Yksityiset sosiaalipalvelut Pohjois-Karjalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksityiset sosiaalipalvelut Pohjois-Karjalassa"

Transkriptio

1 Kasvua Yhteistyötä Verkostoja Yksityiset sosiaalipalvelut Pohjois-Karjalassa Tuloksia HYMY-projektin tekemästä kyselystä 3/2013

2 Koskimies, Minna & Sorjonen, Katja

3 Sisällysluettelo 1 HYMY Hyvinvointialan monitoimijaista yhteistyötä Pohjois-Karjalassa Taustaa projektin tekemälle kyselylle Toimialan määrittely ja kyselyn rajaukset Kyselyyn vastanneiden keskeisiä tunnuslukuja Toiminnan muutokset ja tulevaisuuden suunnitelmat Toimialan tulevaisuuden näkymät Yhteenvetoa ja vertailua valtakunnalliseen tietoon Lähteet Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuvioluettelo Kuvio 1 Kyselyyn vastanneet seuduittain... 3 Kuvio 2 Yritysten perustamisvuosi... 5 Kuvio 3 Liikevaihdon muutos viimeisen kolmen (3) vuoden aikana (%) Kuvio 4 Yritysten tulevaisuuden suunnitelmat (%) Kuvio 5 Tavat liiketoiminnan kasvattamiselle (%) Kuvio 6 Toimialan tulevaisuuden näkymät Pohjois-Karjalassa (%) Taulukkoluettelo Taulukko 1 Vastanneiden yritysten määrä ja keskeisiä tunnuslukuja pääluokittain... 4 Taulukko 2 Palveluntuottajien kokoluokka henkilöstön määrän perusteella... 4

4 1 1 HYMY Hyvinvointialan monitoimijaista yhteistyötä Pohjois- Karjalassa Taustaa projektin tekemälle kyselylle Suomen nopeasti ikääntyvä väestö tuo haasteita hyvinvointipalvelujen tuottamiselle. Perinteisesti hyvinvointipalveluja ovat tuottaneet kunnat, mutta tulevaisuudessa palvelutarpeiden ja kysynnän lisääntyessä korostuu entisestään yksityisen sekä kolmannen sektorin rooli hyvinvointipalvelujen tuottajina. Hyvinvointitoimiala on nostettu monissa Pohjois-Karjalan maakunnan ohjelma-asiakirjoissa ja seudullisissa elinkeinostrategioissa kehittämisen painopistealueeksi. Pohjois-Karjalassa toteutettiin vuosina HYRRÄ Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma (EAKR), jonka tavoitteena oli edistää hyvinvointialalla toimivien yritysten ja järjestöjen pitkäjänteistä ja strategialähtöistä kehittämistä. Hyvinvointiala on toimialana vielä nuori, eikä sitä ole nähty perinteisenä yrittäjyytenä. Ala on kuitenkin kiistatta kasvuala, ja maakunnassa toimivien hyvinvointialan yritysten liiketoimintaosaamisen lisääminen oli kasvuohjelman keskeinen tavoite. Toimialan kasvu lisää myös kilpailua ja markkinoille on tullut suuria kansainvälisiä yrityksiä. HYR- RÄ-kasvuohjelman toimenpiteiden tavoitteena oli edistää maakunnan hyvinvointiyritysten kilpailukykyä kasvavilla markkinoilla. Kokonaisvaltaisia hyvinvointitoimialaan kohdentuvia yritysten liiketoimintaosaamista ja kasvuedellytyksiä parantavia projekteja ei maakunnassa ollut aiemmin toteutettu. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnisti strategisen HYVÄ -hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. TEM yhteistyössä kuntien, TE-keskusten, muiden seudullisen yrityspalvelutoimijoiden ja maakuntaliittojen kanssa kartoitti alueiden valmiutta niiden tarpeisiin soveltuvien alueellisten HYVÄ-hankkeiden kokoamiseksi. Syksyllä 2009 ja talven 2010 kuluessa toteutetun kartoituksen perusteella kiinnostuksensa alueellisen HYVÄ-prosessin käynnistämiseen ilmoitti kuusi aluetta. Hallitus hyväksyi iltakoulussaan alueellisia HYVÄ-hankkeita koskevat linjaukset ja totesi niiden tukevan sekä PARAS-hankkeen että KASTE-ohjelman tavoitteita. Pohjois-Karjalan aluehanke toteutettiin osana HYRRÄ-kasvuohjelmaa. Kesäkuussa 2011 käynnistettiin JOSEK OY:n hallinnoima maakunnallinen Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteistyökäytännöt Pohjois-Karjalassa HYMY -projekti (EAKR). Projektin tavoitteena on edistää kuntien ja yritysten yhteistyötä strategiseksi kumppanuudeksi sekä tukea kasvuvaiheessa olevia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä. Em. projekteihin on osallistunut yhteensä yli 100 pohjoiskarjalaista yritystä tai järjestöä. Hyvinvointialan yrittäjyydellä on maakunnassa jo pitkät perinteet, ja siksikin asian tarkasteleminen maakunnallisesti toimialana on perusteltua. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee säännöllisesti valtakunnallisia sosiaalipalvelujen toimialaraportteja. Viimeisin raportti vuodelta julkaistiin lokakuussa Syksyllä 2012 HYMY-projekti päätyi toteuttamaan kyselyn, jonka tulos kuvaisi Pohjois-Karjalan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien eli yritysten ja järjestöjen nykytilaa, haasteita sekä tulevaisuuden näkymiä. Maakunnan hyvinvointitoimialan yritysten ja järjestöjen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi 1 Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

5 2 nähtiin olevan tarvetta laajempaan maakunnalliseen näkemykseen toimialasta. Toimialatietoa tarvitaan myös päätöksenteon tueksi kunnissa sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tarkoituksena on myös tukea yrityspalveluorganisaatioita toimialan ja yritysten kehittämisessä. Indikaattoreina kyselyssä ovat mm. yritysten sijoittuminen maakuntaan, toimipaikkojen lukumäärä, liikevaihdon muutokset, henkilöstön määrä ja toimialan haasteet sekä yritysten näkemykset toimialan tulevaisuudesta. Samanlaista kyselyä ei Pohjois-Karjalassa ole aiemmin tehty. 2 Toimialan määrittely ja kyselyn rajaukset Nykyisen toimialaluokituksen TOL mukaan sosiaalipalvelut koostuvat kahdesta pääluokasta: sosiaalihuollon laitospalvelut (87) ja sosiaalihuollon avopalvelut (88). Pääluokat jaetaan alaluokkiin seuraavanlaisesti: 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 871 Sosiaalihuollon hoitolaitokset Ikääntyneiden hoitolaitokset Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitospalvelut) 872 Kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalvelut Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Päihdeongelmaisten laitokset Päihdeongelmaisten asumispalvelut 873 Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen) 879 Muut sosiaalihuollon hoitolaitokset Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut 881 Vanhusten ja vammaisten sosiaalihuollon avopalvelut Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille Ikääntyneiden päivätoiminta Vammaisten päivä- ja työtoiminta Muut vanhusten ja vammaisten avopalvelut 889 Muut sosiaalihuollon avopalvelut 8891 Lasten päivähoitopalvelut Lasten päiväkodit Muu lasten päivähoito 8899 Muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille 2 Tilastokeskus. Toimialaluokitus 2008.

6 Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Avomuotoinen päihdekuntoutus Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon palvelut Pohjois-Karjalan sosiaalipalvelujen tuottajatiedot saatiin sekä Asiakastieto Oy:n Yritysfiltterin että omien tiedustelujen kautta. Kysely lähetettiin kattavasti kaikille Pohjois-Karjalan yksityisille sosiaalipalveluntuottajille. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 227 tuottajalle, joista Joensuun seudulla (Joensuu, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) sijaitsi 141 yritystä, Keski- Karjalassa (Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Rääkkylä) 49 ja Pielisen Karjalassa (Lieksa, Nurmes, Valtimo) 37. Kysely toteutettiin Internet-pohjaisen Digium-kyselyn avulla. Yksityisille palveluntuottajille, joilla ei ollut sähköpostiosoitetta sähköistä kyselyä varten, kysely lähetettiin postitse. Vastaamisaikaa oli kaksi viikkoa, jonka jälkeen kyselyyn vastaamattomille toteutettiin puhelinkysely ja kannustettiin vastaamaan. 3 Kyselyyn vastanneiden keskeisiä tunnuslukuja Kyselyyn vastasi yhteensä 139 sosiaalipalvelujen tuottajaa eli yritystä tai järjestöä. Jäljempänä yrityksiä ja järjestöjä tarkoitettaessa käytetään termiä yritys. Sähköisen kyselyn kautta kyselyjä palautui 105, ja 34 vastasi joko postitse tai puhelimitse. Vastausprosentiksi muodostui täten 61 %. Alueellisesti vastausprosentti vaihteli Pielisen Karjalan 54 %:sta Joensuun seudun 55 %:iin ollen paras Keski-Karjalassa 85 %:a. Vastanneista 6 % (13) oli joko äskettäin lopettanut tai juuri toimintaansa lopettelemassa olevia yrityksiä. Lopettaneista/lopettamassa olevista yrityksistä sijaitsi Joensuun seudulla 11 ja Keski-Karjalassa kaksi (2). Suurin ryhmä lopettaneissa oli ikääntyville kotipalveluja antavat yhden hengen työllistävät yritykset. Lopettaminen liittyi pääsääntöisesti yrittäjän eläkkeelle siirtymiseen. Kyselyn aineisto koostui siis kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneista, yhteensä 126 vastauksesta. Kuvio 1 Kyselyyn vastanneet seuduittain Lähetetyt vastanneet joista lopettaneet/lopett amassa ei-vastanneet Joensuun seutu Keski-Karjala Pielisen Karjala Kaikki alueet yhteensä

7 4 Kyselyyn vastanneet yritykset jakautuivat lähes puoliksi laitospalvelujen ja puoliksi avopalvelujen tuottajiin. Laitospalveluntuottajia oli 62 vastaajaa ja avopalvelujen tuottajia 64 vastaajaa. Yhteensä yrityksissä työskenteli yli 1100 henkilöä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 50 miljoonaa euroa, kun kysymykseen vastasi 100 yritystä. Taulukko 1 Vastanneiden yritysten määrä ja keskeisiä tunnuslukuja pääluokittain Vastanneiden määrä Toimipaikkojen määrä Lkm Henkilöstö Lkm Liikevaihto n=vasta nneita Lkm % Sosiaalihuollon laitospalvelut % n=52 88 Sosiaalihuollon avopalvelut % n=48 87 ja 88 Yhteensä % n=100 Yritykset ovat henkilöstön määrän perusteella suurimmalta osin mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä. Kyselyyn vastanneista mikroyrityksiä oli laitospalvelujen puolella lähes puolet (47 %), ja avopalveluyrityksistä peräti 84 %. Suurimmat yritykset löytyivät kokoluokasta Yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä kyselyyn vastasi seitsemän (7), joista kuusi oli laitospalveluyrityksiä ja yksi avopalveluyritys. Maakunnassa toimii useampi valtakunnallinen yritys, mutta he vastasivat kyselyyn vain maakunnan toimipaikkojen osalta. Taulukko 2 Palveluntuottajien kokoluokka henkilöstön määrän perusteella Sosiaalihuollon laitospalvelut Kaikki kokoluokat ,0 % alle 10 henkilöä 29 46,8 % henkilöä 25 40,3 % henkilöä 6 9,7 % yli 250 henkilöä 0 0,0 % ei vastannut 2 3,2 % Sosiaalihuollon avopalvelut Kaikki kokoluokat ,0 % alle 10 henkilöä 54 84,4 % henkilöä 5 7,8 % henkilöä 1 1,6 % yli 250 henkilöä 0 0,0 % ei vastannut 4 6,3 %

8 5 3.1 Yksityisten sosiaalipalveluyritysten perustaminen ja ikä Yksityinen sosiaalipalvelutoiminta on suhteellisen nuorta. Valtakunnallisesti pisimpään alalla ovat toimineet järjestöt. Yritysten määrän kasvuun vaikutti ratkaisevasti 90-luvulla voimaan tullut valtionosuusuudistus sekä silloinen taloudellinen lama, jotka kannustivat kuntia kehittämään uusia toimintatapoja. Vuonna 2010 yritysten osuus sosiaalipalvelumarkkinoista oli 15 %. 3 Toimintaympäristön muuttuminen 90-luvulla näkyi myös kyselyyn vastanneiden yritysten keskuudessa. Laitospalveluyrityksistä 36 % aloitti toimintansa 90-luvun puolivälissä. Toinen perustamispiikki ajoittuu 2000-luvun puoliväliin, jolloin vastaajista aloitti toimintansa 29 %. Avopalveluyrityksistä peräti 45 % on aloittanut toiminta viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana (vuosina ). Ja peräti 73 % avopalveluyritystä on toiminut vasta viimeiset kymmenen (10) vuotta. Kuvio 2 Yritysten perustamisvuosi 50,0 % 45,0 % 45,3 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 29,0 % 28,1 % 35,5 % 20,0 % 15,0 % 17,7 % 14,5 % 14,1 % 10,0 % 5,0 % 7,8 % 4,7 % 3,2 % 0,0 % alle 5 vuotta v v yli 15 v Jättänyt vastaamatta Laitospalvelut 17,7 % 29,0 % 14,5 % 35,5 % 3,2 % Avopalvelut 45,3 % 28,1 % 7,8 % 14,1 % 4,7 % 3 Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

9 6 3.2 Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL 87) Sosiaalihuollon laitospalveluihin lasketaan laitos- ja asumispalvelut. Palvelut jaetaan alaluokkiin asiakasryhmien perusteella: ikääntyneiden ja muiden kuin kehitysvammaisten laitospalvelut kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalvelut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut sellaiset asumisen tai majoituksen sisältävät palvelut, joissa palvelu on yleensä tilapäistä. Laitospalvelujen yritystoiminta on aina luvanvaraista. Lupien myöntämisestä ja yritysten valvonnasta vastaavat aluehallintoviranomaiset AVIt sekä valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 4 Lisäksi kunnilla on valvontavastuu alueellaan sijaitsevista sosiaalipalveluyrityksistä sekä myös niistä yrityksistä, joiden palveluja ostavat. Vastanneista 126 yrityksestä 62 yritystä kuului sosiaalihuollon laitospalvelujen tuottajiin. Yhteensä toimipaikkoja näillä 62 yrityksellä oli maakunnassa 83. Kyselyyn vastanneista kolme suurinta vastaajaluokkaa olivat: 1. Ikääntyneiden palveluasuminen ja hoitolaitokset yht. 27 vastaajaa, joilla 37 toimipaikkaa, ja joista palveluasuminen (87301) 22 vastaajaa (30 toimipaikkaa) sekä hoitolaitokset (87101) 5 vastaajaa (7 toimipaikkaa) 2. Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhekoti (87901) 12 vastaajaa, 12 toimipaikkaa ja 3. Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut (87202) 10 vastaajaa, 10 toimipaikkaa. Laitospalvelut työllistivät kyselyn aikaan syksyllä 2012 yhteensä 938 henkilöä, keskimäärin 11 henkilöä toimipaikkaa kohden. Yli puolet työllistyi ikääntyneiden palveluasumiseen ja hoitolaitoksiin. Yhteenlaskettu liikevaihto oli 41,8 miljoonaa euroa, kun kysymykseen oli 62 yrityksestä vastannut 52. Ajankohtaista valtakunnallista tietoa asumisen sisältävistä sosiaalipalveluista ja niiden markkinatilanteesta on saatavissa Pekka Lithin toimittamista raporteista Palveluasumisen markkinat Suomessa 2010-luvun vaihteessa. Tilastollinen selvitys toimialan palvelukysynnästä, palvelutuottajista ja yritystoiminnan kehityksestä. TEM raportteja 24/ ja Vanhusten ja erityisryhmien yksityisen palveluasumisen kilpailutilanne. Jatkoselvitys toimialan palvelukysynnästä, yrityksistä ja markkinoista TEM raportteja 9/ a. Ikääntyneiden palveluasuminen ja hoitolaitokset (TOL ja TOL 87303) Tässä raportissa on yhdistetty kaksi TOL-alaluokkaa: ikääntyneiden palveluasuminen ja hoitolaitokset. Palveluasuminen pitää sisällään niin tavallisen palveluasumisen, jossa henkilökunta on 4 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista / Lith, Pekka Lith, Pekka 2013.

10 7 paikalla aamusta iltaan kuin tehostetun palveluasumisen, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Ikääntyneiden hoitolaitokset tarjoavat ikääntyneille ympärivuorokautista laitoshoitoa. Yksityisellä puolella luokkaan ovat kuuluneet vanhainkodit, laitosperiaatteella toimivat hoivakodit, veljeskodit ja vastaavat. Ikääntyneiden laitoshoidon purkautuessa asumisen luokittelu kahteen alaluokkaan (871 ja 873) on menettämässä merkityksensä. Käytännössä nykyiset tehostettua palveluasumista tuottavat yritykset voivat olla jommassakummassa ryhmässä. Aiemmin erona on ollut se, että asumispalveluissa ikääntyneen asuminen on perustunut asunnon hallintasuhteeseen (vuokra tai omistus), kun taas laitoshoidossa asiakas on sijoitettu kunnan toimesta pitkäaikaisen laitoshoidon päätöksellä. Yrityksiä 27 Toimipaikkoja maakunnassa 37 Työntekijöitä 549 Työntekijää / toimipaikka n. 15 Yhteenlaskettu liikevaihto 24,4 milj. Liikevaihto / työntekijä Asiakasmäärä 1001 Suurin osa yritysten liikevaihdosta tulee edelleen suoraan kunnilta. Itsensä maksavia asiakkaita on, mutta kuitenkin vielä suhteellisen vähän. Kyselyssä 15 yritystä ilmoitti heillä asuvan itsensä maksavia asiakkaita. Lisäksi kyselyssä kysyttiin vapaana olevien paikkojen määrää. Vapaita paikkoja oli kyselyn tekohetkellä yhdeksässä (9) yrityksessä. Vapaiden paikkojen määrä on kuitenkin nopeasti muuttuva, ja tilanne saattaa olla hyvinkin erilainen jo raportin ilmestyessä. b. Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhekoti (TOL 87901) Luokkaan kuuluvat laitokset ja ammatillinen perhekoti, joihin sijoitetaan lapsia ja nuoria lastensuojeluperustein. Mukana ovat myös erityislastenkodit sekä erimerkiksi päihdeongelmaisten lasten hoitoon keskittyvät lastensuojelulaitokset. Yrityksiä 12 Toimipaikkoja maakunnassa 12 Työntekijöitä 67 Työntekijää / toimipaikka n. 6 Yhteenlaskettu liikevaihto 3,8 milj. Liikevaihto / työntekijä Asiakasmäärä 92 Luokkaan kuuluvissa asumispalveluissa itsensä maksavia asiakkaita ei ole, vaan asiakkaat ohjautuvat palveluntuottajille kuntien päätöksillä. Yritykset ovat siis täysin sidoksissa kuntien päätöksiin. Asiakkaat voivat kuitenkin tulla myös maakunnan ulkopuolelta. Vapaita paikkoja oli kyselyn tekohetkellä kuudessa (6) yrityksessä.

