Rannikkojalkaväki.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rannikkojalkaväki.

Transkriptio

1 </^y RANNIKON jjs^puolustäjä 21. VUOSIKERTA LOKAKUU 1978 N:o 3 Rannikkojalkaväki # EV HUKARI, EVL KOKKONEN IN MEMORIAM # RANNIKKOJALKAVÄEN PERUSTAMINEN JA KEHITYS # RANNJP TÄNÄÄN # LIIKUNTA KYKYINEN RANNIKKOJALKAVÄKI #

2 AMERIKKALAISET B g m i n g t o n pienoiskiväärin ja pistoolin patruunat ovat suosittuja myöskin Euroopassa korkean laatunsa ja tarkkuutensa ansiosta. Kai. 22 short ja L.r. 19 erilaista SCHRÖDER Itälahdenkatu 20,00210 Helsinki 21. Puh Myymälät: Unioninkatu 23 ja Lönnrotinkatu 13. RANNIKON PUOLUSTAJA N:o vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun Toimitusneuvosto Ev A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääjoht E Tuuli Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl J Karvinen Ylil K Mälkki Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Mäkinen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh Osoiteasiat Nti M Korhonen PE puh Ilmoitukset tiedotuslehti. Mainosmerkki, Mannerheimintie Helsinki 25, puh Ilmoitusaineisto: Offsetaineisto Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1978 Rannikkojalkaväki Rannikkojääkäripataljoona rannikkojalkaväki on syntynyt sodanajan kokemusten ja pitkän kokeilutoiminnan tuloksena. Sen toimintaalueena on ainutlaatuinen saaristomme. Saaristo muodostaa esteen olosuhteisiin tottumattomalle hyökkääjälle, mutta myös kouluttamattomalle puolustajalle. Saaristomme tarjoamien puolustusmahdollisuuksien hyväksikäyttö vaatii koulutettuja, saarissa ja rannikolla toimimaan tottuneita joukkoja. Rannikkopuolustuksen paikalliset nyrkit ja iskevät reservit muodostuvat rannikkojääkäreistä kootuista yksiköistä. Näiden yksikköjen tehokkaan ja merellisen koulutuksen tulee jatkua saatujen kokemusten ja meille osoitettujen resurssien puitteissa. Rannikon Puolustaja haluaa tässä numerossaan esitellä lukijoilleen rannikkojalkaväen syntyhistoriaa, nykyisyyttä sekä käyttöperiaatteita. Samalla haluamme korostaa Rannikkojääkäripataljoonassa annettavan koulutuksen tärkeyttä, koulutuksen merellisyyttä sekä sen saumatonta liittymistä rannikkopuolustuksen kokonaisuuteen.

3 EVERSTI Aarno Hukari * t EVERSTILUUTNANTTI Tapio Kokkonen * t IN MEMORIAM IN MEMORIAM Rissalassa tapahtuneessa lento-onnettomuudessa poistui rannikkotykistön riveistä Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin komentaja eversti Aarno Ensio Hukari. Samalla päättyi lähes neljä vuosikymmentä kestänyt poikkeuksellisen monipuolinen ja ansiokas upseeriura. Ev Hukari tunnettiin alansa hallitsevana tykistöupseerina, rannikkojalkaväen eräänä kehittäjänä, kokeneena merenkulkijana sekä määrätietoisena joukko-osaston komentajana ja ansioituneena rintamaupseerina. Ev Hukari oli syntynyt Kuopiossa. Hän suoritti MSK:n kadettikurssin , Tykistökoulun kapteenikurssin 1950 ja merivoimien kapteenikurssin 1953 sekä SKK:n Rauhanajan palvelu alkoi Hangon lohkolla ja jatkui sotien jälkeen ryhmäpäällikkönä eri raivaajaosastoissa, toimistoupseerina ja yksikön päällikkönä sekä laivastossa että rt:n joukko-osastoissa. Ev Hukari toimi Rannikkopataljoonan RannJPm pataljoonaupseerina lähes kymmenen vuotta vuosina ja , SIRtRm rykmenttiupseerina , KotRPston komentajana ja PE:n rttston päällikkönä sekä projektipäällikkönä vuosina Hänet määrättiin SIRtRm komentajaksi Rissalassa tapahtuneessa lento-onnettomuudessa poistui rannikkopuolustuksen riveistä Rannikkojääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Lauri Unto Tapio Kokkonen. Evl Kokkonen oli syntynyt Elisenvaarassa Hän suoritti KadKm , Taistelukoulun kapteenikurssin 1962 ja SKK:n Evl Kokkonen palveli ErKrhK :ssa, Panssarikoulussa ja HämJP:ssa. SKK:n jälkeen hän toimi taktiikan opettajana Taistelukoulussa Tuusulassa vuosina sekä Puolustusministeriön sotilasasiainosastossa toimistoupseerina Evl Kokkonen määrättiin RannJPm komentajaksi Lehtemme haluaa kunnioittaa evl Kokkosen muistoa hänen omilla sanoillaan, jotka hän kirjoitti pataljoonalleen "Rannikkojääkäri" lehdessä 2/77: "Olen ottanut vastaan nuoren, mutta jo maineikkaan Rannikkojääkäripataljoonan komentajan tehtävät. Olen tästä saamastani tavoitellusta tehtävästä ylpeä ja myös iloinen siitä, että olen voinut liittyä joukkoonne ja voin kantaa pataljoonamme tunnusmerkkejä. Toivon hartaasti, että voisin olla minuun osoitetun luottamuksen arvoinen ja edistää myös osaltani kunniakkaita Teikarin taistelijoiden perinteitä." Talvisotaan ev Hukari osallistui patterin päällikkönä Viipurin lohkolla. Jatkosodassa hän toimi patterin päällikkönä Hangon Ryhmässä, patterin ja komppanian päällikkönä Äänisellä sekä linnakkeistoupseerina Viipurinlahdella kesällä Rannikon puolustajat tekevät kunniaa poismenneelle velvollisuudentuntoiselle rannikkotykkimiehelle. Rannikon puolustajat tekevät kunniaa poismenneelle ennakkoluulottomalle rannikkojääkärille.

