Yksityiset sosiaalipalvelut Pohjois-Karjalassa

Transkriptio

1 Kasvua Yhteistyötä Verkostoja Yksityiset sosiaalipalvelut Pohjois-Karjalassa Tuloksia HYMY-projektin tekemästä kyselystä 3/2013

2 Koskimies, Minna & Sorjonen, Katja

3 Sisällysluettelo 1 HYMY Hyvinvointialan monitoimijaista yhteistyötä Pohjois-Karjalassa Taustaa projektin tekemälle kyselylle Toimialan määrittely ja kyselyn rajaukset Kyselyyn vastanneiden keskeisiä tunnuslukuja Toiminnan muutokset ja tulevaisuuden suunnitelmat Toimialan tulevaisuuden näkymät Yhteenvetoa ja vertailua valtakunnalliseen tietoon Lähteet Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuvioluettelo Kuvio 1 Kyselyyn vastanneet seuduittain... 3 Kuvio 2 Yritysten perustamisvuosi... 5 Kuvio 3 Liikevaihdon muutos viimeisen kolmen (3) vuoden aikana (%) Kuvio 4 Yritysten tulevaisuuden suunnitelmat (%) Kuvio 5 Tavat liiketoiminnan kasvattamiselle (%) Kuvio 6 Toimialan tulevaisuuden näkymät Pohjois-Karjalassa (%) Taulukkoluettelo Taulukko 1 Vastanneiden yritysten määrä ja keskeisiä tunnuslukuja pääluokittain... 4 Taulukko 2 Palveluntuottajien kokoluokka henkilöstön määrän perusteella... 4

4 1 1 HYMY Hyvinvointialan monitoimijaista yhteistyötä Pohjois- Karjalassa Taustaa projektin tekemälle kyselylle Suomen nopeasti ikääntyvä väestö tuo haasteita hyvinvointipalvelujen tuottamiselle. Perinteisesti hyvinvointipalveluja ovat tuottaneet kunnat, mutta tulevaisuudessa palvelutarpeiden ja kysynnän lisääntyessä korostuu entisestään yksityisen sekä kolmannen sektorin rooli hyvinvointipalvelujen tuottajina. Hyvinvointitoimiala on nostettu monissa Pohjois-Karjalan maakunnan ohjelma-asiakirjoissa ja seudullisissa elinkeinostrategioissa kehittämisen painopistealueeksi. Pohjois-Karjalassa toteutettiin vuosina HYRRÄ Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma (EAKR), jonka tavoitteena oli edistää hyvinvointialalla toimivien yritysten ja järjestöjen pitkäjänteistä ja strategialähtöistä kehittämistä. Hyvinvointiala on toimialana vielä nuori, eikä sitä ole nähty perinteisenä yrittäjyytenä. Ala on kuitenkin kiistatta kasvuala, ja maakunnassa toimivien hyvinvointialan yritysten liiketoimintaosaamisen lisääminen oli kasvuohjelman keskeinen tavoite. Toimialan kasvu lisää myös kilpailua ja markkinoille on tullut suuria kansainvälisiä yrityksiä. HYR- RÄ-kasvuohjelman toimenpiteiden tavoitteena oli edistää maakunnan hyvinvointiyritysten kilpailukykyä kasvavilla markkinoilla. Kokonaisvaltaisia hyvinvointitoimialaan kohdentuvia yritysten liiketoimintaosaamista ja kasvuedellytyksiä parantavia projekteja ei maakunnassa ollut aiemmin toteutettu. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnisti strategisen HYVÄ -hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. TEM yhteistyössä kuntien, TE-keskusten, muiden seudullisen yrityspalvelutoimijoiden ja maakuntaliittojen kanssa kartoitti alueiden valmiutta niiden tarpeisiin soveltuvien alueellisten HYVÄ-hankkeiden kokoamiseksi. Syksyllä 2009 ja talven 2010 kuluessa toteutetun kartoituksen perusteella kiinnostuksensa alueellisen HYVÄ-prosessin käynnistämiseen ilmoitti kuusi aluetta. Hallitus hyväksyi iltakoulussaan alueellisia HYVÄ-hankkeita koskevat linjaukset ja totesi niiden tukevan sekä PARAS-hankkeen että KASTE-ohjelman tavoitteita. Pohjois-Karjalan aluehanke toteutettiin osana HYRRÄ-kasvuohjelmaa. Kesäkuussa 2011 käynnistettiin JOSEK OY:n hallinnoima maakunnallinen Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteistyökäytännöt Pohjois-Karjalassa HYMY -projekti (EAKR). Projektin tavoitteena on edistää kuntien ja yritysten yhteistyötä strategiseksi kumppanuudeksi sekä tukea kasvuvaiheessa olevia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä. Em. projekteihin on osallistunut yhteensä yli 100 pohjoiskarjalaista yritystä tai järjestöä. Hyvinvointialan yrittäjyydellä on maakunnassa jo pitkät perinteet, ja siksikin asian tarkasteleminen maakunnallisesti toimialana on perusteltua. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee säännöllisesti valtakunnallisia sosiaalipalvelujen toimialaraportteja. Viimeisin raportti vuodelta julkaistiin lokakuussa Syksyllä 2012 HYMY-projekti päätyi toteuttamaan kyselyn, jonka tulos kuvaisi Pohjois-Karjalan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien eli yritysten ja järjestöjen nykytilaa, haasteita sekä tulevaisuuden näkymiä. Maakunnan hyvinvointitoimialan yritysten ja järjestöjen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi 1 Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

5 2 nähtiin olevan tarvetta laajempaan maakunnalliseen näkemykseen toimialasta. Toimialatietoa tarvitaan myös päätöksenteon tueksi kunnissa sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tarkoituksena on myös tukea yrityspalveluorganisaatioita toimialan ja yritysten kehittämisessä. Indikaattoreina kyselyssä ovat mm. yritysten sijoittuminen maakuntaan, toimipaikkojen lukumäärä, liikevaihdon muutokset, henkilöstön määrä ja toimialan haasteet sekä yritysten näkemykset toimialan tulevaisuudesta. Samanlaista kyselyä ei Pohjois-Karjalassa ole aiemmin tehty. 2 Toimialan määrittely ja kyselyn rajaukset Nykyisen toimialaluokituksen TOL mukaan sosiaalipalvelut koostuvat kahdesta pääluokasta: sosiaalihuollon laitospalvelut (87) ja sosiaalihuollon avopalvelut (88). Pääluokat jaetaan alaluokkiin seuraavanlaisesti: 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 871 Sosiaalihuollon hoitolaitokset Ikääntyneiden hoitolaitokset Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitospalvelut) 872 Kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalvelut Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Päihdeongelmaisten laitokset Päihdeongelmaisten asumispalvelut 873 Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen) 879 Muut sosiaalihuollon hoitolaitokset Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut 881 Vanhusten ja vammaisten sosiaalihuollon avopalvelut Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille Ikääntyneiden päivätoiminta Vammaisten päivä- ja työtoiminta Muut vanhusten ja vammaisten avopalvelut 889 Muut sosiaalihuollon avopalvelut 8891 Lasten päivähoitopalvelut Lasten päiväkodit Muu lasten päivähoito 8899 Muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille 2 Tilastokeskus. Toimialaluokitus 2008.

6 Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Avomuotoinen päihdekuntoutus Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon palvelut Pohjois-Karjalan sosiaalipalvelujen tuottajatiedot saatiin sekä Asiakastieto Oy:n Yritysfiltterin että omien tiedustelujen kautta. Kysely lähetettiin kattavasti kaikille Pohjois-Karjalan yksityisille sosiaalipalveluntuottajille. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 227 tuottajalle, joista Joensuun seudulla (Joensuu, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) sijaitsi 141 yritystä, Keski- Karjalassa (Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Rääkkylä) 49 ja Pielisen Karjalassa (Lieksa, Nurmes, Valtimo) 37. Kysely toteutettiin Internet-pohjaisen Digium-kyselyn avulla. Yksityisille palveluntuottajille, joilla ei ollut sähköpostiosoitetta sähköistä kyselyä varten, kysely lähetettiin postitse. Vastaamisaikaa oli kaksi viikkoa, jonka jälkeen kyselyyn vastaamattomille toteutettiin puhelinkysely ja kannustettiin vastaamaan. 3 Kyselyyn vastanneiden keskeisiä tunnuslukuja Kyselyyn vastasi yhteensä 139 sosiaalipalvelujen tuottajaa eli yritystä tai järjestöä. Jäljempänä yrityksiä ja järjestöjä tarkoitettaessa käytetään termiä yritys. Sähköisen kyselyn kautta kyselyjä palautui 105, ja 34 vastasi joko postitse tai puhelimitse. Vastausprosentiksi muodostui täten 61 %. Alueellisesti vastausprosentti vaihteli Pielisen Karjalan 54 %:sta Joensuun seudun 55 %:iin ollen paras Keski-Karjalassa 85 %:a. Vastanneista 6 % (13) oli joko äskettäin lopettanut tai juuri toimintaansa lopettelemassa olevia yrityksiä. Lopettaneista/lopettamassa olevista yrityksistä sijaitsi Joensuun seudulla 11 ja Keski-Karjalassa kaksi (2). Suurin ryhmä lopettaneissa oli ikääntyville kotipalveluja antavat yhden hengen työllistävät yritykset. Lopettaminen liittyi pääsääntöisesti yrittäjän eläkkeelle siirtymiseen. Kyselyn aineisto koostui siis kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneista, yhteensä 126 vastauksesta. Kuvio 1 Kyselyyn vastanneet seuduittain Lähetetyt vastanneet joista lopettaneet/lopett amassa ei-vastanneet Joensuun seutu Keski-Karjala Pielisen Karjala Kaikki alueet yhteensä

7 4 Kyselyyn vastanneet yritykset jakautuivat lähes puoliksi laitospalvelujen ja puoliksi avopalvelujen tuottajiin. Laitospalveluntuottajia oli 62 vastaajaa ja avopalvelujen tuottajia 64 vastaajaa. Yhteensä yrityksissä työskenteli yli 1100 henkilöä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 50 miljoonaa euroa, kun kysymykseen vastasi 100 yritystä. Taulukko 1 Vastanneiden yritysten määrä ja keskeisiä tunnuslukuja pääluokittain Vastanneiden määrä Toimipaikkojen määrä Lkm Henkilöstö Lkm Liikevaihto n=vasta nneita Lkm % Sosiaalihuollon laitospalvelut % n=52 88 Sosiaalihuollon avopalvelut % n=48 87 ja 88 Yhteensä % n=100 Yritykset ovat henkilöstön määrän perusteella suurimmalta osin mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä. Kyselyyn vastanneista mikroyrityksiä oli laitospalvelujen puolella lähes puolet (47 %), ja avopalveluyrityksistä peräti 84 %. Suurimmat yritykset löytyivät kokoluokasta Yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä kyselyyn vastasi seitsemän (7), joista kuusi oli laitospalveluyrityksiä ja yksi avopalveluyritys. Maakunnassa toimii useampi valtakunnallinen yritys, mutta he vastasivat kyselyyn vain maakunnan toimipaikkojen osalta. Taulukko 2 Palveluntuottajien kokoluokka henkilöstön määrän perusteella Sosiaalihuollon laitospalvelut Kaikki kokoluokat ,0 % alle 10 henkilöä 29 46,8 % henkilöä 25 40,3 % henkilöä 6 9,7 % yli 250 henkilöä 0 0,0 % ei vastannut 2 3,2 % Sosiaalihuollon avopalvelut Kaikki kokoluokat ,0 % alle 10 henkilöä 54 84,4 % henkilöä 5 7,8 % henkilöä 1 1,6 % yli 250 henkilöä 0 0,0 % ei vastannut 4 6,3 %

