PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN PÄÄTÖS PI- LAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISEKSI TEHDYSTÄ ILMOITUKSESTA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA-2009-Y ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN PÄÄTÖS PI- LAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISEKSI TEHDYSTÄ ILMOITUKSESTA ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä Tarkk'ampujankatu Mikkeli Yhteyshenkilö Keijo Tikka, puh. (015) TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. ILMOITUS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki, Jääkärinkatu 31 Kiinteistötunnus: Kiinteistöjen omistaja Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä PL Mikkeli

2 Yhteyshenkilö Keijo Tikka, puh. (015) Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistö on kaavoitettu kaavamerkinnällä KTY eli liike- ja pienteollisuustoimintojen korttelialue. Kohde rajautuu itä- ja eteläsivuilta katualueisiin (Sammonkatu idässä, Jääkärinkatu etelässä). Jääkärinkadun eteläpuolella on Etelä-Savon pelastuslaitos ja Etelä-Savon hätäkeskus. Hevosmiehenkadun pohjoispuolella on omakotitaloasutusta. Tiedot maaperän pilaantumisesta Kiinteistöllä on harjoitettu autokorjaamotoimintaa ja polttoaineiden jakelua, joista on voinut aiheutua maaperän pilaantumista. Myöhemmin kiinteistöllä on toiminut mm. rakennustarvikemyymälä. Nykyisin kiinteistöllä on vähittäistavaramyymälä ja varastotiloja. Vanhoja korjaamotiloja on vuokrattu autotallikäyttöön. Kiinteistöllä on yksi maanalainen lämmitysöljysäiliö. Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkkoon 2000-luvun alussa, jolloin lämmitysöljysäiliö on poistettu käytöstä. Polttoaineiden jakelupaikan maanalaisten rakenteiden ja säiliöiden poistosta ei ole varmuutta, Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Tontin piha-alueen maaperä on tasaista (tasolla noin ) ja pääosin asfaltoitua. Piha on sadevesiviemäröity.

3 Kohteen maaperä on pintaosaltaan sekoittuneena täyttökerroksia (hiekka, sora) noin 0,8 metrin syvyydelle maanpinnasta. Säilökaivannon ja putkikanaalin kohdilla täyttökerrokset ovat paksumpia. Täyttökerrosten alla perusmaana on enimmillään 1,6 metriä paksuudelta silttiä/hiekkaa. Moreenikerroksen yläpinta vaihtelee syvyydellä 0, metriä maanpinnasta. Kairauksissa ei havaittu kalliopintaa. Pinta- ja pohjavesitiedot Pohjavesi oli tutkimusten aikana noin 2,3... 2,6 metrin syvyydellä maanpinnasta (tasolla ). Kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ( , PURSIALA). Tehdyt tutkimukset ja tulokset Tutkimukset Kohdekiinteistöllä on suoritettu ympäristöteknisiä tutkimuksia vuonna 2003 Scc Viatek Oy:n toimesta (nykyisin Ramboll Finland Oy). Tutkimusraportissa kiinteistön maaperä luokiteltiin paikoin voimakkaasti pilaantuneeksi öljyllä. Raportissa kohteeseen esitettiin lisätutkimuksia pilaantuneisuuden laajuuden, kunnostusmenetelmän ja kunnostuskustannusten selvittämiseksi. [Alustava ympäristötekninen tutkimus; Jääkärinkatu 31, Mikkeli, Tutkimusraportti, Scc Viatek Oy, ] Lisänäytteenotto suoritettiin Näytteet otettiin DualTube- näytteenottojärjestelmällä varustetulla kevyellä kairakoneella. Tutkimuspisteitä oli yhteensä 19 kpl (R5... R23). Näytteenotto pyrittiin ulottamaan pohjaveden pinnan alapuolelle perusmaahan noin metrin syvyydelle maanpinnasta. DualTube- näytteenottimista otettiin yhteensä 91 kpl maanäytteitä. Kolmeen tutkimuspisteeseen asennettiin näytteenoton yhteydessä pohjavesiputki (PvpR13, PvpR22 ja PvpR23). Putkista määritettiin pohjaveden pinnankorkeus ja putkesta PvpR13 otettiin vesinäyte.

4 Kenttäanalyysit Näytteiden analysoinnissa käytettiin PetroFlag-, SiteLab- ja XRF- kenttämittauslaitteistoa. PetroFlag-mittarilla määritettiin maanäytteiden kokonaishiilivetypitoisuuksia, SiteLab-mittarilla PAH-pitoisuuksia ja XRFmittarilla alkuainepitoisuuksia. PetroFlag-mittauksia suoritettiin 17 kpl, SiteLab-mittauksia 5 kpl ja XRF-mittauksia 12 kpl. Laboratorioanalyysit Maanäytteitä analysoitiin Ramboll Analytics Oy:n laboratoriossa Lahdessa ja vesinäytteitä SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa Haminassa. Metallit (maanäyteet) Öljyhiilivedyt, VOC, PAH (maanäytteet) Öljyhiilivedyt, VOC (vesi näytteet) ICP-OES GC/MS GC/MS Maanäytteistä suoritettiin seuraavat analyysit: metallit 1 kpl, öljyhiilivedyt 3 kpl, VOC-yhdisteet 1 kpl ja PAH-yhdisteet 1 kpl. Tulokset Tutkimuspisteessä R8 ylittyi laboratorioanalyysillä keskiraskaiden ja raskaiden öljyhiilivetyjen alempi ohjearvo. Pitoisuudet havaittiin 0,05-0,5 metrin syvyydellä. Tutkimuspisteessä R12 ylittyi laboratorioanalyysillä keskiraskaiden öljyhiilivetyjen alempi ohjearvo. Pitoisuus havaittiin 2,2-2,8 metrin syvyydellä. Tutkimuspisteessä R15 havaittiin kenttämittarilla kynnysarvon ylittävä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus. Laboratorioanalyysissä pitoisuus osoittautui kuitenkin kynnysarvoa pienemmäksi. Tutkimuspisteessä R16 ylittyi laboratorioanalyysillä sinkin ylempi ohjearvo. Pitoisuus havaittiin syvyydellä 0-1,0 metriä.

5 Tutkimuspisteessä R20 havaittiin kenttämittarilla kynnysarvon ylittävä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus. Pitoisuutta ei varmistettu laboratoriossa. XRF-mittauksissa saadut arseenin (As), koboltin (Co), nikkelin (Ni) ja antimonin (Sb) kynnysarvon ylitykset sekä kadmiumin ylemmän ohjearvon ylitykset ovat rinnakkaisen laboratorioanalyysin perusteella kynnysarvoa pienempiä (näyte R15 syv.0-0,5 m). Pohjavesiputkesta PvpR13 otetussa vesinäytteessä havaittiin laboratorion VOC- analyysillä aromaattisia yhdisteitä (tolueeni 0,6 µg/l, etyylibentseeni 0,3 µg/l, m+p-xyleeni 1,0 µg/l, o-xyleeni 0,5 µg/l, Trimetyylibentseeni 0,3 µg/l). Pilaantuneisuus Kiinteistöllä havaittu pilaantuneisuus voidaan jakaa neljään erilliseen osaalueeseen seuraavasti: Alue 1, pohjoisen huoltohallin öljymonttu Alue 2, vanha polttoaineiden jakelualue Alue 3, lämmitysöljysäiliö Alue 4, eteläisen huoltohallin taka-alue Alue 1 Öljymontun betonisen pohjalaatan alapuolella on noin 0,5 metrin kerros keskiraskailla ja raskailla öljyjakeilla pilaantunutta maata. Pitoisuudet ovat alemman ja ylemmän ohjearvotason välissä. Pilaantuneita massoja on noin 25 m 3. Alue 2 Vanhan tankkauspaikan alueella on keskiraskailla öljyjakeilla pilaantunutta maata noin 150 m 2 :n alueella. Pilaantuneisuus on syvyydellä 1,0... 3,0 metriä maanpinnasta. Pilaantuneiden massojen määrä on noin 130 m 3, joista noin 40 m 3 on pitoisuudeltaan yli ylemmän ohjearvotason ja 90 m 3 alem-

6 man ohjearvon ja ylemmän ohjearvon välissä. Tankkauspaikan pohjavedessä havaittiin merkkejä bensiinistä (aromaattiset yhdisteet). Alue 3 Lämmitysöljysäiliön ympärillä on keskiraskailla ja raskailla öljyjakeilla pilaantunutta maata noin 25 m 2 :n alueella. Pilaantuneisuus on syvyydellä ,0 metriä maanpinnasta. Pilaantuneiden massojen määrä on noin 35 m 3, joista noin 20 m 3 on pitoisuudeltaan yli ylemmän ohjearvotason ja 15 m 3 alemman ja ylemmän ohjearvon välissä. Alue 4 Eteläisen huoltohallin takana oleva pintamaa on pilaantunut sinkillä. Pilaantuneen alueen pinta-ala on noin 50 m 2 ja pilaantuneita massoja on noin 25 m 2. Pilaantuneiden massojen sinkkipitoisuus on yli ylemmän ohjearvon. Puhdistussuunnitelma Puhdistuksen tavoitetaso Puhdistustavoitteena on poistaa massanvaihdolla VNa:ssa 214/2007 määriteltyjen alempien ohjearvojen ylittävät haitta-ainepitoisuudet: Kevyet öljyhiilivedyt 100 mg/kg Keskiraskaat öljyhiilivedyt 300 mg/kg Raskaat öljyhiilivedyt 600 mg/kg Sinkki 250 mg/kg Kunnostuksen toteutus Pilaantuneet maat poistetaan massanvaihtona syksyllä Pilaantuneet maat viedään luvan omaavalle jätteenkäsitte1ylaitokselle. Kunnostustyö suoritetaan kuivatyönä. Pintavesien pääsy kaivantoon estetään. Ympäristöhaittojen ehkäisy, laadunvalvonta ja puhdistustavoitteen toteaminen

7 Sivullisten pääsy työ-alueelle estetään. Kunnostettavat massat kuormataan suoraan kuljetusvälineisiin, joiden kuormat peitetään kuljetusten ajaksi. Renkaiden mukana tapahtuva leviäminen estetään liikennöimällä pilaantuneen alueen ulkopuolella. Haitta-aineiden leviämistä voi tapahtua pölyn tai vesivirtausten mukana. Vesien mukana tapahtuva haitta-aineiden leviäminen estetään tekemällä kaivutyöt kuivatyönä ja estämällä työalueen ulkopuolelta tulevien pintavesien valuminen kaivantoihin. Pilaantuneen maan kunnostukseen perehtynyt henkilö on työmaalla kunnostuksen aikana, ottaa näytteitä, tekee havaintoja sekä ohjaa kunnostustyön etenemistä. Poistettavien massojen haitta-ainepitoisuuksina käytetään ensisijaisesti tutkimusvaiheissa määritettyjä pitoisuuksia, mutta pitoisuuksia ja pilaantuneisuuden levinneisyyttä tarkennetaan kunnostustyön edetessä kenttäanalysaattoreilla (Innov-X (metallit) ja PetroFlag (öljyhiilivedyt)). Kunnostustyöstä pidetään työmaalla työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot työn suorituksesta. Maaperän puhtaus ja kunnostustoimenpiteiden riittävyys varmistetaan tutkimalla leikkauspinnoilta otettavista maanäytteistä haitta-aineiden jäännöspitoisuudet laboratoriossa. Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kunnostuksen toteutus, jäännöspitoisuudet ja mahdolliset jatkotoimenpiteet. Mahdolliset jäännöspitoisuudet urakka-alueen ulkopuolelle rajataan kaivannon luiskiin suodatinkankaalla ja kartoitetaan myöhempiä toimenpiteitä varten. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

8 Ympäristökeskus on tarkastanut Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän jättämän ilmoituksen ja hyväksyy maaperän puhdistamisen esitetyn ilmoituksen mukaisesti sekä antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Maaperästä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden haittaainepitoisuus ylittää seuraavat valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) annetut alemmat ohjearvotasot: bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 mg/kg keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 mg/kg raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 mg/kg sinkki 250 mg/kg Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin alempiin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Puhdistustavoitteen toteutuminen ja maaperän puhtaus on varmistettava riittävällä määrällä tarkoitukseen soveltuvilla kenttämittauksilla ja riittävillä laboratoriomäärityksillä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Hakijan on nimettävä henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka vastaavat kiinteistön puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 ) 4. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot

9 on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse ympäristökeskukseen ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 5. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. (YSL 78 ) Jätteen käsittely ja kuljetus 6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää määräyksessä 1 mainitut arvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen. (YSL 78 ) 7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Kaivetut massat on lastattava suoraan ajoneuvon lavalle ja ne on vietävä suoraan käsittelypaikkaan. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta-aineiden pölyäminen ja leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) Puhdistushankkeen seuranta 9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamas-

10 sojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Kiinteistölle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein ja tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 11. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 13. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen. (YSL 78 ) 14. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn lopettamisilmoitus, siirto-asiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 15. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja kiinteistölle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on kiinteistön puhdistamisesta vastaavan esitettä-

11 vä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 ) Päätöksen perustelut Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan alueella olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai alueen maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella arvioiden mm. autokorjaamo- ja polttonesteiden jakelutoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaan-panolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Puhdistettava alue on kaavassa merkitty liike- ja pienteollisuustoimintojen korttelialueeksi, jolloin puhdistuksen tavoitepitoisuuksiksi on määrätty alemmat ohjearvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyössä syntyvien jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Annetuissa määräyksissä on otettu huomioon, että maaperä on pilaantunut myös haihtuvilla hiilivedyillä. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2-8)

12 Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 9-15) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirto-asiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.

13 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 14, 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) MAKSU 430 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä lasku mukana Tiedoksi Mikkelin kaupunginhallitus Mikkelin ympäristönsuojeluviranomainen valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti

14 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg Ympäristöinsinööri Mikko Rautio LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

15 LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESA-2009-Y VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, Vaasa Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.