KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET KLAUKKALAN ISOSUON NATURA ALUEESEEN

Transkriptio

1 KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET KLAUKKALAN ISOSUON NATURA ALUEESEEN Esa Lammi & Marko Vauhkonen

2 KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET KLAUKKALAN ISOSUON NATURA ALUEESEEN Sisällys 1 Johdanto Natura-arvioinnin perusteista Arvioinnissa käytetyt selvitykset Klaukkalan Vanha-Klaukan asemakaava Isosuon Natura alue Luontodirektiivin luontotyypit Lintudirektiivin liitteen I linnut Isosuon pohjoisosan luonnonolot Vanha-Klaukan asemakaavan vaikutukset isosuon Natura alueeseen Asemakaavan välittömät vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Asemakaavan välilliset vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Asemakaavan vaikutukset lintudirektiivin liitteen I ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin Yhteisvaikutukset Haitallisten vaikutusten lieventäminen Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet ja kirjallisuus Kansi: Kaava-alue (punainen rajaus) rajautuu etelässä Isosuohon. Ilmakuvat ja pohjakartat Maanmittauslaitos. 2

3 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta valmistelee uuden asuinalueen mahdollistavaa asemakaavaa Vanha-Klaukka-nimiselle alueelle. Asemakaava-alue sijaitsee Klaukkalan länsipuolella Lepsämäntien ja Klaukkalan Isosuon välissä. Kaavoitettava alue on suureksi osaksi viljelykäytössä olevaa peltoa. Asemakaavoitus on edennyt ehdotusvaihteeseen päivätyssä ehdotuksessa on noin 230 uutta rakennuspaikkaa, joista 25 on kerrostalotontteja. Muu rakennusala on varattu omakoti- ja rivitaloille. Asemakaava-alue rajoittuu eteläreunastaan Isosuohon, joka on Natura verkostoon kuuluva kohde. Nurmijärven kunta tilasi arvioinnin asemakaavan vaikutuksista Isosuon Natura-alueeseen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Arvioinnin ovat laatineet biologit FM Esa Lammi ja FM Marko Vauhkonen. 2 NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA Luonnonsuojelulain 64 a :n mukaan Natura verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Lain 65 :ssä säädetään seuraavasti: Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Klaukkalan Isosuo on liitetty Natura verkostoon EU:n luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena. Isosuo on keidassuo. Sen suojeluperusteina ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit. Tässä arvioinnissa tarkastellaan Vanha-Klaukan asemakaavan toteutumisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Isosuon Natura-alueeseen. Välittömästä vaikutuksesta on kyse silloin, kun ympäristöä muuttava toimenpide kohdistuu suoraan suojeltavan luontotyypin alueelle tai suojeltavan lajin esiintymisalueelle. Välillisestä vaikutuksesta on kyse silloin, kun suunnitelma vaikuttaa suojeltavaan luontotyyppiin tai lajiin muutos- tai toimenpidealueiden ulkopuolella. Välittömien ja välillisten vaikutusten lisäksi tarkastellaan myös hankkeen yhteisvaikutuksia muiden alueelle suunniteltujen hankkeiden kanssa. Natura-arvioinnin toteuttaminen on kuvattu esim. Södermanin (2003) julkaisussa. 3

4 3 ARVIOINNISSA KÄYTETYT SELVITYKSET Arvioinnissa on käytetty Vanha-Klaukan kaavaehdotusaineistoa ( ) sekä asemakaavoitusta varten tehtyjä suunnitelmia ja luontoselvityksiä. Kaavaalueen hulevesisuunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy (2017). Ympäristösuunnittelu Enviro (2012a) on tehnyt kaava-alueen luontoselvityksen vuonna Samaan aikaan arvioitiin asemakaava-alueen itäpuolella sijaitseva jäähallin laajennuksen vaikutuksia Isosuohon (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012b). Luontoselvityksen ja jäähallin Natura-arvioinnin yhteydessä tehtiin maastokatselmus Isosuolle. Metsähallitus on tehnyt Isosuolle ennallistamissuunnitelman (Kolehmainen 2009), jossa kuvataan myös alueen suotyyppejä ja muita luonnonoloja. Asemakaava-alue kuuluu Klaukkalan osayleiskaava-alueeseen, josta on laadittu erillinen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012c). Luontoselvityksen yhteydessä tutkittiin suon reunaosien ja lähiympäristön luonnonoloja. Koko Isosuon Natura-aluetta ei inventoitu, koska alue on pääosin hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin ja merkitty silloiseen yleiskaavaluonnokseen suojelualueena. 4 KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVA Vanha-Klaukan asemakaava-alue sijaitsee Lepsämäntien ja Isosuon välisellä alueella kilometrin päässä Klaukkalan keskustasta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 64 hehtaaria. Alue on kunnan ja yksityisten omistuksessa. Alueella on muutamia omakotitaloja, maatilan talouskeskus pihapiireineen sekä maa-aineksen varastointiin ja läjitykseen käytetty kenttä. Suurin osa kaava-alueesta on viljelykäytössä olevaa peltoa. Peltoalue on loivapiirteistä ja viettää Isosuon suuntaan. Pohjoisreunassa Lepsämäntien varressa on joitakin metsäsaarekkeita. Asemakaavaehdotuksessa (kuva 1) alueelle on osoitettu noin 230 rakennuspaikkaa. Alue muodostuu kerrostalo-, pienkerrostalo/rivitalo- ja omakotitalokortteleista. Kerrostalot on sijoitettu alueen itäosaan lähimmäksi Klaukkalan keskustaa ja omakotitontit alueen etelä- ja länsiosaan. Katuverkko muodostuu kaarevasta, molemmista päistään Lepsämäntiehen liittyvästä kokoojatiestä sekä siihen liittyvistä asuntokatulenkeistä ja muutamista päättyvistä kaduista. Kaava-alueen eteläreuna rajautuu Natura-alueen reunaan tai lähelle sitä noin 1200 metrin matkalla (kuva 2). Natura-alueen raja noudattaa pääosan matkaa pellonreunaa, mutta sijoittuu kaava-alueen kaakkoisosassa suon reunametsään lähelle pellonreunaa. Kaava-alue ulottuu kahdessa kohdassa pieneltä osin Natura-alueen puolelle. Natura-alueen raja on merkitty kaavaehdotukseen. Kaavaehdotukseen merkityt asuinkorttelit sijaitsevat kaava-alueen kaakkoisosassa lähimmillään noin 50 metrin päässä Natura-alueen rajasta ja alueen lounaisosassa noin 250 metrin päässä rajasta. Välialue, joka on lähes kokonaan avomaata (nykyisin peltoa), on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), jossa on asunkortteleita myötäilevä ulkoilureittivaraus. 4

5 Kuva 1. Ote päivätystä asemakaavaehdotuksesta. Rakennettavan alueen ja Natura-alueen (raja punaisella katkoviivalla) väliin on osoitettu lähivirkistysalue (VL), kolme hulevesiallasta (hu) ja korttelien eteläreunaa myötäilevä virkistysreitti. Asuinalueelta on osoitettu virkistysalueen läpi ohjeellinen ulkoilureitti (ur) Natura-alueen puolelle. Virkistysalueelle on merkitty kolme asuinalueen hulevesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen tarkoitettua allasta (kuva 1), joihin hulevedet johdetaan kaavaalueelta. Läntisimmästä altaasta lähtee hulevesiuoma Natura-alueen suuntaan. Virkistysalueelle ei ole tulossa tiestöä tai pysäköintipaikkoja, mutta sen läpi Natura-alueen puolelle johtaa ohjeellinen ulkoilureitti. 5 ISOSUON NATURA ALUE Klaukkalan Isosuo (FI ) on Natura-tietolomakkeen mukaan varsin luonnontilainen keidassuokokonaisuus, jossa soidensuojeluohjelman kuvauksen mukaan on Saaristo-Suomen keidas Rannikko-Suomen keitaan päällä. Isosuo on suoyhdistymänä edustava ja hyvin kehittynyt. Suolta on paikoin nostettu turvetta 1980-luvun alkuun saakka, mutta muutoin luonnontila on hyvä. Suon keskiosan reunaoilla on pieniä nevakuvioita, muu pääosa suosta on puuston tiheydeltään vaihtelevaa rämemännikköä. Pohjoisreunassa Vanha-Klaukan asemakaavaalueen tuntumassa on sekapuustoista korpea. Isosuon suotyypit ovat rahkaräme, isovarpuräme, tupasvillaräme, lyhytkorsineva, saraneva, nevakorpi ja lehtokorpi. 5

6 Kuva 2. Kaava-alueen (punainen rajaus) ja Klaukkalan Isosuon Natura-alueen sijainti. Isosuon suojeluarvo perustuu lähinnä luontotyyppiin. Luonnontilaisina tai sen kaltaisina säilyneet keidassuot ovat Uudellamaalla harvinaisia. Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Natura-alueen koillisin osa ei kuulu soidensuojeluohjelmaan, mutta on yhtä luonnontilainen kuin suojeluohjelman aluekin. Tämä osa on vahvistetussa maakuntakaavassa varattu suojelualueeksi. Natura-alueen pinta-ala on 148 hehtaaria ja se on lähes kokonaan hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoitusta varten. Natura-alueen suojelutavoitteet turvataan perustamalla koko alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Natura-tietolomakkeella on mainittu yksi luontodirektiivin luontotyyppi, keidassuot ja yksi lintudirektiivin liitteen I laji, kurki. 5.1 Luontodirektiivin luontotyypit Natura-tietolomakkeen mukaan Klaukkalan Isosuon Natura alue on kokonaisuudessaan keidassuot-luontotyyppiä, joka on ns. ensisijaisesti suojeltava eli priorisoitu luontotyyppi. Keidassuot Keidassuo (tunnus 7110) on kasvitieteellisessä mielessä suoyhdistymätyyppi, joka sisältää useita suokasvillisuustyyppejä (esim. Airaksinen & Karttunen 2001). Keidassuot ovat niukkaravinteisia soita, joiden keskiosa on laiteita korkeammalla. 6

7 Keidassuon keskiosat saavat veden ja ravinteet pääosin sadevedestä, ja pohjaveden pinta on yleensä korkeammalla kuin ympäröivillä alueilla. Keidassuon laiteet saavat vettä ja ravinteita suon keskiosista ja myös suota ympäröivältä mineraalimaalta. Keidassuon keskustassa vallitsevat keidasrämeet ja rahkarämeet. Suon reunaosissa on yleensä isovarpu- ja tupasvillarämeitä ja laidealueilla vaihtelevan levyisesti erilaisia nevoja, rämeitä ja korpia sekä näiden yhdistelmiä. Keidassuot on kompleksinen luontotyyppi, johon kuuluu yleensä myös muihin Natura-luontotyyppeihin kuuluvia osia. Isosuolla on keidassuon lisäksi puustoiset suot- (tunnus 91D0) ja lähteet ja lähdesuot (7160) -luontotyyppeihin kuuluvia suokuvioita (Kolehmainen 2009). Eteläosasan reunoilla on myös pienialaisia lehtoja (9050). 5.2 Lintudirektiivin liitteen I linnut Natura-tietolomakkeen mukaan Isosuon linnusto on niukka, sillä allikot puuttuvat. Suolla pesii ainakin joinakin vuosina kurki, joka on lintudirektiivin liitteen I laji. Keväällä 2006 kurki pesi suon pohjoispuolella pellonreunaan kaivettuun altaaseen syntyneessä kosteikossa lähellä Natura-alueen rajaa. Muita kurjen mahdollisesti käyttämiä pesäpaikkoja ei tiedetä. Koska Isosuo on suojeltu vain luontodirektiivin perusteella, ei kurki lajina ole Natura-alueen suojeluperuste. 5.3 Isosuon pohjoisosan luonnonolot Isosuon pohjoispuolella on peltoa. Viljelykäytössä oleva pelto ja käytöstä poistuneet niityt ulottuvat suon reunaan asti. Asemakaava-alueen kohdalla suon reunassa on usean kymmenen metrin levyinen kostea lehtipuuvaltainen korpilaide, joka on suurimmaksi osaksi korpimuuttamaa, paikoin on myös turvekangasta. Laidealue saa valuvesiä peltojen lisäksi suolta, jonka keskiosat ovat reunoja korkeammalla. Korpilaiteen puustossa on kuusta, haapaa, raitaa, koivua ja tuomea sekä pensaina ja taimina edellä mainittujen lisäksi korpipaatsamaa ja pajuja. Paikoin tuomirydöt ja tiheät pajukot tekevät reuna-alueesta vaikeakulkuisen. Aluskasvillisuudessa on vaihtelevasti lehtokorven, ruoho- ja heinäkorven sekä kostean lehdon lajistoa. Runsaita lajeja ovat mm. mesiangervo, hiirenporras, metsäalvejuuri, metsäimarre, korpikaisla, ojakellukka, rentukka, juolasara, suovehka ja rönsyleinikki. Kuivemmilla paikolla kasvaa mm. vuohenputkea, sudenmarjaa, maitohorsmaa ja nokkosta. Korpilaiteen eteläpuolella on vaihtelevasti mustikka- ja varputurvekangasta sekä isovarpu- ja tupasvillarämemuuttumaa. Puusto on mäntyvaltaista ja alikasvoksena on paikoin runsaasti koivunvesaa ja nuorta koivua. Suon keskiosissa on melko luonnontilaista keidasrämettä. Suolla on monia vanhoja turvelatoja ja turveaumoja. Ojat ovat kasvamassa hitaasti umpeen. Myös suon laiteilta on paikoin otettu turvetta. Suon laiteilla on muutamia polkuja, mutta ihmisten liikkumisesta aiheutuneet jäljet ovat keskempänä suota vähäisiä. 7

8 6 VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA ALUEESEEN Natura-alueeseen kohdistuvat vaikutukset voidaan tarkastelun selkeyttämiseksi jakaa välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Välittömät vaikutukset kohdistuvat suoraan suojeltaviin luontotyyppeihin tai lajeihin esimerkiksi pienentämällä luontotyypin pinta-alaa tai suojeltaville lajeille sopivia ympäristöjä. Välilliset vaikutukset ovat toimenpiteistä aiheutuvia seurannaisvaikutuksia, jotka aiheutuvat esimerkiksi alueen käytön tai lähiympäristön muuttumisesta toimenpiteiden vuoksi. 6.1 Asemakaavan välittömät vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Vanha-Klaukan asemakaavan rakentamisalue ei ulotu Isosuon Natura-alueen puolelle. Korttelialueiden ja Natura-alueen välissä on nykyiselle pellolle osoitettu virkistysalue, jossa on korttelien suuntainen virkistysreitti ja kolme hulevesien viivyttämiseen tarkoitettua allasta. Kaavaehdotukseen on merkitty ohjeellinen, suon laitaan johtava ulkoilureitti. Lähimmät rakennuspaikat sijaitsevat kaavaalueen kaakkoisosassa noin 50 metrin päässä Natura-alueen rajasta ja alueen lounaisosassa noin 250 metrin päässä rajasta. Kaava-ehdotukseen on lisätty määräys, jonka mukaan alueelle ei saa sijoittaa sellaista toimintaa, mikä vaarantaa Natura-alueen luontoarvoja tai muuttaa sen vesitaloutta. Kaava-alue sijaitsee lähes kokonaan Natura-alueen ulkopuolella. Vanha-Klaukan asemakaavan toteutuminen ei edellytä Natura-alueen puolella tehtäviä toimenpiteitä, kuten ojituksia tai puuston käsittelyä. Kaavan toteutuminen ei aiheuta välittömiä Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. 6.2 Asemakaavan välilliset vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Selkeimmin tunnistettavat välilliset Isosuon Natura-alueeseen kohdistuvat vaikutukset voivat aiheutua suon vesitasapainon muuttumisesta ja suon virkistyskäytön lisääntymisestä. Isosuo on keidassuo, joten sen reuna (laide) on muuta suota matalammalla. Suon reuna saa huomattavan osan vedestään ympäristöstä kulkeutuvana valuntana. Vanha-Klaukan asemakaavan rakentamisalue on pääosin Isosuon valumaalueella (läntisin pää on Valkjärven valuma-aluetta). Vedet valuvat pellolta Isosuon reunaan, jossa on kaava-alueen rajaa noudattava lounaan suuntaan virtaava valtaoja. Pellon reunassa kaava-alueen kaakkoisosassa ojaa reunustaa kaivupenger, joka toimii patovallina suon reunalla. Kaava-alueen lounaispuolen peltoalue on tulva-aluetta, jonne vesiä kulkeutuu myös suon reunaan tehtyä valtaojaa pitkin. Suon ojittamaton reuna kaava-alueen keskiosassa on selvimmin peltoalueelta tulevan valunnan varassa. 8

9 Rakennuspaikat sijoittuvat noin 1,5 10 metriä suon reunan tasoa korkeammalle. Isosuon ympäristöstä on laadittu vesitalousselvitys (Geotek 2008), jonka mukaan Vanha-Klaukan asemakaava-alueen rakentaminen ei vaikuta pintavalunnan määrään tai intensiteettiin. Suon vesitalouden kannalta on olennaisempaa, kuinka lähelle suon laitaa rakennetaan maanalaisia pintakerrosta mahdollisesti kuivattavia rakenteita, kuten vesi- ja viemärikanavia tai salaojitettuja tiloja. Selvityksen mukaan rakentamattomaksi jäävän suojavyöhykkeen pohjoisreunan tulisi pääosin noudattaa tuolloiseen maastokarttaan merkittyä 40,0 metrin korkeuskäyrää. Tällöin vesi- ja viemärijohtojen perustamisen roudattomaan syvyyteen ei arvioitu vaikuttavan suon laiteen kosteusoloihin. Esitetyn suojavyöhykkeen reuna sijoittuu suunnilleen asemakaava-alueen eteläisimpien rakennuspaikkojen kohdalle selvästi suon reunan tasoa ylemmäksi. Kaavaan merkitty suojavyöhyke on varattu virkistysalueeksi (VL). Kaava-alueen hulevedet ohjataan virkistysalueen reunaan rakennettaviin hulevesialtaisiin. Läntisimmästä altaasta vesi ohjataan rakentamisalueen lounaispuolelle laskevaan ojaan. Keskimmäisen ja itäisen altaan vesi suodattuu suon laitaan, joskin savinen maaperä soveltuu huonosti hulevesien imeyttämiseen. Suon reunaan kulkeutuvan veden määrä ei merkittävästi muutu, mutta suodattuva vesi on niukkaravinteisempaa kuin nykyisin pellolta osin avo-ojia pitkin tuleva vesi. Valmiilta pientaloalueelta virtaavat hulevedet ovat pääasiassa varsin puhtaita (Ramboll 2017). Nykytilaan verrattuna hulevesialtaat todennäköisesti vähentävät suon laitaan päätyvää ravinnekuormitusta. Käytettävissä olevien tietojen perusteella kaavan virkistysalue ja hulevesialtaat ovat riittäviä ja sopivia ratkaisuja suon laiteen vesitalouden säilyttämiseksi. Kauemmaksi suolle vaikutukset eivät ulotu suon pinnanmuotojen vuoksi. Hulevesien määrän tai laadun muutoksilla ei siten ole merkittäviä välillisiä vaikutuksia keidassuot-luontotyyppiin. Asemakaava mahdollistaa Vanha-Klaukan alueelle runsaat 200 uutta asuinrakennusta, joten alueen asukasmäärä kasvaa usealla sadalla. Natura-alueella tapahtuva virkistyskäyttö todennäköisesti lisääntyy, varsinkin jos kaavaehdotukseen merkitty ohjeellinen, suon reunaan päätyvä ulkoilureitti toteutetaan. Suot eivät ole houkuttelevia alueita liikkumiseen, eivätkä keidassuot tarjoa esimerkiksi marjastus- tai sienestysmahdollisuuksia. Todennäköistä on, että Isosuosta ei muodostu asemakaava-alueen asukkaille tärkeää ulkoilu- ja virkistysaluetta. Ulkoilukäyttö kuluttaa suon kasvillisuutta ja reunaosien maaperää. Mahdolliset haitat keskittyvät pienelle alueelle asemakaava-alueen tuntumaan, eivätkä ulotu kauemmaksi suolle. Virkistyskäytön lisääntymisellä ei todennäköisesti ole merkittäviä välillisiä vaikutuksia (lähinnä kasvillisuuden ja maaperän kuluminen) keidassuot-luontotyyppiin. Natura-alueella olevat lehdot ja lähteet ja lähdesuot sijaitsevat suon eteläosan laiteilla. Niihin Vanha-Klaukan asemakaavan toteutuminen ei vaikuta. 9

10 6.3 Asemakaavan vaikutukset lintudirektiivin liitteen I ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin Isosuon Natura-tietolomakkeella mainitun kurjen pesimäpaikat tai pesinnän säännöllisyys eivät ole tiedossa. Kurjen pesä on kerran löydetty asemakaavaalueen lounaiskulmassa olevalta peltokosteikolta (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012a). Sopivia pesimäpaikkoja on muuallakin Isosuon alueella. Kurjet ruokailevat pesimäaikaan usein pelloilla. Vanha-Klaukan asemakaavan toteutuminen pienentää kurjelle sopivaa ruokailualuetta ja rakentamisen myötä lisääntyvä ulkoilukäyttö voi myös häiritä kurkia kaava-alueen ulkopuolellakin. Kurjelle sopivia peltoja on eri puolilla Isosuota (kuva 1). Koska pesimäpaikkoja tai kurjen käyttämiä ruokailupaikkoja ei tarkoin tunneta, kurkeen kohdistuvia vaikutuksia ei voida tarkemmin arvioida. Isosuo on suojeltu luontodirektiivin mukaisena kohteena, joten kurki ei kuulu Isosuon Natura-alueen suojeluperusteisiin. Luontodirektiivin liitteen II ja IV(a) lajeihin lukeutuvasta liito-oravasta on tehty havaintoja useassa paikassa Isosuon laidemetsissä. Liito-oravan jätöksiä on löytynyt myös suon pohjoisreunan metsästä Vanha-Klaukan kaava-alueen lounaisja kaakkoispuolelta (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012a). Löytöpaikat ovat Natura-alueen puolella valtiolle suojelutarkoituksiin hankitulla alueella. Kaava-alueella ei ole liito-oravalle sopivaa puustoa. Asemakaavan toteutuminen ei vaikuta liitooravan elinympäristöön, eikä se heikennä liito-oravalle sopivia kulkuyhteyksiä. Luontodirektiivin liitteessä II mainittuja kasvilajeja Isosuolla ei esiinny. 6.4 Yhteisvaikutukset Vanha-Klaukan asemakaava-alue kuuluu Klaukkalan osayleiskaava-alueeseen. Klaukkalan osayleiskaavassa ( ) Vanha-Klaukka on merkitty asuinalueeksi. Asuinalueen ja suon välinen peltoalue on merkitty virkistysalueeksi. Asemakaava-alueen virkistysalue noudattaa yleiskaavaehdotuksen virkistysaluemerkintää. Isosuo on merkitty kaavaan luonnonsuojelualueeksi (SL) ja siihen rajautuvat metsä- ja peltoalueet maa- ja metsätalousalueiksi. Isosuon luoteispuolelta on varattu alue erillispientaloja varten. Alueen Isosuon puoleinen reuna noudattaa pääosin nykyistä Pitsillantien varressa olevaa asutusta. Kaavaselostuksen mukaan alueen suunnittelussa on turvattava Isosuon arvojen säilyminen huolehtimalla suon vesitasapainon säilyttämisestä tai parantamisesta. Tämä tulee kaavaselostuksen mukaan ottaa huomioon alueen hulevesien hallintaa suunniteltaessa. Klaukkalan osayleiskaavan ja Vanha-Klaukan asemakaavaehdotuksen sisällöt ovat Isosuon läheisyydessä keskenään yhteneväiset, joten niillä ei ole Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvia merkittäviä yhteisvaikutuksia. Metsähallituksen tekemässä Isosuon ennallistamissuunnitelmassa (Kolehmainen 2009) Vanha-Klaukan kaava-alueen puoleinen suon reuna-alue on rajattu liitooravan elinympäristöksi, johon ei osoiteta toimenpiteitä. Lähimmät toimenpidekuviot ovat kauempana reunasta olevilla rämekuvioilla, joihin on esitetty puuton raivausta ja ojien tukkimista. Vanha-Klaukan asemakaavaehdotuksella ja Isosuon 10

11 ennallistamissuunnitelmalla ei ole Isosuon Natura-alueeseen kohdistuvia merkittäviä yhteisvaikutuksia. 6.5 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Isosuo on keidassuo, joka on priorisoitu eli ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi, jonka säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Keidassuon kasvillisuus kärsii tallaamisesta ja toipuu hitaasti vaurioista. Virkistyskäytön vaikutuksia suoluontotyyppiin ei arvioitu merkittäviksi. Vaikutukset lievenevät entisestään, jos asuinalueelta suon laitaan osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti jätetään toteuttamatta. Ulkoilijoita ei tällöin ohjattaisi kaavallisin keinoin suoalueelle. 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Klaukkalan Isosuo on luontodirektiivin perusteella suojeltu Natura alue, jonka suojeluperusteena on keidassuot-luontotyyppi. Vanha-Klaukan asemakaava rajautuu Klaukkalan Isosuon Natura-alueeseen ja kuuluu lähes kokonaan suon valuma-alueeseen. Rakennettava alue on pääosin Isosuon suuntaan viettävää peltoa. Rakennettavan alueen ja Natura-alueen välissä on peltoa ja viljelykäytöstä poistunutta niittyä. Natura-alueen puoleinen, noin metriä leveä peltoalue on osoitettu kaavaehdotuksessa lähivirkistysalueeksi, jota käytetään myös hulevesien hallintaan. Kaavassa ei ole osoitettu maankäytön muutoksia Naturaalueen puolelle. Vanha-Klaukan asemakaavalla ei ole välittömiä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin tai luontodirektiivissä mainittujen lajien elinympäristöihin. Isosuo on keidassuo, jonka reunaosat saavat vettä ympäröivältä valuma-alueelta. Asemakaava-alueen hulevedet ohjataan virkistysalueelle rakennettaviin hulevesialtaisiin. Suon lähialueelle ei rakenneta vesijohto- tai viemärilinjoja tai muita rakenteita, jotka saattaisivat kuivattaa suon reunaosia. Nykyinen pelloilta tuleva valunta korvautuu rakentamisalueelta tulevalla valunnalla, joten Isosuon vesitalous ei merkittävästi muutu. Vanha-Klaukan asemakaava-alueelta on merkitty ohjeellinen virkistysreitti Natura-alueen reunaan, mutta virkistyskäyttöä ei muulla tavoin ohjata Natura-alueen puolelle. Asemakaavan toteutuminen lisää Isosuon virkistyskäyttöä. Suot eivät ole houkuttelevia ulkoilualueita, joten mahdolliset haitat jäänevät vähäisiksi ja keskittyvät suon asuinalueen puoleiseen reunaan. Kaavan toteutuminen ei heikennä merkittävästi Isosuon Natura-alueen luonnontilaa, edustavuutta tai eheyttä. Tiedossa ei ole muita suunnitelmia tai hankkeita, joilla olisi Natura-alueeseen kohdistuvia yhteisvaikutuksia Vanha-Klaukan asemakaavan kanssa. Käytettävissä olevien tietojen ja tehdyn asiantuntija-arvioinnin perusteella Klaukkalan Vanha-Klaukan asemakaavan toteutuminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Isosuo on sisällytetty Natura verkostoon. 11

12 8 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K Natura luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Ympäristöopas 46: Geotek Oy 2006: Klaukkalan Isosuon vesitalous. Lausunto Geotek / T. Birling ja Nurmijärven kunta. Kolehmainen, K. 2009: Klaukkalan Isosuon ennallistamissuunnitelma. Metsähallitus, Vantaa. Nurmijärven kunta 2017: Klaukkalan osayleiskaava Ramboll Finland Oy 2017: Nurmijärven kunta. Vanha Klaukka, hulevesiselvitys Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Söderman, T., Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi: kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen Ympäristökeskus Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012a: Vanha-Klaukan kaava-alueen luontoselvitys. Nurmijärven kunta, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012b: Klaukkalan jäähallin laajennuksen vaikutukset Isosuon Natura-alueeseen. Nurmijärven kunta, marraskuu Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012c (päivitetty ): Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaava-alueen luontoselvitys. Nurmijärven kunta. 60 s + liitteet. 12