4 EVERSTILUUTNANTTI TOIVO KNUUTTILA järjes Rannikkopuolustuksen telystä talvisodassa Rannikkojalkaväen perustaminen ja kehitys Rannikkopataljoonasta Rannikkojääkäripataljoonaan Sodan alkaessa rannikon puolustuksen runkona olivat kantalinnoitetut rannikkolinnakkeet, joiden miehitys oli pääosin tykistöllistä. Linnakkeiden välimaastoa valvoivat tj-asemat ja merivalvontayksiköt. Paikallisista olosuhteista riippuen alistettiin rannikkolohkojen komentajille maavoimien perustamia erillisiä pataljoonia, jotka oli muodostettu vanhemmista vuosiluokista. Lisäksi vahvennuksiin saattoi kuulua kt-pattereita ja erityisyksiköitä. Viipurinlahden ratkaisutaisteluihin jouduttiin kiireesti haalimaan merivoimien muilta kaistoilta koottuja pataljoonia, joiden tarvitsemaa koulutusta ei ennätetty suorittaa. Täten nämä ja edellä mainitut maavoimista alistetut pataljoonat eivät olleet nykyaikaisessa mielessä koulutukseltaan ja varustukseltaan rannikko jalkaväkeä. Talvisodan jääolosuhteissa muuttui rannikon puolustus paljolti maarintamaluonteiseksi, joskaan liikkuvaan puolustukseen ei voitu ryhtyä puolustuksen koskiessa kantalinnoitettuja rannikkolinnakkeita. Taistelu niistä muodostui katkeraksi ja puolustajille useimmiten ensi- ja ainutkertaiseksi. Näissä olosuhteissa rannikkojalkaväen merellinen erikoiskoulutus ei olisi päässyt oikeuksiinsa. Kokemuksien hyväksikäyttö välirauhan aikana Kouraantuntuvin opetus talvisodasta oli se, että rannikkolinnakkeiden suojaamiseen ja niiden välimaaston tukikohtiin tarvitaan orgaanista rannikkojalkaväkeä, joka on koulutettava ja varustettava näitä tehtäviä vastaavasti. Organisaatiomuutoksiin lienee vaikuttanut myöskin Hangon vuokra-alueen varmistustehtävä, jossa jalkaväen tarve oli ilmeinen. Erikoiskoulutetun rannikkojalkaväen puutetta ryhdyttiin poistamaan perustamalla erillisiä torjuntakomppanioita (TK), jotka käsittivät kiväärijoukkueen ja kaksi kk- ja tykkijoukkuetta. Venekalustoa ei komppanioilla ollut. Kouluttajilla oli sotakokemusta, mutta koulutusolosuhteet olivat käsitykseni mukaan puutteelliset. Hangon rintamalla jatkosodassa tutustuin näiden komppanioiden käyttöön. Varsinkin sodan alkuviikkoina TK:t alistettiin rintamavastuussa oleville jvkomppanioille liian pieniin osiin pirstottuna. En usko myöskään, että komppanian puitteissa pystytään antamaan tehokasta koulutusta usealle koulutushaaralle. Organisaatiovaihtelut jatkosodassa Heti sodan alussa havaittiin torjuntakomppanioiden iskuvoiman niukkuus. Tämän johdosta perustettiin kiireesti erillisiä rannikkoiskukomppanioita. Niiden taisteluosa vastasi suunnilleen kiväärikomppaniaa, mutta tulivoimaa oli paljon enemmän erityisen lukuisan konetuliaseistuksen ansiosta. Ahvenanmaalla perustamaani IskuK: aan kuului 10 sekalaista kalastajavenettä venejoukkueena. Kun monesta veneestä puuttui kytkin, muodostuivat ryhmittymisharjoitukset suorastaan vaarallisiksi! Näitä komppanioita käytettiin vahvennuksineen ns alalohkoilla kaistavastuuseen tai/ ja vastahyökkäysreservinä. Suurehkot hyökkäykset vaativat useita komppanioita, joiden johtamiseen olisi tarvittu pataljoonatasoista johtoporrasta. Kun syksyllä 1941 valmistauduttiin yleishyökkäykseen Suomenlahden itäosassa ja harkittiin jopa Hankoniemen valtausta, pidettiin välttämättömänä pataljoonaorganisaatioon siirtymistä. Näin syntyivät erilliset rannikkopataljoonat. Niiden iskuvoima muodostui iskukomppanioista ja tukivoima kk-, it- tai muista vastaavista raskasasekomppanioista. Veneyksikköä ei kuulunut organisaatioon. Huolto oli suppeahko, koska tukeuduttiin paikallisiin rt:n huoltomuodostelmiin. Menestyksellisen yleishyökkäyksen jälkeen ei rt:n kaistoilla enää tarvittu kaikkia rannikkopataljoonia ja siksi osa niistä lakkautettiin vuoden 1941 lopussa. Hangon rintaman purkautumisen jälkeen perustamani RP:n nuoret vuosiluokat siirrettiin rannikkotykistöön ja vanhemmat vuosiluokat kotiutettiin. Nyt kävi kuitenkin niin, että Äänisen rintamalla oli vaikeutuneen tilanteen takia perustettava lisää torjuntakomppanioita. Niihin otettiin miehiä, jotka olivat palvelleet äskettäin lakkautetussa pataljoonassani. Täten koulutettu pataljoona jäi käyttämättä. Jälkiviisaana sanon sitä soutamiseksi ja huopaamiseksi. Jatkosodan loppuvaiheessa rannikkojoukkojenkin oli siirryttävä Äänisellä ja Laatokalla järjestelmälliseen viivytykseen. ÄänRP:lle annetun mittavan viivytystehtävän suorituksen katsottiin edellyttävän rannikkojalkaväkirykmentin (RJR 1) perustamista. Rykmentin taisteluosa muodostui kolmesta rannikkopataljoonasta. Kokoonpanon pataljoonaani sain kapteenikurssilla kopioimastani kivääripataljoonan määrävahvuudesta, johon tein muutoksia liikuntavälineiden osalta. Rykmenttijohtoisesti viivytystä johdettiin vain kahden pataljoonan osalta, kolmas toimi erillisenä. Rannikkojalkaväen ankarin koetus tapahtui Teikarsaaren taisteluissa, joihin osallistui mm RP 7 ja torjuntakomppanioita. Nykyisen Rannikko jääkäripataljoonan perinteet johdetaan näistä taisteluista. Sotakokemusten huomioonottaminen organisaatiouudistuksissa Sotavuosien jälkeisinä lähivuosina elettiin "murrosaikaa". Rannikkotykistössä palattiin ennen sotia vallinneeseen järjestelyyn ottamalla huomioon puolustusvoimien enimmäisvahvuuksien ym. rajoitukset. Tykistöllistä vah- Evl Toivo Knuuttila on syntynyt Hän suoritti kadettikurssin MSK:ssa , merivoimien taktillisen kurssin 1941 sekä TstKm esiupseerikurssin Evl Knuuttila palveli vuosina rtm eri joukkoosastoissa, MerivE:ssa, MSK:ssa ja PE:n järjestelyosastolla. Vuodesta 1952 lähtien hän toimi Rannikkopataljoonan sittemmin Rannikkojääkäripataljoonan komentajana eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Kirjoittajamme osallistui talvisotaan MerivE:ssa ja LSMePE :ssa. Jatkosodassa evl Knuuttila toimi Hangon Ryhmän Bromarvin lohkolla mm RP 5:n komentajana ja vuodesta 1942 alkaen Äänisen Rannikkoprikaatin optsto:n päällikkönä ja linnakkeiston komentajana sekä viivytysvaiheessa 1944 RP 4:n (myöh lll/rjr 1) komentajana. Kirjoittajamme on toiminut useissa luottamustehtävissä erityisesti Rannikkotykistön upseeriyhdistyksen piirissä. Tunnustuksena toiminnastaan hän on saanut RtUY:n kultaisen ansiomerkin. 6 7

5 Kokeilutoiminnan alkuaikoja. Raskaan kranaatinheittimen kuormaus YM-veneeseen. vuutta pienensi vielä raivausosastojen perustamisvelvollisuus. Täten ei enää jäänyt henkilökuntaa rannikkojalkaväkeen, vaikka sen tarve aselajin piirissä hyvin ymmärrettiin. Koulutuksessa oli rannikkojalkaväen koulutus esillä. Uusiin, tosin vahvistamattomiin, rannikkojoukkojen harjoitusmäärävahvuuksiin sisältyi rannikkojalkaväkeä aina rykmenttiporrasta myöten. Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyä silmällä pitäen onnistui silloisen merivoimien johdon saada muutkin tahot vakuuttuneeksi rannikkojalkaväen koulutusyksikön tarpeellisuudesta. Suunnitelma toteutettiin kokeilumielessä siten, että puolustusvoimien uudelleenjärjestelyssä silloisen RT 1 :n (nyk SIRtR) II Patteristo muutettiin r a n- nik k oja 1 k aväe n koulutusyksiköksi, jonka nimi vahvistettiin 1955 R a n- nikkopat ai Joonaksi. Eräiden alkujärj estelyjen jälkeen RP (käytän vain tätä nimitystä) aloitti toimintansa Miessaaren linnakkeella. Aluksi RP käsitti esikunnan, esikuntajoukkueen ja tukikomppanian. Jääkärikomppania perustettiin 1955, mutta pääsi vasta 1956 vakinaisesti toimimaan Suomenlinnassa. Tämä kahdelle paikkakunnalle sijoitus jatkui aina pataljoonan itsenäistymiseen saakka. RP:n kokoonpano oli suurimman osan ajasta seuraava: RP:n koulutus Miessaaren alueella esikunta, esikunta-, pioneeri- ja venejoukkueet, tukikomppaniassa jvtki- ja krhjoukkueet (kvkrh rskrh) ja huoltojoukkue. Kantahenkilökunta oli pääasiassa rannikkotykistöstä. Lisäksi siirrettiin muutamia upseereita ja aliupseereita pysyvästi tai määräajaksi jalkaväestä ja merivoimista Rannikkopataljoonaan. Pataljoonan koulutustehtävät määräytyivät sen mukaan, mitä koulutusyksikköjä oli toiminnassa. Aluksi pääpaino oli rannikkolinnakkeiden lähitorjuntajoukkueiden koulutuksessa. Jääkärikomppanian perustamisen jälkeen ja venekaluston kehittymisen myötä koulutustavoitteet voitiin laajentaa sodanaikaisten rannikkopataljoonien koko henkilökuntaa koskeviksi. Pääpaino pantiin liikkuvuuteen ja eri koulutushaarojen yhteistoimintaan niin avovesi- kuin jääolosuhteissakin. Koulutusolosuhteita pidettiin RP.n kahtiajaon (Miessaari-Suomenlinna) takia epätyydyttävinä erityisesti koulutuksen keskityksen, majoituksen puutteellisuuden ja kantahenkilökunnan asumisen osalta. Hyviäkin puolia löytyi. Miessaaressa tukikomppanialla oli hyvät ampumakoulutus- mahdollisuudet. Krh:lla ja jvtykeillä voitiin suorittaa ammuntoja aivan vapaasti ja kivääriampumarata palveli kevytaseammuntoja. Talvella saariston ollessa huvila-asukkaista tyhjänä voitiin järjestää mittaviakin taisteluammuntoja. Miessaaren saarivaruskunnan kelirikkoaikainen yhteydenpito mantereelle johti sellaiseenkin erikoistoimenpiteeseen, että pioneerikalustolla sahattiin noin 2 km:n mittainen väylä jäähän. Tämän lisäksi tutkittiin talvella jäälläliikkumisen eri keinoja, mm laivaväylän ylittämistä mukana kuljetettavalla kalustolla. Kun Suomenlinna ei tarjonnut JK:lle taistelukoulutusmahdollisuuksia, joutui se jatkuvasti olemaan liikekannalla. Käydessään Miessaaressa yhteisharjoituksissa tai ampumakoulutuksessa, joutui komppania usein turvautumaan telttamajoitukseen, jonka suorituksessa rutiini kasvoi. Sissikoulutus muodostui alituisen liikunnan takia luontaiseksi koulutuskohteeksi. Kun RP:lle kuului "kaistavastuu" alueesta Miessaari Rysäkari Kytö ja myöhemmin Mäkiluotokin, voitiin omalla alueella suorittaa taistelukoulutusta eri tyyppisissä linnakesaarissa ja niiden välisessä harvaan asutussa ulkosaaristossa. RP:n hiihtomarssit taistelutehtävineen olivat usein 30 km:n pituisia. Yhteistoiminnan harjoittelua Porkkalan vuokra-alueen palauttamisen jälkeen siellä oli tilaa suurien leiriharjoitusten ja taisteluharjoitusten järjestämiseen vahvennetun pataljoonan puitteissa. Näiden ja aikaisempienkin yhteistoimintaharjoitusten toisena osapuole- Kokeilutoiminnan alkuaikoja. Kuvassa olevat puiset YM-veneet olivat linnakkeilla käytössä aina 1960-luvun lopulle saakka. Vene oli tyyppinä onnistunut ja erittäin merikelpoinen. 8 9

6 na oli usein UudJP, jonka komentaja evl R Raitasaari oli kiinnostunut vesistökoulutuksen antamisesta pataljoonalleen. Myöhempinä vuosina, kun uiskokalusto oli kehitetty ja muutakin kuljetuskalustoa oli jo käytettävissä, osallistui RP saaristoalueella Inkoo Syndalen ja Kemiössä 2. D:n sotaharjoituksiin saaristohyökkäyksen iskuportaana. Talvisotaharjoituksissa RP toimii tavallisena jääkäripataljoonana. Koulutusohjelmat RP laati hyvin itsenäisesti yhteistoiminnassa PE:n jalkaväkiosaston ja pioneeriosaston kanssa. RTR 1 huolehtii lähinnä varusmiesten perus-, vene- ja aliupseerikoulutuksesta, jota myöhemmin annettiin tietyissä koulutushaaroissa muuallakin. Käsitykseni mukaan koulutus oli tehokasta, kun kouluttajilla oli sotakokemusta tai myöhemmin valmistuneet olivat muuten pystyviä tehtävissään. Intoa ainakin kaikilla riitti! Rannikkopataljjoonan kokeilutoiminta RP:lle kuului koulutuksen ohella itsestään selvänä tehtävänä saaristotaistelussa tarvittavan kuljetuskaluston kehittäminen sekä erilaisten jv-aseiden veneistä tapahtuvien ammuntojen toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Vesistökaluston kokeilutoiminta käsitti 1) RT:n yhteisveneiden tarvitsemien maihinnousun apuvälineiden kokeilun ja uusille veneille (K- ja Y- veneet) asetettavien rantautumisvaatimusten määrittämisen. 2) Meriolosuhteisiin soveltuvan syöksyveneen kehittämisen iskuportaan maihinnousua varten ("Uisko"). 3) II portaan veneen kokeilun joukkojen, raskaiden aseiden, keveiden ajoneuvojen ja huollon kuljetusta varten laiturittomaan rantaan ("Kala"). Kun nykyään muistelee 1- kohteen kokeilua, oli se näpertelyä ilman määrärahoja. Pyrkimyksenä oli saada miehet maihin kastumatta puolustamattomalle rantaosuudelle tai savuverhon suojassa ehkä muuallekin. Varsinainen kehitys alkoi vasta sitten, kun asetettiin toimikunnat suunnittelemaan 2 4 kohdissa mainittuja aluslajeja. RP:n edustajana oli minulla tilaisuus osallistua näiden toimikuntien työhön lähinnä käyttäjän vaatimuksia esittäen. "Uiskon" prototyypin laati inskom T Kareoja ja suoritti kokeilut Miessaaressa pioneeritarkastaja kenrm R Arimon Rannikkojalkaväen on pystyttävä toimimaan myös talviolosuhteissa. Kuvassa railosilta. "Bombardier" aseistettuna rskkdla. "Bombardier" on e- delleen käytössä rannikkotykistössä. Rann]P.n ensimmäinen paraati Obbnäsissä valvonnassa. Tämä johtui siitä, että varat myönnettiin pioneerien määrärahoista. Alkuperäinen ratkaisu osoittautui onnistuneeksi. Kehitystyötä on myöhemmin jatkettu, mutta perusidea on säilynyt. Yhdyn neuvostoarmeijan esikuntapäällikön, marsalkka M Zaharovin 1972 näytösharjoituksessa esittämään arvosteluun, että keulaluukku tulee panssaroida. Eivätkö nykyajan muovit ole riittävän lujia ja keveitä? "Kave"-vene täyttää II portaan vaatimukset auttavasti. Alunperin sen nopeuden piti olla noin solmua, mutta aluksen omapaino petti laskelmat. Määrärahat tulivat merivoimilta. "Kala"-lautta vastasi alkuperäisiä tavoitteita ja siitä tuli myöskin moottoroidun tykistön mielialus. Määrärahat tulivat jälleen merivoimilta. Jalkaväen raskailla aseilla ampumisen menetelmät veneistä ratkaistiin perusteellisissa kokeiluissa, joita jalkaväentarkastaja kenrl S Simelius usein henkilökohtaisesti seurasi sekä asetti tavoitteet realistiselle asteelle. Eniten askarrutti kvkrhrn sijoittaminen ja ampumamenetelmä liikkuvasta veneestä. Suoraammunta-aseilla ampuminen oli yksinkertaisempaa sinkoa lukuunottamatta. RP:n itsenäistyminen ja henkilöstön erikoistehtävät Kun RP:n toiminnasta oli saatu myönteisiä kokemuksia ja kun rannikkojalkaväki liitettiin sodanajan organisaatioon, oli alan koulutus vakinaistettava. Porkkalan varuskunta saaristoineen ja uusine kasarmeineen tarjosi toimintatilat uudelle joukko-osastolle. Tiettävästi joukko-osaston alistussuhteet eivät olleet niinkään selvät, kun rannikkotykistö halusi pitää sen edelleen johdossaan, merivoimat suunnitteli merijalkaväkeä ja jalkaväen taholla Rannikkoj ääkäripataljoonaa pidettiin yhtenä jääkäripataljoonana. RannJP:stä tuli sitten se joukko-osasto, mikä se on tänään, mutta ei se, mikä se on oleva huomenna. Rannikkoj ääkäripatal j oonan kehittäminen vei lähes 8 vuotta. Siinä palveli monta ansioitunutta upseeria ja aliupseeria. Ketään unohtamatta haluaisin mainita seuraavat henkilöt, joilla oli suuri osuus niin koulutuksessa kuin kokeilutoiminnassa. Rannikkotykistössä peruskoulutetut: kapteeni A Hukari venekaluston kokeilutoiminta ja raskasaseiden ampumaedellytysten selvittäminen ym, krh- ja jvtkikouluttajana sekä TukiK:n päällikkönä kapteeni J Härmälä, kokeilutoiminnassa ja kaikkien koulutusryhmien vauhdikkaana vetäjänä kapteeni H Kurki, raskasasekouluttajana ja krh-veneammunnan experttinä kapteeni O Savolainen, 10 11

7 esikuntatehtävissä ylil T Savolainen ja vääp T Kortelainen, raskasasekouluttajana ja pistämättömänä sulkeisjärjestyksen komentotekniikan taitajana sotmest E Blom, kaikkiin alipäällystötehtäviin pystyvänä ja sotilasurheilun vetäjänä sotmest T Heino. Muualla peruskoulutetut: jääkäri- ja sissikouluttajana ja yleisissä järjestelytehtävissä kapt J Lintunen, jääkärikouluttajina kapt V Keskinen ja yliv P Lehtinen, pioneerikouluttajina sekä syöksyvene- ja uiskokaluston kokeilutehtävissä kapt R Pulakka ja ylil T Lautiainen. Uskon Rannikkopataljoo- Rannikkotykistön upseeriyhdistyksen vuosikokous HANGOSSA lähtö Helsingistä klo RannJP:n venetyypit ohimarssissa 1962, KAVE, K-VENE, UISKOT. Kaikki venetyypit ovat edelleen käytössä RannJP.ssa. nassa palvelleen päällystön ja miseen ja toivon, että Rannikalipäällystön olevan ylpeitä kojääkäripataljoonan nimeä siitä, että he ovat saaneet osal- eivät mitkään uudet tuulet listua uuden aselajin kehittä- pyyhkäisisi pois. - kokoontuminen Printal Oym edessä klo vuosikokous Printal Oy:n tiloissa klo vuosikokousillallinen Upseerikerholla klo Ilmoittautumiset mennessä ylil Grönberg Rt K puh kapt Saarniala RtK puh Mensan lihaisat erikoismakkarat: Krakova Juustomakkara Savumakkara Hirvimakkara Maista- sillä tästä ei makkara parane!

8 Rannikkojääkärip a tai joona tana paivana RANNIKKOJAAKARIPATALJOONA KOKOONPANO RANNIKKOJÄÄKÄRI - JA TALVISTA MANNERTA MERELLISTÄ TAITOA Rannikkojääkäripataljoona tulee jo lähitulevaisuudessa muuttumaan entistä selväpiirteisemmäksi saariston erikoismiehiä huipputaistelijoita - kouluttavaksi joukoksi. Palvelusaika on kaikilla 330 vrk. Jokaiselle annetaan reservin aliupseerin koulutus. Palvelukseen haetaan vapaaehtoisesti. PERINTEET RANNJP:N KOMENTAJAT Teikarin taistelut Viipurinlahdella kesällä Evl Toivo Knuuttila Magnus Haaksalo Jaakko Valtanen **v JM Taistelujen muistokivi Upinniemessä ja ensimmäisen kerran jaettu Teikarin risti Hannes Anttila Niilo Lappalainen Erkki Rannikko Jorma Pullinen Tapio Kokkonen r Asä> ' l * Vh 14 15

9 Jalkaväen käyttöperiaatteita vastahyökkäykseen rannikolla Maj Luostarinen on suorittanut KadK:n vuosina , TstK:n kapteenikurssin 1965 ja merivoimien kapteenikurssin MSK:ssa 1967 sekä SKK merisotalinjan vuosina Kirjoittajamme on palvellut RannJP:ssa vuosina ja SKK:n jälkeen HelSpE:ssa. Nykyisin maj Luostarinen toimii PE:n op-osastolla tstoesiupseerina. Liikuntakykyinen rannikkojalkaväki Johdanto Rannikkopuolustusta kokonaisuutena on aiemmin käsitelty Rannikon puolustajan sivuilla. Sen päätehtävät ovat hyökkäyksen torjunta ja siihen liittyvät valmistelut sekä merialueen valvonta yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Rannikkopuolustuksen pääaselajin muodostaa ymmärrettävästi rannikkotykistö monipuolisine joukkoineen. Rannikkopuolustukseen on eräänä elementtinä liitettävä myös rannikon jalkaväki, jonka on edustettava osin torjunta- sekä osin iskukykyä ts omattava tietty liikkuvuus rannikkomme ja saaristomme erikoisolosuhteissa. Riittävän voimakas rannikkopuolustus muodostaa omalta osaltaan hyökkäystä ehkäisevän "kynnyksen". Rannikko ja saaristo, kolmen elementin rajana, vaativat siellä toimivilta joukoilta, myös jalkaväeltä, erityistaitoja ja kykyä yhteistoimintaan. Tämä aiheuttaa erikoiskoulutuksen tarpeen sekä rauhan että kriisin aikana. Tässä esityksessä tarkastellaan pienehköjen jalkaväkiyksiköiden käyttöä liikkuviin tehtäviin saaristossa lähinnä periaatteelliselta kannalta. Ns maihinnousutekniikkaan ei puututa. Rannikkojalkaväen tarve ja toiminnan puitteet Rannikkotykistöyksiköt suorittavat rannikolla tärkeimmät torjuntatehtävät. Torjunnan rungon muodostavat rannikkopatteristot linnakkeineen. Rannikko on jaettu rannikon yhtymien, rannikkoalueiden, vastuualueisiin. Tällaisilla alueilla toimii patteristojen ja merivalvontayksiköiden lisäksi yleensä myös jalkaväkeä erilaisissa tehtävissä. Tarkasteltaessa torjunnan eri vyöhykkeitä voidaan todeta, että jalkaväkeä tarvitaan nimenomaan monien kohteiden ts mahdollisen hyökkääjän osatavoitteiden lähitorj untaan. Tämän kaltaisia ovat satamat ja purkamispaikat, eräät liikennekapeikot sekä myös mahdolliset edulliset maihinnousurannat. Yleensä näihin torjuntatehtäviin käytetään torjuntapataljoonia. Ne käsittävät esikunnan ja esikuntakomppanian lisäksi kolme torjuntakomppaniaa, jotka ovat jalkaväen raskasaseyksiköitä, sekä jääkärikomppanian, joka puolestaan edustaa liikkuvuutta ja iskuvoimaa. Tarkasteltaessa hyökkäyskyvyn tarvetta rannikolla ja saaristossa on erotettava toisistaan ensinnäkin komppanian iskuosastomaiset hyökkäykset, jotka tapahtuvat vesistökalustoa käyttäen rajoitetuin tavoittein ja toisaalta laajemmat esim. pataljoonan hyökkäykset mantereella tai suurilla saarilla. Jalkaväen käyttöperiaatteita on tarkasteltu kuvassa 1. Iskuosastomainen toiminta ja KUVA 1 vesistökaluston käyttö vaativat selvästi erikoiskoulutusta. Sen sijaan laajemmat hyökkäykset, joihin ei liity ylimenotoimintaa merellisissä olosuhteissa, eivät sitä vaatine. Onkin realistista olettaa, että käytännössä rannikon yhtymät joutuvat suorittamaan pienemmissä puitteissa tapahtuvia vastahyökkäyksiä tärkeiden kohteiden takaisin valtaamiseksi. On myös mahdollista, että rannikkoalueen puitteissa voidaan joutua hyökkäämään käyttäen esimerkiksi reservinä toimivan jääkäripataljoonan osia vastahyökkäykseen iskuosastomaiseen tapaan. Vastahyökkäys saaristossa ja rannikolla pienissäkin puitteissa on vaativa suoritus, joka edellyttää mm joukoilta asianmukaista koulutusta, veneluokan maihinnousukalustoa, tehokasta tulitukea, yhteistoimintaa muiden alueella toimivien joukkojen kanssa, huollon järjestelyä sekä kaikkeen edellämainittuun liittyen hyökkäyksen tarkkaa suunnittelua, valmistelua ja johtamista. Edellä mainitusta jo selviää, että tiivis yhteistoiminta muiden rannikon joukkojen, eritoten rannikkotykistön ja merivoimien yksiköiden kanssa on välttämätöntä niin koulutuksen, kuin hyökkäyksen toteuttamisvaiheessakin. Toiminnan suunnittelu ja toteutus Rajoitetun vesitse suoritettavan vastahyökkäyksen suunnittelulle ja toteutukselle on oltava tiettyjä edellytyksiä, joita tässä yhteydessä on syytä käsitellä lyhyesti. Torjuntapataljoonan vastahyökkäyksiä on tarkasteltu kuvassa 2. On pystyttävä näkemään etukäteen ne kohteet, joihin vastahyökkäys voidaan ja kannattaa suunnata. Tämä edellyttää paitsi vihollisen toiminnan arvioimista, myös oman toiminnan suunnittelua niin, että tietyt tärkeät alueet linnakesaarilla ja muiden kohteiden tuntumassa voidaan pitää. Vastahyökkäys on edullisinta suunnata viholliseen joko omien hallussa olevan alueen kautta tai sitten vihollisen selustaan niin, että ei jouduta hyökkäämään vihollisen taisteluvalmista rintamaa vastaan. Rantautumisvaihe on tässä 16 17

10 suhteessa erittäin arka varsinkin, jos tulivalmistelu on ollut puutteellinen. Jääkärikomppanian vastahyökkäyksen toteuttaminen edellyttää myös sopivan vesistökaluston saamista joukon käyttöön. Kysymykseen tulee yleensä joko syöksyvenejoukkue, uiskojoukkue tai sitten vastaava siviilistä varattu venekalusto. Rannikolla voidaan syöksyvenejoukkuetta ajatella käytettäväksi vain erittäin suojaisilla merialueilla veneiden heikon merikelpoisuuden vuoksi. Vesistökalusto on sijoitettava sopivalle odotusalueelle, jolta se voidaan siirtää nopeasti kuormausalueelle.kuormausalue on tiedusteltava tarkasti hyökkäävän komppanian johdon ja veneyksikön johdon kanssa yhteistoiminnassa. Vastahyökkäykseen valmistautuvan komppanian siirtyminen sinne on myös harjoiteltava samoin kuin mikä muu vastahyökkäykseen ryhmittyminen tahansa, Tulen käyttö Torjuntapataljoonan jääkärikomppanian käyttö vastahyökkäykseen (Esimerkki ) KUVA 2 liikkeeseen. Haavoittuneiden evakuoinnin nopeuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näin ollen myös lähtö rannan jatkokuljetukset on järjestettävä niin, että evakuointi voidaan viivytyksittä hoitaa tehokkaampiin hoitopaikkoihin. Muu toiminta Pienehköjä liikkuvia jalkaväkiyksiköitä voidaan käyttää myös muihin kuin pelkkiin vastahyökkäystehtäviin. Näistä voidaan mainita lähinnä tiedustelu ja valvonta sekä sissija vastasissitoiminta. Tiedustelussa voidaan jääkäreitä käyttää täydentämään tiedusteluverkkoa sekä suuremmilla saarilla lähinnä partiotiedusteluun. Kivääriyksiköitä käytetään normaaliin tapaan sissitoimintaan ja sen valmisteluun lähinnä rannikkoalueiden vastuualueilla olevilla suuremmilla saarilla, joilla on toisaalta joukolle elämisen mahdollisuuksia ja toisaalta myös sissitoiminnalta voidaan odottaa tuloksia. Voitaneen todeta, että alueellisen taistelun puitteissa rannikkoalueellakin, tietysti alueen luonteesta riippuen, tarvitaan vihollista kuluttamaan kykenevää jalkaväkeä, joka voi joustavalla toiminnalla aiheuttaa jatkuvia tappioita. Johtaminen, yhteistoiminta ja viestiyhteydet Vastahyökkäyksen toteuttamiseksi on yleensä luotava organisaatio, joka käsittää johtoportaan, iskevän osan ja tukevat osat. Tähän on liitettävä vielä tiiviiseen yhteistoimintaan vastahyökkäysalueella oleva oma joukko, rannikkopatteri tms. Johtoporras on tavallisimmin joko kyseisen toimintaalueen rannikkopatteriston esikunta tai erikseen perustettu komentopaikka, johon luodaan riittävät johtamisyhteydet. Yhteydet vaaditaan hyökkäävään komppaniaan, tukeviin rannikkotykistön ja kenttätykistön yksiköihin, tukeviin ja kuljettaviin alus- tai veneyksiköihin, mahdollisesti taistelualueella olevalle linnakkeelle ja ilmavoimien yksiköihin. Näistä on suurin osa yleensä jo valmiina patteriston komentopaikalla. Tässä mielessä hyökkäyksen johtaminen kannattaneekin suorittaa sieltä, mikäli se vain muuten on mahdollista. Lisäksi hyökkäävästä komppaniasta on järjestettävä yh- Esimerkki tulenkäytöstä jääkärikomppanian hyökkäyksessä saaristossa. Tulenkäytön suunnittelu on erittäin tärkeätä. Hyökkäystä voidaan tukea yleensä rannikkotykistön eräissä tapauksissa myös kenttätykistön, heittimistön ja myös merivoimien ja ilmavoimien tulella. On myös pyrittävä käyttämään mahdollisuuksien mukaan hyväksi kohdealueella olevan oman linnakkeen lähipuolustusosaston tulta. Tulenkäytön suunnittelu on tarkka tehtävä, sillä olosuhteet vastahyökkäysalueella saattavat olla hyvinkin epäselvät siinä mielessä, että omia ja vihollisen joukkoja saattaa olla lomittain hajanaisina saarekkeina. Näin ollen tulenjohtopäällikölle edellytetään toimintavarmoja viestiyhteyk- siä sekä yleensä tulenkäytön suunnittelulta yksinkertaisia ja pelkistettyjä ratkaisuja mm. maalinosoituksen suhteen. Johtamiseen ja yhteistoimintaan palataan vielä jäljempänä. Tulenkäyttöä on tarkasteltu kuvassa 3. Huolto Saaristossa tapahtuvassa hyökkäyksessä on huoltokin saatava suoritetuksi vesitse. Osin on ehkä mahdollista tukeutua kohdealueella jo olevaan esim. rannikkolinnakkeen huoltoon tapauksissa, joissa hyökkäys suunnataan omien hallussa olevan alueen kautta, mutta yleensä on turvauduttava erikoisjärjestelyihin. Pienissä puitteissa tapahtuvan hyökkäyksen tukemiseksi ei useinkaan tarvita ajoneuvoja varsinkaan, jos tavoitteet sijaitsevat lähellä. Toisaalta ajoneuvojen tuominen taistelualueelle ei aina ole mahdollista vesikuljetuskapasiteetin vähyyden vuoksi. Kuitenkin olisi pyrittävä suuremmille saarille tuomaan ainakin heitinjoukkueen ajoneuvot ja sairasajoneuvo haavoittuneiden evakuointia varten. Joukon täydennys- ja evakuointikuljetukset on pyrittävä suorittamaan joko alkuperäiseltä maihinnousurannalta tai sitten alusten kuormaus- ja purkauspaikalta, jota sopivasti mukautetaan joukon KUVA 3. Tulituki rantautumisvaiheessa. It-suoja siirtymisen aikana 18 19

11 teydet tukeviin tuliyksiköihin, tukeviin alusyksiköihin nimenomaan rantautumista ja välittömästi sitä seuraavaa vaihetta varten, sekä myös alueella jo toimivaan joukkoon. Nämä yhteydet muodostuvat tärkeiksi ennenkaikkea tulenkäytön ja liikkeen tahdittamisen kannalta. Johtamista ja yhteyksiä on tarkasteltu kuvassa 4. Johtaminen ja yhteydet Koulutustarpeesta Merellisissä olosuhteissa toimivat joukot vaativat yleensä erikoiskoulutusta. Vesitse liikkuminen ja siihen liittyvä kuormaus ja rantautuminen sekä esimerkiksi saaristossa tapahtuva suunnistaminen poikkeavat tavanomaisista jalkaväen olosuhteista. Tiedustelu mukaan luettuna mm pintauintipukujen käyttö, kuuluu myös rannikkojalkaväen erikoistehtäviin. Lisäksi itse iskuosastomainen toiminta vastahyökkäyksessä linnakkeen tai muun tärkeän kohteen takaisin valtaamiseksi on katsottava erikoistoiminnaksi, joka edellyttää paitsi normaaleja taistelijan taitoja myös mm rtlinnakkeeen rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Rannikon lukuisat yhteistoimintakysymykset asettavat lisäksi joukkojen johtajien koulutukselle lisävaatimuksia. Näin ollen rannikkojalkaväen koulutuksesta on huolehdittava rauhan aikana myös silmällä pitäen sille todennäköisesti lankeavia sotatoimia saaristoalueella. Se edellyttää koulutusjärjestelmän luomista ja jatkuvaa kehittämistä niin, että tarvittaessa on käytettävissä rannikon olosuhteet ja toimintatavat tuntevaa ainesta. Itse toiminnan aikana on myös kiinnitettävä huomiota joukkojen, mm reserviksi määrättyjen jalkaväkiyksiköi- 20 KUVA 4. Alueella toimiva joukko den, kouluttamiseen siten, että kyseisen alueen joukot pystyvät suorittamaan vaativat vastahyökkäystehtävänsä. Päätäntä Rannikkoalueella liikkuva ja iskukykyinen rannikkojalkaväki muodostaa reservin ja on eräs keino muodostaa taistelun aikana painopiste. Meidän oloissamme hyökkäykset on sopeutettava kalusto- ja tukemismahdollisuuksien mukaan. Se merkitsee sitä, että vastahyökkäykset suoritetaan iskuosastomaisina hyökkäyksinä noin vahvennetun komppanian voimin, jolle on pyrittävä järjestämään mahdollisimman tehokas tulituki. SUOJAUS(JA TULITUKI ) Oman osansa liikkuvan rannikkojalkaväen toiminnassa muodostaa tiedustelun täydentäminen rannikkoalueella samoin kuin alueelliseen taisteluun kuuluva toiminta sissitoiminnan keinoin ainakin suuremmissa saarissa. Jalkaväen menestyksellisen toiminnan edellytyksenä liikkuvissa sotatoimissa saaristossa on riittävä peruskoulutus, jota on täydennettävä itse toiminnan aikana aina olosuhteiden salliessa. Vain näin voidaan turvata se, että rannikon puolustuksessa on käytettävissä riittävästi iskuvoimaa paikallisten ratkaisujen saavuttamiseen pyrittäessä estämään hyökkääjää käyttämästä saaristoa hyväkseen. SUOMEN YHDYSPANKKI Rannikkotykistö on omaleimainen, teknisesti pitkälle varustettu ja nopeasti kehittyvä aselaji. Itsenäiset toimintayksiköt ja tehtävät asettavat sekä ihmiselle että tekniikalle ankarat vaatimukset. Siksi sekä ihminen että tekniikka ovat avainasemassa rannikkotykistössä. Rannikkotykistö tarjoaa eriasteisen koulutuksen saaneille henkilöille monipuolisen tehtäväkentän. Jo ennen asevelvollisuutta kannattaa ottaa selkoa rannikkotykistön tarjoamista mahdollisuuksista. Varusmiespalvelu rannikkotykistössä antaa kuvan mahdollisesta tulevasta ammatista. Rannikkotykistö tarvitsee ennen kaikkea tekniikasta ja koulutustehtävistä kiinnostuneita ja erikoisiin olosuhteisiin sopeutuvia henkilöitä. Rannikkotykistö tarjoaa vaihtelevaa toimintaa saaristossa ja mantereella, koulutustehtävissä ja tekniikan parissa, laivoilla ja veneissä, tutka-asemiila ja pääaseistuksen - raskaiden rannikkotykkien parissa. Koulutus ammattiin ja valittuun toimialaan tapahtuu täydellä palkalla. Koulutus takaa varman ja suhdanteista riippumattoman työn sekä linnakkeilla palveltaessa yleensä ajanmukaisen ja halpavuokraisen asunnon. Rannikkotykistöön voi hakeutua Kotkassa, Helsingissä, Hangossa, Turussa, Korppoossa, Uudessakaupungissa ja Vaasassa. Tarvittavat tiedot avoimista toimista, palkoista, erikoistumismahdollisuuksista jne saat lähimmästä työvoimatoimistosta tai sotilaspiiristä - ja rannikkotykistön joukko-osastoista. Rannikkotykistö on omaleimainen elämänmuoto. RT ON TERÄSTÄ JA TEKNIIKKAA

12 Päivän kuin päivän virkistää nyva O O f! KIINTEISTÖJEN n n Saludokahvi on erikoistunut hoitamaan jätehuoltoa Puh. Hesperiankatu 15 A, Helsinki 26. Puh fcg^i jossa Oy Kotkan Stevedoring KOTKA Matkarahat kotiinpäin Blomberg Oy HAMINA MYYMÄLÄT CENTRUM

13 Kun tarvitsette luotettavaa ja tehokasta kiinteistönvälitystä, meillä on Teille maanlaajuiset markkinat. Ja turvallinen tausta. Myymme ja otamme myytäväksi kiinteistöjä ja asunto-osakkeita. Toimintamme kattaa koko maan - palvelupisteitä on parillakymmenellä paikkakunnalla. Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja koulutettua. Toimintamme on tehokasta ja asiallista. Toimistomme Helsingissä: Huoneistomarkkinointi Oy/LKV SyiLEKSIrY Aleksanterinkatu Helsinki 10, puh SUOMEN MERI SUOMEN MERIVAKUUTUS OSAKEYHTIÖ Eteläesplanadi 12, Helsinki, puh OY LAIVATEOLLISUUS AB TURKU -PANSIO mm H u o n e i s t o markkinointi oy

14 MackFinn2000. Kirjahylly joka sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin.» i i» - - ; m m > ELÄKEVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ ILMARINEN Eerikinkatu 41, Helsinki 18 puh Täydellinen raittius ei ole omituista! Ollakseen täysin 1! raitis täytyy suoma- VCjSi 1II /- \ laisen totisesti olla IJr- 1^^3^^3<5Si 1 lujaluonteinen. \Ä^/Vn f^=^jl Alkoholista kieltäy- Vf^f^^^J) tyjää yleensä ihme- \j tellään, häntä painos- VY^_-^^'^ tetaan ja hänelle tyr- \J kytetään. Milloin hän saa kuulla olevansa "seuran petturi, milloin "teeskentelijä milloin "olevinaan parempi kuin muut." Kuitenkin ihmisellä pitää olla täysi oikeus kieltäytyä alkoholista. Ilman selityksiä. Ilman muiden ihmettelyä. Sinä, joka kieltäydyt alkoholista ja sinä, joka toimit isäntänä tai emäntänä: Muista, että alkoholista kieltäytyminen ei koskaan ole epäkohteliasta, mutta alkoholin tyrkyttäminen on. Alkoholiton vaihtoehto sen sijaan on oikeaa vieraanvaraisuutta. Tunne vastuusi^ ALKO VALITTU Hawk on nyt Englannin Royal Air Foreen palveluksessa. Myös Suomen Ilmavoimat on valinnut sen kilpailussa, johon osallistui viiden maan lentokoneteollisuus. Vain kolme perusosaa: sokkeli, matala ja korkea. Ja muunneltavuus mihin järjestykseen hyvänsä. Siinä uuden MackFinn 2000:n idea. Ilmettä idealle antavat perusosien eri muunnelmat umpiovineen, lasiovineen, taustavaloineen (jotka ovat virallisesti hyväksytyt kaikissa Pohjoismaissa). MackFinn 2000 on mustaksi tai ruskeaksi petsattua tai luonnonväristä tammea ja siinä on luonnonläheiset juuttitaustat. Ja erityyppisiä, erihenkisiä, erikokoisia ja erihintaisia kokonaisuuksia syntyy vaikka millä mitalla. Kuvassa MackFinn 2311 (stereotaso) ja MackFinn I^ ^rul /AAWrWrV?' B I I '"I I / L \ \ \ #% / I A\ jatkokoul utuskone f^j BRITISH AEROSPACE Kingston upon Thames, Englanti

15 Suomen Forsiini - Dynamiitti Osakeyhtiö Rakennus-ja insinööritoimisto TERÄSBETONI OY Opastimilta 8 B, Helsinki 52 puh HANKO Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy TURKU -HELSINKI - JYVÄSKYLÄ- PORI - FORSSA- RAISIO JAAKKO PÖYRY Jaakko Pöyry International Oy Jaakko Pöyry Engineering Oy Jaakko Pöyry Consulting Oy PL 16, HELSINKI 40 Puh.: (90) C OTTO Kun on kyse rakentamisesta Otto Wuorio Oy:n organisaatio ja asiantuntemus ovat käytettävissänne. WUORIO OY ON RAKENTAJA Kutomontie E, Helsinki 38, puh J J Marski on aina Marski MARSKI Mannerheimintie Helsinki 10 puh telex

16 Kaikki akuista - ja vähän enemmänkin. akkuteollisuusoy AKKUTALO, Espoo 61 puh Osta ja lue laahaa imaa^s&a - m i e h e t k e r t o v a t Tilaajapalvelu puh Jämerää kertomusta sotiemme tositilanteista, joista historiankirjat tietävät vain seuraukset. metallityöläinen OTA OPPIA MURIKASSA Metallityöväen Liiton uusi kurssikeskus Tampereen Teiskossa on nyt käytössäsi. METALLITYÖVÄEN LIITTO R.Y.

17 RANNIKON PUOLUSTAJIA TERVEHTIVÄT POHJOLAN KAAPELI OY Oulu SUOMEN SOKERI OSAKEYHTIÖ Vaasan tehdas OY ASEA-SKANDIA AB Espoo OY HUOLINTAKESKUS AB Kalevankatu 7 Helsinki POHJOLAN VOIMA OY Pääkonttori, Oulu SUOMEN TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO Helsinki ASKO-UPO OY Lahti h KANSALLISOSAKEPANKKI POLAR-RAKENNUSOSAKEYHTIÖ Helsinki SUOMEN SÄÄSTÖPANKIT AURA-YHTIÖT Revontulentie 7, Espoo KESKUSTAPUOLUE RP PORIN KAUPUNKI s ä ä s t ö p a n k i t Q skop ENSO-GUTZEIT OSAKEYHTIÖ KOUVOLAN KAUPUNKI RAKENNUSVALMISTE OY Forssa VAASA OY LEHTI- JA KIRJAPAINO FARMOS-YHTYMÄ OY tutkittua suomalaista KRISTIINAN KAUPUNKI RANK XEROX OY Helsinki VAASAN SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI HACKLIN-YHTIOT Pori HAMINAN KAUPUNKI AUG. LIPSANEN OY Pori LÄNNEN TEHTAAT OY Iso-Vimma (Säkylä) RAUMAN KAUPUNKI OY RAUMAN STEVEDORING LTD Rauma Veitsiluoto Osakeyhtiö HANGON KAUPUNKI MEIJERIOSUUSKUNTA Vaasa MILKA SALPA OY Helsinki VVÄRTSILÄ OY TURUN TELAKKA OY HARTWALL AB NESTE OY PORVOON TUOTANTOLAITOKSET OY SILJA-LINE AB Turku Helsinki YHTYNEET KUVALEHDET OY HUHTAMÄKI-YHTYMÄ Ratavartijankatu 2 A Helsinki ORION LÄÄKETEHDAS OY SUOMEN AUTOTEOLLISUUS AB ja Sisu-myyjät kautta maan YLEINEN INSINÖÖRITOIMISTO (YIT) OY Asemamiehenkatu 2, Helsinki 32

18 Mikä muurakennuslevykuin Gyproc on yhtä kestävä # yhtä helppo työstää, yhtä edullinen ja sopii niin moneen paikkaan? Gyproc-levy sopii myös kosteisiin tiloihin Gyproc-levy sopii hyvin kylpyhuoneisiinkin, sillä se on vankka liikkumaton alusta myös kosteiden tilojen pinnoitteille. Gyproc-levy ön turvallinen Gyproc-levy ei pala, joten se ppii erinomaisesti pannuhuoneen ^autotallin seiniin ja kattoihin, roc-levy ei myöskään sisällä yllisiä aineita. juusto on edullista Juusto on terveellistä niin kasvavalle lapselle kuin aikuisellekin. Siinä ovat tiivistetyssä muodossa maidon tärkeimmät ravintoaineet. Juuston valkuainen pitää yllä hyvää yleiskuntoa ja muutkin suojaravintoaineet, varsinkin A- ja B-vita- /wjti m i i m t s e K ä kivennäiset, ovat elintärkeitä. Juuston f VALIOP rasva ja valkuainen antavat tarpeellista energiaa. ^ * i Juusto on edullista myös kukkarolle. Gyproc-seinä on sileä ia saumaton eikä rajoita pinnoitteen valintaa Millään muulla rakennuslevyllä ei saa pysyvää saumatonta pintaa seiniin sekä kattoihin. Gyproc on hyvä alusta kaikille pinnoitteille - tapeteille, maalille kaakelille yms. Pinta myös pysyy eheänä ja kauniina sillä Gyproc-levy ei elä. Gyproc-levy on edullinen Gyproc on monella tavalla paras ratkaisu. Sen hankintahinta on edullinen. Erikoistyökaluja ei tarvita. Sen käyttöominaisuudet ovat parhaat. Levyn monikäyttöisyyden ansiosta kokonaishukka pienenee ja sehän on selvää säästöä. Lopputulos on kestävä, kaunis, sileä ja saumaton. Gyproc on myös erinomamcn limlcnstioialevv Gyproc-levyihin kuuluu uusi9 mm:n levy,joka on erikoisesti tarkoitettu ulkoseinään tuulensuojaksi. Gyproc-levyä on helppo työstää Levyn katkaisuun riittää tavallinen mattopuukko. Viilto toiselle puolelle, taitto ja levy on poikki. I lelppoa, siistiä ja nopeaa. Loveukset ja reikien tekemiset sujuvat yhtä yksinkertaisesti. nartek Gyproc-levy kestää ja siihen on helppo kiinnittää. Gyproc-levy on käyttöominaisuuksiltaan paras rakennuslevy. 1 lelposta työstettävyydestään huolimatta Gyproc-levy kestää aivan yhtä hyvin kuin muutkin rakennuslevyt. Muutamissa paikoissa jopa paljon paremmin. Kevyet esineet, kuten taulut, lamput jne. voidaan ripustaa x-koukulla suoraan Gyproclevyyn. Raskaat esineet on syytä kiinnittää suoraan runkoon tai käyttämällä erikoiskiinnikkeitä. FARA1STKN KALKKIOT -PAKOABKALKAB KIRKKONUMMEN TEHTAAT

19 Kotimaisen auton valmistaja TEEMME TYÖTÄ Menekkiauton valmistaminen vaatii ammattitaitoa. Henkilökuntamme on 1.400, jonka lisäksi välillisesti työllistämme maassamme parisen tuhatta henkilöä. Esimerkiksi kotimaisia osatoimittajia on lähes 80, jotka toimittavat runsaat 800 autonosaa. Tuotteemme kotimaisuusaste on yli 45 prosenttia. Valmistamme autoa vuodessa, joista noin puolet menee vientiin Skandinavian maihin. lähinnä KEHITYMME Vaativan tuotteen valmistaminen edellyttää jatkuvaa teknistä kehitystä tehtaallamme. TUOTTEEMME Se Varma Kotimainen VIIHDYMME TUOTTAVASTI Kehitämme tehdasta yhteistyössä eri osapuolten kesken, jolloin ovat syntyneet alan huippuluokkaa olevat: tuotantomenetelmät laadunvalvontajärjestelmät materiaalinohjausjärjestelmät. Näistä on hyvänä esimerkkinä uudistettu korihitsaamomme, josta linjatyö on poistettu täysin. Olemme myös toteuttaneet vastaavan uudistuksen kokoonpanoosastolla. Teemme työtä merenhenkisessä Uudessakaupungissa. Kaupunki tarjoaa viihtyisyyttä ja vapaan saariston. Yhtiöllä on oma kerhotalo, vapaa-aikakeskus kuntohalleineen sekä lomasaari. Ulkoilemme, kalastamme, rakennamme omia asuntoja. Viihdymme. Oy S A A B - V A L M E T Ab

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958

RANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 JUHLAVUOSI Joulukuun 5. päivänä 1958 tulee kuluneeksi 25 vuotta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen perustamisesta. Jo aikaisemmin tänä vuonna

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SANAN SÄILÄLLÄ MAIHINNOUSUN TORJUNTAAN Keskustelua rannikkojoukkojen käyttöperiaatteista Pariisin rauhansopimuksen ja Tšekkoslovakian kriisin välisenä aikana vuosina 1947 1968

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Valmiuspäällikkö Jori Nordström 26.9.2012 Esitys 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA 65 meri- ja järvipelastusasemaa 58 jäsenyhdistystä 1780 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa 153

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti

Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti RANNIKON PUOLUSTAJA 21. VUOSIKERTA HEINÄKUU 1978 N:o 2 Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti 60 vuotta Ruotsin rannikkotykistö 75 vuotta SIRtR 60 VUOTTA # SIRtR:N JUHLAPÄIVÄ # RUOTSIN RANNIKKOTYKISTÖ -

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT

Lisätiedot

Turun työ- ja elinkeinotoimiston HRV-palvelut. Henkilöstökonsultti Tuija Vähä-Touru 2009

Turun työ- ja elinkeinotoimiston HRV-palvelut. Henkilöstökonsultti Tuija Vähä-Touru 2009 Turun työ- ja elinkeinotoimiston HRV-palvelut Henkilöstökonsultti Tuija Vähä-Touru 2009 Perustettu vuonna 1994 Turun toimistossa neljä konsulttia: Päivi Kalliokorpi Hilve Jokinen Mari Kanerva Tuija Vähä-Touru

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti 4. Vuosikerta N:o 4/61 Joulukuu 1961 YUOSIKOKOUSKUULUMISIA Eversti V Karvinen RtVY:n tämän vuoden vuosikokous pidettiin

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa

Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa Logistiikka Kuljetus on teollisuuden, kaupan ja logistiikan palvelutarjoajien suurin kotimainen tapahtuma, joka järjestetään

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 TIEDOTE 1 (3) Laivaston Sukeltajakilta ry Tapani Korhonen 28.1.2016 LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 Tervehdys hyvät kiltaveljet! Killan 31. toimintavuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Tämän

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 13.12.2013 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Suomen puolustusvoimat 1980-luvun alussa. Organisaatio oli lähes samanlainen kurssimme valmistumisen aikaan. Kirjasta Suomen puolustusvoimat ennen ja

Suomen puolustusvoimat 1980-luvun alussa. Organisaatio oli lähes samanlainen kurssimme valmistumisen aikaan. Kirjasta Suomen puolustusvoimat ennen ja Suomen puolustusvoimat 1980-luvun alussa. Organisaatio oli lähes samanlainen kurssimme valmistumisen aikaan. Kirjasta Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt 131 Puolustusvoimien kalustoa paraatissa vuonna

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä KIRKKONUMMI.,-YRKSLfrTI Liite PatuL 12 / 29.9.2016 ESPOO ESBO Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kirje 0303.00 6.9.2016 lw 09. 09, 2016, O. ^1/6^ Kftsil. Buhanri. 1(2) 13746/2016 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua

Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua 88 Lähikuva 4/2016 Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua Saatesanat Nyt uudelleen julkaistavan, vuonna 1987 tehdyn haastattelun johdannossa todetaan, että kotimaisia elokuvaohjaajia on haastateltu

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN MUISTAMISOHJE

HARJAVALLAN KAUPUNGIN MUISTAMISOHJE HARJAVALLAN KAUPUNGIN MUISTAMISOHJE Sisällys Harjavallan kaupungin muistamisohje... 3 Yleistä... 3 Henkilöstö... 3 Syntymäpäivät... 3 Eläkkeelle siirtyminen... 3 Palvelussuhteen päättyminen... 4 Muistaminen

Lisätiedot

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT Vahvistettu 29.2.2012 Helsingin Taksiautoilijat r.y.:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Taksiautoilijat r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistys

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

LOKAKUUN 2014 SEURATIEDOTTEESSA: GOLFLIITON JÄSENSEUROISSA GOLFARIA OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET

LOKAKUUN 2014 SEURATIEDOTTEESSA: GOLFLIITON JÄSENSEUROISSA GOLFARIA OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET LOKAKUUN 2014 SEURATIEDOTTEESSA: GOLFLIITON JÄSENSEUROISSA 142 757 GOLFARIA OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET 2014-2015 GREEN CARD SUORITUSTEN REKISTERÖINTI PELAAJA ENSIN PELAAJATYYTYVÄISYYSTYÖKALU ALUEKIERROKSEN

Lisätiedot

Osaamisvaateet ja osaamisen johtaminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnat

Osaamisvaateet ja osaamisen johtaminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnat Osaamisvaateet ja osaamisen johtaminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnat Mika Mäkelä Palomestari Insinööri (YAMK), NTM, AmO 1 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (LUP) Asukkaita alueella 443

Lisätiedot

Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa.

Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa. Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa. Haasteet Simulaattori laitteena ei ratkaise koulutushaasteita itse asiassa se voi tuoda niitä lisää.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 24.4.2015 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

11. VUOSIKERTA - HEINÄKUU 1968 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA

11. VUOSIKERTA - HEINÄKUU 1968 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA - HEINÄKUU 1968 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA Suomen suurin vientisatama KOTKA onnittelee juhlivaa joukko-osastoa RinTOBENSIINIÄ? KYLLÄ Monark-perämoottorin tankissa kaikki bensiini on RinTOBENSIINIÄ

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. 25. VUOSIKERTA KESÄKUU 1982 N:o2. Ranmkkotyratö vuonna 2000

RANNIKON PUOLUSTAJA. 25. VUOSIKERTA KESÄKUU 1982 N:o2. Ranmkkotyratö vuonna 2000 RANNIKON PUOLUSTAJA 25. VUOSIKERTA KESÄKUU 1982 N:o2 Ranmkkotyratö vuonna 2000 RAKENNUSLEVY, JOKA TARJOAA OMAKOTIRAKENTAJALLE JA REMONTIN TEKIJÄLLE ENITEN ETUJA. GYPROC. Allergiaturvallinen Sopii kodin

Lisätiedot

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen 3.3.2011 11:56 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 834. Valtioneuvoston asetus. valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista

SISÄLLYS. N:o 834. Valtioneuvoston asetus. valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2001 N:o 834 839 SISÄLLYS N:o Sivu 834 Valtioneuvoston asetus valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Mitä tukea keskijohto voi saada tuloksellisen toiminnan tukemiseksi. Case Maanmittauslaitos Pääjohtaja Arvo Kokkonen 16.9.2013

Mitä tukea keskijohto voi saada tuloksellisen toiminnan tukemiseksi. Case Maanmittauslaitos Pääjohtaja Arvo Kokkonen 16.9.2013 Mitä tukea keskijohto voi saada tuloksellisen toiminnan tukemiseksi Case Maanmittauslaitos Pääjohtaja Arvo Kokkonen 16.9.2013 17.9.2013 Kamarikollegion ohjeita 19.6.1633 Maanmittareiden tulee vuosittain,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI - case Black Knights korkeakoulujoukkue Harjoittelu Toistetaan määriteltyä toimintaa tai sen osaa jotta saavutetaan haluttu oppimistaso. Osaamistasot:

Lisätiedot

ACTION AIR. - Action Airia kutsutaan myös nimellä Practical Airsoft.

ACTION AIR. - Action Airia kutsutaan myös nimellä Practical Airsoft. ACTION AIR - Action Air on yksi Practicalin disipliini eli aselaji. Se on kansainvälisen Practical-liiton (IPSC) ja Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) hyväksymä kilpailulaji. - Action Airia kutsutaan myös

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot