SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Yleistä Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2009 toiminnan painopistealueet ovat olleet: 1. Sosiaali- ja terveyspiiriuudistuksen toteuttaminen 2. Palvelurakennemuutoksen jatkaminen vanhusten palveluissa väestökehitystä vastaavaksi ja avopainotteisemmaksi 3. Ehkäisevän toiminnan ja palveluiden avopainotteisuuden tehostaminen 4. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 5. Rekrytointitarpeeseen vastaaminen erityisesti terveydenhuollon henkilöstön osalta 6. Menokehityksen hillitseminen 7. suunnittelun, talousraportoinnin ja -seurannan kehittäminen Vuoden 2009 aikana pantiin täytäntöön Lappeenranta-Joutseno kuntaliitoksen muutokset toimialalla sekä valmisteltiin Etelä-karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminnan täysimittaista käynnistymistä lukien huomioiden Lappeenranta-Ylämaa -kuntaliitos. Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimen talousarviota tarkistettiin valtuuston päätöksellä -1,45 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymälle esitettiin, että se toteuttaa taloudellisen tilanteen edellyttämät talousarviotarkistukset ja toimintamenojen sopeuttamiset samojen periaatteiden mukaisesti. Kela-maksun pieneneminen, yhteensä 1 miljoona euroa koko kaupungin tasolla, osoitettiin sosiaali- ja ter-veystoimelle loppuvuodesta lisämäärärahana kohdennettavaksi heikentyvän työttömyystilanteen johdosta aiheutuviin lisämenoihin toimeentulotuessa ja muissa sosiaali- ja terveysmenoissa toteuman mukaisesti. Lautakunnan päätöksellä määräraha kohdennettiin toimeentulotukeen ja lastensuojeluun. Kaupunginvaltuusto myönsi toimialalle ,2 miljoonan euron lisämäärärahan, jonka perusteena oli erikoissairaanhoidon 3,6 miljoonan euron ylitysoikeus. Ylitysoikeudesta edellytettiin oman toiminnan säästöillä katettavaksi 0,4 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon kokonaisylitys oli 0,86 miljoonaa euroa ja vastaavasti oma toiminnan tulos mahdollisti sen edelleen kattamisen 0,4 miljoonalla eurolla, eli tilinpäätöksen mukainen toimintakatteen poikkeama toimialan tasolla oli 0,47 miljoonaa euroa. Oman toiminnan tulokseen vaikutti henkilöstön siirtyminen Eksoteen lukien. Joulukuussa suoritettiin ylimääräinen erilliskorvausten palkka-ajo, jolloin vuodelle 2009 kirjautui poikkeuksellisesti erilliskorvauksia kahdelta toimintavuodelta. Vaikutus joulukuun erilliskorvauksissa, jota ei ollut ennakoitu talousarviossa, oli 0,34 miljoonaa euroa. Illman henkilöstömenojen kirjausmuutosta toimialan toimintakatteen poikkeama oli - 0,13 miljoonaa euroa. arvion toimintaympäristöanalyysi ja toteuma Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluissa suurimman palvelutarpeen kasvun ennakoitiin tapahtuvan vammaispalveluissa, vammaispalvelun toteuma oli lähes talousarviovarauksen mukainen. Lastensuojelun toimintakate ylittyi 0,3 miljoonaa euroa. Lasten ja nuorten huostaanottojen ja sijaishuollon tarve kääntyi kasvuun. Suurimpana syynä huostaanottoihin ovat olleet vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, sosiaalinen syrjäytyminen ja taloudelliset vaikeudet. Uusien huostaanottojen määrään ovat vaikuttaneet monilapsiset sisarussarjat ja nuoruusikäisten vakavat päihde- ja mielenterveysongelmat. Sijaishuollon tarve on erityisesti kasvanut vauvaikäisillä, joiden vanhemmilla on vakava päihdeongelma. Huostaanottojen taustalla on osaksi vanhempien heikentynyt kyky vastata lapsensa ikätasoisiin tarpeisiin ja turvata lapsensa turvallinen kehitys ja osaksi eri syistä johtuva lapsen psykososiaalinen oireilu. Kuntaliitoksen ja muiltakin osin kasvaneen palvelutarpeen myötä lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantuvan käyttöaste on koko talousarviovuoden aikana ollut korkea. Toukokuusta 2009 lukien Tarulantupa on pystynyt vastaamaan yksinomaan lasten ja nuorten akuutteihin sijoitustarpeisiin, mistä syystä vastaanottokodin perheosaston toiminta jouduttiin väliaikaisesti lakkauttamaan. Myönteinen kehityssuunta on ollut se, että Tarulantuvassa tapahtuneen akuutin sijoituksen jälkeen sijaisperhe on pystytty osoittamaan kaikille niille lapsille, myös si-

2 saruussarjoille, joille perhehoidon on arvioitu olevan soveltuvin sijaishuollon muoto. Lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelusuunnitelma, joka toteutettiin Etelä-Karjalan kuntien yhteistyöprosessina, lähetettiin lausuntokierrokselle ja on kuntien vahvistettavissa vuoden 2010 alussa. Lastensuojelusuunnitelma sisältää tietoa mm. lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, lastensuojelun tarpeesta kunnassa sekä siihen varattavista voimavaroista. Toimeentulotukimenojen kasvun ennakoitiin pysähtyvän vuoden 2009 aikana, kuitenkin taloudellisen taantuman mukanaan tuomat lomautukset ja työttömyyden kasvu ovat lisänneet sekä toimeentulotuen menoja että asiakasmäärää. Keskisuurten kaupunkien vertailussa tilanne on kuitenkin hieman parantunut mutta ei ole vielä tavoitetasossa. Työvoiman palvelukeskuksen toimenpiteillä on pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste työttömyyden kasvusta huolimatta noussut. Lappeenrannan seudun työllisyyspoliittisen ohjelman toimenpiteitä on jatkettu. Maahanmuuttajatyössä palvelujen tarjoamista on jatkettu seudullisen maahanmuutto-ohjelman mukaisesti ja monikulttuurinen palvelukeskus Momentti on vakiinnuttanut toimintansa. Sosiaalipalveluissa toimeentulotukiasiakkaiden ja lastensuojelun palvelutakuu pystyttiin toteuttamaan palvelutarpeen lisääntymisestä huolimatta. Vanhusten palvelut Toiminnan painopistealueena on ollut palvelurakenteen muutoksen jatkaminen väestökehitystä vastaavaksi ja avopainotteisemmaksi. Ehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa on jatkettu ikääntyneiden omia voimavaroja tukien. Asiakasmäärät kasvoivat omaishoidossa, kotihoidossa, erityisesti päivätoiminnassa ja asumispalveluissa. Myös palveluneuvonnan tarve on kasvanut. RAI-vertailu on otettu käyttöön kotihoidon 13 tiimissä ja 11 laitoshoidon yksikössä. Lappeenrantaan on perustettu omaishoidon tukikeskus. Omaishoidon tukikeskus ja IsoApu-neuvontapiste on keskitetty uuteen toimipisteeseen. Palveluasumisen määrän lisäämistä on jatkettu vanhuspoliittisen ohjelman ja kaupunginhallituksen linjausten ja vanhuspoliittisen ohjelman strategian mukaisesti. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n omistama tehostetun palveluasumisen yksikkö Juurakkokadun palvelukoti Hulda ja Kaarle aloitti toimintansa keväällä Talossa on 59 asuntoa, joista 4 on varattu lyhytaikaiseen kuntouttavaan asumiseen. Tuomikodista on muodostettu senioritalo, jossa asukkaita aktivoidaan useilla eri keinoilla yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen.mäntylän sairaalan toiminnan korvaavan Ortamonpuiston tehostetun palveluasumisen 84 asunnon rakennustyö on aloitettu kesällä Ostopalveluissa toiminta on painottunut tehostetun palveluasumisen ostoihin. Lyhytaikaista, kuntouttavaa asumispalvelua on ostettu tarpeen mukaan. Armilan sairaalan osasto 1 toimi Etelä-karjalan alueen pandemiapotilaiden hoitoyksikkönä ja vaikutti vanhuspalvelujen toimintaan loppuvuoden aikana. Laitosten lyhytaikais- ja vuorohoitojaksot jouduttiin perumaan marrasjoulukuulta. Toiminta vaikeutti myös jatkohoitojärjestelyjä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Armilan sairaalan peruskorjaus valmistui kesällä. Joutsenon vuodeosaston peruskorjaus alkoi kesäkuussa ja toiminta siirtyi korjauksen ajaksi Rauhan Setälään. Joutsenon palvelukeskuksen peruskorjauksen suunnittelua on jatkettu. Mäntylän sairaalan tilajärjestelyt aloitettiin ja Mäntylästä muutti Taipalsaaren sairaalaan 30 potilasta. Vuorohoitopaikkojen uudelleenjärjestelyt jatkuivat koko vuoden. Vuorohoitoa on lisätty Lehmuskodissa ja Juurakkokadun palvelukoti Huldan ja Kaarlen neljä lyhytaikaispaikkaa on otettu käyttöön kesäkuussa. Vanhusten palveluissa vuonna 2008 aloitettu kehittämishanke Turvallisten työkäytänteiden kehittäminen vanhustenhuollossa (nostoihin liittyvä siirto- ja nostotekniikka) päättyi kesäkuussa Vanhusten palvelut liittyi mukaan Kuntaliiton valtakunnalliseen Hyvinvointipalvelujen laadun kehittämishankkeeseen. Osana hanketta toteutettiin vanhusten palvelujen EFQM-itsearviointi. EU-hanke, ISISEMD-muistisairaiden kotona asumisen tukemiseksi, käynnistyi Lääkäripula ja loppuvuoden sikainfluenssa-pandemia lisäsivät työn kuormittavuutta vanhuspalveluissa. Myös organisaatiomuutoksen valmistelu koettiin osin raskaana. Henkilöstön sairaslomat vähenivät jo toisena vuonna peräkkäin. Terveyspalvelut

3 Avosairaanhoidon suuri haaste on edelleen ollut uusien lääkäreiden rekrytointi. Avosairaanhoidon lääkäripula helpotti loppuvuodesta ja Lappeenrannan avosairaanhoidon kaikki lääkärin virkapohjat ovat olleet käytössä. Ostopalvelulääkäreitä oli seitsemän ja loput omalla suoralla työsopimuksella. Myös nuoria ns. eurovaiheen lääkäreitä on saatu rekrytoitua aiempaa paremmin. Väestövastuualueet ovat edelleen suuria, koska virkapohjia ei ole lisätty. Lasten ja nuorten ehkäisevien palveluiden sisältöä säätelee uusi voimaan tullut valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Palvelut tulee järjestää asetuksen mukaisesti viimeistään alkaen. Asetuksen mukaiseen toimintaan on valmistauduttu. Sikainfluenssa-pandemia ja väestön rokotusvastuun siirtyminen suurelta osin palvelualueelle aiheutti normaaliin perustyöhön usean viikon katkoksen. Psykologi- ja lääkärityöstä on edelleen ollut pulaa vuoden aikana. Tämä on vaikeuttanut sekä neuvola- että kouluterveydenhuoltoa, mutta myös hidastanut perheneuvolaan pääsyä ja lasten kehitysongelmien tutkimista. Neuvolatilat ovat olleet hajallaan, eikä pysyvä tilaongelman ratkaisu vielä toteutunut. Sosiaali- ja terveyspiirin valmistelu näkyi merkittävästi vuoden 2009 loppupuolella. Eksoten kehittämisen myötä päätettiin purkaa väestövastuujärjestelmä. Samalla se vaikutti myös strategiassa olleeseen linjaukseen väestövastuualueiden pienentämisestä. Omaa päiväpäivystystoimintaa kehitettiin. Alkuvuoden lääkäripulasta johtuen päiväpäivystys keskitettiin Armilan keskusterveysasemalle lukuun ottamatta Joutsenon terveysasemaa, jossa edelleen hoidettiin myös päivystyspotilaat. Loppuvuoden 2009 toimintaan vaikutti merkittävästi sikainfluenssa. Sikainfluenssahoitojärjestelyiden vuoksi jouduttiin vähentämään normaalia ajanvarausvastaanottotoimintaa ja päivystysjärjestelyjä muuttamaan mm. hajauttamalla päivystys terveysasemille. Armilan keskusterveysasemalla toimi iltaisin ja viikonloppuisin alueellinen infektiovastaanotto. Hammashuollossa toteutettiin kesällä 2009 jononpurkuprojekti ostopalveluna. Näin saatiin jonosta hoidettua 741 potilasta. Tästä huolimatta ei-kiireellisten potilaiden hoitojono kasvoi vuoden aikana 2175:stä 2448:aan ja jonotusaika oli vuoden vaihteessa 12 kuukautta. Yli puoli vuotta jonottaneiden määrä oli 1317, kun se vuotta aiemmin oli 874. Keskeisimmät syyt hammashuollon jono-ongelmiin olivat hammaslääkärivaje ja puute työtiloista. Kesällä 2009 aloitettiin uusien toimitilojen rakentaminen hammashuollolle. Tilat valmistuvat alkuvuodesta Tuolloin saadaan käyttöön lisää kahdeksan hammashoitoyksikköä. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat saivat ensiavun kahden vuorokauden sisällä. Joutsenon hammashoitola oli ulkoistettu 2009 ja palveluntuottajana oli Mediverkko Oy. Erikoissairaanhoidossa päiväkirurgisia hoitojaksoja toteutui tarkalleen sama määrä kuin edellisenä vuonna ja vuodeosastohoidon DRG-jaksot vähenivät. Keväällä 2009 avattu NOVA-osasto osaltaan vähensi vuodeosastohoidon tarvetta. Jonopäivissä ja ns. sakkopäivissä ei tapahtunut oleellista muutosta. Pitkittyneen hoidon tarve vähentyi hieman, samoin aikuispsykiatriassa ja nuorisopsykiatrissa hoitopäivät vähentyivät edellisvuodesta. Sen sijaan lastenpsykiatrian viikko-osaston käyttö lisääntyi. Avohoitokäynnit lisääntyivät. Tästä lisäyksestä huomattava osa selittyy yleislääkäripäivystyksen ja uuden Novayksikön suoritteilla. Nämä huomioiden avohoitokäyntien kokonaismäärän lisäys oli noin 4 %. Kun yleislääkäripäivystyksen käynnit jätetään pois, lappeenrantalaisiin kohdistuvat lähetteet erikoissairaanhoitoon vähentyivät hieman. Lähetteet Lappeenrannan terveyskeskuksesta vähentyivät 13 % edellisvuodesta. Yleislääkäripäivystys oli koko vuoden keskussairaalassa, mikä lisäsi ilman lähetettä tulleiden määrää. Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalvelujen vastuualueella erityisesti päihdeongelmaisten palvelukotitasoisen asumisen tarve on jo useamman vuoden ajan kasvanut voimakkaasti. Oman toiminnan tuetun asumisen palveluja lisättiin vuoden 2009 aikana, tämä ei kuitenkaan palvelutarpeen lisääntymisestä johtuen mahdollistanut ostopalvelujen vähentämistä talousarviossa suunnitellun mukaisesti. Päihdehuollon ostopalvelut ylittyivät 0,4 miljoonalla eurolla. Määrärahaylitys ennakoitiin lokakuun talousarvio 2009 tarkistuksessa. Mielenterveystyön palvelualueella keskityttiin suunnittelemaan Eksoten mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta yhdessä sairaalapsykiatrian kanssa. Suunnittelun keskeisimpiä alueita olivat mielenterveyskeskuksen päiväosaston ja sairaalan PS2:n yhdistyminen. Lisäksi kuntoutustoiminnan yhdistyminen ja uuden Eksoten mielenterveyspalvelujen mielenterveyskuntoutuksen vastuuyksikön perustaminen oli suunnitteluissa tärkeässä roolissa. Avohoitopsykiatrian integraatio koko Eksoten mielenterveyspalveluissa alkoi tuoda jo loppuvuotta kohden lisääntyvää haastetta avohoidon suunnitteluun. Mielenterveyspalvelujen lääkäritilanne oli vuoden 2009 aikana kohtuullinen. Mielenterveyskeskuksessa työsken-

4 teli viroissa kaksi erikoislääkäriä ja lisäksi yksi ostopalvelupsykiatri (4 päivää/viikko) sekä yksi erikoistuva lääkäri ostopalveluna täyden viikon. Pajarilan kuntoutumisyksikön lääkäripalvelut saatiin ostopalveluna ja A-klinikalla lääkäripalvelut järjestyivät entiseen tapaan terveyskeskuslääkärin toimesta. Lääkärirekrytointi ei valitettavasti tuottanut vuoden 2009 aikana lisää lääkäreitä. Sosiaalityöntekijän virka oli mielenterveyskeskuksessa täyttämättä heinäkuusta alkaen vuoden loppuun. Lisäksi yhden psykologin vajauksesta kärsittiin vuoden viimeisten kuukausien aikana. Uusien lähetteiden määrä mielenterveyskeskukseen oli lähes sama kuin edellisenä vuonna: 701 lähetettä vuonna 2009 ja 704 lähetettä vuonna Lähetteiden määrät vaihtelivat runsaasti kuukausittain. Ajoittain potilaat ovat joutuneet odottamaan hoitoon pääsyään, mutta kiireellisimmät tilanteet on pystytty hoitamaan kriisivastaanotolla ilman varsinaista viivettä. Palvelu toteutui kuitenkin hoitotakuun puitteissa. Priorisointia hoidon suhteen on jouduttu tekemään siten, että kiireellisimpinä hoidon järjestymisen suhteen ovat olleet nuoret aikuiset, pienten lasten vanhemmat, vaikeat mielenterveyshäiriöt (kuten vakavat masennukset ja psykoosit) ja itsetuhoiset potilaat. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet TAVOITE Henkilöstön muutosvalmennuksesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen Hoitotakuuseen ja sosiaalihuollon palvelutakuuseen vastaaminen 94,2 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa MITTARI/ Määritelty lainsäädännössä TOTEUMA Toimialan johtoryhmä ja lautakunta osallistuivat 2009 NetEffectin toteuttamaan strategia- ja muutosvalmennusprosessiin. Henkilöstön osalta toteutus siirrettiin osaksi Eksoten strategia- ja muutosvalmennus-prosessia. Työtyytyväisyyskysely toteutettiin joulukuussa Toteutui sosiaali- ja terveyspalveluissa hammashuollon ei kiireellistä hoitoa lukuun ottamatta 94,2 % 94,1 %, tavoite lähes saavutettiin 200 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO, HALLINTO JA YHTEISET 200 Sosiaali- ja terveysvirasto, hallinto ja

5 yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot Sosiaali- ja terveysvirasto Tilinpäätös 2009 Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot Muu sos.- ja terv.huolto Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot 0 0 0

6 SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 302 VELKANEUVONTA TAVOITE Uusien toimintamallien käyttöönotto asiakkaaksi pääsyn nopeuttamiseksi ja talousneuvonnan monipuolistamiseksi. 302 NEUVONTAPALVELUT MITTARI/ Asiakasprosessiin panostaminen asiakkuuden alkuvaiheessa. neuvontaa aikuisuuden alkuvaiheessa. TOTEUTUMA Asiakkaita on aktivoitu 1.puhelussa itsenäiseen, aktiiviseen yhteydenottoon omaan pankkiin. Asiakkaille on lähetetty kirjallista infoa, jonka avulla osa asiakkaista on ryhtynyt itse aktiivisesti järjestelemään velka-asioitaan. - ja velkaneuvonnan jonotustilanne oli pisimmillään touko-kesäkuussa 120 päivää (yhteydenotosta ensimmäiselle käynnille), vuodenlopussa jonotusaika oli 82 päivää ja jonoon jäi 71 henkilöä. neuvontaa on annettu keväällä 2009 ammattikoulun 2-3 lk:n oppilaille n. 200 oppilaan ryhmissä ja syksyllä koko Ekamon aloittavalle ikäluokalle Faktoista Valintoihin päivässä. Verkostoitumista on kehitetty eteenpäin talousneuvonnassa. 302 Neuvontapalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot 0 0 0

7 SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 220 Sosiaalipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot Sosiaalipalvelut, yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot VAMMAISPALVELUT TAVOITE Asiakaslähtöinen palvelutarpeen arviointi sekä palvelutarvetta vastaava hoito ja kuntoutus toteutuvat Yksilöllisten palvelusuunnitelmien kattavuus ja valmistuminen määräajassa Kehitysvammaisten asumispalvelurakenne kevenee ohjatun ja tuetun asumispalvelun sekä itsenäisen asumisen lisääntymisellä Asiakkaan kuntoutumisen sekä arjen sujumisen ja lähiyhteisön elämään osallistumisen tukeminen li- MITTARI/ Yksilöllisten palvelusuunnitelmien käyttö on lisääntynyt palvelutarpeen arvioinnissa Huolehditaan siitä, että 82 %:lle uusista asiakkaista palvelusuunnitelma valmistuu 3 kk:n sisällä asiakkuuden alkamisesta Kohdennetaan voimavaroja asumisvalmennukseen ja otetaan käyttöön 3 5 uutta tukiasuntoa Tehostetaan yksilöllisten valmennussuunnitelmien käyttöä nuorten itsenäistymisen arvioinnissa sekä TOTEUTUMA 67 kehitysvammaisen henkilön palvelusuunnitelma laadittiin tai tarkistettiin, lisäystä 41. Palvelutakuuta koskeva lakimuutos tuli voimaan alkaen. Haetun palvelun tarpeenselvitykseen ja päätöksentekoon liittyvä palvelutakuu toteutui määräajassa. Palvelusuunnitelma valmistui 3 kk:n sisällä 51%:lle uusista asiakkaista (muu asiakkuus kuin kuljetuspalvelu.) Laitospaikoilta poistui 4 henkilöllä, uusiin laitoshoitosijoituksiin ei ollut tarvetta. Omissa yksiköissä paikkarakennetta muutettiin siten, että vapautuvia paikkoja otettiin lyhytaikaishoidon käyttöön. Lastensuojelun ja vammaispalvelun yhteinen tuetun asumisen ohjaaja aloitti työt Tukiasunnot lisääntyivät 3 asunnolla. Valmennussuunnitelmia oli käytössä 18 nuorella henkilöllä, lisäystä 3.

8 sääntyy vahvistetaan nuorten asumisen, kuntoutumisen sekä työ- ja päivätoiminnan toimintaedellytyksiä Avotyössä oli 29 henkilöä, lisäystä 8. Tunnusluvut Osuus uusista asiakkaista, joiden palvelusuunnitelma on laadittu 3 kk:n sisällä Kehitysvammaisten laitoshoito ja asumispalvelut Oma toiminta: Laitos ja autettu asuminen/vrk Ohjattu asuminen/vrk Tuettu asuminen/hlö Avohuollon ohjauksella tuettu asuminen/hlö Ostopalvelut: Laitos ja autettu asuminen/vrk Ohjattu asuminen/vrk *) Kuntaliitos, Joutsenolla ei omia yksiköitä TP % TP % * Vammaispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot

9 250 LASTENSUOJELUTYÖ TAVOITE Palveluprosessien ja toimintamallien käyttöönotto ja vahvistaminen kuntaliitoksessa Lapsen ja perheen tukeminen toteutuu ensisijaisesti avohuollon keinoin Huostassa olevien ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän pienentyminen Lastensuojelun perhehoidon vahvistamien Palvelujen tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen kohdentaminen Ennakoivan työn yhteistyömallien kehittäminen MITTARI/ TOTEUTUMA Toteutunut osana sosiaali- ja terveyspiiriin valmistelutyötä Avohuollon palveluvalikkoa on vahvistettu ja päästy entistä asiakaslähtöisempään palvelutarpeen arviointiin. Uusien huostaanottojen määrä on ollut erittäin suuri, mutta myös perheiden jälleenyhdistämistä on voitu toteuttaa, joten huostassa olevien lasten määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin uudet huostaanotot. Perhehoidossa on käynnistetty tiivis yhteistyö Kymenlaakson kanssa. Omana toimintana järjestetty Pride koulutus on tuonut uusia perhehoitajia Ehkäisevän lastensuojelutyön ja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kohderyhmät ja työmenetelmät ovat tarkentuneet uuden lastensuojelulain myötä. Ennakoivan työn yhteistyömalleja on kehitetty lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen kanssa mm. neuvolakeskushankkeessa. Tunnusluvut TP 2008 TA 2009 TP 2009 Lastensuojelun tarpeen arviointi 7 arkipäivän kuluessa Lastensuojeluselvitys 3 kk kuluessa Lastensuojelun asiakkaiden määrä Lastensuojeluilmoitukset Huostassa olevat lapset Huostaan otettu lapsia vuoden aikana Lastensuojelun sijoitukset (avohuollon tukitoimena sijoitettuja ja huostaan otettuja lapsia): omat yksiköt ostopalvelut perhesijoitukset 95 % 100 % vrk 3 kk % 100 % Lastensuojelutyö Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot AIKUISSOSIAALITYÖ

10 TAVOITE Toimeentulotukiasiakkaiden palvelutakuun toteutuminen MITTARI/ Kiireellisen toimeentulotukihakemuksen käsittelyaika 0-1 arkipäivää Päätös kiireettömissä tilanteissa viimeistään 7 arkipäivän kuluessa Sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan vastaanottoaika kiireettömissä tilanteissa viimeistään 7 arkipäivän kuluessa TOTEUTUMA Toteutui Toteutui Toteutui Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn lisääminen sekä aktiivisen elämän ja osallistumisen tukeminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteen nostaminen Toimeentulotukimenot ovat enintään keskisuurten kaupunkien keskitasoa Työmarkkinatukea saaneista aktiivitoimiin osallistuneiden osuus (TYP) TP 2008 TP ,2 % 36,7 % Toimeentulotuen saajien määrä Alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrä Yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden (passiivituella) määrä - tavoite enintään 750 Tammikuussa 866 Joulukuussa 877 Keskimäärin 797 Tammikuussa 746 Joulukuussa 728 Keskimäärin 734 Toimeentulotukimenot euroa/as Sijoittuminen keskisuurten kaupunkien vertailussa toimeentulo-tukimenoissa 3./15 4./ Aikuissosiaalityö Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot Toimeentuloturva Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot 0 0 0

11 VANHUSTEN PALVELUJEN VASTUUALUE 250Vanhustenpalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot Vanhustenpalvelut, yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT TAVOITE TP 2008 TAE 2009 TP 2009 Henkilöstö kotihoito tehostettu kotihoitoryhmä projektit 201,5 6 2 Kodinhoitoa apua saaneiden määrä +75-v, % 27, ,6 Kotona tai kodinomaisissa oloissa (sisältää palveluasumisen) + 75, % 94,2 94,2 94,1 Asiakasmäärä (kotihoidon käynnit, päivätoiminta, ennalta ehkäisevät kotikäynnit eri ikäryhmille) Tehostetun kotiutusryhmän avulla kotiutetut potilaat Ennalta ehkäisevät kotikäynnit 80 v. 75 v. (2007 alkaen) ennen vuotta 1915 syntyneet IkäKaaos Kotihoitokeskuksen käynnit/vuosi (kotihoito, ksh, ft, mttsh, tehosa, yöpartio, arviointikäynnit) Päivätoiminnan piirissä asiakkaita Omaishoidon tuen piirissä Kotona asumista tukevat palvelut Toimintatuotot Toimintakulut

12 Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot PALVELUASUMINEN TAVOITE Tehostetun palveluasumisen paikkojen lisääminen omana toimintana Lyhytaikaisen kuntouttavan palveluasumisen toteuttaminen omana toimintana Lyhytaikaisen kuntouttavan toiminnan lisääminen ostopalveluna MITTARI/ TOTEUMA Palveluasuminen Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot SAIRAALA JA HOIVAPALVELUT TAVOITE Ympärivuorokautiset hoivapaikat +75v, % (terveyskeskuksen pitkäaikaispaikat, vanhainkotipaikat, tehostettu palveluasuminen) Hoitopäivät sairaalat vanhainkodit mukana Joutsenon yksiköt Yhteensä Pkl-käynnit - lääkärinvastaanotolla - sairaanhoitajan vastaanotolla - diabeteshoitajan vastaanotolla Yhteensä MITTARI/ TOTEUTUMA 10 10,2 Tavoite on lähes toteutunut Vanhainkotien hoitopäivissä ei päästy tavoitteeseen, mikä selittyy MRSA-yksikön käyttöasteella (88,84 %). Toisaalta potilaita on hoidettu osastoilla ja vanhainkodeissa myös ylipaikoilla. Diabeteshoitajan vastaanottokäyntien lasku johtuu tilastoinnin muutoksesta, V tilastoitiin vain ohjauskäynnit, ei välinejakelua kuten aiempina vuosina. Jatkohoitopaikkaa erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksen vuodeosastoille jonottavat keskimäärin/potilas(pv/pot) sakkomaksut 1,0 0 1,3 38 Keskussairaalasta jonoon ilmoitettiin 1164 potilasta. (v ) Sakkopäivien syinä ovat olleet toiminnan uudelleen järjestelyt; kuntaliitos, peruskorjaukset ja muutot,

13 Laitospaikat terveyskeskussairaalan vanhainkoti mukana Joutsenon yksiköt Yhteensä Lyhytaikaisosastojen keskimääräinen hoitoaika Armilan sairaala vanhainkoti Muistipoliklinikkatoiminta jatkuu lääkärin vastaanotto käynti muistihoitajalla Armilan sairaalan peruskorjaus valmistuu kesäksi ja Joutsenon terveyskeskuksen peruskorjaus alkaa. Rai-vertailukehittämistä laajennetaan ja vertailutietokantaa käytetään hoidon ja toiminnan suunnittelun avuksi suunnitelmallisemmin. Työssä jaksamista tuetaan yhdessä työterveyden kanssa Työkiertoa käytetään henkilökunnan ammatillisen osaamisen ja koulutuksen menetelmänä Virka-/toimirakenteen muuttaminen jatkuu potilas-/asukashoitoisuutta vastaavaksi.. Lähiavustajakoulutuksen aloittamista valmistellaan ja aloitetaan yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa Lisätään käyttöä 3 yksikköä / vuosi Lisätty kolme osastoa 2009 sikainfluenssa-pandemian hoito Joutsenon tk-vuodeosasto siirtyi Rauhan Setälään peruskorjauksen ajaksi ja Mäntylän 30 potilaan siirto Taipalsaaren sairaalaan Lehmuskodin osastolle 1 on lisätty vuorohoitojaksoja osastolta 6. Paikkoja on asteittain vapautunut lyhytaikaispotilaille. Vanhainkodin lyhytaikaispaikan keskimääräiseen hoitoaikaan sisältyy osaston pitkäaikaisetkin asukkaat. Käyntimäärissä on päästy tavoitteeseen, mutta kysyntä on suurempaa kuin pkl-kapasiteetti. (v lääkärillä ja muistihoitajalla 126 käyntiä) Toteutui Rai-tietojärjestelmä otettiin käyttöön kolmella pitkäaikaisvuodeosastolla. Laitoshoitoon nimettiin oma vastuuhenkilö vertailutietokannan hyödyntämisen edistämiseen. Työterveyshuollon kanssa jatkettiin yhteistyötä. Sairauslomat vähentyivät 358 päivällä verrattuna vuoteen Koulutuksiin osallistuttiin 281 päivää vähemmän kuin v Vähentymistä jo toisena vuotena peräkkäin. Työtyytyväisyyskyselyssä näkyy organisaatiomuutoksen aiheuttama tuen tarve Työkiertoa on käytetty ja käyttö on lisääntynyt Nimikkeitä on muutettu vuoden 2009 aikana Koulutuksen aloituksen valmisteluun osallistuttiin, mutta koulutus ei alkanut sopivien hakijoiden puuttuessa. 280 Vanhainkodit Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot

14 340 Sairaala- ja hoivapalvelut (sairaala + pkl) Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot TERVEYSPALVELUJEN VASTUUALUE 300 terveyspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot Terveyspalvelut, yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE TAVOITE Lasten ja nuorten ongelmien varhainen toteaminen ja niihin puuttuminen Lappeenrannan ja Joutsenon alueen henkilökunnan verkostoituminen, koulutusyhteistyö ja hyvien työkäytäntöjen vaihtaminen. MITTARI/ Palveluiden samanarvoisuus kuntalaisille TOTEUMA Neuvolahankkeen aikana on kehitetty moniammatillinen toiminta huolten varhaiseksi toteamiseksi ja niihin puuttuminen on vakiintunut osa normaalia neuvolatoimintaa. Oppilashuollon palveluita perusopetuksessa ja esiopetuksessa on kehitetty ja yhtenäistetty valtakunnallisen kehittämishankkeen avulla. Käytäntöjen yhtenäistäminen on aloitettu huomioiden voimaan tullut valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.

15 Oppilashuollon kehittäminen peruskouluissa ja lukioissa Karieksen esiintymistä vähennetään yhteistyössä hammashuollon kanssa työtapoja uudistamalla Oppilashuoltoryhmien yhtenäiset työkäytännöt ovat käytössä perusopetuksessa ja esiopetuksessa sekä kehittämistyö on aloitettu lukioissa Yhteistyötavat on sovittu. Tunnusluvut Kaikki käynnit yhteensä lääkärikäynnit hoitajan/muun hoitohenkilöstön käynnit Sotut TP TP Lasten-ja nuorten palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot

16 330 AVOSAIRAANHOITO TAVOITE Väestövastuualueen pienentäminen Oman päiväpäivystystoiminnan vakiinnuttaminen Lappeenrannan ja Joutsenon alueen henkilökunnan välinen verkostoituminen, koulutusyhteistyö ja hyvien työkäytäntöjen vaihtaminen Lääkärien, hoitajien ja fysioterapeuttien välisen työnjaon kehittäminen Neuvolakeskustoiminnan kehittäminen osana väestövastuutyötä Aikuisen asiakkaan huollettavana olevan lapsen hoidon ja tuen tarpeen turvaaminen Yhteistyön tehostaminen erikoissairaanhoidon kanssa MITTARI/ TOTEUMA Eksoteen siirryttäessä on päätetty luopua väestövastuujärjestelmästä Lääkäritilanne, sikainfluenssaepidemia ja Eksoteen valmistautuminen muuttivat päivystysjärjestelyjä vuoden 2009 aikana Lappeenrannan ja Joutsenon työyhteisöt ovat verkostoituneet. Sekä lääkäreillä että hoitajilla on heti ensimmäisen vuoden aikana muotoutunut käytäntö yhteisistä palavereista ja koulutuksista. Yhteistyössä on hyödynnetty kummankin alueen hyviä käytäntöjä. Jokaisella terveysasemalla on järjestetty yhteisiä kehittämispäiviä. Fysioterapeuttien osuutta potilaan tutkimisessa ja tehtävien siirtoa lääkäreiltä fysioterapeuteille on valmisteltu fysioterapeuteille suunnatulla erityiskoulutuksella Neuvolalääkäreistä monet ovat väestövastuulääkäreitä. Väestövastuulääkäreiden osallistumista neuvolakeskushankkeeseen kuuluviin tiimeihin on lisätty mikä on mahdollistunut lääkäreiden rekrytoimisen myötä. Hoidon ja tuen tarve on huomioitu potilastilanteissa Eksoten kehittämisen myötä on keskusteltu yhteistyökuvioista erityisesti päivystysalueella. Tunnusluvut Käynnit lääkärin vastaanotolla Käynnit hoitajan vastaanotolla TP TP Avosairaanhoito Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot HAMMASHUOLTO TAVOITE Hammashuollossa lain edellyttämät hoitoon MITTARI/ TOTEUMA Toteutui kiireellisessä hoidossa.

17 pääsyn enimmäisajat eivät ylity Särky- ja traumapotilaille järjestetään päivystys arkisin paikallisesti ja viikonloppuisin maakunnallisesti Aikuisten (18 v täyttäneiden) käyntien suhteellinen osuus säilyy noin 50 prosentissa Karieksen esiintyminen vähenee lähivuosina alle 6-vuotiailla Henkilökunnan työtyytyväisyys lisääntyy Ei kiireellisen hoidon hoitojonon pituus oli vuoden lopussa 12 kk, joten tavoite ei toteutunut Kiireelliseen hammashoitoon on päässyt 2 vrk:n sisällä. Viikonloppupäivystys on hoidettu maakunnallisesti. > 50 % Aikuisten käyntien suhteellinen osuus oli 51,85 % < 65 % Kuusivuotiaiden tarkastettujen kariesvapaiden määrä nousi vuodessa 65%:sta 67%:iin Työtyytyväisyyskysely toteutettiin joulukuussa 2009, vertailutieto ei käytettävissä. Tunnusluvut TP 2008 TA 2009 TP 2009 Käynnit yht. Hammaslääkärillä käynnit Kariesvapaat 15-v. 30 % 22 % 337 Hammashuolto Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot Tukipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot ERIKOISSAIRAANHOITO Kuntajohtajien neuvottelukunnan esityksen mukaisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tulos on esitetty 1,2 milj. alijäämäiseksi, eli sosiaali- ja terveyspiirin valmistelun kustannuksia ei vuonna 2009 kateta keskussairaalan toiminnasta kertyneellä tuloenemmyydellä. Tämän päätöksen mukaisesti kuntayhtymän omaan toimintaan on laskettu jäsenkunnille alennusta 2,6 milj., 2,4743 %. Alennus on laskettu oman toiminnan hoidon arvosta ilman jatkohoidon jonotusmaksuja. Kuntien maksuosuudet yhteensä ovat alijäämäjärjestelyillä hieman pienempiä kuin kuntayhtymän talousarviossa kuntien osuudet erikoissairaanhoitoon. Kuitenkin kuntien jäsenmaksuosuudet nousivat huomattavasti arvioidusta. Kalliitten hoitojen osuus oli yli 4 miljoonaa euroa, kun talousarvion arvio oli 2 miljoonaa euroa Ostopalveluhoitojen osuus väheni loppuvuodesta, kun piiriin palkattiin ulkopuolisia lääkäreitä sairaalaan tekemään leikkauksia. DRG-jaksoja toteutui arvioitua enemmän ja poliklinikkakäynnit ylittyivät noin 10 %. Lappeenrannan maksuosuus erikoissairaanhoitoon oli 72,02 miljoonaa euroa. Ennakkolaskutuksen toteuma oli

18 73,67 miljoonaa euroa ja kunnalle palautettava maksuosuus 1,66 miljoonaa euroa. oman toiminnan toteuma 60,92 miljoonaa euroa, laskutus 63,17 miljoonaa euroa, palautus 2,25 miljoonaa euroa (Lappeenrannan suhteellinen osuus 59,88 % omasta toiminnasta) ostopalvelut 8,31 miljoonaa euroa (Lappeenrannan suhteellinen osuus 55,5 % ostopalveluista) jäsenmaksu 2,78 miljoonaa euroa, lisälaskutus 0,59 miljoonaa euroa (suhteellinen osuus 55,1 %,) Lisäksi erikoissairaanhoidon palvelualueelle on kirjattu Imatran Honkaharjun sairaalan käyttö. Honkaharjun sairaalan käytön varaus talousarviossa oli 0,2 miljoonaa euroa ja toteuma 0,39 miljoonaa euroa. Lappeenrannan käytön tunnusluvut Päiväkirurgiset hoitojaksot Vuodeosastohoidon DRG -jaksot Jonopäivät Sakkopäivät Pitkittyneen hoidon tarve Aikuispsykiatrian hoitopäivät Nuorisopsykiatrian hoitopäivät lastenpsykiatrian viikko-osasto Avohoitokäynnit yleislääkäripäivystys Novayksikkö Lähetteet Lappeenrannan terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon Päivystys ilman lähetettä TP TP Erikoissairaanhoito Toimintatuotot Keskussairaala Toimintakulut TA Lisätalousarvio *) Toimintakulut TA/TP Ostot Honkaharjusta Toimintakulut TA Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot MIELENTERVEYSPALVELUJEN VASTUUALUE 350 Mielenterveyspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot

19 378 Mielenterveyspalvelut, yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot MIELENTERVEYSTYÖ TAVOITE Suunnitellaan psykiatrian palvelurakenteen alueellista kokonaisuutta. Lisätään kuntouttavan psykiatrisen avohoidon saatavuutta, palveluvalikoimaa monipuolistetaan ja palveluja suunnataan nuoremmille ikäluokille. Tuetun kotona asumisen lisääminen. Psykiatrisen erityisosaamisen ylläpitäminen Asiakkaan hoidossa olevan lapsen hoidon ja tuen tarpeen turvaaminen. TOIMENPIDE/MITTARI/ Joutsenon psykiatrian yksikön ja Lappeenrannan mielenterveyskeskuksen yhdistyminen ja sosiaali- ja terveyspiirin mielenterveyspalvelujen suunnittelu Suunnitellaan oman kuntouttavan pitkäkestoisen asumisen paikkoja (9), tehostetun palveluasumisen paikkoja (6), uusia tukiasuntoja (6) sekä kuntouttavia periodipaikkoja (3). Lisätään tuettua kotona asumista, jolloin laitospaikkojen tarve vähenee. Asuttavasta kuntoutuksesta vapautuvan henkilöstöresurssin hyödyntäminen kotona asumista tukevaan päiväkuntoutukseen. Työssä olevien erikoislääkäreiden määrä. Työnohjaukset ja koulutukset. Yhteistyön tekeminen tarvittaessa lastensuojelun, lastenpsykiatrian, perheneuvolan ja neuvolan kanssa. Uuden lastensuojelulain huomioiminen hoitotyössä. TOTEUTUMA Joutsenon ja Lappeenrannan avohoidon yhdistyminen toteutui Aktiivinen osallistuminen sosiaali- ja terveyspiirin mielenterveys-palvelujen suunnittelukokouksiin koko vuoden ajan. Kuntoutusyksikkö Katajapuun toiminnan jatkokehittäminen toteutui. Katajapuuhun palkattiin toimintaterapeutti, jolloin päiväaikainen kuntoutustoiminta tehostui. Henkilöstön saatavuus on haitannut tavoitteen toteutumaa. Erikoislääkäreitä kaksi virassa koko vuoden ajan. Lisäksi yksi erikoislääkäri ja yksi erikoistuva lääkäri. Työnohjaus ja koulutukset jatkuneet suunnitelmallisesti. Yhteistyöpalavereja neuvolatoiminnan ja perheneuvolan kanssa. Perhetyötä on jatkettu aktiivisesti. Perhetyön koulutus on jatkunut. Tunnusluvut TP 2008 TA 2009 TP 2009 Avohoidon käynnit Avohoidon vastaanottokäynnit Lappeenrannan mtk Joutsenon psyk.yksikkö Päiväosaston hoitopäivät Päiväkeskuskäynnit Kuntoutustyöryhmä Puro Katajapuu

20 Henkilökunta palveluasuminen käynnit palveluasuminen hoitopäivät palveluasuminen kokeilupäivät tehostettu palveluasuminen käynnit tehostettu palveluasuminen hoitopäivät tehostettu palveluasuminen periodihoitopv Mielenterveystyö Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot

21 295 PÄIHDEHUOLTO TAVOITE Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden korvaaminen vaihtoehtoisilla ratkaisuilla sekä kustannuskasvun hillitseminen Asunnottomien määrän vähentäminen tukiasuntoja lisäämällä, kuntouttavan työtoiminnan yhdistämisellä asuttamiseen sekä palveluohjaustoiminnan lisääminen m. hätämajoitusyksikön toiminnalla Valtakunnallisen Alkoholiohjelma -toiminnan jatkaminen ja kumppanuussopimusten vahvistaminen ja tukeminen Asiakkaan huollettavana olevan lapsen hoidon ja tuen turvaaminen. TOIMENPIDE/MITTARI/ Perustetaan oma 10-paikkainen päideongelmaisten palvelukotisijoituksia osin korvaava ryhmäkoti. Lisätään tuetun asumisen paikkoja joko omana tai ostopalvelutoimintana. Mallinnetaan hätämajoitustoiminta ja kerätään siitä käytännön kokemuksia. Osa asutettavista sijoitetaan samanaikaisesti kuntouttavaan työtoimintaan. Kumppanuusosapuolten suunnitelmat ja tavoitteet saadaan käytännön toiminnaksi. Lasten ja nuorten tuen ja hoidon tarve selvitetään kaikissa asiakas-tapauksissa. TOTEUMA Perustettu Tuetun asumisen paikkoja omana toimintana on saatu lisää. Vuonna 2009 saadut kokemukset osoittavat hätä- ja tilapäismajoitusyksikön toiminnan tarpeellisuuden. Vuoden alussa suunniteltu toimintamalli ei toteutunut siltä osin, että ohjaaja asuisi yksikön yhteydessä, mutta toiminta on saatu toteutettua päihdehuollon asumispalvelujen henkilöstön työpanoksella ja näin toimintaa voidaan edelleen jatkaa nykyisellä toimintamallilla. Kuntouttava työtoiminta on vakiinnuttanut asemaansa päihdehuollon asumispalveluissa kuntouttavan työtoiminnan teknisen asiantuntijan toimen vakinaistamisen myötä. Valtakunnallinen alkoholiohjelmaalkoholiohjelmatoiminta paikallistasolla jatkuu edelleen paikallisten kumppaneiden kanssa yhteistyössä laaja-alaisesti. Asiakkaan perhetilanteen selvittämiseen huollettavien osalta kiinnitetään edelleen tehostetusti huomiota asiakasta tavattaessa. Asiakkaan lasten tuen ja hoidon tarve selvitetään ja tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä asiakkaan sosiaalisen verkoston ja lastensuojelun kanssa jatkuvasti kehittäen yhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja. Tunnusluvut Avohoitoasiakkaita Omat laitoshoitovuorokaudet Ostetut laitoshoitovuorokaudet Ostetut asumispalveluvuorokaudet Tukiasuntoa tarvitsevat TP TP n. 30

22 295 Päihdehuolto Toimintatuotot Toimintakulut Netto (Toimintakate) Suunnitelmapoistot V:\word\TP 2009 yhteenvetoluonnos doc/km :30:54