KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
|
|
- Sanna-Kaisa Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
2 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA 2.1. Väestö 2.2. Työllisyys ja elinkeinorakenne 2.3. Väestön koulutustaso Keski-Karjalan seutukunnassa 3. KOULUTUSTOIMINTA 4. KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUSNEUVOJA 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU KESKI-KARJALASSA 5.1. Toteutettuja koulutuksia ja opintokokonaisuuksia 5.2. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma OHJAUS JA NEUVONTA 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA 2
3 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on vastata korkeakoulujen osaamisella Pohjois-Karjalan väljästi asuttujen alueiden asukkaiden, elinkeinoelämän sekä julkisen että kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Maakuntakorkeakoulutoiminnalla pyritään osaamistason nostamiseen. Maakuntakorkeakoululla on kolme tehtävää: aikuiskoulutus, aikuisopiskelijan neuvonta ja ohjaus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-palvelut). Maakuntakorkeakoulun toiminnan ohjaamiseksi laaditaan seudulliset koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat. Maakuntakorkeakoulun tehtävänä on välittää suunnitelmiin kootut koulutus- ja kehittämistarpeet koulutus- ja kehittämistoimijoille sekä etsiä yhteistyössä joustavia tapoja vastata näihin tarpeisiin. Koulutuspalveluihin maakuntakorkeakoulussa kuuluu korkeakoulujen sivistystehtävään liittyvien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen, tutkintotavoitteiset opinnot, ammatillinen täydennyskoulutus ja henkilöstökoulutus. Koulutustoiminnan tavoitteena on vastata sekä yksilöityihin että laajempiin koulutustarpeisiin. Tehtävän toteuttaminen edellyttää joustavien ja helposti saavutettavien opiskelumahdollisuuksien lisäksi lähellä olevia ja toimivia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen tavoitteena on vastata elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin. Innovaatiopalvelujen tavoitteena on tukea alueella syntyvien käytäntölähtöisten innovaatioaihioiden toteuttamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja käytännöiksi hyödyntämällä koko korkeakouluverkoston osaamista ja palveluja. Kysyntälähtöisyys antaa aihioita myös korkeakoulujen koulutussekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle. 3
4 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus sekä Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. Maakuntakorkeakoulu toimii osana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun työelämäpalveluja. Toimintaa koordinoi ja kehittää maakuntakorkeakoulukoordinaattori Seudulliset ohjausryhmät Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoululla on kolme seudullista ohjausryhmää: Joensuun seudun ohjausryhmä (Ilomantsi, Juuka ja Outokumpu-Polvijärvi), Keski-Karjalan ohjausryhmä (Kesälahti, Kitee, Tohmajärvi ja Rääkkylä) sekä Pielisen Karjalan ohjausryhmä (Lieksa, Nurmes ja Valtimo). Seudullisten ohjausryhmien tehtävänä on toimia seudullisten toimijoiden ja korkeakoulujen vuorovaikutusfoorumina sekä koota ja päivittää seudulliset koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat. Keski-Karjalan seudullisen ohjausryhmän puheenjohtaja on Risto Hiltunen. Liitteessä 1 on ohjausryhmän kokoonpano. 4
5 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA Keski-Karjalan seutukunnan muodostavat Kesälahden kunta, Kiteen kaupunki, Rääkkylän kunta ja Tohmajärven kunta. Seudun vahvuutena on puu- ja metalliteollisuus sekä ympäristö- ja hyvinvointialojen yritysosaaminen. Seudulla on yhdeksän teollista yritys- ja työpaikkakeskittymää, joista Puhoksen teollisuusalue on työpaikkamäärissä suurin. Lisäksi Keski-Karjalassa on runsaasti vahvoja maa- ja metsätalousyrityksiä sekä palvelualan mikroyrityksiä. Seudulla on myös monipuolinen toisen asteen ammatillinen koulutustarjonta. 1 Seudulla on hyvät logistiset liikenneyhteydet ja myös Suomen ja Venäjän neljänneksi vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka Tohmajärven Niiralassa. Tohmajärven Niiralan kansainvälisessä rajanylityspaikassa rajanylittäjien määrä oli vuonna 2011 lähes 1,3 miljoonaa henkeä, jossa on neljännes lisäystä edelliseen vuoteen nähden. Venäläisten matkustaminen ja erityisesti ostosmatkailu on voimakkaasti lisääntynyt Keski-Karjalassa kuten Pohjois-Karjalassa muutoinkin. Keski-Karjala nimettiin syksyllä 2011 uudelleen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Puhos Board Oy:n ajauduttua konkurssiin. Kuntien taloudellinen tilanne on edelleen tiukka, mikä yhdessä maailmalla olevan taloudellisen taantuman uhkan kanssa synkentää seudun yleistä tunnelmaa ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Seudun teollisuustyöpaikkojen ennakoidaan vähenevän vuonna %:lla ja Kiteen kaupungissa peräti 17 %:lla. Keski-Karjalassa on vireillä yli 20 ympäristöalaan, teollisuuteen, hoiva-alaan ja matkailuun liittyvää yritysten investointi- ja kehittämishanketta, jotka toteutuessaan merkitsisivät seudulle yli 120 miljoonan euron investointeja sekä lähes 200 uuden työpaikan syntymistä. Suunnitteilla olevia raken- 1 Alueelliset talousnäkymät Kevät/2012. TEM ja ELY-keskus. 5
6 nushankkeita ovat Ekokem Oy:n Puhoksen ekovoimalaitos (70 milj. euroa), paikallisten hoiva-alan yritysten KotKontu senioripalvelutalo (14 milj. euroa), yhden puualan yrityksen investointi (5 milj. euroa) sekä Niiralan raja-aseman kehittäminen (3 milj. euroa) ja tasoristeysten poisto Kiteen ja Parikkalan väliseltä rataosuudelta. Seudun parhaimmat kasvualat ja -näkymät ovat bio- ja ympäristöaloilla, puuteollisuudessa ja hyvinvointialoilla. Uusien yritysten perustaminen on ollut jo useamman vuoden ajan vilkasta. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yritysten määrä on myös lisääntynyt Keski-Karjalassa Väestö Keski-Karjalan seutukunnassa asui vuoden 2011 lopussa asukasta. Edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä on 194 henkilöä (taulukko 1). Taulukko 1. Väkiluku kunnittain , ennakko. (Tilastokeskus 2011) Muutos % Kitee ,2 Kesälahti ,8 Rääkkylä ,9 Tohmajärvi ,3 Keski-Karjala ,0 Alla olevassa taulukossa (taulukko 2) on esitetty seudun väestöennuste vuoteen 2040 saakka. 6
7 Taulukko 2. Väestöennuste kunnittain (Tilastokeskus 2009) Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Keski-Karjala Työllisyys ja elinkeinorakenne Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli yhteensä henkilöä. Keski-Karjalan seutukunnan työttömyysaste oli helmikuun lopussa 16 %. Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen tiedotteen mukaan (2/12) Keski-Karjalassa oli helmikuun lopussa työttömänä henkilöä. Erityisen vaikealta näyttää yli 50-vuotiaiden työllistyminen lähinnä alhaisen ja kapean koulutustaustan vuoksi. Nuorten työttömyys on vähentynyt viime vuosina ja nuorisotyöttömyyttä pyritäänkin pitämään kurissa erilaisilla toimenpiteillä. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työttömyysaste pysynee edelleen korkeana, vaikka he osallistuvat aktiivisesti koulutukseen ja muihin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Tällä hetkellä hyvin työllistäviä aloja ovat metalli- ja hoiva-alat. Edellisten lisäksi työpaikkoja on avautumassa myös maanrakennusalalla, puunkorjuualalla, rakennus- ja puuteollisuudessa sekä bio-, ympäristö- ja matkailualoilla. 7
8 Keski-Karjalan elinkeinostrategian tavoitteena on, että seudun yritykset kasvavat ja niiden määrä lisääntyy yli rajojen ulottuvan yhteistyön ja osaamisen erikoistumisen avulla. Tämä tarkoittaa maantieteellisten ja toimialojen välisten rajojen ylittämisen lisäksi myös sukupolvien välisen yhteistyön kehittämistä ja omistajavaihdoksien ennakointia. Jatkossa nuoria halutaan mukaan elinkeinostrategian toteutuksiin ja suunnitteluun. Seudulla toimii Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Väestön koulutustaso Keski-Karjalan seutukunnassa Pohjois-Karjalassa tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15 vuotta täyttäneistä on 66,2 %. Keski- Karjalan kunnissa osuudet ovat pienemmät ja suoritetut tutkinnot painottuvat keskiasteen tutkintoihin (taulukko 3). Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneet koulutusasteen mukaan kunnittain vuonna (Tilastokeskus 2012). Tutkinnon suorittaneet Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto Yht. Osuus 15 v. täyttäneistä Yht. Osuus 15 v. täyttäneistä Yht. Osuus 15 v. täyttäneistä henkeä % henkeä % henkeä % Kesälahti , , ,8 Kitee , , ,8 Rääkkylä , , ,8 Tohmajärvi , , ,8 8