11 8 c. Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut (TOL 87202) Luokkaan kuuluvat mielenterveysongelmaisille tarkoitetut asumispalvelut, joissa asukkaat asuvat yleensä vakinaisesti. Yrityksiä 10 Toimipaikkoja maakunnassa 10 Työntekijöitä 60 Työntekijää / toimipaikka 6 Yhteenlaskettu liikevaihto 4 milj. Liikevaihto / työntekijä Asiakasmäärä 135 Liikevaihto työntekijää kohden on mielenterveysongelmaisille tarkoitetuissa asumispalveluissa kyselyyn vastanneista paras. Myös tämän TOL-alaluokan yritykset ovat sidottuja kuntien päätöksiin, sillä itsensä maksavia asiakkaita ei ole. Vapaita paikkoja löytyi kolmesta (3) yrityksestä kyselyyn vastaushetkellä. 3.3 Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL 88) Sosiaalihuollon avopalvelut käsittävät erilaisten tukipalvelujen tuottamisen suoraan asiakkaille. Palvelut eivät sisällä asumista lukuun ottamatta tilapäistä asumista. Toiminta on ilmoituksenvaraista. Ilmoitus tehdään siihen kuntaan, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. 7 Avopalveluntuottajia vastaajista oli 64, joilla oli yhteensä 71 toimipaikkaa. Avopalvelujen puolella kaksi suurinta kyselyyn vastanneiden vastaajaryhmää olivat: 4. Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille (88101) 37 vastaajaa (44 toimipaikkaa) 5. Lasten päivähoitopalvelut (8891) 15 vastaajaa (15 toimipaikkaa). Avopalvelut työllistivät syksyllä 2012 yhteensä 216 henkilöä. Keskimäärin henkilöstöä toimipaikkaa kohden oli kolme (3). Kuten laitospalveluissa myös avopalvelujen puolella yli puolet henkilöstöstä työllistyi yhteen alaluokkaan: kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille luokka työllisti 147,5 henkilöä. Sosiaalihuollon avopalveluiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 8,2 miljoonaa euroa, kun vastaajia kysymykseen oli 48. Kyselyn kahden suurimman avopalvelujen TOL-alaluokan vastaajien kannattavuus läheni tyydyttävän liikevaihdon rajaa, kun liikevaihtoa verrattiin työntekijöiden määrään nähden. Tyydyttävänä liikevaihdon tasona voidaan pitää euroa / työntekijä, mikäli työtä tehdään kokopäiväisesti. Alle euron tunnusluvuilla liikuttaessa yrittäjän korvaus omasta työpanoksesta jää hyvin matalaksi, ja yrittämisen riski kasvaa suureksi. 8 Kyselyn vastauksista ei kuitenkaan selviä, kuinka moni tuottaja teki työtä kokopäiväisesti. 7 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista / Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

12 9 a. Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille (TOL 88101) Tähän luokkaan kuuluvat ikääntyneille, vammaisille ja kehitysvammaisille annettavat kotipalvelut, jotka käsittävät hoivaa, hoitoa, arkisissa asioissa avustamista sekä perheen tukemista. Useampi maakunnan yritys ei kohdista palvelujaan vain tietylle kohderyhmälle, vaan kertoi kyselyssä tuottavansa palveluja kaiken ikäisille lapsiperheistä ikääntyneisiin. Yrityksiä 37 Toimipaikkoja maakunnassa 44 Työntekijöitä 147,5 Työntekijää / toimipaikka n. 3 Yhteenlaskettu liikevaihto 5,9 milj. Liikevaihto / työntekijä Asiakasmäärä n Kotipalvelut on sosiaalipalveluissa kasvava toimiala. Kysyntää lisää niin ikäihmisten määrän kasvu, kansalaisten tulotason nousu, kotitalousvähennyksen käyttö kuin myös kuntien linjaus painottaa kotiin annettavia palveluja ja vähentää laitoshoitoa. Kunnat ovat myös lisänneet yhteistyötä yritysten kanssa ottamalla käyttöön palveluseteleitä. Pohjois-Karjalassa mm. Joensuun kaupunki on käyttänyt palveluseteliä kotiin annettavissa palveluissa jo vuodesta 2007 lähtien. Nyt palvelusetelin käyttö laajenee uusiin palveluihin ja lähes kaikkiin Joensuun seudun kuntiin. Itsensä maksavien asiakkaiden määrä kasvaa, ja on jo nyt huomattavan suuri osuus yritysten liikevaihdosta. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien 1600 asiakkaasta lähes 1300 eli 80 % oli itsensä maksavia. Kahdeksan (8) yritystä tuotti palveluja vain avoimilla markkinoilla. b. Lasten päiväkodit (TOL 88911) Luokkaan kuuluvat lasten päiväkodit, erityispäiväkodit sekä perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito. Luokkaan kuuluu myös päiväkotien yhteydessä järjestettävä esikouluopetus. Kyselyyn vastanneet olivat kaikki yksityisiä päiväkoteja. Yrityksiä 15 Toimipaikkoja maakunnassa 15 Työntekijöitä 41 Työntekijää / toimipaikka n. 3 Yhteenlaskettu liikevaihto 1,4 milj. Liikevaihto / työntekijä Asiakasmäärä 242 Hoitopaikka on subjektiivinen oikeus kaikille alle kouluikäisille lapsille, ja kunnat ovat vastuussa hoidon järjestämisestä. Yritykset toimivat kunnallisen toiminnan rinnalla. Yksityisen päivähoitopaikan saaneet perheet saavat Kelan kautta maksettavan yksityisen hoidon tuen, joka koostuu laki-

