Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti"

Transkriptio

1 R A I K N I K O H P y O L U S T M J A Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta N :o 3/64 Marraskuu VUOTIAAN NY MY NÄKYMIÄ Turun Rannikkotykistörykmentti saavutti 25 vuoden iän Rykmentin toiminta-alue on varsin laaja. Käsittäähän se sekä Saaristomeren että Selkämeren rannikot. Jo alueen suora leveys etelästä pohjoiseen on lähes 200 km. Puhumaltakaan sitten siitä, että lähdettäisiin kierrättelemään pitkin monituhatlukuista saaristoa, jonne voi helposti vaikka eksyä tai vaikkapa vain kulkemaan rykmentin koulutus- ja vartiolinnakkeiden kautta. Tästä johtuen saattavat olosuhteet rykmentin alueen eri osissa olla sangen erilaiset. On sattunut tapauksia, että kun Pohjois-Itämerellä, Utössä, tuuli käy etelästä, tuulee Kuuskajaskarissa pohjoisesta. Kun Turussa on kaunista ja aurinkoista, voi Utössä olla myrsky ja sade (syksyisin) tai säkkisakea sumu (varsinkin keväisin). Taikka, kun Raumalta Kuuskajaskariin ja takaisin ajetaan alkutalvesta jo jäitä pitkin autoilla, saattaa Utön suunnalla olla aivan avoin meri. Se, joka on palvellut TurRtR:ssä, muistaa Utön majakan kiertävien valokeilojen välähdykset saaren kallioilla pimeinä syysiltoina, muistoa nautofoonin (sumusireeni) joskus keskellä yötäkin ulos ulvahtavat varoitushuudot sakean sumun alkaessa kietoa saarta sisäänsä, muistaa lokkien kirkunan keväisillä kallioilla ja haahkaemon pöllähtämisen ylös pehmeästä untuvaisesta pesästään jalkojen juuresta. Hänen mielestään eivät myöskään mene laivamatkat Turun ja Utön välillä lomalle päästäessä tai siltä palatessa "Pansion" tai "Carpelanin" koneiden jyskyttäessä 6 7 tuntia yksitoikkoista, nukutta vaa tahtiaan tai myllertävän meren heitellessä alusta uhkaavanlaisesti Vidskärin selällä. Hän muistaa myös Kuuskajaskarin komeat kuuset, Kylmäpihlajan kylmät, mutta ystävälliset välähdykset suorittaessaan väsyttävää ja viluista, mutta tärkeätä vartiotehtäväänsä Jaskarin tori rissa, ja saareen saakka ulottuvan, sadetta ennustavan, rahaisan hajun Rauma-Repolan tehtailta tuulen käännyttyä itään. Kukaan ei varmaan unohdu Utön ja Kuuskajaskarin sotilaskoteja tarjoiltaneen ja televisioineen. Pientä pettymystä tuntien alokkaat ovat näihin saakka astuneet palvelukseen Turun Rannikkotykistörykmentin linnakkeille. Eihän saarten syrjäisestä, säille alttiista sijainnista huolimatta ole ollut tarjottavana edes nykyajan vaatimuksia vastaavia majoitusolosuhteita, m.uusta viihtyisyydestä puhumattakaan. Katkerina ovat muista j-osastoista komennukselta palaavat saapuneet saarilleen Utöhän ja Kuuskaj askariin. Ovathan he komennuksensa aikana joutuneet tekemään vertailuja muissa maavoimissa olevien nykyaikaisten kantahenkilökunnan asuntojen ja uusien kasarmien sekä toisaalta TurRtRm yli 20 vuotta vanhojen, vetoisten, kaikkia mukavuuksia vailla olevien parakkien välillä. Muutaman vuoden kuluttua ei alokkailla kuitenkaan enää ole pettymisen syytä. Rakennustyöt TurRtRm alueella ovat vauhdissa. Lienee sanomalehdistä huomattu, et-

