Laivaston sotapelejä luvuilta. Komentajakapteeni Ville Vänskä Suomen Sotahistoriallisen Seuran Merisotaseminaari
|
|
- Jorma Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laivaston sotapelejä luvuilta Komentajakapteeni Ville Vänskä Suomen Sotahistoriallisen Seuran Merisotaseminaari
2 Laivastoarkisto
3
4 Sotapelikirjat antavat vihjeen siitä, kuinka meripuolustuksemme on eri aikakausina suunniteltu järjestettävän.
5 Klassinen sotapelaaminen Nykyaikaisen sotapelaamisen periaatteet ovat peräisin Preussin yleisesikunnan päällikön kenraali von Moltken sotapelaamisen järjestelyistä. Preussissa sotapelaamisella oli vahva asema. Sotapelaamisen tarkoituksena oli opettaa omia suorituskykyjä ja niiden käyttöperiaatteita. Tavoitteena oli myös oppia tuntemaan alaisten luonne, vahvuudet, heikkoudet ja käyttäytyminen paineen alaisena. Sotapelissä häviäminen oli hyväksyttyä ja useasti tehokkaampi oppimistapahtuma.
6 Golowinin sääntökirja Golovinin (myöh Mikael Golowin) tausta oli Pietarin merikadettikoulussa, jossa Golovin oli vanhempana luutnanttina opettanut "merenkulkuoppia ym aineita". Vapaussodan melskeissä Golovin hakeutui Suomeen ja määrättiin vuonna 1919 perustettuun Meriväen kouluun johtamaan merkinantokoulutusta. Vuonna 1921 Golovin määrättiin komentajakapteenin arvoisena upseerina merikadettiosaston johtajaksi.
7 Golowinin sääntökirja Golowinin laatima Regler för sjökrigsspelet on tyypiltään strateginen merisotapeli, jonka tarkoituksena on ollut opettaa laivastovoiman suorituskyvyn tuntemusta, käyttömahdollisuuksia ja rajoituksia sekä ajan ja laivaston tarvitseman huollon merkitystä. Sääntökirjan alussa viitataan referenssinä espanjalaisamerikkalaisen sodan 1898 operaatioihin.
8 Strategista osuutta pelikirjassa edustavat erityisesti taulukot, joista selviää yksittäisen laivan ja laivaston tarvitsemat huoltotarvikkeet, toimintakyky vuorokausissa ilman huoltoa, alustyyppien ja osastojen nopeudet sekä maihin lasketun jalka- ja ratsuväen vastaavat suorituskyvyt. Taktista sotapelaamista kirjassa vastaavasti edustavat säännöt alusten liikehtimiskyvylle; käännöksissä vanavesimuodostelman nopeus hidastuu ja käännöksen jälkeinen nopeuden kasvattaminen kestää viisi minuuttia.
9 Laivaston ampumakurssi nro 1:n sotapeli Strategisesta sotapelin säännöt on tehty vastaamaan avomerellä kohtaavien laivastojen ratkaisutaistelua ja itse laivasto-osastojen liikuttelu sekä taktisesti oikeaan asemaan pääseminen ovat ratkaisevia. Pelin sääntökirja heijastelee ensimmäisen maailmansodan merisotatapahtumien kuten Skagerrakin meritaistelun oppeja.
10 Laivaston ampumakurssi nro 1:n sotapeli Taktisen sotapelin tavoitteiksi mainitaan muun muassa eri laivatyyppien tehtävien ja käyttöperiaatteiden, taktisten periaatteiden ja lainalaisuuksien opettaminen, harjaannuttaa tilanteen arviointikykyä ja käskytekniikkaa sekä harjoittaa merivoimien ohjesääntöjen soveltamista.
11 Rannikkolaivaston palvelukäsky sotapelaamisesta Komentaja Kauko puuttuu sotakouluopettajan pikkutarkkuudella 31 korjattavaan seikkaan sotapelien järjestämisessä. Näitä ovat esimerkiksi: Meripalvelusohjesäännön mukaisten käsitteiden ja käskyjen käyttäminen, opetusupseerien lisääminen henkilöstöön pelin johtajan kuorman keventämiseksi, pelaajien valmentaminen osapuolten suorituskykyjen parempaan tuntemiseen, sääolosuhteiden muuttaminen pelin kuluessa, omien voimien yliarvioiminen ja vastustajan aliarvioiminen yö- ja perääntymistaistelun harjoittaminen pelien siirtäminen ulkomereltä saaristo-olosuhteisiin aselajien ja maavoimien joukkojen toiminnan liittäminen saaristotaisteluihin sekä yksityiskohtaisia ohjeita pelin tekniseksi järjestelyiksi Komentaja Ikosen viiltävän terävät havainnot ovat toteutuessaan tuoneet ulkomailta kopioidun pelimallin, jossa laivastot kohtaavat mahanilaisessa ratkaisutaistelussa avomerellä, jättiharppauksen kohti Suomen rannikkoa. Olkoonkin, että myöhemmin meripuolustuksen harjoituksissa vaalittu maihinnoususotatoimi ja sen torjunta loistaa vielä poissaolollaan. Myös verrattuna Ikosen vuonna 1928 ilmestyneeseen kirjaan Merisotataito, suomalainen merisodankäynti näyttää löytäneen omaleimaisuutensa pienten laivastovoimien ja rannikkopuolustuksen rannikkosodankäyntinä.
12
13 Merivoimien taktillisen kurssin sotapeli Pelin lähtökohtatilanne heijastelee sekavaa maailmantilannetta keväällä 1941 Neuvostoliiton Itämeren laivaston päävoimat ovat Tallinnassa, jossa on todettu olevan myös useita kauppaaluksia. Liikenne Hankoon on viime päivinä vilkastunut ja samassa yhteydessä on kevyitä aluksia useampaan otteeseen pyrkinyt lähestymään Hiittisten saariryhmää
14 Punainen osapuoli Punaisen laivaston päällikkö on saanut tehtäväkseen ottaa haltuunsa Hiittisten saariston ja luoda edellytykset lisäjoukkojen maihinnousua varten Vestanfjärdissä. Käytettävissä hänellä on ollut laivaston päävoimat: 2 taistelulaivaa 2 risteilijää 2 eskaaderihävittäjää 6 varmistusalusta (S) 6 varmistusalusta (PSK) 16 raivaajaa Lisäksi sukellusveneitä, moottoriveneitä, vartioaluksia Ilmavoimaa: 2 raskasta pommilaivuetta 3 hävittäjälaivuetta 2 yhteistoimintalaivuetta 1 laskuvarjojääkäripataljoona Maihinnousujoukkoja: Maihinnousuprikaati (3 pataljoonaa) Kenttätykistöpatteristo 2 pioneerikomppaniaa
15 Sininen osapuoli Sinisellä puolella vastassa oli sekä laivasto- että rannikkojoukkoja. Laivaston tehtävä on aamulla päättyneen Ahvenanmaan miehityksen jälkeen tukea Hangon operaatiota ja estää vihollisen pääsy Hiittisten saaristoon. Sinisen puolen Rannikkolaivaston kokoonpano oli seuraava: Panssarilaivue 2 panssarilaivaa Föglö Varmistuslaivue 4 tykkivenettä Föglö 8 vartiomoottorivenettä Föglö Raivaajalaivue Rautu ja Vilppula Föglö 4 varattua hinaajaa Lohm 6 Ahven raivaajaa Föglö Miinalaivue 2 miinalaivaa (Ruotsinsalimi) Iniö Sukellusvenelaivue 3 Vetehis-sukellusvenettä Örö, Turku, ruutu 452 Siirrettävä tukiasema Houtskär Erillinen laivasto-osasto 2 sukellusvenettä Helsinki, Jussarö 6 moottoritorpedovenettä Inkoon saaristo Miinalaiva Louhi Helsinki 4 miinavenettä 2 Kotka, Pellinki, Inkoo Hiittisten linnakkeisto joka käsitti Örön, Krokön Granholmin, Bolaxin ja Storön linnakkeet, Hiittisten ja Kemiön iskuosastot, aselajijoukot sekä erillisiä komppanioita ja yhden kenttätykistöpatterin.
16
17 Lopuksi Peilaten edellä kuvattua merisotataktiikan kehityskulkua nykypäivään, Suomalaisen meripuolustuksen peruselementit ovat säilyneet vuoden 1941 kuvatusta sotapelistä melko muuttumattomina. Rannikkotykistöllä yhdessä laivastovoimien kanssa on pyritty suojaamaan merirajat ja säilyttämään oma toimintavapaus saaristossa. Rannikkopuolustus yhdessä miina-aseen ja pienen liikkuvan laivaston kanssa on ollut Suomen rannikon erikoisolosuhteisiin sekä toimiva että kustannustehokas vaihtoehto. Tämän mereltä maalle suuntautuvan hyökkäyksen torjunnan rinnalle on ainoastaan tullut entistä korostuneemmin meriyhteyksien turvaaminen.
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotMERISOT APELI N: Kotimaista työtä.
' ' MERISOT APELI N:0 3352 Kotimaista työtä. Kaikki P. K.'n tähän saakka valmistamat monenlaiset pelit ovat olleet hyvin suosittuja ja saavuttaneet suuren menekin. Täksi jouluksi on paitsi Merisotapeliå'
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotOve Enqvist. Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori. Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia
Ove Enqvist Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia 1. Suomen rannikkotykistö, sen syntyminen Rannikkotykistö on meritse (tai muuten vesitse, esimerkiksi
LisätiedotLaivastotoiminta saaristotaisteluissa Suomen olosuhteissa
Maanpuolustuskorkeakoulu Laivastotoiminta saaristotaisteluissa Suomen olosuhteissa Jouko Pirhonen Suomalaisen sotataidon klassikot Maanpuolustuskorkeakoulu Laivastotoiminta saaristotaisteluissa Suomen
LisätiedotMiinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen
Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen 3.3.2011 11:56 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja
LisätiedotMerivoimat 100 vuotta
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 2/2018 Finska Marinen The Finnish Navy Teemana Merivoimat 100 vuotta Historiallinen ympyrä sulkeutui s. 62 Puolustusvoimain komentajan tervehdys s. 11 Ohjukset
LisätiedotEsimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten
LisätiedotPÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA
PÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA 1. Kehittäessään puolustusjärjestelyjään neuvostoasevoimat ottavat
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SANAN SÄILÄLLÄ MAIHINNOUSUN TORJUNTAAN Keskustelua rannikkojoukkojen käyttöperiaatteista Pariisin rauhansopimuksen ja Tšekkoslovakian kriisin välisenä aikana vuosina 1947 1968
LisätiedotMERISOTAA ITÄISELLÄ SUOMENLAHDELLA 1941
1 Suomen Sotahistoriallinen seura ry Merisotaseminaari 26.10.2016, Kansallisarkiston vanha tutkijasali Komentajakapteeni Lari Pietiläinen MERISOTAA ITÄISELLÄ SUOMENLAHDELLA 1941 Merisotaa Itäisellä Suomenlahdella
LisätiedotHyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
LisätiedotJalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotOhto Manninen, Meriaseveljeyden synty
Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Jatkosodan alkaessa 25.6.1941 Suomen puolustusvoimat taistelivat puna-armeijaa ja punalaivastoa vastaan Saksan rinnalla. Suhde oli omalaatuinen. Sotaan oli valmistauduttu
LisätiedotLaivastotaktiikka murroksessa. s. 24
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 4/2011 Laivastotaktiikka murroksessa Ei enää koskaan yksin suurvaltaa vastaan Johtamisrakenne tehostuu merivoimien rannikkojoukoissa Säämiehenä Vallisaaren linnakkeella
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
Lisätiedotvauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012
Poker Run keräsi vauhtiveneet Hankoon T e k s T i V e s a L e p p ä L k u V a T J u k k a p a k a r i n e n Yksi Suomen suurimmista moottorivenetapahtumista keräsi jälleen vauhtiveneet Hankoon elokuun
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla
1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla
Lisätiedot14. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1971 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA YHTEIS- TYÖSSÄ
14. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1971 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA YHTEIS- TYÖSSÄ RANNIKON PUOLUSTAJA 14. VUOSIKERTA N:o 3/1971 RtUY:n ja Rannikon Puolustajain Killan tiedotuslehti Toimitusneuvosto: ev E Veranen
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotMerimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella vuonna 1941.
120 Merimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella vuonna 1941. Yleisesikuntakommodori Erik Wihtol 1. AIKA TALVISODAN PÄÄTTYMISEEN. 1.1. Geostrateginen kehitys Itämerellä vuosina 1914-1939.
LisätiedotStrategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma
Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma METROPOLIA 8.11.2008 Marko Laaksonen 39-vuotta, naimisissa, kolme lasta Komentajakapteeni (2003), yleisesikuntaupseeri (2004) Kadettikoulu
LisätiedotViranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit
Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten
LisätiedotRadikaali. vesiliikenne
Radikaali vesiliikenne Vesillä liikkumiseen liittyy useita samoja haasteita kuin maalla liikkumiseen. Navigointi vesiliikenteessä vaatii vielä enemmän paikantamista ja ympäristön tuntemusta kuin maaliikenteessä.
Lisätiedot5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk
Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen
Lisätiedot1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista
1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla
LisätiedotLENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN NOUSU- JA LAS- KUPAIKOILLE
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS 10.11.2016 SIM-To-Lnt-020 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN
LisätiedotMerivoimat 100 vuotta MERIVOIMAT 100 VUOTTA
Merivoimat 100 vuotta MERIVOIMAT 100 VUOTTA 3 Julkaisija: Merivoimien esikunta Yhteystiedot: PL 58, 20811 TURKU Painopaikka: Turku Painosmäärä: 2500 1. painos, Juvenes Print Julkaisuvuosi: 2018 ISBN: 978-951-25-2946-9
LisätiedotLaivaston sanomat 5 Laivasto 100 vuotta aselajien kehitys
11.12.2018 Laivaston sanomat 5 Laivasto 100 vuotta aselajien kehitys Sisältö Komentajan kynästä... 4-5 Päätoimittajan palsta... 6-7 LAIVASTON PERUSTAMINEN Kalustotilanne vuonna 1918 ja 1920-luvulla...
LisätiedotLINNAKESAARET. Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa. Ove Enqvist Heikki Tiilikainen TAMMI
LINNAKESAARET Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa Ove Enqvist Heikki Tiilikainen TAMMI Ove Enqvist. Heikki Tiilikainen LINNAKESAARET Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa Kustannusosakeyhtiö
LisätiedotPainolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö
Yleissopimuksen keskeinen sisältö Historia Asia esillä IMOssa ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla. Useita suosituksia ja ohjeistuksia IMOlta ja HELCOM:lta (esim. painolastivesien vaihdosta). Painolastivesiyleissopimus
LisätiedotMiinasotaa Suomenlahdella Antti Valkonen
Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen Uudistettu, kartoilla varustettu versio 18.10.2011 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset
LisätiedotSUUNNITELMAT AHVENANMAAN PUOLUSTAMISEKSI KYLMÄN SODAN ENSIMMÄISINÄ VUOSIKYMMENINÄ
PErrEruJOUKO SUUNNITELMAT AHVENANMAAN PUOLUSTAMISEKSI KYLMÄN SODAN ENSIMMÄISINÄ VUOSIKYMMENINÄ 1 Ahvenanmaa sodissa Ahvenanmaa on ollut Suomen puolustuksen kannalta keskeisessä asemassa kautta historian.
LisätiedotTeollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PÄÄMAJAN JA MERIVOIMIEN SUHDE RANNIKOLLA SUORITETTUJEN OPERAATIOIDEN SUUNNITTELUSSA JA TOIMEENPANOSSA JATKOSODASSA Pro gradu Yliluutnantti Antti Veikko Haimila Sotatieteiden maisterikurssi
LisätiedotYksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus
Yksilökeskeinen valmennusfilosofia - Kokonaisvaltainen valmennus Kokonaisvaltainen valmennus Taktiikka / Pelikäsitys Havainnointi / Hahmottaminen Ratkaisuvaihtoehdot Päätöksenteko Ratkaisut Suorittaminen
LisätiedotPeliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1
May 25, 2015 Tavoitteet Valmius muotoilla strategisesti ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia tilanteita peleinä. Kyky ratkaista yksinkertaisia pelejä. Luentojen rakenne 1 Joitain pelejä ajanvietematematiikasta.
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotSuomi-USA yhteistyö Suomen Jääkiekkoliitto / USA yhteistyö 1
Suomi-USA yhteistyö 2015 20.1.2016 Suomen Jääkiekkoliitto / USA yhteistyö 1 YHTEISTYÖN LÄHTÖKOHDAT Kahden jääkiekkoliiton yhteistyö, jotta molempien jääkiekkoa pystytään kehittämään Yhteistyön ensimmäinen
LisätiedotNEUVOSTOLIITON ITÄMEREN LAIVASTON MAIHINNOUSUKYVYN KEHITTYMINEN TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU NEUVOSTOLIITON ITÄMEREN LAIVASTON MAIHINNOUSUKYVYN KEHITTYMINEN TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN Tutkielma Kadetti Aapo Louhi 76. Merikadettikurssi Rannikkojoukkolinja Huhtikuu 2009
LisätiedotJuuso Säämänen. Kirjoittaja on kapteeniluutnantti ja SM ja valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Abstract: Johdanto
Taistelualusten hankintasuunnitelmat kylmän sodan ensimmäisinä vuosina Juuso Säämänen Kirjoittaja on kapteeniluutnantti ja SM ja valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa Abstract: In the late 1940s
Lisätiedot(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015
Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto
LisätiedotAlueellisen puolustuksen periaatteista
Alueellisen puolustuksen periaatteista Kirjoittanut yleisesikuutaeversti L. S a ura m 0 Sodankäyntiin liittyviä kysymyksiä käsiteltäessä on välttämätöntä pyrkiä luomaan kuva siitä, minkälaatuiseksi tuleva
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotTäydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.
Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen
LisätiedotPääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET
Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys
LisätiedotMERIVOIMAT m/2000 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKON PUOLUSTAJA 3/2000. 2 I II KIVC )IMA I m/2000 RANNIKKO- JA MERI- PUOLUSTUKSEN ASELAJILEHTI
RANNIKON PUOLUSTAJA MERIVOIMAT m/2000 RANNIKKO- JA MERI- PUOLUSTUKSEN ASELAJILEHTI Päätoimittaja Eero Sivunen puh 09-1299256 fax 09-1299277 e-mail eero.sivunen@rtk-fakta.rtk.fi Toimituspäällikkö JussiVoutilainen
LisätiedotÖljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,
LisätiedotSODAN KUVAN MUUTOS 1950-LUVUN OPERATIIVISISSA SOTAPELEISSÄ
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SODAN KUVAN MUUTOS 1950-LUVUN OPERATIIVISISSA SOTAPELEISSÄ Diplomityö Kapteeni Mikko Koistinen YEK 58 Maasotalinja Heinäkuu 2017 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Yleisesikuntaupseerikurssi
LisätiedotNJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa
NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon
LisätiedotSuojajoukot vetäytyneet oääas emaan
MERIPUpb^S/U'^SEN AMMATTI-JA JÄSENLEHTI 1/2006 M I K A N jemi uras Tuppura Johannes Yläsommee.eipasuo nemi Summa Piisaan K giv i sto n- I niemi.ks lahti Suojajoukot vetäytyneet oääas emaan RANNIKON PUOLUSTAJA
LisätiedotIsraelin paluu Helpot säännöt Aloittelijoille Pelin sisältö, jonka aloittelijat ottavat käyttöön kpl
Israelin paluu Helpot säännöt Aloittelijoille Pelin sisältö, jonka aloittelijat ottavat käyttöön kpl Pelilauta 1 Heimolaudat 4 Heimokiekot: 12 heimoa x 4 48 Heimokortit: 12 heimoa x 4 + Abraham x 4 52
LisätiedotPelin kautta oppiminen
Pelin kautta oppiminen Suunnittele PELI Suunnittele E11-ikäluokalle sopiva peli Valitse pelille AIHE, joka on ikäluokalle tärkeä Mieti ainakin seuraavat asiat Montako maalia ja miten sijoitettu Miten maali
LisätiedotSOTAKOKEMUSTEN HYÖDYNTÄMINEN MERIVOIMIEN OPERAATIO- TAIDON JA TAKTIIKAN KEHITTÄMISESSÄ
SOTAKOKEMUSTEN HYÖDYNTÄMINEN MERIVOIMIEN OPERAATIO- TAIDON JA TAKTIIKAN KEHITTÄMISESSÄ Juuso Säämänen Kirjoittaja on kapteeniluutnantti, Sotatieteen maisteri ja opettaja Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian
LisätiedotPUNAISEN KAARTIN SÄÄNNÖT. HELSINKI 1918, SUOMEN KANSANVALTUUSK. KIRJAPAINO
PUNAISEN KAARTIN SÄÄNNÖT. HELSINKI 1918, SUOMEN KANSANVALTUUSK. KIRJAPAINO PUNAISEN KAARTIN SÄÄNNÖT KAARTIN TARKOITUS. 1 Punaisen kaartin tarkoituksena on suojella työvän yhdistys-, kokoontumis-, lausunto-
LisätiedotKENRAALI. Hanki 18 vahvistusjoukkoa tällä vuorolla Pelaa, kun VAHVISTUSJOUKOT ON HANKITTU Hasbro
KENRAALI Hanki 18 vahvistusjoukkoa tällä vuorolla, kun VAHVISTUSJOUKOT ON HANKITTU 110414538109 14538c09_Mission.inds 2-3 16/9/04, 9:04:10 Valloita yksi alue jokaisesta viidestä maanosasta KENRAALI 14538c09_Mission.inds
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotNUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT
NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT 13.3.093 VIERUMÄKI Markku Kanerva Pelaajan kehittämismalli Tekninen Taktinen Fyysinen Psyykkinen 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Oppimisympäristö Elämäntapa Opettaminen Käytäntöön
LisätiedotSuomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).
MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen
LisätiedotMAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN
MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotHANGON RANNIKKOPATTERISTON PERUSTAMISESTA 90 VUOTTA
HANGON RANNIKKOPATTERISTON PERUSTAMISESTA 90 VUOTTA 1921 2011 Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys ry SISÄLLYS Puheenjohtaja majuri evp Veikko-Olavi Erosen tervehdys...3 Eversti evp Olavi Aspinjaakon
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2018 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotSininen Nopea Katse Vaihto Punainen Kesto
Maalintekoa Sininen oma kuljetus syötä itselle ennen merkkiä. Nopea käännös yksi kosketus katse kohteeseen hae tyhjätila, maalivahdinliike. Katse palloon lauo liike perään, irtopallot maaliin. Haetaan
LisätiedotVARUSMIESTEN ÄÄNESTYSMAHDOLLISUUDEN TURVAAMINEN EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISSA
8.7.2015 Dnro 3068/4/14 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kristian Holman VARUSMIESTEN ÄÄNESTYSMAHDOLLISUUDEN TURVAAMINEN EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISSA
LisätiedotPuolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta
8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotRannikkopuolustustaktiikka
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 1/2016 Teemana Rannikkopuolustustaktiikka Osallistu Rannikon Puolustajan digilehtikyselyyn! Joka sään pitkän kantaman meritorjuntaohjus s. 32 Miksi Venäjä sotii?
LisätiedotPENTTI WINTERIN KOKOELMA Postikorttikokoelman luettelo
PENTTI WINTERIN KOKOELMA Postikorttikokoelman luettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ PENTTI WINTERIN KOKOELMAN AIHEPIIRILUETTELO PW1 Purjelaivat PW2 Höyrylaivat / sisävesien matkustajalaivat PW3 Höyrylaivat
LisätiedotKotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
LisätiedotMERIALUESUUNNITTELU Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa. Päivi Liuska-Kankaanpää / Satakuntaliitto Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto
MERIALUESUUNNITTELU Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa Päivi Liuska-Kankaanpää / Satakuntaliitto Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto LAINSÄÄDÄNTÖ / MRL LAINSÄÄDÄNTÖ / VN:N ASETUS MERIALUESUUNNITTELUN
LisätiedotAntero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011
1 Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 Hangon Rintama Antero Uitto Taustahistoriaa Hankoniemi ja sitä ympäröivä saaristo oli jo kauan ollut tärkeä sotilaalliselta kannalta, koska se sijaitsee Suomenlahden
LisätiedotJalkaväenkenraali K A Tapola
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan
LisätiedotMaihinnoususotatoimi maihinnousun torjunta
20. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1977 N:o 1 Maihinnoususotatoimi maihinnousun torjunta RANNIKON PUOLUSTAJA 20 VUOTTA # MAIHINNOUSUSOTATOIMI # MAIHINNOUSUN TORJUNTA # EVERSTI Y POHJANVIRTA # PROFIILI # JOUKKO-OSASTOT
LisätiedotHooGee Tiikerit 2004. Vanhempainilta 11.4. 2012
HooGee Tiikerit 2004 Vanhempainilta 11.4. 2012 Kevään toiminta Treenejä: Tiistaisin Myntinsyrjässä ja Niittykummussa huhtikuun loppuun La 10-11 Matinkylän uudella tekonurmella Toukokuun alusta to klo 17/17.30-18.30
LisätiedotXXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut
XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut 1. Avaruusalus sijaitsee tason origossa (0, 0) ja liikkuu siitä vakionopeudella johonkin suuntaan, joka ei muutu. Tykki
LisätiedotKUORMA- JA LINJA-AUTON RENKAAT
KUORMA- JA LINJA-AUTON RENKAAT HINNASTO 1.6.2017 www.nokiantyres.com/heavy 19 19 19 Eturenkaat Nokian Hakkapeliitta Truck F 295/80 R 22.5 152/148M Nokian Hakkapeliitta Truck F x x D C 74 )) 860, 1 066,
LisätiedotKellä saaret ja selät on hallussaan. Rannikkopuolustuksen aluekysymykset autonomisessa ja itsenäisessä Suomessa
1 Kellä saaret ja selät on hallussaan Rannikkopuolustuksen aluekysymykset autonomisessa ja itsenäisessä Suomessa 2 3 Ove Enqvist Kellä saaret ja selät on hallussaan Rannikkopuolustuksen aluekysymykset
LisätiedotKOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä
KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä 18.4.2018 Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto / Merialuesuunnitteluyhteistyön
LisätiedotBf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA
Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotOHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA)
OHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA) MYEERIKKILÄ FBA TOIMINNASSA MyEerikkilä on Eerikkilän Urheiluopiston
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotHybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri
Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotUudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN
Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN 3.9.2016 UUDET SÄÄNNÖT 1.7.2016 1. Passiivinen peli 2. 7 ken0äpelaajaa 3. Sininen kor7 4. Viimeisen 30 sekunnin sääntö 5. Loukkaantunut pelaaja PASSIIVINEN PELI Tuomarit
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotLuokka Mittaluku Lähtöaika Luokkalippu. I 1,16 tai pienempi 12:00:00 D. II 1,17 tai suurempi 12:10:00 E
Marjaniemen Purjehtijat r.y. Borgå Segelsällskap r.f. PURJEHDUSOHJEET ver, 2.0 Turkisregatta, 29.9.2018 Turkisregatta on avoin kölivenekilpailu, jossa käytetään LYS- tasoitussääntöä. Kilpailussa noudatetaan
LisätiedotKESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY
KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY Näkökulmaa lajiin Lisenssiurheilijoita n. 650 000 maailmanlaajuisesti 189 kansakuntaa Olympialaisten kolmanneksi suurin laji Sekä urheilija- että mitalimäärällä
LisätiedotPUOLUEETTOMUUDEN SUOJAAMISESTA KAAPPAUSHYÖKKÄYKSEN TORJUNTAAN MERI- JA RANNIKKOTAKTIIKAN KEHITTÄMINEN JA 1970-LUVULLA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PUOLUEETTOMUUDEN SUOJAAMISESTA KAAPPAUSHYÖKKÄYKSEN TORJUNTAAN MERI- JA RANNIKKOTAKTIIKAN KEHITTÄMINEN 1960- JA 1970-LUVULLA Yleisesikuntaupseerikurssin diplomityö Kapteeniluutnantti
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 20.4.2018 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotLiveseuranta (1/9) Suomen Palloliiton Tampereen piiri
Liveseuranta (1/9) Liveseuranta on kätevä tapa hoitaa ottelupöytäkirjan täyttäminen jo itse ottelun aikana. Suosittelemme sen käyttämistä sarjasta riippumatta, jolloin kaikki tarpeellinen pystytään tekemään
LisätiedotEeNet harjoituspäiväkirja ohje
EeNet harjoituspäiväkirja ohje Harjoituspäiväkirjassa pelaaja voi lisätä harjoitus-, peli ja loukkaantumistietoja. Valmentaja voi seurata pelaajan harjoittelua yhteenvetojen ja kalenterinäkymän kautta
LisätiedotAC Kajaani valmennuslinja 2017
ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja
Lisätiedot