KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA ALUEESEEN

Transkriptio

1 KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA ALUEESEEN Luonnos

2 KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA ALUEESEEN Sisällys 1 Johdanto Natura-arvioinnin perusteista Arvioinnissa käytetyt selvitykset Vanha-Klaukan asemakaava Isosuon natura alue Luontodirektiivin luontotyypit Lintudirektiivin liitteen I linnut Isosuon pohjoisosan luonnonolot Vanha-Klaukan asemakaavan vaikutukset isosuon Natura alueeseen Asemakaavan välittömät vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Asemakaavan välilliset vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Asemakaavan vaikutukset lintudirektiivin liitteen I ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin Yhteisvaikutukset Yhteenveto Vanha-Klaukan asemakaavan vaikutuksista Isosuon Natura-alueeseen Lähdeaineisto Kansi: Kaava-alue (punainen rajaus) rajautuu etelässä Isosuohon. Ilmakuvat ja pohjakartat Maanmittauslaitos. 2

3 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta valmistelee pientalorakentamisen mahdollistavaa asemakaavaa Vanha-Klaukka-nimiselle alueelle. Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalan länsipuolella Lepsämäntien ja Klaukkalan Isosuon välissä. Suunnittelualue on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa. Asemakaavasta on valmistunut luonnos, jossa on noin 200 uutta rakennuspaikkaa. Kaava-alue rajoittuu eteläreunastaan Isosuohon, joka on Natura verkostoon kuuluva kohde. Nurmijärven kunta tilasi arvioinnin asemakaavan vaikutuksista Isosuon Natura-alueeseen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Arvioinnin ovat laatineet biologit FM Esa Lammi ja FM Marko Vauhkonen. 2 NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA Klaukkalan Isosuo on liitetty Natura-verkostoon EU:n luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena. Isosuo on keidassuo. Sen suojeluperusteina ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit. Tässä arvioinnissa tarkastellaan Vanha- Klaukan asemakaavan (kuva 1) toteutumisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Isosuon Natura-alueeseen. Välittömästä vaikutuksesta on kyse silloin, kun ympäristöä muuttava toimenpide kohdistuu suoraan suojeltavan luontotyypin alueelle tai suojeltavan lajin esiintymisalueelle. Välillisestä vaikutuksesta on kyse silloin, kun suunnitelma vaikuttaa suojeltavaan luontotyyppiin tai lajiin muutos- tai toimenpidealueiden ulkopuolella. Välittömien ja välillisten vaikutusten lisäksi tarkastellaan myös hankkeen yhteisvaikutuksia muiden alueelle suunniteltujen hankkeiden kanssa. Natura-arvioinnin toteuttaminen on kuvattu esim. Södermanin (2003) julkaisussa. 3 ARVIOINNISSA KÄYTETYT SELVITYKSET Arvioinnissa on käytetty Vanha-Klaukan asemakaavaa varten tehtyjä vesitaloussuunnitelmia ja luontoselvityksiä. Kaava-alueen hulevesisuunnitelman ja vesitaloussuunnitelman on laatinut Ramboll (2015). Ympäristösuunnittelu Enviro (2012a) on tehnyt kaava-alueen luontoselvityksen vuonna Samaan aikaan arvioitiin asemakaava-alueen itäpuolella sijaitseva jäähallin laajennuksen vaikutuksia Isosuohon (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012b). Luontoselvityksen ja jäähallin Natura-arvioinnin yhteydessä tehtiin maastokatselmus Isosuolle. Asemakaava-alue kuuluu Klaukkalan osayleiskaava-alueeseen, josta on laadittu erillinen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012c). Luontoselvityksen yhteydessä tutkittiin suon reunaosien ja lähiympäristön luonnonoloja. Koko Isosuon Natura-aluetta ei inventoitu, koska alue on pääosin hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin ja merkitty kaavaluonnokseen suojelualueena. 3

4 Kuva 1. Kaava-alueen (punainen rajaus) ja Isosuon Natura-alueen sijainti. Kuva 2. Asemakaavaluonnos. Rakennettavan alueen ja Natura-alueen väliin on osoitettu virkistysalue (kaavamerkintä VL), kolme hulevesiallasta (hu) ja kortteleita myötäilevä virkistysreitti. 4

5 4 VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVA Vanha-Klaukan asemakaava-alue sijaitsee Lepsämäntien ja Isosuon välisellä alueella kilometrin päässä Klaukkalan keskustasta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 64 hehtaaria. Alue on kunnan ja yksityisten omistuksessa. Alueella on muutamia omakotitaloja, maatilan talouskeskus pihapiireineen sekä maa-aineksen varastointiin ja läjitykseen käytetty kenttä. Suurin osa kaava-alueesta on viljelykäytössä olevaa peltoa. Peltoalue on loivapiirteistä ja viettää Isosuon suuntaan. Pohjoisreunassa Lepsämäntien varressa on joitakin metsäsaarekkeita. Asemakaavaluonnoksessa (kuva 2) alueelle on osoitettu noin 200 rakennuspaikkaa. Alue muodostuu kerrostalo-, pienkerrostalo/rivitalo- ja omakotitalokortteleista. Kerrostalot on sijoitettu alueen itäosaan lähimmäksi Klaukkalan keskustaa ja omakotitontit alueen etelä- ja länsiosaan. Katuverkko muodostuu kaarevasta, molemmista päistään Lepsämäntiehen liittyvästä kokoojatiestä sekä siihen liittyvistä asuntokatulenkeistä ja muutamista päättyvistä kaduista. Kaava-alueen eteläreuna rajautuu Natura-alueen reunaan tai lähelle sitä noin 1200 metrin matkalla (kuva 1). Natura-alueen raja noudattaa pääosan matkaa pellonreunaa ja sijoittuu kaava-alueen kaakkoisosassa suon reunametsään lähelle pellonreunaa. Kaava-alue ulottuu kahdessa kohdassa pieneltä osin Naturaalueen puolelle. Kaavaan merkityt asuinkorttelit sijaitsevat kaava-alueen kaakkoisosassa lähimmillään noin 50 metrin päässä Natura-alueen rajasta ja lounaisosassa noin 250 metrin päässä. Välialue, joka on lähes kokonaan avomaata (nykyisin peltoa), on osoitettu virkistysalueeksi (VL), jossa on asunkortteleita myötäilevä ulkoilureittivaraus. Virkistysalueelle on merkitty kolme asuinalueen hulevesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen tarkoitettua allasta, joihin hulevedet johdetaan kaavaalueelta. Virkistysalueelle ei ole tulossa tiestöä, pysäköintipaikkoja tai Naturaalueen puolelle johtavia virallisia reittejä. 5 ISOSUON NATURA ALUE Klaukkalan Isosuo (FI ) on Natura-tietolomakkeen mukaan varsin luonnontilainen keidassuokokonaisuus, jossa soidensuojeluohjelman kuvauksen mukaan on Saaristo-Suomen keidas Rannikko-Suomen keitaan päällä. Isosuo on suoyhdistymänä edustava ja hyvin kehittynyt. Suolta on paikoin nostettu turvetta 1980-luvun alkuun saakka, mutta muutoin luonnontila on hyvä. Suon laiteilla on avointa nevaa, muu osa suosta on pääosin tiheydeltään vaihtelevaa rämemännikköä. Pohjoisreunassa on sekapuustoista korpea. Isosuon suotyypit ovat rahkaräme, isovarpuräme, tupasvillaräme, lyhytkorsineva, saraneva, nevakorpi ja lehtokorpi. Isosuon suojeluarvo perustuu lähinnä luontotyyppiin. Luonnontilaisina tai sen kaltaisina säilyneet keidassuot ovat Uudellamaalla harvinaisia. Suurin osa aluees- 5

6 ta kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Natura-alueen koillisin osa ei kuulu soidensuojeluohjelmaan, mutta on yhtä luonnontilainen kuin suojeluohjelman aluekin. Tämä osa on vahvistetussa maakuntakaavassa varattu suojelualueeksi. Natura-alueen pinta-ala on 148 hehtaaria ja se on lähes kokonaan hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoitusta varten. Natura-alueen suojelutavoitteet turvataan perustamalla koko alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Natura-tietolomakkeella on mainittu yksi luontodirektiivin luontotyyppi, keidassuot ja yksi lintudirektiivin liitteen I laji, kurki. 5.1 Luontodirektiivin luontotyypit Natura-tietolomakkeen mukaan Klaukkalan Isosuon Natura alue on kokonaisuudessaan keidassuot-luontotyyppiä, joka on ns. ensisijaisesti suojeltava eli priorisoitu luontotyyppi. Keidassuot Keidassuo on kasvitieteellisessä mielessä suoyhdistymätyyppi, joka sisältää useita suokasvillisuustyyppejä (esim. Airaksinen & Karttunen 2001). Keidassuot ovat niukkaravinteisia soita, joiden keskiosa on laiteita korkeammalla. Keidassuon keskiosat saavat veden ja ravinteet pääosin sadevedestä, ja pohjaveden pinta on yleensä korkeammalla kuin ympäröivillä alueilla. Keidassuon laiteet saavat vettä ja ravinteita suon keskiosista ja myös suota ympäröivältä mineraalimaalta. Keidassuon keskustassa vallitsevat keidasrämeet ja rahkarämeet. Suon reunaosissa on yleensä isovarpu- ja tupasvillarämeitä ja laidealueilla vaihtelevan levyisesti erilaisia nevoja, rämeitä ja korpia sekä näiden yhdistelmiä. 5.2 Lintudirektiivin liitteen I linnut Natura-tietolomakkeen mukaan Isosuon linnusto on niukka, sillä allikot puuttuvat. Suolla pesii ainakin joinakin vuosina kurki, joka on lintudirektiivin liitteen I laji. Keväällä 2006 kurki pesi suon pohjoispuolella pellonreunaan kaivettuun altaaseen syntyneessä kosteikossa lähellä Natura-alueen rajaa. Muita kurjen mahdollisesti käyttämiä pesäpaikkoja ei tiedetä. Koska Isosuo on suojeltu vain luontodirektiivin perusteella, ei kurki lajina ole Natura-alueen suojeluperuste. 5.3 Isosuon pohjoisosan luonnonolot Isosuon pohjoispuolella on peltoa. Viljelykäytössä oleva pelto ja käytöstä poistuneet niityt ulottuvat suon reunaan asti. Vanha-Klaukan asemakaava-alueen kohdalla suon reunassa on usean kymmenen metrin levyinen, kostea lehtipuuvaltainen korpilaide, joka saa valuvesiä sekä suolta että peltoalueelta. Korpilaiteen puustossa on kuusta, haapaa, raitaa, koivua ja tuomea sekä pensaina ja taimina edellä mainittujen lisäksi korpipaatsamaa ja pajuja. Paikoin tuomirydöt ja tiheät pajukot tekevät reuna-alueesta vaikeakulkuisen. Kasvillisuus on vaihtelevasti leh- 6

7 tokorpea, ruoho- ja heinäkorpea sekä saniais- ja suurruoholehtoa. Lajistossa on mm. mesiangervoa, hiirenporrasta, korpikaislaa, ojakellukkaa, rentukkaa, metsäimarretta, juolasaraa, suovehkaa ja rönsyleinikkiä sekä kuivemmilla paikoilla mm. vuohenputkea, sudenmarjaa, maitohorsmaa ja nokkosta. Korpilaiteen eteläpuolella on vaihtelevasti mustikka- ja varputurvekangasta sekä isovarpu- ja tupasvillarämemuuttumaa. Puusto on mäntyvaltaista ja alikasvoksena on paikoin runsaasti koivunvesaa ja nuorta koivua. Suon keskiosissa on melko luonnontilaista keidasrämettä. Suolla on monia vanhoja turvelatoja ja turveaumoja. Ojat ovat kasvamassa hitaasti umpeen. Myös suon laiteilta on paikoin otettu turvetta. 6 VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA ALUEESEEN Natura-alueeseen kohdistuvat vaikutukset voidaan tarkastelun selkeyttämiseksi jakaa välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Välittömät vaikutukset kohdistuvat suoraan suojeltaviin luontotyyppeihin tai lajeihin esimerkiksi pienentämällä luontotyypin pinta-alaa tai suojeltaville lajeille sopivia ympäristöjä. Välilliset vaikutukset ovat toimenpiteistä aiheutuvia seurannaisvaikutuksia, jotka johtuvat esimerkiksi alueen käytön tai lähiympäristön muuttumisesta toimenpiteiden vuoksi. 6.1 Asemakaavan välittömät vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Vanha-Klaukan asemakaavan rakentamisalue ei ulotu Isosuon Natura-alueen puolelle. Korttelialueiden ja Natura-alueen välissä on nykyiselle pellolle osoitettu virkistysalue, jossa on korttelien suuntainen virkistysreitti ja kolme hulevesien viivyttämiseen tarkoitettua allasta. Kaavaan ei ole merkitty suolle johtavia reittejä. Lähimmät rakennuspaikat sijaitsevat kaava-alueen kaakkoisosassa noin 50 metrin päässä Natura-alueen rajasta ja lounaisosassa noin 250 metrin päässä. Kaavan toteutuminen ei aiheuta välittömiä Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. 6.2 Asemakaavan välilliset vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Isosuo on keidassuo, joten sen reuna (laide) on muuta suota matalammalla. Suon reuna saa huomattavan osan vedestään ympäristöstä kulkeutuvana valuntana. Pellon reunassa kaava-alueen kaakkoisosassa on leveä oja, jonka kaivumassat toimivat patovallina suon reunalla. Kaava-alueen lounaispuolen peltoalue on tulva-aluetta, jonne vesiä kulkeutuu myös kaava-alueen suunnasta suon reunaan tehtyä valtaojaa pitkin. Suon ojittamaton reuna kaava-alueen keskiosassa on selvimmin peltoalueelta tulevan valunnan varassa. 7

8 Vanha-Klaukan asemakaavan rakentamisalue on Isosuon valuma-alueella. Rakennuspaikat sijoittuvat noin 1,5 10 metriä suon reunan tasoa korkeammalle. Isosuon ympäristöstä on laadittu vesitalousselvitys (Geotek 2008), jonka mukaan Vanha-Klaukan asemakaava-alueen rakentaminen ei vaikuta pintavalunnan määrään tai intensiteettiin. Suon vesitalouden kannalta on olennaisempaa, kuinka lähelle suon laitaa rakennetaan maanalaisia pintakerrosta mahdollisesti kuivattavia rakenteita, kuten vesi- ja viemärikanavia tai salaojitettuja tiloja. Selvityksen mukaan rakentamattomaksi jäävän suojavyöhykkeen pohjoisreunan tulisi pääosin noudattaa tuolloiseen maastokarttaan merkittyä 40,0 metrin korkeuskäyrää. Tällöin vesi- ja viemärijohtojen perustamisen roudattomaan syvyyteen ei arvioitu vaikuttavan suon laiteen kosteusoloihin. Esitetyn suojavyöhykkeen reuna sijoittuu suunnilleen asemakaava-alueen eteläisimpien rakennuspaikkojen kohdalle selvästi suon reunan tasoa ylemmäksi. Kaavaan merkitty suojavyöhyke on varattu virkistysalueeksi (VL). Kaava-alueen hulevedet ohjataan virkistysalueen reunaan rakennettaviin hulevesialtaisiin. Läntisimmästä altaasta vesi ohjataan rakentamisalueen lounaispuolelle laskevaan ojaan. Keskimmäisen ja itäisen altaan vesi suodattuu suon laitaan. Suon reunaan kulkeutuvan veden määrä ei merkittävästi muutu, mutta suodattuva vesi on niukkaravinteisempaa kuin nykyisin pellolta osin avo-ojia pitkin tuleva vesi. Hulevesialtaat todennäköisesti vähentävät suon laitaan päätyvää ravinnekuormitusta. Käytössä olevien tietojen perusteella kaavan virkistysalue ja hulevesialtaat ovat riittäviä ja soivia ratkaisuja suon laiteen vesitalouden säilyttämiseksi. Hulevesien määrän tai laadun muutoksilla ei siten ole merkittäviä välillisiä vaikutuksia keidassuot-luontotyyppiin. Vanha-Klaukan asemakaavan toteutuminen ei edellytä Natura-alueen puolella tehtäviä toimenpiteitä, kuten ojituksia tai puuston käsittelyä. Kaavalla ei myöskään ohjata uutta virkistyskäyttöä Natura-alueelle esimerkiksi uusia latu- tai polkureittejä perustamalla. Uuden asuinalueen myötä liikkuminen ja virkistyskäyttö Natura-alueella tulevat todennäköisesti silti hieman lisääntymään. Koska suot eivät ole erityisen houkuttelevia alueita liikkumiseen, käytön lisääntymisen arvioidaan jäävän vähäiseksi. Virkistyskäytön lisääntymisellä ei todennäköisesti ole merkittäviä välillisiä vaikutuksia (lähinnä kasvillisuuden ja maaperän kuluminen) luontotyyppiin. 6.3 Asemakaavan vaikutukset lintudirektiivin liitteen I ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin Isosuon Natura-tietolomakkeella mainitun kurjen pesimäpaikat tai pesinnän säännöllisyys eivät ole tiedossa. Kurjen pesä on kerran löydetty asemakaavaalueen lounaiskulmassa olevalta peltokosteikolta (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012a). Sopivia pesimäpaikkoja on muuallakin Isosuon alueella. Kurjet ruokailevat pesimäaikaan usein pelloilla. Vanha-Klaukan asemakaavan toteutuminen 8

9 pienentää kurjelle sopivaa ruokailualuetta ja rakentamisen myötä lisääntyvä ulkoilukäyttö voi myös häiritä kurkia kaava-alueen ulkopuolellakin. Kurjelle sopivia peltoja on eri puolilla Isosuota (kuva 1). Koska pesimäpaikkoja tai kurjen käyttämiä ruokailupaikkoja ei tarkoin tunneta, kurkeen kohdistuvia vaikutuksia ei voida tarkemmin arvioida. Isosuo on suojeltu luotodirektiivin mukaisena kohteena, joten kurki ei kuulu Isosuon Natura-alueen suojeluperusteisiin. Luontodirektiivin liitteen II ja IV(a) lajeihin lukeutuvasta liito-oravasta on tehty havaintoja useassa paikassa Isosuon laidemetsissä. Liito-oravan jätöksiä on löytynyt myös suon pohjoisreunan metsästä Vanha-Klaukan kaava-alueen lounaisja kaakkoispuolelta (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012a). Löytöpaikat ovat Natura-alueen puolella valtiolle suojelutarkoituksiin hankitulla alueella. Kaava-alueella ei ole liito-oravalle sopivaa puustoa. Asemakaavan toteutuminen ei vaikuta liitooravan elinympäristöön, eikä se heikennä liito-oravalle sopivia kulkuyhteyksiä. Luontodirektiivin liitteessä II mainittuja kasvilajeja Isosuolla ei esiinny. 6.4 Yhteisvaikutukset Vanha-Klaukan asemakaava-alue kuuluu Klaukkalan osayleiskaava-alueeseen. Klaukkalan osayleiskaavaehdotuksessa ( ) Vanha-Klaukka on merkitty asuinalueeksi. Asuinalueen ja suon välinen peltoalue on merkitty virkistysalueeksi. Asemakaava-alueen virkistysalue noudattaa yleiskaavaehdotuksen virkistysaluemerkintää. Isosuo on merkitty kaavaan luonnonsuojelualueeksi (SL) ja siihen rajautuvat metsä- ja peltoalueet maa- ja metsätalousalueiksi. Isosuon luoteispuolelta on varattu alue erillispientaloja varten. Alueen Isosuon puoleinen reuna noudattaa pääosin nykyistä Pitsillantien varressa olevaa asutusta. Kaavaselostuksen mukaan alueen suunnittelussa on turvattava Isosuon arvojen säilyminen huolehtimalla suon vesitasapainon säilyttämisestä tai parantamisesta. Tämä tulee kaavaselostuksen mukaan ottaa huomioon alueen hulevesien hallintaa suunniteltaessa. Klaukkalan osayleiskaavan (ehdotus) ja Vanha-Klaukan asemakaavan (luonnos) sisällöt ovat Isosuon läheisyydessä keskenään yhteneväiset, joten niillä ei ole Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvia merkittäviä yhteisvaikutuksia. Tiedossa ei ole muita hankkeita tai suunnitelmia, jotka yhdessä Vanha-Klaukan asemakaavan kanssa aiheuttaisivat todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia Isosuon Natura alueen valintaperusteina oleviin luontotyyppeihin. 7 YHTEENVETO VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA ISOSUON NATURA-ALUEESEEN Klaukkalan Isosuo on luontodirektiivin perusteella suojeltu Natura-alue, jonka suojeluperusteena on keidassuot-luontotyyppi. Vanha-Klaukan asemakaava rajautuu Klaukkalan Isosuon Natura-alueeseen ja kuuluu suon valuma-alueeseen. 9

10 Asemakaava-alue on pääosin peltoa. Rakennettavan alueen ja Natura-alueen välissä on peltoa ja viljelykäytöstä poistunutta niittyä, joka on kaavassa osoitettu virkistysalueeksi ja jota käytetään myös hulevesien hallintaan. Kaavassa ei ole osoitettu Natura-alueen puolella tehtäviä toimenpiteitä. Vanha-Klaukan asemakaavalla ei ole välittömiä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin tai luontodirektiivissä mainittujen lajien elinympäristöihin. Isosuo on keidassuo, jonka reunaosat saavat vettä myös ympäröivältä valumaalueelta. Asemakaavan toteutuminen ei merkittävästi heikennä Isosuon vesitaloutta. Asemakaava-alueen hulevedet ohjataan virkistysalueelle rakennettaviin hulevesialtaisiin. Suon lähialueelle ei rakenneta vesijohto- tai viemärilinjoja tai muita rakenteita, jotka saattaisivat kuivattaa suon reunaosia. Vanha-Klaukan asemakaava-alueelta ei ohjata virkistyskäyttöä Natura-alueelle. Vanha-Klaukan asemakaavalla ei ole merkittäviä välillisiä haitallisia vaikutuksia Natura-alueella suojeltaviin luontotyyppeihin tai luontodirektiivissä mainittujen lajien elinympäristöihin. 8 LÄHDEAINEISTO Airaksinen, O. & Karttunen, K Natura luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Ympäristöopas 46: Geotek Oy 2006: Klaukkalan Isosuon vesitalous. Lausunto Geotek / T. Birling ja Nurmijärven kunta. Nurmijärven kunta 2015: Asemakaava, Klaukkala, Vanha-Klaukka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos, marraskuu Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T., Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi: kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen Ympäristökeskus Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012a: Vanha-Klaukan kaava-alueen luontoselvitys. Nurmijärven kunta, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012b: Klaukkalan jäähallin laajennuksen vaikutukset Isosuon Natura-alueeseen. Nurmijärven kunta, marraskuu

11 Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012c (päivitetty ): Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaava-alueen luontoselvitys. Nurmijärven kunta. 60 s + liitteet. 11