Varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelma

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelma Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi Lisättynä v Ylöjärven tvt-suunnitelma, päivitetty 2019

2 JOHDANTO Opetushallitus antoi määräyksen uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista Uudet perusteet tulevat voimaan alkaen. Se velvoittaa osin uusin käsittein suunnittelemaan ja toteuttamaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja kehittämään siinä tarvittavaa osaamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa olevat tietoja viestintäteknologian ja monilukutaidon osaaminen antaa lapsille valmiuksia ja taitoja toimia jatkuvasti muuttuvassa kasvu-ja toimintaympäristössään. 1 Tampereen kaupunkiseudun kunnat (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) laativat kevään 2017 aikana yhteisen varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelman ja se otettiin käyttöön Suunnitelma pohjautuu sekä varhaiskasvatuslakiin että Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Tämän varhaiskasvatuksen TVT- suunnitelman pohjalta kunnat laativat tarkemman kuntakohtaisen suunnitelman, jonka avulla linjaukset ja tavoitteet saavutetaan. Tavoitteena on taata, että kaikilla Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatusikäisillä lapsilla toteutuu oikeus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvaa aktiivisina toimijoina ja osallistujina alati muuttuvan yhteiskunnan jäseneksi. Tämä edellyttää muutoksia ja toimenpiteitä varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa sekä toiveikasta ja innostavaa suhtautumista tulevaisuuteen. Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan arjen vuorovaikutustilanteissa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Lasten vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa tekemät kokeilut ja omat sisällön tuottamiset tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen edistävät lasten luovaa ajattelua, lukutaitoa sekä yhteistoiminnallisia taitoja. Tietoja viestintäteknologinen osaaminen merkitsee myös tutustumista erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa monilukutaitoon sekä tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä keskeisiä oppimisen alueita ovat mediakasvatus ja teknologiakasvatus. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tutustua yhdessä lasten kanssa median eri alueisiin sekä rohkaista lapsia vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa tuottamaan mediasisältöjä itse. On tärkeää ohjata lapsia turvalliseen ja vastuulliseen median käyttöön ja edistää mediakriittisyyden kehittymistä ja kasvua. Teknologiakasvatuksen tarkoituksena varhaiskasvatuksessa on ohjata lapsia havainnoimaan ympäristössään olevaa teknologiaa ja tutustuttaa heitä teknologisiin laitteisiin ja niiden turvalliseen toimintaan. Teknologiakasvatus kannustaa lapsia tutkimaan ja kokeilemaan erilaisten laitteiden ja lelujen toimintoja sekä erilaisia materiaaleja hyödyntäen ja kokeillen rakentamaan itse. Tämä varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelma kattaa kaikki varhaiskasvatuksen toimintamuodot sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnan tehtävä on määritellä, miten suunnitelmaa toteutetaan.

3 LAPSI 2 Teknologiakasvatus Mediakasvatus Monilukutaito Tampereen kaupunkiseudun kunnissa toteutuu lapsen oikeus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvaa alati muuttuvan yhteiskunnan jäseneksi Tieto- ja viestintäteknologia varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa

4 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA OSANA VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKAA Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tieto- ja viestintäteknologian käyttö tulee esille seuraavilla alueilla Laaja-alainen osaaminen ja tieto- ja viestintäteknologian käyttö Tieto- ja viestintäteknologia on osa oppimisympäristöä ja pedagogista työtä. Tavoitteena on, että kaikilla varhaiskasvatuksen piirissä olevilla lapsilla on mahdollisuus käyttää tieto - ja viestintäteknologisia välineitä tarkoituksenmukaisesti. Tieto- ja viestintäteknologia tukee vuorovaikutusta, oppimista, osallisuutta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekä motivoi tekemään ja toimimaan. Lasten osallisuus toteutuu parhaiten leikissä, jossa lapset päättävät mitä tapahtuu ja millaisia välineitä leikkiin tarvitaan. Oppimista tukevat pelit ja lasten rohkea leikillinen kokeilu kuuluvat varhaiskasvatuksen tieto ja viestintäteknologian käyttöön. 3 Monilukutaito Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Monilukutaidon pääpaino varhaiskasvatuksessa on erilaisten sosiaalisten tilanteiden tulkinnassa ja vertaisten kanssa toimeen tulemisessa. Lapset opettelevat havainnoimaan ja arvioimaan erilaisia kuvia ja tekstejä yhdessä aikuisen kanssa. Sanastoa ja yleistietoa kartutetaan kirjojen ja keskustelujen avulla. Tietoisuutta kehitetään erilaisten teema-alueiden avulla. Vertaisryhmän kanssa yhdessä tutkitaan ympäristöjä ja etsitään niistä erilaisia viestejä. Pohditaan, millaisia viestejä ympäristöstä voi löytyä ja miten ihmiset voivat viestiä toisilleen. Tutustutaan muun muassa leikin, taiteen ja TVT-laitteiden avulla viestien tuottamiseen, tulkitsemiseen, arvioimiseen ja muokkaamiseen. Pedagoginen dokumentointi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta. Se on myös pedagogista työn tutkimista, suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Sen avulla varhaiskasvatuksessa saadaan pedagoginen toiminta näkyväksi niin lapsille, huoltajille, henkilökunnalle kuin muille tahoille. Pedagogisessa dokumentoinnissa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ja sovelluksia, esimerkiksi valokuvia, videoita, haastatteluja, tarinoita, erilaisia kirjauksia, karttoja, piirroksia, maalauksia, veistoksia ja äänitteitä.

5 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisen alueilla Varhaiskasvatuksen arjessa käytetään erilaisia työskentely- ja ilmaisutapoja sekä välineitä. Lasten taidot ja osaaminen vahvistuvat, kun he ovat mukana suunnitelmassa, toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Kaikessa tulee huomioida lapselle ominainen tapa toimia: leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja ilmaisu. Mediakasvatus 4 Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja osallisuus sekä valmiudet elää ja toimia aktiivisesti mediakulttuurissa. Lasten kanssa tutustutaan eri medioihin sekä kokeillaan niiden tuottamista leikinomaisesti turvallisissa ympäristöissä. Lasten kanssa pohditaan myös median merkitystä ja tiedon luotettavuutta. Mediakasvatuksessa huomioidaan seuraavat näkökulmat: Taidekasvatuksellinen näkökulma keskittyy median sisältöihin ja omaan tuottamiseen. Teknologiakasvatuksellinen näkökulma on tietotekniikan hyödyntämistä kasvatustyössä ja teknisten välineiden käyttöä joko opetuksen välineenä tai kohteena. Yhteiskunta ja kulttuurikriittinen näkökulma pohtii median taustoja ja rakenteita ja keskittyy median sisältöön ja vaikuttavuuteen. Suojelullinen näkökulma korostaa lasten suojelua median haitallisilta vaikutuksilta. Lasten kanssa opetellaan yhteistyössä huoltajien kanssa tieto- ja viestintäteknologian turvallista ja eettistä käyttöä. Lasten kulttuurin ja lapsille suunnatun median tunteminen ja hyödyntäminen auttavat henkilöstöä ymmärtämään lasten leikkejä ja kokemusmaailmaa. Teknologiakasvatus Teknologiakasvatuksen tavoitteena on saada lapset näkemään teknologian olemassaolo ja oivaltamaan teknologian merkitys arkielämässä, opettaa heitä käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa sekä ymmärtämään sen vaikutuksia. Tarkoitus on ohjata lapset teknologian vastuullisiksi käyttäjiksi, hyödyntäjiksi ja kehittäjiksi.

6 Monilukutaito Tiedonhaku ja sähköiset materiaalit Osallisuutta lisäävät toimintatavat Lapset dokumentoijina Kokeilut ja oma tuottaminen LAPSI AKTIIVISENA TOIMIJANA Pedagoginen dokumentointi Oppi - ja leikkimateriaalin luominen 5 Lapsen kokemukset ja kiinnostuksen kohteet Ilmaisuun kannustaminen Mediakasvatus Liikkumiseen kannustaminen Kuvio 2 Lapsi aktiivisena toimijana YLÖJÄRVEN VARHAISKASVATUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIASUUNNITELMA Seudulliseen tieto- ja viestintäsuunnitelmaan on lisätty Ylöjärven varhaiskasvatuksen omat tavoitteet ja painopistealueet. Lisäykset löytyvät tekstistä sinisellä fontilla Ylöjärven logon alta. Tieto- ja viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja tuo monia uusia mahdollisuuksia rikastuttaa lapsen leikkiä ja oppimista. Media on osa lapsuutta ja median ilmiöt näkyvät ja kuuluvat myös varhaiskasvatuksessa. Kasvattajina olemme kiinnostuneita lasten elämästä ja elinpiiristä. Haluamme tutustua mediamaailmaan ja ottaa median ilmiöt aktiiviseen käsittelyyn lasten kanssa. Teknologiaan tutustumme lasten kanssa tutkimalla, kokeilemalla ja yhdessä pohtimalla erilaisten laitteiden toimivuutta. Ratkomme pulmia ja teemme yhdessä päätelmiä. Ylöjärven varhaiskasvatuksessa lapset ja henkilöstö oppivat monilukuja TVT-taitoja yhdessä monipuolisin menetelmin ja välinein.

7 Lasten kanssa harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologisia taitoja alkaen alimmalta portaalta. 6 - TVT- välineiden monipuolinen käyttö pedagogiikan tukena. Esim. liikuntatuokiolla otetaan tabletit ja lasten itse tuottama materiaali mukaan, musiikkituokiolle videotykki/älytaulu/älytelevisio mukaan (mm. QR-koodit). - Leikillinen tutustuminen teknologiaan, esim. QR-koodit, lisätty todellisuus (mm. Quiver), kehollinen ja toiminnallinen ohjelmointi (mm. Beebot, robottihiiri) - Videoiden ja animaatioiden tekeminen. - Lasten kanssa tuotetun materiaalin avulla avataan arki ja oppimisprosessit näkyväksi huoltajille. - Helppojen sovellusten käyttö (piirtäminen, äänet) oppien yhdessä lasten kanssa. Äänen nauhoittaminen eri välineillä. - Oppimispelien käyttö lasten kanssa. - Pedagoginen dokumentointi. Kuvia, videoita ja tuotoksia katsotaan yhdessä lasten kanssa. Mietitään yhdessä mitä ja miten on opittu? - Tabletilla/mobiililaitteella internetin käyttö ja tiedon etsintä. - Lapset valokuvaavat ja videoivat kameralla/mobiililaitteella/tabletilla. Pienten kanssa kuvatessa aikuinen toimii kuvaustelineenä. - Lapsella on tekijänoikeudet töihinsä, kysytään lapselta lupa tuotosten ja kuvien esille laittoon. - TVT-välineisiin tutustutaan yhdessä lasten kanssa ja niitä annetaan lasten käyttöön. Opetellaan laitteiden asianmukainen käyttö ja niiden eettiset pelisäännöt. - Avoin ja kokeileva suhtautuminen arjen teknologiaan ja TVT-välineisiin.

8 Media on osa varhaiskasvatuksen arkea Varhaiskasvatuksessa mediasisällöistä ja -kokemuksista keskustellaan lasten kanssa ryhmässä. Heidän ideat ja ajatukset mediasta otetaan huomioon ja hyödynnetään niitä arjessa. Lapset saavat videoida ja valokuvata asioita omien ideoidensa ja toiveidensa mukaan. Tallenteita katsotaan, tutkitaan ja arvioidaan yhdessä. Tallenteet toimivat huoltajille arkea todentavina dokumentteina. Lasten tekemää materiaalia voidaan käyttää vanhempainilloissa ja juhlissa. Kirjaston kanssa yhteistyössä voidaan pitää näyttelyitä. Median vastaanottamisen taitoja harjoitellaan tutustumalla eri medioihin. Mediasisällöt ovat pedagogisesti perusteltuja ja sopivat lasten ikävaiheeseen. Käytettävissä on kaikki median muodot mm. kirjat, lehdet, musiikki, elokuvat, tv-ohjelmat ja pelit. Mediakokemuksia käsitellään esim. piirtämällä ja maalaamalla, luomalla mediasta erilaisia leikkejä ja kilpailuja sekä keskustelemalla. 7 Tuottamisen taitoja harjoitellaan tutkimalla ympäristöä mediaa hyödyntäen. Retket ja tapahtumat kuvataan. Animaatioita tehdään hyvillä sovelluksilla. Tarinoiden, kertomusten ja fantasian tekemistä kokeillaan kuvien ja äänittämisen avulla. Tutustutaan median eri ilmaisumuotoihin. Piirretään tietokoneella, otetaan valokuvia, kokeillaan erilaisia mediavälineitä, äänitetään ääntä (esim. kännykällä) yhdistellään ja kokeillaan. Iloitaan yhdessä tekemisestä! Lapsi tarvitsee ohjausta ja aikuisen läsnäoloa mediasisältöihin tutustuttaessaan. Median käyttöön ja kokeiluun luodaan turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Aikuisen tulee olla koko ajan tietoinen lasten käyttämästä mediasta, ettei lapselle aiheudu pelkotiloja mediansisällöistä. Sisällöissä noudatetaan ohjelmien, sovellusten, pelien ja kirjojen ikärajoja. ( Näistä asioista keskustellaan myös huoltajien kanssa. Lapsi on enemmän median tuottaja kuin kohde

9 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS HUOLTAJIEN KANSSA Tärkeimmät päivän kuulumiset vaihdetaan aina kasvokkain. Huoltajien kanssa käydään vuosittain lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetuskeskustelu (vasu), sen tarkoituksena on luoda yhteinen ymmärrys ja tavoitetila lapsen terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Lapsi osallistuu keskusteluun soveltuvin osin. Vanhempainiltojen sisältöjä suunnitellaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Viestinnässä käytetään pääasiallisesti Päikkyä, tavoitteena on helppo ja vaivaton viestintä huoltajien kanssa. Toiminnan dokumentoinnissa käytämme Päikkyä sekä sosiaalisen median kanavia kuten Facebook ja blogit. 8 Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus nousi tärkeimmäksi huoltajien antaman palautteen myötä. Lasten päivittäiset tapahtumat, kaverisuhteet ja kokemukset jaetaan huoltajien kanssa. Avoin vuorovaikutus, asioista kysyminen ja palautteenanto ovat helpointa kasvokkain. Päikkyyn tehdään lapselle henkilökohtaiset arjen tapahtumien kirjaukset (muistilappu), niiden avulla henkilöstö pystyy antamaan huoltajalle yksilöityä tietoa lapsen päivästä. Muistilappu poistuu Päikystä vuorokauden kuluttua. Varhaiskasvatuksen alkaessa aloituslomakkeessa huoltajilta kysytään lapsen kuvauslupa, sovitaan kuvien käyttöön ja julkaisemiseen liittyvät asiat. Kuvat selostuksineen toimivat lapsen arjesta kertovina pedagogisina dokumentteina. Ne tuovat esiin lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet, kuvien kautta lapsi tiedostaa myös omaa oppimistaan.

10 Ensimmäisillä tutustumiskäynneillä huoltajat perehdytetään Päikyn ja sähköisten palveluiden käyttöön, ohjeet löytyvät myös varhaiskasvatuksen nettisivuilta. Huoltajat pääsevät kuukautta ennen lapsen aloitusta kirjautumaan ja tutustumaan Päikyn toimintoihin. Toiminnallisilla ja vuorovaikutteisilla tapahtumilla mahdollistetaan huoltajien kohtaamiset ja verkostoituminen. Huoltajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa toiminnan ja tapahtumien sisältöön, yksikkökohtaisia mielipidekyselyjä toteutetaan säännöllisesti. Asiakastyytyväisyyskysely tehdään vuosittain. Saadut tulokset vaikuttavat toiminnan sisältöihin ja toteuttamiseen. Huoltajien kanssa keskustellaan asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksista ja kerrotaan tulosten vaikutuksista. 9 Varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittäminen Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on luonnollinen osa varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagogista työtä ja edellyttää myönteistä asennetta tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia kohtaan. Henkilöstöllä tulee olla uskallusta kokeilla tieto- viestintäteknologisia mahdollisuuksia, ja oppia yhdessä lasten kanssa. Heillä tulee olla myös laitteiden teknistä perusosaamista, joka on edellytys kehittyneelle pedagogiikalle ja toimintakulttuurille. Perusosaamiseen liittyy myös tietosuojaan ja -turvaan sekä tekijänoikeuksiin liittyvien säännöksien tunteminen ja huomioiminen varhaiskasvatuksen arjessa. Henkilöstölle tarjotaan heidän omista lähtökohdistaan tapahtuvaa osaamisen kehittämistä, jossa hyödynnetään monimuotoisia oppimistapoja (esim. työnantajan tarjoamat koulutukset, vertaistuki). Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja yksiköiden johtajat luovat edellytykset varhaiskasvatusja TVT-suunnitelman mukaisen oppimisen toteuttamiseen järjestämällä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittymistä tuetaan seutu-, kunta- ja yksikkötasolla. Seututasolla järjestetään prosessimaisia pedagogiikkaa ja pedagogista johtamista kehittäviä koulutuksia. Seudullisten koulutusten tavoitteena on tukea myös verkostoitumista ja tiedonvaihtoa. Osaamista jaetaan seudullisesti yhdestä kahteen kertaa vuodessa Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämispalvelu Osakkeen organisoimissa TVT-ajankohtaistapaamisissa, jotka ovat pedagogisten tukihenkilöiden, TVT-vastaavien, mikrotukihenkilöiden ja tietohallinnon edustajien yhteinen foorumi.

11 Seudullisen varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelman toteutumista seuraa TVTasiantuntijaryhmä, joka toimii Osakkeen Kasvu ja oppiminen asiantuntijaryhmän alaryhmänä. Ryhmän tehtävä on seurata ja arvioida TVT-suunnitelman toteutumista, huolehtia että kehittäminen ja osaamisen lisäämisen prosessit ovat yksiköiden välillä. Ryhmä myös ennakoi rahoitushakuja ja välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista kuntiin. Kuntatasolla varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii kunnassa käytettävien työvälineiden käyttökoulutuksesta sekä muista kuntakohtaisesti tärkeistä koulutusteemoista. Työnantaja huolehtii myös teknisen perusosaamisen kehittämisen mahdollisuuksista ja organisoi lähituen yksiköihin. Tavoite on luoda vertaistuki, joka mahdollistaa toimintakulttuuria kehittävän oppimisen työn ohessa. Tavoitteena on vakiinnuttaa yhtenäinen vertaistukimalli, jota voidaan kehittää ja tukea seutuyhteistyönä. Osaamisen kehittämisen tueksi ja teknologiaan tutustumiseksi kunta voi esimerkiksi rakentaa materiaalipaketteja, joiden välineiden ja ohjeiden avulla pääsee tutustumaan monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaan. 10 Yksikkötasolla huolehditaan osana pedagogista johtamista henkilöstön tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittymisestä sekä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen kokeilevan ja yhteistoiminnallisen toimintakulttuurin kehittämisestä, jossa tietoja viestintätekniikka on luonteva osa pedagogiikkaa ja viestintää. Ylöjärvellä henkilöstön tieto- ja viestintäteknologinen (TVT) osaaminen kehittyy pääosin omassa toimintayksikössä. Seuraavalla sivulla olevat osaamisen portaat kuvaavat henkilöstön tarvitsemia tietoteknisiä taitoja sekä kehittyvää pedagogista TVT-osaamista. Osaamiseen liittyy myös tietämys tekijänoikeudella suojattujen aineistojen käytöstä varhaiskasvatuksessa. Tutustu kopiointilupaan ja TV-ohjelmien käyttölupaan. Portaat ovat kuvainnolliset ja jokainen etenee portaita omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on oppia portaille kirjattuja asioita toinen toisiltamme. Mikäli itseltä puuttuu osaamista, henkilön tulee pyytää opastusta niiltä, jotka asian osaavat. Tähän tarvitaan ennakkoluulotonta asennetta ja rohkeutta pyytää apua. Tämän suunnitelman liitteenä on itsearviointilomake, omaa TVT-osaamista tulee arvioida säännöllisesti. Vuonna 2019 koko varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee itsearvioinnin pedagogisesta mediaosaamisestaan ja tietoteknisistä taidoistaan. Määräajaksi palkattu digitutor tukee ja opastaa henkilöstöä itsearvioinnin pohjalta nousseiden TVT-taitojen kehittymisessä ja pedagogisten välineiden käytössä sekä ohjaa olemassa olevien laitteiden tarkoituksen mukaista käyttöä.

12 - Sähköpostin etäkäyttö kotoa Owalla, mikäli toimenkuvan kannalta tarpeellista (Ylönetti) - Outlookin kalenterin monipuolinen käyttö, tapahtumien luominen, palaverimuistion jakelu. - Ohjelman lataaminen ohjelmistojakelun kautta Sovelluksen lataaminen laitteelle App Storesta / Play-kaupasta ja Tiedon kautta. - Tukipyynnön tekeminen Tietoon (palveluportaali, puhelin) - Laitteiden kytkentä toisiinsa (mm. tykin liittäminen tietokoneeseen) - Monitoimilaitteen monipuolinen käyttö (mm. skannaaminen) - Virta, Sharepoint - Liitteen lähettäminen sähköpostissa. Sähköpostin siivoaminen. - Muistitikun käyttö (siirrytään vähitellen Office365 käyttöön) - OneDriven käyttö. - Skype kokouksiin ja koulutuksiin liittyminen. - Kuvien käsittely, tekstin käsittely. - Valokuvien siirtäminen tietokoneelle. - Office365 - Tietokoneen peruskäyttö (avaaminen omilla tunnuksilla, sähköpostin käyttö, tiedostojen tallentaminen, tulostimen määrittäminen) - Varhaiskasvatussuunnitelman täyttö Päikkyyn. - Arkisten sovellusten peruskäyttö: Populus, Päikky ja Ylönetti. (mm. sairaslomien merkitseminen, Päikyn muistilapun käyttäminen, kaupungin sisäisen tiedon haku) - Outlookin-täydennyskoulutuskalenterin avaaminen ja lukeminen. - Monitoimilaitteen helppojen asetusten säätö (mm. kaksipuolisten kopioiden ottaminen) - TVT-osaamiskartoituksen päivittäminen. - TVT-suunnitelmassa olevien tietoturvaohjeiden hallitseminen. -Vikailmoituksen tekeminen sähköisesti kiinteistönhoitoon

13 Tekninen toimintaympäristö Tampereen seudun tietohallinto luo tietoteknistä toimintaympäristöä koskevat puitteet ja suuret linjaukset niiden kehittämiselle. Varhaiskasvatuksen ja tietohallinnon yhteistyötä lisätään, jotta varhaiskasvatuksen tarpeet ja toiveet tiedostetaan. Seudun jokaisessa kunnassa on tehty tieto- ja viestintäteknologinen nykytilan kuvaus. Siinä kartoitettiin yksikkötasolla verkkoyhteyksien ja laitteistojen tilanne, jonka pohjalta kunnissa tehtiin suunnitelma tarvittavista hankinnoista ja resursseista. Verkon, laitteiden ja ohjelmistojen käyttöä, hankintaa ja ylläpitoa kehitetään tiiviissä yhteistyössä seutukunnan kanssa, palveluiden toimintavarmuuden ja kustannussäästöjen saamiseksi. 12 Keväällä 2017 seudun varhaiskasvatusyksiköissä ei ollut henkilöstön käytössä tarvittavaa määrää tietokoneita. Päiväkodeissa oli käytössä muutamia tablet-laitteita, joiden ohjelmistojen ja tukipalvelujen kohdalla ei ollut yhteistä linjaa. Perhepäivähoitajilla oli käytössään vain Päikky-puhelimet. Langaton verkkoyhteys puuttui kaikista kehyskuntien päiväkodeista. Asetimme silloin tavoitteeksi varhaiskasvatussuunnitelman velvoitteiden mukaisesti, että varhaiskasvatuksessa tulee olla monipuolinen välineistö (esim. tabletit, dokumenttikamera ja dataprojektori joka yksikössä), kiinteistöihin tulee saada toimiva langaton verkko. Tarpeena oli myös oma TVT-asiantuntija seutu- tai kuntatasolla ohjaamaan laitteiden pedagogisessa käytössä, auttamaan ongelmatilanteissa sekä kehittämään henkilöstön ja lasten TVT-taitoja. Varhaiskasvatuksen tarjoamien laitteiden lisäksi määritellään omien laitteiden käyttöä. Lasten omia tieto- ja viestintäteknologisialaitteita käytetään varhaiskasvatuksen järjestäjän määrittämällä tavalla. Omien laitteiden, lelujen ja välineiden käytöstä sovitaan huoltajien kanssa. Toiminnan järjestäjä määrittää kuitenkin viime kädessä lasten omien välineiden käyttötavat. Tampereen seudun kunnissa on tällä hetkellä käytössä kaksi tietoverkkoa: hallinnon verkko ja opetusverkko. Hallinnon verkko ja työasemat on tarkoitettu henkilökunnan hallinnolliseen käyttöön, niitä ei tule käyttää lasten kanssa. Opetusverkko on tarkoitettu lasten käyttöön. Verkkoja käytetään noudattaen tietoturva ja tietosuoja lainsäädäntöä seudullisen tietohallinnon antamien ohjeiden mukaisesti.

14 Varhaiskasvatuksen tekninen toimintaympäristö Ylöjärven päiväkotien laitekartoitus tehtiin keväällä Kartoituksessa laskettiin tietokoneiden, tablettien, puhelimien ja digitaalisten laiteiden määrät. Kartoituksen jälkeen vuonna 2018 jokaiseen päiväkotiin hankittiin henkilöstölle vähintään 1 tietokone kolmea työntekijää kohden. Lasten käytössä olevat laitteet ennen ja nyt Vuonna 2017 vain eskareilla oli ipadia, yksi laite 20 lasta kohden. Varhaiskasvatusikäisten lasten käytössä oli ainoastaan digitaalisia kameroita, ei tabletteja eikä muita älylaitteita. Selvityksen jälkeen hankimme päiväkoteihin tableja, ipadejä ja kokeiluun muutaman ison CleverTouch-kosketusnäytön. Tabletlaitteita varhaiskasvatuksessa on v yhteensä 170. Perhepäivähoitajille ipadit hankittiin vuoden 2019 alussa. 13 Yhteydet päiväkodeissa Kesällä 2017 päätettiin hankkia langattomat verkkoyhteydet päiväkoteihin. Projekti valmistui keväällä 2018, silloin kaikissa päiväkodeissa oli langaton verkkoyhteys. Laitteiden huolto ja tuki Ylönetissä: Varhaiskasvatuksen oma tukiverkosto ja laitteiden huolto on kuvattu omana tiedostonaan: Varhaiskasvatuksen laitteiden huolto ja tuki. Tietoturvallisuus Valokuvaus ja kuvien julkaiseminen ovat henkilötietojen käsittelyä, niihin sovelletaan henkilötietolakia. Siksi ne tulee säilyttää turvallisesti. Turvallinen säilytys tapahtuu Office 365, Virrassa, ulkoisella kovalevyllä tai laitteessa. Pilvipalveluissa kuvia ei tule säilyttää, koska emme tiedä pilvipalveluiden palvelimien sijaintia (esim. Ipadin asetuksista tulee tarkistaa etteivät kuvat tallennu icloudiin). Tietosuoja-asetukset tarkentuvat jatkuvasti, seuraamme niiden kehitystä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat (vasut) tehdään Päikyssä ja ne säilytetään siellä niin kauan kun lapsi on varhaiskasvatuksen piirissä. Esiopetuksen oppimissuunnitelmat tehdään word-pohjalle ja säilytetään (10v.) Office 365:ssä. Ikuisesti säilytettäviä asiakirjoja ovat 8., 18. ja 28. päivänä syntyneiden lasten vasut, esiopetuksen oppimissuunnitelma ja oppimissuunnitelma tehostetusta tuesta. Ne tulostetaan ja toimitetaan varhaiskasvatuksen palvelusihteerille kaupungintalolle. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat säilytetään päiväkodissa ja perhepäivähoidossa kuusi vuotta. Muistitikuille ei enää tallenneta vasuja. Vanhat muistitikut, tulosteet tai paperiset suunnitelmat säilytetään lukitussa kaapissa.

15 Ryhmän toimintasuunnitelma on arjen käytössä tiimin kasvattajilla ja se hävitetään toimintakauden lopussa. Päiväkodin toimintasuunnitelma on huoltajien nähtävillä kotisivuilla Facebook -sivuille julkaistaan ainoastaan kuvia/lasten töitä, joissa ei ole tunnistetietoja (esim. kasvokuvia tai nimiä). WhatsAppia käytetään vain sisäisessä viestinnässä esim. perhepäivähoitajan ja hänen esimiehensä välillä. Asiakkaiden kanssa ei luoda yhteisiä WhatsApp-ryhmiä. Kuvia ja videoita voidaan katsoa yhdessä lasten ja henkilöstön kanssa oppimisen ja pedagogisen havainnoinnin tukena. Jos lapsista otettuja videoita näytetään esim. vanhempainilloissa, tulee tästä olla lupa huoltajilta. Lapsella on tekijänoikeudet työhönsä, on siis hyvä kysyä lapselta suostumus hänen töidensä ja kuvien esille laittoon ja vahvistaa näin lapsen osallisuutta. Kaikki videot ja kuvat poistetaan laitteilta keväällä toimintakauden päättyessä. 14 Suunnitelmia tulevaisuuteen Visio: TVT-välineiden käyttö on luonnollinen osa varhaiskasvatuksen arkea ja välineitä hyödynnetään monipuolisesti oppimisympäristöjen luomisessa sekä pedagogiikan tukena. Olemassa olevien laitteiden käyttöä tehostetaan Kaikki lasten vasut tehdään päikky-ohjelmaan syksyllä 2019 Koko henkilöstön osaamista vahvistetaan kiertävien digitutorien avulla Varhaiskasvatuksella on oma kiertävä digituki/-neuvoja Lisätään päiväkotien av-laitteiden määrää Siirrytään käyttämään yhteistä tietoturvallista sähköistä sovellusta arkistointiin verkkolevyjen ja ulkoisten muistilaitteiden käytön sijaan Liitteet: oman TVT-osaamisen arviointilomake kuvausohjeet

16 Varhaiskasvatuksen seudullisen TVT-suunnitelman käyttöönotto ja arviointi Varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelman tehtävä on ohjata kehittämistä teknisen toimintaympäristön, pedagogisen laadun sekä henkilöstön osaamisen ja tukipalveluiden organisoinnin osalta. Tämä edellyttää toimia seutu-, kunta-ja yksikkötasolla. Jotta varhaiskasvatussuunnitelmaa pystyttäisiin toteuttamaan mahdollisimman hyvin tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvien velvoitteiden osalta, edellyttää eri tasoilla se seuraavia toimia: - Tampereen seudun tasolla tuetaan suunnitelman toteutumista verkostoyhteistyöllä sekä osaamista kehittämällä. Seututasolla seurataan suunnitelman toteutumista, jonka yhteydessä siirtyy tieto, kokemukset ja hyvät käytännöt kuntien välillä. Ryhmä ohjaa myös Osakkeen toteuttamaa seudullista teemaan liittyvää osaamisen kehittämistä. Prosessi käynnistyy suunnitelman valmistumisen jälkeen Esimiehenä digiajan varhaiskasvatuksessa eväitä pedagogiseen johtamiseen -koulutuksella, jossa vahvistetaan esimiesten pedagogista johtamista, tuetaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisen pedagogiikan ja toimintakulttuurin kehittämistä sekä tutustutaan varhaiskasvatuksen TVT-suunnitelmien keskeisiin sisältöihin ja opitaan hyödyntämään sitä kehittämistyön välineenä Kuntatasolla huolehditaan yksikkötason edellytyksistä toteuttaa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Käytännössä se tarkoittaa teknisten toimintaympäristöiden (verkkojen ja laitteiden) vaiheittaista kuntoon saattamista, riittävien teknisten ja pedagogisten tukipalveluiden organisoimista sekä osaamisen kehittämisen mahdollistamista. Kuntatasolla tulee myös huolehtia, että toimintasuunnitelma ohjaa kehittämään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. - Yksikkökohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään toimintasuunnitelmaan.

17 Liite 1. Koko henkilöstölle kuuluvat osaamisalat osaan tarvitsen opetusta voin neuvoa muita Tietotekninen osaaminen Esiopsin ja vasun täyttö koneella keskustelun aikana Päikky - viestin lähettäminen - valokuvan lähettäminen - muistilapun käyttö Populuksen käyttö Ylönettiin kirjautuminen ja sen käyttö tietolähteenä Sähköpostin avaaminen, lukeminen ja lähettäminen Sähköpostin käyttö kotoa Owalla (mikäli haluaa) Outlookin-täydennyskoulutuskalenterin avaaminen ja lukeminen Outlookin kalenterin yleinen käyttö (kirjataan omat, tiimin tai yksikön tapahtumat) Outlookin kalenterin monipuolinen käyttö, tapahtumien luominen, palaverimuistion jakelu. 16 Office 365 käyttö (mm.one Drive) Virran käyttö Kyselyiden tekeminen (Päikky, Webropol, Forms) Muistitikun käyttö Valokuvien siirto koneelle Tekstin käsittely Kuvan käsittely Tiedostojen tallentaminen Tulosteiden ottaminen kopiokoneella Kopiokoneen monipuolinen käyttö esim. skannaaminen Tietokoneen kytkentä videotykkiin Tulostimen määrittäminen tietokoneelle Tukipyynnön tekeminen Tiedolle Tukipyynnön tekeminen Abilitaan (Päikky) Ohjelmiston lataaminen ohjelmistojakelun kautta Skypen käyttö (esim. pedatiimissä) Verkkoluennolle osallistuminen Vikailmoituksen tekeminen Haahtelaan

18 Koko henkilöstölle kuuluvat osaamisalat osaan tarvitsen opetusta voin neuvoa muita Mediakasvatus Internetin käyttö ja tiedon etsintä eri laitteilla Piirustusohjelman käyttö Valokuvaaminen eri laitteilla Videointi eri laitteilla Äänen nauhoittaminen eri laitteilla Koko henkilöstölle kuuluvat osaamisalat Helppojen sovellusten käyttö Dokumenttien katsominen yhdessä lasten kanssa Dokumenttien käyttö oppimisen näkyväksi tekemisessä ja oman työn arvioinnissa Käytän digitaalisia välineitä pedagogisessa suunnittelussa 17 Käytän sovelluksia pedagogiikan tukena ja osana oppimisympäristöä Käyttö on laajaa: monet sovellukset, animaatioiden tekeminen Koodaaminen QR-koodien tekeminen ja käyttö Sosiaalisen media käyttö - osaan käyttää Facebookia - voisin jakaa oman päiväkodin päivityksiä Ylöjärven vakan facebookiin Uskallan pyytää apua TVT-taitojen kehittämisessä Muita tvt-asioita joihin kaipaan opastusta

19 Liite 2. Kuvaaminen ja videointi sekä niiden julkaiseminen Ylöjärven varhaiskasvatuksessa Suostumus koskee valokuvaamista ja kuvien julkaisemista päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Varhaiskasvatusyksikkö on julkinen tila, jossa valokuvaaminen ja videointi ovat perustuslain 12.1 :n mukaista sananvapauden käyttämistä, eikä sen vuoksi varhaiskasvatusyksikkö voi kieltää alueellaan valokuvaamista ja videointia. Valokuvaamisessa on otettava huomioon lainsäädännön asettamat rajoitukset, kuten julkisrauhaa (ks. rikoslaki 24:3). ja yksityisyyden suojaa (PL 10.1 ) koskevat rajoitukset Valokuvaus, kuvien julkaisu ja luvat Valokuvaus ja kuvien julkaisu on varhaiskasvatuksessa henkilötietojen käsittelyä, johon sovelletaan henkilötietolakia. Valokuvien ottaminen perustuu varhaiskasvatuksen asiakkaan antamaan suostumukseen sekä henkilötietolakiin. Suostumus on lähtökohta henkilötietojen käsittelylle sekä julkisen että yksityisen toimijan toiminnassa. Henkilöstä otettu valokuva on henkilötietolain mukaan suojattava tieto silloin, jos henkilö, hänen perheensä tai samassa taloudessa elävät henkilöt ovat tunnistettavissa (henkilötietolaki 3 1 kohta). Laki koskee kuvan julkaisun osalta sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöä että huoltajia. 18 Ylöjärven varhaiskasvatuksessa sovitaan lasten huoltajien kanssa kuvaamisesta, videoinnista ja kuvien ja tallenteiden julkaisemisesta. Lapsen aloittaessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa kysytään huoltajilta aloituslomakkeelle tallenteiden käyttölupa tai huoltajat voivat evätä lapsensa kuvien ja videoiden käytön. Kysely koskee työntekijän päiväkodissa tai perhepäivähoidossa ottamia kuvia. Lapsen avioero- tai avoerotilanteissa suostumuksen antaa yksinhuoltaja tai yhteishuoltajuusperheissä suostumusta kysytään molemmilta huoltajilta. Varhaiskasvatus käyttää kuvia ja tallenteita oman toimintansa arviointiin, kehittämiseen ja lapsen kasvun ja oppimisen havainnollistamiseen. Henkilöstö ja lapset voivat käyttää julkaisuja vapaasti sisäisessä toiminnassaan. Lapsilta kysytään lupa oman aineiston esittämiseen ja julkaisuun varhaiskasvatuksen sisäisessä toiminnassa. Tämä on tärkeä osa mediakasvatusta. Jos huoltajille esitetään esim. vanhempainilloissa videoita lasten toiminnasta arjessa, siitä tulee olla yksilöity lupa. Jos lapsen kuvia julkaistaan netissä, lehdissä tms. niihin huoltajille kysytään aina yksilöity lupa. Lupa-anomuksessa kerrotaan missä lapsen kuvia tai tallenteita on tarkoitus käyttää ja huoltaja allekirjoituksellaan hyväksyy tai evää oman lapsensa kuva-aineiston julkaisun. Varhaiskasvatuksessa otettuja kuvia voidaan lähettää Päikyllä (huoltajien ja lasten kanssa sovitulla tavalla) tai tallentaa muistitikulle. Lasten ja huoltajien kuvien ottaminen varhaiskasvatuksen yksiköissä Varhaiskasvatuspaikassa kuvaava lapsen huoltaja tai lapsi ei tarvitse toisen lapsen huoltajalta suostumusta lapsen kuvaamiseen omaan käyttöön eikä lapsen huoltaja voi kuvaamista kieltää. Poikkeuksena lapsi tai perhe, jolle on myönnetty maistraatista Turvakielto. Huoltajien tai lasten toisista lapsista ottamien kuvien julkaisemiseen vaaditaan kuvatun lapsen huoltajan suostumus. Jokainen lapsen huoltaja vastaa omalta osaltaan siitä, ettei levitä/julkaise kuvia tavalla, joka on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi tai että kuvassa ei ole arkaluontoista tai yksilöä loukkaavaa materiaalia. Varhaiskasvatuksen yksiköissä järjestettävissä tilaisuuksissa tai juhlissa valokuvaava/videoiva lapsi/huoltaja ei tarvitse suostumusta toisen lapsen kuvaamiseen. Jokainen vastaa itse ottamiensa kuvien ja videoiden lainmukaisesta käytöstä. Tilaisuudet tai juhlat ovat julkisia ja kutsutut asiakkaat tietävät, että tilaisuudessa voidaan valokuvata ja videoida. Ammattivalokuvaajan ottamista lapsen ryhmä- ja yksilökuvauksista tiedotetaan huoltajia etukäteen. Tällöin huoltajille jää mahdollisuus kieltää lapsensa osallistuminen kuvauksiin.

20 Kangasala Ylöjärvi 19 Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Lempäälä