9 3. KOULUTUSTOIMINTA Keski-Karjalan seutukunnalla on kattava peruskouluverkosto ja lukiot sekä laaja ammatillinen koulutusverkosto. Perusasteen jälkeistä koulutusta tarjoaa Kiteen ja Tohmajärven lukiot. Lisäksi toisen asteen koulutustoimijoita ovat Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän ammattiopisto ja aikuisopisto. Muun toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen suhteen seutu on muun muassa Joensuun tarjonnan varassa. Kiteen evankelinen kansanopisto sekä Keski-Karjalan, Tohmajärven ja Puruveden kansalaisopistot tarjoavat vapaan sivistystyön opintoja. Seutukunnassa toimii myös Keski-Karjalan musiikkiopisto. Pohjois-Karjalassa toimii kolme korkea-asteen tutkintotavoitteista koulutusta tarjoavaa organisaatiota: Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus (toiminta siirtyy Kuopioon elokuusta 2013 alkaen asteittain), Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston tarjonta on saavutettavissa muun muassa monimuoto- ja verkkoopintoina. Myös avoimen ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan Kesäyliopiston tarjonta palvelevat aluetta. Lisäksi järjestetään täydennys- ja henkilöstökoulutusta. Maakuntakorkeakoulun keskeisenä tehtävänä on lisätä koulutustoimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa niiden alueellista palvelutoimintaa osana korkeakoulujen alueellisen kehittämisen tehtävää 9
10 4. KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUSNEUVOJA KUOKKA-projektin jatkoaikana ( ) pyritään varmistamaan maakuntakorkeakoulutoiminnan jatkuvuus sekä juurruttamaan toiminta Keski-Karjalaan. Tavoitteena on selvittää seudullisten toimijoiden kiinnostus ja sitoutuminen pysyvän koulutusneuvojan saamiseksi Keski-Karjalaan. Keski-Karjalan haasteena on mm. väestön ikärakenne, aikuisväestön koulutustaso, osaavan työvoiman saatavuus, yritysrakenteesta johtuva yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tarve ja seutukunnan vetovoima. Seudullisen koulutusneuvojan tavoitteena on vastata Keski-Karjalan haasteisiin aikuisväestön koulutustasoa kohottamalla, yritysten ja julkisen sektorin henkilöstön osaamista kehittämällä, maahanmuuttajien kouluttamisella ja aktivoimisella, tukemalla ja lisäämällä PKyritysten kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, lisäämällä joustavia opiskelumahdollisuuksia ja lisäämällä aikuisopiskelijoiden neuvontaa ja ohjausta sekä opiskelun tukea. Keski-Karjalan seudullisen koulutusneuvojan tehtävänä on: Toimia aktiivisena seutukunnan koulutus-, osaamis- ja kehittämistarpeiden esille tuojana. Tehdä tunnetuksi aikuisopiskelun mahdollisuuksia yhdessä koulutusorganisaatioiden ja seudullisten toimijoiden kanssa. Neuvoa ja ohjata opiskelusta kiinnostuneita yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Toimia aktiivisesti yritysten ja julkisen sektorin henkilöstön kehittämisessä yhteistyössä paikallisten ja seudullisten toimijoiden sekä koulutusorganisaatioiden kanssa. Edistää yritysten kehittämis- ja innovaatiotoimintaa yhdessä KETIn yritysneuvonnan sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Edistää osaamis-, koulutus- ja kehittämistarpeisiin vastaavien joustavien palvelujen kehittämistä yhteistyössä oppilaitosten ja seudullisten toimijoiden kanssa. Edistää yhteistyössä oppilaitosten ja seudullisten toimijoiden kanssa aikuisopiskelijoiden opinnoissa tarvittavien tukipalvelujen kehittämistä ja saatavuutta. 10
11 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU KESKI-KARJALASSA Keski-Karjalan osaamisen haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää luoda yhteistyötä eri koulutustoimijoiden välille. Koulutuksen tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä koulutettavia, koska koulutukseen ei lähdetä mielellään pitkän välimatkan päähän. Toiseksi koulutuksen järjestämisessä tarvitaan erilaisia ja monimuotoisia opetus- ja opiskelumenetelmiä. Opintojen monimuotoistaminen, etäopiskelun tukeminen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen koulutuksen toteuttamisessa ovat keskeisellä sijalla joustavien opintosuoritustapojen toteuttamisessa Toteutettuja koulutuksia ja opintokokonaisuuksia Maakuntakorkeakoulun toimintamallia kehittävä Korkeakouluista uutta osaamista Keski-Karjalaan eli Kuokka-projekti ( ) on luonut maakuntakorkeakoulun toimintamallia ja järjestänyt seudulla erilaisia koulutuksia ja kehittämistilaisuuksia Tarinasta tuotteeksi -te tapäivä syksyllä 2010 Ideasta menestykseen -seminaari keväällä PKAMK:n avoimen amk:n koulutuksena toteutettiin Matkailupalvelujen tuotteistaminen (2 op) -opintojakso keväällä Kiteellä. Asiakaspalveluenglanti -opintojakso syksyllä Kesälahdella Studia Generalia luennot aiheista: Korjausrakentaminen ja Tiedätkö ruokasi alkuperän syksyllä Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta -seminaari syksyllä 11
12 Opiskelija-yrittäjä-kunta-senssit Kesälahdella marraskuu 2011 Opiskelija-yrittäjä-kunta-senssit tammikuussa Rääkkylässä Julkiset hankinnat -koulutus tammi-maaliskuussa kaikissa Keski-Karjalan kunnissa Työhyvinvointivalmennus maalis-huhtikuussa (neljä iltapäivää) Kiteellä Tavoitteellinen kuntoutus mielenterveys- ja päihdetyössä -koulutus yhteistyössä Pohjois- Karjalan Kesäyliopiston kanssa (etäyhteyden välityksellä) huhtikuussa Kiteellä Studia Generalia -luento: Luova talous kaupungin vetovoimaisuuden kehittämisessä toukokuussa Kiteellä Puun monet muodot -seminaari toukokuussa Kiteellä Lääkelupavalmennus toukokuussa Kiteellä täydennyskoulutuksia hyvinvointisektorille syksyllä Rääkkylässä ja Kiteellä: - krooninen haavahoito syyskuussa Rääkkylässä - akuutti ja krooninen haavahoito syyskuussa Kiteellä - haasteellisen asiakkaan kohtaaminen lokakuussa Kiteellä - akuutti haavahoito marraskuussa Rääkkylässä Sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon lähiopetusryhmä aloitti Kiteellä tammikuussa Muutamia opiskelijoita on osallistunut avoimen ammattikorkeakoulun kautta järjestettyihin sairaanhoitaja ja sosionomi perusopintokokonaisuuksiin. Tarjonnassa on ollut myös Kiteellä toteutettavia avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksoja ja Hienopuusepän erikoistumisopinnot, joita ei vähäisen hakijamäärän takia ole voitu aloittaa. 12
13 5.2. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) 8.8. Kiteellä opettajien pedagogisten taitojen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla 2013 Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) heinäkuussa Rääkkylässä sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon 150 op kokonaisuus työvoimakoulutuksena tradenomikoulutus (opintopiiri Kiteelle) Studia generalia -luento, aiheena esim. tulevaisuuden tutkimus ja trendit esimies- ja johtamisvalmennus (kunta- ja yksityinen sektori yhdessä) teollisuusyritysten koneiden ja laitteiden suunnitteluosaamiseen liittyvää koulutusta teollisuuden huolto- ja kunnossapitoon sekä koneiden ja laitteiden asennukseen ja kokoonpanoon liittyvää koulutusta työnjohtoon liittyvä koulutus myynti- ja markkinointiosaaminen sekä kansainvälistymisvalmiudet mm. kielitaito 2014 Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) kesäkuussa Tohmajärvellä agrologi- ja bioenergian koulutus amk-tutkintoon johtavana koulutuksena 2015 Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) kesäkuussa 13
14 Keski-Karjalan yhteiset senssit tullaan järjestämään vuosittain kesällä toisen ja korkea-asteen opiskelijoille. Vuonna 2012 senssit järjestetään Kiteellä. Tavoitteena on, että senssien paikkakunta vaihtuu kiertävän järjestelmän mukaisesti vuosittain. Tämän lisäksi Rääkkylän, Tohmajärven ja Kesälahden kunnat sekä Kiteen kaupunki voivat järjestää omia kuntakohtaisia senssejä haluamilleen kohderyhmille esim. yläasteen opiskelijoille kesätyöpaikkojen markkinoimiseksi. Keski-Karjalassa on tarvetta uudenlaiselle Kokemuksen kautta kansainvälistymään -koulutukselle, jonka kohderyhmänä olisivat seudun opettajat ja yrittäjät. Tavoitteena olisi, että kansainvälistyminen toteutettaisiin kohdemaassa työskentelemällä ja kokemuksen kautta oppimalla. Yhteistyönä toteutetussa oppimisprosessissa opettajat organisoisivat ryhmän toiminnan ja toteuttaisivat kansainvälistymisprosessin ohjauksen. Opettajien ja yrittäjien yhteistyö syventäisi elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä, ja antaisi kummallekin osapuolelle uudenlaisia kokemuksia (win-win-tilanne). Yrittäjyyskoulutus- ja kasvatus pitäisi saada integroitua kaikille koulutusasteille, koska eläkkeelle siirtyminen ja sukupolvenvaihdokset ovat koko ajan ajankohtaisia. Tavoitteena tulisi olla uusien yrittäjien määrän lisääminen Keski-Karjalaan. Tällä hetkellä kaikilla aloilla on myytäviä yrityksiä ja sukupolvenvaihdoksia tulee koko ajan lisää. Seutukunnan koulutustarjonnan tulisi pystyä vastaamaan yrittäjyyden haasteisiin. Keski-Karjalassa on tarvetta verkko-opintoihin ja opiskelutaitoihin valmentavaan koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena olisi antaa malleja opiskelutaitoihin, madaltaa koulutuksen aloittamisen kynnystä sekä poistaa koulupelkoa ja opiskelun esteitä. 14