8 5 3.1 Yksityisten sosiaalipalveluyritysten perustaminen ja ikä Yksityinen sosiaalipalvelutoiminta on suhteellisen nuorta. Valtakunnallisesti pisimpään alalla ovat toimineet järjestöt. Yritysten määrän kasvuun vaikutti ratkaisevasti 90-luvulla voimaan tullut valtionosuusuudistus sekä silloinen taloudellinen lama, jotka kannustivat kuntia kehittämään uusia toimintatapoja. Vuonna 2010 yritysten osuus sosiaalipalvelumarkkinoista oli 15 %. 3 Toimintaympäristön muuttuminen 90-luvulla näkyi myös kyselyyn vastanneiden yritysten keskuudessa. Laitospalveluyrityksistä 36 % aloitti toimintansa 90-luvun puolivälissä. Toinen perustamispiikki ajoittuu 2000-luvun puoliväliin, jolloin vastaajista aloitti toimintansa 29 %. Avopalveluyrityksistä peräti 45 % on aloittanut toiminta viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana (vuosina ). Ja peräti 73 % avopalveluyritystä on toiminut vasta viimeiset kymmenen (10) vuotta. Kuvio 2 Yritysten perustamisvuosi 50,0 % 45,0 % 45,3 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 29,0 % 28,1 % 35,5 % 20,0 % 15,0 % 17,7 % 14,5 % 14,1 % 10,0 % 5,0 % 7,8 % 4,7 % 3,2 % 0,0 % alle 5 vuotta v v yli 15 v Jättänyt vastaamatta Laitospalvelut 17,7 % 29,0 % 14,5 % 35,5 % 3,2 % Avopalvelut 45,3 % 28,1 % 7,8 % 14,1 % 4,7 % 3 Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

9 6 3.2 Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL 87) Sosiaalihuollon laitospalveluihin lasketaan laitos- ja asumispalvelut. Palvelut jaetaan alaluokkiin asiakasryhmien perusteella: ikääntyneiden ja muiden kuin kehitysvammaisten laitospalvelut kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalvelut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut sellaiset asumisen tai majoituksen sisältävät palvelut, joissa palvelu on yleensä tilapäistä. Laitospalvelujen yritystoiminta on aina luvanvaraista. Lupien myöntämisestä ja yritysten valvonnasta vastaavat aluehallintoviranomaiset AVIt sekä valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 4 Lisäksi kunnilla on valvontavastuu alueellaan sijaitsevista sosiaalipalveluyrityksistä sekä myös niistä yrityksistä, joiden palveluja ostavat. Vastanneista 126 yrityksestä 62 yritystä kuului sosiaalihuollon laitospalvelujen tuottajiin. Yhteensä toimipaikkoja näillä 62 yrityksellä oli maakunnassa 83. Kyselyyn vastanneista kolme suurinta vastaajaluokkaa olivat: 1. Ikääntyneiden palveluasuminen ja hoitolaitokset yht. 27 vastaajaa, joilla 37 toimipaikkaa, ja joista palveluasuminen (87301) 22 vastaajaa (30 toimipaikkaa) sekä hoitolaitokset (87101) 5 vastaajaa (7 toimipaikkaa) 2. Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhekoti (87901) 12 vastaajaa, 12 toimipaikkaa ja 3. Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut (87202) 10 vastaajaa, 10 toimipaikkaa. Laitospalvelut työllistivät kyselyn aikaan syksyllä 2012 yhteensä 938 henkilöä, keskimäärin 11 henkilöä toimipaikkaa kohden. Yli puolet työllistyi ikääntyneiden palveluasumiseen ja hoitolaitoksiin. Yhteenlaskettu liikevaihto oli 41,8 miljoonaa euroa, kun kysymykseen oli 62 yrityksestä vastannut 52. Ajankohtaista valtakunnallista tietoa asumisen sisältävistä sosiaalipalveluista ja niiden markkinatilanteesta on saatavissa Pekka Lithin toimittamista raporteista Palveluasumisen markkinat Suomessa 2010-luvun vaihteessa. Tilastollinen selvitys toimialan palvelukysynnästä, palvelutuottajista ja yritystoiminnan kehityksestä. TEM raportteja 24/ ja Vanhusten ja erityisryhmien yksityisen palveluasumisen kilpailutilanne. Jatkoselvitys toimialan palvelukysynnästä, yrityksistä ja markkinoista TEM raportteja 9/ a. Ikääntyneiden palveluasuminen ja hoitolaitokset (TOL ja TOL 87303) Tässä raportissa on yhdistetty kaksi TOL-alaluokkaa: ikääntyneiden palveluasuminen ja hoitolaitokset. Palveluasuminen pitää sisällään niin tavallisen palveluasumisen, jossa henkilökunta on 4 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista / Lith, Pekka Lith, Pekka 2013.

10 7 paikalla aamusta iltaan kuin tehostetun palveluasumisen, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Ikääntyneiden hoitolaitokset tarjoavat ikääntyneille ympärivuorokautista laitoshoitoa. Yksityisellä puolella luokkaan ovat kuuluneet vanhainkodit, laitosperiaatteella toimivat hoivakodit, veljeskodit ja vastaavat. Ikääntyneiden laitoshoidon purkautuessa asumisen luokittelu kahteen alaluokkaan (871 ja 873) on menettämässä merkityksensä. Käytännössä nykyiset tehostettua palveluasumista tuottavat yritykset voivat olla jommassakummassa ryhmässä. Aiemmin erona on ollut se, että asumispalveluissa ikääntyneen asuminen on perustunut asunnon hallintasuhteeseen (vuokra tai omistus), kun taas laitoshoidossa asiakas on sijoitettu kunnan toimesta pitkäaikaisen laitoshoidon päätöksellä. Yrityksiä 27 Toimipaikkoja maakunnassa 37 Työntekijöitä 549 Työntekijää / toimipaikka n. 15 Yhteenlaskettu liikevaihto 24,4 milj. Liikevaihto / työntekijä Asiakasmäärä 1001 Suurin osa yritysten liikevaihdosta tulee edelleen suoraan kunnilta. Itsensä maksavia asiakkaita on, mutta kuitenkin vielä suhteellisen vähän. Kyselyssä 15 yritystä ilmoitti heillä asuvan itsensä maksavia asiakkaita. Lisäksi kyselyssä kysyttiin vapaana olevien paikkojen määrää. Vapaita paikkoja oli kyselyn tekohetkellä yhdeksässä (9) yrityksessä. Vapaiden paikkojen määrä on kuitenkin nopeasti muuttuva, ja tilanne saattaa olla hyvinkin erilainen jo raportin ilmestyessä. b. Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhekoti (TOL 87901) Luokkaan kuuluvat laitokset ja ammatillinen perhekoti, joihin sijoitetaan lapsia ja nuoria lastensuojeluperustein. Mukana ovat myös erityislastenkodit sekä erimerkiksi päihdeongelmaisten lasten hoitoon keskittyvät lastensuojelulaitokset. Yrityksiä 12 Toimipaikkoja maakunnassa 12 Työntekijöitä 67 Työntekijää / toimipaikka n. 6 Yhteenlaskettu liikevaihto 3,8 milj. Liikevaihto / työntekijä Asiakasmäärä 92 Luokkaan kuuluvissa asumispalveluissa itsensä maksavia asiakkaita ei ole, vaan asiakkaat ohjautuvat palveluntuottajille kuntien päätöksillä. Yritykset ovat siis täysin sidoksissa kuntien päätöksiin. Asiakkaat voivat kuitenkin tulla myös maakunnan ulkopuolelta. Vapaita paikkoja oli kyselyn tekohetkellä kuudessa (6) yrityksessä.

11 8 c. Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut (TOL 87202) Luokkaan kuuluvat mielenterveysongelmaisille tarkoitetut asumispalvelut, joissa asukkaat asuvat yleensä vakinaisesti. Yrityksiä 10 Toimipaikkoja maakunnassa 10 Työntekijöitä 60 Työntekijää / toimipaikka 6 Yhteenlaskettu liikevaihto 4 milj. Liikevaihto / työntekijä Asiakasmäärä 135 Liikevaihto työntekijää kohden on mielenterveysongelmaisille tarkoitetuissa asumispalveluissa kyselyyn vastanneista paras. Myös tämän TOL-alaluokan yritykset ovat sidottuja kuntien päätöksiin, sillä itsensä maksavia asiakkaita ei ole. Vapaita paikkoja löytyi kolmesta (3) yrityksestä kyselyyn vastaushetkellä. 3.3 Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL 88) Sosiaalihuollon avopalvelut käsittävät erilaisten tukipalvelujen tuottamisen suoraan asiakkaille. Palvelut eivät sisällä asumista lukuun ottamatta tilapäistä asumista. Toiminta on ilmoituksenvaraista. Ilmoitus tehdään siihen kuntaan, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. 7 Avopalveluntuottajia vastaajista oli 64, joilla oli yhteensä 71 toimipaikkaa. Avopalvelujen puolella kaksi suurinta kyselyyn vastanneiden vastaajaryhmää olivat: 4. Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille (88101) 37 vastaajaa (44 toimipaikkaa) 5. Lasten päivähoitopalvelut (8891) 15 vastaajaa (15 toimipaikkaa). Avopalvelut työllistivät syksyllä 2012 yhteensä 216 henkilöä. Keskimäärin henkilöstöä toimipaikkaa kohden oli kolme (3). Kuten laitospalveluissa myös avopalvelujen puolella yli puolet henkilöstöstä työllistyi yhteen alaluokkaan: kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille luokka työllisti 147,5 henkilöä. Sosiaalihuollon avopalveluiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 8,2 miljoonaa euroa, kun vastaajia kysymykseen oli 48. Kyselyn kahden suurimman avopalvelujen TOL-alaluokan vastaajien kannattavuus läheni tyydyttävän liikevaihdon rajaa, kun liikevaihtoa verrattiin työntekijöiden määrään nähden. Tyydyttävänä liikevaihdon tasona voidaan pitää euroa / työntekijä, mikäli työtä tehdään kokopäiväisesti. Alle euron tunnusluvuilla liikuttaessa yrittäjän korvaus omasta työpanoksesta jää hyvin matalaksi, ja yrittämisen riski kasvaa suureksi. 8 Kyselyn vastauksista ei kuitenkaan selviä, kuinka moni tuottaja teki työtä kokopäiväisesti. 7 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista / Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

12 9 a. Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille (TOL 88101) Tähän luokkaan kuuluvat ikääntyneille, vammaisille ja kehitysvammaisille annettavat kotipalvelut, jotka käsittävät hoivaa, hoitoa, arkisissa asioissa avustamista sekä perheen tukemista. Useampi maakunnan yritys ei kohdista palvelujaan vain tietylle kohderyhmälle, vaan kertoi kyselyssä tuottavansa palveluja kaiken ikäisille lapsiperheistä ikääntyneisiin. Yrityksiä 37 Toimipaikkoja maakunnassa 44 Työntekijöitä 147,5 Työntekijää / toimipaikka n. 3 Yhteenlaskettu liikevaihto 5,9 milj. Liikevaihto / työntekijä Asiakasmäärä n Kotipalvelut on sosiaalipalveluissa kasvava toimiala. Kysyntää lisää niin ikäihmisten määrän kasvu, kansalaisten tulotason nousu, kotitalousvähennyksen käyttö kuin myös kuntien linjaus painottaa kotiin annettavia palveluja ja vähentää laitoshoitoa. Kunnat ovat myös lisänneet yhteistyötä yritysten kanssa ottamalla käyttöön palveluseteleitä. Pohjois-Karjalassa mm. Joensuun kaupunki on käyttänyt palveluseteliä kotiin annettavissa palveluissa jo vuodesta 2007 lähtien. Nyt palvelusetelin käyttö laajenee uusiin palveluihin ja lähes kaikkiin Joensuun seudun kuntiin. Itsensä maksavien asiakkaiden määrä kasvaa, ja on jo nyt huomattavan suuri osuus yritysten liikevaihdosta. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien 1600 asiakkaasta lähes 1300 eli 80 % oli itsensä maksavia. Kahdeksan (8) yritystä tuotti palveluja vain avoimilla markkinoilla. b. Lasten päiväkodit (TOL 88911) Luokkaan kuuluvat lasten päiväkodit, erityispäiväkodit sekä perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito. Luokkaan kuuluu myös päiväkotien yhteydessä järjestettävä esikouluopetus. Kyselyyn vastanneet olivat kaikki yksityisiä päiväkoteja. Yrityksiä 15 Toimipaikkoja maakunnassa 15 Työntekijöitä 41 Työntekijää / toimipaikka n. 3 Yhteenlaskettu liikevaihto 1,4 milj. Liikevaihto / työntekijä Asiakasmäärä 242 Hoitopaikka on subjektiivinen oikeus kaikille alle kouluikäisille lapsille, ja kunnat ovat vastuussa hoidon järjestämisestä. Yritykset toimivat kunnallisen toiminnan rinnalla. Yksityisen päivähoitopaikan saaneet perheet saavat Kelan kautta maksettavan yksityisen hoidon tuen, joka koostuu laki-

13 10 sääteisestä hoitorahasta ja tulosidonnaisesta hoitolisästä. Lisäksi osa kunnista myöntää kuntakohtaista lisää. Perheillä on siis hyvä mahdollisuus valita lapselleen joko kunnallinen tai yksityinen päivähoitopaikka. Alan yritykset kuitenkin kamppailevat kannattavuusongelmien kanssa.

14 11 4 Toiminnan muutokset ja tulevaisuuden suunnitelmat Kyselyssä kartoitettiin yritysten toiminnan muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Valtakunnallisen sosiaalipalvelujen toimialaraportin mukaan sosiaalipalveluyritysten liikevaihdon kehitys on ollut tasaisen kasvavaa. Kasvua on tapahtunut eniten laitospalvelujen puolella. Liikevaihtolukemat henkilöä kohden verrattuna ovat kuitenkin pienempiä kuin teollisuuden tai kaupan alaan verrattaessa Liikevaihdon muutos viimeisen kolmen vuoden aikana Toimiala on ollut viime vuosina suotuisassa kehityksessä. Tämä näkyi yritysten vastauksissa, sillä yli puolet vastasi liikevaihtonsa kasvaneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Ennallaan liikevaihdon kertoi säilyneen joka viides (21 %) yritys. Liikevaihtonsa pienentymisestä ilmoitti joka kymmenes yritys (11 %). Alueellisia vaihteluita vastaajien kesken oli havaittavissa, ja suurinta vaihtelu oli Keski-Karjalan seudulla. Keskikarjalaisista yrityksistä peräti 64 % kertoi liikevaihtonsa kasvaneen, mutta myös liikevaihdon pienentymisen oli kokenut muuta maakuntaa suurempi osuus yrityksiä. Pielisen Karjalan osalta luvut olivat tasaisimmat. Joka kolmas kertoi liikevaihtonsa pysyneen ennallaan. Kuvio 3 Liikevaihdon muutos viimeisen kolmen (3) vuoden aikana (%) 70,0 % 60,0 % 61,2 % 64,1 % 59,5 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 25,4 % 7,5 % 6,0 % 10,3 % 17,9 % 7,7 % 30,0 % 21,4 % 15,0 % 10,0 % 11,1 % 7,9 % 0,0 % Joensuun seutu Keski-Karjala Pielisen Karjala Yhteensä Säilynyt ennallaan 25,4 % 10,3 % 30,0 % 21,4 % Kasvanut 61,2 % 64,1 % 45,0 % 59,5 % Pienentynyt 7,5 % 17,9 % 10,0 % 11,1 % Vastaamatta 6,0 % 7,7 % 15,0 % 7,9 % 9 Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

15 Yritysten tulevaisuuden suunnitelmat Yritysten tulevaisuuden suunnitelmia kartoitettiin kyselyssä monivalintakysymyksillä ja avoimilla kysymyksillä. Yrityksiltä kysyttiin tulevaisuuden suunnitelmia seuraavin vaihtoehdoin: 1. Toiminnan jatkaminen entisellä tavalla 2. Liiketoiminnan kasvattaminen (johon jatkokysymys miten?) 3. Toiminnan lopettaminen 4. Liiketoiminnan myyminen 5. Sukupolvenvaihdoksen tekeminen Puolet vastaajista (52 %) kertoi jatkavansa toimintaansa jatkossakin samalla tavalla. Joka kolmas (34 %) ilmoitti kasvattavansa liiketoimintaansa. Lopettamista harkitsi 6 % yrityksistä. Myös tulevaisuuden suunnitelmien osalta on havaittavissa alueellisia eroavaisuuksia. Liiketoiminnan lopettamisen suunnittelijoita löytyi eniten Keski-Karjalasta, jossa oli myös vähiten samalla tavalla toimintaansa jatkavia suhteessa muihin alueisiin. Liiketoiminnan kasvattamista suunnitteli 36 % yrityksistä eli maakunnan yhteisarvoon verraten hieman suurempi joukko. Liiketoiminnan myymistä harkitsevat yritykset löytyivät Joensuun seudulta tai Pielisen Karjalasta. Sukupolvenvaihdossuunnitelmia oli vain Joensuun seudulla sijaitsevilla yrityksillä. Kuvio 4 Yritysten tulevaisuuden suunnitelmat (%) 60,0 % 56,7 % 50,0 % 43,6 % 50,0 % 51,6 % 40,0 % 30,0 % 32,8 % 35,9 % 35,0 % 34,1 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Toiminnan jatkaminen entisellä tavalla Joensuun seutu Keski-Karjala Pielisen Karjala Yhteensä 56,7 % 43,6 % 50,0 % 51,6 % Liiketoiminnan kasvattaminen 32,8 % 35,9 % 35,0 % 34,1 % Lopettaminen 3,0 % 10,3 % 5,0 % 5,6 % Liiketoiminnan myyminen 1,5 % 0,0 % 5,0 % 1,6 % Sukupolvenvaihdoksen tekeminen perhe/lähipiirissä 10,3 % 10,3 % 5,0 % 5,6 % 4,8 % 3,0 % 4,5 % 5,0 % 5,0 % 2,4 % 1,5 % 1,5 % 1,6 % 4,5 % 0,0 % 0,0 % 2,4 % Jättänyt vastaamatta 1,5 % 10,3 % 5,0 % 4,8 %

16 13 Liiketoiminnan kasvattamista tarkennettiin jatkokysymyksellä. Kuusi yritystä kymmenestä suunnitteli kasvun tulevan uusista palveluista (67 %). Vaihtoehto painottui erityisesti Keski-Karjalassa, jossa 86 % yrityksistä luotti kasvun suunnitelmanaan uusiin palveluihin. Uusien palvelujen suunnittelu voi kertoa markkinoiden tuntemisesta, tuotteistamisosaamisesta ja erikoistumisesta, joka näyttää olevan keskikarjalaisten palveluntuottajien vahvuutena. Suurinta investointihalukkuutta osoitettiin Joensuun seudulla, jossa investointisuunnitelmistaan kertoi joka kolmas kyselyyn vastannut yritys. Investoinnit painottuivat myös Pielisen Karjalassa. Kuvio 5 Tavat liiketoiminnan kasvattamiselle (%) 90,0 % 85,7 % 80,0 % 70,0 % 67,4 % 60,0 % 59,1 % 57,1 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 31,8 % 28,6 % 25,6 % 20,0 % 14,3 % 14,3 % 10,0 % 0,0 % investoinnein (asukaspaikkoja lisäämällä 4,5 % 4,5 % Joensuun seutu Keski-Karjala Pielisen Karjala Yhteensä 31,8 % 14,3 % 28,6 % 25,6 % uusilla palveluilla 59,1 % 85,7 % 57,1 % 67,4 % yritysostoin 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % verkostotoiminnan avulla 4,5 % 0,0 % 14,3 % 4,7 % muuten, miten? 4,5 % 0,0 % 0,0 % 2,3 % 4,7 % 2,3 %

17 14 5 Toimialan tulevaisuuden näkymät Kyselyn tärkeänä tavoitteena oli saada tietoa yritysten näkemyksistä toimialan kehittymisestä ja omasta tulevaisuudestaan. Valtakunnallisesti yritysten näkemyksiä markkinoiden kehityksestä ja omasta tulevaisuudesta on kartoitettu kesällä 2012 toteutetussa pk-yritysbarometrissä. Kyselyyn vastanneista 230 sosiaalipalveluyrityksestä suhdanteiden ennallaan pysymiseen uskoi suurin osa ja kasvuun neljännes Tulevaisuuden näkymät Pohjois-Karjalassa Toimialanäkymät Pohjois-Karjalassa ovat yritysten mielestä positiiviset. Lähes seitsemän yritystä kymmenestä näkee maakunnan tulevaisuuden näkymät positiivisina. Myönteisin näkymä on Joensuun seudun yrityksillä (74 %). Vähiten myönteisiä vastauksia kyselyssä tuli Keski-Karjalan yrityksiltä (62 %). Vastaus on samansuuntainen kuin aiemmissa muutosta koskevissa kysymyksissä. Kuvio 6 Toimialan tulevaisuuden näkymät Pohjois-Karjalassa (%) 80,0 % 70,0 % 60,0 % 74,2 % 61,5 % 70,0 % 69,6 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,5 % 20,0 % 15,2 % 15,0 % 12,8 % 12,0 % 9,1 % 10,0 % 10,4 % 10,0 % 8,0 % 5,1 % 5,0 % 1,5 % 0,0 % Joensuun seutu Keski-Karjala Pielisen Karjala Yhteensä Positiivisena 74,2 % 61,5 % 70,0 % 69,6 % Negatiivisena 9,1 % 12,8 % 10,0 % 10,4 % En osaa sanoa 15,2 % 5,1 % 15,0 % 12,0 % Jättänyt vastaamatta 1,5 % 20,5 % 5,0 % 8,0 % 10 Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometri 2/2012.

18 15 Perusteita tulevaisuuden näkymille kartoitettiin avoimella kysymyksellä. Yritykset näkevät toimialan jatkavan kasvuaan asiakasmäärän ja palvelutarpeiden kasvaessa. Vaikka kyselyssä näkyi, etteivät kaikki yritykset luota kuntien rahojen riittämiseen, asiakasmäärän nähdään kasvavan itsensä maksavien asiakkaiden lisääntymisen myötä. Myönteisenä asiana yritykset toivat esiin myös palvelusetelin ja asiakkaan valinnan mahdollisuuksien lisäämisen sekä yritysten erikoistumisen tiettyihin palveluihin. Joka kymmenes (10 %) yritys näkee tulevaisuuden näkymät negatiivisina. Näkemystä perusteltiin mm. yleisellä heikolla taloudellisella tilanteella, pienten palveluntuottajien jäämisellä suurten jalkoihin sekä laitospalvelujen vähentämisellä. 5.2 Toimialan suurimmat haasteet Kyselyn avoimeen ja samalla myös vapaaehtoiseen kysymykseen toimialan suurimmasta haasteesta oli vastannut peräti 76 % yrityksistä. Joka kolmas (30 %) yritys näkee toimialan suurimmaksi haasteeksi yhteistyön julkisen sektorin kanssa. Yhteistyön 'niukkuus' palvelujen ostajan (kaupunki) kanssa. Investointitarpeita, mutta tulevaisuus epävarma, miten ja kuka palveluja tuottaa. Ei selkeätä kuvaa, mikä on julkisen sektorin oman tuotannon osuus. Strategiat puuttuvat tai niitä ei 'haluta' tuoda julki yhteistyökumppaneille/yrittäjille. Jonkinlainen 'kellunta' olemassa, joka tuo epävarmuutta yrittäjyyteen. Kuntien talous. Iso joukko jää väliinputoajiksi. Kuntien tulorajoja palvelujen saamiseksi pienennetään, mutta asiakkailla ei ole realistisesti mahdollista ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä. Kuntien kysyntä loppunut. Kuntien määrärahan pieneneminen. Toiseksi suurimmaksi haasteeksi nähdään kilpailu ja suurten yritysten tulo markkinoille, jonka oli noussut esiin joka viidennessä vastauksessa (19 %). Yritykseni kannalta: yhä suurempi määrä ja suuremmat yritykset (kapasiteetiltaan) jakamassa asiakkaita. Riittääkö kaikille tarpeeksi töitä? Kilpailun kiristyminen keskittymisen myötä. Isojen monikansallisten yritysten asema markkinoilla paikallisiin toimijoihin nähden; eriarvoinen kilpailuasema. Kunnat eivät näe/ymmärrä vaaraa. Koveneva kilpailu, pienillä palvelun tuottajilla elämä käy mahdottomaksi isojen tullessa valtaamaan markkinoita.

19 16 Kyetä tuottamaan laadukasta palvelua suurten kansainvälisten toimijoiden polkiessa hintoja, ja vallatessa alueen markkinoita. Suurten yritysten tuleminen markkinoille. Julkiset hankinnat suurissa kokonaisuuksissa, jolloin pienillä yrityksillä ei resursseja vastata kysyntään. Lisäksi lähes yhtä moni yritys (15 %) vastasi haasteekseen yritystoiminnan kannattavuusongelmat, jotka johtuvat mm. vaatimusten ja palveluista saatavan hinnan kohtaamattomuudesta ja asiakasvirran epätasaisuudesta. Työvoimakysymysten kanssa painiskeli 12 % yrityksistä. Yksittäisissä vastauksissa haasteiksi oli nostettu esim. kotitalousvähennyksen pienentyminen, markkinoinnin haasteellisuus sekä useat muutokset lyhyellä ajalla. 6 Yhteenvetoa ja vertailua valtakunnalliseen tietoon Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n hallinnoima HYMY Hyvinvointialan monitoimijaista yhteistyötä Pohjois-Karjalassa projekti toteutti syksyllä 2012 kyselyn Pohjois-Karjalan sosiaalipalveluyrityksille. Kysely oli laajuudessaan ensimmäinen, ja sillä tavoiteltiin laajempaa näkemystä maakunnan yksityisen sosiaalipalvelutoimialan kehittymisestä, toimintaedellytyksistä ja tulevaisuuden näkymistä. Tietoa tarvitaan alan toimijoille ja julkisen ja yksityisten palveluntuottajien välisen yhteistyön kehittämiseksi sekä antamaan näkemystä myös julkisen sektorin päätöksenteon tueksi. Kyselyllä kartoitettiin yritysten nykytilaa, näkemystä liiketoiminnan kehittymisestä sekä näkymiä tulevaisuuden haasteista ja suunnitelmista. Pohjois-Karjalassa toimii yli 200 sosiaalihuollon laitospalvelujen tai avopalvelujen tuottajaa yksityissektorilla. Lukuun lasketaan kaikki yritysmuodot sekä palveluja tuottavat järjestöt ja yhdistykset. Kyselyyn vastasi 139 yritystä eli 61 % maakunnan toimijoista. Yritykset ovat merkittävä maakunnan yksityisen sektorin työllistäjä. Suurin osa tuottajista on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Laitospalveluyrityksistä näitä on lähes joka toinen (47 %) ja avopalveluyrityksistä peräti 84 %. Valtakunnallisen sosiaalipalvelujen toimialaraportin mukaan suuntaus on kuitenkin yrityskoon kasvuun. Eritoten kasvu tapahtuu asumispalvelujen tuottajien keskuudessa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna mikroyritysten määrä on vuosina vähentynyt laitospalveluissa 10 %:lla. Avopalveluyritysten puolella yrityskoot ovat säilyneet lähes samana. 11 Toimiala on nuorta, ja laitospalveluyrityksiä on maakuntaan syntynyt eniten 90-luvun paikkeilla. Palveluja tuottavilla järjestöillä historia ulottuu pidemmälle. Toinen asumispalvelujen perustamispiikki osuu 2000-luvun puoliväliin. Avopalveluyrityksistä lähes joka toinen on aloittanut toimintansa viimeisen viiden vuoden aikana. Toimiala on kasvanut myös liikevaihdon kasvaessa. 60 % kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi liikevaihtonsa kasvaneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Liiketoimintaa ja asemaa markkinoilla on parantanut mm. kansalaisten palvelutarpeiden lisääntyminen, kuntien ostopalvelujen lisääntyminen ja palveluseteli. Myös itsensä maksavien asiakkaiden määrä on lisääntynyt eritoten sosiaalihuollon avopalvelujen eli kotiin annettavien palvelujen puolella. 11 Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

20 17 Kasvu siivittää maakunnan yritykset näkemään tulevaisuuden näkymät pääsääntöisesti positiivisena, ja kasvun suunnitelmia on joka kolmannella yrityksellä. Kasvua haetaan tuotteistamalla uusia palveluja tai investoimalla toimitiloihin asiakaspaikkojen lisäämiseksi. Yrityskyselyn tulokset ovat verrattain yhteneväiset työ- ja elinkeinoministeriön säännöllisesti julkaiseman sosiaalipalvelujen toimialaraportin kanssa. Toimialaraporttia julkaistaan joka toinen vuosi, ja se tarjoaa kattavan kuvan toimialan lähihistorian kehityksestä sekä arvioi lähitulevaisuutta. Valtakunnallisen toimialaraportin mukaan sosiaalipalveluyritysten nettolisäys on ollut laskeva vuodesta 2008 alkaen. Aloittavien yritysten määrä vähenee, ja lopettaneita yrityksiä on tasaisesti. Osa lopettamisista selittyy yhtiömuodon muutoksilla, yrityskaupoilla, mutta myös toimintansa oikeasti lopettaneita on paljon. Konkursseja sosiaalipalveluntuottajien keskuudessa syntyi eniten vuonna 2009 (34 kpl). Suurin osa konkurssiin hakeneista yrityksistä on ollut pieniä, alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä. Valtakunnallisena trendinä on ollut myös, ettei uusia yrityksiä synny asumispalveluihin. Kasvu toimialalla selittyy yrityskoon kasvulla. 12 TEM:n sosiaalipalvelujen toimialaraportissa on visioitu sosiaalipalvelujen tulevaisuutta sekä markkinoiden kehittymistä. Visiona raportissa nähdään: 1) palvelujen kysynnän kasvu 2) toimialan kasvaminen 3) asiakkaiden valinnan mahdollisuuden lisääntyminen ja vaatimusten kasvaminen 4) kuntien palvelustrategiat 5) tuottajien osaamisen kehittäminen Markkinoiden kehittymisestä raportissa on linjattu seuraavat asiat: 1) markkinoiden kasvaminen ja avautuminen 2) laatuvaatimusten tiukentuminen ja kannattavuus 3) työvoiman saanti ja henkilöstön hyvinvointi 4) palvelutuotannon tehostaminen ja nopea muuntuvuus 5) kasvu kansainvälisille markkinoille. 13 Kunnat ja yritykset ovat toimintaympäristön rajun muutoksen keskellä. Kunnilla on sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu ja siten vastuu myös toimivista markkinoista. Toimialan suotuisa kehitys vaatii yhteistä ponnistusta niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Kunnilta tarvitaan osaamista omien palvelujensa tuotteistamiseen, avoimeen hinnoitteluun, hankintoihin sekä markkinatilanteen tuntemusta. Yrityksiltä edellytetään omien palvelujen joskus nopeaakin muotoilemista asiakkaiden ja kuntien kysyntää vastaaviksi. Toimivan yhteistyön aikaansaamiseksi tarvitaan avointa keskustelua palvelujen järjestämisen reunaehdoista, tarvittavista palveluista sekä niiden tuottamistavoista. Keskustelukumppanina kuntien elinkeinotoimen hyödyntäminen elinkeinotoimen ja toimialan asiantuntijana on avainasemassa. 12 Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/ Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

21 18 Lähteet Laki yksityisistä sosiaalipalveluista /922. ( Lith, Pekka: Palveluasumisen markkinat Suomessa 2010-luvun vaihteessa. Tilastollinen selvitys palvelukysynnästä, palvelutuottajista ja yritystoiminnan kehityksestä. TEM raportteja 24/2012. Helsinki ( Lith, Pekka: Vanhusten ja erityisryhmien yksityisen palveluasumisen kilpailutilanne. Jatkoselvitys toimialan palvelukysynnästä, yrityksistä ja markkinoista TEM raportteja 9/2013. Helsinki ( Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometri 2/2012. ( Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Näkemyksestä menestystä. Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia. Toimialaraportti 5/2012. Helsinki ( Tilastokeskus. Toimialaluokitus (