2 Kapt V Hannuniemi TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTIN 25-VUOTISPÄIVÄNÄ Rannikon Puolustajain Killan edustajat Puolustusvoimain komentajan luona, vasemmalta Arvo Lyytinen, Eero Salovaara ja Martti Koski. RANNIKON PUOLUSTAJAIN LEVYKKEET LUOVUTETTU JV KENRAALI SIMELIUKSELLE JA PÄÄJOHTAJA WARIKSELLE Rannikon puolustajain Killan puheenjohtaja kojemme puolustajien keskuudessa vallinnut. Eero Salovaara luovutti Puolustusvoimain komentajalle, jv kenraali Sakari Simeliukser.e mentajalle, jv kenraali Sakari Simeliukselle Joukko-osastokiltojen neuvottelukunnan pu- Killan levykkeen tunnustukseksi kiltatoimintamme saamasta tuesta. Vastauspuvottelukunnan kokouksen yhteydessä. Pääjoh- luovutettiin killan levyke neuheessaan Puolustusvoimain komentaja toivotti taja Waris kiitti saamastaan huomion osoituksesta ja lähetti terveisensä kaikille rannikon menestystä Rannikon Puolustajain Killan työlle. Samalla hän sanoi asettavansa suuren arvon sille yhteishengelle, joka aina on puolustajille. rannik- tä puolustusministeriö aloitti vuoden 1961 lopulla uuden kasarmialueen rakentamisen TurRtR:iä varten Korppoon kunnan alueelle. Töitä on siitä alkaen tehty työttömyystöinä joka talvikausi. Tarkoitushan on saada sinne toimistorakennus, kasarmirakennus, sotilaskotirakennus, voimistelu- ja liikuntakasvatusrakennus sekä joukko kantahenkilökunnan asuinrakennuksia. Kaikki rakennukset varustetaan kaikin nykyajan mukavuuksin, kuten keskuslämmitys, vesijohto, likaviemäri, WC, vaatehuone ja kylpyhuone. Monta kantahenkilökunnan asuinrakennusta on jo pystyssä, ja työt jatkuvat hyvää vauhtia. Reposaareen valmistui syksyllä 1962 uusi hieno vartiorakennus vartiopäällikön asuntoineen, saunoineen ym. Nyt viimeksi olemme lehdistä lukeneet, että kasarmirakennustyöt myös Kuuskajaskarissa alkavat vielä tänä syksynä. Sinne rakennetaan uusi kolmikerroksinen kasarmirakennus keittiöineen, ruokasaleineen, voimistelusaleineen jne sekä kantahenkilökunnan asuinrakennuksia, kaikki "viimeistä huutoa". Rakennusmateriaalia on parin viime viikon aikana kuljetettu Kala-lautalla jatkuvasti, ja ensimmäiset rakennusmiehet saapuivat saareen marraskuun alussa. Samoin on uuden huoltoaseman saaminen Rauman puolelle suunnitteilla. Myös kulkuyhteydet ovat paranemassa. Pitäähän Merenkulkuhallituksen alainen "Utö"-nirainen uusi alus kolme kertaa viikossa yhteyttä Utöhän. TurRtR:n yhteysalus "Pansioon" taas on asetettu entistä paksummat levyt vesilinjaan, ja parhaillaan siihen asennetaan voimakkaampaa konetta Vaasassa. Määrärahoja on myönnetty rannikkotykistön yhteysaluksia varten, ja alustyyppikomitea Helsingissä pitää istuntojaan ja tekee mietintöjään sopivien yhxeysalustyyppien suunnittelemiseksi myös TurRtR:lle. Lisäksi on parhaillaan kaupanteko käynnissä "jäätymättömän" talvilaiturin saamiseksi rykmentille ns Latokarin alueelta Turussa. 25-vuotiaan tämän hetken näkymät ovat huomattavan valoisat. Ne rykmentissä palvelevat, joilla vielä on "paljon päiviä", samoin kuin rykmentin palvelukseen tulevat, voivat siis suhtautua suurin toivein tulevaisuuteen. Ev V Hassinen 10 Varhaisempi ja Ruotsin vallan aika Turun Rannikkotykistörykmentin perinnejoukko-osasto, Turun Lohko, perustettiin syyskuun 10 pnä tasan kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Kaksikymmentäviisi vuotta on historian saatossa sangen lyhyt aika. Varsinkin Turunmaan rannikon ja Saaristomeren saarien puolustusta ajatellen tuntuu vaikealta pysähtyä rykmentin varsinaiseen perustamispäivään, sillä onhan tämän rannikkoseudun puolustuksen historia ylivoimaisesti tätä vanhempi ulottuen jopa yhtä kauas kuin kirjoitettu historiammekin. Ensimmäinen järjestelmällinen vihollisen maihinnousutoimihan tapahtui juuri näillä samoilla rannikoilla ensimmäisen ristiretken merkeissä 1100-luvulla. Maihinnousun torjuntaan oli kuitenkin kiinnitetty jo sitä ennen huomiota. Tästä on todistuksena mm Liedon vanha linna, millä oli tyypiliaen rannikkovarustuksen luonne. Se sulki aikanaan Aurajoen reitin. Sen rakentamisaikaa ei ole pystytty selvittämään tarkalleen. Eräät tutkijat pitävät mahdollisena, että ensimmäiset varustukset rakennettiin jo 500-luvulla. Ristiretkien aikana oli rannikkoa ohittavien reittien varsille rakennettu muitakin varustuksia. Meritiet olivat silloin maanteitä ylivoimaisesti nopeampia, joten kauppaväylät olivat elintärkeitä. V:lta 1251 on tallella muuan reittiselostus. Kauppaväylä kulki Ahvenanmaalta nykyisen Pöglön ja Kökarin kautta Aspöön, Jurmoon, öröön ja sieltä edelleen Hangetheen, mikä oli Hangon silloinen nimi. Täältä reitti jatkui edelleen Viroon. Toinen reitti haarautui puolestaan Katanpäähän, Kalantiin ja Teijaan. Reittien varsilla oli lukuisia varustettuja yöpymispaikkoja. Ajat olivat rauhattomia, joten oli turvallisinta yöpyä varustetuissa tukikohdissa. Liedon Vanhanlinnan menetettyä merkityksensä, rakennettiin Koroisten linna Aurajoen suuhun. Sitä seurannut Turun linna oli Ruotsin vallan aikana tärkein varustus maamme länsirannikolla. Se rakennettiin aluksi sillanpääksi mantereelta tulevaa vaaraa vastaan, mutta muuttui sittemmin rannikkopuolustusvarustukseksi. Venäjän valtakunnan vahvistuminen ja varsinkin sen laivaston nopea kehittyminen pakotti Ruotsin vahvistamaan myös Lounais-Suomen rannikon ja saariston puolustusta. Erityisesti Korppoon salmen meritaistelu v 1743 ja Hankoniemen valtaus v 1788 kiirehtivät sitä. Venäjän vallan aika Venäjän vallan aikana Lounais-Suomen rannikko muuttui valtakunnan läntisimmäksi suojelualueeksi. Tykistöaseen rineästi kehittyessä muuttui myöskin rannikkovarustusten luonne. Niiden tehtäväksi muodostui tärkeimpien salmien ja väylien sulkeminen tykistöllä. Näistä linnoituksista mainittakoon vain Bornarsundin linnoitus, jota alettiin rakentaa v Se ei ollut vielä valmis, kun yhtynyt ranskalais-englantilainen laivasto-osasto valtasi sen ja hävitti varustukset. Tämän sodan eräänä seurauksena on vuodelta 1856 peräisin oleva kansainvälinen sopimus, mikä kieltää Ahvenanmaan linnoittamisen. Venäläisten vallattua Suomen menettivät jo silloin valmiina 'Olleet rannikkovarustukset osittain merkityksensä. Venäjän ja länsivaltojen suhteiden huononnuttua v 1830 aikoihin niihin alettiin kuitenkin jälleen kiinnittää huomiota. Tästä johtui myös aikaisemmin mainitun Bornarsundin linnoituksen rakentamishanke luvulla alettiin Pietarin puolustuksen painopistettä siirtää rohkein vedoin länteenpäin. Ensimmäisen maailmansodan alettua olivat linnoitustyöt käynnissä myöskin Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Utön linnake muodostui pian erääksi läntiseksi linnoitukseksi. Linnakkeen valmistuttua v 1915 :n alussa kiinnittivät saksalaiset siihen alusta pitäen suurta huomiota. Linnake toimi nimittäin myöskin venäläisten laivastovoimien tukikohtana. Saksalaiset tiesivät myös, että linnakkeella oli varsin vahva tykistö. Entinen luotsivanhin, Magnus Brunström-vainaja piti usean utöläisen tavoin tarkkaa päiväkirjaa. Hänen päiväkirjamerkinnöistään selviää, että saareen tuotiin huhtikuun lopussa 10 tykkiä ja parisataa miestä. Venäläisten sotaväylä johti ulos juuri Utön itäpuolitse, joten sillä oli tässäkin suhteessa suuri merkitys. Nykyisin 150-vuotias majakkatorni palveli taas puolestaan tehokkaana tähystysasemana ja eräänä hyvin järjestetyn merivalvontaketjun tärkeänä pisteenä. Saaressa oli lisäksi siihen aikaan melko harvinainen radioasema. Saksalaisten kiinnostus Utöseen kasvoi yhä, kun he erään tieclusteluretkensä tuloksena havaitsivat, että Utön lahdella oli myöskin venäläisten sukellusveneitten tukikohta. Äsken mainitun luotsivainajan muistiinpanojen mukaan Utön lahdella oli jo joulukuussa v 1914 kahdeksan venäläistä -sukellusvenettä. Saksalaiset tekivät ensimmäisen epäonnistuneen tiedusteluretkensä Utöseen tammikuussa Lumimyrsky pakotti laivasto-osaston palaamaan takaisin, samoin kävi seuraavallakin kerralla kolme päivää myöhemmin. Yritys uusittiin vasta elokuussa. Saksan Itämerenlaivasto, jota oli vahvennettu myös osilla Pohjanmeren laivastoa, määrättiin hyökkäämään Riianlahteen ja varmistamaan maihinnousu vihollisen selustaan. Sivutarkoituksena oli houkutella Venäjän laivasto Utön kautta merelle. Vara-amiraali Hipper seurasi I tiedusteluosastoa, mihin kuului 4 taisteluristeilijää ja 6 torpedovenettä. Osasto joutui ensin taistelukosketukseen venäläisten tiedustelumatkalla olleiden hävittäjien kanssa. Nämä vetäytyivät välittömästi Utön taakse, jolloin linnake avasi tulen. Saksalaisten tietojen mukaan tuli oli hyvin tarkkaa. Risteilijä Kolberg sai mm osuman etumaiseen savupiippuunsa. Saksalaiset siirsivät tällöin tulensa linnakkeeseen, mutta vetäytyivät pian pois uusimatta enää yritystään ensimmäisen maailmansodan aikana. Utön tappiot olivat yksi kaatunut ja kaksi haavoittunutta. Erikoisuutena mainittakoon, että silloinen linnakkeen päällikkö asui Turussa, eikä voinut osallistua tästä syystä taisteluun. Itsenäistymisestä talvisotaan perustettiin läntisimmän Suomenlahden ja Turun saariston rannikkopuolustuksen tehostamiseksi Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo. Vuodesta 1922 lähtien sen nimi oli 1. ErRtPsto, mihin kuuluivat Russarön, örön ja Lypertön patterit. Utö joutui syrjittyyn asemaan. Sitä ei kuitenkaan suoranaisesti hylätty, vaan se toimi muutaman kerran vuodessa harjoituspaikkana. Patteriston komentajana oli sen perustamisvaiheessa majuri O Nylund. Evl J Chr Olin toimi sittemmin patteriston pitkäaikaisena komentajana. Turun Lohko Sodan ukkospilvien ilmestyessä Suomen taivaalle v 1939 jouduttiin Lounais-Suomen rannikkopuolustus järjestämään uudelleen. Siitä syystä perustettiin Turun Lohko turvallisuuden ja puolueettomuusvartioinnin tehostamiseksi. Lohkon ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin evl L W Hannelius, joka kuitenkin siirtyi jo Ahvenanmaan Lohkon komentajaksi luovuttaen tehtävänsä majuri N Heirolle. Naapureina olivat vasemmalla Hangon Lohko, mikä käsitti rauhanaikaisen 1. ErRtFston alueen, oikealla taas uusi Satakunnan Lohko käsittäen Rauman Porin alueen. Vasen raja oli Vänössä (ml), oikea Lyökissä (ml). Edessä oli uusi Ahvenanmaan Lohko, Lohkon alueella alkoi kuumeinen työ. Linnakkeiden hoitohan oli lyöty laimin käytännöllisesti katsoen koko itsenäisyytemme aikana. Syynä oli tietysti vanha tuttu "määrärahojen" puute. Utön linnakkeen toimintavalmiiksi saattamiseen kiinnitettiin erityisen suurta huomiota. Olihan siellä avomereltä sisään johtavan väylän uloin patteri. Sotatoimet alkoivat marraskuun viimeisenä päivänä, jolloin linnakkeiden taisteluvalmius oli olosuhteisiin katsoen suhteellisen tyydyttävä, vaikka paljon olikin vielä toivomisen varaa. Pattereitahan jouduttiin perustamaan osittain täysin "kylmiin' saariin. Hangon Lohkolla olevan Russarön ensimmäinen kosketus viholliseen heti sodan alussa kiirehti toimenpiteitä. Niinpä miiijalaiva Louhi laski miinoituksen Utön meriväylän suulle. Meikein kaikki linnakkeet olivat ilmoittaneet jo pitemmän aikaa vihollisen lentotoiminnasta ja uloimmat 3

3 linnakkeet olivat havainneet merellä outoja valoilmiöitä, jotka olivat ilmeisesti lähtöisin valonheittimistä. Lohkon esikunta ilmoitti Utöseen tiedustelun saaneen selville, että siellä on odotettavissa samana päivänä puolenpäivän jälkeen lentopommitus. Linnake määrättiin klo hälytysvalmiuteen. Klo havaittiin vihollisen pommittavan n 17 km:n päässä olevaa Bänkeniä. Sama toistui seuraavanakin päivänä. Sodan alusta lähtien oli pantu merkille, että vihollinen valitsi usein kohteensa sattumanvaraisesti miehittämättömiin saariin. Suoranaista pommien mereen pudottamistakin oli havaittu vihollisella oli kuitenkin tarkempi osoite. Utön mv.asema ilmoitti klo havainneensa 2 savua kaakkoisella taivaanrannalla. Ne todettiin Grosnyi-luokan hävittäjiksi, jotka porhalsivat tykistöönsä luottaen kohti Utötä. Niiden aseistukseen kuului 4 kpl 130 mm tykkiä, 2 kpl 76 mm ja 4 kpl 37 mm ittykkiä. Lisäksi hävittäjä pystyy ottamaan 100 miinaa. Patteri saatiin ampumavalmiiksi, kun hävittäjiin oli matkaa 19 km. Samanaikaisesti kuultiin lentokoneiden surinaa. Tuli oli aikomus avata 10 km:n päähän, joten patteriyhteydet kytkettiin toistaiseksi ilma-ammuntaa varten. Klo tuli lentovene näkyviin, mutta kääntyi pois saatuaan lähelleen raskaan laukauksen. Hävittäjät lähestyivät tällä välillä rintamamuodostelmassa Lillharun takaa. Ne katosivat välillä lumikuuroon, ja tulivat jälleen näkyviin. Kun etäisyys hävittäjiin oli 14 km, käski Ikeen päällikkö, kapt P Cederberg kytkeä yhteydet meriammuntaa varten. Hävittäjät kääntyivät 11,4 km:n päässä länteen ja putket suuntautuivat linnaketta kohti. Samaan aikaan kaksi lentovenettä sukelsi pilvistä, pudotti 3 4 kevyttä pommia ja pyyhkäisi pientä Utön kalliosaarta konekivääritulellaan saamatta kuitenkaan aikaan mitään pahempaa. Ne katosivat välittömästi tämän jälkeen, eivätkä enää näyttäytyneet. Lke ampui heti tämän jälkeen ensimmäiset laukauksensa kohti hävittäjiä saaden välittömästi vastauksen. Hävittäjien ensimmäiset iskemät putosivat mereen noin 75 m Kaasniemestä länteen. Linnake oli ampunut noin 30 kranaattia, kun havaittiin iskemiä hävittäjien takana sekä osuma toisen hävittäjän peräpuolella. Osumakohdasta alkoi näkyä tummaa savua. Hävittäjät kääntyivät heti tämän jälkeen kaakkoon. Toimintakykyinen hävittäjä veti vaurioituneen suojaksi savuverhon kadoten itsekin sen turvaan. Noin 10 min tämän jälkeen hävittäjien savuverhon yläpuolelle nousi musta, kolmihaarainen savupatsas. Välittömästi tämän jälkeen kuului hävittäjien suunnasta voimakasta jylinää. Kun savuverho häipyi, nähtiin ainoastaan toinen hävittäjä, joka hävisi nopeasti näköpiirin taakse. Osuman saaneen hävittäjän miinalasti oli ilmeisesti räjähtänyt upottaen laivan lopullisesti. Välirauha Linnakkeiden taistelu valmiuden kohottamista jatkettiin välirauhan aikana. Muuttuneet olosuhteet vaativat jälleen joukko-osaston organisaation tarkistamista. Turun Lohko lopetettiin ja sen seuraajaksi tuli Rannikkotykistörykmentti 5. Komentajaksi määrättiin evl Kainulainen. RT 5:n kokoonpano pysyi samana kuin Turun Lohkonkin, paitsi että siihen liitettiin entinen Satakunnan Lohko. Rykmentti sai siten kaksi uutta tärkeätä linnaketta, Kuuskajaskarin ja Reposaaren linnakkeet. Näistä oli Kuuskajaskari uusi, vasta välirauhan aikana valmistunut. Reposaaren linnakkeella oli jo enemmän perinteitä, jotka olivat laadultaan varsin erikoisia. Linnake perustettiin jo v 1935 rannikkotykistösuojeluskunnan koulutuslinnakkeeksi. Sitä perustettaessa vallitsi tavanomainen määrärahojen puute. Maanpuolustuksen lämmin ystävä, kauppaneuvos Werner Hacklin päätti kuitenkin, ettei valtion köyhyys saa estää maanpuolustuskoulutusta ja tilasi patterin tykit omaan laskuunsa. Lienee oloissamme ainutlaatuista, että yksityinen henkilö tilaa tykkitehtaalta kokonaisen rt-patterin. Hän lahoitti tykit Reposaaren rtsuojelus kunnalle, joka luovutti ne myöhemmin puolustuslaitokselle. RT nimi muuttui ja ennätti olla saakka sama, mikä se on nykyisinkin, siis Turun Rannikkotykistörykmentti (lyhennys TRT). Sodan pilvien alkaessa jälleen leijailla Suomen taivaalla siirryttiin alueella jälleen uuteen kokoonpanoon. TRTrstä muodostettiin kaksi erillistä joukko-osastoa, 5. RPr ja 7.RPr. 5.RPr:n komentajaksi määrättiin entinen RT 5:n kom, evl T Kainulainen. I Lston komentajana toimi silloinen kapteeni Veikko Hassinen, komentopaikkansa Raumalla ja II Lston komentajana maj v. Behr, komentopaikkansa Korppoossa. 7.RPr:n komentajana toimi evl J Olin, esikuntansa Turussa. Prikaatiin kuului muodostamisvaiheessa viestikomppania, pioneerikomppania, kaksi erillistä kenttäpatteria, prikaatin itosasto, RsItPtri, kaksi kv.it. joukkuetta.in. seitsemän torjuntakomppaniaa. Torjuntakomppaniat sijoitettiin vastaista toimintaa varten osittain aikaisemmille linnakkeille, osittain mantereelle. Sota oli alkanut Lounais-Suomen rannikolla. Jatkosodan puhjettua 7.RPr sai välittömästi käskyn siirtyä Ahvenanmaan saaristoon. Torjuntakomppaniathan olivat olleet valmiina mm Alskärissä, Jungfruskärissä ja Berghamissa. Prikaatin esikunta siirtyi Maarianhaminaan, missä se toimi sodan loppuun saakka. 5.RPr siirrettiin pääosin Itä-Karjalaan muodostaen ÄänRPr:n rungon. Turun saariston rannikkopuolustus siirtyi tämän jälken pääasiassa 7.RPr:n vastuulle. 5.RPr:n entisestä komentajasta, ev T Kainulaisesta tuli tällöin 7.RPr:n komentaja. Hänet siirrettiin kuitenkin pian vastuunalaisiin tehtäviin Merivoimien Esikuntaan. Ev Niilo Heiro otti prikaatin komentajan tehtävät vastaan toimien tehtävissään koko sodan ajan. _ 5.RPr:n siirryttyä Ääniselle, koki jäljelle jäänyt 7.RPr jälleen nimenmuutoksen. Se muutettiin Saaristomeren Rannikkoprikaatiksi. Saar.RPr:n alueella ei tapahtunut mainittavia sotatoimia tavanomaisia ilmapommituksia lukuunottamatta. Prikaati oli kuitenkin sulkenut tehokkaasti Saaristomeren ja Ahvenanmaan kapeikot estäen vihollisen pääsyn Pohjanlahdelle ja Lounais-Suomen rannikolle. Se oli pitänyt sotatoimet loitolla pelkällä olemassaolollaan todistaen, että voimakas puolustus panee vihollisen harkitsemaan, kannattaako ottaa riski. Siirtyminen rauhan kannalle Suomen oli luovuttava rauhanehtojen mukaisesti Ahvenanmaasta, missä vuoden 1856 kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta astui jälleen voimaan. Saar.RPr sai rauhanajan nimekseen jälleen entisen Turun Rannikkotykistörykmentin. Komentajaksi määrättiin kenrm E I Järvinen. Samalla, kun rykmentti luopui Ahvenanmaan alueesta, sille annettiin vahvennukseksi Hangon Rannikkotykistörykmentti ja Pohjanlahden Rannikkovartioston alue. Rykmentin esikunta oli Turussa Parakkikylässä. I Lsto oli Korppoossa, komentajana ev. Heiro ja II Lsto Hangossa oli komentajana ev N Kesämaa rykmentin II Lsto erotettiin erilliseksi joukko-osastoksi, joka sai nimekseen 2.ErRtPsto. Uuden I Pston esikunnan sijoituspaikaksi tuli Korppoo ja Pston esikunta sijoitettiin Uuteenkaupunkiin, mihin perustettiin uusi yksikkö, MtRtPtri. Rykmentin nimi muutettiin samaan aikaan Rannikkotykistörykmentti 2:ksi. Jatkuva kehittyminen on kuitenkin rannikkotykistölle kuten muillekin aselajeille luonteenomaista. MtRtPtri liitettiin Suomenlinnassa sijainneeseen Vaasan Rannikkopatteristoon, mistä tuli moottoroitu rt-joukko-osastomme rykmentti sai kolmannen kerran nimen Turun Rannikkotykistörykmentti, mikä kuvaa sen tehtävää Turun rannikon ja saariston turvaajana. Kenrm E I Järvinen ei ennättänyt olla rykmentin komentajana kauan, sillä hänet nimitettiin Merivoimien komentajaksi. Ev Taavi Kainulainen määrättiin hänen jälkeensä jo toisen kerran rykmentin komentajaksi. Hänen erottuaan vakinaisesta palveluksesta säädetyn eroamisiän perusteella, toimi ev M J Miettinen rykmentin komentajana välisen ajan. Hänet määrättiin kenraalimajuriksi ylennettynä Meripuolustuksen tarkastajaksi ja hänen seuraajakseen tuli ev Väinö Karvinen, joka toimi komentajana välisen ajan lähtien on Turun Rannikkotykistörykmentin komentajana toiminut eversti Veikko Hassinen. TurRtR:n vastuualue on laaja. Jopa niin laaja, että Utössä saatetaan elää avoveden keskellä samaan aikaan, kun Kuuskajaskarista kuljetaan mantereelle jäätä myöten autolla ja hevospeleillä. Olosuhteet ovat siis vaativia. Jääkelin aikana ei voi unohtaa avovettä, eikä avoveden aikana jäätä. Rannikkotykistön luonteeseen kuuluukin, että heleinä kesäpäivinäkin on ajateltava syysmyrskyjä. Rannikkolinnake ei ole koskaan valmis. Pelkkä tekniikan kehittyminenkin vaatii vanhentuneen hylkäämistä ja uuden rakentamista. Linnakkeen rakentaminen on kuitenkin sitä työtä, joka turvaa rannikkomme vapauden ja koskemattomuuden. Helsingin Reservialiupseerit ry:n rannikkopuolustusosaston kuulumisia Vaasan lentomatkasta Matkalaiset Sunnuntaina kokoontuivat rannikkopuolustusosaston järjestämälle Vaasan lentomatkalle lähtijät Aeron lentotoimistoon. Säiden haltijat eivät olleet meille suopeita, mutta erittäin hilpeä mieliala vallitsi matkalle lähtijöissä. Kello 9.10 lähti bussi Seutulan lentoasemalle, jossa nousimme DC 3-tyyppiseen lentokoneeseen. ja täydellisessä sumussa alkoi lentomatkamme kohti Vaasaa. Koneen päällikkönä toimi lentokapteeni Laitinen ja lentoperämiehenä oli Koskela, sekä viihtyisyydestämme huolehti viehättävä lentoemäntä Haimi. Koneen noustua ilmaan toivotti meidät tervetulleeksi matkalle rannikkopuolustusosaston puheenjohtaja Y Heinonen. Päivän ohjelmasta teki selkoa matkan johtaja Y Eloranta. Vaasan kentälle olivat saapuneet meitä vastaan VaaRPstosta yliv A Husgafvel ja vääpeli P Tuomikoski, jotka toivottivat meidät sydämellisesti tervetulleiksi. Vastaanottajiemme opastuksella siirryimme kaupungissa suoraan varuskunnan ruokasaliin. Täällä kohtasi meitä yllätys, sillä saimme tietää, että helmikuun ikäluokan tykkimiehet viettivät kotiutumisjuhlaansa. Tasan klo 12 musltn L Tuulen johtama Vaasan varuskuntasoittokunta esitti alkusoi- ajokkeineen. ton. Vaasan RPston komentaja ev V Vuorela toivotti meidät tervetulleiksi ja sanoi olevansa erittäin iloinen vierailumme johdosta sekä siitä, että meillä on jatkuvasti mielenkiintoa puolustuslaitosta kohtaan. Hän puhui myös kotiutuville tykkimiehille mainiten, että kahdeksan kuukautta sitten palvelukseen astuneiden miesten käytöksessä huomaa selvän eron. Palveluksensa päättäneille hän antoi isällisiä neuvoja ja myös parhaat kiitoksensa hyvin suoritetusta palveluksesta, sekä toivotti onnea ja menestystä elämän taipaleelle. Rannikkopuolustusosaston puheenjohtaja ja Rannikon Puolustajain Killan johtokunnan jäsen Y Heinonen esitti kotiutuville Killan tervehdyksen sekä teki selkoa sen toiminnasta ja periaatteista sekä kehoitti kotiutuvia liittymään sen jäseniksi. Ansiokkaasta varusmiespalveluksesta hän luovutti Killan plaketin korpr S Ekholmille ja korpr E Aallolle. Sotilaspastori O Lönnrot mainitsi puheessaan, että vietämme kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, joka on kiitollisuuden sävyttämä, mutta ihminen on luonnostaan tyytymätön. On sellaisiakin, jotka ovat tyytymättömiä joutuessaan suoritta- 10 4

4 maan varusmiespalvelustaan. Tätä pitäisi kuitenkin pitää miehisen miehen oikeutena. Nautimme yhdessä kotiutuvien kanssa erittäin maukkaan lounaan, jonka aikana varuskuntasoittokunta esitti musiikkiohjelmaa ja tilaisuus päättyi Napuen marssiin, joka on patteriston kunniamarssi. Ruokailun jälkeen saimme tilaisuuden tutustua vääpeli O Raiaheimon johdolla patteriston majoitustiloihin, jotka olivat erittäin tilavia ja ajanmukaisia. Vuoteetkin olivat vain yksikerroksisia. Vääpeli P Tuomikoski esitteli meille kalustoa sekä kasarmialueita. Kierroksemme päättyi aliupseerikerho"le, jossa meidät toivotti tervetulleeksi kerhon puheenjohtaja sotmest Kälviäinen. Kerholla olomme muodostui tällä kerralla lyhyeksi, sillä kerhon puheenjohtaja kehoitti meitä siirtymään kerhon edessä odottaviin autoihin. Sotmest Kälviäisen johdolla aloitimme erittäin mielenkiintoisen tutustumiskierroksen kaupungille, jossa saimme nähdä uutta ja vanhaa Vaasaa. Mielenkiintomme kohteeksi joutuivat vanhan keskiaikaisen kivikirkon rauniot Mustasaarella. Kierroksemme päättyi aliupseerikerholle. Kerholle oli saapunut ev Vuorela, jolle rp-os:n puheenjohtaja Y Heinonen esitti parhaat kiitokset siitä vaivannäöstä, jota patteriston henkilökunta on saanut meidän vierailumme johdosta mainiten, että olemme järjestäneet työtä vielä meidän vierailumme jälkeenkin, silä hän ojensi matkanjohtaja Y Elorannan kanssa "Rannikkotykistön haarikan" sotmest Kälviäiselle patteriston henkilökunnan ampumakilpailujen kiertopalkinnoksi. "Haarikan" luovuttajan toivomuksena oli, että palkinto saisi lopulisen sijaintinsa aliupseereiden palkintokaapissa. Ev Vuorela kiitti arvokkaasta 'ahjoituksesta ja totesi, että aliupseereiden keskuudessa harrastetaan enemmän ampumaurheilua kuin upseereiden, joten varmaan lahjoittajien toivomus toteutuukin. Matkanjohtaja Y Eloranta esitti 10 sotmest Kälviäiselle ja kerhon johdolle kiitokset siitä, että olimme saaneet tilaisuuden vierailla kerholla ja ojensi Helsinki-viirin muistoksi kerholla vierailustamme. Sotmest Kälviäinen kiitti lahjasta ja sanoi olevansa erittäin iloinen siitä, että kerho on saanut vastaanottaa näin kaukaisia vieraita ja että viiri sijoitetaan kunniapaikalle. Matkallemme osallistui kaksi, kantahenkilökuntaan kuuluvaa aseveljeä. Ylik E Ekholm ojensi Santahaminan au-kerhon puolesta ilmapuntarin sotmest Kälviäise le muistolahjana naapurisaarelta siirtyneille aseveljille. Kerhon puheenjohtaja kiitti lahjasta. Meitä odotti maukas päivällinen, jonka nautittuamme jatkui vapaa seurustelu tanssin merkeissä. Saimme tehdä tuttavuutta myös paikallisten veljesjärjestojen kanssa. Läsnä olivat mm Vaasan reservialiupseeripiirin, sekä suomen- ja ruotsinkielisten osastojen puheenjohtajat ja naisosaston puheenjohtaja, ilta kului niin nopeasti, että emme havainneet laisinkaan, ennenkuin matkanjohtaja Y Eloranta ilmoitti, että lähdön hetki on koittanut. Ennen lähtöämme esittivät Y Heinonen ja Y Eloranta kiitokset kerhon jäsenille onnistuneesta päivästä. Hieman haikein mienn nousimme autoon. Yliv Husgafvelin saattamana alkoi matka kohti Vaasan lentokenttää, juentokentällä lausuimme parhaat kiitoksemme saattajallemme. Tuotapikaa alkoi paluumatka Kohti Helsinkiä. Paluumatkalla saimme ihailla Kaupunkien ja kauppaloiden valaistuja katuja, jotka olivat hyvin hauskan näköisiä ylhäältä katsottuna. Seutulaan saavuimme klo ja hajaannuimme tyytyväisin mielin KUKin omalle tahollemme. ivle allekirjoittaneet ensikertaa lentomatkalla mukana olleet lausummekin Y Elorannalle mitä vilpittömimmät kiitoksemme hauskasta ja antoisasta matkasta. Tähän kiitokseemme varmaan yhtyvät kaikki matkalla mukana olleet. Pe Vu Ka Su ja 12 ensi lennolla. RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN HELSINGIN PIKKUJOULUJUHLA OSASTON vietetään Suomenlinnan upseerikerholla Lähtö lautalla Eteläsatamasta. Osasto toivottaa kaikki jäsenet, heidän omaisensa ja ystävänsä tervetulleeksi viettämään hauskaa iltaa jouluruoan, iloisen ohjelman ja yhteisen kanssakäymisen merkeissä. Koska kerhon tilat ovat verraten rajoitetut, pyydetään ilmoittautumiset suorittamaan tuota-pikaa sihteerille, os. M. Koski, Kapteeninkatu 1 E 48, puh , jolta saa myös lähemmät tiedot kustannuksista ym. Jouluterveisin RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILTA Helsingin osasto RANNIKON PUOLUSTAJIEN PÄIVÄ KOTKASSA Rannikon puolusta jäin päivää vietettiin Kotkassa Jo aamuvarhaisella olivat lukuisat kiltasisaret ja -veljet suunnanneet matkansa kohti Kotkaa. Kokoontumishetkellä klo oli Kalarannassa yli puolitoistasataa jäsentä valmiina purjehdusmatkaa varten. Retki suuntautui Rankin saarelle, jossa Kotkan Rannikkopatteriston komentaja, evl Paavo Jokisalo toivotti vieraat tervetulleeksi. Samalla hän teki lyhyesti selkoa patteriston nykyisestä toiminnasta, mikä monille vanhoille rankkilaisillekin oli uutta. Erityisenä uutuutena esittelivät varusmiehet tämän jälkeen pintauintipukuja, joita voidaan käyttää saaristossa toimittaessa. Tämän jälkeen saatiin tutustua saareen ja sen uuteen kasarmiin. Miesten majoitustilat herättivät ansaittua huomiota siisteytensä ja valoisuutensa ansiosta. Tutustumisen aikana tuli kuitenkin todettua, että vanhat kivääriotteet sujuvat yhtä luontevasti kuin ennenkin uusissakin tiloissa. Kävelyretken jälkeen nautittiin ruokasalissa yhteinen sotilasateria hernekeittoa ja pannukakkua. Mukana olleet perheenäidit joutuivat tunnustamaan, että tämän ruokalistan veroista ei vielä ole muualla kuin puolustusvoimissa pystytty toteuttamaan. Päiväkahvit nautittiin sotilaskodissa Kyminlinnan rouvien toimiessa emäntinä. Päiväjuhla alkoi klo kasarmin voimistelusalissa. Aluksi Haminan varuskunnan soittokunta esitti torvisoittoa. Sen jälkeen Kymenlaakson killan puheenjohtaja Yrjö Rikkonen lausui tervehdyssanat ja toi julki ilonsa erityisesti siitä, että naapurikillat olivat yllättävän mies- ja naislukuisesti saapuneet Kymenlaaksoon, pelkästään helsinkiläisiä oli kaksi linja-autollista ja turkulaisiakin useita. Sama 1 - la hän kiitti myös Kymenlaakson omia jäseniä kiltatoiminnassa osoitetusta aktiivisuudesta. r Juhlaesitelmän Somerin taistelusta piti Rankin linnakkeen päällikkö, luutnantti Huhtanen. Paikallisesti sopivaa aihetta selvitti esitelmöitsijä hyvin mielenkiintoisesti. Rannikkotaistelujen sitkeys ja eri puolustushaarojen saumaton yhteistoiminta saivat myös ansaitsemansa huomion. Juhlan taiteelliseen ohjelmaan kuuluivat Reino Linnasen lausunta Döbeln Juuttaalla ja Leo Pentin esittämät kevyemmät numerot, joissa pyrittiin ratkomaan inhimillisiä ongelmia. Vapaan sanan aikana luovutti Killan puheenjohtaja Eero Salovaara Killan ansiolevykkeen N:o 1 Killan toiminnan johtajalle, eversti Arvo Lyytiselle tunnustukseksi Killan hyväksi suoritetusta arvokkaasta ja merkityksellisestä työstä. Puheenvuoroja käyttivät myös Helsingin Killan puheenjohtaja Norman Simonen ja Kymenlaakson Killan jäsen Toivo Niemi. He koskettelivat erityisesti kiltatoiminnan aatteellista pohjaa ja maanpuolustushengen ja tahdon ylläpitämistä rannikon puolustajain parissa. Juhlan päätteeksi kajauttivat soittajat reippaan marssin. Paluumatka saatiin suorittaa myrskyn kourissa, sillä juhlan aikana noussut tuuli koetteli ankarasti aluksia. Retkeläisten reipasta mieltä ei sää näyttänyt kuitenkaan haittaavan. Päivän päätteeksi kokoonnuttiin Kotkan sankaripatsaan äärellä. Killan puheenjohtaja ja toiminnan johtaja laskivat sinivalkoisen kukkalaitteen. Osa juhlavieraista jatkoi iltaa Kyminlinnan kerholla yhteisten muistojen parissa, kiireisimmät suuntasivat matkansa suoraan kotiin, mutta kaikki olivat sitä mieltä, että rannikon puolustajain päiville kokoonnutaan ensi vuonnakin yhtä lukuisasti. RANNIKON PUOLUSTAJAIN PAIKALLISTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT KILTOJEN Killan työvaliokunta on kokouksessaan päättänyt, että Killan jäseniksi liittyviltä varusmiehiltä ei heidän liittymisvuotenaan kanneta jäsenmaksua, vaan jäsenmaksuvelvollisuus alkaa vasta sen jälkeen, kun mies on "kotiutunut" siviiliin. V. J ^ 7

5 VAASA Tämän lehden viime numerossa oli kapteeni A Tukiaisen kirjoitus ylläolevasta aiheesta. Kirjoituksessa mm luetellaan joukko-osastoja, joiden kotikaupunkina on ollut Vaasa. Ihmettelin, kun luettelossa ei sanallakaan mainittu siellä toimineista rannikkotykistön joukoista. Talvisodan aikaisista oloista varuskuntakaupunki Vaasassa en tiedä muuta kuin sen, että kaupunkia oli melko lujasti pommitettu. Allekirjoittanut määrättiin Pohjanlahden Meripuolustuksen päälliköksi. Joukkoosaston rintama oli tavattoman laaja. Eteläinen raja oli Siipyyssä (lähellä Kristiinaa) ja pohjoisraja liittyi valtakunnan rajaan Torniossa. Joukko-osastoon kuului mm Pohjanlahden Merivartiosto. Sen vartioasemat ja -veneet loivat suhteellisen mukavan valvontaverkon vakiintuneine yhteyksineen Vaasaan. Joukko-osaston käytössä oli kaksi kerrosta Kirkkokentän laidassa sijaitsevassa tiilestä tehdyssä kasarmirakennuksessa. Sinne siirtyi myös esikunta eräästä oppikoulusta. Joukko-osaston nimi muutettiin ja allekirjoittanut määrättiin vastaavasti Vaasan Rannikkolinnakkeiston komentajaksi. Vaasaan johtavan laivaväylän suojaksi oli Sommaröhön sijoitettu 6" jumbopatteri. Saarella oli myös parakkirakennuksia sekä miehistöä että esimiehiä varten. Lisäksi suoritettiin linnoitustöitä kovalla kiireellä Merenkurkussa sijaitsevalla Norrskärin majakkasaarella. Kolmea 6" Canet- ^ VARUSKUNTAKAUPUNKINA tykkiä varten tehtiin betoniset, viimeistä huutoa olevat tuliasemat. Pari tykkiä oli jo paikoillaan, kun jatkosota syttyi juhannuksena Jälleen muuttui joukko-osaston nimi. 6. Rannikprikaati aloitti toimintansa johdollani. Patteristoja oli kolme ja niiden esikunnat olivat Kaskisissa, Sommarössä ja Oulussa. Tykkiaseistukseksi saatiin joitakin vanhanaikaisia kenttätykkipattereita. Pitkää aikaa ei meille kuitenkaan suotu jatkaa rakentamista. Pian tuli käsky ryhtyä purkamaan jo valmiiksi saatua. Norrskärin tykit käskettiin tuoda maihin ja lähettää ne edelleen Kannakselle. Allekirjoittanut sai käskyn ilmoit. tautua Merivoimien Esikunnassa kenraali Valveelle. Sitä ennen olin jo valinnut esikunnan uutta joukko-osastoa varten. Esikunta tulisi siirtymään perässäni Kannakselle. Allekirjoittanut määrättiin Erillisen Rannikkolinnakkeiston komentajaksi toimialueenaan rannikko Seivästö Puumala Ino. Suurin osa henkilöstöstä joutui nyt siirtymään Vaasasta Kannakselle. Kuten edelläolevasta ilmenee, on rannikkotykistöä ollut jo aikaisemminkin Vaasassa. Silloin kylläkin oli paikkakunnan pääjoukkona kenttätykistöpatteristo. Muodostukoon tulevaisuus mieluisaksi ja mainehikkaaksi Vaasan Rannikkopatteristolle sen nyt siirryttyä nimikkokaupunkiinsa. N Simonen RANNIKKO»TYKISTÖN UP5EERI- Y H D I S T Y S ry:n VUOSIKOKOUS PIDET AAN KYI MINLINNASSA Lähtö klo Turusta ja Hangosta, klo Helsingistä Eteläsatamasta. Saapuminen Kyminlinnaan klo OHJELMA: Sotilaslounas klo klo Sotilaskotiyhdistyksen tarjoa- klo vuosikokous, jossa mm ylil mat kahvit T. Sarion esitelmä rannikkotykistön - klo vaalikokous ohjusaseesta. klo toveripäivälliset upseeriker- vapaa sana ja tervehdykset holla klo paluukuljetukset VAASAN RANNIKKO- PATTE Rl STO VaaRPsto on vihdoinkin siirtynyt Vaasaan. Tämä tapahtui elokuun aikana, pääosa päivinä ja raskas kalusto päivinä. Kuinka sitten patteristo on sopeutunut uusiin oloihin? Tähän voitaneen vastata erään isäntämiehen tapaan, joka paikkakunnalle puhujamatkalle saapuneen politiikon tiedusteluun, miten pitäjässä suhtaudutaan puolueen politiikkaan vastasi, että "täytyyhän sitä suhtautua ja onhan tässä suhtauduttu". Niin, että "täytyyhän sitä sopeutua ja onhan tässä sopeuduttu". Heti alkuunsa on mainittava, että vaasalaiset ovat ottaneet nimikkopatteristonsa vastaan sekä komeasti että sydämellisesti. Patteriston järjestämässä tuloparaatissa , jonka otti vastaan 1. Divisioonan komentaja kenraaliluutnantti T Kopra, oli kutsuvieraina läänin, kaupungin ja kirkon paikallinen johto. Paraatin yhteydessä puhuivat divisioonan komentaja, Vaasan läänin maaherra KGR Ahlbäck ja patteriston komentaja eversti V Vuorela. Ohimarssissa oli kalustona 12 raskasta haupitsia raskaine telaketjuvetäjineen.. Paraatia seuranneessa kahvitilaisuudessa luovutti Vaasan kaupunginjohtaja, rt kapteeni L Järventaka patteristolle Vaasan kaupungin vaakunan sekä 4 vapaussodassa 1918 venäläisiltä vallattua kenttätykkiä patteriston hallintaan. Hovioikeuden presidentti E C o r e 11 luovutti Vaasanseudun Osuuskassan lahjana komean valakirjan. Tilaisuudessa puhuivat lisäksi Lapuan piispa E Lehtinen, PohmSkn komentaja eversti E Nuolimaa sekä reserviupseerien ja sotilaskotiyhdistyksen edustajat. Illalla kaupunki tarjosi VaaRPston upseereille illallisen, aliupseereille olut- ja makkaraillan sekä seuraavana iltana miehistölle kahvit. Mielenkiinto Vaasassa uutta joukko-osastoa ja aselajia kohtaan on ollut suuri. VaaRPsto on ollut hyvin usein sanomalehtien palstoilla ja vaasalaisten suhtautuminen patteristoon on joka suhteessa ollut myönteistä. Patteriston kalustoa ja toimintaa on esitelty PohmSl:n ja PohlMVston kantahenkilökunnalle sekä suomalaiselle ja ruotsinkieliselle reserviupseerikerholle. 11. päivä lokakuuta oli aliupseerikerhomme vieraana lentokoneellinen Helsingin Reservialiupseerikerhon Rannikkopuolustusosaston jäseniä, 32 henkeä, jotka osallistuivat myöskin varusmiesten vapauttamistilaisuuteen luovuttaen Rannikon Puolusta jäin Killan plaketit parhaille varusmiehille sekä lahjoittivat patteristolle haarikan kilpailtavaksi upseerien aliupseerien kesken 300 m kivääriammunnassa. Kiitoksemme lahjoituksesta. Rovajärven tykistöleiri jäi patteristolta Vaasaan muuton takia pois, mutta osallistuimme TurRtR:n järjestämään meriammuntatykistöleiriin Raumalla Rihtniemessä syyskuun lopussa. Leiri oli muuten onnistunut ja miellyttävä, mutta myrsky esti ammuntojen suunnitelmallisen suorituksen. Myrskyn hieman hellitettyä pääsi patteristo viimeisen ammuntapäivän iltapäivällä suorittamaan 3-päiväisiksi suunnitellut ammuntansa. Automarssia leirille ja takaisin kertyi yli 500 km. Verrattuna Suomenlinnaan ovat olosuhteet Vaasassa kasarmialueen kaupunkisijoituksesta huolimatta monessa suhteessa paremmat, kuten kasarmit, mutta on täällä myöskin monia vaikeuksia. Kuitenkin patteristohan on jo Suomenlinnassa joutunut monien vaikeitten ratkaisujen eteen, joten eiköhän täälläkin niistä selvitä. : Patteristoupseeri majuri A Salin on siirretty VaaRPstosta PE:aan ja majuri V O A s- pinjaakko hänen tilalleen TykK:sta pstoupseeriksi. Kapteeni S L e i j a 1 a palasi elokuun alussa takaisin patteristoon TaistKn esiupseerikurssin suorittaneena. ylennettiin yliker- Kersantti O Jokinen santiksi Kersantit R Virtanen, A Laulainen, E Taipale, A Kaikuaho, R Luukkonen, T Liimakka ja J Pursiainen palasivat TykKsta takaisin patteristoon kantaaliupseerien peruskurssin suorittaneina syyskuun lopulla. Kersantit H Moberg, J Saarimäki, S Honkalammi, E Jokikokko ja E Lumiaho komennettiin KAuKuun Lappeenrantaan lokakuun alussa. Kersantti J I Niemelä ja alikersantti S J Sulkakoski astuivat vakinaiseen palvelukseen VaaRPstoon lokakuun alussa. Kokelas K A E Wennerkoski palkittiin patteriston parhaana kokelaana sekä kersantti S I Karhu parhaana varusmiesaliupseerina. Kersantiksi ylennettiin lisäksi E K Pukki. Rannikon Puolustajain Killan plaketilla palkittiin korpraalit S J Ekholm ja E Aalto. 10 8

6 SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI HANGON RANNIKKO- PATTERISTO TORUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI KOTKAN RANNIKKO- PATTERISTO Rykmentin syysleiri pidettiin Kotkan edustalla yhdessä KotRPston kanssa. Hyvän yhteistoiminnan ja yritteliään toiminnan vuoksi leiri sujui suotuisissa merkeissä. Tavallisesti tähän vuoden aikaan suunnitelmia sotkeva oikukas sääkin oli nyt koko viikon leiri johdon mielen mukainen. Niinpä tykistöammunnat onnistuivat, varsinkin raskaan osalta, erittäin hyvin. Ranskasta saatuja oppeja opiskeltiin koko lokakuun ajan ensin Parolassa ja sitten SlRtR:n alueella. Tällöin nimittäin pidettiin ensimmäinen rannikonpuolustukseen soveltuvan ohjuksen kouluttajakurssi, jonka johtajana toimi ylil T S a r i o. Rykmentistä olivat lisäksi opettajina vääp N Laiho ja kers M Hietanen sekä oppilaina ltn J Knuuttila ja ylik J Hänninen. : nimitys yli- Ltn M Peltomaa luutnantin virkaan. Ylennetty yiipursimieheksi pursim L Pitkänen, ylivääpeliksi vääp T I Reinikainen, vääpeliksi ylik N A Laiho, vääpeliksi ylik P A Lahtinen, ylikersantiksi kers A W Rajamäki, ylikersantiksi kers T A Viipuri. Palveluksesta eronneet yliv L I Pelkonen ja kers P O Ryynänen Siirretty VaaRPstoon talhoitaja J Peltola. Siirretty Pääesikuntaan Holm vääpelin toimeen. AuK:uun siirretty HelltR:sta ylik A O Ro i - ninen määrättynä opetusaliupseeriksi. Palvelukseen on otettu kersantit M O Osanen ja R K Torkkeli upseerikurssin TykKssa suorittivat yliv A A Kaunela ja ylik R K o 1 j u. Yliv Kaunela selviytyi kurssin priimukseksi. 10 Kesäkausi on kulunut patteristossa kertausharjoitusten merkeissä. Jo kesäkuussa aloitettiin useilla eri aloilla valmistelut elokuun lopulla pidettäviä harjoituksia varten. Olihan tulossa patteriston vahvuuteen verrattuna verrattain suuri kertausharjoitusjoukko. Harjoituksiin osallistui paitsi omaa henkilökuntaa myös runsaasti muista joukko-osastoista ja merivartiolaitoksesta komennettua kantahenkilökuntaa. Harjoitukset sujuivat hyvin, sillä reserviläisten suhtautuminen harjoituksiin oli kiitettävää luokkaa. Minkäänlaisia järjestyshäiriöitä ei koko kertausharjoituskautena ollut. Kantahenkilökunta oli innokkaasti koulutuksessa mukana ja antoi reserviläisille auliisti apuaan. Sää oli muina päivinä hyvä, paitsi kovapanosammuntapäivinä, jolloin kova myrsky esti ohjelman mukaiset ammunnat. Huolimatta huonosta säästä raskaalla patterilla saatiin maalilauttaan osumia. Patteristo kiittää kaikkia muualta komennettuja, sillä ilman heidän arvokasta apuaan ei kertausharjoituksia olisi voitu pitää. Ltn R J L ä h t e i n e n on siirretty patteristosta Laivastolippueeseen. Taloudenhoitaja Matias Köykkä on siirretty 1. luokan rahastonhoitajaksi Helsingin Laivastoasemalle. Yliv K J Orpanalle on , pursim V Henttoselle ja vääp E Soinille myönnetty ero omasta pyynnöstään. Patteristo kiittää kaikkia patteristosta poi siirtyneitä heidän suorittamastaan työstä patteriston hyväksi. Palvelukseen on hyväksytty: rajaylikersantti I Lahti ylikersantin toimeen, 1.7. alik H E Varis va:na kersantin toimeen, 1.9. alik P Jokela va:na kersantin toimeen ja alik R Puustelli va:na ylik O E kersantin toimeen. Vääp L O Hämäläinen on siirretty Panssarirykmentistä ja nimitetty 3. luokan sotiiasteknikon toimeen. Ylik T O Kuronen on siirretty Helsingin Laivastoasemalta ja nimitetty 3. luokan sotilasteknikon toimeen. Vääp E A Åkerblom on nimitetty 2. luokan taloudenhoitajan toimeen jääden patteriston taloudenhoitajaksi. Ylik H V Voutilainen on 1.8. siirretty Pohjois-Savon Prikaatista patteristoon. Kulunut kesä on mennyt normaalin kou u- tuksen merkeissä. Koulutuksen kohokohtia ovat olleet Utössä pidetty kesäleiri ja Kuuskaja.skari Rihtniemi alueella pidetty syysleiri, joka pidettiin yhdessä vaasalaisen rt-joukkoosaston kanssa. Rykmentin 25-vuotisjuhlaa vietettiin Turussa Heikkilän kasarmilla. Rykmentti oli kokonaisuudessaan koossa paraatissa ja päiväjuhiassa. Ohjelma oli juhlapäivän arvon mukainen. Rannikkosotilaskotiyhdistyksen Turun osasto lahjoitti arvokkaan hopeisen haarikan kiertopalkinnoksi eri yksilöitten kesken kilpailtavaksi. Eri saapumiserien kotiuttamistilaisuuksissa on palkittu erilaisin tunnustuspalkinnoin Rannikon Puolustajain Killan, reserviupseeri- ja aliupseerikerhojen edustajien toimesta yksiköitten parhaiksi osoittautuneet varusmiehet. Palveluksesta ovat eronneet: Maj Lertola M, yliv T o i j o n e n E, kers Selkämö J, kers Viitanen H, sotmest Hätönen E ja ylik Renberg T. 50 vuotta ovat täyttäneet: Ylik Renberg T ja vääp Leminen V Siirtoja: Maj Aro J on siirretty TurPSpE:sta rykmentin huoltopäälliköksi ja kapt Virtala L rykmentin esikuntaan. Kuuskaj askarin päällikkyyden on ottanut vastaan ltn Savonheimo J, ltn S u o r a u - ma P ja ltn Huuhtanen R ovat vaihtaneet tehtäviä Utön ja Janhuan KoulPrin päällikkönä. Ylik Puikkonen A on nimitetty 3 lk sotilasteknikoksi ja siirtynyt KotRPstoon. Ylennyksiä: Lääkmaj Vuori M lääkevkksi Yliv Suominen T sotilasmestariksi Vääp Hyvönen V ylivääpeliksi Ylik Koskinen T vääpeliksi Kers L, o u h i mies V-P vänrikiksi Eri kursseja ovat suorittaneet: Kanta-aliupseerien peruskurssin kersantit Helle, Koivusaari, Kuusamo, Sipponen, joista kers Koivusaaari rt-linjan parhaana. Sotmest Peltonen ja kers Louhimies ovat suorittaneet RUK:n kurssin 115 rt-linjan Tykistökoulussa. Yliluutnantit Kavela H ja Friberg K komennettu Tykistökoulun kapteenikurssille. Kapt Nurmi V on siirtynyt turvaamaan kyproslaisten oloja YK:n Suomen Pataljoonassa. Merkittävimpiä tapahtumia Patteriston alueella oli SlRtR:n ja KotRPston yhteinen syysleiri syyskuun lopulla. Leirillä vierailivat sekä 3. D:n komentaja kenrl J Järventaus että tykistön tarkastaja R Hirva, joka samalla jakoi Patteristolle kesäisten kouluammuntojen kiertopalkinnot. Huolimatta sään oikutteluista saatiin yhteistoiminta sujumaan melko mukavasti. Melko suoraan oman leirin päätyttyä siirtyikin lähes koko pston henkilöstön Etelä-Suomen syyssotaharjoitukseen Kouvola Iitti tienoille. Elokuun puolessa välissä pidettiin Kotkassa Kymenlaakson messut, joilla Puolustusvoimain näyttelyosaston järjestelyistä vastasi KotRPsto. Näyttelyosaston lisäksi suoritettiin messujen aikana taistelunäytös samoinkuin NL:n laivasto-osasto suoritti vierailun Kotkaan antaen nekin lisäjärjestelyjä patteristolle. Urheilurintamalla on yritetty muutoinkin kuin lomia myöntämällä. Pston jalkapallojoukkue voitti nimittäin 3.D:n mestaruuden ja sijoittui Puolustusvoimain mestaruuskilpailuissa kolmanneksi. palvelukseen otettu: tutkateknikko Puikkonen A kersantti Leppänen J Kersantti Nurminen P kers Torkkeli M kers Vuosalmi K KadK:n siirtynyt vänrikki Federly S vänrikki Haapanen E vänrikki Riikonen J Eläkkeelle lähtenyt vääpeli Iiii E Ylennyksiä saaneet vääpeli Taskinen V Ylikersantti Jukkara M

7 Sario, T hrottj aden jälkeen pidettiin'"'kepäivään, 'I Ösäkausi pitkine linnakekausineen on jälsaaristoristeily! jolloin olimmfe, leery^ejhitse upseerikurssi suoritti puoli- femimvigräina. Suurkiiiyinfiti) ÄtoisffPkuukautta kestävän harjoituksensa Mies- fteojcsel/! JiSRas kotirafacpelu tansk^jais^feri i Rysäkari Kytö alueella. Näissä /Tkfsmri frifö^ernngefi^ M^&^lstQgruppÄi, 16^/ kapteenikurssin johtamissa harjoituksissa kanssa suoritettiin syyskuun viimeisenä lau-~" saavutettiin hyvin tyydyttävät tulokset. antaina. Ottelu käsitti 20 ls. makuulta päättyi 16. kapteenikurssi ja m:n matkalta. Osanottajia sai kummaltakin 115. upseerikurssi. Upseerikurssin priimukseksi osapuolelta olla enintään 15, joista 10 parhaan tulos otettiin huomioon joukkue tulosta laskettaessa. selviytyi ups.kok ylivääpeli A K a u n e - 1 a SlRtR:stä ja varusmiespriimukseksi upseeri- Tällä kertaa Skyttegruppe katkaisi kok K Wenner koski VaaRPsto:sta. Johtorenkaan jo kolme vuotta jatkuneen voittojen sarjan. Eräiden yhteensattumien, sairasden peruskurssin II jakso ja sen priimukseksi Samoin on ehtinyt loppua kanta-aliupseereitumisten yms. takia ei Johtorengas saanut kokoon kaikkia parhaita ampujiaan, mutta suur- Kesällä toimeenpantiin myös mittausupsee- selviytyi kers Koivusaari. tahan onkin ennenkaikkea "jalo kilpa". Joukkuetulokset: 1) Skyttegruppe 1736 pistettä, 2) Johtorengas 1729 pistettä. Parhaat mieskohtaiset tulokset: 1) Erkki Virtala, J-s 195 pistettä, 2) Anders Elgind, Sk. 193, 3) Jens Rasmussen, Sk. 193, 4) Veikko Siren, J-s 188, 5) Leo Stitz, Sk. 184, 6^ Olavi Heikkilä, J-s 178, 7) Willy Hansen, Sk. 176, 8) F. Holm-Knudsen, Sk. 175, 9) Pentti Tiivola, J-s 173, 10) Bjarne Christensen, Sk. 173 pistettä. Lokakuussa oltiin kuntomarssilla Herttoniemessä ja ympäristössä, pidettiin tiedotustilaisuus MeriSK:n upseerioppilaille ja oltiin mukana Kranaatinheitinosaston järjestämässä yhteistoimintaillassa Katajanokan upseerikerholla. Siellä jaettiin mm. palkinnot ns. Kolmen Kerhon keväisestä ampumaottelusta. Tulihan niitä meikäläisillekin. Marraskuu aloitettiin tekemällä excursio Oy Philips Ab:n uuteen varastoon Kilossa. Isäntäväkeä edusti mm. rahastonhoitajamme & kerhomestarimme Matti Jäntti. Tässä kuussa on lisäksi tarkoitus käydä kuntomarssilla yhtenä sunnuntaina ja pitää kerhoilta Suomenlinnan upseerikerholla Esitelmöitsijäksi on lupautunut ye-ev R Aaltonen. Aiheena on "Maihinnousukaluston kehityksen vaikutus rannikkopuolustukseen." RtUY:n vuosikokous marras-joulukuun vaihteessa on tietenkin myös ohjelmassamme. I STOKOULU reiden kertausharjoituskurssi, johon osallistui 6 reserviupseeria. Tällä hetkellä opiskelee koululla 49. Kadettikurssin aselaji jakso sekä 116. upseerikurssi. Kadetit ja upseerioppilaat suorittavat marraskuun puolessa välissä yhteisen tykistöharjoituksen Miessaaren alueella. 17. kapteenikurssi astui opinahjoon marraskuun alussa. Rtosaston johtaja evl Osmo Saari siirtyi eläkkeelle Uudeksi Rtosaston johtajaksi on määrätty evl P Elomaa. RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n ja Rannikon Puolustajain Killan tiedotuslehti n:o 3/64 Päätoimittaja: ev V V u o r e 1 a, Vaasa, VaaRPsto Levikki: n 1200 kpl Toimittajat: kapt. M Lappalainen. Helsinki, P1M ja Itn P U s k i, Suomenlinna, TykK (MeriSK) Helsinki Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti 4. Vuosikerta N:o 4/61 Joulukuu 1961 YUOSIKOKOUSKUULUMISIA Eversti V Karvinen RtVY:n tämän vuoden vuosikokous pidettiin

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 8. Vuosikerta N:o 2/65 Kesäkuu 1965 RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA Eversti evp

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969

RANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969 12. VUOSIKERTA - SYYSKUU 1969 NîO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969 RANNIKON PUOLUSTAJA 12. VUOSIKERTA N:o 3/1969 RtUY:n

Lisätiedot

11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA. TurRtR 10. 9. 1968. VaaRPsto 1. 12. 1968. HanRPsto 1. 8. 1968

11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA. TurRtR 10. 9. 1968. VaaRPsto 1. 12. 1968. HanRPsto 1. 8. 1968 11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA TurRtR 10. 9. 1968 VaaRPsto 1. 12. 1968 HanRPsto 1. 8. 1968 RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA N:o 4/1968 RtUY:n ja Rannikkon Puolustajain Killan

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUULUMISIA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 5. Vuosikerta N:o 4/62 Joulukuu 1962 RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti

RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta Nro 1/64 Huhtikuu 1964 KILTATOIMINTA TIIVISTYY Aloittaessaan kolmannen toimintavuotensa

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta N:o 2/64 Heinäkuu 1964 R A N I f l l K K O S O T I L M S E f O T I - Y H D

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958

RANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 JUHLAVUOSI Joulukuun 5. päivänä 1958 tulee kuluneeksi 25 vuotta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen perustamisesta. Jo aikaisemmin tänä vuonna

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS ki RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 8. Vuosikerta N:o 1/65 Maaliskuu 1965 JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS Helmikuun 3. pnä tuli kuluneeksi

Lisätiedot

RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI- YHDISTYS ry 30 VUOTIAS

RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI- YHDISTYS ry 30 VUOTIAS RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 6. Vuosikerta N :o 3/63 Lokakuu 1963 RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI- YHDISTYS ry 30 VUOTIAS Ev

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin! 1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13).

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998 M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). 1974: Ajopäivät: 79 päivää Ajomatka: 2166 mpk Ajoaika: 323 tuntia 1:nen ajopäivä: 27.4 viim. ajopäivä:

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA LU KIJ ALLE. 12. VUOSIKERTA - HUHTIKUU 1969 - NlO 1

RANNIKON PUOLUSTAJA LU KIJ ALLE. 12. VUOSIKERTA - HUHTIKUU 1969 - NlO 1 12. VUOSIKERTA - HUHTIKUU 1969 - NlO 1 RANNIKON PUOLUSTAJA LU KIJ ALLE RANNIKON PUOLUSTAJAN tilausmaksu sisältyy Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen jäsenmaksuihin. Aikaisemmilta

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti K RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 6. Vuosikerta N:o 4/63 Joulukuu 1963 RtUY.n 30-vuotisjuhlapäivää vietettiin 23. 11. 63

Lisätiedot

Rannikkotykistökoulu 10 vuotta

Rannikkotykistökoulu 10 vuotta 22. VUOSIKERTA JOULUKUU 1979 N:o 4 Rannikkotykistökoulu 10 vuotta RTK 10 VUOTTA RTK:n MENNEISYYS JA TULEVAISUUS RANNIKKOTYKISTÖSÄÄTIÖ TURUN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI 40 VUOTTA RT:n JOUKKO-OSASTOT Pientalossa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA

11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA Nro 2/1968 RtUY:n ja Rannikkon Puolustajain Killan tiedotuslehti Levikki 1400 kpl Päätoimittaja evl V Lappinen

Lisätiedot

12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT

12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT 12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT RA N N I K O N P U O L U ST A J A Päätoimittaja maj T lahti PE Toimittajat kapt. T Sario PE 12. VUOSIKERTA

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA ETEENPÄIN. RtUY:n tiedonantolehti Joulukuu 1957

RANNIKON PUOLUSTAJA ETEENPÄIN. RtUY:n tiedonantolehti Joulukuu 1957 RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedonantolehti Joulukuu 1957 ETEENPÄIN Rannikkotykistön Upseeriyhdistys on 25-vuotisen toimintansa aikana kamppaillut erään aselajin luonteesta johtuvan vaikeuden kanssa. Yhdistyksemme

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti TALVIYHTEYDET AJAN TASALLE

RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti TALVIYHTEYDET AJAN TASALLE RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 9. Vuosikerta N:o 1/66 Huhtikuu 1966 TALVIYHTEYDET AJAN TASALLE Viime vuosina on viihtyisyyteen

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta N:o 4/64 Joulukuu 1964 RtUY:n V U O S I K O K O U S K U U L U M I S I A Yhdistyksemme

Lisätiedot

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 47. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2009: Teemu Mykkänen,

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI 45-VUOTIAS

SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI 45-VUOTIAS RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 6. Vuosikerta N:o 2/63 Heinäkuu 1963 SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI 45-VUOTIAS

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968. 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol. Hakala Jorma HanRPsto. Järvinen Aarno TurRtR

RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968. 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol. Hakala Jorma HanRPsto. Järvinen Aarno TurRtR 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968 Hakala Jorma HanRPsto Järvinen Aarno TurRtR Hieta Arto TurRtR Hurme Risto SIRtR Kinnunen Tapio SIRtR

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014 Hiljaiset Päivät AALLOI LLA pe 21. - su 23.3.2014 Lahdessa Hiljaisten Päivien maastokisan eri sarjojen kiertopalkinnot: kolme monoa! Ilmoittautumiset toivotaan lippukunnittain ja maaliskuun alussa lähetetään

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TUULI: 9. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1966 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA

TUULI: 9. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1966 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA 9. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1966 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA F R K K I Samassa aselajissa ja samoissa olosuhteissa tapahtunut sotilaskoulutus luo lähes samanlaisen yhteenkuuluvaisuuden kuin sodanaikainen aseveljeys.

Lisätiedot

11. VUOSIKERTA - HEINÄKUU 1968 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA

11. VUOSIKERTA - HEINÄKUU 1968 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA - HEINÄKUU 1968 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA Suomen suurin vientisatama KOTKA onnittelee juhlivaa joukko-osastoa RinTOBENSIINIÄ? KYLLÄ Monark-perämoottorin tankissa kaikki bensiini on RinTOBENSIINIÄ

Lisätiedot

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet!

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! VIESTIKILTOJEN LIITTO R.Y. Hallitus KUTSU Riihimäki 30.9.2015 Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! Viestikiltojen Liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 21.11.2015 klo 13:00 alkaen Rannikkoprikaatissa,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

J^y RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön ampumaleirit. 27. VUOSIKERTA KESÄKUU 1984 N:o 2

J^y RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön ampumaleirit. 27. VUOSIKERTA KESÄKUU 1984 N:o 2 J^y RANNIKON fif W PUOLUSTAJA 27. VUOSIKERTA KESÄKUU 1984 N:o 2 Rannikkotykistön ampumaleirit SINUNKIN VERESI VOI PELASTAA IHMISHENGEN W LIITY JO TÄNÄÄN VERIPALVELUUN Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTA JH

RANNIKON PUOLUSTA JH RANNIKON PUOLUSTA JH Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 6. Vuosikerta N:o 1/63 Huhtikuu 1963 RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli

Lisätiedot

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen 3.3.2011 11:56 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja

Lisätiedot

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA. Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi.

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA. Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi. ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2011: Lasse Virtanen,

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Kouvolan VETREÄT VETERAANIT toivottavat lämmintä kesää kaikille!

Kouvolan VETREÄT VETERAANIT toivottavat lämmintä kesää kaikille! Kouvolan VETREÄT VETERAANIT Hyvät veteraani siskot ja -veljet Meillä on nyt oma napakat-palsta, johon voitte kirjoittaa mieleen tulevia toiveita ja ehdotuksia toimintaamme. Kirjoitukset voi jättää Rauskille.

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 25.-26.4.2015 JOUKKUEKILPAILU

POHJOIS-SAVON RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 25.-26.4.2015 JOUKKUEKILPAILU POHJOIS-SAVON RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 25.-26.4.2015 JOUKKUEKILPAILU 10 LAUKAUKSEN KILPASARJA 12 LAUKAUKSEN KILPASARJA (KÄÄNTYVÄT TAULUT) 1. Arvo Nimi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 TULOS 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

edelleen ohjelmia ja käsikirjoituksia viihteen historiasta.

edelleen ohjelmia ja käsikirjoituksia viihteen historiasta. Helsinki, 3.6.2013. Suomalainen Sanomalehtimiesliitto ry www.sanomalehtimiesliitto.fi Arvoisa liittomme jäsen, hyvä kollega Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton vuosikokous pidettiin Alma Median Alma-talossa

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. 26. VUOSIKERTA MAALISKUU 1983 Nro 1 >(S8H. . - "f^rirr "

RANNIKON PUOLUSTAJA. 26. VUOSIKERTA MAALISKUU 1983 Nro 1 >(S8H. . - f^rirr >(S8H RANNIKON PUOLUSTAJA 26. VUOSIKERTA MAALISKUU 1983 Nro 1. - "f^rirr " DAVALAINEN TIETOKONE TYKKÄÄ IHMISESTÄ Davalaiset järjestelmät ja laitteistot edustavat myös ergonomian suhteen tietokonealan kaikkein

Lisätiedot

10. 8. -67 U P I N N I E M E S S Ä

10. 8. -67 U P I N N I E M E S S Ä 10. VUOSIKERTA - ELOKUU 1967 N:o3 RANNIKON PUOLUSTAJA JOUKKO-OSASTO- KILTOJEN VALTAKUNNALLI- SET MAANPUO- LUSTUSPÄIVÄT 27. 8. -67 UPINNIEMESSÄ Ruokala Näyttelyalueet 1. Rannikkojääkäripataljoona 2.» 3.

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Kiltauutiset 3 / 2010

Kiltauutiset 3 / 2010 Kiltauutiset 3 / 2010 1 Ilmailumuseo 22.5-2010 Kilta järjesti tutustumiskäynnin Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä olevalle ilmailumuseoon. Siellä tutustuttiin asiantuntevan oppaan johdolla niin

Lisätiedot