15 6. OHJAUS JA NEUVONTA Koulutustarjonta on laajaa ja sirpalemaista, jolloin myös tieto mahdollisuuksista on hajallaan eri lähteissä. Aikuisopiskelijoiden neuvonnassa yhteistyön merkitys korostuu. TE-toimistolla on keskeinen rooli neuvonnassa ja ohjauksessa. Lisäksi yhteistyötä tehdään järjestämällä erilaisia infotilaisuuksia esimerkiksi Joensuussa olevan AIVO (Aikuiskoulutuksen voima) -palvelupisteen kanssa. Keski-Karjalan seudun keskeisenä tavoitteena on eri tahojen kanssa yhteistyötä tekevän koulutusneuvojan saaminen seudulle. Tavoitteena on, että seudullinen koulutusneuvoja aloittaa toimessaan vuoden 2013 alussa. Keski-Karjalan seudullinen koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma toimii jatkossa seudullisen koulutusneuvojan työkaluna. 15
16 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Korkeakoulujen osaaminen ja palvelut tukevat seudullisista tarpeista nousevaa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toiminta). Käytännön toteuttamistapoja ovat esimerkiksi opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt, harjoittelujaksot sekä opintoihin liitettävät projektityöt. Tätä tuetaan esimerkiksi järjestämällä opiskelija-yrittäjä-kunta -senssejä. KUOKKA-projektissa on laadittu työelämän ja yritysten edustajien käyttöön Korkeakouluista uutta osaamista -opas, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi korkeakoulujen tarjoamia TKI-palveluja ja madaltaa kynnystä palvelujen hyödyntämiseen. Julkaisu löytyy sähköisesti osoitteesta: TKI-toiminnan edistämisessä keskeisellä sijalla ovat korkeakoulut, niiden hanketoiminta sekä yhteistyö seudulliseen hanketoimintaan. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Keski-Karjalaan kohdistuvia hankkeita on käynnissä tällä hetkellä seuraavasti: Creative Managers - Luovan talouden kansainvälinen erikoisosaaja- ja tuottajavalmennus ( ) KUOKKA korkeakouluista uutta osaamista Keski-Karjalaan ( ) Innovaatioassistentti korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin ( ) DIGIREGION - Digitaalisen sisältöliiketoiminnan kansainvälistämisen alueelliset kehittämis- ja tukipalvelut ( ) Kiertävä pysäkki ( ) Mahdollisuus maaseudulla ( ). 16
17 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hanketoimintaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa: Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten Keski-Karjalaan kohdistuvia hankkeita on käynnissä tällä hetkellä seuraavasti: OSSI Osaamisperustaisen yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan synnyn edistäminen Pohjois- Karjalassa (syksy ), Taiten tuottoa työhyvinvointia kulttuurista -toiminnan vakiinnuttaminen ( ), Metsä hyvinvointimatkailun kohteena ( ). Keski-Karjalassa toteutettavia yhteistyöhankkeita ovat tällä hetkellä: Akseli (KETI, yhteyshenkilö Päivi Kipinoinen) Hymy (KETI, yhteyshenkilö Katariina Eskelinen) Masva Maaseutuyritysten kehityssyssäys (KETI, yhteyshenkilö Airi Timonen) TäsmäProto osaamista sote-, palvelu- ja uusiutuvan energian alan yrityksille (Ely-keskus) Työvoima (Ely-keskus) Nuorten tuki (Ely-keskus) Uudistuvan liiketoiminnan osaajat -ohjelma (KETI, yhteyshenkilö Tapani Ignatius) Tulevaisuudessa tarvittaisiin tuotteistamiseen liittyvää kehittämistoimintaa esim. matkailualalla. Esimerkkinä tästä toiminnasta on vuonna 2010 toteutettu Matkailupalveluiden tuotteistaminen - opintojakso, jonka kaltaista koulutus- ja kehittämistoimintaa voitaisiin jatkossa toteuttaa yhteishankintakoulutuksina (mm. Ely-keskuksen TäsmäProton-hankkeen koulutusaluetta). Puolisoiden työllistyminen on keskikarjalaisille yrityksille rekrytoimisen este ja moni olisi valmis panostamaan tähän osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Keski-Karjalassa voitiaisiin tulevaisuudessa toteuttaa puoliso-ohjelman, joka keskittyisi palvelemaan yritysten rekrytointitarpeita. 17
