SOINISTEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOINISTEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY SOINISTEN PÄIVÄKOTI, METSÄKUMPU Immasentie Naantali puh. (02) avoinna ma-pe klo Päiväkotimme aloitti toimintansa Soinisissa upouusissa tiloissa Päiväkodissamme on paikka 54 lapselle kolmessa ryhmässä. PUPUT, 0-3v. lapset lastentarhanopettaja 2 lastenhoitajaa KETUT, 3-6v. lapset 2 lastentarhanopettajaa lastenhoitaja KONTIOT, 3-6v. lapset 2 lastentarhanopettajaa lastenhoitaja erityispäivähoitaja Satu Sarlund toimii lastentarhanopettajana ryhmässä ja päiväkodin johtajana. Yksi lastentarhanopettajista on erityislastentarhanopettaja, joka toimii tarpeen mukaan kaikissa ryhmissä. Lisäksi henkilökuntaamme kuuluu laitosapulainen ja keittiöapulainen.

3 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Haluamme kasvattaa huumorintajuisia ja empaattisia ihmisiä, jotka ovat sinut itsensä kanssa ja tuntevat, että heistä välitetään. Tarjoamme turvallisuutta, hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa. Olemme mukana tukemassa lapsen itsetuntoa ja luomassa lapsen arvomaailmaa sekä tulevaisuutta. Arvot, joita haluamme lapsille välittää: TASA- OIKEUDEN- SUVAITSE- KIIREETTÖMYYS PUOLISUUS MUKAISUUS VAISUUS ITSEN, MUIDEN LÄSNÄOLO ELÄMÄNILO HUUMORINTAJU JA YMPÄRISTÖN KUNNIOITUS

4 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA OPPIMISKÄSITYS Lapsi on luonnostaan utelias tutkija ja kiinnostunut uuden oppimisesta. Lapsi kaipaa ympärilleen virikkeitä, joita tutkimalla ja kokeilemalla hän oppii uusia asioita. Lapsen oppimisympäristö muodostuu siitä fyysisestä, sosiaalisesta ja psyykkisestä ympäristöstä, jossa lapsi toimii. Meille on tärkeää, että oppimisympäristö on avoin, turvallinen, rohkaiseva, kannustava ja mahdollistaa lapsen omaehtoisen oppimisen. Siellä vallitsee kiireetön ilmapiiri, jossa kasvattajan tehtävänä on vastata jokaisen lapsen tarpeisiin. Oppimisen tulee olla lapselle mielekästä ja omalle ikätasolle sopivaa. Pyrimme luomaan oppimisympäristöstä viihtyisän ja esteettisen. Lelut, pelit, työvälineet ja materiaalit ovat lasten ulottuvilla. Toimimme paljon pienryhmissä ja ulkoilemme isojen pihalla eri aikoihin, jotta pystymme paremmin takaamaan jokaiselle lapselle työ- ja leikkirauhan. Oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden leikkiin ja liikuntaan sekä sisällä että ulkona. Iso piha, jossa on myös metsä, rohkaisee liikkumaan ja leikkimään. Teemme myös säännöllisesti retkiä läheisiin metsiin ja puistoihin. Luonnon läheisyys ja maaseutumainen ympäristö mahdollistaa eri vuodenaikojen seuraamisen. Läheisen seurakunnan kappelissa voimme viettää mm. joulun, pääsiäisen ja kesän juhlia. Päiväkotimme ryhmissä harjoitellaan toisten kanssa toimeen tulemista ja hyviä tapoja. Ryhmän jäsenenä lapsi oppii suvaitsevaisuutta ja ymmärtämään erilaisuutta. Toisten huomioonottaminen ja yhteiset kokemukset vahvistavat yhteenkuuluvaisuutta ja ehkäisevät kiusaamista. Kerran kuukaudessa kaikki päiväkodin lapset kokoontuvat yhteiseen lauluhetkeen, joka lisää yhteenkuuluvuutta. Lisäksi järjestämme yhteisiä retkiä ja juhlia.

5 4. PERUSHOITO Lapsen perushoito päiväkodissa tarkoittaa toimia, joilla vastataan lapsen perustarpeisiin. Tällaisia jokapäiväisiä toimia ovat ruokailu, ulkoilu, lepo sekä terveydestä ja puhtaudesta huolehtiminen. Perushoitotilanteet ovat merkityksellisiä lapsen hyvinvoinnille, kasvulle ja kehitykselle. Haluamme panostaa perusturvallisuuden tunteen tukemiseen, kiireettömyyteen ja läheisyyteen. Huomaamattaan lapsi oppii esimerkiksi sään havainnointia, vuoron odottamista, laskemista, hyviä tapoja ja ohjeiden kuuntelua. Tavalliset arkiset toimet perushoitotilanteissa kehittävät lapsen hieno- ja karkeamotoriikkaa sekä omatoimisuutta. Lapsi saa onnistumisen kokemuksia selviytyessään itse ja hänen itseluottamuksensa kasvaa. TULO- JA LÄHTÖTILANTEET Lapsen tullessa päiväkotiin on tärkeää, että hän tuntee itsensä tervetulleeksi ja huomioiduksi. Lapsi oppii hyviä tapoja ja muiden huomioimista tervehtiessään ja hyvästellessään. Vanhemmat kokevat lapsensa huomioiduksi ja voivat turvallisin mielin jättää lapsensa päiväkotiin. Eteistila on rauhoitettu aamuisin vanhemman ja lapsen tilaksi. Tällöin lapsella on mahdollisuus saapua rauhassa päiväkotiin ja hän saa hyvästellä vanhempansa kahden kesken. Vanhempi huolehtii lapsen käsienpesusta ja tuo lapsen osastolle saakka. Samalla on tilaisuus vaihtaa kuulumisia ja kertoa oman lapsen tarpeista. Myös lasta hakiessaan vanhempi voi jutella päivän kuulumisista ja tapahtumista. Henkilökunta huomioi lapset yksilöllisesti ja luo vanhemmille tilaisuuksia päivittäiseen keskusteluun. Suurempien asioiden käsittelyyn sovitaan rauhallinen aika ja paikka. HYGIENIA Lapsi oppii ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti itse huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapselle perustellaan päivittäisten toimien tärkeys hänen omalle ja muiden terveydelle ja viihtyvyydelle. Tavoitteena on, että käsien pesusta, nenän niistämisestä ja omien jälkien siivoamisesta tulisi lapselle itsestäänselvyyksiä. Vanhemmat kokevat tuovansa lapsensa päivittäin puhtaaseen, raikkaaseen ja siistiin päiväkotiin. He edesauttavat siisteyttä riisumalla ulkojalkineet sisälle tullessaan tai käyttämällä kengänsuojuksia. Yhtäläiset säännöt kotona ja päiväkodissa vahvistavat lapsen kokemusta hygienian ja siisteyden merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille. Vanhemmat ja henkilökunta keskustelevat lapsen siisteyskasvatuksesta ja huomioivat toistensa tarpeet ja toiveet. Vanhemmat pitävät sairaan lapsen kotona ja huomioivat myös riittävän pitkän toipumisajan. Jos perheessä sairastetaan vatsatautia tai muuta herkästi tarttuvaa tautia, van-

6 hemmat tiedottavat asiasta päiväkotiin ja pyrkivät hoitamaan perheen terveetkin lapset kotona. Henkilökunnalla on velvollisuus huolehtia omasta terveydestään ja tartuntavaaran pienentämisestä jäämällä sairaana kotiin. Henkilökunta pitää hygieniaosaamisensa ajan tasalla ja noudattaa itsekin hygienia- ja siisteystoimia. RUOKAILU Lapsi saa terveellistä ja monipuolista ravintoa ja oppii maistelemaan erilaisia ruokia ja makuja. Ruokaillessaan lapsi oppii hyviä tapoja ja omatoimisuutta. Vanhemmat kertovat lapsensa ruokailutottumuksista, toiveistaan ja mahdollisista erityisruokavalioista. He hyväksyvät päiväkodin ruokailukäytännöt ja kokevat ne perustelluiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Henkilökunta pyrkii luomaan rauhallisen ja myönteisen ilmapiirin ruokailuhetkille. Lasta kannustetaan ja tuetaan monipuoliseen ja terveelliseen syömiseen ja riittävään juomiseen. Aikuinen toimii lapselle mallina hyvistä pöytätavoista. Henkilökunta huomioi vanhempien toiveet lapsen ruokailuun liittyvissä asioissa ja pyrkii noudattamaan niitä yhteisten sääntöjen puitteissa.

7 PUKEUTUMINEN JA RIISUUTUMINEN Pukeutumis- ja riisuutumistilanteet järjestetään mahdollisimman kiireettömiksi, jotta lapsella on riittävästi aikaa opetella pukeutumaan ja riisuuntumaan itse. Lapsi oppii paitsi omatoimisuutta, myös vuoron odottamista, omista tavaroistaan ja vaatteistaan huolehtimista sekä järkevää pukeutumista. Vanhemmat tukevat lapsen omatoimisuutta ja huolehtivat lapsen sään- ja tarkoituksenmukaisista vaatteista ja jalkineista. Helposti puettavat, toimivat ja käytännölliset varusteet helpottavat lapsen opettelemista. Vanhemmat huolehtivat lastensa vaatteiden tunnistamisesta nimikoimalla ne riittävän selkeästi. Voidakseen kokea olonsa turvalliseksi lapsen asiallisesta pukeutumisesta erityisesti ulkoiluun, vanhempien on kerrottava liittyvät toiveensa henkilökunnalle ja otettava puheeksi myös kokemansa epäkohdat. Henkilökunta järjestää pukemistilanteet sujuviksi ja kiireettömiksi ja pyrkii osaltaan varmistamaan lasten asianmukaisen pukeutumisen. Henkilökunta tukee lapsen omatoimisutta, mutta neuvoo, opastaa ja auttaa tarvittaessa sekä huolehtii, että lapset ovat järkevästi pukeutuneita. LEPOHETKI Suuressa päiväkotiryhmässä toimiminen on lapselle raskasta jo yksin melun takia. Lapsille on luotava mahdollisuus päivittäiseen rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Niille lapsille, jotka tarvitsevat päiväunet, annetaan mahdollisuus nukahtamiseen. Satujen ja musiikin kuuntelu sekä hiljaisuudesta nauttiminen auttavat lasta rentoutumaan päivän touhujen keskellä. Vanhemmat saavat illalla kotona viettää aikaa levänneen ja hyväntuulisen lapsen kanssa. Keskustelut henkilökunnan ja vanhempien välillä auttavat löytämään jokaiselle lapselle hänen tarpeisiinsa sopivan lepohetken. Henkilökunta huomioi mahdollisuuksien mukaan lasten erilaiset levontarpeet ja vanhempien toiveet. Vanhemmat huolehtivat lapsen riittävästä yöunesta ja pyrkivät säilyttämään säännöllisen päivärytmin.

8 ULKOILU Lapsi saa ulkoillessa mahdollisuuden luovaan, vapaaseen leikkiin ja monipuoliseen liikkumiseen. Ulkona ovat mahdollisia monet lapsen luonnolliset, paljon tilaa vaativat leikit, joita ei sisätiloissa ole mahdollista toteuttaa. Ulkona lapsi voi purkaa energiaa ja toteuttaa hänelle ominaisia liikkumisen muotoja. Päiväkodin ulkoilutilanteissa lapsella on tilaisuus leikkiä kaikkien päiväkodin lasten kanssa ja hän on vuorovaikutuksessa koko henkilökunnan kanssa. Lapsi oppii noudattamaan sääntöjä ja ymmärtämään niiden merkityksen turvallisuudelle. Vanhemmat voivat luottaa siihen, että lasten ulkoilu on turvallista ja riittävää. Vanhemmat huolehtivat lapsen riittävästä, säänmukaisesta ja puhtaasta ulkoiluvarustuksesta. He ovat myös tietoisia päiväkodin ulkoilukäytännöistä ja huolehtivat kotona lapsen riittävästä ulkoilusta. Henkilökunta takaa ulkoilun turvallisuuden ja lapsen riittävän ulkoilun asiallisesti varustautuneena. Päiväkodille on laadittu erillinen turvallisuussuunnitelma, johon on kirjattu erikseen päiväkodin ulkoilusäännöt.

9 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN JA MENETELMÄT Lapsi oppii kokonaisvaltaisesti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Varhaiskasvatuksemme perustana on monipuolisten oppimistilanteiden ja -ympäristöjen luominen. Tärkeitä oppimistilanteita ovat yhtä paljon vaikkapa pukeminen ja riisuminen kuin ohjattu askartelutuokio, jos tilanteessa on läsnä lapsen omaehtoinen toiminta ja tietynlainen vapaus kokeilla, tehdä virheitä ja onnistua. Pyrimme järjestämään päivän kulun sellaiseksi, että lapsella on aikaa käyttää omaa luovuuttaan ja mielikuvitustaan, harjoittaa sosiaalisia taitojaan ja aikuisilla on aikaa läsnäoloon, läheisyyteen ja lämpöön. ulkoilu leikki sadut, lorut, kielelliset leikit toiminnallinen arkipäivän matematiikka metsäretket kaikkina vuodenaikoina juhlapäivät monipuolinen taidekasvatus hyvät tavat

10 6. LEIKKI Leikki kuuluu lapsen jokaiseen päivään. Leikki on lapsen ominta toimintaa ja tärkein tekeminen. AJATTELU OIVALLUKSET ONNISTUMINEN ILO TUNTEET MIELIKUVITUS SOSIAALISET TAIDOT KIELI ILMAISU LUOVUUS Leikki on sekä lapsesta lähtevää luonnollista toimintaa että aikuisen järjestämiä oppimista edistäviä tilanteita. Molemmilla näillä on oma merkityksensä lapsen oppimisessa ja uusien asioiden haltuun ottamisessa. Leikissä lapsi saa käsitellä oppimiaan asioita, kohtaamisen iloa ja mielipahankin aiheita omalla kehitystasollaan. Päiväkodin henkilökunnan tehtävä on tarjota tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia pitkäkestoiseen ja monipuoliseen leikkiin. Henkilökunta havainnoi lasten leikkiä, osallistuu leikkiin tarvittaessa ja ohjaa lapsia leikin kehittelyssä ja sen monipuolistamisessa. Satujen ja draaman avulla lapselle luodaan uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia leikkinsä kehittämiseen. Päiväkodin tilojen, materiaalien ja leikkivälineiden tulee olla laadukkaita, kestäviä ja lapsen monipuolista kehitystä tukevia. Lapsille opetetaan myös leikkivälineiden kunnioitusta ja niistä huolehtimista sekä tarkoituksenmukaista käsittelyä. Ehjällä ja hyväkuntoisella leikkivälineellä leikkiminen on mukavampaa kuin rikkinäisellä ja epäkuntoisella. Lapsella on myös mahdollisuus tuoda omia lelujaan, pelejään ja kirjojaan päiväkotiin. Omista tavaroista huolehtiminen on tällöin lapsen ja vanhempien vastuulla. Vanhempien tehtävä on huolehtia myös tavaroiden riittävästä nimikoimisesta.

11 7. KASVATUSKUMPPANUUS Tärkeää on avoin vuorovaikutus ja yhteistyö vanhempien kanssa. Vanhemmat sekä päiväkodin henkilökunta toimivat yhdessä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. ALKUKESKUSTELU VANHEMPAINILLAT LAPSEN VASU KASVUNKANSIO PÄIVITTÄISET KESKUSTELUT, KUUKAUSIKALENTERI JA TIEDOTTEET VANHEMPAINKESKUSTELUT JUHLAT, ISOVANHEMPIEN PÄIVÄ JA MUUT TAPAHTUMAT KASVATUSKUMPPANUUS 8. ERITYISPÄIVÄHOITO Erityispäivähoidon tehtävänä on turvata jokaisen lapsen oikeus oppimiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja tällä tavoin ehkäistä syrjäytymistä. Erityispäivähoito toteutuu Naantalissa pääsääntöisesti integroituna tavalliseen päivähoitoon. Soinisten päiväkodissa toimii oma erityislastentarhanopettaja, jonka työhön kuuluu lapsen kasvun, kehityksen ja erityistuen arviointi, yhteistyö perheiden kanssa, lakisääteisten kuntoutus- ja toimintasuunnitelmien ja HOJKSien (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) laatiminen ja kuntoutus- ja yhteistyöpalavereiden raportointi. Erityislastentarhanopettaja vastaa kuntouttavasta toiminnasta, konsultaatiosta ja yhteistyöstä eri tahojen välillä. Erityispäivähoidossa toimii myös erityispäivähoitajia, jotka turvaavat pitkäjänteisen työskentelyn yksittäisen lapsen tai ryhmän kanssa. Lapselle ja perheelle avustajan pysyvyys tuo turvallisuutta ja jatkuvuutta.

12 9. YHTEISTYÖKUMPPANIT lapsiperhe- psykologi seurakunta Muut Naantalin päiväkodit liikuntatoimi/ -virasto Taimon koulu TYKS terveyskeskus neuvola psykologi toimintateraputti puheteraputit kiertävät erityislastentarhanopettajat

13 10. LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN SEURANTA Syksyllä uuden toimintakauden alkaessa teemme jokaiselle lapselle oman lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhdessä vanhempien kanssa. Yritämme löytää jokaiselle lapselle muutaman tärkeimmän kasvun tavoitteen tulevalle vuodelle ja seuraamme näiden tavoitteiden saavuttamista yhdessä lapsen kanssa. Lapsen vasua voidaan tarvittaessa päivittää myös kesken toimintakautta. Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista havainnoimme päivittäin normaalien arkipuuhien lomassa. Kolme- ja viisivuotissyntymäpäivän lähestyessä teemme kehitysarvioinnin yhteistyössä lastenneuvolan kanssa. Esikoululaisilla on eskarivuoden keväällä omat kouluvalmiusarviointinsa. 11. VARHAISKASVATUSTYÖMME ARVIOINTI Keväisin arvioimme varhaiskasvatussuunnitelmaamme ja sen toteutumista sekä pohdimme myös omassa työssämme onnistumista ja sen kehittämistä.