13 10 sääteisestä hoitorahasta ja tulosidonnaisesta hoitolisästä. Lisäksi osa kunnista myöntää kuntakohtaista lisää. Perheillä on siis hyvä mahdollisuus valita lapselleen joko kunnallinen tai yksityinen päivähoitopaikka. Alan yritykset kuitenkin kamppailevat kannattavuusongelmien kanssa.

14 11 4 Toiminnan muutokset ja tulevaisuuden suunnitelmat Kyselyssä kartoitettiin yritysten toiminnan muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Valtakunnallisen sosiaalipalvelujen toimialaraportin mukaan sosiaalipalveluyritysten liikevaihdon kehitys on ollut tasaisen kasvavaa. Kasvua on tapahtunut eniten laitospalvelujen puolella. Liikevaihtolukemat henkilöä kohden verrattuna ovat kuitenkin pienempiä kuin teollisuuden tai kaupan alaan verrattaessa Liikevaihdon muutos viimeisen kolmen vuoden aikana Toimiala on ollut viime vuosina suotuisassa kehityksessä. Tämä näkyi yritysten vastauksissa, sillä yli puolet vastasi liikevaihtonsa kasvaneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Ennallaan liikevaihdon kertoi säilyneen joka viides (21 %) yritys. Liikevaihtonsa pienentymisestä ilmoitti joka kymmenes yritys (11 %). Alueellisia vaihteluita vastaajien kesken oli havaittavissa, ja suurinta vaihtelu oli Keski-Karjalan seudulla. Keskikarjalaisista yrityksistä peräti 64 % kertoi liikevaihtonsa kasvaneen, mutta myös liikevaihdon pienentymisen oli kokenut muuta maakuntaa suurempi osuus yrityksiä. Pielisen Karjalan osalta luvut olivat tasaisimmat. Joka kolmas kertoi liikevaihtonsa pysyneen ennallaan. Kuvio 3 Liikevaihdon muutos viimeisen kolmen (3) vuoden aikana (%) 70,0 % 60,0 % 61,2 % 64,1 % 59,5 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 25,4 % 7,5 % 6,0 % 10,3 % 17,9 % 7,7 % 30,0 % 21,4 % 15,0 % 10,0 % 11,1 % 7,9 % 0,0 % Joensuun seutu Keski-Karjala Pielisen Karjala Yhteensä Säilynyt ennallaan 25,4 % 10,3 % 30,0 % 21,4 % Kasvanut 61,2 % 64,1 % 45,0 % 59,5 % Pienentynyt 7,5 % 17,9 % 10,0 % 11,1 % Vastaamatta 6,0 % 7,7 % 15,0 % 7,9 % 9 Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

15 Yritysten tulevaisuuden suunnitelmat Yritysten tulevaisuuden suunnitelmia kartoitettiin kyselyssä monivalintakysymyksillä ja avoimilla kysymyksillä. Yrityksiltä kysyttiin tulevaisuuden suunnitelmia seuraavin vaihtoehdoin: 1. Toiminnan jatkaminen entisellä tavalla 2. Liiketoiminnan kasvattaminen (johon jatkokysymys miten?) 3. Toiminnan lopettaminen 4. Liiketoiminnan myyminen 5. Sukupolvenvaihdoksen tekeminen Puolet vastaajista (52 %) kertoi jatkavansa toimintaansa jatkossakin samalla tavalla. Joka kolmas (34 %) ilmoitti kasvattavansa liiketoimintaansa. Lopettamista harkitsi 6 % yrityksistä. Myös tulevaisuuden suunnitelmien osalta on havaittavissa alueellisia eroavaisuuksia. Liiketoiminnan lopettamisen suunnittelijoita löytyi eniten Keski-Karjalasta, jossa oli myös vähiten samalla tavalla toimintaansa jatkavia suhteessa muihin alueisiin. Liiketoiminnan kasvattamista suunnitteli 36 % yrityksistä eli maakunnan yhteisarvoon verraten hieman suurempi joukko. Liiketoiminnan myymistä harkitsevat yritykset löytyivät Joensuun seudulta tai Pielisen Karjalasta. Sukupolvenvaihdossuunnitelmia oli vain Joensuun seudulla sijaitsevilla yrityksillä. Kuvio 4 Yritysten tulevaisuuden suunnitelmat (%) 60,0 % 56,7 % 50,0 % 43,6 % 50,0 % 51,6 % 40,0 % 30,0 % 32,8 % 35,9 % 35,0 % 34,1 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Toiminnan jatkaminen entisellä tavalla Joensuun seutu Keski-Karjala Pielisen Karjala Yhteensä 56,7 % 43,6 % 50,0 % 51,6 % Liiketoiminnan kasvattaminen 32,8 % 35,9 % 35,0 % 34,1 % Lopettaminen 3,0 % 10,3 % 5,0 % 5,6 % Liiketoiminnan myyminen 1,5 % 0,0 % 5,0 % 1,6 % Sukupolvenvaihdoksen tekeminen perhe/lähipiirissä 10,3 % 10,3 % 5,0 % 5,6 % 4,8 % 3,0 % 4,5 % 5,0 % 5,0 % 2,4 % 1,5 % 1,5 % 1,6 % 4,5 % 0,0 % 0,0 % 2,4 % Jättänyt vastaamatta 1,5 % 10,3 % 5,0 % 4,8 %

16 13 Liiketoiminnan kasvattamista tarkennettiin jatkokysymyksellä. Kuusi yritystä kymmenestä suunnitteli kasvun tulevan uusista palveluista (67 %). Vaihtoehto painottui erityisesti Keski-Karjalassa, jossa 86 % yrityksistä luotti kasvun suunnitelmanaan uusiin palveluihin. Uusien palvelujen suunnittelu voi kertoa markkinoiden tuntemisesta, tuotteistamisosaamisesta ja erikoistumisesta, joka näyttää olevan keskikarjalaisten palveluntuottajien vahvuutena. Suurinta investointihalukkuutta osoitettiin Joensuun seudulla, jossa investointisuunnitelmistaan kertoi joka kolmas kyselyyn vastannut yritys. Investoinnit painottuivat myös Pielisen Karjalassa. Kuvio 5 Tavat liiketoiminnan kasvattamiselle (%) 90,0 % 85,7 % 80,0 % 70,0 % 67,4 % 60,0 % 59,1 % 57,1 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 31,8 % 28,6 % 25,6 % 20,0 % 14,3 % 14,3 % 10,0 % 0,0 % investoinnein (asukaspaikkoja lisäämällä 4,5 % 4,5 % Joensuun seutu Keski-Karjala Pielisen Karjala Yhteensä 31,8 % 14,3 % 28,6 % 25,6 % uusilla palveluilla 59,1 % 85,7 % 57,1 % 67,4 % yritysostoin 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % verkostotoiminnan avulla 4,5 % 0,0 % 14,3 % 4,7 % muuten, miten? 4,5 % 0,0 % 0,0 % 2,3 % 4,7 % 2,3 %

17 14 5 Toimialan tulevaisuuden näkymät Kyselyn tärkeänä tavoitteena oli saada tietoa yritysten näkemyksistä toimialan kehittymisestä ja omasta tulevaisuudestaan. Valtakunnallisesti yritysten näkemyksiä markkinoiden kehityksestä ja omasta tulevaisuudesta on kartoitettu kesällä 2012 toteutetussa pk-yritysbarometrissä. Kyselyyn vastanneista 230 sosiaalipalveluyrityksestä suhdanteiden ennallaan pysymiseen uskoi suurin osa ja kasvuun neljännes Tulevaisuuden näkymät Pohjois-Karjalassa Toimialanäkymät Pohjois-Karjalassa ovat yritysten mielestä positiiviset. Lähes seitsemän yritystä kymmenestä näkee maakunnan tulevaisuuden näkymät positiivisina. Myönteisin näkymä on Joensuun seudun yrityksillä (74 %). Vähiten myönteisiä vastauksia kyselyssä tuli Keski-Karjalan yrityksiltä (62 %). Vastaus on samansuuntainen kuin aiemmissa muutosta koskevissa kysymyksissä. Kuvio 6 Toimialan tulevaisuuden näkymät Pohjois-Karjalassa (%) 80,0 % 70,0 % 60,0 % 74,2 % 61,5 % 70,0 % 69,6 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,5 % 20,0 % 15,2 % 15,0 % 12,8 % 12,0 % 9,1 % 10,0 % 10,4 % 10,0 % 8,0 % 5,1 % 5,0 % 1,5 % 0,0 % Joensuun seutu Keski-Karjala Pielisen Karjala Yhteensä Positiivisena 74,2 % 61,5 % 70,0 % 69,6 % Negatiivisena 9,1 % 12,8 % 10,0 % 10,4 % En osaa sanoa 15,2 % 5,1 % 15,0 % 12,0 % Jättänyt vastaamatta 1,5 % 20,5 % 5,0 % 8,0 % 10 Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometri 2/2012.

18 15 Perusteita tulevaisuuden näkymille kartoitettiin avoimella kysymyksellä. Yritykset näkevät toimialan jatkavan kasvuaan asiakasmäärän ja palvelutarpeiden kasvaessa. Vaikka kyselyssä näkyi, etteivät kaikki yritykset luota kuntien rahojen riittämiseen, asiakasmäärän nähdään kasvavan itsensä maksavien asiakkaiden lisääntymisen myötä. Myönteisenä asiana yritykset toivat esiin myös palvelusetelin ja asiakkaan valinnan mahdollisuuksien lisäämisen sekä yritysten erikoistumisen tiettyihin palveluihin. Joka kymmenes (10 %) yritys näkee tulevaisuuden näkymät negatiivisina. Näkemystä perusteltiin mm. yleisellä heikolla taloudellisella tilanteella, pienten palveluntuottajien jäämisellä suurten jalkoihin sekä laitospalvelujen vähentämisellä. 5.2 Toimialan suurimmat haasteet Kyselyn avoimeen ja samalla myös vapaaehtoiseen kysymykseen toimialan suurimmasta haasteesta oli vastannut peräti 76 % yrityksistä. Joka kolmas (30 %) yritys näkee toimialan suurimmaksi haasteeksi yhteistyön julkisen sektorin kanssa. Yhteistyön 'niukkuus' palvelujen ostajan (kaupunki) kanssa. Investointitarpeita, mutta tulevaisuus epävarma, miten ja kuka palveluja tuottaa. Ei selkeätä kuvaa, mikä on julkisen sektorin oman tuotannon osuus. Strategiat puuttuvat tai niitä ei 'haluta' tuoda julki yhteistyökumppaneille/yrittäjille. Jonkinlainen 'kellunta' olemassa, joka tuo epävarmuutta yrittäjyyteen. Kuntien talous. Iso joukko jää väliinputoajiksi. Kuntien tulorajoja palvelujen saamiseksi pienennetään, mutta asiakkailla ei ole realistisesti mahdollista ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä. Kuntien kysyntä loppunut. Kuntien määrärahan pieneneminen. Toiseksi suurimmaksi haasteeksi nähdään kilpailu ja suurten yritysten tulo markkinoille, jonka oli noussut esiin joka viidennessä vastauksessa (19 %). Yritykseni kannalta: yhä suurempi määrä ja suuremmat yritykset (kapasiteetiltaan) jakamassa asiakkaita. Riittääkö kaikille tarpeeksi töitä? Kilpailun kiristyminen keskittymisen myötä. Isojen monikansallisten yritysten asema markkinoilla paikallisiin toimijoihin nähden; eriarvoinen kilpailuasema. Kunnat eivät näe/ymmärrä vaaraa. Koveneva kilpailu, pienillä palvelun tuottajilla elämä käy mahdottomaksi isojen tullessa valtaamaan markkinoita.

19 16 Kyetä tuottamaan laadukasta palvelua suurten kansainvälisten toimijoiden polkiessa hintoja, ja vallatessa alueen markkinoita. Suurten yritysten tuleminen markkinoille. Julkiset hankinnat suurissa kokonaisuuksissa, jolloin pienillä yrityksillä ei resursseja vastata kysyntään. Lisäksi lähes yhtä moni yritys (15 %) vastasi haasteekseen yritystoiminnan kannattavuusongelmat, jotka johtuvat mm. vaatimusten ja palveluista saatavan hinnan kohtaamattomuudesta ja asiakasvirran epätasaisuudesta. Työvoimakysymysten kanssa painiskeli 12 % yrityksistä. Yksittäisissä vastauksissa haasteiksi oli nostettu esim. kotitalousvähennyksen pienentyminen, markkinoinnin haasteellisuus sekä useat muutokset lyhyellä ajalla. 6 Yhteenvetoa ja vertailua valtakunnalliseen tietoon Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n hallinnoima HYMY Hyvinvointialan monitoimijaista yhteistyötä Pohjois-Karjalassa projekti toteutti syksyllä 2012 kyselyn Pohjois-Karjalan sosiaalipalveluyrityksille. Kysely oli laajuudessaan ensimmäinen, ja sillä tavoiteltiin laajempaa näkemystä maakunnan yksityisen sosiaalipalvelutoimialan kehittymisestä, toimintaedellytyksistä ja tulevaisuuden näkymistä. Tietoa tarvitaan alan toimijoille ja julkisen ja yksityisten palveluntuottajien välisen yhteistyön kehittämiseksi sekä antamaan näkemystä myös julkisen sektorin päätöksenteon tueksi. Kyselyllä kartoitettiin yritysten nykytilaa, näkemystä liiketoiminnan kehittymisestä sekä näkymiä tulevaisuuden haasteista ja suunnitelmista. Pohjois-Karjalassa toimii yli 200 sosiaalihuollon laitospalvelujen tai avopalvelujen tuottajaa yksityissektorilla. Lukuun lasketaan kaikki yritysmuodot sekä palveluja tuottavat järjestöt ja yhdistykset. Kyselyyn vastasi 139 yritystä eli 61 % maakunnan toimijoista. Yritykset ovat merkittävä maakunnan yksityisen sektorin työllistäjä. Suurin osa tuottajista on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Laitospalveluyrityksistä näitä on lähes joka toinen (47 %) ja avopalveluyrityksistä peräti 84 %. Valtakunnallisen sosiaalipalvelujen toimialaraportin mukaan suuntaus on kuitenkin yrityskoon kasvuun. Eritoten kasvu tapahtuu asumispalvelujen tuottajien keskuudessa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna mikroyritysten määrä on vuosina vähentynyt laitospalveluissa 10 %:lla. Avopalveluyritysten puolella yrityskoot ovat säilyneet lähes samana. 11 Toimiala on nuorta, ja laitospalveluyrityksiä on maakuntaan syntynyt eniten 90-luvun paikkeilla. Palveluja tuottavilla järjestöillä historia ulottuu pidemmälle. Toinen asumispalvelujen perustamispiikki osuu 2000-luvun puoliväliin. Avopalveluyrityksistä lähes joka toinen on aloittanut toimintansa viimeisen viiden vuoden aikana. Toimiala on kasvanut myös liikevaihdon kasvaessa. 60 % kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi liikevaihtonsa kasvaneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Liiketoimintaa ja asemaa markkinoilla on parantanut mm. kansalaisten palvelutarpeiden lisääntyminen, kuntien ostopalvelujen lisääntyminen ja palveluseteli. Myös itsensä maksavien asiakkaiden määrä on lisääntynyt eritoten sosiaalihuollon avopalvelujen eli kotiin annettavien palvelujen puolella. 11 Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

