HIRVASKANKAAN-KOIVISTON OSAYLEISKAAVAN

Transkriptio

1 HIRVSKNKN-KOIVISTON OSYLEISKVN MUUTOSKOHTEIDEN LUONTO-J MISEMSELVITYS T:mi Mia Rahinantti

2 Sisällys 1. Peruste Ääneseudun maisema ja maaperä Taustaa Hirvaskankaan osayleiskaava- ja asemakaava-alueet Sijainti Osallistumis ja arviointisuunnitelma alueelle Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus Muinaismuistot ja pohjavesialueet Maasto- ja maisemaselvitys Hirvaskankaan kortteli Hirvasanttilan alue Hirvasanttilantien pohjoisempi alue Spektrin liikekeskuksen itäpuolinen alue Lajien suojelun taustaa Suojeltavat lajit Liito-orava Vaikutusarviointi Hirvaskankaan alueet Natura-alueen tarveharkinta... 12

3 1. Peruste Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 edellyttää, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys ja nnon monimuotoisuuden ja ntoarvojen vaaliminen (MRL 5 ja 39 ). Selvitysten ja vaikutusarvioiden tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan oleellisesti. Luontoselvitys tehdään, jotta hankkeen vaikutuksia voitaisiin arvioida. Tällöin tulee olla tieto nykytilasta, johon tulevan hankkeen vaikutuksia voidaan verrata. Selvityksen tulee olla ymmärrettävä ja havainnollinen, sekä kaavatason kannalta käyttökelpoinen. Luonnonsuojelulain mukaan Natura-arviointi on aina tehtävä, kun jokin hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentäisi Natura-alueen perusteena olevia ntoarvoja. Muita lakeja joiden perusteella tietyt lajit ja ntotyypit on tapauskohtaisesti selvitettävä ja vaikutukset niihin arvioitava, ovat metsälaki ( /1093 ), ympäristönsuojelulaki ( /86), vesilaki ( /587) ja maa-aineslaki ( /587). (Luontoselvitykset ja ntovaikutusten arviointi- kaavoituksessa, YV-menettelyssä ja Naturaarvioinnissa. Tarja Söderman.2003.) Äänekosken kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muuttamisesta osayleiskaavan alueelle tulleen poikkeamishakemuksen vuoksi. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia uuden Hirvaskankaan eritasoliittymän lähialueen ajanmukaisuus nykyisessä osayleiskaavassa. Myös alueiden soveltuvuus työpaikka- ja / tai asuntoalueiksi tutkitaan tässä yhteydessä. Samalla kaavaan tehdään teknisiä tarkistuksia jo toteutuneiden tilanteiden mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi poikkeamispäätökset, rakennetut paikat ja havaitut virheet. (Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen). 2. Ääneseudun maisema ja maaperä Äänekosken alue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen alueeseen ja Keski-Suomen järviseutuun maisemamaakuntajaoltaan. Äänekosken alueella mannerjää on muuttanut kulkusuuntaansa aikoinaan ja maaston muodot ovat osaltaan peräisin Sisä-Suomen reunamuodostumasta. Metsäisten selänteiden välissä on kapeita vesireittejä ja laajoja yhtenäisiä savikkoalueita. Kasvillisuusvyöhykkeeltään Äänekoski kuuluu Keski- ja Eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Eliömaakunnista Äänekoski kuluu Pohjois-Hämeeseen. Eliömaakuntia käytetään kasvi- ja hyönteistieteessä esiintyvyyskuvauksissa (Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsingin yliopisto). 2

4 Kallioperä ja kivilajit ovat lähinnä graniittia ja granodioriittia. Äänekoski kuuluu vesistöjensä osalta Kymijoen vesistöalueeseen. (Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Maisemallinen osaaluejako. Matleena Muhonen. Keski-Suomen ympäristökeskus.2005) Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelossa (Ympäristöministeriön vahvistama ja Maakuntavaltuuston hyväksymä) on mainittu Matilanvirran vesistömaisema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Tällaiselle alueelle on maakuntakaavassa annettu suunnittelumääräys, jossa alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 3.Taustaa 3.1. Hirvaskankaan osayleiskaava- ja asemakaava-alueet Sijainti Hirvaskangas sijaitsee Äänekosken kaupungin keskustasta n. 12,5 km E75- tietä etelään. lueelta lähtee kantatie- 69 muun muassa Uuraisille ja Konnevedelle. Valtatie E75- kulkee suunnittelualueen läpi. lue on osoittautunut olevan tärkeä pysähdyspaikka valtaväylän liikenteelle. Hirvaskankaan alueella kulkee Äänekosken kaupungin ja Uuraisten kunnan raja. Nyt tehty ntoselvitysalue on kokonaisuudessaan Äänekosken puolella Osallistumis ja arviointisuunnitelma alueelle Suunnittelualue sijaitsee Hirvaskankaan työpaikka-alueella hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Suunnittelualue on kaavoitettu Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavassa (hyväksytty kaupungin valtuustossa ) työpaikka-alueeksi ja osittain virkistysalueeksi. lueen osayleiskaavamuutos on vireillä. Noin puolet suunnittelualueesta on asemakaavoitettua aluetta. Hirvaskankaan asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaavassa korttelin 1505 tontti on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi(kty-2) ja kaupungin omistama EV-1 alue suojaviheralueeksi. (Korttelin 1505 asemakaavan muutos ja laajennus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Äänekosken kaupunki ) Hirvaskankaan alueella on tullut tarpeelliseksi tehdä osayleiskaava-alueen muutos, koska alueelle on tullut runsaasti uutta maankäyttötarvetta asuintonttien, liikerakentamisen ja tiestön suhteen. 3

5 Luontoselvitys sovittiin tehtäväksi niiltä alueilta, joille tullaan osoittamaan uusia rakennuspaikkoja. Nyt tehty ntoselvitys koskee kolmea Hirvaskankaan muutosesityskohdetta. Yleiskaava-alueella sijaitsee Natura verkostoon kuuluva alue, Hirvasjoenlaakso, joka on myös tärkeä pohjavesialue. Natura-alue, Hitonhauta- Kylmähauta- Hirvasjoki (FI ) sijaitsee nyt tehtävän suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Johanna Viljanen esitti laadittavaksi Natura-arvioinnin tarveharkintaselvityksen, mikäli kaavassa osoitetaan kohteen lähelle uutta maankäyttöä. Tarveharkinta-arvio otetaan huomioon kaavaselostuksessa. (Muistio, loitusvaiheen viranomaisneuvottelut; Matilanvirran ranta-asemakaava (MR 35 ) Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan muutos (MR 18 ), Hirvimäen asemakaava (MR 26 ) ) 4. Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus Hirvaskankaan osalta selvitettäviä alueita tuli tähän nto- ja maisemaselvitykseen vain kolme erillistä kohdetta. Näiden ntoselvitys tehtiin kesä-heinäkuussa. Näistä kahdessa kohteessa tuli arvioitavaksi myös Natura-arvioinnin tarveharkinnan tarpeellisuus, sillä kohteet sijaitsivat alle 100 m etäisyydellä Natura-2000 kohteesta. 5. Muinaismuistot ja pohjavesialueet Nyt tehdyssä nto- ja maisemaselvityskohteissa ei ole yhtään löydettyä muinaismuistokohdetta. (www. museovirasto.fi/muinaismuistorekisteri). Hirvaskankaalla I-kan pohjavesialueelle sijoittuu selvitysalueista Tuijalan tilan muutoskohde, Hirvasanttilantienvarren 2. selvityskohde, sekä Spektrin liikekeskuksen lähin kohde. Itäisin alue on pohjavesialueen ulkopuolella. ( paikkatietojarjestelma/hertta ) 4

6 Kuva1. Hirvaskankaan pohjavesialue. Oiva ympäristö- ja paikkatietojärjestelmä. Hertta 5.2/pohjavedet Maasto- ja maisemaselvitys 6.1. Hirvaskankaan kortteli 1505 Hirvaskankaantien pohjoisosan metsäalue on kuivaa kanervatyypin kangasta (CT). Kasvillisuutena pääosin kanerva, mustikka, kangasmaitikka. Jonkin verran kasvaa seassa myös puolukkaa. Seinäsammal on vallitsevana sammallajina. Puusto on nuorta kasvatusmännikköä, iältään n vuotiasta, metsikkö on juuri harvennettu. Mäntyjen alla kasvaa jonkin verran myös kuusien ja lehtipuiden taimia. Maaperä on hiekkapohjainen. 5

7 Kuva 7. Kortteli 1505 eteläosaa. lueen itäosan metsätyyppi on tuoreempaa, aluksi mustikkatyyppiä (MT), rehevöityen kohti Hirvasjokea. luksi puusto on pääosin nuorta kuusta ja mäntyä, iältään n vuotiasta. Seassa kasvaa koivua. Kasvillisuutena kasvaa kuivemmalla alueella mm. kangasmaitikkaa, metsälauhaa, kieloa, mustikkaa, puolukkaa, kanervaa, oravanmarjaa, metsätähteä ja metsäkortetta. Painanteessa, lähellä kiinteistörajaa, kasvaa järeitä haapoja, joiden alla nuorempaa kuusta, sekä iäkkäitä leppiä. Seassa kasvaa lisäksi nuorta koivua ja pihlajaa. Kasvillisuutena kasvaa mm. metsäkortetta, metsäimarretta ja oravanmarjaa. Metsätyypiltään alue tuoretta kangasta, mutta aivan tästä itään ja kohti Hirvasjokea metsätyyppi muuttuu lehtomaiseksi kankaaksi ja lehdoksi. Kuva 8. Liito-oravan papanoita muutoskohteessa. Haapojen alla oli kymmenittäin liitooravan papanoita, ja alue onkin maastoltaan ja puustoltaan hyvin tyypillinen liito-oravan elinalue. Haapojen vieressä on tihkupinta, jossa oli runsaasti lehväsammalia, lehtokortetta, metsäkortetta, lillukkaa, oravanmarjaa ja suo-orvokkia. Tihkupinnan alarinteen puolella kasvillisuus muuttuu koko ajan rehevämmäksi. 6

8 lempana kasvaa mesiangervoa, hiirenporrasta, metsäimarretta, metsäalvejuurta, suoputkea ja pikkumataraa. Sammalina vallitsevat palmusammalet. ivan tämän rehevän liito-orava-alueen vieressä, sen eteläpuolella on tehty avohakkuu ja alueelle on ajettu maata. Näistä toimista mm. tihkupinta-alueen pienilmasto on kärsinyt, kuten myös vesitalous. Hakkuualueella kasvaa tällä hetkellä mm. maitohorsmaa, vadelmaa, hietakastikkaa, nokkosta, leskenlehteä ja metsälauhaa. Kohteen länsipuoli on taas kuivaa kangasta (CT), jossa kasvaa harvennettua, n. 40-vuotiasta mäntyä ja seassa jonkin verran kuusta. Mainittava kasvi alueella on keltalieko, joka kasvoi runsaana isohkon kekomuurahaispesän ympärillä. Metsässä paikoin kuivia kohtia, jossa kasvaa poronjäkälää Hirvasanttilan alue 1. Kuva 9. Keltalieko. Jo rakennettujen kiinteistöjen itäpuolen alueet ovat männyn taimikkoa, kehityskaltaan T2 (yli 1,3 m pitkiä, harvennustarpeen ylittävä kasvutiheys). Metsätyypiltään kuivaan kanervatyypin kangasta (CT). Maasto on suhteellisen tasaista. Peltoalueen ja peltoa lähinnä olevan kiinteistön itäpuolella metsä on nuorta kasvatusmännikköä, joka on juuri harvennettu. Ikärakenteeltaan n vuotiasta mäntyä ja kuusta, jonka seassa kasvaa myös koivua. Metsätyypiltään kuivahkoa kangasta, puolukkatyyppiä (VT). Kasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa, metsälauhaa, kangasmaitikkaa ja oravanmarjaa. Sammaleina vallitsevana on seinäsammal ja paikoin kerrossammal. lueella on pieni kuusivaltainen saareke, joka on tuoreempaa kangasta, mustikkatyyppiä, (MT). 7

9 6.3. Hirvasanttilantien pohjoisempi alue 2. Mahdollinen tonttivarausalue, joka sijaitsee Hitonlahdentien haarasta Hirvasanttilantietä n.500 m tien itäpuolella, rajoittuen Hirvelänsuohon. lue on tasaista, kuivaan kanervatyypin kangasta (CT), jossa kasvaa nuorta kasvatusmännikköä. Seassa kasvaa vähän nuorta kuusta, koivua, pihlajaa ja katajaa. Ikärakenne n. 30-vuotiasta ja juuri harvennettua. Kasvillisuus on kanervaa, puolukkaa, vanamoa, kultapiiskua ja hietakastikkaa. Sammalista kasvaa seinäsammalta ja karhunsammalta. Maapohja on hieta/hiekka. Kuva.10. Hirvasanttilantienvarren suunnittelualue 2. lueen länsipuolella, Hirvasanttilantienvarresta n.80 metrin etäisyydellä sijaitsee Hirvijoen Naturaalueen raja. Tien ja Natura-alueen välissä kasvaa mustikkatyypin (MT) sekametsää. Puusto on iältään n. 30- vuotiasta ja puulajeiltaan mäntyä, kuusta ja koivua. Natura-alue sijoittuu jyrkkärinteiseen uomaan, jonka pohjalla on Hirvijoki. lueella on oma pienilmasto ja ikärakenteeltaan varttunut/iäkäs kuusikko. Kuusien seassa kasvaa järeitä mäntyjä ja alla nuorempaa koivua, kuusta, leppää ja raitaa. Kasvillisuustyyppi on rinteen yläosassa mustikkatyyppiä, mutta rehevöityy jokivyöhykkeelle, jossa alue on metsätyypiltään lehtoa. Natura-alue on täysin oma alueensa, jonka pienilmastoon tai kasvillisuuteen ei vaikuta millään tavoin Hirvasanttilantien itäpuolen alueen mahdollinen kaavoittaminen asuinkäyttöön. 8

10 6.4. Spektrin liikekeskuksen itäpuolinen alue lue osin kasvaa lähes läpipääsemätöntä pajukkoa, seassa kasvaa koivua ja nuorta kuusta. Kasvillisuus on vähäisen valon vuoksi paikoin niukkaa. Kasveina kasvaa mm. kangasmaitikkaa, oravanmarjaa, rätvänää, suo-orvokkia, suo-ohdaketta, metsäalvejuurta, metsäkortetta ja kultapiiskua. lueen pohjoisosassa on iäkkäämpää puustoa ja pajuja vähemmän. Puusto koostuu nuorista koivuista ja muutamasta, n vuotiaasta koivusta, lepistä ja pari iäkkäämpää kuusta ja mäntyä. Seassa kasvaa myös pihlajaa ja raitaa. Kasvillisuus tällä alueella on lehdon kasvillisuutta eli korpi-imarretta, hiirenporrasta, metsäalvejuurta, ojakellukkaa, metsäkurjenpolvea, lillukkaa, metsävirnaa, huopaohdaketta, nuokkuhelmikkää, metsäorvokkia, puna- ja mustaherukkaa, vadelmaa, korpikastikkaa, nurmilauhaa ja pikkumataraa. Linnuista alueella tavattiin lehtokurppa, pajulintu ja peipponen. Spektrin ja lehtomaisen kankaan pohjoispuoli on nuorta kuusentaimikkoa, jonka seassa kasvaa eri lehtipuiden taimia. Nyt tehtävässä osayleiskaavan muutoksessa Suonenjoentienvarren tämänhetkinen metsätalousaluekaistale ennen Myllylän tilaa, muutettaisiin asuinpaikka-alueeksi. Tämän jälkeen poistuisi yksi tämän alueen pohjoisin tonttialue. Kyseessä oleva alue on järeää mustikkatyypin (MT) kuusikkometsää. Kuuset ovat osin lähelle 100-vuotiaita. Kasvillisuus koostuu mustikasta, metsälauhasta, oravanmarjasta, metsätähdestä ja puolukasta. Muutamassa kohdassa kasvaa myös yövilkkaa, joka kuuluu kämmekkälajeihin, mutta on suhteellisen yleinen kasvi. Sammalina alueella esiintyy pääasiassa seinä- ja kerrossammalta. Kuva 11. Kuusikkoa 69-tien läheisyydessä, itäisin osa. Kuva 12.Yövilkka. 9

11 7. Lajien suojelun taustaa Lintudirektiivi ja ntodirektiivi ovat Euroopan yhteisön keskeiset nnonsuojelusäädökset. Luontodirektiivi koskee nnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja ntotyyppejä. Direktiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja ntotyyppien suojelun taso suotuisana. Tavoitteen mukaan lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä ntaisessa ympäristössään, eikä sen ntainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi, jotta kannan säilyminen voisi olla turvattu myös pitkällä aikavälillä. Lintudirektiivi koskee Euroopan nnonvaraisia lintuja. Direktiivin yleistavoite on ylläpitää tietyt lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia. ( suojelu) Kansainvälisen nnonsuojeluliiton IUCN (The International Union for Conservation of Nature) kansainvälisesti vertailukelpoisella kriteeristöllä arvioidaan lajiston uhanalaisuutta. Luokituksessa lajit jaetaan eri kkiin sen mukaan kuinka uhanalaisena IUCN niitä pitää. Luokitukseen kuuluu mm.: Elinvoimaiset (LC), silmälläpidettävät (NT), vaarantuneet (VU), erittäin uhanalaiset (EN) ja äärimmäisen uhanalaiset (CR). Näihin kuuluvia lajeja löydettiin nyt tehdyssä selvityksessä kista elinvoimaiset, silmälläpidettävät, vaarantuneet. 8. Suojeltavat lajit 8.1. Liito-orava Liito-orava (Pteromys volans) on uhanalainen, nnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Kansainvälisen nnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuuskituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous. Hakkuiden lisäksi liito-oravametsiä vähentää rakentaminen. Ympäristöministeriö antoi syksyllä 2005 liitooravaa koskevat kaavoitusohjeet. Laji kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen vähenemisestä. Luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaan liito-orava on yhteisön tärkeänä pitämä eläinlaji. EU:n alueella liito-orava esiintyy Suomen lisäksi vain Virossa. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on nnonsuojelulain nojalla kielletty. ( Liito-oraville rajataan tämänhetkisen käytännön mukaisesti n. 1 ha alueita metsänkäsittelyn tai rakennustoiminnan ulkopuolelle. Lisääntyvä naaras kuitenkin tarvitsee pärjätäkseen vähintään noin 3,5 hehtaarin alueen, ja radioseurantojen perusteella se käyttää keskimäärin 8 hehtaarin 10

12 aluetta. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen lisäksi myös kulkuyhteyksiä pitää selvittää ja suojella. Tällä voidaan kannan leviäminen turvata ja geenipohjan kaventumista estää. (Suomen nnonsuojeluliitto/liito-orava) Liito-orava on mainittu sekä ntodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä II että liitteessä IV(a). Ensiksi mainitun liitteen tavoitteet liittyvät aluesuojelujärjestelmään, jolla pyritään säilyttämään kyseisten lajien elinympäristöjä. Jälkimmäinen liite puolestaan kuuluu lajisuojelujärjestelmään, jolla suojataan kyseisten lajien yksilöitä tai niiden elinkierron kannalta keskeisiä, elinympäristökäsitettä suppeampia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liitteeseen II sisältyvien lajien elinympäristöjä turvataan osoittamalla Natura alueita. Niitä alueita koskevat nnonsuojelulain (1096/1996, jäljempänä LSL) 65 ja 66 :ssä olevat vaikutusten arviointivelvollisuutta ja heikentämiskieltoa koskevat säännökset (LSL 65 1 mom. on muutettu lailla 553/2004). Liitteeseen IV(a) kuuluvia lajeja koskevat LSL 39 :n rauhoitussäännökset ja 49 :n 1 momentin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiskielto. Liito-oravan elinympärisstö sijaitsee Hirvaskankaalla Oivan ympäristö- ja paikkatietojärjestelmästä saaduissa koordinaateissa: itä: , pohj.: (Otettu Hertta 5.2.) Suojelusuositus: lueella ei saa rakentaa eikä hakata metsää 20 m lähempänä liito-oravan pesäpuuta eikä tämän vyöhykkeen ympäristöä saa kokonaan hakata avohakkuuna. Myös liito-oravan liikkuminen pesäalueelta viereiselle metsäalueelle on turvattava siten, että metsänkäsittelyssä säästetään riittävä määrä liikkumiseen soveltuvia puita. (Ympäristöministeriö (Dnro: YM/1/501/2005) Liito-oravan huomioiminen kaavoituksessa) 9. Vaikutusarviointi, Hirvaskankaan alueet Hirvaskankaan alueen käyttötarvepaine on suuri. lueelle on rakennettu jo runsaasti, mutta tarve lisärakentamiselle asumiseen ja liiketoimintaan on tulevaisuudessa vielä suuri. lueen ntoarvoja ovat suuret pohjavesialueet ja Natura-alueista Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoen alue (FI ). Natura-alueen kokonaispinta-ala on 132 ha ja alue ulottuu Laukaan, Äänekosken ja Uuraisten kuntien alueille. Näistä Äänekosken puolelle kuuluu osa Kylmäpuron lähteikköalueesta ja Hirvasjoen alue. Hirvasjoki on hiekkapohjainen, leveä, matala ja kohtalaisen nopeasti virtaava joki. Vesi on silmämääräisesti arvioituna hyvää ja kirkasta. Yläjuoksulla joki virtaa syvällä kanjonissa, alajuoksulla jokilaakso leveämpi. Joen varressa tavataan pienialaisesti rehevää 11

13 lehto- ja korpikasvillisuutta. Natura-alueen suojeltavat lajit kuuluvat mm. ntodirektiivin I lajeihin ja II-lintuihin. Suojeltavia kasvilajeja ovat äimäsara, kaislasara, korpinurmikka, lehtopalsami, nuijasara, pohjanruttojuuri, punakämmekkä ja tuoksumatara. lueen suojelun totetuttamiskeinoina ovat Hirvasjoen osalta metsälaki, vesilaki ja rakennuslaki. ( 2000) Nyt selvitettävien kohteiden suunnittelussa on otettava huomioon Natura-alueen läheisyys kohteissa Tuijala Rno: ja sen lähiympäristö, sekä Hirvasanttilantien läheisyyteen suunniteltavissa tonttialueissa. Näiden alueiden sijainti on alle 100 m Natura-alueesta. Näiden osalta on tehtävä natura-arvioinnin tarveharkinta. Hirvaskankaan alueen suunniteltavat tonttialueet eivät sinänsä alueinaan sisällä merkittäviä ntoarvoja, joten estettä kaavoittamiselle mm. asuin- tai työpaikka-alueiksi ei ole Natura-alueen tarveharkinta Tuijala Rno: ja sen ympäristö on esitetty kaavamuutoskohteeksi, jolle on esitetty saatavaksi n.5000 m2 työpaikkatontti, jolle voisi saada myös asuinrakennukselle rakennuspaikan. lueen kokonaisala on n. 1,7 ha. Osa tilan alueesta on kaavoitettu hyväksytyssä Hirvaskangas-Koivisto osayleiskaavassa työpaikka-alueeksi (TP) ja virkistysalueeksi (V). Tilan sisällä on jo työpaikkarakennuksia ja näille rakennettuna vesi- ja viemäriyhteydet. Tontin itäosa on lähes kokonaan avohakattu, joten tällä alueella ei tällä hetkellä ntoarvoja. Tontin itäisin kärki sijoittuu lähimmäksi Hirvasjoen aluetta ja tämä kulmaus on osin jätetty puustoiseksi. Tässä kulmassa ja sen lähiympäristössä joelle päin sijaitsee myös liito-oravan elinalue. lue kuuluu saumattomasti Hirvasjokilaakson kasvillisuusvyöhykkeeseen. Tämä kulma tulee jättää nnontilaan ja tulisi pois sulkea kaavoitettavasta alueesta ja huomioitava jatkossa reunavaikutus alueelle. Nyt hakatulle alueelle notkelman lähelle tulee jättää vaihettumisvyöhyke. Tämän alueen pois jättämisen jälkeen suunnittelu ei vaaranna Natura-alueen suojeluarvoja, mikäli suunnitelmakaava pysyy muutoin nyt esitettynä. Tontin rakentamaton eteläosa on kuivaa kangasta, jossa kasvaa kasvatusmännikköä. Hirvasanttilantienvarsi alueen kaavasuunnitelma, joka rajoittuu Hirvelänsuohon. lueella olisi mahdollisuus noin kolmelle asuintontille. Suunnittelualueen ympäristössä on jo asuinrakennuksia. Läheinen suo on ojitettu ja on tältä osin pitkälle edennyttä suomuuttuma-aluetta. Itse Natura-alue sijaitsee n.90 m päässä suunnittelualueelta, mutta välissä on Hirvasanttilantie. Maasto on kuivaa kangasta ja harvennettua kasvatusmännikköä. Natura-alue on oma, itsenäinen alueensa jokiuomassa, jonka kasvillisuus ja pienilmasto ovat muodostuneet laaksoon ja sen rinteille. 12

14 Suunnitelma-alueen ja Natura-alueen välissä on kiinteistötie, Hirvasanttilantie. Yläpuolinen alue ei vaikuta merkittävästi alueen nnonarvoihin. Mahdollisille tonteille täytyy rakentaa vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriliittymät. Toinen mahdollinen suunnittelualue sijoittuu entistä kauemmaksi Natura-alueesta, rajoittuen myös Hirvelänsuolle, jo rakennetuille tonttialueille ja viljellylle peltoalueelle. Myös tämän alueen ja Natura-alueen välistä kulkee Hirvasanttilantie. Päätelmä: Nyt tehtävä kaavasuunnitelma ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä nnonarvoja, joiden suojelemiseksi Hirvasjoenalue on sisällytetty Natura verkostoon. Tämän vuoksi ei ole tarvetta tehdä erillistä Natura-arviointia. Lähteet Euroopan linnut. Lars Jonsson Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan muutos (MR 18 ), Hirvimäen asemakaava (MR 26 ) Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Maisemallinen osa-aluejako. Matleena Muhonen. Keski-Suomen ympäristökeskus Luontoselvitykset ja ntovaikutusten arviointi- kaavoituksessa, YV-menettelyssä ja Naturaarvioinnissa. Tarja Söderman. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 109. Helsinki Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi- menetelmä ja ntotyyppien kittelu. Tytti Kontula; nne Raunio(toim.). Suomen ympäristö 765. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Pöntinen B Liito-orava. Flygekorren.. Vaasa. 48 s. Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kasvimuseo. Helsinki www. museovirasto.fi/muinaismuistorekisteri ympäristö- ja paikkatietojärjestelmä asiantuntijoille. Hertta 5.2. Otettu

15 Ympäristöministeriö (Dnro: YM/1/501/2005) Liito-oravan huomioiminen kaavoituksessa Liitteet Liite 1. Hirvaskankaan Koiviston osayleiskaavan muutos. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta. Luontoselvityskohde Spektrin liikekeskuksen itäpuoli. Liite2. Hirvaskangas-Koiviston osayleiskaavannos Luontoselvityskohdemerkintä. Liite 3. Kortteli 1505 muutoskohde. Luontoarvokohteet. Liite 4. Hirvasanttilantienvarren uudet kohteet. Luontoselvitysalueet. Liite 5. Hirvaskankaan alueen nto- ja maisemaselvityksen kasvillisuus-, sammal- ja jäkäläluettelo Liite 6. Linnustoluettelo. 14

16 LIITE 1. Hirvaskangas, uudet alueet Spektrin liikekeskuksen itäpuolinen ntoselvitysalue Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.

17 M LIITE 2. Hirvaskangas, uudet alueet 876:33 9:10 M 9:27-4 R 1 r v-1 10:6 9:7 rv 17:2 LV 3 8:68 878:10 878:10 17:1-4 2: :10 M rv-1 9:24 5 rv 2:8 9:29 9:28 W 2 10:8 9:25 876:14 876:18 SM M 9:33 V LV 2:14 mo LUONNOS z 3 3 2:99 10:7 876:6 8:48 MY rv 2:114 yt M SR W 1 878:10 876:2 LV 8:11 876:39 R 876:39 MY 11: :62 9:19 11:8-3 sä-1 TP-1 2:113 M 2:125 9:31 s 2:120 9:48 878:139:49 11:4 MY 9:10 9:35 2:43 M me 1:47 nat 2: :91 pv 1:90 T 1:92 TP EV 1:81 1:62 1:1 pv M TP TP kt 1:20 1:26 yt me 14:5 14:3 2:121 2:100 1:71 14:6 TP V 8:42 14:12 14:3 M607 1:53 8:11 876:14 8:53 8 kt 8:52 8:48 s 8:44 SM 8:80 8:41 8:70 8:71 ma-1 8:75 8:72 s 8:83 8:82 8:63 9:4 14:14 V 14:7 nat 14:16 14:4 1:75 14:17 1:100 me SM 8 8:41 8:53 24: 14:11 14:13 MY 876:14 8:72 25: 14:10 14:15 2:82 M 14:9 14:3 V 876:12 25: 24: 14:8 1:76 8:42 25: 8:78 1:92 :627 8:63 8:15 8:81 8:48 8:47 1:80 1:51 2:124 P/ 1:98 1:79 8:32 8:3 2 8:64 8:53 8:63 R 876:29 8:79 M yt 2:85 TP ET 1:15 rv me 1:65 1:92 SL-1 M 1:48 876:18 8:28 M -1 1:89 M601 2:22 ma-1-3 M 11:12 13:2 1:15 rv 23: M 11:11 rv M TP-1 pv 13:1 9:38 878:3 TP 1:73 1:74 MY nat M 1:69 EO-1 MY mo 1:69 1:22 1:77 pv 1:105 1:78 MY M 1:88 1:102 1:94-3 1:104 1:66 1:43 1:55 1:61 1:106 1:691:54 1:101 pv 1: :38 s 1:29 1:84 1:72 1:59 1:95 SR MY 1:97 1:85 1:86 1:96

18 LIITE 3. Hirvaskangas, uudet alueet Natura-alue Uusi raja (ehdotus) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Liito-orava.

19 N at u ra - a l u e LIITE 4. Hirvaskangas, uudet alueet Hirvasanttilantien alue Hirvasanttilantien pohjoisempi alue 2.

20 Äänekosken Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan tarkastuskohteiden nto- ja maisemaselvitys Liite 5 KSVILLISUUSLUETTELO KORTEKSVIT Metsäkorte Lehtokorte SNIISKSVIT Hiirenporras Korpi-imarre Metsäimarre Metsäalvejuuri LIEKOKSVIT NOKKOSKSVIT Keltalieko Nokkonen MÄNTYKSVIT Mänty Kuusi Kataja LILJKSVIT Kielo Oravanmarja HEINÄKSVIT Timotei Hietakastikka Metsäkastikka Metsälauha Nurmilauha Nuokkuhelmikkä SRKSVIT Jokapaikansara Polkusara PJUKSVIT/KOIVUKSVIT Haapa Raita Rauduskoivu Hieskoivu (Equisetum sylvaticum) (Equisetum pratense) (thyrium filix-femina) (Thelypteris phegopteris) (Gymnocarpium dryopteris) (Dryopris carthusiana) (Diphasiastrum complanatum) (Urtica dioica) (Pinus sylvestris) (Picea abies) (Juniperus communis) (Convallaria majalis) (Maianthemum bifolium) (Phelum prantense) (Calamagrostis epigejos) (Calamagrostis arundinaceae) (Deschampsia flexuosa) (Deschampsia caespitosa) (Melica nutans) (Carex nigra) (Carex brunnescens) (Populus tremula) (Salix caprea) (Betula pendula) (Betula pubescens)

21 Äänekosken Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan tarkastuskohteiden nto- ja maisemaselvitys Liite 5 Harmaaleppä RUUSUKSVIT Kotipihlaja Tuomi Kurjenjalka Ojakellukka Lillukka Vadelma Mesimarja Rätvänä Mesiangervo HERNEKSVIT Metsävirna Käenkaali KURJENPOLVIKSVIT Metsäkurjenpolvi ORVOKKIKSVIT Suo-orvokki Metsäorvokki HORSMKSVIT Maitohorsma SRJKUKKISKSVIT Suoputki TLVIKKIKSVIT Isotalvikki KNERVKSVIT Mustikka Puolukka Kanerva Etelänvariksenmarja NMKUKKISKSVIT (lanus incana) (Sorbus aucuparia) (Prunus padus) (Potentilla palustris) (Geum rivale) (Rubus saxatilis) (Rubus idaeus) (Rubus arctiicus) (Potentilla erecta) (Filipendula ulmaria) (Vicia sylvatica) (Oxalis acetosella) (Geranium sylvaticum) (Viola palustris) (Viola riviniana) (Epilobium angustifolium) (Peucedanum palustre) (Pyrola rotundifolia) (Vaccinium myrtillus) (Vaccinium vitis-idaea) (Calluna vulgari) (Empetrum nigrum subsp.nigrum) Kangasmaitikka (Melampurum pratense) KÄMMEKKÄKSVIT Yövilkka MTRKSVIT Pikkumatara Paimenmatara KUUSMKSVIT Vanamo (Goodyera repens) (Galium trifidum) (Galium album) (Linnaea borealis)

22 Äänekosken Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan tarkastuskohteiden nto- ja maisemaselvitys Liite 5 ESIKKOKSVIT Metsätähti (Trientalis europaea) SMMLLUETTELO Kerrossammal Seinäsammal Korpirahkasammal Lehväsammal (Hylocomium splendens) (Pleurozium schreberi) (Sphagnum girgensohnii) (Rhizomnium),(Plagiomnium) JÄKÄLÄLUETTELO Sormipaisukarve Pilkkunahkajäkälä Kaarrekarvejäkälä Harmaaporonjäkälä Tummaluppo Valkohankajäkälä Isohirvenjäkälä (Hypogymniaplysodes) (Peltigera aphthosa) (rctoparmelia centrifuga) (Cladonia rangiferina) (Bryoria fuscesens) (Evernia prunastri) (Cetraria islandica)

23 Liite 6. Äänekosken Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan tarkastuskohteiden ntoselvitys LINNUSTOLUETTELO Käki (Cuculus canorus) (NT) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Talitiainen Varis Peippo Pyy (Parus major) (Corvus corone) (Fringilla coelebs) (Tetrastes bonasia) Mustarastas (Turdus merula)