18 Liite 1. Keski-Karjalan seudullisen ohjausryhmän jäsenet Yhteisö Varsinainen jäsen Varajäsen Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy KETI Risto Hiltunen puheenjohtaja Tapani Ignatius Kiteen kaupunki Ulla Huhtilainen Nina Holopainen Kiteen lukio Kesälahden kunta Rääkkylän kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Kitee Jetina ry Keski-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto Kesälahden yrittäjät Momentive Speciality Chemicals, Inc. Keski-Karjalan musiikkiopisto Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto, kehittämis- ja koulutuspalvelu Aducate Pohjois-Karjalan Kesäyliopisto Korkeakouluista uutta osaamista Keski- Karjalaan projekti Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Kyösti Värri varapuheenjohtaja Jorma Turunen Yrjö Eronen Jaana Homanen Asko Matikainen Elisa Siponen Eeva Tykkynen Marjo Keskitalo Sirkka-Liisa Röppänen Ulla Asikainen Pekka Pakarinen Aino Harinen Niina Hattunen Mervi Lätti Sirpa Kostamo Raita Joutsensaari Pekka Kipinoinen Ilpo Jorasmaa Aira Parkkinen Pasi Rouvinen Kaisa Saari Jyrki Kankkunen Liisi Juvonen Minna Karjalainen 18
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2013 2016 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN
LisätiedotKESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2014 2017 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN
LisätiedotKESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2015 2018 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN
LisätiedotKESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA
KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2015 2018 1 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN
LisätiedotJuuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014-2017
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014-2017 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
LisätiedotJuuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
LisätiedotJuuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015-2018
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015-2018 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
LisätiedotIlomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA...
LisätiedotIlomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2013 2016
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2013 2016 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA...
LisätiedotIlomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015 2018
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015 2018 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA...
LisätiedotJuuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2013-2016 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
LisätiedotIlomantsi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 3. ILOMANTSIN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA...
LisätiedotOutokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015 2018
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015 2018 2 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ... 3 3. OUTOKUMMUN
LisätiedotOPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2012 2015
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2012 2015 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu 14.3.2012 2 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet
LisätiedotPielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015
Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 PIEKKKIS 2012 2015 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun Pielisen Karjalan ohjausryhmä 17.4.2012 http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/
LisätiedotOutokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017 2 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ... 3 3. OUTOKUMMUN
LisätiedotOutokumpu Polvijärvi. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2013 2016
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2013 2016 2 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ...
LisätiedotOPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2013 2015
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2013 2015 Ylä-Karjalan työryhmä 12.3.2013 2 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN YLÄ-KARJALASSA...
LisätiedotYritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016
Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotToiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden
MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin
LisätiedotTervetuloa iloiseen Pohjois-Karjalaan!
Tervetuloa iloiseen Pohjois-Karjalaan! Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Syysseminaari 3. 4.10.2017 Joensuu Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja Väkiluku 164 085 ihmistä (Tilastokeskus 31.12.2016).
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2014 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Toimintakertomus 2014 Sisältö
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
Lisätiedotosaamisen kehittäminen keski-karjalassa seudullisen koulutusneuvojan toiminnalla
Niina Hattunen (toim.) C osaamisen kehittäminen keski-karjalassa seudullisen koulutusneuvojan toiminnalla POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 1 C:65 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C:65
LisätiedotMAAKUNTA- KORKEAKOULU
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA- KORKEAKOULU» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2016 Toimintakertomus 2016 SISÄLTÖ» KOULUTUS 6» KEHITTÄMINEN 7» NEUVONTA
LisätiedotKainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen
Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2013 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Toimintakertomus 2013 Sisältö»
LisätiedotMonikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen
Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato
LisätiedotTYÖVOIMAKOULUTUS MUUTOSTEN PYÖRTEISSÄ. ELO-ryhmän kokous Riihimäki
TYÖVOIMAKOULUTUS MUUTOSTEN PYÖRTEISSÄ ELO-ryhmän kokous 22.11. Riihimäki 1 OKM: tutkintotavoitteinen koulutus (myös tutkinnon osat) Muutoksia koulutuksen kentässä Toisen asteen ammatillisen koulutuksen
Lisätiedotkuokka - korkeakouluista uutta osaamista keski-karjalaan
Niina Hattunen, tiina hyvärinen, katja hirvonen C kuokka - korkeakouluista uutta osaamista keski-karjalaan Loppuraportti POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 1 C:64 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun
LisätiedotMaakuntakorkeakoulu / Tornionlaakson osaamisstrategia
Maakuntakorkeakoulu / Tornionlaakson osaamisstrategia 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin kesäyliopiston
LisätiedotESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen
ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne 24.5.2018 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 2 Seuraava päivitys 14.11.2018 Työpaikat toimialoittain
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotKiteen kaupunkistrategia Strategiatyöryhmä Strategian taustamateriaali
Kiteen kaupunkistrategia 2017 2021 Strategiatyöryhmä 9.10.2017 Strategian taustamateriaali Jäsentävä kaavio strategian valmistelussa Kirkkaat pääteemat: Elinvoima Hyvinvointi Elinympäristö Yhdessä tekeminen
LisätiedotTyöllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta
Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana
LisätiedotPiispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo
Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton
LisätiedotUusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke
Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotTalousraportti 10/ Väestö
1 (6) Väestö Syyskuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 391 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 378, Nurmeksessa 7 779 ja Valtimolla 2 234 asukasta. Juuassa asui 4 848 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan
LisätiedotItä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry
Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE 11.01.2010 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry NUORTEN TUKI HANKE Taustaa 1. Nuoret työttömät, maaliskuu 2009 Koko P-K kesäk.09 yht.
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotEnergia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013
Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotTyövoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.
Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka
LisätiedotTeollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa
llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden
LisätiedotYritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa
Yritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa Kunnallisjohdon foorumi 15-16.5.2019 Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori KOTKAN-HAMINAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotKiteen Puhokseen. KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY
SIJ O I T U Kiteen Puhokseen KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY www.keti.fi TEOLLISUUSTILOJA Lastulevytehtaan entiset tilat Puhoksessa: peruslevyhalli, viimeistelyhalli, MEL-halli, tuotevarastohalli, keskusvarasto,
LisätiedotMiksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?
Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotInsinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa
Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008
LisätiedotYrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR
Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan
LisätiedotMAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET
5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:
LisätiedotPohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 2/2012
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 2/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.3.2012 klo 9.00 Työttömiä 6,3 % enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa oli
LisätiedotAMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA
AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä maakunnan ammattitaidon ja osaamisen kehittäjänä 28.3.2017 Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja PKKY 13 pohjoiskarjalaista omistajakuntaa
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
Lisätiedot40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotAmmatillinen koulutus puutoimialan edistäjänä
Ammatillinen koulutus puutoimialan edistäjänä Puutoimiala kasvuun seminaari 13.11.2017 Ville Bräysy opintopäällikkö Mikko Karjalainen opiskelija, NY-yrittäjä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä/ Oulun seudun
LisätiedotOsaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella
Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotAmmatillisista opinnoista jatko-opintoihin
Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotMaahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
LisätiedotMirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka
Osaava työvoima ja koulutuksen uudistukset Mirja Hannula @mirjahannula Elinkeinoelämän foorumi 31.1.2018 Kotka Suomessa ammattityövoiman saatavuus noussut merkittävimmäksi tuotannon tai myynnin kasvun
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
LisätiedotRakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013
Rakennemuutos, Salo 21.3.2013 Tommi Virtanen Yrityssalo Oy Tommi Virtanen ÄKILLINEN RAKENNEMUUTOS Salo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 16.9.2009 2008-2009 Salon seudulta hävisi noin 2 000
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
LisätiedotKoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotYhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja
Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotPohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.8.2012 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 11.679 Pohjois-Karjalassa oli heinäkuun lopussa
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotMihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?
Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin
LisätiedotUlkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa hanke 16.05.2019 KV-Kevätpäivät Aikataulu Esittäytyminen
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,
LisätiedotMonet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala
LisätiedotIkäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen
2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,
LisätiedotRakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus
Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Lisätiedot