ÄÄNEKOSKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KORTTELIN 1505 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT _._.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄÄNEKOSKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KORTTELIN 1505 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT _._."

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI SEMKVN MUUTOKSEN SELOSTUS KORTTELIN 1505 SEMKVN MUUTOS J LJENNUS KVLUONNOS KUPUNGINVLTUUSTO HYVÄKSYNYT _._.2013 Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p Kaavasuunnittelija Mirva Jylhä, p

2 1 SEMKVN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOK KOSKEE 18. PÄIVÄNÄ MRRSKUUT 2013 PÄIVÄTTYÄ KRTT 1 PERUS- J TUNNISTETIEDOT semakaavan muutos ja laajennus koskee: 15. kaupunginosan korttelia 1505, katu- ja suojaviheraluetta sekä maa- ja metsätalousalueita. Laajennus koskee Koiviston kylän tilaa 1:73. semakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: 15. kaupunginosan kortteli 1505, katualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hirvaskankaalla, noin 400 metriä Jyväskyläntien ja Suonenjoentien risteyksestä kaakkoon. Kaavan nimi ja tarkoitus Korttelin 1505 asemakaavan muutos ja laajennus. Kortteliin liitetään rakentamatonta metsämaata. Samalla tarkistetaan kaavamerkintöjä ja rajauksia. Kaavaluonnoksen päiväys Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Mirva Jylhä Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa Siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen Lehdessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja Äänekosken Kaupunkisanomissa (ÄKS). Nähtävilläolo Valmisteluvaiheen kuuleminen (MR 30 ) Siitä ilmoitetaan Sisä-Suomen Lehdessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja Äänekosken Kaupunkisanomissa (ÄKS) ja internetsivuilla ( Kaavaehdotus on nähtävillä (MR 27 ) _._. _._.. Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto _._. - _._.

3 2 Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OS) Tmi Mia Rahinantti Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutoskohteiden luonto- ja maisemaselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- J TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDT Selvitys suunnittelualueen oloista lueen suunnittelutilanne... 3 Maakuntakaava vaihemaakuntakaava... 4 Yleiskaava... 4 semakaava SEMKVN SUUNNITTELUN VIHEET Osallistuminen ja yhteistyö semakaavan tavoitteet semakaavaratkaisun vaihtoehdot ja tavoitteet SEMKVN KUVUS luevaraukset Kaavan vaikutukset... 8 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 8 Liikenteelliset vaikutukset... 8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 8 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset SEMKVN TOTEUTUS... 9

4 3 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksen tarkoituksena on asemakaavan laajentaminen ja päivittää korttelin kaavamerkinnät ajantasaiseksi, mahdollistaa liiketoiminnan kehittäminen sekä varmistaa alueen luonto- ja maisema-arvojen säilyminen. 3 LÄHTÖKOHDT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kortteli sijaitsee toimitila- ja pienteollisuusvaltaisella alueella Hirvaskankaan eritasoliittymän kaakkoispuolella, noin 400 metriä valtatien 4 risteyksestä. Kortteli rajoittuu maa- ja metsätalousalueeseen, katualueisiin ja kaavoittamattomaan alueeseen, joka on tarkoitus liittää kaavaan. Tällä hetkellä korttelin alueella on kaksi teollisuushallia, joiden piha- ja reuna-alueet ovat paikoin viimeistelemättömiä. Hirvasjoen omakotitalovaltainen asuinalue rajautuu suunnittelualueen pohjoispuolelle. lue sijaitsee merkittävien luontokohteiden läheisyydessä. Korttelin koilliskulman vieressä on Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki -niminen Natura-kohde, jonka koodi on FI lueella esiintyy muun muassa liito-oravia. Suunnittelualueen lähin rakennuspaikka sijaitsee 35 metrin päässä Natura-alueen rajasta. Suunnittelualue kuuluu Hirvaskangas-nimiseen 1-luokan pohjavesialueeseen. 3.2 lueen suunnittelutilanne Maakuntakaava Lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty TP- eli monipuoliseksi työpaikka-alueeksi. Lisäksi kaavassa on aluekohtainen suunnittelumääräys Hirvaskankaan alueelle: lueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida liikenteen tarvitsemat palvelut.

5 4 4. vaihemaakuntakaava Kaavan tavoitteita ovat: päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia Maakuntavaltuusto hyväksyi 4. vaihemaakuntakaavan ja se saa lainvoiman ympäristöministeriön hyväksynnän jälkeen. Kaavaehdotuksessa Hirvaskangas on merkitty työpaikka-alueeksi (TP) ja vähittäiskaupan suuryksikön (km) alueeksi. Yleiskaava lueella on voimassa Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava (kaupunginvaltuuston hyväksymä ). Suunnittelualue on kaavoitettu pääosin TP- eli monipuoliseksi työpaikka-alueeksi, Suunnittelualueen pohjoisosassa on V- eli virkistys- ja ulkoilualuetta. Osayleiskaavan muutos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Voimassa oleva Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaava Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutoksen nähtävillä ollut luonnos

6 semakaava Korttelin voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Siinä korttelin 1505 kolme tonttia ovat toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-2). Tonttien ja katualueen välissä on suojaviheraluetta (EV-1), jolle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. 5 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu sinisellä.

7 6 4 SEMKVN SUUNNITTELUN VIHEET semakaavan muutokseen ja laatimiseen on ryhdytty Tuijalan tilan (RN:o ) omistajan jättämän hakemuksen perusteella. Hakemuksessaan tilan omistaja esittää noin 1,7 hehtaarin kokoiselle alueelle asemakaavan laatimista, jotta alueelle olisi mahdollista sijoittaa työpaikkarakentamista ja yrittäjän asunto. Suunnittelualuetta on laajennettu koko korttelin alueelle, jotta siitä muodostuisi mahdollisimman yhtenäinen. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaavamuutoksen vireilletulosta Osallistuminen ja yhteistyö Kaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OS. Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa Siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen Lehdessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja Äänekosken Kaupunkisanomissa (ÄKS). Nähtävilläolo Valmisteluvaiheen kuuleminen (MR 30 ) Siitä ilmoitetaan Sisä-Suomen Lehdessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja Äänekosken Kaupunkisanomissa (ÄKS) ja internetsivuilla ( Kaavaehdotus on nähtävillä (MR 27 ) _._. _._.. Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto _._. - _._. Kaavasta ei järjestetä viranomaisneuvotteluja hankkeen pienialaisuudesta johtuen: kyseessä on teknisluonteinen kaavan tarkistus, jolla ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai liikenteeseen, eikä sillä ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 4.2 semakaavan tavoitteet Maakunta- ja yleiskaavan mukaisesti alueen kehittämisen tavoitteena on turvata monipuolisen työpaikkarakenteen syntyminen. lue sijoittuu hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Nykyisten tonttien välittömään läheisyyteen on tarkoitus kaavoittaa uusia tontteja, jotka on nykyisen asemakaavan mukaisesti tarkoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle toimitilarakentamiselle. Ympäristön kannalta tärkeimpiä tavoitteita ovat Natura-kohteen Hitonhauta-Kylmähauta- Hirvasjoki (FI ) suojelu ja pohjavesialueen laadun säilyminen. Maisemallisesti tärkeiden kohtien säilyminen varmistetaan kaavalla ja rakennetun ympäristön laatua pyritään yhtenäistämään.

8 7 4.3 semakaavaratkaisun vaihtoehdot Luonnostelun alussa tutkittiin korttelin ja Hitonlahdentien välisen alueen liittämistä tontteihin. Prosessin aikana kuitenkin todettiin, että Hitonlahdentien ja tonttien 1 ja 2 välinen männikkö ja tien toisella puolella kasvava männikkö muodostavat yhtenäisen ja edustavan sisääntuloväylän teollisuusrakennusten alueelle. iemmassa kaavassa alue on merkitty suojaviheralueeksi, jolle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. lueella ei ole melulle altista toimintaa, joten meluesteen mahdollistava määräys ei ole tarpeellinen. Edustavan männikön säilyminen turvataan parhaiten, kun se liitetään Hitonlahdentien katualueeseen. 5 SEMKVN KUVUS Kortteliin sijoittuu yhteensä neljä tonttia, joista kahdella on nykyisin yritystoimintaa. Tontit on varattu voimassa olevan asemakaavan pohjalta toimitilarakentamista varten. 5.1 luevaraukset KTY-2 Hirvaskankaantien varteen sijoittuvaa tonttia 1 on laajennettu luoteiskulmasta ja Hitonlahdentien tonttia 2 eteläpäästä mahdollisia laajennustarpeita silmällä pitäen. Yksityisen maanomistajan alueen eteläosa liittyy kaupungin omistamaan rakentamattomaan asemakaavatonttiin 3, jonka pinta-alaksi muodostuu luonnoksessa noin 1,3 ha. Toimitilarakennusten korttelialueelle saa sijoittaa liikerakennuksia ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Tontit on aidattava katuja sekä ajoväyliä vastaan maalatulla teräselementtiaidalla. KTY-6 Korttelin koilliskulmaan esitetään uutta tonttia KTY-6 merkinnällä. Nykyisten talousrakennusten ympäristöön sijoittuu noin 5100 m2:n tontti toimitilarakentamista varten. lueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta varasto-, pienteollisuus- ja liiketoimintaa sekä yksi- tai kaksiasuntoisen pientalon. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Tontit on aidattava katuja sekä ajoväyliä vastaan maalatulla teräselementtiaidalla. Rakennusoikeudet on laskettu kaikilla muilla tonteilla käytetyn tehokkuusluvun (e=0,25) mukaan siten, että toimitilarakentamista on painotettu: toimitilojen osuus on 100 k-m2 (kty) ja asumista on 300 k-m2 (as). Tontin Natura-alueen puoleiset osat on kaavoitettu 6-10 metriä leveä istutettava alueen osa, jonka tarkoituksena on liittää tontti luontevasti viereisiin maa- ja metsätalousalueisiin, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Istutusalue pehmentää rakennetun ja rakentamattoman ympäristön rajaa. Etäisyys tontin kulmasta Naturaalueen rajaan on noin 25 metriä. MY-2 Korttelin ja Hirvasjoen asuntoalueen väliin sijoittuu maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja muun muassa liito-oravien esiintymisen kannalta. lu-

9 8 een koilliskulmassa on liito-oravan papanapuu. Juuri korttelin koilliskulman ulkopuolelta alkaa Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki niminen Natura-kohde. lueen puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. M lueen eteläpuoliselle johtava omakotitalotontin tie sijoittuu maa- ja metsätalousalueelle. Olemassa olevien tonttien rakennusaloja on muutettu vastaamaan toteutunutta tilannetta. Tehokkuusluku korttelin alueella on 0,25. Liittymäkohdat on määritelty siten, että tuloksena on turvallinen ja selkeä alue. 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys (Tmi Mia Rahinantti, 2013), jonka mukaan Hirvasjoen läheisyydessä sijaitsee rehevä liito-orava-alue. Selvitykseen liittyvän Naturan tarveharkinta -arvion perusteella laadittava kaavasuunnitelma ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Hirvasjoen alue on sisällytetty Natura verkostoon. Tarvetta erillisen Natura-arvioinnin toteuttamiselle ei ilmennyt. Kaavaratkaisu säilyttää maisemallisesti arvokkaan männikön. Korttelin lainvoimaisessa kaavaratkaisussa aitausvelvoite ja pihasuunnitelman tekeminen ovat edellytyksenä rakennusluvan saamiselle. Velvoitteet säilytetään ja niitä täsmennetään. Kaavaratkaisu ei vaaranna pohjaveden laatua tai määrää, sillä kaavamääräyksen mukaan rakentamisen tulee olla ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta eikä kahden tontin liittäminen kortteliin muuta nykyistä tilannetta olennaisesti. Liikenteelliset vaikutukset Uusien liiketoimintatilojen rakentaminen saattaa lisätä raskasta liikennettä alueella. Kokonaisuudessa alueen liikenteen selkeys säilyy, sillä vain nykyiset liittymät Hitonlahdentielle sallitaan. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Nykyään korttelin yleisilme on jäsentymätön: rakennusten sijoittuminen ei ole yhtenäistä ja pihan käsittelyssä toteutetut ratkaisut eivät anna riittävän hyvätasoista kuvaa alueesta. Kaavaluonnoksessa ohjataan rakennusten yhtenäiseen sijoittamiseen. Tontille 1 osoitettu lisärakennusala liittää alueen muuhun kortteliin ja luo tontin 4 asuinrakennusalalle suojaisan ympäristön. Nykyisiä rakennuksia ei ole kaikilta osin toteutettu lainvoimaisen kaavan julkisivumääräyksen mukaan. Puiset rakennukset sopivat paremmin ympäröivän omakotitaloalueen rakennuskantaan, joten määräys säilytetään ennallaan. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Hirvaskankaan monipuolisen työpaikka-alueen täydentäminen kannustaa yrityksiä investoimaan alueelle, mikä lisää Äänekosken houkuttelevuutta työssäkäyntialueena. Samalla kaava on alueen kehittämisstrategian mukainen: se luo työpaikkoja, sopeutuu yleispiirteisimmissä kaavoissa (maakuntakaava, yleiskaava) asetettuihin tavoitteisiin.

10 Kaavatalouden kannalta hanke on erittäin edullinen, sillä se ei edellytä erityisen infrastruktuurin rakentamista. Kaavalla ei ole erityisiä kulttuurillisia vaikutuksia. 9 6 SEMKVN TOTEUTUS Maankäyttösopimus tai kauppakirjan esisopimus tulee allekirjoittaa ennen kuin kaavaehdotus asetetaan nähtäville. lueella on ohjeellinen tonttijako. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KUPUNKI - KVOITUSPLVELUT Kaavasuunnittelija Mirva Jylhä Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen

11 1 ÄÄNEKOSKEN KUPUNKI KORTTELIN 1505 SEMKVN MUUTOS J LJENNUS OSLLISTUMIS- J RVIOINTISUUNNITELM Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee toimitila- ja pienteollisuusvaltaisella alueella Hirvaskankaan eritasoliittymän kaakkoispuolella, noin 400 metriä valtatien 4 risteyksestä. Suunnittelualue käsittää hyväksytyn asemakaavan korttelin 1505 siihen liittyvine alueineen sekä tilan osan, joka on tarkoitus liittää kaavaan. Etäisyyttä Äänekosken keskustaan on noin 10 kilometriä. 2. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet semakaavan muutokseen ja laatimiseen on ryhdytty Tuijalan tilan (RN:o ) omistajan jättämän hakemuksen perusteella. Hakemuksessaan tilan omistaja esittää noin 1,7 hehtaarin kokoiselle alueelle asemakaavan laatimista, jotta alueelle olisi mahdollista sijoittaa työpaikkarakentamista ja yrittäjän asunto. Suunnittelualuetta on laajennettu koko korttelin alueelle, jotta siitä muodostuisi mahdollisimman yhtenäinen. Tällä hetkellä korttelin alueella on kaksi teollisuushallia, joiden piha- ja reuna-alueet ovat paikoin viimeistelemättömiä. Hirvasjoen omakotitalovaltainen asuinalue rajautuu suunnittelualueen pohjoispuolelle. Maakunta- ja yleiskaavan mukaisesti alueen kehittämisen tavoitteena on turvata monipuolisen työpaikkarakenteen syntyminen. lue sijoittuu hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Nykyisten tonttien välittömään läheisyyteen on tarkoitus kaavoittaa uusia tontteja, jotka on nykyisen asemakaavan mukaisesti tarkoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle toimitilarakentamiselle. Ympäristön kannalta tärkeimpiä tavoitteita ovat Natura-kohteen Hitonhauta-Kylmähauta- Hirvasjoki (FI ) suojelu ja pohjavesialueen laadun säilyminen. Maisemallisesti tärkeiden kohtien säilyminen varmistetaan kaavalla ja rakennetun ympäristön laatua pyritään yhtenäistämään. Suunnittelualue kuuluu Hirvaskangas-nimiseen 1-luokan pohjavesialueeseen.

12 2 3. Kaavatilanne ja selvitykset Maakuntakaava Lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty TP- eli monipuoliseksi työpaikka-alueeksi. Lisäksi kaavassa on aluekohtainen suunnittelumääräys Hirvaskankaan alueelle: lueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida liikenteen tarvitsemat palvelut. 4. vaihemaakuntakaava Kaavan tavoitteita ovat: päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia Maakuntavaltuusto hyväksyi 4. vaihemaakuntakaavan ja se saa lainvoiman ympäristöministeriön hyväksynnän jälkeen. Kaavaehdotuksessa Hirvaskangas on merkitty työpaikka-alueeksi (TP) ja vähittäiskaupan suuryksikön (km) alueeksi.

13 3 Yleiskaava lueella on voimassa Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava (kaupunginvaltuuston hyväksymä ). Suunnittelualue on kaavoitettu pääosin TP- eli monipuoliseksi työpaikka-alueeksi, Suunnittelualueen pohjoisosassa on V- eli virkistys- ja ulkoilualuetta. Osayleiskaavan muutos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Voimassa oleva Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaava Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutoksen nähtävillä ollut luonnos

14 semakaava Korttelin voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Siinä korttelin 1505 kolme tonttia ovat toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-2). Tonttien ja katualueen välissä on suojaviheraluetta (EV-1), jolle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. 4 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu sinisellä. Selvitykset Tmi Mia Rahinantti Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutoskohteiden luonto- ja maisemaselvitys.

15 5 4. Vaikutusten arviointi Kaavamuutoksessa arvioitavia vaikutuksia ovat: - vaikutukset luontoon ja maisemaan - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. lueesta on laadittu luonto- ja maisemaselvitys (Rahinantti Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutoskohteiden luonto- ja maisemaselvitys), jonka yhteydessä on tehty Naturaalueen tarveharkinta-arviointi. 5. Osalliset Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - ympäristölautakunta - Keski-Suomen ELY-keskus 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaavamuutos asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ( ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen Lehti ja Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (kts. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta ja Keski-Suomen ELYkeskukselta. Keski-Suomen liitolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoja, koska kaavahankkeella ei ole maakunnallista merkittävyyttä: kaavamuutos noudattaa maakuntakaavan tavoitteita. 7. ikataulu Kaavamuutoksen suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 lopussa. 8. Yhteystiedot Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu Äänekoski

16 Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p Kaavasuunnittelija Mirva Jylhä, p

17 HIRVSKNKN-KOIVISTON OSYLEISKVN MUUTOSKOHTEIDEN LUONTO-J MISEMSELVITYS T:mi Mia Rahinantti Sisällys 1. Peruste Ääneseudun maisema ja maaperä Taustaa Hirvaskankaan osayleiskaava- ja asemakaava-alueet Sijainti Osallistumis ja arviointisuunnitelma alueelle Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus Muinaismuistot ja pohjavesialueet Maasto- ja maisemaselvitys Hirvaskankaan kortteli Hirvasanttilan alue Hirvasanttilantien pohjoisempi alue Spektrin liikekeskuksen itäpuolinen alue Lajien suojelun taustaa Suojeltavat lajit Liito-orava Vaikutusarviointi Hirvaskankaan alueet Natura-alueen tarveharkinta... 12

18 1. Peruste Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 edellyttää, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden ja luontoarvojen vaaliminen (MRL 5 ja 39 ). Selvitysten ja vaikutusarvioiden tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan oleellisesti. Luontoselvitys tehdään, jotta hankkeen vaikutuksia voitaisiin arvioida. Tällöin tulee olla tieto nykytilasta, johon tulevan hankkeen vaikutuksia voidaan verrata. Selvityksen tulee olla ymmärrettävä ja havainnollinen, sekä kaavatason kannalta käyttökelpoinen. Luonnonsuojelulain mukaan Natura-arviointi on aina tehtävä, kun jokin hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentäisi Natura-alueen perusteena olevia luontoarvoja. Muita lakeja joiden perusteella tietyt lajit ja luontotyypit on tapauskohtaisesti selvitettävä ja vaikutukset niihin arvioitava, ovat metsälaki ( /1093 ), ympäristönsuojelulaki ( /86), vesilaki ( /587) ja maa-aineslaki ( /587). (Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi- kaavoituksessa, YV-menettelyssä ja Naturaarvioinnissa. Tarja Söderman.2003.) Äänekosken kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muuttamisesta osayleiskaavan alueelle tulleen poikkeamishakemuksen vuoksi. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia uuden Hirvaskankaan eritasoliittymän lähialueen ajanmukaisuus nykyisessä osayleiskaavassa. Myös alueiden soveltuvuus työpaikka- ja / tai asuntoalueiksi tutkitaan tässä yhteydessä. Samalla kaavaan tehdään teknisiä tarkistuksia jo toteutuneiden tilanteiden mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi poikkeamispäätökset, rakennetut paikat ja havaitut virheet. (Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen). 2. Ääneseudun maisema ja maaperä Äänekosken alue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen alueeseen ja Keski-Suomen järviseutuun maisemamaakuntajaoltaan. Äänekosken alueella mannerjää on muuttanut kulkusuuntaansa aikoinaan ja maaston muodot ovat osaltaan peräisin Sisä-Suomen reunamuodostumasta. Metsäisten selänteiden välissä on kapeita vesireittejä ja laajoja yhtenäisiä savikkoalueita. Kasvillisuusvyöhykkeeltään Äänekoski kuuluu Keski- ja Eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Eliömaakunnista Äänekoski kuluu Pohjois-Hämeeseen. Eliömaakuntia käytetään kasvi- ja hyönteistieteessä esiintyvyyskuvauksissa (Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsingin yliopisto). Kallioperä ja kivilajit ovat lähinnä graniittia ja granodioriittia. Äänekoski kuuluu vesistöjensä osalta Kymijoen vesistöalueeseen. (Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Maisemallinen osaaluejako. Matleena Muhonen. Keski-Suomen ympäristökeskus.2005) Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelossa (Ympäristöministeriön vahvistama ja Maakuntavaltuuston hyväksymä) on mainittu Matilanvirran vesistömaisema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Tällaiselle alueelle on maakuntakaavassa annettu suunnittelumääräys, jossa alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 3.Taustaa 3.1. Hirvaskankaan osayleiskaava- ja asemakaava-alueet Sijainti Hirvaskangas sijaitsee Äänekosken kaupungin keskustasta n. 12,5 km E75- tietä etelään. lueelta lähtee kantatie- 69 muun muassa Uuraisille ja Konnevedelle. Valtatie E75- kulkee suunnittelualueen läpi. lue on osoittautunut olevan tärkeä pysähdyspaikka valtaväylän liikenteelle. Hirvaskankaan alueella kulkee Äänekosken kaupungin ja Uuraisten kunnan raja. Nyt tehty luontoselvitysalue on kokonaisuudessaan Äänekosken puolella Osallistumis ja arviointisuunnitelma alueelle Suunnittelualue sijaitsee Hirvaskankaan työpaikka-alueella hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Suunnittelualue on kaavoitettu Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavassa (hyväksytty kaupungin valtuustossa ) työpaikka-alueeksi ja osittain virkistysalueeksi. lueen osayleiskaavamuutos on vireillä. Noin puolet suunnittelualueesta on asemakaavoitettua aluetta. Hirvaskankaan asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaavassa korttelin 1505 tontti on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi(kty-2) ja kaupungin omistama EV-1 alue suojaviheralueeksi. (Korttelin 1505 asemakaavan muutos ja laajennus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Äänekosken kaupunki ) Hirvaskankaan alueella on tullut tarpeelliseksi tehdä osayleiskaava-alueen muutos, koska alueelle on tullut runsaasti uutta maankäyttötarvetta asuintonttien, liikerakentamisen ja tiestön suhteen. 3 2

19 Luontoselvitys sovittiin tehtäväksi niiltä alueilta, joille tullaan osoittamaan uusia rakennuspaikkoja. Nyt tehty luontoselvitys koskee kolmea Hirvaskankaan muutosesityskohdetta. Yleiskaava-alueella sijaitsee Natura verkostoon kuuluva alue, Hirvasjoenlaakso, joka on myös tärkeä pohjavesialue. Natura-alue, Hitonhauta- Kylmähauta- Hirvasjoki (FI ) sijaitsee nyt tehtävän suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Johanna Viljanen esitti laadittavaksi Natura-arvioinnin tarveharkintaselvityksen, mikäli kaavassa osoitetaan kohteen lähelle uutta maankäyttöä. Tarveharkinta-arvio otetaan huomioon kaavaselostuksessa. (Muistio, loitusvaiheen viranomaisneuvottelut; Matilanvirran ranta-asemakaava (MR 35 ) Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan muutos (MR 18 ), Hirvimäen asemakaava (MR 26 ) ) 4. Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus Hirvaskankaan osalta selvitettäviä alueita tuli tähän luonto- ja maisemaselvitykseen vain kolme erillistä kohdetta. Näiden luontoselvitys tehtiin kesä-heinäkuussa. Näistä kahdessa kohteessa tuli arvioitavaksi myös Natura-arvioinnin tarveharkinnan tarpeellisuus, sillä kohteet sijaitsivat alle 100 m etäisyydellä Natura-2000 kohteesta. 5. Muinaismuistot ja pohjavesialueet Nyt tehdyssä luonto- ja maisemaselvityskohteissa ei ole yhtään löydettyä muinaismuistokohdetta. (www. museovirasto.fi/muinaismuistorekisteri). Hirvaskankaalla I-luokan pohjavesialueelle sijoittuu selvitysalueista Tuijalan tilan muutoskohde, Hirvasanttilantienvarren 2. selvityskohde, sekä Spektrin liikekeskuksen lähin kohde. Itäisin alue on pohjavesialueen ulkopuolella. ( paikkatietojarjestelma/hertta ) Kuva1. Hirvaskankaan pohjavesialue. Oiva ympäristö- ja paikkatietojärjestelmä. Hertta 5.2/pohjavedet Maasto- ja maisemaselvitys 6.1. Hirvaskankaan kortteli 1505 Hirvaskankaantien pohjoisosan metsäalue on kuivaa kanervatyypin kangasta (CT). Kasvillisuutena pääosin kanerva, mustikka, kangasmaitikka. Jonkin verran kasvaa seassa myös puolukkaa. Seinäsammal on vallitsevana sammallajina. Puusto on nuorta kasvatusmännikköä, iältään n vuotiasta, metsikkö on juuri harvennettu. Mäntyjen alla kasvaa jonkin verran myös kuusien ja lehtipuiden taimia. Maaperä on hiekkapohjainen. 5 4

20 Kuva 7. Kortteli 1505 eteläosaa. lueen itäosan metsätyyppi on tuoreempaa, aluksi mustikkatyyppiä (MT), rehevöityen kohti Hirvasjokea. luksi puusto on pääosin nuorta kuusta ja mäntyä, iältään n vuotiasta. Seassa kasvaa koivua. Kasvillisuutena kasvaa kuivemmalla alueella mm. kangasmaitikkaa, metsälauhaa, kieloa, mustikkaa, puolukkaa, kanervaa, oravanmarjaa, metsätähteä ja metsäkortetta. Painanteessa, lähellä kiinteistörajaa, kasvaa järeitä haapoja, joiden alla nuorempaa kuusta, sekä iäkkäitä leppiä. Seassa kasvaa lisäksi nuorta koivua ja pihlajaa. Kasvillisuutena kasvaa mm. metsäkortetta, metsäimarretta ja oravanmarjaa. Metsätyypiltään alue tuoretta kangasta, mutta aivan tästä itään ja kohti Hirvasjokea metsätyyppi muuttuu lehtomaiseksi kankaaksi ja lehdoksi. Haapojen alla oli kymmenittäin liitooravan papanoita, ja alue onkin maastoltaan ja puustoltaan hyvin tyypillinen liito-oravan elinalue. Haapojen vieressä on tihkupinta, jossa oli runsaasti lehväsammalia, lehtokortetta, metsäkortetta, lillukkaa, oravanmarjaa ja suo-orvokkia. Tihkupinnan alarinteen puolella kasvillisuus muuttuu koko ajan rehevämmäksi. Kuva 8. Liito-oravan papanoita muutoskohteessa. lempana kasvaa mesiangervoa, hiirenporrasta, metsäimarretta, metsäalvejuurta, suoputkea ja pikkumataraa. Sammalina vallitsevat palmusammalet. ivan tämän rehevän liito-orava-alueen vieressä, sen eteläpuolella on tehty avohakkuu ja alueelle on ajettu maata. Näistä toimista mm. tihkupinta-alueen pienilmasto on kärsinyt, kuten myös vesitalous. Hakkuualueella kasvaa tällä hetkellä mm. maitohorsmaa, vadelmaa, hietakastikkaa, nokkosta, leskenlehteä ja metsälauhaa. Kohteen länsipuoli on taas kuivaa kangasta (CT), jossa kasvaa harvennettua, n. 40-vuotiasta mäntyä ja seassa jonkin verran kuusta. Mainittava kasvi alueella on keltalieko, joka kasvoi runsaana isohkon kekomuurahaispesän ympärillä. Metsässä paikoin kuivia kohtia, jossa kasvaa poronjäkälää. Kuva 9. Keltalieko Hirvasanttilan alue 1. Jo rakennettujen kiinteistöjen itäpuolen alueet ovat männyn taimikkoa, kehitysluokaltaan T2 (yli 1,3 m pitkiä, harvennustarpeen ylittävä kasvutiheys). Metsätyypiltään kuivaan kanervatyypin kangasta (CT). Maasto on suhteellisen tasaista. Peltoalueen ja peltoa lähinnä olevan kiinteistön itäpuolella metsä on nuorta kasvatusmännikköä, joka on juuri harvennettu. Ikärakenteeltaan n vuotiasta mäntyä ja kuusta, jonka seassa kasvaa myös koivua. Metsätyypiltään kuivahkoa kangasta, puolukkatyyppiä (VT). Kasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa, metsälauhaa, kangasmaitikkaa ja oravanmarjaa. Sammaleina vallitsevana on seinäsammal ja paikoin kerrossammal. lueella on pieni kuusivaltainen saareke, joka on tuoreempaa kangasta, mustikkatyyppiä, (MT). 7 6

21 6.3. Hirvasanttilantien pohjoisempi alue 2. Mahdollinen tonttivarausalue, joka sijaitsee Hitonlahdentien haarasta Hirvasanttilantietä n.500 m tien itäpuolella, rajoittuen Hirvelänsuohon. lue on tasaista, kuivaan kanervatyypin kangasta (CT), jossa kasvaa nuorta kasvatusmännikköä. Seassa kasvaa vähän nuorta kuusta, koivua, pihlajaa ja katajaa. Ikärakenne n. 30-vuotiasta ja juuri harvennettua. Kasvillisuus on kanervaa, puolukkaa, vanamoa, kultapiiskua ja hietakastikkaa. Sammalista kasvaa seinäsammalta ja karhunsammalta. Maapohja on hieta/hiekka. Kuva.10. Hirvasanttilantienvarren suunnittelualue 2. lueen länsipuolella, Hirvasanttilantienvarresta n.80 metrin etäisyydellä sijaitsee Hirvijoen Naturaalueen raja. Tien ja Natura-alueen välissä kasvaa mustikkatyypin (MT) sekametsää. Puusto on iältään n. 30- vuotiasta ja puulajeiltaan mäntyä, kuusta ja koivua. Natura-alue sijoittuu jyrkkärinteiseen uomaan, jonka pohjalla on Hirvijoki. lueella on oma pienilmasto ja ikärakenteeltaan varttunut/iäkäs kuusikko. Kuusien seassa kasvaa järeitä mäntyjä ja alla nuorempaa koivua, kuusta, leppää ja raitaa. Kasvillisuustyyppi on rinteen yläosassa mustikkatyyppiä, mutta rehevöityy jokivyöhykkeelle, jossa alue on metsätyypiltään lehtoa. Natura-alue on täysin oma alueensa, jonka pienilmastoon tai kasvillisuuteen ei vaikuta millään tavoin Hirvasanttilantien itäpuolen alueen mahdollinen kaavoittaminen asuinkäyttöön Spektrin liikekeskuksen itäpuolinen alue lue osin kasvaa lähes läpipääsemätöntä pajukkoa, seassa kasvaa koivua ja nuorta kuusta. Kasvillisuus on vähäisen valon vuoksi paikoin niukkaa. Kasveina kasvaa mm. kangasmaitikkaa, oravanmarjaa, rätvänää, suo-orvokkia, suo-ohdaketta, metsäalvejuurta, metsäkortetta ja kultapiiskua. lueen pohjoisosassa on iäkkäämpää puustoa ja pajuja vähemmän. Puusto koostuu nuorista koivuista ja muutamasta, n vuotiaasta koivusta, lepistä ja pari iäkkäämpää kuusta ja mäntyä. Seassa kasvaa myös pihlajaa ja raitaa. Kasvillisuus tällä alueella on lehdon kasvillisuutta eli korpi-imarretta, hiirenporrasta, metsäalvejuurta, ojakellukkaa, metsäkurjenpolvea, lillukkaa, metsävirnaa, huopaohdaketta, nuokkuhelmikkää, metsäorvokkia, puna- ja mustaherukkaa, vadelmaa, korpikastikkaa, nurmilauhaa ja pikkumataraa. Linnuista alueella tavattiin lehtokurppa, pajulintu ja peipponen. Spektrin ja lehtomaisen kankaan pohjoispuoli on nuorta kuusentaimikkoa, jonka seassa kasvaa eri lehtipuiden taimia. Nyt tehtävässä osayleiskaavan muutoksessa Suonenjoentienvarren tämänhetkinen metsätalousaluekaistale ennen Myllylän tilaa, muutettaisiin asuinpaikka-alueeksi. Tämän jälkeen poistuisi yksi tämän alueen pohjoisin tonttialue. Kyseessä oleva alue on järeää mustikkatyypin (MT) kuusikkometsää. Kuuset ovat osin lähelle 100-vuotiaita. Kasvillisuus koostuu mustikasta, metsälauhasta, oravanmarjasta, metsätähdestä ja puolukasta. Muutamassa kohdassa kasvaa myös yövilkkaa, joka kuuluu kämmekkälajeihin, mutta on suhteellisen yleinen kasvi. Sammalina alueella esiintyy pääasiassa seinä- ja kerrossammalta. Kuva 11. Kuusikkoa 69-tien läheisyydessä, itäisin osa. Kuva 12.Yövilkka. 9 8

22 7. Lajien suojelun taustaa Lintudirektiivi ja luontodirektiivi ovat Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäädökset. Luontodirektiivi koskee luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. Direktiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Tavoitteen mukaan lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi, jotta kannan säilyminen voisi olla turvattu myös pitkällä aikavälillä. Lintudirektiivi koskee Euroopan luonnonvaraisia lintuja. Direktiivin yleistavoite on ylläpitää tietyt lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia. ( suojelu) Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN (The International Union for Conservation of Nature) kansainvälisesti vertailukelpoisella kriteeristöllä arvioidaan lajiston uhanalaisuutta. Luokituksessa lajit jaetaan eri luokkiin sen mukaan kuinka uhanalaisena IUCN niitä pitää. Luokitukseen kuuluu mm.: Elinvoimaiset (LC), silmälläpidettävät (NT), vaarantuneet (VU), erittäin uhanalaiset (EN) ja äärimmäisen uhanalaiset (CR). Näihin kuuluvia lajeja löydettiin nyt tehdyssä selvityksessä luokista elinvoimaiset, silmälläpidettävät, vaarantuneet. 8. Suojeltavat lajit 8.1. Liito-orava Liito-orava (Pteromys volans) on uhanalainen, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous. Hakkuiden lisäksi liito-oravametsiä vähentää rakentaminen. Ympäristöministeriö antoi syksyllä 2005 liitooravaa koskevat kaavoitusohjeet. Laji kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen vähenemisestä. Luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaan liito-orava on yhteisön tärkeänä pitämä eläinlaji. EU:n alueella liito-orava esiintyy Suomen lisäksi vain Virossa. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. ( Liito-oraville rajataan tämänhetkisen käytännön mukaisesti n. 1 ha alueita metsänkäsittelyn tai rakennustoiminnan ulkopuolelle. Lisääntyvä naaras kuitenkin tarvitsee pärjätäkseen vähintään noin 3,5 hehtaarin alueen, ja radioseurantojen perusteella se käyttää keskimäärin 8 hehtaarin 10 aluetta. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen lisäksi myös kulkuyhteyksiä pitää selvittää ja suojella. Tällä voidaan kannan leviäminen turvata ja geenipohjan kaventumista estää. (Suomen luonnonsuojeluliitto/liito-orava) Liito-orava on mainittu sekä luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä II että liitteessä IV(a). Ensiksi mainitun liitteen tavoitteet liittyvät aluesuojelujärjestelmään, jolla pyritään säilyttämään kyseisten lajien elinympäristöjä. Jälkimmäinen liite puolestaan kuuluu lajisuojelujärjestelmään, jolla suojataan kyseisten lajien yksilöitä tai niiden elinkierron kannalta keskeisiä, elinympäristökäsitettä suppeampia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liitteeseen II sisältyvien lajien elinympäristöjä turvataan osoittamalla Natura alueita. Niitä alueita koskevat luonnonsuojelulain (1096/1996, jäljempänä LSL) 65 ja 66 :ssä olevat vaikutusten arviointivelvollisuutta ja heikentämiskieltoa koskevat säännökset (LSL 65 1 mom. on muutettu lailla 553/2004). Liitteeseen IV(a) kuuluvia lajeja koskevat LSL 39 :n rauhoitussäännökset ja 49 :n 1 momentin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiskielto. Liito-oravan elinympärisstö sijaitsee Hirvaskankaalla Oivan ympäristö- ja paikkatietojärjestelmästä saaduissa koordinaateissa: itä: , pohj.: (Otettu Hertta 5.2.) Suojelusuositus: lueella ei saa rakentaa eikä hakata metsää 20 m lähempänä liito-oravan pesäpuuta eikä tämän vyöhykkeen ympäristöä saa kokonaan hakata avohakkuuna. Myös liito-oravan liikkuminen pesäalueelta viereiselle metsäalueelle on turvattava siten, että metsänkäsittelyssä säästetään riittävä määrä liikkumiseen soveltuvia puita. (Ympäristöministeriö (Dnro: YM/1/501/2005) Liito-oravan huomioiminen kaavoituksessa) 9. Vaikutusarviointi, Hirvaskankaan alueet Hirvaskankaan alueen käyttötarvepaine on suuri. lueelle on rakennettu jo runsaasti, mutta tarve lisärakentamiselle asumiseen ja liiketoimintaan on tulevaisuudessa vielä suuri. lueen luontoarvoja ovat suuret pohjavesialueet ja Natura-alueista Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoen alue (FI ). Natura-alueen kokonaispinta-ala on 132 ha ja alue ulottuu Laukaan, Äänekosken ja Uuraisten kuntien alueille. Näistä Äänekosken puolelle kuuluu osa Kylmäpuron lähteikköalueesta ja Hirvasjoen alue. Hirvasjoki on hiekkapohjainen, leveä, matala ja kohtalaisen nopeasti virtaava joki. Vesi on silmämääräisesti arvioituna hyvää ja kirkasta. Yläjuoksulla joki virtaa syvällä kanjonissa, alajuoksulla jokilaakso leveämpi. Joen varressa tavataan pienialaisesti rehevää 11

23 lehto- ja korpikasvillisuutta. Natura-alueen suojeltavat lajit kuuluvat mm. luontodirektiivin I lajeihin ja II-lintuihin. Suojeltavia kasvilajeja ovat äimäsara, kaislasara, korpinurmikka, lehtopalsami, nuijasara, pohjanruttojuuri, punakämmekkä ja tuoksumatara. lueen suojelun totetuttamiskeinoina ovat Hirvasjoen osalta metsälaki, vesilaki ja rakennuslaki. ( 2000) Nyt selvitettävien kohteiden suunnittelussa on otettava huomioon Natura-alueen läheisyys kohteissa Tuijala Rno: ja sen lähiympäristö, sekä Hirvasanttilantien läheisyyteen suunniteltavissa tonttialueissa. Näiden alueiden sijainti on alle 100 m Natura-alueesta. Näiden osalta on tehtävä natura-arvioinnin tarveharkinta. Hirvaskankaan alueen suunniteltavat tonttialueet eivät sinänsä alueinaan sisällä merkittäviä luontoarvoja, joten estettä kaavoittamiselle mm. asuin- tai työpaikka-alueiksi ei ole Natura-alueen tarveharkinta Tuijala Rno: ja sen ympäristö on esitetty kaavamuutoskohteeksi, jolle on esitetty saatavaksi n.5000 m2 työpaikkatontti, jolle voisi saada myös asuinrakennukselle rakennuspaikan. lueen kokonaisala on n. 1,7 ha. Osa tilan alueesta on kaavoitettu hyväksytyssä Hirvaskangas-Koivisto osayleiskaavassa työpaikka-alueeksi (TP) ja virkistysalueeksi (V). Tilan sisällä on jo työpaikkarakennuksia ja näille rakennettuna vesi- ja viemäriyhteydet. Tontin itäosa on lähes kokonaan avohakattu, joten tällä alueella ei tällä hetkellä luontoarvoja. Tontin itäisin kärki sijoittuu lähimmäksi Hirvasjoen aluetta ja tämä kulmaus on osin jätetty puustoiseksi. Tässä kulmassa ja sen lähiympäristössä joelle päin sijaitsee myös liito-oravan elinalue. lue kuuluu saumattomasti Hirvasjokilaakson kasvillisuusvyöhykkeeseen. Tämä kulma tulee jättää luonnontilaan ja tulisi pois sulkea kaavoitettavasta alueesta ja huomioitava jatkossa reunavaikutus alueelle. Nyt hakatulle alueelle notkelman lähelle tulee jättää vaihettumisvyöhyke. Tämän alueen pois jättämisen jälkeen suunnittelu ei vaaranna Natura-alueen suojeluarvoja, mikäli suunnitelmakaava pysyy muutoin nyt esitettynä. Tontin rakentamaton eteläosa on kuivaa kangasta, jossa kasvaa kasvatusmännikköä. Hirvasanttilantienvarsi alueen kaavasuunnitelma, joka rajoittuu Hirvelänsuohon. lueella olisi mahdollisuus noin kolmelle asuintontille. Suunnittelualueen ympäristössä on jo asuinrakennuksia. Läheinen suo on ojitettu ja on tältä osin pitkälle edennyttä suomuuttuma-aluetta. Itse Natura-alue sijaitsee n.90 m päässä suunnittelualueelta, mutta välissä on Hirvasanttilantie. Maasto on kuivaa kangasta ja harvennettua kasvatusmännikköä. Natura-alue on oma, itsenäinen alueensa jokiuomassa, jonka kasvillisuus ja pienilmasto ovat muodostuneet laaksoon ja sen rinteille. 12 Suunnitelma-alueen ja Natura-alueen välissä on kiinteistötie, Hirvasanttilantie. Yläpuolinen alue ei vaikuta merkittävästi alueen luonnonarvoihin. Mahdollisille tonteille täytyy rakentaa vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriliittymät. Toinen mahdollinen suunnittelualue sijoittuu entistä kauemmaksi Natura-alueesta, rajoittuen myös Hirvelänsuolle, jo rakennetuille tonttialueille ja viljellylle peltoalueelle. Myös tämän alueen ja Natura-alueen välistä kulkee Hirvasanttilantie. Päätelmä: Nyt tehtävä kaavasuunnitelma ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Hirvasjoenalue on sisällytetty Natura verkostoon. Tämän vuoksi ei ole tarvetta tehdä erillistä Natura-arviointia. Lähteet Euroopan linnut. Lars Jonsson Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan muutos (MR 18 ), Hirvimäen asemakaava (MR 26 ) Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Maisemallinen osa-aluejako. Matleena Muhonen. Keski-Suomen ympäristökeskus Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi- kaavoituksessa, YV-menettelyssä ja Naturaarvioinnissa. Tarja Söderman. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 109. Helsinki Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi- menetelmä ja luontotyyppien luokittelu. Tytti Kontula; nne Raunio(toim.). Suomen ympäristö 765. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Pöntinen B Liito-orava. Flygekorren.. Vaasa. 48 s. Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kasvimuseo. Helsinki www. museovirasto.fi/muinaismuistorekisteri ympäristö- ja paikkatietojärjestelmä asiantuntijoille. Hertta 5.2. Otettu

24 Ympäristöministeriö (Dnro: YM/1/501/2005) Liito-oravan huomioiminen kaavoituksessa Liitteet Liite 1. Hirvaskankaan Koiviston osayleiskaavan muutos. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta. Luontoselvityskohde Spektrin liikekeskuksen itäpuoli. Liite2. Hirvaskangas-Koiviston osayleiskaavaluonnos Luontoselvityskohdemerkintä. Liite 3. Kortteli 1505 muutoskohde. Luontoarvokohteet. Liite 4. Hirvasanttilantienvarren uudet kohteet. Luontoselvitysalueet. Liite 5. Hirvaskankaan alueen luonto- ja maisemaselvityksen kasvillisuus-, sammal- ja jäkäläluettelo Liite 6. Linnustoluettelo. 14 LIITE 1. Hirvaskangas, uudet alueet Spektrin liikekeskuksen itäpuolinen luontoselvitysalue luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.

25 z 0 M 500 2:101 luo pv 2:82 TP 1000 o me 2:124 2:85 SL-1 nat pv M luo 2:8 17:2 :627 EV 2:43 1:15 2:100 2:121 luo 1:71 1:79 TP 1:89 luo 1:15 me 13:2 1:91 1:48 V s 1:72 1:29 1:38 1:691:54 1:78 1:73 nat 1:43 1:69 pv V MY 1:105 1:66 14:14 14:9 1:95 1:86 1:97 1:84 1:104 1:102 14:4 nat MY 1:74 SR MY 1:61 M 1:106 1:22 14:16 14:17 TP 1:100 M607 14:6 14:3 14:15 V 14:13 pv 8:78 14:8 14:12 14:3 1:1 8:47 8:32 1:99 1:55 1:103 1:96 24: 25: 876:12 8:63 11:11 1:59 luo rv 23: luo s 8:42 8:48 8:48 M 8:53 MY 1 R 1 kt 8:83 8:71 8:52 8: luo 8:41 8:15 8:75 8:41 9:35 878:139:49 8:72 8:80 9:48 9:19 r v-1 878:3 SM 8:44 8:70 8:72 9:10 LV 8:81 2 R 876:29 876:18 MY SM 8:53 876:14 8:64 8:28 8:11 876:39 876: :4 W -3 M 878:10 ma-1 876:14 8:11 8:79 rv 8:53 M M601 8:42 luo 8:63 s 25: 8:63 me 2:22 luo 876:39 8:62 876:6 3-4 MY 11:8 8:48 8:68 2: : :9 5 R 2:39 MY 2:114 LV M -3 1:85 1:101 1:94 1:69 1:75 14:11 1:88 1:77 14:7 14:10 24: 25: M 3 W 878:10 M M / 11:12 rv 13:1 sä-1 TP TP 1:76 14:5 14:3 TP 1:51 1:98 1:81 1:92 pv ET 1:65 EO-1 MY 1:53 1:47 luo 2:125 rv 878:10 M SR 2 luo-1 1:80 1:26 1:92 1:20 me TP 1:62 1:90 luo-1 1:92 M 10:8 ma-1 rv 10:6 17:1 rv TP-1 M TP-1 yt luo LIITE 2. Hirvaskangas, uudet alueet kt mo s yt yt luo 9:4 8:3 M 9:38 9:31 9:7 Liito-orava. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Uusi raja (ehdotus) LIITE 3. Hirvaskangas, uudet alueet Natura-alue

26 LIITE 4. Hirvaskangas, uudet alueet 1. Hirvasanttilantien alue Hirvasanttilantien pohjoisempi alue Äänekosken Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan tarkastuskohteiden luonto- ja maisemaselvitys Liite 5 KSVILLISUUSLUETTELO KORTEKSVIT Metsäkorte (Equisetum sylvaticum) Lehtokorte (Equisetum pratense) SNIISKSVIT Hiirenporras (thyrium filix-femina) Korpi-imarre (Thelypteris phegopteris) Metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) Metsäalvejuuri (Dryopris carthusiana) LIEKOKSVIT Keltalieko (Diphasiastrum complanatum) NOKKOSKSVIT Nokkonen (Urtica dioica) MÄNTYKSVIT Mänty (Pinus sylvestris) Kuusi (Picea abies) Kataja (Juniperus communis) LILJKSVIT Kielo (Convallaria majalis) Oravanmarja (Maianthemum bifolium) HEINÄKSVIT Timotei (Phelum prantense) Hietakastikka (Calamagrostis epigejos) Metsäkastikka (Calamagrostis arundinaceae) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Nurmilauha (Deschampsia caespitosa) Nuokkuhelmikkä (Melica nutans) SRKSVIT Jokapaikansara (Carex nigra) Polkusara (Carex brunnescens) PJUKSVIT/KOIVUKSVIT Haapa (Populus tremula) Raita (Salix caprea) Rauduskoivu (Betula pendula) Hieskoivu (Betula pubescens) Natura-alue

27 Äänekosken Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan tarkastuskohteiden luonto- ja maisemaselvitys Liite 5 Harmaaleppä (lanus incana) RUUSUKSVIT Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) Tuomi (Prunus padus) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Ojakellukka (Geum rivale) Lillukka (Rubus saxatilis) Vadelma (Rubus idaeus) Mesimarja (Rubus arctiicus) Rätvänä (Potentilla erecta) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) HERNEKSVIT Metsävirna (Vicia sylvatica) Käenkaali (Oxalis acetosella) KURJENPOLVIKSVIT Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) ORVOKKIKSVIT Suo-orvokki (Viola palustris) Metsäorvokki (Viola riviniana) HORSMKSVIT Maitohorsma (Epilobium angustifolium) SRJKUKKISKSVIT Suoputki (Peucedanum palustre) TLVIKKIKSVIT Isotalvikki (Pyrola rotundifolia) KNERVKSVIT Mustikka (Vaccinium myrtillus) Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) Kanerva (Calluna vulgari) Etelänvariksenmarja (Empetrum nigrum subsp.nigrum) NMKUKKISKSVIT Kangasmaitikka (Melampurum pratense) KÄMMEKKÄKSVIT Yövilkka (Goodyera repens) MTRKSVIT Pikkumatara (Galium trifidum) Paimenmatara (Galium album) KUUSMKSVIT Vanamo (Linnaea borealis) Äänekosken Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan tarkastuskohteiden luonto- ja maisemaselvitys Liite 5 ESIKKOKSVIT Metsätähti (Trientalis europaea) SMMLLUETTELO Kerrossammal (Hylocomium splendens) Seinäsammal (Pleurozium schreberi) Korpirahkasammal (Sphagnum girgensohnii) Lehväsammal (Rhizomnium),(Plagiomnium) JÄKÄLÄLUETTELO Sormipaisukarve (Hypogymniaplysodes) Pilkkunahkajäkälä (Peltigera aphthosa) Kaarrekarvejäkälä (rctoparmelia centrifuga) Harmaaporonjäkälä (Cladonia rangiferina) Tummaluppo (Bryoria fuscesens) Valkohankajäkälä (Evernia prunastri) Isohirvenjäkälä (Cetraria islandica)

28 Liite 6. Äänekosken Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan tarkastuskohteiden luontoselvitys LINNUSTOLUETTELO Käki (Cuculus canorus) (NT) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Talitiainen (Parus major) Varis (Corvus corone) Peippo (Fringilla coelebs) Pyy (Tetrastes bonasia) Mustarastas (Turdus merula)

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 1505 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 1505 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 1505 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS 24.4.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 13.10.2014 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 24. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN-KOIVISTON OSAYLEISKAAVAN

HIRVASKANKAAN-KOIVISTON OSAYLEISKAAVAN HIRVSKNKN-KOIVISTON OSYLEISKVN MUUTOSKOHTEIDEN LUONTO-J MISEMSELVITYS 31.7.2013 T:mi Mia Rahinantti Sisällys 1. Peruste... 2 2. Ääneseudun maisema ja maaperä... 2 3.Taustaa... 3 3.1. Hirvaskankaan osayleiskaava-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.10.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1 km päässä

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA

1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 4.6.2015 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä.

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 1505 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 1505 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 1505 SEMKVN MUUTOS J LJENNUS KVSELOSTUS 24.4.2014 KUPUNGINVLTUUSTO HYVÄKSYNYT _._.2014 1 SEMKVN MUUTOKSEN J LJENNUKSEN SELOSTUS, JOK KOSKEE 24. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUT 2014 PÄIVÄTTYÄ KRTT

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark Suunnittelualue

LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark Suunnittelualue 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.2014, tark. 26.11.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNENIEMEN KOILLISRANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 29.11.2011/tark. 26.8.2016 Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskartalla ( Äänekosken kaupunki 2016).

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄNTIEN LIIKENNEYMPYRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄNTIEN LIIKENNEYMPYRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 17.2.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄNTIEN LIIKENNEYMPYRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä

Lisätiedot

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014

Lisätiedot

KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä.

KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 18.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 308 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä

Lisätiedot

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston.

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNEJÄRVEN RANTAPUISTON ASEMAKAAVA SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue käsittää Äänejärven

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, HIRVASKANGAS KORTTELIN 1500 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, HIRVASKANGAS KORTTELIN 1500 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 14.9.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, HIRVASKANGAS KORTTELIN 1500 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuva 1 Suunnittelualue osoitettu sinisellä soikiolla. 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN

Lisätiedot

LUONNOS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Suunnittelualueen likimääräinen sijainti

LUONNOS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Suunnittelualueen likimääräinen sijainti LUONNOS 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI 19.9.2012 HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Suunnittelualueen likimääräinen sijainti 2 1 SUUNNITTELUALUE Hirvimäen asemakaava-alue sijaitsee

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

VT 4:N MUUTOKSIIN LIITYVÄ LEIVONMÄEN ASEMAKAAVOJEN OSITTAINEN KUMOAMINEN JA MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VT 4:N MUUTOKSIIN LIITYVÄ LEIVONMÄEN ASEMAKAAVOJEN OSITTAINEN KUMOAMINEN JA MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VT 4:N MUUTOKSIIN LIITYVÄ LEIVONMÄEN ASEMAKAAVOJEN OSITTAINEN KUMOAMINEN JA MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan kumoaminen maantiealueelta Asemakaavan laajentaminen

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI

Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.

Lisätiedot

VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN

VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN 1 VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 6.6.2016/tark. 15.8.2016 2. 1. KUVA 1 Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on osoitettu

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS 10.8.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 2.11.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 10. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

Lisätiedot

VT 4:N MUUTOKSIIN LIITYVÄ LEIVONMÄEN ASEMAKAAVOJEN OSITTAINEN KUMOAMINEN JA MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

VT 4:N MUUTOKSIIN LIITYVÄ LEIVONMÄEN ASEMAKAAVOJEN OSITTAINEN KUMOAMINEN JA MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN LAAJENNUS VT 4:N MUUTOKSIIN LIITYVÄ LEIVONMÄEN ASEMAKAAVOJEN OSITTAINEN KUMOAMINEN JA MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.8.2017 Asemakaavan kumoaminen maantiealueelta Asemakaavan

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 33. kaupunginosan

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 22. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 22. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 22. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Konginkankaan asemakaavan korttelia 3 (osa), lähivirkistys-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/1907/10.02.03/2014 VP 47/21.10.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYLÄSAAREN 34. KAUPUNGINOSAN KYLÄSAARENTIEN, KIVININTIEN, VANHAINKODINTIEN JA LAUNAISTENTIEN LÄHIYMPÄRISTÖ 1. ASEMAKAAVA 609

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 21.1.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen

Lisätiedot

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA Kaavan nimi: ARVENMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee 201 kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavan nimi: 5. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 540 ASEMAKAAVAN MUUTOS (Pajamäenkatu) Asemakaavan muutos koskee osaa 5.

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 Kaavaluonnoksen selostus 04.06.2018 Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

MURSKETIEN ASEMAKAAVA

MURSKETIEN ASEMAKAAVA UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.9.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015).

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 31, tontit 7, 8, 10 ja 11

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 31, tontit 7, 8, 10 ja 11 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti punaisella rajauksella. Pohjakartta Maanmittauslaitos. KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 31, tontit 7, 8, 10 ja 11 KANNUKSEN KAUPUNKI SISÄLLYS 1 1 Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:

ÄÄNEKOSKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT: ÄÄNEKOSKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 3.11.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT: ASEMAKAAVAN KUMOAMISEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 3. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA

Lisätiedot

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (4) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 40. KAUPUNGINOSAN KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEITA Kunnan kaavatunnus: 243

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-22-46 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 30.5.2018

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo: YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVASKANKAAN-KOIVISTON OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVASKANKAAN-KOIVISTON OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVASKANGAS-KOIVISTON OSAYLEISKAAVAN MUUTOS (MRL 63 ) 20.9.2012/4.4.2017 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueena on Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan alue n. 12 km Äänekosken keskustasta

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.11.2013 Vähä-Väkkärän ranta-asemakaavan osittainen muutos Porin kaupunki Rankun kylä Sopukka RN:o 6:68 Svälsö RN:o 6:70 (osa) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Teollisuusalueen asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-

Lisätiedot

Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

Korttelin 4001 asemakaava

Korttelin 4001 asemakaava Korttelin 4001 asemakaava Kiteen kaupunki 25.10.2017 2 (6) 25.10.2017 Korttelin 4001 asemakaava SISÄLTÖ SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA RAJAUS... 3 SELVITYKSET...

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN OSIA KORTTELEISTA 1106 JA 1108 SEKÄ NÄIHIN LIITTYVISTÄ

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot