Rannikkojalkaväki.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rannikkojalkaväki.

Transkriptio

1 </^y RANNIKON jjs^puolustäjä 21. VUOSIKERTA LOKAKUU 1978 N:o 3 Rannikkojalkaväki # EV HUKARI, EVL KOKKONEN IN MEMORIAM # RANNIKKOJALKAVÄEN PERUSTAMINEN JA KEHITYS # RANNJP TÄNÄÄN # LIIKUNTA KYKYINEN RANNIKKOJALKAVÄKI #

2 AMERIKKALAISET B g m i n g t o n pienoiskiväärin ja pistoolin patruunat ovat suosittuja myöskin Euroopassa korkean laatunsa ja tarkkuutensa ansiosta. Kai. 22 short ja L.r. 19 erilaista SCHRÖDER Itälahdenkatu 20,00210 Helsinki 21. Puh Myymälät: Unioninkatu 23 ja Lönnrotinkatu 13. RANNIKON PUOLUSTAJA N:o vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun Toimitusneuvosto Ev A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääjoht E Tuuli Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl J Karvinen Ylil K Mälkki Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Mäkinen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh Osoiteasiat Nti M Korhonen PE puh Ilmoitukset tiedotuslehti. Mainosmerkki, Mannerheimintie Helsinki 25, puh Ilmoitusaineisto: Offsetaineisto Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1978 Rannikkojalkaväki Rannikkojääkäripataljoona rannikkojalkaväki on syntynyt sodanajan kokemusten ja pitkän kokeilutoiminnan tuloksena. Sen toimintaalueena on ainutlaatuinen saaristomme. Saaristo muodostaa esteen olosuhteisiin tottumattomalle hyökkääjälle, mutta myös kouluttamattomalle puolustajalle. Saaristomme tarjoamien puolustusmahdollisuuksien hyväksikäyttö vaatii koulutettuja, saarissa ja rannikolla toimimaan tottuneita joukkoja. Rannikkopuolustuksen paikalliset nyrkit ja iskevät reservit muodostuvat rannikkojääkäreistä kootuista yksiköistä. Näiden yksikköjen tehokkaan ja merellisen koulutuksen tulee jatkua saatujen kokemusten ja meille osoitettujen resurssien puitteissa. Rannikon Puolustaja haluaa tässä numerossaan esitellä lukijoilleen rannikkojalkaväen syntyhistoriaa, nykyisyyttä sekä käyttöperiaatteita. Samalla haluamme korostaa Rannikkojääkäripataljoonassa annettavan koulutuksen tärkeyttä, koulutuksen merellisyyttä sekä sen saumatonta liittymistä rannikkopuolustuksen kokonaisuuteen.

3 EVERSTI Aarno Hukari * t EVERSTILUUTNANTTI Tapio Kokkonen * t IN MEMORIAM IN MEMORIAM Rissalassa tapahtuneessa lento-onnettomuudessa poistui rannikkotykistön riveistä Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin komentaja eversti Aarno Ensio Hukari. Samalla päättyi lähes neljä vuosikymmentä kestänyt poikkeuksellisen monipuolinen ja ansiokas upseeriura. Ev Hukari tunnettiin alansa hallitsevana tykistöupseerina, rannikkojalkaväen eräänä kehittäjänä, kokeneena merenkulkijana sekä määrätietoisena joukko-osaston komentajana ja ansioituneena rintamaupseerina. Ev Hukari oli syntynyt Kuopiossa. Hän suoritti MSK:n kadettikurssin , Tykistökoulun kapteenikurssin 1950 ja merivoimien kapteenikurssin 1953 sekä SKK:n Rauhanajan palvelu alkoi Hangon lohkolla ja jatkui sotien jälkeen ryhmäpäällikkönä eri raivaajaosastoissa, toimistoupseerina ja yksikön päällikkönä sekä laivastossa että rt:n joukko-osastoissa. Ev Hukari toimi Rannikkopataljoonan RannJPm pataljoonaupseerina lähes kymmenen vuotta vuosina ja , SIRtRm rykmenttiupseerina , KotRPston komentajana ja PE:n rttston päällikkönä sekä projektipäällikkönä vuosina Hänet määrättiin SIRtRm komentajaksi Rissalassa tapahtuneessa lento-onnettomuudessa poistui rannikkopuolustuksen riveistä Rannikkojääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Lauri Unto Tapio Kokkonen. Evl Kokkonen oli syntynyt Elisenvaarassa Hän suoritti KadKm , Taistelukoulun kapteenikurssin 1962 ja SKK:n Evl Kokkonen palveli ErKrhK :ssa, Panssarikoulussa ja HämJP:ssa. SKK:n jälkeen hän toimi taktiikan opettajana Taistelukoulussa Tuusulassa vuosina sekä Puolustusministeriön sotilasasiainosastossa toimistoupseerina Evl Kokkonen määrättiin RannJPm komentajaksi Lehtemme haluaa kunnioittaa evl Kokkosen muistoa hänen omilla sanoillaan, jotka hän kirjoitti pataljoonalleen "Rannikkojääkäri" lehdessä 2/77: "Olen ottanut vastaan nuoren, mutta jo maineikkaan Rannikkojääkäripataljoonan komentajan tehtävät. Olen tästä saamastani tavoitellusta tehtävästä ylpeä ja myös iloinen siitä, että olen voinut liittyä joukkoonne ja voin kantaa pataljoonamme tunnusmerkkejä. Toivon hartaasti, että voisin olla minuun osoitetun luottamuksen arvoinen ja edistää myös osaltani kunniakkaita Teikarin taistelijoiden perinteitä." Talvisotaan ev Hukari osallistui patterin päällikkönä Viipurin lohkolla. Jatkosodassa hän toimi patterin päällikkönä Hangon Ryhmässä, patterin ja komppanian päällikkönä Äänisellä sekä linnakkeistoupseerina Viipurinlahdella kesällä Rannikon puolustajat tekevät kunniaa poismenneelle velvollisuudentuntoiselle rannikkotykkimiehelle. Rannikon puolustajat tekevät kunniaa poismenneelle ennakkoluulottomalle rannikkojääkärille.

4 EVERSTILUUTNANTTI TOIVO KNUUTTILA järjes Rannikkopuolustuksen telystä talvisodassa Rannikkojalkaväen perustaminen ja kehitys Rannikkopataljoonasta Rannikkojääkäripataljoonaan Sodan alkaessa rannikon puolustuksen runkona olivat kantalinnoitetut rannikkolinnakkeet, joiden miehitys oli pääosin tykistöllistä. Linnakkeiden välimaastoa valvoivat tj-asemat ja merivalvontayksiköt. Paikallisista olosuhteista riippuen alistettiin rannikkolohkojen komentajille maavoimien perustamia erillisiä pataljoonia, jotka oli muodostettu vanhemmista vuosiluokista. Lisäksi vahvennuksiin saattoi kuulua kt-pattereita ja erityisyksiköitä. Viipurinlahden ratkaisutaisteluihin jouduttiin kiireesti haalimaan merivoimien muilta kaistoilta koottuja pataljoonia, joiden tarvitsemaa koulutusta ei ennätetty suorittaa. Täten nämä ja edellä mainitut maavoimista alistetut pataljoonat eivät olleet nykyaikaisessa mielessä koulutukseltaan ja varustukseltaan rannikko jalkaväkeä. Talvisodan jääolosuhteissa muuttui rannikon puolustus paljolti maarintamaluonteiseksi, joskaan liikkuvaan puolustukseen ei voitu ryhtyä puolustuksen koskiessa kantalinnoitettuja rannikkolinnakkeita. Taistelu niistä muodostui katkeraksi ja puolustajille useimmiten ensi- ja ainutkertaiseksi. Näissä olosuhteissa rannikkojalkaväen merellinen erikoiskoulutus ei olisi päässyt oikeuksiinsa. Kokemuksien hyväksikäyttö välirauhan aikana Kouraantuntuvin opetus talvisodasta oli se, että rannikkolinnakkeiden suojaamiseen ja niiden välimaaston tukikohtiin tarvitaan orgaanista rannikkojalkaväkeä, joka on koulutettava ja varustettava näitä tehtäviä vastaavasti. Organisaatiomuutoksiin lienee vaikuttanut myöskin Hangon vuokra-alueen varmistustehtävä, jossa jalkaväen tarve oli ilmeinen. Erikoiskoulutetun rannikkojalkaväen puutetta ryhdyttiin poistamaan perustamalla erillisiä torjuntakomppanioita (TK), jotka käsittivät kiväärijoukkueen ja kaksi kk- ja tykkijoukkuetta. Venekalustoa ei komppanioilla ollut. Kouluttajilla oli sotakokemusta, mutta koulutusolosuhteet olivat käsitykseni mukaan puutteelliset. Hangon rintamalla jatkosodassa tutustuin näiden komppanioiden käyttöön. Varsinkin sodan alkuviikkoina TK:t alistettiin rintamavastuussa oleville jvkomppanioille liian pieniin osiin pirstottuna. En usko myöskään, että komppanian puitteissa pystytään antamaan tehokasta koulutusta usealle koulutushaaralle. Organisaatiovaihtelut jatkosodassa Heti sodan alussa havaittiin torjuntakomppanioiden iskuvoiman niukkuus. Tämän johdosta perustettiin kiireesti erillisiä rannikkoiskukomppanioita. Niiden taisteluosa vastasi suunnilleen kiväärikomppaniaa, mutta tulivoimaa oli paljon enemmän erityisen lukuisan konetuliaseistuksen ansiosta. Ahvenanmaalla perustamaani IskuK: aan kuului 10 sekalaista kalastajavenettä venejoukkueena. Kun monesta veneestä puuttui kytkin, muodostuivat ryhmittymisharjoitukset suorastaan vaarallisiksi! Näitä komppanioita käytettiin vahvennuksineen ns alalohkoilla kaistavastuuseen tai/ ja vastahyökkäysreservinä. Suurehkot hyökkäykset vaativat useita komppanioita, joiden johtamiseen olisi tarvittu pataljoonatasoista johtoporrasta. Kun syksyllä 1941 valmistauduttiin yleishyökkäykseen Suomenlahden itäosassa ja harkittiin jopa Hankoniemen valtausta, pidettiin välttämättömänä pataljoonaorganisaatioon siirtymistä. Näin syntyivät erilliset rannikkopataljoonat. Niiden iskuvoima muodostui iskukomppanioista ja tukivoima kk-, it- tai muista vastaavista raskasasekomppanioista. Veneyksikköä ei kuulunut organisaatioon. Huolto oli suppeahko, koska tukeuduttiin paikallisiin rt:n huoltomuodostelmiin. Menestyksellisen yleishyökkäyksen jälkeen ei rt:n kaistoilla enää tarvittu kaikkia rannikkopataljoonia ja siksi osa niistä lakkautettiin vuoden 1941 lopussa. Hangon rintaman purkautumisen jälkeen perustamani RP:n nuoret vuosiluokat siirrettiin rannikkotykistöön ja vanhemmat vuosiluokat kotiutettiin. Nyt kävi kuitenkin niin, että Äänisen rintamalla oli vaikeutuneen tilanteen takia perustettava lisää torjuntakomppanioita. Niihin otettiin miehiä, jotka olivat palvelleet äskettäin lakkautetussa pataljoonassani. Täten koulutettu pataljoona jäi käyttämättä. Jälkiviisaana sanon sitä soutamiseksi ja huopaamiseksi. Jatkosodan loppuvaiheessa rannikkojoukkojenkin oli siirryttävä Äänisellä ja Laatokalla järjestelmälliseen viivytykseen. ÄänRP:lle annetun mittavan viivytystehtävän suorituksen katsottiin edellyttävän rannikkojalkaväkirykmentin (RJR 1) perustamista. Rykmentin taisteluosa muodostui kolmesta rannikkopataljoonasta. Kokoonpanon pataljoonaani sain kapteenikurssilla kopioimastani kivääripataljoonan määrävahvuudesta, johon tein muutoksia liikuntavälineiden osalta. Rykmenttijohtoisesti viivytystä johdettiin vain kahden pataljoonan osalta, kolmas toimi erillisenä. Rannikkojalkaväen ankarin koetus tapahtui Teikarsaaren taisteluissa, joihin osallistui mm RP 7 ja torjuntakomppanioita. Nykyisen Rannikko jääkäripataljoonan perinteet johdetaan näistä taisteluista. Sotakokemusten huomioonottaminen organisaatiouudistuksissa Sotavuosien jälkeisinä lähivuosina elettiin "murrosaikaa". Rannikkotykistössä palattiin ennen sotia vallinneeseen järjestelyyn ottamalla huomioon puolustusvoimien enimmäisvahvuuksien ym. rajoitukset. Tykistöllistä vah- Evl Toivo Knuuttila on syntynyt Hän suoritti kadettikurssin MSK:ssa , merivoimien taktillisen kurssin 1941 sekä TstKm esiupseerikurssin Evl Knuuttila palveli vuosina rtm eri joukkoosastoissa, MerivE:ssa, MSK:ssa ja PE:n järjestelyosastolla. Vuodesta 1952 lähtien hän toimi Rannikkopataljoonan sittemmin Rannikkojääkäripataljoonan komentajana eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Kirjoittajamme osallistui talvisotaan MerivE:ssa ja LSMePE :ssa. Jatkosodassa evl Knuuttila toimi Hangon Ryhmän Bromarvin lohkolla mm RP 5:n komentajana ja vuodesta 1942 alkaen Äänisen Rannikkoprikaatin optsto:n päällikkönä ja linnakkeiston komentajana sekä viivytysvaiheessa 1944 RP 4:n (myöh lll/rjr 1) komentajana. Kirjoittajamme on toiminut useissa luottamustehtävissä erityisesti Rannikkotykistön upseeriyhdistyksen piirissä. Tunnustuksena toiminnastaan hän on saanut RtUY:n kultaisen ansiomerkin. 6 7

5 Kokeilutoiminnan alkuaikoja. Raskaan kranaatinheittimen kuormaus YM-veneeseen. vuutta pienensi vielä raivausosastojen perustamisvelvollisuus. Täten ei enää jäänyt henkilökuntaa rannikkojalkaväkeen, vaikka sen tarve aselajin piirissä hyvin ymmärrettiin. Koulutuksessa oli rannikkojalkaväen koulutus esillä. Uusiin, tosin vahvistamattomiin, rannikkojoukkojen harjoitusmäärävahvuuksiin sisältyi rannikkojalkaväkeä aina rykmenttiporrasta myöten. Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyä silmällä pitäen onnistui silloisen merivoimien johdon saada muutkin tahot vakuuttuneeksi rannikkojalkaväen koulutusyksikön tarpeellisuudesta. Suunnitelma toteutettiin kokeilumielessä siten, että puolustusvoimien uudelleenjärjestelyssä silloisen RT 1 :n (nyk SIRtR) II Patteristo muutettiin r a n- nik k oja 1 k aväe n koulutusyksiköksi, jonka nimi vahvistettiin 1955 R a n- nikkopat ai Joonaksi. Eräiden alkujärj estelyjen jälkeen RP (käytän vain tätä nimitystä) aloitti toimintansa Miessaaren linnakkeella. Aluksi RP käsitti esikunnan, esikuntajoukkueen ja tukikomppanian. Jääkärikomppania perustettiin 1955, mutta pääsi vasta 1956 vakinaisesti toimimaan Suomenlinnassa. Tämä kahdelle paikkakunnalle sijoitus jatkui aina pataljoonan itsenäistymiseen saakka. RP:n kokoonpano oli suurimman osan ajasta seuraava: RP:n koulutus Miessaaren alueella esikunta, esikunta-, pioneeri- ja venejoukkueet, tukikomppaniassa jvtki- ja krhjoukkueet (kvkrh rskrh) ja huoltojoukkue. Kantahenkilökunta oli pääasiassa rannikkotykistöstä. Lisäksi siirrettiin muutamia upseereita ja aliupseereita pysyvästi tai määräajaksi jalkaväestä ja merivoimista Rannikkopataljoonaan. Pataljoonan koulutustehtävät määräytyivät sen mukaan, mitä koulutusyksikköjä oli toiminnassa. Aluksi pääpaino oli rannikkolinnakkeiden lähitorjuntajoukkueiden koulutuksessa. Jääkärikomppanian perustamisen jälkeen ja venekaluston kehittymisen myötä koulutustavoitteet voitiin laajentaa sodanaikaisten rannikkopataljoonien koko henkilökuntaa koskeviksi. Pääpaino pantiin liikkuvuuteen ja eri koulutushaarojen yhteistoimintaan niin avovesi- kuin jääolosuhteissakin. Koulutusolosuhteita pidettiin RP.n kahtiajaon (Miessaari-Suomenlinna) takia epätyydyttävinä erityisesti koulutuksen keskityksen, majoituksen puutteellisuuden ja kantahenkilökunnan asumisen osalta. Hyviäkin puolia löytyi. Miessaaressa tukikomppanialla oli hyvät ampumakoulutus- mahdollisuudet. Krh:lla ja jvtykeillä voitiin suorittaa ammuntoja aivan vapaasti ja kivääriampumarata palveli kevytaseammuntoja. Talvella saariston ollessa huvila-asukkaista tyhjänä voitiin järjestää mittaviakin taisteluammuntoja. Miessaaren saarivaruskunnan kelirikkoaikainen yhteydenpito mantereelle johti sellaiseenkin erikoistoimenpiteeseen, että pioneerikalustolla sahattiin noin 2 km:n mittainen väylä jäähän. Tämän lisäksi tutkittiin talvella jäälläliikkumisen eri keinoja, mm laivaväylän ylittämistä mukana kuljetettavalla kalustolla. Kun Suomenlinna ei tarjonnut JK:lle taistelukoulutusmahdollisuuksia, joutui se jatkuvasti olemaan liikekannalla. Käydessään Miessaaressa yhteisharjoituksissa tai ampumakoulutuksessa, joutui komppania usein turvautumaan telttamajoitukseen, jonka suorituksessa rutiini kasvoi. Sissikoulutus muodostui alituisen liikunnan takia luontaiseksi koulutuskohteeksi. Kun RP:lle kuului "kaistavastuu" alueesta Miessaari Rysäkari Kytö ja myöhemmin Mäkiluotokin, voitiin omalla alueella suorittaa taistelukoulutusta eri tyyppisissä linnakesaarissa ja niiden välisessä harvaan asutussa ulkosaaristossa. RP:n hiihtomarssit taistelutehtävineen olivat usein 30 km:n pituisia. Yhteistoiminnan harjoittelua Porkkalan vuokra-alueen palauttamisen jälkeen siellä oli tilaa suurien leiriharjoitusten ja taisteluharjoitusten järjestämiseen vahvennetun pataljoonan puitteissa. Näiden ja aikaisempienkin yhteistoimintaharjoitusten toisena osapuole- Kokeilutoiminnan alkuaikoja. Kuvassa olevat puiset YM-veneet olivat linnakkeilla käytössä aina 1960-luvun lopulle saakka. Vene oli tyyppinä onnistunut ja erittäin merikelpoinen. 8 9

6 na oli usein UudJP, jonka komentaja evl R Raitasaari oli kiinnostunut vesistökoulutuksen antamisesta pataljoonalleen. Myöhempinä vuosina, kun uiskokalusto oli kehitetty ja muutakin kuljetuskalustoa oli jo käytettävissä, osallistui RP saaristoalueella Inkoo Syndalen ja Kemiössä 2. D:n sotaharjoituksiin saaristohyökkäyksen iskuportaana. Talvisotaharjoituksissa RP toimii tavallisena jääkäripataljoonana. Koulutusohjelmat RP laati hyvin itsenäisesti yhteistoiminnassa PE:n jalkaväkiosaston ja pioneeriosaston kanssa. RTR 1 huolehtii lähinnä varusmiesten perus-, vene- ja aliupseerikoulutuksesta, jota myöhemmin annettiin tietyissä koulutushaaroissa muuallakin. Käsitykseni mukaan koulutus oli tehokasta, kun kouluttajilla oli sotakokemusta tai myöhemmin valmistuneet olivat muuten pystyviä tehtävissään. Intoa ainakin kaikilla riitti! Rannikkopataljjoonan kokeilutoiminta RP:lle kuului koulutuksen ohella itsestään selvänä tehtävänä saaristotaistelussa tarvittavan kuljetuskaluston kehittäminen sekä erilaisten jv-aseiden veneistä tapahtuvien ammuntojen toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Vesistökaluston kokeilutoiminta käsitti 1) RT:n yhteisveneiden tarvitsemien maihinnousun apuvälineiden kokeilun ja uusille veneille (K- ja Y- veneet) asetettavien rantautumisvaatimusten määrittämisen. 2) Meriolosuhteisiin soveltuvan syöksyveneen kehittämisen iskuportaan maihinnousua varten ("Uisko"). 3) II portaan veneen kokeilun joukkojen, raskaiden aseiden, keveiden ajoneuvojen ja huollon kuljetusta varten laiturittomaan rantaan ("Kala"). Kun nykyään muistelee 1- kohteen kokeilua, oli se näpertelyä ilman määrärahoja. Pyrkimyksenä oli saada miehet maihin kastumatta puolustamattomalle rantaosuudelle tai savuverhon suojassa ehkä muuallekin. Varsinainen kehitys alkoi vasta sitten, kun asetettiin toimikunnat suunnittelemaan 2 4 kohdissa mainittuja aluslajeja. RP:n edustajana oli minulla tilaisuus osallistua näiden toimikuntien työhön lähinnä käyttäjän vaatimuksia esittäen. "Uiskon" prototyypin laati inskom T Kareoja ja suoritti kokeilut Miessaaressa pioneeritarkastaja kenrm R Arimon Rannikkojalkaväen on pystyttävä toimimaan myös talviolosuhteissa. Kuvassa railosilta. "Bombardier" aseistettuna rskkdla. "Bombardier" on e- delleen käytössä rannikkotykistössä. Rann]P.n ensimmäinen paraati Obbnäsissä valvonnassa. Tämä johtui siitä, että varat myönnettiin pioneerien määrärahoista. Alkuperäinen ratkaisu osoittautui onnistuneeksi. Kehitystyötä on myöhemmin jatkettu, mutta perusidea on säilynyt. Yhdyn neuvostoarmeijan esikuntapäällikön, marsalkka M Zaharovin 1972 näytösharjoituksessa esittämään arvosteluun, että keulaluukku tulee panssaroida. Eivätkö nykyajan muovit ole riittävän lujia ja keveitä? "Kave"-vene täyttää II portaan vaatimukset auttavasti. Alunperin sen nopeuden piti olla noin solmua, mutta aluksen omapaino petti laskelmat. Määrärahat tulivat merivoimilta. "Kala"-lautta vastasi alkuperäisiä tavoitteita ja siitä tuli myöskin moottoroidun tykistön mielialus. Määrärahat tulivat jälleen merivoimilta. Jalkaväen raskailla aseilla ampumisen menetelmät veneistä ratkaistiin perusteellisissa kokeiluissa, joita jalkaväentarkastaja kenrl S Simelius usein henkilökohtaisesti seurasi sekä asetti tavoitteet realistiselle asteelle. Eniten askarrutti kvkrhrn sijoittaminen ja ampumamenetelmä liikkuvasta veneestä. Suoraammunta-aseilla ampuminen oli yksinkertaisempaa sinkoa lukuunottamatta. RP:n itsenäistyminen ja henkilöstön erikoistehtävät Kun RP:n toiminnasta oli saatu myönteisiä kokemuksia ja kun rannikkojalkaväki liitettiin sodanajan organisaatioon, oli alan koulutus vakinaistettava. Porkkalan varuskunta saaristoineen ja uusine kasarmeineen tarjosi toimintatilat uudelle joukko-osastolle. Tiettävästi joukko-osaston alistussuhteet eivät olleet niinkään selvät, kun rannikkotykistö halusi pitää sen edelleen johdossaan, merivoimat suunnitteli merijalkaväkeä ja jalkaväen taholla Rannikkoj ääkäripataljoonaa pidettiin yhtenä jääkäripataljoonana. RannJP:stä tuli sitten se joukko-osasto, mikä se on tänään, mutta ei se, mikä se on oleva huomenna. Rannikkoj ääkäripatal j oonan kehittäminen vei lähes 8 vuotta. Siinä palveli monta ansioitunutta upseeria ja aliupseeria. Ketään unohtamatta haluaisin mainita seuraavat henkilöt, joilla oli suuri osuus niin koulutuksessa kuin kokeilutoiminnassa. Rannikkotykistössä peruskoulutetut: kapteeni A Hukari venekaluston kokeilutoiminta ja raskasaseiden ampumaedellytysten selvittäminen ym, krh- ja jvtkikouluttajana sekä TukiK:n päällikkönä kapteeni J Härmälä, kokeilutoiminnassa ja kaikkien koulutusryhmien vauhdikkaana vetäjänä kapteeni H Kurki, raskasasekouluttajana ja krh-veneammunnan experttinä kapteeni O Savolainen, 10 11

7 esikuntatehtävissä ylil T Savolainen ja vääp T Kortelainen, raskasasekouluttajana ja pistämättömänä sulkeisjärjestyksen komentotekniikan taitajana sotmest E Blom, kaikkiin alipäällystötehtäviin pystyvänä ja sotilasurheilun vetäjänä sotmest T Heino. Muualla peruskoulutetut: jääkäri- ja sissikouluttajana ja yleisissä järjestelytehtävissä kapt J Lintunen, jääkärikouluttajina kapt V Keskinen ja yliv P Lehtinen, pioneerikouluttajina sekä syöksyvene- ja uiskokaluston kokeilutehtävissä kapt R Pulakka ja ylil T Lautiainen. Uskon Rannikkopataljoo- Rannikkotykistön upseeriyhdistyksen vuosikokous HANGOSSA lähtö Helsingistä klo RannJP:n venetyypit ohimarssissa 1962, KAVE, K-VENE, UISKOT. Kaikki venetyypit ovat edelleen käytössä RannJP.ssa. nassa palvelleen päällystön ja miseen ja toivon, että Rannikalipäällystön olevan ylpeitä kojääkäripataljoonan nimeä siitä, että he ovat saaneet osal- eivät mitkään uudet tuulet listua uuden aselajin kehittä- pyyhkäisisi pois. - kokoontuminen Printal Oym edessä klo vuosikokous Printal Oy:n tiloissa klo vuosikokousillallinen Upseerikerholla klo Ilmoittautumiset mennessä ylil Grönberg Rt K puh kapt Saarniala RtK puh Mensan lihaisat erikoismakkarat: Krakova Juustomakkara Savumakkara Hirvimakkara Maista- sillä tästä ei makkara parane!

8 Rannikkojääkärip a tai joona tana paivana RANNIKKOJAAKARIPATALJOONA KOKOONPANO RANNIKKOJÄÄKÄRI - JA TALVISTA MANNERTA MERELLISTÄ TAITOA Rannikkojääkäripataljoona tulee jo lähitulevaisuudessa muuttumaan entistä selväpiirteisemmäksi saariston erikoismiehiä huipputaistelijoita - kouluttavaksi joukoksi. Palvelusaika on kaikilla 330 vrk. Jokaiselle annetaan reservin aliupseerin koulutus. Palvelukseen haetaan vapaaehtoisesti. PERINTEET RANNJP:N KOMENTAJAT Teikarin taistelut Viipurinlahdella kesällä Evl Toivo Knuuttila Magnus Haaksalo Jaakko Valtanen **v JM Taistelujen muistokivi Upinniemessä ja ensimmäisen kerran jaettu Teikarin risti Hannes Anttila Niilo Lappalainen Erkki Rannikko Jorma Pullinen Tapio Kokkonen r Asä> ' l * Vh 14 15

9 Jalkaväen käyttöperiaatteita vastahyökkäykseen rannikolla Maj Luostarinen on suorittanut KadK:n vuosina , TstK:n kapteenikurssin 1965 ja merivoimien kapteenikurssin MSK:ssa 1967 sekä SKK merisotalinjan vuosina Kirjoittajamme on palvellut RannJP:ssa vuosina ja SKK:n jälkeen HelSpE:ssa. Nykyisin maj Luostarinen toimii PE:n op-osastolla tstoesiupseerina. Liikuntakykyinen rannikkojalkaväki Johdanto Rannikkopuolustusta kokonaisuutena on aiemmin käsitelty Rannikon puolustajan sivuilla. Sen päätehtävät ovat hyökkäyksen torjunta ja siihen liittyvät valmistelut sekä merialueen valvonta yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Rannikkopuolustuksen pääaselajin muodostaa ymmärrettävästi rannikkotykistö monipuolisine joukkoineen. Rannikkopuolustukseen on eräänä elementtinä liitettävä myös rannikon jalkaväki, jonka on edustettava osin torjunta- sekä osin iskukykyä ts omattava tietty liikkuvuus rannikkomme ja saaristomme erikoisolosuhteissa. Riittävän voimakas rannikkopuolustus muodostaa omalta osaltaan hyökkäystä ehkäisevän "kynnyksen". Rannikko ja saaristo, kolmen elementin rajana, vaativat siellä toimivilta joukoilta, myös jalkaväeltä, erityistaitoja ja kykyä yhteistoimintaan. Tämä aiheuttaa erikoiskoulutuksen tarpeen sekä rauhan että kriisin aikana. Tässä esityksessä tarkastellaan pienehköjen jalkaväkiyksiköiden käyttöä liikkuviin tehtäviin saaristossa lähinnä periaatteelliselta kannalta. Ns maihinnousutekniikkaan ei puututa. Rannikkojalkaväen tarve ja toiminnan puitteet Rannikkotykistöyksiköt suorittavat rannikolla tärkeimmät torjuntatehtävät. Torjunnan rungon muodostavat rannikkopatteristot linnakkeineen. Rannikko on jaettu rannikon yhtymien, rannikkoalueiden, vastuualueisiin. Tällaisilla alueilla toimii patteristojen ja merivalvontayksiköiden lisäksi yleensä myös jalkaväkeä erilaisissa tehtävissä. Tarkasteltaessa torjunnan eri vyöhykkeitä voidaan todeta, että jalkaväkeä tarvitaan nimenomaan monien kohteiden ts mahdollisen hyökkääjän osatavoitteiden lähitorj untaan. Tämän kaltaisia ovat satamat ja purkamispaikat, eräät liikennekapeikot sekä myös mahdolliset edulliset maihinnousurannat. Yleensä näihin torjuntatehtäviin käytetään torjuntapataljoonia. Ne käsittävät esikunnan ja esikuntakomppanian lisäksi kolme torjuntakomppaniaa, jotka ovat jalkaväen raskasaseyksiköitä, sekä jääkärikomppanian, joka puolestaan edustaa liikkuvuutta ja iskuvoimaa. Tarkasteltaessa hyökkäyskyvyn tarvetta rannikolla ja saaristossa on erotettava toisistaan ensinnäkin komppanian iskuosastomaiset hyökkäykset, jotka tapahtuvat vesistökalustoa käyttäen rajoitetuin tavoittein ja toisaalta laajemmat esim. pataljoonan hyökkäykset mantereella tai suurilla saarilla. Jalkaväen käyttöperiaatteita on tarkasteltu kuvassa 1. Iskuosastomainen toiminta ja KUVA 1 vesistökaluston käyttö vaativat selvästi erikoiskoulutusta. Sen sijaan laajemmat hyökkäykset, joihin ei liity ylimenotoimintaa merellisissä olosuhteissa, eivät sitä vaatine. Onkin realistista olettaa, että käytännössä rannikon yhtymät joutuvat suorittamaan pienemmissä puitteissa tapahtuvia vastahyökkäyksiä tärkeiden kohteiden takaisin valtaamiseksi. On myös mahdollista, että rannikkoalueen puitteissa voidaan joutua hyökkäämään käyttäen esimerkiksi reservinä toimivan jääkäripataljoonan osia vastahyökkäykseen iskuosastomaiseen tapaan. Vastahyökkäys saaristossa ja rannikolla pienissäkin puitteissa on vaativa suoritus, joka edellyttää mm joukoilta asianmukaista koulutusta, veneluokan maihinnousukalustoa, tehokasta tulitukea, yhteistoimintaa muiden alueella toimivien joukkojen kanssa, huollon järjestelyä sekä kaikkeen edellämainittuun liittyen hyökkäyksen tarkkaa suunnittelua, valmistelua ja johtamista. Edellä mainitusta jo selviää, että tiivis yhteistoiminta muiden rannikon joukkojen, eritoten rannikkotykistön ja merivoimien yksiköiden kanssa on välttämätöntä niin koulutuksen, kuin hyökkäyksen toteuttamisvaiheessakin. Toiminnan suunnittelu ja toteutus Rajoitetun vesitse suoritettavan vastahyökkäyksen suunnittelulle ja toteutukselle on oltava tiettyjä edellytyksiä, joita tässä yhteydessä on syytä käsitellä lyhyesti. Torjuntapataljoonan vastahyökkäyksiä on tarkasteltu kuvassa 2. On pystyttävä näkemään etukäteen ne kohteet, joihin vastahyökkäys voidaan ja kannattaa suunnata. Tämä edellyttää paitsi vihollisen toiminnan arvioimista, myös oman toiminnan suunnittelua niin, että tietyt tärkeät alueet linnakesaarilla ja muiden kohteiden tuntumassa voidaan pitää. Vastahyökkäys on edullisinta suunnata viholliseen joko omien hallussa olevan alueen kautta tai sitten vihollisen selustaan niin, että ei jouduta hyökkäämään vihollisen taisteluvalmista rintamaa vastaan. Rantautumisvaihe on tässä 16 17

10 suhteessa erittäin arka varsinkin, jos tulivalmistelu on ollut puutteellinen. Jääkärikomppanian vastahyökkäyksen toteuttaminen edellyttää myös sopivan vesistökaluston saamista joukon käyttöön. Kysymykseen tulee yleensä joko syöksyvenejoukkue, uiskojoukkue tai sitten vastaava siviilistä varattu venekalusto. Rannikolla voidaan syöksyvenejoukkuetta ajatella käytettäväksi vain erittäin suojaisilla merialueilla veneiden heikon merikelpoisuuden vuoksi. Vesistökalusto on sijoitettava sopivalle odotusalueelle, jolta se voidaan siirtää nopeasti kuormausalueelle.kuormausalue on tiedusteltava tarkasti hyökkäävän komppanian johdon ja veneyksikön johdon kanssa yhteistoiminnassa. Vastahyökkäykseen valmistautuvan komppanian siirtyminen sinne on myös harjoiteltava samoin kuin mikä muu vastahyökkäykseen ryhmittyminen tahansa, Tulen käyttö Torjuntapataljoonan jääkärikomppanian käyttö vastahyökkäykseen (Esimerkki ) KUVA 2 liikkeeseen. Haavoittuneiden evakuoinnin nopeuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näin ollen myös lähtö rannan jatkokuljetukset on järjestettävä niin, että evakuointi voidaan viivytyksittä hoitaa tehokkaampiin hoitopaikkoihin. Muu toiminta Pienehköjä liikkuvia jalkaväkiyksiköitä voidaan käyttää myös muihin kuin pelkkiin vastahyökkäystehtäviin. Näistä voidaan mainita lähinnä tiedustelu ja valvonta sekä sissija vastasissitoiminta. Tiedustelussa voidaan jääkäreitä käyttää täydentämään tiedusteluverkkoa sekä suuremmilla saarilla lähinnä partiotiedusteluun. Kivääriyksiköitä käytetään normaaliin tapaan sissitoimintaan ja sen valmisteluun lähinnä rannikkoalueiden vastuualueilla olevilla suuremmilla saarilla, joilla on toisaalta joukolle elämisen mahdollisuuksia ja toisaalta myös sissitoiminnalta voidaan odottaa tuloksia. Voitaneen todeta, että alueellisen taistelun puitteissa rannikkoalueellakin, tietysti alueen luonteesta riippuen, tarvitaan vihollista kuluttamaan kykenevää jalkaväkeä, joka voi joustavalla toiminnalla aiheuttaa jatkuvia tappioita. Johtaminen, yhteistoiminta ja viestiyhteydet Vastahyökkäyksen toteuttamiseksi on yleensä luotava organisaatio, joka käsittää johtoportaan, iskevän osan ja tukevat osat. Tähän on liitettävä vielä tiiviiseen yhteistoimintaan vastahyökkäysalueella oleva oma joukko, rannikkopatteri tms. Johtoporras on tavallisimmin joko kyseisen toimintaalueen rannikkopatteriston esikunta tai erikseen perustettu komentopaikka, johon luodaan riittävät johtamisyhteydet. Yhteydet vaaditaan hyökkäävään komppaniaan, tukeviin rannikkotykistön ja kenttätykistön yksiköihin, tukeviin ja kuljettaviin alus- tai veneyksiköihin, mahdollisesti taistelualueella olevalle linnakkeelle ja ilmavoimien yksiköihin. Näistä on suurin osa yleensä jo valmiina patteriston komentopaikalla. Tässä mielessä hyökkäyksen johtaminen kannattaneekin suorittaa sieltä, mikäli se vain muuten on mahdollista. Lisäksi hyökkäävästä komppaniasta on järjestettävä yh- Esimerkki tulenkäytöstä jääkärikomppanian hyökkäyksessä saaristossa. Tulenkäytön suunnittelu on erittäin tärkeätä. Hyökkäystä voidaan tukea yleensä rannikkotykistön eräissä tapauksissa myös kenttätykistön, heittimistön ja myös merivoimien ja ilmavoimien tulella. On myös pyrittävä käyttämään mahdollisuuksien mukaan hyväksi kohdealueella olevan oman linnakkeen lähipuolustusosaston tulta. Tulenkäytön suunnittelu on tarkka tehtävä, sillä olosuhteet vastahyökkäysalueella saattavat olla hyvinkin epäselvät siinä mielessä, että omia ja vihollisen joukkoja saattaa olla lomittain hajanaisina saarekkeina. Näin ollen tulenjohtopäällikölle edellytetään toimintavarmoja viestiyhteyk- siä sekä yleensä tulenkäytön suunnittelulta yksinkertaisia ja pelkistettyjä ratkaisuja mm. maalinosoituksen suhteen. Johtamiseen ja yhteistoimintaan palataan vielä jäljempänä. Tulenkäyttöä on tarkasteltu kuvassa 3. Huolto Saaristossa tapahtuvassa hyökkäyksessä on huoltokin saatava suoritetuksi vesitse. Osin on ehkä mahdollista tukeutua kohdealueella jo olevaan esim. rannikkolinnakkeen huoltoon tapauksissa, joissa hyökkäys suunnataan omien hallussa olevan alueen kautta, mutta yleensä on turvauduttava erikoisjärjestelyihin. Pienissä puitteissa tapahtuvan hyökkäyksen tukemiseksi ei useinkaan tarvita ajoneuvoja varsinkaan, jos tavoitteet sijaitsevat lähellä. Toisaalta ajoneuvojen tuominen taistelualueelle ei aina ole mahdollista vesikuljetuskapasiteetin vähyyden vuoksi. Kuitenkin olisi pyrittävä suuremmille saarille tuomaan ainakin heitinjoukkueen ajoneuvot ja sairasajoneuvo haavoittuneiden evakuointia varten. Joukon täydennys- ja evakuointikuljetukset on pyrittävä suorittamaan joko alkuperäiseltä maihinnousurannalta tai sitten alusten kuormaus- ja purkauspaikalta, jota sopivasti mukautetaan joukon KUVA 3. Tulituki rantautumisvaiheessa. It-suoja siirtymisen aikana 18 19

11 teydet tukeviin tuliyksiköihin, tukeviin alusyksiköihin nimenomaan rantautumista ja välittömästi sitä seuraavaa vaihetta varten, sekä myös alueella jo toimivaan joukkoon. Nämä yhteydet muodostuvat tärkeiksi ennenkaikkea tulenkäytön ja liikkeen tahdittamisen kannalta. Johtamista ja yhteyksiä on tarkasteltu kuvassa 4. Johtaminen ja yhteydet Koulutustarpeesta Merellisissä olosuhteissa toimivat joukot vaativat yleensä erikoiskoulutusta. Vesitse liikkuminen ja siihen liittyvä kuormaus ja rantautuminen sekä esimerkiksi saaristossa tapahtuva suunnistaminen poikkeavat tavanomaisista jalkaväen olosuhteista. Tiedustelu mukaan luettuna mm pintauintipukujen käyttö, kuuluu myös rannikkojalkaväen erikoistehtäviin. Lisäksi itse iskuosastomainen toiminta vastahyökkäyksessä linnakkeen tai muun tärkeän kohteen takaisin valtaamiseksi on katsottava erikoistoiminnaksi, joka edellyttää paitsi normaaleja taistelijan taitoja myös mm rtlinnakkeeen rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Rannikon lukuisat yhteistoimintakysymykset asettavat lisäksi joukkojen johtajien koulutukselle lisävaatimuksia. Näin ollen rannikkojalkaväen koulutuksesta on huolehdittava rauhan aikana myös silmällä pitäen sille todennäköisesti lankeavia sotatoimia saaristoalueella. Se edellyttää koulutusjärjestelmän luomista ja jatkuvaa kehittämistä niin, että tarvittaessa on käytettävissä rannikon olosuhteet ja toimintatavat tuntevaa ainesta. Itse toiminnan aikana on myös kiinnitettävä huomiota joukkojen, mm reserviksi määrättyjen jalkaväkiyksiköi- 20 KUVA 4. Alueella toimiva joukko den, kouluttamiseen siten, että kyseisen alueen joukot pystyvät suorittamaan vaativat vastahyökkäystehtävänsä. Päätäntä Rannikkoalueella liikkuva ja iskukykyinen rannikkojalkaväki muodostaa reservin ja on eräs keino muodostaa taistelun aikana painopiste. Meidän oloissamme hyökkäykset on sopeutettava kalusto- ja tukemismahdollisuuksien mukaan. Se merkitsee sitä, että vastahyökkäykset suoritetaan iskuosastomaisina hyökkäyksinä noin vahvennetun komppanian voimin, jolle on pyrittävä järjestämään mahdollisimman tehokas tulituki. SUOJAUS(JA TULITUKI ) Oman osansa liikkuvan rannikkojalkaväen toiminnassa muodostaa tiedustelun täydentäminen rannikkoalueella samoin kuin alueelliseen taisteluun kuuluva toiminta sissitoiminnan keinoin ainakin suuremmissa saarissa. Jalkaväen menestyksellisen toiminnan edellytyksenä liikkuvissa sotatoimissa saaristossa on riittävä peruskoulutus, jota on täydennettävä itse toiminnan aikana aina olosuhteiden salliessa. Vain näin voidaan turvata se, että rannikon puolustuksessa on käytettävissä riittävästi iskuvoimaa paikallisten ratkaisujen saavuttamiseen pyrittäessä estämään hyökkääjää käyttämästä saaristoa hyväkseen. SUOMEN YHDYSPANKKI Rannikkotykistö on omaleimainen, teknisesti pitkälle varustettu ja nopeasti kehittyvä aselaji. Itsenäiset toimintayksiköt ja tehtävät asettavat sekä ihmiselle että tekniikalle ankarat vaatimukset. Siksi sekä ihminen että tekniikka ovat avainasemassa rannikkotykistössä. Rannikkotykistö tarjoaa eriasteisen koulutuksen saaneille henkilöille monipuolisen tehtäväkentän. Jo ennen asevelvollisuutta kannattaa ottaa selkoa rannikkotykistön tarjoamista mahdollisuuksista. Varusmiespalvelu rannikkotykistössä antaa kuvan mahdollisesta tulevasta ammatista. Rannikkotykistö tarvitsee ennen kaikkea tekniikasta ja koulutustehtävistä kiinnostuneita ja erikoisiin olosuhteisiin sopeutuvia henkilöitä. Rannikkotykistö tarjoaa vaihtelevaa toimintaa saaristossa ja mantereella, koulutustehtävissä ja tekniikan parissa, laivoilla ja veneissä, tutka-asemiila ja pääaseistuksen - raskaiden rannikkotykkien parissa. Koulutus ammattiin ja valittuun toimialaan tapahtuu täydellä palkalla. Koulutus takaa varman ja suhdanteista riippumattoman työn sekä linnakkeilla palveltaessa yleensä ajanmukaisen ja halpavuokraisen asunnon. Rannikkotykistöön voi hakeutua Kotkassa, Helsingissä, Hangossa, Turussa, Korppoossa, Uudessakaupungissa ja Vaasassa. Tarvittavat tiedot avoimista toimista, palkoista, erikoistumismahdollisuuksista jne saat lähimmästä työvoimatoimistosta tai sotilaspiiristä - ja rannikkotykistön joukko-osastoista. Rannikkotykistö on omaleimainen elämänmuoto. RT ON TERÄSTÄ JA TEKNIIKKAA

12 Päivän kuin päivän virkistää nyva O O f! KIINTEISTÖJEN n n Saludokahvi on erikoistunut hoitamaan jätehuoltoa Puh. Hesperiankatu 15 A, Helsinki 26. Puh fcg^i jossa Oy Kotkan Stevedoring KOTKA Matkarahat kotiinpäin Blomberg Oy HAMINA MYYMÄLÄT CENTRUM

13 Kun tarvitsette luotettavaa ja tehokasta kiinteistönvälitystä, meillä on Teille maanlaajuiset markkinat. Ja turvallinen tausta. Myymme ja otamme myytäväksi kiinteistöjä ja asunto-osakkeita. Toimintamme kattaa koko maan - palvelupisteitä on parillakymmenellä paikkakunnalla. Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja koulutettua. Toimintamme on tehokasta ja asiallista. Toimistomme Helsingissä: Huoneistomarkkinointi Oy/LKV SyiLEKSIrY Aleksanterinkatu Helsinki 10, puh SUOMEN MERI SUOMEN MERIVAKUUTUS OSAKEYHTIÖ Eteläesplanadi 12, Helsinki, puh OY LAIVATEOLLISUUS AB TURKU -PANSIO mm H u o n e i s t o markkinointi oy

14 MackFinn2000. Kirjahylly joka sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin.» i i» - - ; m m > ELÄKEVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ ILMARINEN Eerikinkatu 41, Helsinki 18 puh Täydellinen raittius ei ole omituista! Ollakseen täysin 1! raitis täytyy suoma- VCjSi 1II /- \ laisen totisesti olla IJr- 1^^3^^3<5Si 1 lujaluonteinen. \Ä^/Vn f^=^jl Alkoholista kieltäy- Vf^f^^^J) tyjää yleensä ihme- \j tellään, häntä painos- VY^_-^^'^ tetaan ja hänelle tyr- \J kytetään. Milloin hän saa kuulla olevansa "seuran petturi, milloin "teeskentelijä milloin "olevinaan parempi kuin muut." Kuitenkin ihmisellä pitää olla täysi oikeus kieltäytyä alkoholista. Ilman selityksiä. Ilman muiden ihmettelyä. Sinä, joka kieltäydyt alkoholista ja sinä, joka toimit isäntänä tai emäntänä: Muista, että alkoholista kieltäytyminen ei koskaan ole epäkohteliasta, mutta alkoholin tyrkyttäminen on. Alkoholiton vaihtoehto sen sijaan on oikeaa vieraanvaraisuutta. Tunne vastuusi^ ALKO VALITTU Hawk on nyt Englannin Royal Air Foreen palveluksessa. Myös Suomen Ilmavoimat on valinnut sen kilpailussa, johon osallistui viiden maan lentokoneteollisuus. Vain kolme perusosaa: sokkeli, matala ja korkea. Ja muunneltavuus mihin järjestykseen hyvänsä. Siinä uuden MackFinn 2000:n idea. Ilmettä idealle antavat perusosien eri muunnelmat umpiovineen, lasiovineen, taustavaloineen (jotka ovat virallisesti hyväksytyt kaikissa Pohjoismaissa). MackFinn 2000 on mustaksi tai ruskeaksi petsattua tai luonnonväristä tammea ja siinä on luonnonläheiset juuttitaustat. Ja erityyppisiä, erihenkisiä, erikokoisia ja erihintaisia kokonaisuuksia syntyy vaikka millä mitalla. Kuvassa MackFinn 2311 (stereotaso) ja MackFinn I^ ^rul /AAWrWrV?' B I I '"I I / L \ \ \ #% / I A\ jatkokoul utuskone f^j BRITISH AEROSPACE Kingston upon Thames, Englanti

15 Suomen Forsiini - Dynamiitti Osakeyhtiö Rakennus-ja insinööritoimisto TERÄSBETONI OY Opastimilta 8 B, Helsinki 52 puh HANKO Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy TURKU -HELSINKI - JYVÄSKYLÄ- PORI - FORSSA- RAISIO JAAKKO PÖYRY Jaakko Pöyry International Oy Jaakko Pöyry Engineering Oy Jaakko Pöyry Consulting Oy PL 16, HELSINKI 40 Puh.: (90) C OTTO Kun on kyse rakentamisesta Otto Wuorio Oy:n organisaatio ja asiantuntemus ovat käytettävissänne. WUORIO OY ON RAKENTAJA Kutomontie E, Helsinki 38, puh J J Marski on aina Marski MARSKI Mannerheimintie Helsinki 10 puh telex

16 Kaikki akuista - ja vähän enemmänkin. akkuteollisuusoy AKKUTALO, Espoo 61 puh Osta ja lue laahaa imaa^s&a - m i e h e t k e r t o v a t Tilaajapalvelu puh Jämerää kertomusta sotiemme tositilanteista, joista historiankirjat tietävät vain seuraukset. metallityöläinen OTA OPPIA MURIKASSA Metallityöväen Liiton uusi kurssikeskus Tampereen Teiskossa on nyt käytössäsi. METALLITYÖVÄEN LIITTO R.Y.

17 RANNIKON PUOLUSTAJIA TERVEHTIVÄT POHJOLAN KAAPELI OY Oulu SUOMEN SOKERI OSAKEYHTIÖ Vaasan tehdas OY ASEA-SKANDIA AB Espoo OY HUOLINTAKESKUS AB Kalevankatu 7 Helsinki POHJOLAN VOIMA OY Pääkonttori, Oulu SUOMEN TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO Helsinki ASKO-UPO OY Lahti h KANSALLISOSAKEPANKKI POLAR-RAKENNUSOSAKEYHTIÖ Helsinki SUOMEN SÄÄSTÖPANKIT AURA-YHTIÖT Revontulentie 7, Espoo KESKUSTAPUOLUE RP PORIN KAUPUNKI s ä ä s t ö p a n k i t Q skop ENSO-GUTZEIT OSAKEYHTIÖ KOUVOLAN KAUPUNKI RAKENNUSVALMISTE OY Forssa VAASA OY LEHTI- JA KIRJAPAINO FARMOS-YHTYMÄ OY tutkittua suomalaista KRISTIINAN KAUPUNKI RANK XEROX OY Helsinki VAASAN SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI HACKLIN-YHTIOT Pori HAMINAN KAUPUNKI AUG. LIPSANEN OY Pori LÄNNEN TEHTAAT OY Iso-Vimma (Säkylä) RAUMAN KAUPUNKI OY RAUMAN STEVEDORING LTD Rauma Veitsiluoto Osakeyhtiö HANGON KAUPUNKI MEIJERIOSUUSKUNTA Vaasa MILKA SALPA OY Helsinki VVÄRTSILÄ OY TURUN TELAKKA OY HARTWALL AB NESTE OY PORVOON TUOTANTOLAITOKSET OY SILJA-LINE AB Turku Helsinki YHTYNEET KUVALEHDET OY HUHTAMÄKI-YHTYMÄ Ratavartijankatu 2 A Helsinki ORION LÄÄKETEHDAS OY SUOMEN AUTOTEOLLISUUS AB ja Sisu-myyjät kautta maan YLEINEN INSINÖÖRITOIMISTO (YIT) OY Asemamiehenkatu 2, Helsinki 32

18 Mikä muurakennuslevykuin Gyproc on yhtä kestävä # yhtä helppo työstää, yhtä edullinen ja sopii niin moneen paikkaan? Gyproc-levy sopii myös kosteisiin tiloihin Gyproc-levy sopii hyvin kylpyhuoneisiinkin, sillä se on vankka liikkumaton alusta myös kosteiden tilojen pinnoitteille. Gyproc-levy ön turvallinen Gyproc-levy ei pala, joten se ppii erinomaisesti pannuhuoneen ^autotallin seiniin ja kattoihin, roc-levy ei myöskään sisällä yllisiä aineita. juusto on edullista Juusto on terveellistä niin kasvavalle lapselle kuin aikuisellekin. Siinä ovat tiivistetyssä muodossa maidon tärkeimmät ravintoaineet. Juuston valkuainen pitää yllä hyvää yleiskuntoa ja muutkin suojaravintoaineet, varsinkin A- ja B-vita- /wjti m i i m t s e K ä kivennäiset, ovat elintärkeitä. Juuston f VALIOP rasva ja valkuainen antavat tarpeellista energiaa. ^ * i Juusto on edullista myös kukkarolle. Gyproc-seinä on sileä ia saumaton eikä rajoita pinnoitteen valintaa Millään muulla rakennuslevyllä ei saa pysyvää saumatonta pintaa seiniin sekä kattoihin. Gyproc on hyvä alusta kaikille pinnoitteille - tapeteille, maalille kaakelille yms. Pinta myös pysyy eheänä ja kauniina sillä Gyproc-levy ei elä. Gyproc-levy on edullinen Gyproc on monella tavalla paras ratkaisu. Sen hankintahinta on edullinen. Erikoistyökaluja ei tarvita. Sen käyttöominaisuudet ovat parhaat. Levyn monikäyttöisyyden ansiosta kokonaishukka pienenee ja sehän on selvää säästöä. Lopputulos on kestävä, kaunis, sileä ja saumaton. Gyproc on myös erinomamcn limlcnstioialevv Gyproc-levyihin kuuluu uusi9 mm:n levy,joka on erikoisesti tarkoitettu ulkoseinään tuulensuojaksi. Gyproc-levyä on helppo työstää Levyn katkaisuun riittää tavallinen mattopuukko. Viilto toiselle puolelle, taitto ja levy on poikki. I lelppoa, siistiä ja nopeaa. Loveukset ja reikien tekemiset sujuvat yhtä yksinkertaisesti. nartek Gyproc-levy kestää ja siihen on helppo kiinnittää. Gyproc-levy on käyttöominaisuuksiltaan paras rakennuslevy. 1 lelposta työstettävyydestään huolimatta Gyproc-levy kestää aivan yhtä hyvin kuin muutkin rakennuslevyt. Muutamissa paikoissa jopa paljon paremmin. Kevyet esineet, kuten taulut, lamput jne. voidaan ripustaa x-koukulla suoraan Gyproclevyyn. Raskaat esineet on syytä kiinnittää suoraan runkoon tai käyttämällä erikoiskiinnikkeitä. FARA1STKN KALKKIOT -PAKOABKALKAB KIRKKONUMMEN TEHTAAT

19 Kotimaisen auton valmistaja TEEMME TYÖTÄ Menekkiauton valmistaminen vaatii ammattitaitoa. Henkilökuntamme on 1.400, jonka lisäksi välillisesti työllistämme maassamme parisen tuhatta henkilöä. Esimerkiksi kotimaisia osatoimittajia on lähes 80, jotka toimittavat runsaat 800 autonosaa. Tuotteemme kotimaisuusaste on yli 45 prosenttia. Valmistamme autoa vuodessa, joista noin puolet menee vientiin Skandinavian maihin. lähinnä KEHITYMME Vaativan tuotteen valmistaminen edellyttää jatkuvaa teknistä kehitystä tehtaallamme. TUOTTEEMME Se Varma Kotimainen VIIHDYMME TUOTTAVASTI Kehitämme tehdasta yhteistyössä eri osapuolten kesken, jolloin ovat syntyneet alan huippuluokkaa olevat: tuotantomenetelmät laadunvalvontajärjestelmät materiaalinohjausjärjestelmät. Näistä on hyvänä esimerkkinä uudistettu korihitsaamomme, josta linjatyö on poistettu täysin. Olemme myös toteuttaneet vastaavan uudistuksen kokoonpanoosastolla. Teemme työtä merenhenkisessä Uudessakaupungissa. Kaupunki tarjoaa viihtyisyyttä ja vapaan saariston. Yhtiöllä on oma kerhotalo, vapaa-aikakeskus kuntohalleineen sekä lomasaari. Ulkoilemme, kalastamme, rakennamme omia asuntoja. Viihdymme. Oy S A A B - V A L M E T Ab

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958

RANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 JUHLAVUOSI Joulukuun 5. päivänä 1958 tulee kuluneeksi 25 vuotta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen perustamisesta. Jo aikaisemmin tänä vuonna

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SANAN SÄILÄLLÄ MAIHINNOUSUN TORJUNTAAN Keskustelua rannikkojoukkojen käyttöperiaatteista Pariisin rauhansopimuksen ja Tšekkoslovakian kriisin välisenä aikana vuosina 1947 1968

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. 32. VUOSIKERTA JOULUKUU 1989 N:o 4. Rannikkotykistökoulu Kaksi itsenäistä vuosikymmentä

RANNIKON PUOLUSTAJA. 32. VUOSIKERTA JOULUKUU 1989 N:o 4. Rannikkotykistökoulu Kaksi itsenäistä vuosikymmentä RANNIKON PUOLUSTAJA 32. VUOSIKERTA JOULUKUU 1989 N:o 4 Rannikkotykistökoulu Kaksi itsenäistä vuosikymmentä 1969 1989 DWX tekee uran muiden kulkea LYNX GLX 5900 SYNCRO Lynx GL 5900 Syncro on Suomen suosituin.

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Suomen rannikkotykistön historia

Suomen rannikkotykistön historia Suomen rannikkotykistön historia Rannikkotykistön syntyvaiheet Suomi sai itsenäistyttyään perinnöksi Venäjän silloisen pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi Suomenlahden pohjoisrannikolle pääosin 1910-luvulla

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

Rannikkojääkäripataljoona ''1980''

Rannikkojääkäripataljoona ''1980'' RANNIKON PUOLUSTAJA 23. VUOSIKERTA KESÄKUU 1980 Nro 2 Rannikkojääkäripataljoona ''1980'' f!, jp,?. «~ s.,,. UUDISTUNUT RANNIKKOJAAKARIPATALJOONA VASTAHYÖKKÄYS SAARISTOSSA SUOMENLINNAN TOIMIUPSEERIT 60

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti

Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti RANNIKON PUOLUSTAJA 21. VUOSIKERTA HEINÄKUU 1978 N:o 2 Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti 60 vuotta Ruotsin rannikkotykistö 75 vuotta SIRtR 60 VUOTTA # SIRtR:N JUHLAPÄIVÄ # RUOTSIN RANNIKKOTYKISTÖ -

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Rannikkopuolustuksemme historian saatossa # VAHDINVAIHTO ASELAJIJOHDOSSA $ EV MATTI LAPPALAINEN: SUOMEN-

Rannikkopuolustuksemme historian saatossa # VAHDINVAIHTO ASELAJIJOHDOSSA $ EV MATTI LAPPALAINEN: SUOMEN- RANNIKON PUOLUSTAJA 19. VUOSIKERTA HEINÄKUU 1976 N:o 2 Rannikkopuolustuksemme historian saatossa # VAHDINVAIHTO ASELAJIJOHDOSSA $ EV MATTI LAPPALAINEN: SUOMEN- NIEMEN RANNIKON PUOLUSTAMISESTA VARHAISEMPINA

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti 4. Vuosikerta N:o 4/61 Joulukuu 1961 YUOSIKOKOUSKUULUMISIA Eversti V Karvinen RtVY:n tämän vuoden vuosikokous pidettiin

Lisätiedot

JOHTORENGAS 50 vuotta

JOHTORENGAS 50 vuotta 30. VUOSIKERTA MAALISKUU 1987 Nro 1 JOHTORENGAS 50 vuotta MANNERHEIM-MUSEO Avoinna: Perjantaisin ja lauantaisin 11 15 Sunnuntaisin 11-16 Suomen Marsalkka G. Mannerheimin koti sekä kunniamerkkinäyttely,

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Maihinnoususotatoimi maihinnousun torjunta

Maihinnoususotatoimi maihinnousun torjunta 20. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1977 N:o 1 Maihinnoususotatoimi maihinnousun torjunta RANNIKON PUOLUSTAJA 20 VUOTTA # MAIHINNOUSUSOTATOIMI # MAIHINNOUSUN TORJUNTA # EVERSTI Y POHJANVIRTA # PROFIILI # JOUKKO-OSASTOT

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo JUHANA PERKKI Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Muistiot 4 C Talousasiakirjat 5 JUHANA PERKIN ARKISTO Arkistonmuodostaja Väinö Kaarlo Juhana Perkki (sukunimi vuoteen 1934 saakka Berg;

Lisätiedot

11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA. TurRtR 10. 9. 1968. VaaRPsto 1. 12. 1968. HanRPsto 1. 8. 1968

11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA. TurRtR 10. 9. 1968. VaaRPsto 1. 12. 1968. HanRPsto 1. 8. 1968 11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA TurRtR 10. 9. 1968 VaaRPsto 1. 12. 1968 HanRPsto 1. 8. 1968 RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA N:o 4/1968 RtUY:n ja Rannikkon Puolustajain Killan

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

14. VUOSIKERTA - KESÄKUU 1971 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA TÄÄ KOULUTUKSEN ON KERTOMAA

14. VUOSIKERTA - KESÄKUU 1971 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA TÄÄ KOULUTUKSEN ON KERTOMAA 14. VUOSIKERTA - KESÄKUU 1971 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA TÄÄ KOULUTUKSEN ON KERTOMAA RANNIKON PUOLUSTAJA 14. VUOSIKERTA Nro 2/1971 RtUY:n ja Rannikon Puolustajain Killan tiedotuslehti Toimitusneuvosto:

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969

RANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969 12. VUOSIKERTA - SYYSKUU 1969 NîO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969 RANNIKON PUOLUSTAJA 12. VUOSIKERTA N:o 3/1969 RtUY:n

Lisätiedot

11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA

11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA Nro 2/1968 RtUY:n ja Rannikkon Puolustajain Killan tiedotuslehti Levikki 1400 kpl Päätoimittaja evl V Lappinen

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. 25. VUOSIKERTA KESÄKUU 1982 N:o2. Ranmkkotyratö vuonna 2000

RANNIKON PUOLUSTAJA. 25. VUOSIKERTA KESÄKUU 1982 N:o2. Ranmkkotyratö vuonna 2000 RANNIKON PUOLUSTAJA 25. VUOSIKERTA KESÄKUU 1982 N:o2 Ranmkkotyratö vuonna 2000 RAKENNUSLEVY, JOKA TARJOAA OMAKOTIRAKENTAJALLE JA REMONTIN TEKIJÄLLE ENITEN ETUJA. GYPROC. Allergiaturvallinen Sopii kodin

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

10. 8. -67 U P I N N I E M E S S Ä

10. 8. -67 U P I N N I E M E S S Ä 10. VUOSIKERTA - ELOKUU 1967 N:o3 RANNIKON PUOLUSTAJA JOUKKO-OSASTO- KILTOJEN VALTAKUNNALLI- SET MAANPUO- LUSTUSPÄIVÄT 27. 8. -67 UPINNIEMESSÄ Ruokala Näyttelyalueet 1. Rannikkojääkäripataljoona 2.» 3.

Lisätiedot

TUULI: 9. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1966 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA

TUULI: 9. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1966 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA 9. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1966 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA F R K K I Samassa aselajissa ja samoissa olosuhteissa tapahtunut sotilaskoulutus luo lähes samanlaisen yhteenkuuluvaisuuden kuin sodanaikainen aseveljeys.

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi PARASTA LAATUA AMMATTILAISILLE

Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi PARASTA LAATUA AMMATTILAISILLE Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi PARASTA LAATUA AMMATTILAISILLE TIIMIMME PALVELEE SINUA KOKONAISVALTAISESTI Stancon Oy on vuodesta 1994 toiminut yritys, joka

Lisätiedot

Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia

Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia Saara Hänninen 2.4.2003 Suomen Meripelastusseura ry Suomen Meripelastusseura ry suunnittelee, koordinoi ja johtaa vapaaehtoista meripelastustyötä.

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

RANNIKKO TYKISTÖ RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ

RANNIKKO TYKISTÖ RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ _ ^ / / i RANNIKKO TYKISTÖ ammattina RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ RT ON TERÄSTÄ RANNIKON PUOLUSTAJA Erikoisnumero Toukokuu 1978 Julkaisijat Rannikkotykistön Upseeriyhdistys Rannikkotykistökoulu Rannikon

Lisätiedot

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 TIEDOTE 1 (3) Laivaston Sukeltajakilta ry Tapani Korhonen 28.1.2016 LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 Tervehdys hyvät kiltaveljet! Killan 31. toimintavuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Tämän

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA-

Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA- RANNIKON PUOLUSTAJA 19. VUOSIKERTA LOKAKUU 1976 N:o 3 Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA- MAHOILLE # PÄÄTOIMITTAJA VAIHTUU * KILTATOIMINNAN

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTÄJÄ. 28. VUOSIKERTA LOKAKUU 1985 N:o 3. Yhteisleirillä

RANNIKON PUOLUSTÄJÄ. 28. VUOSIKERTA LOKAKUU 1985 N:o 3. Yhteisleirillä RANNIKON PUOLUSTÄJÄ 28. VUOSIKERTA LOKAKUU 1985 N:o 3 Yhteisleirillä TIP TOP sisärengaskorjaus- ja venttiiliohjelma TIP TOP sisärengaspaikoissa ori jännitystä tasaava kaksois hammastettu reuna ja ne vulkanöituvat

Lisätiedot

Monipuolista osaamista

Monipuolista osaamista Monipuolista osaamista Perinteisestä maalausliikkeestä on vuosikymmenien aikana kehittynyt monipuolinen, kokonaisvaltaisten viimeistelytöiden ammattilainen. Toimialueenamme on käytännössä koko Suomi sekä

Lisätiedot

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 Respecta Respecta Oy tuottaa apuvälineisiin perustuvia tutkittuja ja yksilöllisiä palveluja, joiden tavoitteena on ihmisen itsenäisen

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

www.mustasaari.fi Muistamisohjeet

www.mustasaari.fi Muistamisohjeet www.mustasaari.fi Muistamisohjeet Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto on hyväksynyt ohjeet 15.12.2005. Ohjeet tulevat voimaan 1.2.2006. Päivitetty 23.3.2011 Sisällys Yleistä.....................................................................

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

Sodan kovasta koulusta nykypäivän kertausharjoituksiin

Sodan kovasta koulusta nykypäivän kertausharjoituksiin 17. VUOSIKERTA - KESÄKUU 1974 N:0 2 RANNIKON PUOLUSTAJA Sodan kovasta koulusta nykypäivän kertausharjoituksiin 30 vuotta rankoista rannikkotaisteluista Rannikkotykistön ajankohtaisia kehitysnäkymiä Miksi,

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta

Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta Eversti August Kuistio on esityksessään 18.3.1942 Mannerheim-ristin myöntämiseksi Yrjö Keinoselle arvioinut hänen toimintaansa. Kuistion esitys kokonaisuudessaan

Lisätiedot

OHJE. Tässä ohjeessa on annettu vinkkejä siihen, Miten ammattiosaamisen näytön voi kuvata

OHJE. Tässä ohjeessa on annettu vinkkejä siihen, Miten ammattiosaamisen näytön voi kuvata OHJE Tässä ohjeessa on annettu vinkkejä siihen, Miten ammattiosaamisen näytön voi kuvata Blanco 1-2-3 -projekti dokumentoi ammattiosaamisen näyttöjä sellaisella tavalla, että tuotettua materiaalia voidaan

Lisätiedot

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13).

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998 M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). 1974: Ajopäivät: 79 päivää Ajomatka: 2166 mpk Ajoaika: 323 tuntia 1:nen ajopäivä: 27.4 viim. ajopäivä:

Lisätiedot

Ruukki Finnera Älykäs kattoratkaisu.

Ruukki Finnera Älykäs kattoratkaisu. Ruukki Finnera Älykäs kattoratkaisu. Uusi, innovatiivinen kattojärjestelmä. Finnera-moduulikattojärjestelmän innovatiivinen rakenne tekee teräskatostasi kauniin ja kestävän. Ainutlaatuisen etureunataitoksensa

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5 1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Rannikkotykistökoulu 10 vuotta

Rannikkotykistökoulu 10 vuotta 22. VUOSIKERTA JOULUKUU 1979 N:o 4 Rannikkotykistökoulu 10 vuotta RTK 10 VUOTTA RTK:n MENNEISYYS JA TULEVAISUUS RANNIKKOTYKISTÖSÄÄTIÖ TURUN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI 40 VUOTTA RT:n JOUKKO-OSASTOT Pientalossa

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Rannikkosotilaskotiyhdistys

Rannikkosotilaskotiyhdistys 22. VUOSIKERTA MAALISKUU 1979 N:o 1 Rannikkosotilaskotiyhdistys PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN TERVEHDYS # RANNIKKO SOTILASKOTIYHDISTYS KUUSI VUOSIKYMMENTÄ RANNIKKOSOTILASKOTI- TOIMINTAA # RSKY 80-LUVULLA

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija

Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija Kestäviä kallio- ja maaperätutkimuskoneita vaativiin olosuhteisiin Geomachine Oy on vuonna 1984 perustettu kallio- ja maaperätutkimuslaitteiden

Lisätiedot

Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti. Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi

Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti. Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi NewLiner lyhyesti NewLiner on suomalainen voimakkaasti kasvava putkien saneeraukseen erikoistunut

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. 27. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1984 N:o 1. Rannikkotykistön kilpailuammunnat 1983

RANNIKON PUOLUSTAJA. 27. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1984 N:o 1. Rannikkotykistön kilpailuammunnat 1983 RANNIKON Sf PUOLUSTAJA 27. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1984 N:o 1 Rannikkotykistön kilpailuammunnat 1983 Oy Hangon Hinaus Ab PL 26, 10901 HANKO M/S HEIMO SAARINEN Pituus - längd Leveys - bredd Syväys - djupg.

Lisätiedot

TERVETULOA. Valtran traktoritehtaalle

TERVETULOA. Valtran traktoritehtaalle TERVETULOA Valtran traktoritehtaalle TÄTÄ ON VALTRA YKSILÖLLISIÄ TRAKTOREITA JA PALVELUJA MAAILMAN POHJOISIN TRAKTORITEHDAS SUOSITTU VIERAILUKOHDE Valtran Suomen tehdas sijaitsee Suolahdessa, Keski-Suomessa

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Rannikkotykistö ammattina RANNIKKOTYKISTÖ AMMATTINA # UPSEERIT # TOIMIUPSEERIT # INSI- NÖÖRI- JA TEKNIKKOUPSEERIT $ VÄRVÄTTY HENKILÖKUNTA SIVIILITOI-

Rannikkotykistö ammattina RANNIKKOTYKISTÖ AMMATTINA # UPSEERIT # TOIMIUPSEERIT # INSI- NÖÖRI- JA TEKNIKKOUPSEERIT $ VÄRVÄTTY HENKILÖKUNTA SIVIILITOI- i W i RANNIKON PUOLUSTAJA 19. VUOSIKERTA JOULUKUU 1976 N:o 4 Rannikkotykistö ammattina RANNIKKOTYKISTÖ AMMATTINA # UPSEERIT # TOIMIUPSEERIT # INSI- NÖÖRI- JA TEKNIKKOUPSEERIT $ VÄRVÄTTY HENKILÖKUNTA SIVIILITOI-

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968. 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol. Hakala Jorma HanRPsto. Järvinen Aarno TurRtR

RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968. 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol. Hakala Jorma HanRPsto. Järvinen Aarno TurRtR 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968 Hakala Jorma HanRPsto Järvinen Aarno TurRtR Hieta Arto TurRtR Hurme Risto SIRtR Kinnunen Tapio SIRtR

Lisätiedot