20 17 Kasvu siivittää maakunnan yritykset näkemään tulevaisuuden näkymät pääsääntöisesti positiivisena, ja kasvun suunnitelmia on joka kolmannella yrityksellä. Kasvua haetaan tuotteistamalla uusia palveluja tai investoimalla toimitiloihin asiakaspaikkojen lisäämiseksi. Yrityskyselyn tulokset ovat verrattain yhteneväiset työ- ja elinkeinoministeriön säännöllisesti julkaiseman sosiaalipalvelujen toimialaraportin kanssa. Toimialaraporttia julkaistaan joka toinen vuosi, ja se tarjoaa kattavan kuvan toimialan lähihistorian kehityksestä sekä arvioi lähitulevaisuutta. Valtakunnallisen toimialaraportin mukaan sosiaalipalveluyritysten nettolisäys on ollut laskeva vuodesta 2008 alkaen. Aloittavien yritysten määrä vähenee, ja lopettaneita yrityksiä on tasaisesti. Osa lopettamisista selittyy yhtiömuodon muutoksilla, yrityskaupoilla, mutta myös toimintansa oikeasti lopettaneita on paljon. Konkursseja sosiaalipalveluntuottajien keskuudessa syntyi eniten vuonna 2009 (34 kpl). Suurin osa konkurssiin hakeneista yrityksistä on ollut pieniä, alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä. Valtakunnallisena trendinä on ollut myös, ettei uusia yrityksiä synny asumispalveluihin. Kasvu toimialalla selittyy yrityskoon kasvulla. 12 TEM:n sosiaalipalvelujen toimialaraportissa on visioitu sosiaalipalvelujen tulevaisuutta sekä markkinoiden kehittymistä. Visiona raportissa nähdään: 1) palvelujen kysynnän kasvu 2) toimialan kasvaminen 3) asiakkaiden valinnan mahdollisuuden lisääntyminen ja vaatimusten kasvaminen 4) kuntien palvelustrategiat 5) tuottajien osaamisen kehittäminen Markkinoiden kehittymisestä raportissa on linjattu seuraavat asiat: 1) markkinoiden kasvaminen ja avautuminen 2) laatuvaatimusten tiukentuminen ja kannattavuus 3) työvoiman saanti ja henkilöstön hyvinvointi 4) palvelutuotannon tehostaminen ja nopea muuntuvuus 5) kasvu kansainvälisille markkinoille. 13 Kunnat ja yritykset ovat toimintaympäristön rajun muutoksen keskellä. Kunnilla on sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu ja siten vastuu myös toimivista markkinoista. Toimialan suotuisa kehitys vaatii yhteistä ponnistusta niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Kunnilta tarvitaan osaamista omien palvelujensa tuotteistamiseen, avoimeen hinnoitteluun, hankintoihin sekä markkinatilanteen tuntemusta. Yrityksiltä edellytetään omien palvelujen joskus nopeaakin muotoilemista asiakkaiden ja kuntien kysyntää vastaaviksi. Toimivan yhteistyön aikaansaamiseksi tarvitaan avointa keskustelua palvelujen järjestämisen reunaehdoista, tarvittavista palveluista sekä niiden tuottamistavoista. Keskustelukumppanina kuntien elinkeinotoimen hyödyntäminen toimialan asiantuntijana on avainasemassa. 12 Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/ Työ- ja elinkeinoministeriö: Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012.

Yksityiset sosiaalipalvelut Pohjois-Karjalassa

Yksityiset sosiaalipalvelut Pohjois-Karjalassa Kasvua Yhteistyötä Verkostoja Yksityiset sosiaalipalvelut Pohjois-Karjalassa Tuloksia HYMY-projektin tekemästä kyselystä 3/2013 Koskimies, Minna & Sorjonen, Katja Sisällysluettelo 1 HYMY Hyvinvointialan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Hyvinvointialan monitoimijaista yhteistyötä Pohjois-Karjalassa 2011-2013. 12.1.2012 Minna Koskimies Projektipäällikkö

Hyvinvointialan monitoimijaista yhteistyötä Pohjois-Karjalassa 2011-2013. 12.1.2012 Minna Koskimies Projektipäällikkö Hyvinvointialan monitoimijaista yhteistyötä Pohjois-Karjalassa 2011-2013 12.1.2012 Minna Koskimies Projektipäällikkö Kytkeminen strategioihin ja ohjelmiin Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Nurmes. Kuntaraportti

Nurmes. Kuntaraportti Nurmes Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

PALVELUT TURVATAAN YHTEISTYÖSSÄ - seminaari Raahe 20.2.2014. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ

PALVELUT TURVATAAN YHTEISTYÖSSÄ - seminaari Raahe 20.2.2014. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ PALVELUT TURVATAAN YHTEISTYÖSSÄ - seminaari Raahe 20.2.2014 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Sisältö Keskeiset muutokset toimintaympäristössä Väestökehitys Julkisen talouden tila ja kehitysnäkymät

Lisätiedot

Palveluseteli-info 23.2.2012

Palveluseteli-info 23.2.2012 Palveluseteli-info 23.2.2012 Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Niina Korpelainen 1 Ilmoituksenvaraiset palvelut Ilmoituksenvarainen toiminta on muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelua ympärivuorokautisuudella

Lisätiedot

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

Sosiaalipalvelut. Sanna Hartman Toimialapäällikkö Ssiaalipalvelut Sanna Hartman Timialapäällikkö 20.11.2012 Esityksen sisältö Timialan kehityksestä Timialan kannattavuus tunnuslukujen valssa Timintaympäristö nyt Menestymisen mahdllisuudet TOL 2008 87

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri

Lisätiedot

Päihdetilastollinen vuosikirja 2014

Päihdetilastollinen vuosikirja 2014 Päihdetilastollinen vuosikirja 2014 Tuomo Varis Sirpa Virtanen 22.12.2014 1 Alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1965 2013, litraa Litraa 14 12 10 Anniskelukulutus

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 Kilpailukykyä ja uusia palveluja hyvinvointialan yritysten osaamista vahvistamalla Toimijoiden esittely 2 Tuija Rantala, LPKKY Hallintotieteiden maisteri Projektitehtävissä

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan terveydenhuoltoja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta

Pohjois-Karjalan terveydenhuoltoja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta Pohjois-Karjalan terveydenhuoltoja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2-luvulta Julkaisu 123 29 Julkaisu 123 29 Taloudellisen toiminnan ja henkilöstön aikasarjatietoja sekä vertailua kuntien sosiaali-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

HYVÄ aluefoorum. Oulu 29.10.2009. Käytännön tilanne Yritystoiminta & työvoiman saatavuus. Työ- ja elinkeinokeskus

HYVÄ aluefoorum. Oulu 29.10.2009. Käytännön tilanne Yritystoiminta & työvoiman saatavuus. Työ- ja elinkeinokeskus HYVÄ aluefoorum Oulu 29.10.2009 Käytännön tilanne Yritystoiminta & työvoiman saatavuus Marja-Liisa Kivilompolo, asiantuntija, yrityskehitys P-P TE-keskus Esityksen sisältö Esityksen pääpaino yritystoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne

sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne Asumisen sisältävien yksityisten sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne - tuoreet tutkimustulokset Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja TEM Hämeenlinna 19.9.2012 TEM raportteja 24/2012 Pekka Lith

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen. Kuntatalo 5.11.2012

Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen. Kuntatalo 5.11.2012 Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen Kuntatalo 5.11.2012 Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen Kuntatalo 5.11.2012 klo 10.00-15.00, kokoustila 3.6-3.7, 3 krs. Suomen Kuntaliitto

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot