KLAUKKALAN JÄÄHALLIN LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA-ALUEESEEN

Transkriptio

1 KLAUKKALAN JÄÄHALLIN LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA-ALUEESEEN Marraskuu 2012

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA ARVIOINNISSA KÄYTETYT SELVITYKSET JÄÄHALLIN ASEMAKAAVA ISOSUON NATURA ALUE LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I LINNUT JÄÄHALLIN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA ALUEESEEN KAAVAMUUTOKSEN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET SUOJELTAVIIN LUONTOTYYPPEIHIN KAAVAMUUTOKSEN VÄLILLISET VAIKUTUKSET SUOJELTAVIIN LUONTOTYYPPEIHIN KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I JA LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV(A) LAJEIHIN YHTEISVAIKUTUKSET YHTEENVETO JÄÄHALLIN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA ISOSUON NATURA-ALUEESEEN LÄHDEAINEISTO... 8 Kansi: Suunnittelualue lännestä päin kuvattuna. Kuvassa nykyinen jäähalli pysäköintialueineen. Uusi halli sijoittuu nykyisen pysäköintialueen kohdalle ja uusi pysäköintialue pellolle hallien viereen. Isonsuon Natura alue alkaa pellonreunasta kuvan oikealla puolella. Valokuva Esa Lammi 1

3 1. JOHDANTO Nurmijärven Klaukkalan jäähallin laajennuksesta on valmisteilla asemakaavamuutos. Suunnittelualue käsittää nykyisen jäähallin piha-alueineen sekä sen itäpuolella sijaitsevan alueen, joka on viljelykäytössä olevaa peltoa (kuva 1). Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Asemakaavasta on valmistunut ehdotus , joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa Asemakaavalla laajennetaan nykyistä urheilualuetta. Kaava mahdollistaa uuden jäähallin ja siihen liittyvän uuden pysäköintialueen rakentamisen. Kaava-alue rajoittuu eteläreunastaan Klaukkalan Isosuo -nimiseen Natura alueeseen. Nurmijärven kunta tilasi arvioinnin jäähallin laajennuksen asemakaavan vaikutuksista Isosuon Natura-alueeseen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Arvioinnin ovat tehneet FM Esa Lammi ja FM Markku Nironen. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti (punainen rajaus). Lähde: Kaavaselostus, Nurmijärven kunta NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA Klaukkalan Isosuo on liitetty Natura-verkostoon EY:n luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena. Isosuo on keidassuo. Sen suojeluperusteina ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit. Tässä arvioinnissa tarkastellaan jäähallin asemakaavamuutoksen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Isosuon Natura-alueeseen. Välittömästä vaikutuksesta on kyse silloin, kun ympäristöä muuttava toimenpide kohdistuu suoraan suojeltavan luontotyyppien alueelle tai suojeltavan lajin esiintymisalueelle. Välillisestä vaikutuksesta on 2

4 kyse silloin, kun suunnitelma vaikuttaa suojeltavaan luontotyyppiin tai lajeihin toimenpidealueiden ulkopuolella. Välittömien ja välillisten vaikutusten lisäksi tarkastellaan myös hankkeen yhteisvaikutuksia muiden alueella suunniteltujen hankkeiden kanssa. Arvioinnin toteuttaminen on kuvattu esim. Södermanin (2003) julkaisussa. 3. ARVIOINNISSA KÄYTETYT SELVITYKSET Arvioinnissa on käytetty Klaukkalan osayleiskaavaa varten tehtyjä vesitalousja luontoselvityksiä. Geotek Oy on tehnyt arvion Klaukkalan osayleiskaavaluonnoksessa (2006) Isosuon pohjoispuolelle esitetyn rakentamisen vaikutuksista Isosuon Natura-alueen vesitalouteen. Ympäristösuunnittelu Enviro on tehnyt v alustavan arvion Klaukkalan osayleiskaavan vaikutuksista Isosuon Natura alueen luototyyppeihin ja lajeihin. Arviointia varten selvitettiin suon reunaosien ja lähiympäristön luonnonoloja. Jäähallin asemakaavan muutosalue kuuluu Klaukkalan osayleiskaavaalueeseen, josta on laadittu erillinen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012). Luontoselvityksen yhteydessä Isosuon Natura-aluetta ei inventoitu, koska alue on pääosin hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin ja merkitty kaavaluonnokseen suojelualueena. Jäähallin asemakaavan muutosalueelta on tehty hulevesiselvitys (Ramboll Oy 2012). Natura-arviointia varten suunnittelualueelle tehtiin maastokatselmus kesäkuussa JÄÄHALLIN ASEMAKAAVA Asemakaava-alue sijaitsee Lepsämäntien eteläpuolella. Suunniteltava alue on laajuudeltaan noin 3 ha. Alue on kunnan ja yksityisen omistuksessa. Kaavaalueella on vuonna 1990 rakennettu jäähalli ja tennishalli. Niiden ja Lepsämäntien välissä on pysäköintialue. Kaava-alueen länsiosa on peltoa. Jäähallin tontin etelärajana on Isosuon Natura alueen raja. Natura-alue ulottuu kaava-alueen lounaisosan pellolle, joka on ollut viljelykäytössä. Kaavassa pellolle on merkitty Natura-alueen raja. Natura-alueen puolella sijaitseva peltokuvio on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Muissa kohdissa kaava-alue ei ulotu Natura-alueen puolelle. Pysäköintialueen ja uuden jäähallin alueen hulevedet kootaan suojaviheralueelle (EV) rakennettavaan hulevesialtaaseen. Hulevesiallas sijoittuu osittain Natura-alueelle. Natura-alueen pohjoispuolella on kapealti suojaviheraluetta ja pysäköintialue. Jäähallin alue laajenee hieman länteen ja on kaavassa urheilutoimintojen aluetta (YU). 3

5 5. ISOSUON NATURA ALUE Klaukkalan Isosuo (FI ) on kohteen Natura-tietolomakkeen mukaan varsin luonnontilainen keidassuokokonaisuus. Suotyypit ovat rahkaräme, isovarpuräme, tupasvillaräme, lyhytkorsineva, saraneva, nevakorpi ja lehtokorpi. Alue on luonnontilaisuudessaan tyypillinen ja edustava keidassuo, joka on lisäksi suoyhdistymänä hyvin kehittynyt. Luonnontilaisina säilyneet keidassuot ovat Uudellamaalla harvinaisia. Isosuolta on paikoin nostettu turvetta luvun alkuun saakka. Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Naturaalueen koillisin osa ei kuulu soidensuojeluohjelmaan, mutta on yhtä luonnontilainen kuin suojeluohjelman aluekin. Tämä osa on vahvistetussa maakuntakaavassa varattu suojelualueeksi. Natura-alue on pääosin hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoitusta varten. Natura-alueen suojelutavoitteet turvataan perustamalla koko alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Natura-tietolomakkeella on mainittu yksi luontodirektiivin luontotyyppi, keidassuot ja yksi lintudirektiivin liitteen I laji, kurki. 5.1 LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT Natura-tietolomakkeen mukaan Klaukkalan Isosuon Natura alue on kokonaisuudessaan keidassuot-luontotyyppiä, joka on ns. ensisijaisesti suojeltava eli priorisoitu luontotyyppi. Keidassuo Keidassuo on kasvitieteellisessä mielessä suoyhdistymätyyppi, joka sisältää useita suokasvillisuustyyppejä. Keidassuot ovat niukkaravinteisia soita, joiden keskiosa on laiteita korkeammalla. Keidassuon keskiosat saavat veden ja ravinteet pääosin sadevedestä, ja pohjavedenpinta on yleensä korkeammalla kuin ympäröivillä alueilla. Keidassuon laiteet saavat vettä ja ravinteita suon keskiosista ja myös suota ympäröivältä mineraalimaalta. Keidassuon keskustassa vallitsevat keidasrämeet ja rahkarämeet. Suon reunaosissa on yleensä isovarpuja tupasvillarämeitä ja laidealueilla vaihtelevan levyisesti erilaisia nevoja, rämeitä ja korpia sekä näiden yhdistelmiä. Isosuon pohjoisosan luonnonolot Isosuon pohjoispuoli jäähallista länteen on peltoa. Viljelykäytössä olevat ja käytöstä poistuneet niityt ulottuvat suon reunaan asti. Jäähallilta länteen noin 900 metrin matkalla suon reunalla on usean kymmenen metrin levyinen lehtipuuvaltainen ja kostea vyöhyke. Tämä vyöhyke saa valuvesiä sekä suolta että peltoalueelta. Peltoalueen reunassa on leveä ojan, jonka kaivumassat toimivat suon reunalla patovallina noin 300 metrin matkalla. Suon reunavyöhykkeen puustossa on kuusta, haapaa, raitaa, koivua ja tuomea sekä pensaina ja taimina edellä mainittujen lisäksi paatsamaa ja pajuja. Paikoin tuomirydöt ja tiheät pa- 4

6 jukot tekevät reuna-alueesta vaikeakulkuisen. Kasvillisuus on lehtokorpea, ruoho- ja heinäkorpea sekä saniais- ja suurruoholehtoa. Lajistossa on mm. mesiangervoa, hiirenporrasta, korpikaislaa, ojakellukkaa, rentukkaa, metsäimarretta, jokapaikansaraa, vehkaa, rönsyleinikkiä sekä kuivemmilla paikoilla mm. vuohenputkea, sudenmarjaa, maitohorsmaa, nokkosta. Kostean laiteen eteläpuolella on vaihtelevasti mustikka- ja varputurvekangasta ja isovarpuja tupasvillarämemuuttumaa. Puusto on mäntyvaltaista ja alikasvoksena on paikoin runsaasti koivunvesaa ja nuorta koivua. Suon keskiosissa on melko luonnontilaista keidasrämettä. Suolla on monia vanhoja turvelatoja ja turveaumoja. Ojat ovat kasvamassa hitaasti umpeen. Myös suon laiteilta on paikoin otettu turvetta. 5.2 LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I LINNUT Natura-tietolomakkeen mukaan Klaukkalan Isosuon Natura alueella pesii yksi lintudirektiivin liitteen I laji, kurki. Keväällä 2006 kurki pesi Naturaalueen pohjoispuolelle kaivettuun altaaseen syntyneessä kosteikossa lähellä Natura-alueen rajaa. Muita kurjen mahdollisesti käyttämiä pesäpaikkoja ei tiedetä. 6. JÄÄHALLIN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA ALUEESEEN Jäähallin asemakaavan selostuksessa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty kaikkien alueelle tulevien rakenteiden toteuttamista ja käyttöä. Natura-arviossa tulee kuitenkin tarkastella myös rakentamisaikaisia vaikutuksia ja kaavoitettavan alueen käytöstä myöhemmin mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia. Nurmijärven kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisessä neuvottelussa sovittiin seuraavaa: työt aloitetaan pysäköintialueen ja hulevesialtaan rakentamisella pysäköintialueesta tulee aluksi hiekkapintainen ja se asvaltoidaan myöhemmin pysäköintialueella ei käytetä suolaa tai muita kemikaaleja suojaviheralueelle tuleva hulevesiallas sijoitetaan pellolle ja vesi suodattuu siitä maapenkereen läpi Natura-alueen suuntaan suojaviheraluetta ei käytetä rakentamisaikanakaan muuhun, esimerkiksi varastoalueena tai työmaaparakkien sijoituspaikkana suon reunapuustoa ja reunapensaikkoa ei käsitellä, eikä suon reunaan kaiveta uusia ojia jäähalleista pihamaalle tuotava lumi on puhdasta vettä, eikä sisällä kemikaaleja. kaava-alueelle sijoitettava jätekatos on kuivien jätteiden varastointiin käytettävä roskakatos Natura-arvio pohjautuu kaavaehdotuksen ja kaavaselostuksen lisäksi edellä lueteltuihin periaatteisiin. 5

7 6.1 KAAVAMUUTOKSEN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET SUOJELTAVIIN LUONTOTYYPPEIHIN Asemakaavassa merkitty urheilutoimintojen alue ei ulotu Natura-alueelle. Rakennusten ja Natura-alueen väliin jää kapealti piha-aluetta, joka siinä on nykyisinkin. Uusi pysäköintialue sijoittuu pellolle. Pysäköintialueen ja Naturaalueen välissä on suojaviheralue, joka on merkitty kaavaan EV-1-alueeksi. Suojaviheralueen eteläpuolisko kuuluu Natura-alueeseen. Suojaviheralueelle on merkitty hulevesiallas, joka suodattaa uuden jäähallin alueelta ja pysäköintialueelta tulevat hulevedet. Koko suojaviheralue on viljelykäytössä olevaa peltoa (kuva 2). Natura-alueeseen kuuluva pelto ei ole luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä. Asemakaavan rakentamisalue ei ulotu Isosuolle, joten asemakaavalla ei ole merkittäviä välittömiä haitallisia vaikutuksia keidasuot-luontotyyppiin. Kuva 2. Isosuon Natura-alueen reunaa nykyisen jäähallin kulmalta länteen. Naturaalueen likimääräinen raja on merkitty katkoviivalla. Hulevesiallas sijoittuisi oikeassa reunassa näkyvään pellonkulmaan osin Natura-alueen puolelle. 6.2 KAAVAMUUTOKSEN VÄLILLISET VAIKUTUKSET SUOJELTAVIIN LUONTOTYYPPEIHIN Isosuo on keidassuo, joten sen reuna on muuta suota matalammalla. Suon reuna saa huomattavan osan vedestään ympäristöstä kulkeutuvana valuntana. Jäähallin asemakaava-alueen kohdalla suon reunaan kulkeutuu vettä pellolta. Pellolle rakennettavan pysäköintialueen vedet ohjataan pellon reunaan rakennettavaan hulevesialtaaseen, josta vesi suodattuu suon laitaan. Suon reunaan kulkeu- 6

8 tuvan veden määrä ei merkittävästi muutu, mutta suodattuva vesi on niukkaravinteisempaa kuin nykyisin pellolta osin avo-ojia pitkin tuleva vesi. Hulevesiallas todennäköisesti vähentää suon laitaan päätyvää ravinnekuormitusta. Suon pohjoisreunan peltoalue on noin runsaan kilometrin mittainen, josta kaava-alueelle sijoittuva pelto-osuus on noin 50 metriä. Hulevesien määrän tai laadun muutoksilla ei siten ole merkittävää vaikutusta koko keidassuotluontotyyppiin. Jäähallin laajennuksen toteutuminen ei edellytä Natura-alueen puolelle tehtäviä toimenpiteitä, esimerkiksi ojituksia tai puuston käsittelyä. Kaavalla ei myöskään ohjata uutta virkistyskäyttöä Natura-alueelle esimerkiksi uusia latu- tai polkureittejä perustamalla. Kaavan toteutuminen ei muuta Isosuon Natura alueen nykyistä käyttöä, eikä sitä kautta vaikuta suojeltaviin luontotyyppeihin. 6.3 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I JA LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV(A) LAJEIHIN Isosuon Natura-tietolomakkeella mainitun kurjen tiedossa oleva pesäpaikka sijaitsee pellonreunassa yli kilometrin päässä jäähallin asemakaava-alueelta. Sopivia pesimäpaikkoja on muuallakin Isosuon alueella. Jäähallin lähellä ei ole kurjen pesimäpaikaksi ympäristöä, esimerkiksi avosuota tai kosteikkoa. Tiedossa ei myöskään ole, että kurjet kävisivät ruokailemassa jäähallin viereisellä pellolla. Asemakaavan toteutuminen ei todennäköisesti vaikuta kurkeen. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin lukeutuvasta liito-oravasta on tehty havaintoja useassa paikassa Isosuon laidemetsissä. Vuonna 2006 liito-oravan jätöksiä löytyi jäähallin eteläpuolella suon reunan lähellä kasvavan haavan alta. Puussa ei havaittu koloja. Lähistöllä on useita muitakin kookkaita haapoja ja liito-oravalle soveliasta metsää. Vuonna 2012 liito-oravan jätöksiä ei löydetty vanhalta paikalta. Havaintopaikka on kaava-alueen ulkopuolella valtiolle hankitulla alueella, Natura-alueen sisällä. Kaava-alueella ei ole liito-oravalle sopivaa puustoa. Asemakaavan toteutuminen ei vaikuta liito-oravan elinympäristöön, eikä se heikennä liito-oravalle sopivia kulkuyhteyksiä. 6.4 YHTEISVAIKUTUKSET Klaukkalan jäähallin suunnittelualue kuuluu Klaukkalan osayleiskaavaalueeseen. Klaukkalan osayleiskaavasta on valmisteilla kaavaluonnos. Kaavaluonnoksessa jäähallin alue on merkitty urheilutoimintojen alueeksi. Isosuon pohjoispuolelle, Lepsämäntien varteen Vanha-Klaukan alueelle on suunniteltu asuinrakentamista. Klaukkalan osayleiskaava ja Vanha-Klaukan asemakaava ovat suunnitteilla. Kaavojen vaikutuksia Isosuon Natura-alueeseen ei vielä ole tarkasteltu, joten jäähallin laajennuksen asemakaavan ja osayleiskaavan tai Vanha-Klaukan asemakaavan yhteisvaikutuksia ei tämän työn yhteydessä ole mahdollista arvioida. Tiedossa ei ole muita hankkeita tai suunnitelmia, jotka yhdessä jäähallin laajennuksen asemakaavan kanssa aiheuttaisivat todennäköisesti merkittäviä 7

9 haitallisia vaikutuksia Isosuon Natura alueen valintaperusteina oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin. 7. YHTEENVETO JÄÄHALLIN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA ISOSUON NATURA-ALUEESEEN Klaukkalan jäähallin laajennuksen asemakaava ulottuu Isosuon Naturaalueeseen kuuluvalle pellolle, joka ei ole luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi. Muutoin kaava-alue ei ulotu Natura-alueelle. Jäähallin asemakaavalla ei ole välittömiä haitallisia vaikutuksia Natura-alueella suojeltaviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Jäähallin asemakaavalla ei ohjata uutta virkistyskäyttöä Natura-alueelle, eikä asemakaavan toteutuminen heikennä isosuon vesitaloutta, koska uusien rakentamisalueiden hulevedet ohjataan pellolle rakennettavaan imeytyskenttään. Jäähallin asemakaavalla ei ole välillisiä haitallisia vaikutuksia Natura-alueella suojeltaviin luontotyyppeihin tai lajeihin. 8. LÄHDEAINEISTO Airaksinen, O. & Karttunen, K Natura luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Ympäristöopas 46: Geotek Oy: Klaukkalan Isosuo, lausunto Nurmijärven kunta 2012: Klaukkalan asemakaava-alue. Jäähallin asemakaavan muutos. Asemakaavaehdotus ja asemakaavamuutoksen selostus Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T., Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi: kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen Ympäristökeskus Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012: Klaukkalan asemakaava-alueen luontoselvitys. Nurmijärven kunta. 58 s + liitteet. 8