merellä outoja valoilmiöitä, jotka olivat ilmeisesti lähtöisin valonheittimistä. Lohkon esikunta ilmoitti Utöseen tiedustelun saaneen selville, että siellä on odotettavissa samana päivänä puolenpäivän jälkeen lentopommitus. Linnake määrättiin klo hälytysvalmiuteen. Klo havaittiin vihollisen pommittavan n 17 km:n päässä olevaa Bänkeniä. Sama toistui seuraavanakin päivänä. Sodan alusta lähtien oli pantu merkille, että vihollinen valitsi usein kohteensa sattumanvaraisesti miehittämättömiin saariin. Suoranaista pommien mereen pudottamistakin oli havaittu vihollisella oli kuitenkin tarkempi osoite. Utön mv.asema ilmoitti klo havainneensa 2 savua kaakkoisella taivaanrannalla. Ne todettiin Grosnyi-luokan hävittäjiksi, jotka porhalsivat tykistöönsä luottaen kohti Utötä. Niiden aseistukseen kuului 4 kpl 130 mm tykkiä, 2 kpl 76 mm ja 4 kpl 37 mm ittykkiä. Lisäksi hävittäjä pystyy ottamaan 100 miinaa. Patteri saatiin ampumavalmiiksi, kun hävittäjiin oli matkaa 19 km. Samanaikaisesti kuultiin lentokoneiden surinaa. Tuli oli aikomus avata 10 km:n päähän, joten patteriyhteydet kytkettiin toistaiseksi ilma-ammuntaa varten. Klo tuli lentovene näkyviin, mutta kääntyi pois saatuaan lähelleen raskaan laukauksen. Hävittäjät lähestyivät tällä välillä rintamamuodostelmassa Lillharun takaa. Ne katosivat välillä lumikuuroon, ja tulivat jälleen näkyviin. Kun etäisyys hävittäjiin oli 14 km, käski Ikeen päällikkö, kapt P Cederberg kytkeä yhteydet meriammuntaa varten. Hävittäjät kääntyivät 11,4 km:n päässä länteen ja putket suuntautuivat linnaketta kohti. Samaan aikaan kaksi lentovenettä sukelsi pilvistä, pudotti 3 4 kevyttä pommia ja pyyhkäisi pientä Utön kalliosaarta konekivääritulellaan saamatta kuitenkaan aikaan mitään pahempaa. Ne katosivat välittömästi tämän jälkeen, eivätkä enää näyttäytyneet. Lke ampui heti tämän jälkeen ensimmäiset laukauksensa kohti hävittäjiä saaden välittömästi vastauksen. Hävittäjien ensimmäiset iskemät putosivat mereen noin 75 m Kaasniemestä länteen. Linnake oli ampunut noin 30 kranaattia, kun havaittiin iskemiä hävittäjien takana sekä osuma toisen hävittäjän peräpuolella. Osumakohdasta alkoi näkyä tummaa savua. Hävittäjät kääntyivät heti tämän jälkeen kaakkoon. Toimintakykyinen hävittäjä veti vaurioituneen suojaksi savuverhon kadoten itsekin sen turvaan. Noin 10 min tämän jälkeen hävittäjien savuverhon yläpuolelle nousi musta, kolmihaarainen savupatsas. Välittömästi tämän jälkeen kuului hävittäjien suunnasta voimakasta jylinää. Kun savuverho häipyi, nähtiin ainoastaan toinen hävittäjä, joka hävisi nopeasti näköpiirin taakse. Osuman saaneen hävittäjän miinalasti oli ilmeisesti räjähtänyt upottaen laivan lopullisesti. Välirauha Linnakkeiden taistelu valmiuden kohottamista jatkettiin välirauhan aikana. Muuttuneet olosuhteet vaativat jälleen joukko-osaston organisaation tarkistamista. Turun Lohko lopetettiin ja sen seuraajaksi tuli Rannikkotykistörykmentti 5. Komentajaksi määrättiin evl Kainulainen. RT 5:n kokoonpano pysyi samana kuin Turun Lohkonkin, paitsi että siihen liitettiin entinen Satakunnan Lohko. Rykmentti sai siten kaksi uutta tärkeätä linnaketta, Kuuskajaskarin ja Reposaaren linnakkeet. Näistä oli Kuuskajaskari uusi, vasta välirauhan aikana valmistunut. Reposaaren linnakkeella oli jo enemmän perinteitä, jotka olivat laadultaan varsin erikoisia. Linnake perustettiin jo v 1935 rannikkotykistösuojeluskunnan koulutuslinnakkeeksi. Sitä perustettaessa vallitsi tavanomainen määrärahojen puute. Maanpuolustuksen lämmin ystävä, kauppaneuvos Werner Hacklin päätti kuitenkin, ettei valtion köyhyys saa estää maanpuolustuskoulutusta ja tilasi patterin tykit omaan laskuunsa. Lienee oloissamme ainutlaatuista, että yksityinen henkilö tilaa tykkitehtaalta kokonaisen rt-patterin. Hän lahoitti tykit Reposaaren rtsuojelus kunnalle, joka luovutti ne myöhemmin puolustuslaitokselle. RT nimi muuttui ja ennätti olla saakka sama, mikä se on nykyisinkin, siis Turun Rannikkotykistörykmentti (lyhennys TRT). Sodan pilvien alkaessa jälleen leijailla Suomen taivaalla siirryttiin alueella jälleen uuteen kokoonpanoon. TRTrstä muodostettiin kaksi erillistä joukko-osastoa, 5. RPr ja 7.RPr. 5.RPr:n komentajaksi määrättiin entinen RT 5:n kom, evl T Kainulainen. I Lston komentajana toimi silloinen kapteeni Veikko Hassinen, komentopaikkansa Raumalla ja II Lston komentajana maj v. Behr, komentopaikkansa Korppoossa. 7.RPr:n komentajana toimi evl J Olin, esikuntansa Turussa. Prikaatiin kuului muodostamisvaiheessa viestikomppania, pioneerikomppania, kaksi erillistä kenttäpatteria, prikaatin itosasto, RsItPtri, kaksi kv.it. joukkuetta.in. seitsemän torjuntakomppaniaa. Torjuntakomppaniat sijoitettiin vastaista toimintaa varten osittain aikaisemmille linnakkeille, osittain mantereelle. Sota oli alkanut Lounais-Suomen rannikolla. Jatkosodan puhjettua 7.RPr sai välittömästi käskyn siirtyä Ahvenanmaan saaristoon. Torjuntakomppaniathan olivat olleet valmiina mm Alskärissä, Jungfruskärissä ja Berghamissa. Prikaatin esikunta siirtyi Maarianhaminaan, missä se toimi sodan loppuun saakka. 5.RPr siirrettiin pääosin Itä-Karjalaan muodostaen ÄänRPr:n rungon. Turun saariston rannikkopuolustus siirtyi tämän jälken pääasiassa 7.RPr:n vastuulle. 5.RPr:n entisestä komentajasta, ev T Kainulaisesta tuli tällöin 7.RPr:n komentaja. Hänet siirrettiin kuitenkin pian vastuunalaisiin tehtäviin Merivoimien Esikuntaan. Ev Niilo Heiro otti prikaatin komentajan tehtävät vastaan toimien tehtävissään koko sodan ajan. _ 5.RPr:n siirryttyä Ääniselle, koki jäljelle jäänyt 7.RPr jälleen nimenmuutoksen. Se muutettiin Saaristomeren Rannikkoprikaatiksi. Saar.RPr:n alueella ei tapahtunut mainittavia sotatoimia tavanomaisia ilmapommituksia lukuunottamatta. Prikaati oli kuitenkin sulkenut tehokkaasti Saaristomeren ja Ahvenanmaan kapeikot estäen vihollisen pääsyn Pohjanlahdelle ja Lounais-Suomen rannikolle. Se oli pitänyt sotatoimet loitolla pelkällä olemassaolollaan todistaen, että voimakas puolustus panee vihollisen harkitsemaan, kannattaako ottaa riski. Siirtyminen rauhan kannalle Suomen oli luovuttava rauhanehtojen mukaisesti Ahvenanmaasta, missä vuoden 1856 kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta astui jälleen voimaan. Saar.RPr sai rauhanajan nimekseen jälleen entisen Turun Rannikkotykistörykmentin. Komentajaksi määrättiin kenrm E I Järvinen. Samalla, kun rykmentti luopui Ahvenanmaan alueesta, sille annettiin vahvennukseksi Hangon Rannikkotykistörykmentti ja Pohjanlahden Rannikkovartioston alue. Rykmentin esikunta oli Turussa Parakkikylässä. I Lsto oli Korppoossa, komentajana ev. Heiro ja II Lsto Hangossa oli komentajana ev N Kesämaa rykmentin II Lsto erotettiin erilliseksi joukko-osastoksi, joka sai nimekseen 2.ErRtPsto. Uuden I Pston esikunnan sijoituspaikaksi tuli Korppoo ja Pston esikunta sijoitettiin Uuteenkaupunkiin, mihin perustettiin uusi yksikkö, MtRtPtri. Rykmentin nimi muutettiin samaan aikaan Rannikkotykistörykmentti 2:ksi. Jatkuva kehittyminen on kuitenkin rannikkotykistölle kuten muillekin aselajeille luonteenomaista. MtRtPtri liitettiin Suomenlinnassa sijainneeseen Vaasan Rannikkopatteristoon, mistä tuli moottoroitu rt-joukko-osastomme rykmentti sai kolmannen kerran nimen Turun Rannikkotykistörykmentti, mikä kuvaa sen tehtävää Turun rannikon ja saariston turvaajana. Kenrm E I Järvinen ei ennättänyt olla rykmentin komentajana kauan, sillä hänet nimitettiin Merivoimien komentajaksi. Ev Taavi Kainulainen määrättiin hänen jälkeensä jo toisen kerran rykmentin komentajaksi. Hänen erottuaan vakinaisesta palveluksesta säädetyn eroamisiän perusteella, toimi ev M J Miettinen rykmentin komentajana välisen ajan. Hänet määrättiin kenraalimajuriksi ylennettynä Meripuolustuksen tarkastajaksi ja hänen seuraajakseen tuli ev Väinö Karvinen, joka toimi komentajana välisen ajan lähtien on Turun Rannikkotykistörykmentin komentajana toiminut eversti Veikko Hassinen. TurRtR:n vastuualue on laaja. Jopa niin laaja, että Utössä saatetaan elää avoveden keskellä samaan aikaan, kun Kuuskajaskarista kuljetaan mantereelle jäätä myöten autolla ja hevospeleillä. Olosuhteet ovat siis vaativia. Jääkelin aikana ei voi unohtaa avovettä, eikä avoveden aikana jäätä. Rannikkotykistön luonteeseen kuuluukin, että heleinä kesäpäivinäkin on ajateltava syysmyrskyjä. Rannikkolinnake ei ole koskaan valmis. Pelkkä tekniikan kehittyminenkin vaatii vanhentuneen hylkäämistä ja uuden rakentamista. Linnakkeen rakentaminen on kuitenkin sitä työtä, joka turvaa rannikkomme vapauden ja koskemattomuuden. Helsingin Reservialiupseerit ry:n rannikkopuolustusosaston kuulumisia Vaasan lentomatkasta Matkalaiset Sunnuntaina kokoontuivat rannikkopuolustusosaston järjestämälle Vaasan lentomatkalle lähtijät Aeron lentotoimistoon. Säiden haltijat eivät olleet meille suopeita, mutta erittäin hilpeä mieliala vallitsi matkalle lähtijöissä. Kello 9.10 lähti bussi Seutulan lentoasemalle, jossa nousimme DC 3-tyyppiseen lentokoneeseen. ja täydellisessä sumussa alkoi lentomatkamme kohti Vaasaa. Koneen päällikkönä toimi lentokapteeni Laitinen ja lentoperämiehenä oli Koskela, sekä viihtyisyydestämme huolehti viehättävä lentoemäntä Haimi. Koneen noustua ilmaan toivotti meidät tervetulleeksi matkalle rannikkopuolustusosaston puheenjohtaja Y Heinonen. Päivän ohjelmasta teki selkoa matkan johtaja Y Eloranta. Vaasan kentälle olivat saapuneet meitä vastaan VaaRPstosta yliv A Husgafvel ja vääpeli P Tuomikoski, jotka toivottivat meidät sydämellisesti tervetulleiksi. Vastaanottajiemme opastuksella siirryimme kaupungissa suoraan varuskunnan ruokasaliin. Täällä kohtasi meitä yllätys, sillä saimme tietää, että helmikuun ikäluokan tykkimiehet viettivät kotiutumisjuhlaansa. Tasan klo 12 musltn L Tuulen johtama Vaasan varuskuntasoittokunta esitti alkusoi- ajokkeineen. ton. Vaasan RPston komentaja ev V Vuorela toivotti meidät tervetulleiksi ja sanoi olevansa erittäin iloinen vierailumme johdosta sekä siitä, että meillä on jatkuvasti mielenkiintoa puolustuslaitosta kohtaan. Hän puhui myös kotiutuville tykkimiehille mainiten, että kahdeksan kuukautta sitten palvelukseen astuneiden miesten käytöksessä huomaa selvän eron. Palveluksensa päättäneille hän antoi isällisiä neuvoja ja myös parhaat kiitoksensa hyvin suoritetusta palveluksesta, sekä toivotti onnea ja menestystä elämän taipaleelle. Rannikkopuolustusosaston puheenjohtaja ja Rannikon Puolustajain Killan johtokunnan jäsen Y Heinonen esitti kotiutuville Killan tervehdyksen sekä teki selkoa sen toiminnasta ja periaatteista sekä kehoitti kotiutuvia liittymään sen jäseniksi. Ansiokkaasta varusmiespalveluksesta hän luovutti Killan plaketin korpr S Ekholmille ja korpr E Aallolle. Sotilaspastori O Lönnrot mainitsi puheessaan, että vietämme kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, joka on kiitollisuuden sävyttämä, mutta ihminen on luonnostaan tyytymätön. On sellaisiakin, jotka ovat tyytymättömiä joutuessaan suoritta- 10 4

4 maan varusmiespalvelustaan. Tätä pitäisi kuitenkin pitää miehisen miehen oikeutena. Nautimme yhdessä kotiutuvien kanssa erittäin maukkaan lounaan, jonka aikana varuskuntasoittokunta esitti musiikkiohjelmaa ja tilaisuus päättyi Napuen marssiin, joka on patteriston kunniamarssi. Ruokailun jälkeen saimme tilaisuuden tutustua vääpeli O Raiaheimon johdolla patteriston majoitustiloihin, jotka olivat erittäin tilavia ja ajanmukaisia. Vuoteetkin olivat vain yksikerroksisia. Vääpeli P Tuomikoski esitteli meille kalustoa sekä kasarmialueita. Kierroksemme päättyi aliupseerikerho"le, jossa meidät toivotti tervetulleeksi kerhon puheenjohtaja sotmest Kälviäinen. Kerholla olomme muodostui tällä kerralla lyhyeksi, sillä kerhon puheenjohtaja kehoitti meitä siirtymään kerhon edessä odottaviin autoihin. Sotmest Kälviäisen johdolla aloitimme erittäin mielenkiintoisen tutustumiskierroksen kaupungille, jossa saimme nähdä uutta ja vanhaa Vaasaa. Mielenkiintomme kohteeksi joutuivat vanhan keskiaikaisen kivikirkon rauniot Mustasaarella. Kierroksemme päättyi aliupseerikerholle. Kerholle oli saapunut ev Vuorela, jolle rp-os:n puheenjohtaja Y Heinonen esitti parhaat kiitokset siitä vaivannäöstä, jota patteriston henkilökunta on saanut meidän vierailumme johdosta mainiten, että olemme järjestäneet työtä vielä meidän vierailumme jälkeenkin, silä hän ojensi matkanjohtaja Y Elorannan kanssa "Rannikkotykistön haarikan" sotmest Kälviäiselle patteriston henkilökunnan ampumakilpailujen kiertopalkinnoksi. "Haarikan" luovuttajan toivomuksena oli, että palkinto saisi lopulisen sijaintinsa aliupseereiden palkintokaapissa. Ev Vuorela kiitti arvokkaasta 'ahjoituksesta ja totesi, että aliupseereiden keskuudessa harrastetaan enemmän ampumaurheilua kuin upseereiden, joten varmaan lahjoittajien toivomus toteutuukin. Matkanjohtaja Y Eloranta esitti 10 sotmest Kälviäiselle ja kerhon johdolle kiitokset siitä, että olimme saaneet tilaisuuden vierailla kerholla ja ojensi Helsinki-viirin muistoksi kerholla vierailustamme. Sotmest Kälviäinen kiitti lahjasta ja sanoi olevansa erittäin iloinen siitä, että kerho on saanut vastaanottaa näin kaukaisia vieraita ja että viiri sijoitetaan kunniapaikalle. Matkallemme osallistui kaksi, kantahenkilökuntaan kuuluvaa aseveljeä. Ylik E Ekholm ojensi Santahaminan au-kerhon puolesta ilmapuntarin sotmest Kälviäise le muistolahjana naapurisaarelta siirtyneille aseveljille. Kerhon puheenjohtaja kiitti lahjasta. Meitä odotti maukas päivällinen, jonka nautittuamme jatkui vapaa seurustelu tanssin merkeissä. Saimme tehdä tuttavuutta myös paikallisten veljesjärjestojen kanssa. Läsnä olivat mm Vaasan reservialiupseeripiirin, sekä suomen- ja ruotsinkielisten osastojen puheenjohtajat ja naisosaston puheenjohtaja, ilta kului niin nopeasti, että emme havainneet laisinkaan, ennenkuin matkanjohtaja Y Eloranta ilmoitti, että lähdön hetki on koittanut. Ennen lähtöämme esittivät Y Heinonen ja Y Eloranta kiitokset kerhon jäsenille onnistuneesta päivästä. Hieman haikein mienn nousimme autoon. Yliv Husgafvelin saattamana alkoi matka kohti Vaasan lentokenttää, juentokentällä lausuimme parhaat kiitoksemme saattajallemme. Tuotapikaa alkoi paluumatka Kohti Helsinkiä. Paluumatkalla saimme ihailla Kaupunkien ja kauppaloiden valaistuja katuja, jotka olivat hyvin hauskan näköisiä ylhäältä katsottuna. Seutulaan saavuimme klo ja hajaannuimme tyytyväisin mielin KUKin omalle tahollemme. ivle allekirjoittaneet ensikertaa lentomatkalla mukana olleet lausummekin Y Elorannalle mitä vilpittömimmät kiitoksemme hauskasta ja antoisasta matkasta. Tähän kiitokseemme varmaan yhtyvät kaikki matkalla mukana olleet. Pe Vu Ka Su ja 12 ensi lennolla. RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN HELSINGIN PIKKUJOULUJUHLA OSASTON vietetään Suomenlinnan upseerikerholla Lähtö lautalla Eteläsatamasta. Osasto toivottaa kaikki jäsenet, heidän omaisensa ja ystävänsä tervetulleeksi viettämään hauskaa iltaa jouluruoan, iloisen ohjelman ja yhteisen kanssakäymisen merkeissä. Koska kerhon tilat ovat verraten rajoitetut, pyydetään ilmoittautumiset suorittamaan tuota-pikaa sihteerille, os. M. Koski, Kapteeninkatu 1 E 48, puh , jolta saa myös lähemmät tiedot kustannuksista ym. Jouluterveisin RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILTA Helsingin osasto RANNIKON PUOLUSTAJIEN PÄIVÄ KOTKASSA Rannikon puolusta jäin päivää vietettiin Kotkassa Jo aamuvarhaisella olivat lukuisat kiltasisaret ja -veljet suunnanneet matkansa kohti Kotkaa. Kokoontumishetkellä klo oli Kalarannassa yli puolitoistasataa jäsentä valmiina purjehdusmatkaa varten. Retki suuntautui Rankin saarelle, jossa Kotkan Rannikkopatteriston komentaja, evl Paavo Jokisalo toivotti vieraat tervetulleeksi. Samalla hän teki lyhyesti selkoa patteriston nykyisestä toiminnasta, mikä monille vanhoille rankkilaisillekin oli uutta. Erityisenä uutuutena esittelivät varusmiehet tämän jälkeen pintauintipukuja, joita voidaan käyttää saaristossa toimittaessa. Tämän jälkeen saatiin tutustua saareen ja sen uuteen kasarmiin. Miesten majoitustilat herättivät ansaittua huomiota siisteytensä ja valoisuutensa ansiosta. Tutustumisen aikana tuli kuitenkin todettua, että vanhat kivääriotteet sujuvat yhtä luontevasti kuin ennenkin uusissakin tiloissa. Kävelyretken jälkeen nautittiin ruokasalissa yhteinen sotilasateria hernekeittoa ja pannukakkua. Mukana olleet perheenäidit joutuivat tunnustamaan, että tämän ruokalistan veroista ei vielä ole muualla kuin puolustusvoimissa pystytty toteuttamaan. Päiväkahvit nautittiin sotilaskodissa Kyminlinnan rouvien toimiessa emäntinä. Päiväjuhla alkoi klo kasarmin voimistelusalissa. Aluksi Haminan varuskunnan soittokunta esitti torvisoittoa. Sen jälkeen Kymenlaakson killan puheenjohtaja Yrjö Rikkonen lausui tervehdyssanat ja toi julki ilonsa erityisesti siitä, että naapurikillat olivat yllättävän mies- ja naislukuisesti saapuneet Kymenlaaksoon, pelkästään helsinkiläisiä oli kaksi linja-autollista ja turkulaisiakin useita. Sama 1 - la hän kiitti myös Kymenlaakson omia jäseniä kiltatoiminnassa osoitetusta aktiivisuudesta. r Juhlaesitelmän Somerin taistelusta piti Rankin linnakkeen päällikkö, luutnantti Huhtanen. Paikallisesti sopivaa aihetta selvitti esitelmöitsijä hyvin mielenkiintoisesti. Rannikkotaistelujen sitkeys ja eri puolustushaarojen saumaton yhteistoiminta saivat myös ansaitsemansa huomion. Juhlan taiteelliseen ohjelmaan kuuluivat Reino Linnasen lausunta Döbeln Juuttaalla ja Leo Pentin esittämät kevyemmät numerot, joissa pyrittiin ratkomaan inhimillisiä ongelmia. Vapaan sanan aikana luovutti Killan puheenjohtaja Eero Salovaara Killan ansiolevykkeen N:o 1 Killan toiminnan johtajalle, eversti Arvo Lyytiselle tunnustukseksi Killan hyväksi suoritetusta arvokkaasta ja merkityksellisestä työstä. Puheenvuoroja käyttivät myös Helsingin Killan puheenjohtaja Norman Simonen ja Kymenlaakson Killan jäsen Toivo Niemi. He koskettelivat erityisesti kiltatoiminnan aatteellista pohjaa ja maanpuolustushengen ja tahdon ylläpitämistä rannikon puolustajain parissa. Juhlan päätteeksi kajauttivat soittajat reippaan marssin. Paluumatka saatiin suorittaa myrskyn kourissa, sillä juhlan aikana noussut tuuli koetteli ankarasti aluksia. Retkeläisten reipasta mieltä ei sää näyttänyt kuitenkaan haittaavan. Päivän päätteeksi kokoonnuttiin Kotkan sankaripatsaan äärellä. Killan puheenjohtaja ja toiminnan johtaja laskivat sinivalkoisen kukkalaitteen. Osa juhlavieraista jatkoi iltaa Kyminlinnan kerholla yhteisten muistojen parissa, kiireisimmät suuntasivat matkansa suoraan kotiin, mutta kaikki olivat sitä mieltä, että rannikon puolustajain päiville kokoonnutaan ensi vuonnakin yhtä lukuisasti. RANNIKON PUOLUSTAJAIN PAIKALLISTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT KILTOJEN Killan työvaliokunta on kokouksessaan päättänyt, että Killan jäseniksi liittyviltä varusmiehiltä ei heidän liittymisvuotenaan kanneta jäsenmaksua, vaan jäsenmaksuvelvollisuus alkaa vasta sen jälkeen, kun mies on "kotiutunut" siviiliin. V. J ^ 7

5 VAASA Tämän lehden viime numerossa oli kapteeni A Tukiaisen kirjoitus ylläolevasta aiheesta. Kirjoituksessa mm luetellaan joukko-osastoja, joiden kotikaupunkina on ollut Vaasa. Ihmettelin, kun luettelossa ei sanallakaan mainittu siellä toimineista rannikkotykistön joukoista. Talvisodan aikaisista oloista varuskuntakaupunki Vaasassa en tiedä muuta kuin sen, että kaupunkia oli melko lujasti pommitettu. Allekirjoittanut määrättiin Pohjanlahden Meripuolustuksen päälliköksi. Joukkoosaston rintama oli tavattoman laaja. Eteläinen raja oli Siipyyssä (lähellä Kristiinaa) ja pohjoisraja liittyi valtakunnan rajaan Torniossa. Joukko-osastoon kuului mm Pohjanlahden Merivartiosto. Sen vartioasemat ja -veneet loivat suhteellisen mukavan valvontaverkon vakiintuneine yhteyksineen Vaasaan. Joukko-osaston käytössä oli kaksi kerrosta Kirkkokentän laidassa sijaitsevassa tiilestä tehdyssä kasarmirakennuksessa. Sinne siirtyi myös esikunta eräästä oppikoulusta. Joukko-osaston nimi muutettiin ja allekirjoittanut määrättiin vastaavasti Vaasan Rannikkolinnakkeiston komentajaksi. Vaasaan johtavan laivaväylän suojaksi oli Sommaröhön sijoitettu 6" jumbopatteri. Saarella oli myös parakkirakennuksia sekä miehistöä että esimiehiä varten. Lisäksi suoritettiin linnoitustöitä kovalla kiireellä Merenkurkussa sijaitsevalla Norrskärin majakkasaarella. Kolmea 6" Canet- ^ VARUSKUNTAKAUPUNKINA tykkiä varten tehtiin betoniset, viimeistä huutoa olevat tuliasemat. Pari tykkiä oli jo paikoillaan, kun jatkosota syttyi juhannuksena Jälleen muuttui joukko-osaston nimi. 6. Rannikprikaati aloitti toimintansa johdollani. Patteristoja oli kolme ja niiden esikunnat olivat Kaskisissa, Sommarössä ja Oulussa. Tykkiaseistukseksi saatiin joitakin vanhanaikaisia kenttätykkipattereita. Pitkää aikaa ei meille kuitenkaan suotu jatkaa rakentamista. Pian tuli käsky ryhtyä purkamaan jo valmiiksi saatua. Norrskärin tykit käskettiin tuoda maihin ja lähettää ne edelleen Kannakselle. Allekirjoittanut sai käskyn ilmoit. tautua Merivoimien Esikunnassa kenraali Valveelle. Sitä ennen olin jo valinnut esikunnan uutta joukko-osastoa varten. Esikunta tulisi siirtymään perässäni Kannakselle. Allekirjoittanut määrättiin Erillisen Rannikkolinnakkeiston komentajaksi toimialueenaan rannikko Seivästö Puumala Ino. Suurin osa henkilöstöstä joutui nyt siirtymään Vaasasta Kannakselle. Kuten edelläolevasta ilmenee, on rannikkotykistöä ollut jo aikaisemminkin Vaasassa. Silloin kylläkin oli paikkakunnan pääjoukkona kenttätykistöpatteristo. Muodostukoon tulevaisuus mieluisaksi ja mainehikkaaksi Vaasan Rannikkopatteristolle sen nyt siirryttyä nimikkokaupunkiinsa. N Simonen RANNIKKO»TYKISTÖN UP5EERI- Y H D I S T Y S ry:n VUOSIKOKOUS PIDET AAN KYI MINLINNASSA Lähtö klo Turusta ja Hangosta, klo Helsingistä Eteläsatamasta. Saapuminen Kyminlinnaan klo OHJELMA: Sotilaslounas klo klo Sotilaskotiyhdistyksen tarjoa- klo vuosikokous, jossa mm ylil mat kahvit T. Sarion esitelmä rannikkotykistön - klo vaalikokous ohjusaseesta. klo toveripäivälliset upseeriker- vapaa sana ja tervehdykset holla klo paluukuljetukset VAASAN RANNIKKO- PATTE Rl STO VaaRPsto on vihdoinkin siirtynyt Vaasaan. Tämä tapahtui elokuun aikana, pääosa päivinä ja raskas kalusto päivinä. Kuinka sitten patteristo on sopeutunut uusiin oloihin? Tähän voitaneen vastata erään isäntämiehen tapaan, joka paikkakunnalle puhujamatkalle saapuneen politiikon tiedusteluun, miten pitäjässä suhtaudutaan puolueen politiikkaan vastasi, että "täytyyhän sitä suhtautua ja onhan tässä suhtauduttu". Niin, että "täytyyhän sitä sopeutua ja onhan tässä sopeuduttu". Heti alkuunsa on mainittava, että vaasalaiset ovat ottaneet nimikkopatteristonsa vastaan sekä komeasti että sydämellisesti. Patteriston järjestämässä tuloparaatissa , jonka otti vastaan 1. Divisioonan komentaja kenraaliluutnantti T Kopra, oli kutsuvieraina läänin, kaupungin ja kirkon paikallinen johto. Paraatin yhteydessä puhuivat divisioonan komentaja, Vaasan läänin maaherra KGR Ahlbäck ja patteriston komentaja eversti V Vuorela. Ohimarssissa oli kalustona 12 raskasta haupitsia raskaine telaketjuvetäjineen.. Paraatia seuranneessa kahvitilaisuudessa luovutti Vaasan kaupunginjohtaja, rt kapteeni L Järventaka patteristolle Vaasan kaupungin vaakunan sekä 4 vapaussodassa 1918 venäläisiltä vallattua kenttätykkiä patteriston hallintaan. Hovioikeuden presidentti E C o r e 11 luovutti Vaasanseudun Osuuskassan lahjana komean valakirjan. Tilaisuudessa puhuivat lisäksi Lapuan piispa E Lehtinen, PohmSkn komentaja eversti E Nuolimaa sekä reserviupseerien ja sotilaskotiyhdistyksen edustajat. Illalla kaupunki tarjosi VaaRPston upseereille illallisen, aliupseereille olut- ja makkaraillan sekä seuraavana iltana miehistölle kahvit. Mielenkiinto Vaasassa uutta joukko-osastoa ja aselajia kohtaan on ollut suuri. VaaRPsto on ollut hyvin usein sanomalehtien palstoilla ja vaasalaisten suhtautuminen patteristoon on joka suhteessa ollut myönteistä. Patteriston kalustoa ja toimintaa on esitelty PohmSl:n ja PohlMVston kantahenkilökunnalle sekä suomalaiselle ja ruotsinkieliselle reserviupseerikerholle. 11. päivä lokakuuta oli aliupseerikerhomme vieraana lentokoneellinen Helsingin Reservialiupseerikerhon Rannikkopuolustusosaston jäseniä, 32 henkeä, jotka osallistuivat myöskin varusmiesten vapauttamistilaisuuteen luovuttaen Rannikon Puolusta jäin Killan plaketit parhaille varusmiehille sekä lahjoittivat patteristolle haarikan kilpailtavaksi upseerien aliupseerien kesken 300 m kivääriammunnassa. Kiitoksemme lahjoituksesta. Rovajärven tykistöleiri jäi patteristolta Vaasaan muuton takia pois, mutta osallistuimme TurRtR:n järjestämään meriammuntatykistöleiriin Raumalla Rihtniemessä syyskuun lopussa. Leiri oli muuten onnistunut ja miellyttävä, mutta myrsky esti ammuntojen suunnitelmallisen suorituksen. Myrskyn hieman hellitettyä pääsi patteristo viimeisen ammuntapäivän iltapäivällä suorittamaan 3-päiväisiksi suunnitellut ammuntansa. Automarssia leirille ja takaisin kertyi yli 500 km. Verrattuna Suomenlinnaan ovat olosuhteet Vaasassa kasarmialueen kaupunkisijoituksesta huolimatta monessa suhteessa paremmat, kuten kasarmit, mutta on täällä myöskin monia vaikeuksia. Kuitenkin patteristohan on jo Suomenlinnassa joutunut monien vaikeitten ratkaisujen eteen, joten eiköhän täälläkin niistä selvitä. : Patteristoupseeri majuri A Salin on siirretty VaaRPstosta PE:aan ja majuri V O A s- pinjaakko hänen tilalleen TykK:sta pstoupseeriksi. Kapteeni S L e i j a 1 a palasi elokuun alussa takaisin patteristoon TaistKn esiupseerikurssin suorittaneena. ylennettiin yliker- Kersantti O Jokinen santiksi Kersantit R Virtanen, A Laulainen, E Taipale, A Kaikuaho, R Luukkonen, T Liimakka ja J Pursiainen palasivat TykKsta takaisin patteristoon kantaaliupseerien peruskurssin suorittaneina syyskuun lopulla. Kersantit H Moberg, J Saarimäki, S Honkalammi, E Jokikokko ja E Lumiaho komennettiin KAuKuun Lappeenrantaan lokakuun alussa. Kersantti J I Niemelä ja alikersantti S J Sulkakoski astuivat vakinaiseen palvelukseen VaaRPstoon lokakuun alussa. Kokelas K A E Wennerkoski palkittiin patteriston parhaana kokelaana sekä kersantti S I Karhu parhaana varusmiesaliupseerina. Kersantiksi ylennettiin lisäksi E K Pukki. Rannikon Puolustajain Killan plaketilla palkittiin korpraalit S J Ekholm ja E Aalto. 10 8

6 SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI HANGON RANNIKKO- PATTERISTO TORUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI KOTKAN RANNIKKO- PATTERISTO Rykmentin syysleiri pidettiin Kotkan edustalla yhdessä KotRPston kanssa. Hyvän yhteistoiminnan ja yritteliään toiminnan vuoksi leiri sujui suotuisissa merkeissä. Tavallisesti tähän vuoden aikaan suunnitelmia sotkeva oikukas sääkin oli nyt koko viikon leiri johdon mielen mukainen. Niinpä tykistöammunnat onnistuivat, varsinkin raskaan osalta, erittäin hyvin. Ranskasta saatuja oppeja opiskeltiin koko lokakuun ajan ensin Parolassa ja sitten SlRtR:n alueella. Tällöin nimittäin pidettiin ensimmäinen rannikonpuolustukseen soveltuvan ohjuksen kouluttajakurssi, jonka johtajana toimi ylil T S a r i o. Rykmentistä olivat lisäksi opettajina vääp N Laiho ja kers M Hietanen sekä oppilaina ltn J Knuuttila ja ylik J Hänninen. : nimitys yli- Ltn M Peltomaa luutnantin virkaan. Ylennetty yiipursimieheksi pursim L Pitkänen, ylivääpeliksi vääp T I Reinikainen, vääpeliksi ylik N A Laiho, vääpeliksi ylik P A Lahtinen, ylikersantiksi kers A W Rajamäki, ylikersantiksi kers T A Viipuri. Palveluksesta eronneet yliv L I Pelkonen ja kers P O Ryynänen Siirretty VaaRPstoon talhoitaja J Peltola. Siirretty Pääesikuntaan Holm vääpelin toimeen. AuK:uun siirretty HelltR:sta ylik A O Ro i - ninen määrättynä opetusaliupseeriksi. Palvelukseen on otettu kersantit M O Osanen ja R K Torkkeli upseerikurssin TykKssa suorittivat yliv A A Kaunela ja ylik R K o 1 j u. Yliv Kaunela selviytyi kurssin priimukseksi. 10 Kesäkausi on kulunut patteristossa kertausharjoitusten merkeissä. Jo kesäkuussa aloitettiin useilla eri aloilla valmistelut elokuun lopulla pidettäviä harjoituksia varten. Olihan tulossa patteriston vahvuuteen verrattuna verrattain suuri kertausharjoitusjoukko. Harjoituksiin osallistui paitsi omaa henkilökuntaa myös runsaasti muista joukko-osastoista ja merivartiolaitoksesta komennettua kantahenkilökuntaa. Harjoitukset sujuivat hyvin, sillä reserviläisten suhtautuminen harjoituksiin oli kiitettävää luokkaa. Minkäänlaisia järjestyshäiriöitä ei koko kertausharjoituskautena ollut. Kantahenkilökunta oli innokkaasti koulutuksessa mukana ja antoi reserviläisille auliisti apuaan. Sää oli muina päivinä hyvä, paitsi kovapanosammuntapäivinä, jolloin kova myrsky esti ohjelman mukaiset ammunnat. Huolimatta huonosta säästä raskaalla patterilla saatiin maalilauttaan osumia. Patteristo kiittää kaikkia muualta komennettuja, sillä ilman heidän arvokasta apuaan ei kertausharjoituksia olisi voitu pitää. Ltn R J L ä h t e i n e n on siirretty patteristosta Laivastolippueeseen. Taloudenhoitaja Matias Köykkä on siirretty 1. luokan rahastonhoitajaksi Helsingin Laivastoasemalle. Yliv K J Orpanalle on , pursim V Henttoselle ja vääp E Soinille myönnetty ero omasta pyynnöstään. Patteristo kiittää kaikkia patteristosta poi siirtyneitä heidän suorittamastaan työstä patteriston hyväksi. Palvelukseen on hyväksytty: rajaylikersantti I Lahti ylikersantin toimeen, 1.7. alik H E Varis va:na kersantin toimeen, 1.9. alik P Jokela va:na kersantin toimeen ja alik R Puustelli va:na ylik O E kersantin toimeen. Vääp L O Hämäläinen on siirretty Panssarirykmentistä ja nimitetty 3. luokan sotiiasteknikon toimeen. Ylik T O Kuronen on siirretty Helsingin Laivastoasemalta ja nimitetty 3. luokan sotilasteknikon toimeen. Vääp E A Åkerblom on nimitetty 2. luokan taloudenhoitajan toimeen jääden patteriston taloudenhoitajaksi. Ylik H V Voutilainen on 1.8. siirretty Pohjois-Savon Prikaatista patteristoon. Kulunut kesä on mennyt normaalin kou u- tuksen merkeissä. Koulutuksen kohokohtia ovat olleet Utössä pidetty kesäleiri ja Kuuskaja.skari Rihtniemi alueella pidetty syysleiri, joka pidettiin yhdessä vaasalaisen rt-joukkoosaston kanssa. Rykmentin 25-vuotisjuhlaa vietettiin Turussa Heikkilän kasarmilla. Rykmentti oli kokonaisuudessaan koossa paraatissa ja päiväjuhiassa. Ohjelma oli juhlapäivän arvon mukainen. Rannikkosotilaskotiyhdistyksen Turun osasto lahjoitti arvokkaan hopeisen haarikan kiertopalkinnoksi eri yksilöitten kesken kilpailtavaksi. Eri saapumiserien kotiuttamistilaisuuksissa on palkittu erilaisin tunnustuspalkinnoin Rannikon Puolustajain Killan, reserviupseeri- ja aliupseerikerhojen edustajien toimesta yksiköitten parhaiksi osoittautuneet varusmiehet. Palveluksesta ovat eronneet: Maj Lertola M, yliv T o i j o n e n E, kers Selkämö J, kers Viitanen H, sotmest Hätönen E ja ylik Renberg T. 50 vuotta ovat täyttäneet: Ylik Renberg T ja vääp Leminen V Siirtoja: Maj Aro J on siirretty TurPSpE:sta rykmentin huoltopäälliköksi ja kapt Virtala L rykmentin esikuntaan. Kuuskaj askarin päällikkyyden on ottanut vastaan ltn Savonheimo J, ltn S u o r a u - ma P ja ltn Huuhtanen R ovat vaihtaneet tehtäviä Utön ja Janhuan KoulPrin päällikkönä. Ylik Puikkonen A on nimitetty 3 lk sotilasteknikoksi ja siirtynyt KotRPstoon. Ylennyksiä: Lääkmaj Vuori M lääkevkksi Yliv Suominen T sotilasmestariksi Vääp Hyvönen V ylivääpeliksi Ylik Koskinen T vääpeliksi Kers L, o u h i mies V-P vänrikiksi Eri kursseja ovat suorittaneet: Kanta-aliupseerien peruskurssin kersantit Helle, Koivusaari, Kuusamo, Sipponen, joista kers Koivusaaari rt-linjan parhaana. Sotmest Peltonen ja kers Louhimies ovat suorittaneet RUK:n kurssin 115 rt-linjan Tykistökoulussa. Yliluutnantit Kavela H ja Friberg K komennettu Tykistökoulun kapteenikurssille. Kapt Nurmi V on siirtynyt turvaamaan kyproslaisten oloja YK:n Suomen Pataljoonassa. Merkittävimpiä tapahtumia Patteriston alueella oli SlRtR:n ja KotRPston yhteinen syysleiri syyskuun lopulla. Leirillä vierailivat sekä 3. D:n komentaja kenrl J Järventaus että tykistön tarkastaja R Hirva, joka samalla jakoi Patteristolle kesäisten kouluammuntojen kiertopalkinnot. Huolimatta sään oikutteluista saatiin yhteistoiminta sujumaan melko mukavasti. Melko suoraan oman leirin päätyttyä siirtyikin lähes koko pston henkilöstön Etelä-Suomen syyssotaharjoitukseen Kouvola Iitti tienoille. Elokuun puolessa välissä pidettiin Kotkassa Kymenlaakson messut, joilla Puolustusvoimain näyttelyosaston järjestelyistä vastasi KotRPsto. Näyttelyosaston lisäksi suoritettiin messujen aikana taistelunäytös samoinkuin NL:n laivasto-osasto suoritti vierailun Kotkaan antaen nekin lisäjärjestelyjä patteristolle. Urheilurintamalla on yritetty muutoinkin kuin lomia myöntämällä. Pston jalkapallojoukkue voitti nimittäin 3.D:n mestaruuden ja sijoittui Puolustusvoimain mestaruuskilpailuissa kolmanneksi. palvelukseen otettu: tutkateknikko Puikkonen A kersantti Leppänen J Kersantti Nurminen P kers Torkkeli M kers Vuosalmi K KadK:n siirtynyt vänrikki Federly S vänrikki Haapanen E vänrikki Riikonen J Eläkkeelle lähtenyt vääpeli Iiii E Ylennyksiä saaneet vääpeli Taskinen V Ylikersantti Jukkara M

7 Sario, T hrottj aden jälkeen pidettiin'"'kepäivään, 'I Ösäkausi pitkine linnakekausineen on jälsaaristoristeily! jolloin olimmfe, leery^ejhitse upseerikurssi suoritti puoli- femimvigräina. Suurkiiiyinfiti) ÄtoisffPkuukautta kestävän harjoituksensa Mies- fteojcsel/! JiSRas kotirafacpelu tansk^jais^feri i Rysäkari Kytö alueella. Näissä /Tkfsmri frifö^ernngefi^ M^&^lstQgruppÄi, 16^/ kapteenikurssin johtamissa harjoituksissa kanssa suoritettiin syyskuun viimeisenä lau-~" saavutettiin hyvin tyydyttävät tulokset. antaina. Ottelu käsitti 20 ls. makuulta päättyi 16. kapteenikurssi ja m:n matkalta. Osanottajia sai kummaltakin 115. upseerikurssi. Upseerikurssin priimukseksi osapuolelta olla enintään 15, joista 10 parhaan tulos otettiin huomioon joukkue tulosta laskettaessa. selviytyi ups.kok ylivääpeli A K a u n e - 1 a SlRtR:stä ja varusmiespriimukseksi upseeri- Tällä kertaa Skyttegruppe katkaisi kok K Wenner koski VaaRPsto:sta. Johtorenkaan jo kolme vuotta jatkuneen voittojen sarjan. Eräiden yhteensattumien, sairasden peruskurssin II jakso ja sen priimukseksi Samoin on ehtinyt loppua kanta-aliupseereitumisten yms. takia ei Johtorengas saanut kokoon kaikkia parhaita ampujiaan, mutta suur- Kesällä toimeenpantiin myös mittausupsee- selviytyi kers Koivusaari. tahan onkin ennenkaikkea "jalo kilpa". Joukkuetulokset: 1) Skyttegruppe 1736 pistettä, 2) Johtorengas 1729 pistettä. Parhaat mieskohtaiset tulokset: 1) Erkki Virtala, J-s 195 pistettä, 2) Anders Elgind, Sk. 193, 3) Jens Rasmussen, Sk. 193, 4) Veikko Siren, J-s 188, 5) Leo Stitz, Sk. 184, 6^ Olavi Heikkilä, J-s 178, 7) Willy Hansen, Sk. 176, 8) F. Holm-Knudsen, Sk. 175, 9) Pentti Tiivola, J-s 173, 10) Bjarne Christensen, Sk. 173 pistettä. Lokakuussa oltiin kuntomarssilla Herttoniemessä ja ympäristössä, pidettiin tiedotustilaisuus MeriSK:n upseerioppilaille ja oltiin mukana Kranaatinheitinosaston järjestämässä yhteistoimintaillassa Katajanokan upseerikerholla. Siellä jaettiin mm. palkinnot ns. Kolmen Kerhon keväisestä ampumaottelusta. Tulihan niitä meikäläisillekin. Marraskuu aloitettiin tekemällä excursio Oy Philips Ab:n uuteen varastoon Kilossa. Isäntäväkeä edusti mm. rahastonhoitajamme & kerhomestarimme Matti Jäntti. Tässä kuussa on lisäksi tarkoitus käydä kuntomarssilla yhtenä sunnuntaina ja pitää kerhoilta Suomenlinnan upseerikerholla Esitelmöitsijäksi on lupautunut ye-ev R Aaltonen. Aiheena on "Maihinnousukaluston kehityksen vaikutus rannikkopuolustukseen." RtUY:n vuosikokous marras-joulukuun vaihteessa on tietenkin myös ohjelmassamme. I STOKOULU reiden kertausharjoituskurssi, johon osallistui 6 reserviupseeria. Tällä hetkellä opiskelee koululla 49. Kadettikurssin aselaji jakso sekä 116. upseerikurssi. Kadetit ja upseerioppilaat suorittavat marraskuun puolessa välissä yhteisen tykistöharjoituksen Miessaaren alueella. 17. kapteenikurssi astui opinahjoon marraskuun alussa. Rtosaston johtaja evl Osmo Saari siirtyi eläkkeelle Uudeksi Rtosaston johtajaksi on määrätty evl P Elomaa. RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n ja Rannikon Puolustajain Killan tiedotuslehti n:o 3/64 Päätoimittaja: ev V V u o r e 1 a, Vaasa, VaaRPsto Levikki: n 1200 kpl Toimittajat: kapt. M Lappalainen. Helsinki, P1M ja Itn P U s k i, Suomenlinna, TykK (MeriSK) Helsinki Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUULUMISIA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 5. Vuosikerta N:o 4/62 Joulukuu 1962 RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Perinnepistooli 50 m 30 ls

Perinnepistooli 50 m 30 ls ResUL:n Perinneasemestaruuskilpailut Mikkeli 2.-3.5.2009 Sija Arvo Nimi Piiri 15ls 15ls Tulos napa 10,9,8 1 Alik Nylund Jussi E-HÄ 136 134 270 5 2 Jääk Laitila Tuomas E-PO 138 129 267 3 3 Alik Anttonen

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS ki RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 8. Vuosikerta N:o 1/65 Maaliskuu 1965 JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS Helmikuun 3. pnä tuli kuluneeksi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tulostettu. Aika. ResUL:n Pvm Perinneasemestaruuskilpailut Pistooli koulu 30ls

Tulostettu. Aika. ResUL:n Pvm Perinneasemestaruuskilpailut Pistooli koulu 30ls 1 Alik Nylund Jussi H E-HÄ 90 89 88 267 0 2 Alik Laitinen Kari H K-SU 92 85 89 266 2 3 Alik Komulainen Antti H P-SA 98 87 80 265 5 4 Inovaara Marko H E-HÄ 95 86 81 262 3 5 Ylik Nieminen Jari H V-SU 94

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta N:o 2/64 Heinäkuu 1964 R A N I f l l K K O S O T I L M S E f O T I - Y H D

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet. Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Kouvolan VETREÄT VETERAANIT toivottavat lämmintä kesää kaikille!

Kouvolan VETREÄT VETERAANIT toivottavat lämmintä kesää kaikille! Kouvolan VETREÄT VETERAANIT Hyvät veteraani siskot ja -veljet Meillä on nyt oma napakat-palsta, johon voitte kirjoittaa mieleen tulevia toiveita ja ehdotuksia toimintaamme. Kirjoitukset voi jättää Rauskille.

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Etelä-Hämeen Reserviläispiirien ilma-ase mestaruuskilpailut

Etelä-Hämeen Reserviläispiirien ilma-ase mestaruuskilpailut Etelä-Hämeen Reserviläispiirien ilma-ase mestaruuskilpailut 15.1.2017 Ilma-aserata, Puusepänkatu 5, Hämeenlinna Tulokset: 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja H: 1) Antti Raittinen VaRes 376 2) Jouni Rissanen

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

E-H Respiirien ilma-asemestaruuskilpailut 2016

E-H Respiirien ilma-asemestaruuskilpailut 2016 Toijalan Yhteiskoulu 16. - 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja D 1. Marjatta Laine TuRes 63 67 77 76 283 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja H 1. jääk Vesa Torkko VaRes 96 97 95 98 386 18x 2. korpr Antti Raittinen VaRes

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI!

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! VANHEMPAINYHDISTYS KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KOULUN HENKILÖKUNTAA, OPPILAITA JA VANHEMPIA SYKSYN AIKANA TEHDYSTÄ YHTEISTYÖSTÄ. KAKKUTUKUN TUOTTEIDEN MYYNNILLÄ SAIMME

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti

, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti 12. - 13.3.1955, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti 1. Reijo Nykänen Varkauden Tarmo 2. Kauko Tolvanen Tainiokosken Tähti 3. Heikki Hakola Kotkan Painimiehet 1. Matti Rantala Vaasan

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2016 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU KAARTIN JÄÄKÄRIRYKMENTIN KILLAN JÄSENILLE Killan vuosikokous pidetään Santahaminassa Perinnetalolla lauantaina 23.4.2016

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

E-H Respiirien ilma-asemestaruuskilpailut 2012

E-H Respiirien ilma-asemestaruuskilpailut 2012 Hirvialhon koulu Akaan Viialassa 14. - 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja D 1. Krista Wegelius TuRes 87 86 92 96 361 2. Marjatta Laine TuRes 74 72 76 75 297 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja H 1. korpr Antti Raittinen

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2010 TOIMINNASTA

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2010 TOIMINNASTA ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2010 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 48. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2010: Riku Rissanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

HVA:n alkutaipaleelta

HVA:n alkutaipaleelta HVA:n alkutaipaleelta Julkaistu: AMPUJAIN LEHTI N:o 2 / 1950: Otsikko: SAL:n PAIKALLISYHDISTYKSET Tämän otsikon alla on tarkoitus vastaisissa Ampujain Lehden numeroissa julkaista sarja SAL:n paikallisyhdistyksiä

Lisätiedot

KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA

KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA 1 (6) KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA 1 KERHON TOIMIHENKILÖT 1.1 Hallitus Kari Kotirinta Jukka Saarinen Tapio Hautaluoma Pentti Kaukoranta Antti Salmi Antti Virtanen Kristiina Lanki puheenjohtaja sihteeri

Lisätiedot

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta Etelä-Suomen Kerhopiiriliiton vuosikokouksessa Helsingissä 1970 Hyvät kutsuvieraat Arvoisat Kokousedustajat On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Lions-Liiton vuosikokous Heinolassa

Lions-Liiton vuosikokous Heinolassa 2013 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 21.6.2013 KESÄKUU Kesäkuun TIETÄMÄT 5 Lions-Liiton vuosikokous Heinolassa 7.-9.6. 2013 Klubimme virallisina edustajina kokoukseen osallistuivat puolisoineen varapresidentti

Lisätiedot

(Varsinais-S) (Vaasa)

(Varsinais-S) (Vaasa) T 3 Yritysdemokratiatyöryhmä Eero Joutsijoki (1.11.1979 asti) Matti Lipiäinen (14.12.1979 lähtien) Martti Koivisto Aulis Alamattila Martti Salo (Satakunta) SÄÄN TÖVAL IOKUNTA Martti Hoffren (Kuopio) Esko

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Kiltauutiset 2/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 2/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 2/2016 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Puheenjohtajalta Arvon jäsenet Kesä on ovella. Väki lähtee mökeille tai matkoille viettämään lomiaan tai vapaitaan. Toivottavasti emme unohda kuitenkaan

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Ketosen tilausajobussi odotti pääjulan päätyttyä Jänkätien ammattioppilaitoksen pihalla piirikokoukseen lähteviä juhlijoita. Suuntana oli Rovaniemen kaupungin omistama leirikeskus

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖIDEN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN MERKKIPÄIVÄSÄÄNTÖ 1.4.2013 LUKIEN

VIRTAIN KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖIDEN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN MERKKIPÄIVÄSÄÄNTÖ 1.4.2013 LUKIEN VIRTAIN KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖIDEN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN MERKKIPÄIVÄSÄÄNTÖ 1.4.2013 LUKIEN 1. YLEISOHJEET Merkkipäiväsäännössä määritellään toimiohjeet työnantajan edustajalle tilanteisiin, joissa työntekijää

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Reservin ampumamestaruuskilpailut 2015

Reservin ampumamestaruuskilpailut 2015 Tyrri, Kouvola 14. - 16.08.2015 15.08.2015 Isopistooli, sarja H 1.Lahti, Teemu K-S 94 95 96 285 98 97100 295 580 2.Räsänen, Marko KAI 94 92 97 283 96 96 99 291 574 3.Talvitie, Marko E-P 95 91 91 277 98

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky

, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky 21. -22.10.1950, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky 1. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 2. Aarre Nieminen Popinniemen Ponnistus 3. Aukusti Hakola Hallan Visa

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö Toimintasuunnitelma 2016 Päivitetty 25.3.2016 Keskiviikkomelonnat ovat 1-2 tunnin kestoisia porukalla tehtäviä kevyitä melontalenkkejä. Peruskurssien jälkeiset neljä ovat ohjattuja. Voi myös lähteä koskeen

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Tulostettu. Aika. ResUL:n Pvm Perinneasemestaruuskilpailut Kivääri 150m

Tulostettu. Aika. ResUL:n Pvm Perinneasemestaruuskilpailut Kivääri 150m 1 Alik Keski-Hannula Raimo H E-PO 95 85 95 275 5 2 Ins Ylil Ahokas Ilkka H PIR 92 90 89 271 6 3 Panssarij Korhonen Markku H E-KA 95 87 89 271 3 4 Jääk Kääriäinen Pekka H P-PO 95 82 92 269 7 5 Korp Salovaara

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Reservin ampumamestaruuskilpailut

Reservin ampumamestaruuskilpailut Kouvola Tyrri 14. - 16.08.2015 50m Kivääri makuu erä 1, sunnuntai 16.8.2015 klo 09:00-11:45 HUOM! Pelkän 3x20ls kilpailun ampuma-aika 2h KOE ls 8:45 KILPAILU ALKAA 9:00 6 yliv Markku Haklin V-S H60 7 korpr

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Ltn, Tomi Mustonen H V-S 3. Vänr, Yrjö Munukka H Hel 4. Ylil, Antti Leinonen

Lisätiedot

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö 25.3.2012 1 25.3.2012 Teri-Säätiö 2 Teri-Säätiö Teri-Säätiö perustettiin 1949 kun Terijoen kunnan hoitokunta lopetti toimintansa Säätiölle siirrettiin entisen Terijoen

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968. 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol. Hakala Jorma HanRPsto. Järvinen Aarno TurRtR

RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968. 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol. Hakala Jorma HanRPsto. Järvinen Aarno TurRtR 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968 Hakala Jorma HanRPsto Järvinen Aarno TurRtR Hieta Arto TurRtR Hurme Risto SIRtR Kinnunen Tapio SIRtR

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere

Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2016 Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere Läsnä: Ari Immonen Jari Yltävä Tarja Myry Olli Lassinaro Anu Karrimaa Anna

Lisätiedot

Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna

Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna 1 SUOMEN LIONS LIITTO RY 107 H PIIRI PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 4/2010 2011 PÖYTÄKIRJA Aika: 16.4.2011 klo 10.00 11.50 Paikka: Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna Läsnä: Läsnä 17 jäsentä,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2012

Kiltauutiset 1 / 2012 Kiltauutiset 1 / 2012 Kuva: Amanda Virtanen 1 Hei kiltaveljet ja -sisaret Vauhdikas vuosi 2011 on saatu päätökseen ja vähintään yhtä vauhdikas vuosi 2012 on alkanut. Toivottavasti kaikki ovat jo unohtaneet

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN MUISTAMISOHJE

HARJAVALLAN KAUPUNGIN MUISTAMISOHJE HARJAVALLAN KAUPUNGIN MUISTAMISOHJE Sisällys Harjavallan kaupungin muistamisohje... 3 Yleistä... 3 Henkilöstö... 3 Syntymäpäivät... 3 Eläkkeelle siirtyminen... 3 Palvelussuhteen päättyminen... 4 Muistaminen

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot