Varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelma

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelma Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi Lisättynä Ylöjärven tvt-suunnitelma

2 JOHDANTO O petushallituksen antama valtakunnallinen määräys Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 velvoittaa osin uusin käsittein suunnittelemaan ja toteuttamaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja kehittämään siinä tarvittavaa osaamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa olevat tieto- ja viestintäteknologian ja monilukutaidon osaaminen antaa lapsille valmiuksia ja taitoja toimia jatkuvasti muuttuvassa kasvu-ja toimintaympäristössään. 1 Tampereen kaupunkiseudun kunnat (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) ovat laatineet kevään 2017 aikana yhteisen varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelman, joka otetaan käyttöön Suunnitelma pohjautuu sekä varhaiskasvatuslakiin että Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin Tämän varhaiskasvatuksen TVT- suunnitelman pohjalta kunnat laativat tarkemman kuntakohtaisen suunnitelman, jonka avulla linjaukset ja tavoitteet saavutetaan. Tavoitteena on taata, että kaikilla Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatusikäisillä lapsilla toteutuu oikeus ja tasaarvoiset mahdollisuudet kasvaa aktiivisina toimijoina ja osallistujina alati muuttuvan yhteiskunnan jäseneksi. Tämä edellyttää muutoksia ja toimenpiteitä varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa sekä toiveikasta ja innostavaa suhtautumista tulevaisuuteen. Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan arjen vuorovaikutustilanteissa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Lasten vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa tekemät kokeilut ja omat sisällön tuottamiset tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen edistävät lasten luovaa ajattelua, lukutaitoa sekä yhteistoiminnallisia taitoja. Tietoja viestintäteknologinen osaaminen merkitsee myös tutustumista erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa monilukutaitoon sekä tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä keskeisiä oppimisen alueita ovat mediakasvatus ja teknologiakasvatus. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tutustua yhdessä lasten kanssa median eri alueisiin sekä rohkaista lapsia vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa tuottamaan mediasisältöjä itse. On tärkeää ohjata lapsia turvalliseen ja vastuulliseen median käyttöön ja edistää mediakriittisyyden kehittymistä ja kasvua. Teknologiakasvatuksen tarkoituksena varhaiskasvatuksessa on ohjata lapsia havainnoimaan ympäristössään olevaa teknologiaa ja tutustuttaa heitä teknologisiin laitteisiin ja niiden turvalliseen toimintaan. Teknologiakasvatus kannustaa lapsia tutkimaan ja kokeilemaan erilaisten laitteiden ja lelujen toimintoja sekä erilaisia materiaaleja hyödyntäen ja kokeillen rakentamaan itse. Tämä varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelma kattaa kaikki varhaiskasvatuksen toimintamuodot sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnan tehtävä on määritellä, miten suunnitelmaa toteutetaan.

3 LAPSI 2 Teknologiakasvatus Mediakasvatus Monilukutaito Tampereen kaupunkiseudun kunnissa toteutuu lapsen oikeus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvaa alati muuttuvan yhteiskunnan jäseneksi Tieto- ja viestintäteknologia varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa

4 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA OSANA VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKAA V arhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tieto- ja viestintäteknologian käyttö tulee esille seuraavilla alueilla Laaja-alainen osaaminen ja tieto- ja viestintäteknologian käyttö Tieto- ja viestintäteknologia on osa oppimisympäristöä ja pedagogista työtä. Tavoitteena on, että kaikilla varhaiskasvatuksen piirissä olevilla lapsilla on mahdollisuus käyttää tieto - ja viestintäteknologisia välineitä tarkoituksenmukaisesti. Tieto- ja viestintäteknologia tukee vuorovaikutusta, oppimista, osallisuutta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekä motivoi tekemään ja toimimaan. Lasten osallisuus toteutuu parhaiten leikissä, jossa lapset päättävät mitä tapahtuu ja millaisia välineitä leikkiin tarvitaan. Oppimista tukevat pelit ja lasten rohkea leikillinen kokeilu kuuluvat varhaiskasvatuksen tieto ja viestintäteknologian käyttöön. 3 Monilukutaito Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Monilukutaidon pääpaino varhaiskasvatuksessa on erilaisten sosiaalisten tilanteiden tulkinnassa ja vertaisten kanssa toimeen tulemisessa. Lapset opettelevat havainnoimaan ja arvioimaan erilaisia kuvia ja tekstejä yhdessä aikuisen kanssa. Sanastoa ja yleistietoa kartutetaan kirjojen ja keskustelujen avulla. Tietoisuutta kehitetään erilaisten teema-alueiden avulla. Vertaisryhmän kanssa yhdessä tutkitaan ympäristöjä ja etsitään niistä erilaisia viestejä. Pohditaan, millaisia viestejä ympäristöstä voi löytyä ja miten ihmiset voivat viestiä toisilleen. Tutustutaan muun muassa leikin, taiteen ja TVT-laitteiden avulla viestien tuottamiseen, tulkitsemiseen, arvioimiseen ja muokkaamiseen. Pedagoginen dokumentointi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta. Se on myös pedagogista työn tutkimista, suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Sen avulla varhaiskasvatuksessa saadaan pedagoginen toiminta näkyväksi niin lapsille, huoltajille, henkilökunnalle kuin muille tahoille. Pedagogisessa dokumentoinnissa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ja sovelluksia, esimerkiksi valokuvia, videoita, haastatteluja, tarinoita, erilaisia kirjauksia, karttoja, piirroksia, maalauksia, veistoksia ja äänitteitä.

5 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisen alueilla Varhaiskasvatuksen arjessa käytetään erilaisia työskentely- ja ilmaisutapoja sekä välineitä. Lasten taidot ja osaaminen vahvistuvat, kun he ovat mukana suunnitelmassa, toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Kaikessa tulee huomioida lapselle ominainen tapa toimia: leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja ilmaisu. Mediakasvatus 4 Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja osallisuus sekä valmiudet elää ja toimia aktiivisesti mediakulttuurissa. Lasten kanssa tutustutaan eri medioihin sekä kokeillaan niiden tuottamista leikinomaisesti turvallisissa ympäristöissä. Lasten kanssa pohditaan myös median merkitystä ja tiedon luotettavuutta. Mediakasvatuksessa huomioidaan seuraavat näkökulmat: Taidekasvatuksellinen näkökulma keskittyy median sisältöihin ja omaan tuottamiseen. Teknologiakasvatuksellinen näkökulma on tietotekniikan hyödyntämistä kasvatustyössä ja teknisten välineiden käyttöä joko opetuksen välineenä tai kohteena. Yhteiskunta ja kulttuurikriittinen näkökulma pohtii median taustoja ja rakenteita ja keskittyy median sisältöön ja vaikuttavuuteen. Suojelullinen näkökulma korostaa lasten suojelua median haitallisilta vaikutuksilta. Lasten kanssa opetellaan yhteistyössä huoltajien kanssa tieto- ja viestintäteknologian turvallista ja eettistä käyttöä. Lasten kulttuurin ja lapsille suunnatun median tunteminen ja hyödyntäminen auttavat henkilöstöä ymmärtämään lasten leikkejä ja kokemusmaailmaa. Teknologiakasvatus Teknologiakasvatuksen tavoitteena on saada lapset näkemään teknologian olemassaolo ja oivaltamaan teknologian merkitys arkielämässä, opettaa heitä käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa sekä ymmärtämään sen vaikutuksia. Tarkoitus on ohjata lapset teknologian vastuullisiksi käyttäjiksi, hyödyntäjiksi ja kehittäjiksi.

6 Monilukutaito Tiedonhaku ja sähköiset materiaalit Osallisuutta lisäävät toimintatavat Lapset dokumentoijina Kokeilut ja oma tuottaminen LAPSI AKTIIVISENA TOIMIJANA Pedagoginen dokumentointi Oppi - ja leikkimateriaalin luominen 5 Lapsen kokemukset ja kiinnostuksen kohteet Ilmaisuun kannustaminen Mediakasvatus Liikkumiseen kannustaminen Kuvio 2 Lapsi aktiivisena toimijana YLÖJÄRVEN VARHAISKASVATUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIASUUNNITELMA Seudulliseen tieto- ja viestintäsuunnitelmaan on lisätty Ylöjärven varhaiskasvatuksen omat tavoitteet ja painopistealueet. Lisäykset löytyvät tekstistä sinisellä fontilla Ylöjärven logon alta. Mediakokemukset ja mediamaailma ovat osa lapsuutta ja median ilmiöt näkyvät ja kuuluvat myös varhaiskasvatuksessa. Kasvattajina olemme kiinnostuneita lasten elämästä ja elinpiiristä. Haluamme tutustua mediamaailmaan ja ottaa median ilmiöt aktiiviseen käsittelyyn lasten kanssa. Teknologiaan tutustumme lasten kanssa tutkimalla, kokeilemalla ja yhdessä pohtimalla erilaisten laitteiden toimivuutta. Ratkomme pulmia ja teemme yhdessä päätelmiä. Ylöjärven varhaiskasvatuksessa lapset ja aikuiset oppivat tulevaisuuden taitoja yhdessä monipuolisisin menetelmin.

7 - Sovellusten käyttö pedagogiikan tukena ja osana päivittäistä toimintaa. 6 -Tabletilla videoiden ja animaatioiden tekeminen ja editointi. - Haastavampien sovellusten käyttö: koodaaminen, matematiikan ja äidinkielen sovellukset. - QR-Koodien tekeminen ja niiden käyttäminen esimerkiksi liikunnan tukena. - Digitaalisten välineiden ja dokumenttien käyttö on laajaa. Se tukee pedagogista suunnittelua. - Kehollinen ja toiminnallinen koodaaminen. (esim. robottihiiri ja BeeBot) - Dokumenttien avulla arki ja oppimisprosessit näkyväksi huoltajille. - Videoiden kuvaaminen ja katsominen. - Äänen nauhoittaminen ja kuunteleminen. - Helppojen sovellusten käyttö, oppien yhdessä lasten kanssa. - Dokumenttien katsominen yhdessä lasten kanssa. Mitä ja miten on opittu. * Dokumentit suunnittelun pohjaksi. - Tabletilla/mobiililaitteella internetin käyttö ja tiedon etsintä. - Piirustusohjelmalla piirtäminen. - Valokuvaaminen kameralla/mobiililaitteella/tabletilla. - Jokaiselle positiivinen kuva osaamisestaan.

8 Media on osa varhaiskasvatuksen arkea Varhaiskasvatuksessa mediasisällöistä ja -kokemuksista keskustellaan lasten kanssa ryhmässä. Heidän ideat ja ajatukset mediasta otetaan huomioon ja hyödynnetään niitä arjessa. Lapset saavat videoida ja valokuvata asioita omien ideoidensa ja toiveidensa mukaan. Tallenteita katsotaan, tutkitaan ja arvioidaan yhdessä. Tallenteet toimivat huoltajille arkea todentavina dokumentteina. Lasten tekemää materiaalia voidaan käyttää vanhempainilloissa ja juhlissa. Kirjaston kanssa yhteistyössä voidaan pitää näyttelyitä. Median vastaanottamisen taitoja harjoitellaan tutustumalla eri medioihin. Mediasisällöt ovat pedagogisesti perusteltuja ja sopivat lasten ikävaiheeseen. Käytettävissä on kaikki median muodot mm. kirjat, lehdet, musiikki, elokuvat, tv-ohjelmat ja pelit. Mediakokemuksia käsitellään esim. piirtämällä ja maalaamalla, luomalla mediasta erilaisia leikkejä ja kilpailuja sekä keskustelemalla. 7 Tuottamisen taitoja harjoitellaan tutkimalla ympäristöä mediaa hyödyntäen. Retket ja tapahtumat kuvataan. Animaatioita tehdään hyvillä sovelluksilla. Tarinoiden, kertomusten ja fantasian tekemistä kokeillaan kuvien ja äänittämisen avulla. Tutustutaan median eri ilmaisumuotoihin. Piirretään tietokoneella, otetaan valokuvia, kokeillaan erilaisia mediavälineitä, äänitetään ääntä (esim. kännykällä) yhdistellään ja kokeillaan. Iloitaan yhdessä tekemisestä! Lapsi tarvitsee ohjausta ja aikuisen läsnäoloa mediasisältöihin tutustuttaessaan. Median käyttöön ja kokeiluun luodaan turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Aikuisen tulee olla koko ajan tietoinen lasten käyttämästä mediasta, ettei lapselle aiheudu pelkotiloja mediansisällöistä. Sisällöissä noudatetaan ohjelmien, sovellusten, pelien ja kirjojen ikärajoja. ( Näistä asioista keskustellaan myös huoltajien kanssa. Lapsi on enemmän median tuottaja kuin kohde

9 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS HUOLTAJIEN KANSSA Tärkeimmät päivän kuulumiset vaihdetaan aina kasvokkain. Huoltajien kanssa käydään vuosittain lapsen varhaiskasvatuskeskustelu (vasu), sen tarkoituksena on luoda yhteinen ymmärrys ja tavoitetila lapsen hyvinvoinnin takaamiseksi. Lapsi osallistuu keskusteluun soveltuvin osin. Vanhempainiltojen sisältöjä suunnitellaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajien kanssa käytetään viestintäkanavina Päikky mobiilisovellusta, tenavanettiä, sähköpostia, erilaisia sosiaalisen median kanavia kuten facebookia ja blogeja. Tavoitteena on keskittyä tiettyjen viestintäkanavien käyttöön, jotta viestintä olisi vaivatonta ja saavuttaisi huoltajat hyvin. 8 Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus nousi tärkeimmäksi huoltajien antaman palautteen myötä. Päivän sisällön kertomiseen ja huomioihin tulisi panostaa entistä enemmän hakuhetkellä. Lapsesta kaivataan päivän päätteeksi nopeaa mutta personoitua viestiä päivän kulusta ja kehityksestä. Asioista kysyminen ja palautteenanto on helpointa kasvokkain. Päikky-järjestelmään tehdään lapselle henkilökohtaiset kirjaukset, josta lapsen lähtiessä päiväkodin henkilökunta voi tarkistaa päivän tapahtumia. Lapsen yksilöllisiä tarpeita käydään läpi vasu-keskusteluissa. Keskusteluja pidetään hyödyllisinä, niissä voidaan keskittyä omaan lapseen ja kehitykseen syvemmin. Vasukeskustelussa huoltajilta kysytään lapsen kuvauslupa. Kuvat toimivat lapsen arjesta kertovina dokumentteina. Ne tuovat esiin lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet, kuvien kautta lapsi tiedostaa omaa oppimistaan.

10 Kun vanhemmat tulevat tutustumaan lapsensa kanssa päiväkotiin, heille jaetaan Päikyn käytön ohjeistus samalla kertaa mukaan. Huoltajat pääsevät kuukautta ennen kirjautumaan ja tutustumaan Päikyn toimintoihin. Vanhemmille annetaan mahdollisuus vaikuttaa vanhempainiltojen tai toiminnan sisältöön. Huoltajille luodaan mahdollisuus verkostoitua. Vanhempainilloissa esitellään vanhemmille sähköiset palvelut, kaupungin nettisivut ja Päikky. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään vuosittain, yksiköt tekevät omien tarpeidensa mukaan kyselyjä huoltajille. Saadut tulokset vaikuttavat toiminnan sisältöihin ja toteuttamiseen. Huoltajien kanssa keskustellaan asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksista ja kerrotaan tulosten vaikutuksista. 9 Varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittäminen Tieto ja viestintäteknologian hyödyntäminen on luonnollinen osa varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagogista työtä ja edellyttää myönteistä asennetta tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia kohtaan. Henkilöstöllä tulee olla uskallusta kokeilla tieto- viestintäteknologisia mahdollisuuksia, ja oppia yhdessä lasten kanssa. Heillä tulee olla myös laitteiden teknistä perusosaamista, joka on edellytys kehittyneelle pedagogiikalle ja toimintakulttuurille. Perusosaamiseen liittyy myös tietosuojaan ja -turvaan sekä tekijänoikeuksiin liittyvien säännöksien tunteminen ja huomioiminen varhaiskasvatuksen arjessa. Sopivat laitteet, ohjelmistot sekä toimiva verkko luovat henkilöstön pedagogiselle toiminnalle teknisen perustan. Henkilöstölle tarjotaan heidän omista lähtökohdistaan tapahtuvaa osaamisen kehittämistä, jossa hyödynnetään monimuotoisia oppimistapoja (esim. työnantajan tarjoamat koulutukset, vertaistuki). Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja yksiköiden johtajat luovat edellytykset varhaiskasvatusja TVT-suunnitelman mukaisen oppimisen toteuttamiseen järjestämällä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittymistä tuetaan seutu-, kunta- ja yksikkötasolla. Seututasolla järjestetään prosessimaisia pedagogiikkaa ja pedagogista johtamista kehittäviä koulutuksia. Seudullisten koulutusten tavoitteena on tukea myös verkostoitumista ja tiedonvaihtoa. Osaamista jaetaan seudullisesti yhdestä kahteen kertaa vuodessa Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämispalvelu Osakkeen organisoimissa TVT-ajankohtaistapaamisissa, jotka ovat pedagogisten tukihenkilöiden, TVT-vastaavien, mikrotukihenkilöiden ja tietohallinnon edustajien yhteinen foorumi.

11 Seudullisen varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelman toteutumista seuraa TVTasiantuntijaryhmä, joka toimii Osakkeen Kasvu ja oppiminen asiantuntijaryhmän alaryhmänä. Ryhmän tehtävä on seurata ja arvioida TVT-suunnitelman toteutumista, huolehtia että kehittäminen ja osaamisen lisäämisen prosessit ovat yksiköiden välillä. Ryhmä myös ennakoi rahoitushakuja ja välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista kuntiin. Kuntatasolla varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii kunnassa käytettävien työvälineiden käyttökoulutuksesta sekä muista kuntakohtaisesti tärkeistä koulutusteemoista. Työnantaja huolehtii myös teknisen perusosaamisen kehittämisen mahdollisuuksista ja organisoi lähituen yksiköihin. Tavoite on luoda vertaistuki, joka mahdollistaa toimintakulttuuria kehittävän oppimisen työn ohessa. Tavoitteena on vakiinnuttaa yhtenäinen vertaistukimalli, jota voidaan kehittää ja tukea seutuyhteistyönä. Osaamisen kehittämisen tueksi ja teknologiaan tutustumiseksi kunta voi esimerkiksi rakentaa materiaalipaketteja, joiden välineiden ja ohjeiden avulla pääsee tutustumaan monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaan. 10 Yksikkötasolla huolehditaan osana pedagogista johtamista henkilöstön tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittymisestä sekä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen kokeilevan ja yhteistoiminnallisen toimintakulttuurin kehittämisestä, jossa tietoja viestintätekniikka on luonteva osa pedagogiikkaa ja viestintää. Ylöjärvellä henkilöstön tieto- ja viestintäteknologinen (TVT) osaaminen kehittyy pääosin omassa toimintayksikössä. Seuraavalla sivulla olevat osaamisen portaat kuvaavat henkilöstön tarvitsemia tietoteknisiä taitoja sekä kehittyvää pedagogista mediaosaamisesta. Portaat ovat kuvainnolliset ja jokainen etenee portaita omista lähtökohdistaan. Tämän suunnitelman liitteenä on itsearviointilomake, jonka avulla henkilöstö voi arvioida omaa osaamistaan. Tavoitteena on oppia portaille kirjattuja asioita toinen toisiltamme. Mikäli itseltä puuttuu osaamista, henkilön tulee pyytää opastusta niiltä, jotka asian osaavat. Tähän tarvitaan rohkeita kokeiluja ja ennakkoluulotonta asennetta, erehtyäkin saa. Tavoitteena on palkata vuoden 2018 aikana (n.2 kk:ksi) kiertävä tvt-tukihenkilö opastamaan ja tukemaan henkilöstöä heidän tarvitsemiensa taitojen opastamisessa.

12 - Outlookin kalenterin monipuolinen käyttö. Tapahtuman luominen, palaverimuistion jakelu. - Ohjelman lataaminen koneelle ohjelmistojakelun kautta Päikyn vastuukäyttö. - Tulostimen määrittäminen tietokoneelle. - Sähköpostin etäkäyttö kotoa Owalla (mikäli toimenkuvan kannalta tarpeellista). - Osaamisen soveltaminen arkisissa sovelluksissa, esimerkiksi valokuvan lähettäminen Päikyssä. - Tukipyynnön tekeminen Tietoon. - Laitteiden kytkentä toisiinsa, esimerkiksi tietokoneen kytkentä videotykkiin. - kuvien käsittely, tekstin käsittely - Monitoimilaitteen monipuolinen käyttö. Esim. skannaaminen. - Arkisten sovellusten peruskäyttö: Populus, Päikyn mobiilikäyttö ja Ylönetti. - Virran käyttäminen tiedonsaannissa. - Liitteen lähettäminen sähköpostissa. Sähköpostin siivoaminen - Muistitikun käyttö. - Esiopetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman täyttö koneella. - Valokuvien siirto koneelle - Tietokoneen, puhelimen ja Whatsappin peruskäyttö. - Tietokoneen ja sähköpostin avaaminen omilla tunnuksilla. - Sähköpostin lähettäminen. - Outlookin-täydennyskoulutuskalenterin avaaminen ja lukeminen. - Monitoimilaitteen helppojen asetusten säätö: Värikopioiden ja kaksipuolisten kopioiden ottaminen -Vikailmoituksen tekeminen Haahtelaan.

13 Tekninen toimintaympäristö Tampereen seudun tietohallinto luo tietoteknistä toimintaympäristöä koskevat puitteet ja suuret linjaukset niiden kehittämiselle. Varhaiskasvatuksen ja tietohallinnon yhteistyötä lisätään, jotta varhaiskasvatuksen tarpeet ja toiveet tiedostetaan. Seudun jokaisessa kunnassa tulee olla tieto- ja viestintäteknologinen nykytilan kuvaus. 12 Siinä kartoitetaan yksikkötasolla verkkoyhteyksien ja laitteistojen nykyinen tilanne, jonka pohjalta kunnissa tehdään suunnitelma tarvittavista hankinnoista ja resursseista. Verkon, laitteiden ja ohjelmistojen käyttöä, hankintaa ja ylläpitoa kehitetään tiiviissä yhteistyössä seutukunnan kanssa, palveluiden toimintavarmuuden ja kustannussäästöjen saamiseksi. yksikön laitekartoitus esimerkki Yksikkö Pöytäkoneet Kannettavat tietokoneet Tablettietokoneet myös merkki Älypuhelimet Digikamerat Muut (esim. dokumenttikamera, av-laitteet, teknologialelut) Metsä pk Betoni pk ipad 1 5 elektroninen mikroskooppi Samsung 5 0 Videotykki, langaton mikrofoni, siirrettävä kaiutin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa velvoitetaan: Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Tällä hetkellä (kevät 2017) seudun varhaiskasvatusyksiköissä henkilöstön käytössä on pöytä- ja kannettavia tietokoneita. Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen henkilöstön (myös perhepäivähoitajan) luonteva pääsy hallinnon palveluihin verkon kautta on otettava huomioon jo palveluita suunniteltaessa. Yksiköissä on käytössä muutamia tablet-laitteita, joiden ohjelmisto, verkkoyhteys ja tukipalvelujen kohdalla ei ole yhteistä linjaa. Olemassa olevia TVT-välineitä hyödynnetään arjen toiminnoissa ja mediakasvatuksessa esim. digitaaliset kamerat, koska tieto- ja viestintäteknologia on muutakin kuin tietokoneet.

14 Toteuttaaksemme varhaiskasvatussuunnitelman velvoitteita, varhaiskasvatuksessa tulee olla monipuolinen välineistö (esim. tabletit, dokumenttikamera ja dataprojektori joka yksikössä), kiinteistöihin tulee saada toimiva 10 Mbit/s verkko (mieluiten langaton). Varhaiskasvatuksen tarjoamien laitteiden lisäksi määritellään omien laitteiden käyttöä. Lasten omia tieto- ja viestintä teknologisia laitteita käytetään varhaiskasvatuksen järjestäjän määrittämällä tavalla. Omien laitteiden, lelujen ja välineiden käytöstä sovitaan huoltajien kanssa (BYOD-malli). Toiminnan järjestäjä määrittää kuitenkin viime kädessä lasten omien välineiden käyttötavat. Teknisen tuen järjestämisen vastuu jakautuu usealle eri toimijalle. Siihen kuuluvat ainakin perustietotekniikkatoimittaja, mahdolliset av-huoltosopimukset, kunnan omat ictasiantuntijat sekä seudulliset palvelut. Vastuunjaon kaikkien toimijoiden välillä tulee olla selkeä ja varahenkilöjärjestelmä määriteltynä. Varhaiskasvatus tarvitsee oman TVTasiantuntijan seutu- tai kuntatasolla ohjaamaan pedagogisessa käytössä, auttamaan ongelmatilanteissa sekä kehittämään henkilöstön ja lasten TVT-taitoja. 13 Tampereen seudun kunnissa on tällä hetkellä käytössä kaksi tietoverkkoa: hallinnon verkko ja opetusverkko. Hallinnon verkko ja työasemat on tarkoitettu henkilökunnan hallinnolliseen käyttöön, niitä ei saa käyttää lasten kanssa. Opetusverkko on tarkoitettu lasten käyttöön, mutta sitä ei ole saatavilla kuin harvoissa yksiköissä. Opetusverkon ja sen laiteiden saamiseen varhaiskasvatuksen yksiköihin on välttämätöntä. Verkkoja käytetään noudattaen tietoturva ja tietosuoja lainsäädäntöä seudullisen tietohallinnon antamien ohjeiden mukaisesti. yksikön verkkokartoitus esimerkki Yksikkö Yhteydet Nopeus Mbit/s Olemassa olevat sim-kortit Metsä pk Hallinto4x3G 2/2 vaihtelee Betoni pk Hallinto (kuitu) Opetus (kuitu) 100/ /100 Kunnan / kaupungin omassa suunnitelmassa määritellään tarkemmin nykytila, suunnitelma teknisen infrastruktuurin kuntoon saattamiseksi, osaamisen tavoitteet, hankintasuunnitelma (budjetti / resurssit, aikataulutus), tietoturvallisuus (tietohallinto määrittää, miten esim. kuvat säilytetään)

15 Ylöjärven varhaiskasvatuksen tekninen toimintaympäristö Ylöjärven päiväkotien laitekartoitus tehtiin keväällä Kartoitukseen laskettiin kaikki päiväkodissa olevat tietokoneet, tabletit, puhelimet ja digitaaliset laitteet. Kartoituksen jälkeen tehtiin tietokoneiden osalta laskelmat, kuinka monta konetta päiväkodissa oli suhteessa henkilöstömäärään. Eri yksiköissä henkilöstön käytössä olevien koneiden määrä vaihteli. Useissa päiväkodeissa yhtä konetta kohden oli 3-4 käyttäjää. Lasten käytössä olevat laitteet 14 Eskareilla on käytössä vuonna 2013 hankitut ipadit. Yksi ipad 20 lasta kohden. Ipadit on hankittu hankerahoituksella ja niiden käyttöikä on loppumassa. Varhaiskasvatusikäisten lasten käytössä on ainoastaan digitaalisia kameroita, ei tabletteja eikä muita älylaitteita. Yhteydet päiväkodeissa Kesällä 2017 päätettiin hankkia langattomat verkkoyhteydet päiväkoteihin. Telialle lähettiin päiväkotien pohjapiirustukset syyskuussa. Wlan-yhteyksien hankkiminen ei ole edistynyt vielä joulukuussa Tämä hankaloittaa huomattavasti älylaitteiden käyttöönottoa. Tietoturvallisuus Valokuvaus ja kuvien julkaiseminen on henkilötietojen käsittelyä, niihin sovelletaan henkilötietolakia. Siksi ne tulee säilyttää turvallisesti. Turvallinen säilytys tapahtuu Virrassa, tikulla, ulkoisella kovalevyllä tai laitteessa. Pilvipalveluissa kuvia ei tule säilyttää, koska emme tiedä pilvipalveluiden palvelimien sijaintia. Keväällä 2018 Tampereen seutukunnassa määritellään ja tarkennetaan tietoturva-asiat. Lapsen sähköiset varhaiskasvatussuunnitelmat tallennetaan ryhmäkohtaisesti muistitikulle. Muistitikut, tulosteet tai paperiset suunnitelmat säilytetään lukitussa kaapissa. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma on käytössä tiimin kasvattajilla. Toimintasuunnitelma on huoltajien nähtävillä. Tavoitteena vuonna 2018 on, että päiväkodeissa jokaista kolmea työntekijää kohden on yksi tietokone. Pöytäkone tai kannettava tietokone. Viisivuotiaille lapsille hankitaan v mediapadejä, jokaista alkavaa kymmentä lasta kohden hankitaan yksi laite. Laitehankintoja tehdään vuosille siten, että päiväkodeissa on jokaista ryhmää kohden on yksi mediapadi. Vuonna 2013 hankitut eskareiden IPadit uusitaan tarpeen mukaan, yksi laite n. 13 lasta kohden.

16 Vuonna 2019 perhepäivähoitajille hankitaan omat mediapadit. Viimeistään v siirrytään käyttämään yhteistä tietoturvallista sähköistä sovellusta arkistointiin verkkolevyjen ja ulkoisten muistilaitteiden käytön sijaan (kuvat ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat). kaikissa yksiköissä on käytössä keväällä 2018, kattava ja toimintavarma langaton verkko. Liitteet: oman tvt osaamisen arviointi lomake kuvausohjeet 15 Varhaiskasvatuksen seudullisen TVT-suunnitelman käyttöönotto ja arviointi Varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelman tehtävä on ohjata kehittämistä teknisen toimintaympäristön, pedagogisen laadun sekä henkilöstön osaamisen ja tukipalveluiden organisoinnin osalta. Tämä edellyttää toimia seutu-, kunta-ja yksikkötasolla. Jotta varhaiskasvatussuunnitelmaa pystyttäisiin toteuttamaan mahdollisimman hyvin tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvien velvoitteiden osalta, edellyttää eri tasoilla se seuraavia toimia: - Tampereen seudun tasolla tuetaan suunnitelman toteutumista verkostoyhteistyöllä sekä osaamista kehittämällä. Seututasolla seurataan suunnitelman toteutumista, jonka yhteydessä siirtyy tieto, kokemukset ja hyvät käytännöt kuntien välillä. Ryhmä ohjaa myös Osakkeen toteuttamaa seudullista teemaan liittyvää osaamisen kehittämistä. Prosessi käynnistyy suunnitelman valmistumisen jälkeen Esimiehenä digiajan varhaiskasvatuksessa eväitä pedagogiseen johtamiseen -koulutuksella, jossa vahvistetaan esimiesten pedagogista johtamista, tuetaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisen pedagogiikan ja toimintakulttuurin kehittämistä sekä tutustutaan varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelmien keskeisiin sisältöihin ja opitaan hyödyntämään sitä kehittämistyön välineenä. - Kuntatasolla huolehditaan yksikkötason edellytyksistä toteuttaa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Käytännössä se tarkoittaa teknisten toimintaympäristöiden (verkkojen ja laitteiden) vaiheittaista kuntoon saattamista, riittävien teknisten ja pedagogisten tukipalveluiden organisoimista sekä osaamisen kehittämisen mahdollistamista. Kuntatasolla tulee myös huolehtia, että toimintasuunnitelma ohjaa kehittämään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. - Yksikkökohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään toimintasuunnitelmaan.

17 Kangasala Ylöjärvi 16 Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Lempäälä