Aikuisten sosiaalipalveluiden SOTE valmisteluryhmän raportti

Transkriptio

1 Aikuisten ssiaalipalveluiden SOTE valmisteluryhmän raprtti Puheenjhtaja Erja Pentti, palvelujhtaja, Kuuden ste Uudenmaan aikuisssiaalipalvelut ja niiden järjestäminen Uudenmaan palveluverkk Aikuisssiaalityön asiakkaat ja palvelut (I ja II) Aikuisssiaalipalveluiden (ASP) kknaiskuva ja suhde ste-valmisteluun Palvelukknaisuuksien raja- ja yhdyspinnat Palveluiden keskeiset sidsryhmät Miten asiakkaaksi ASP-palveluihin Välittämisen palvelumalli Muutsvisi: menestystekijät Linjattavat asiat?

2 Uudenmaan aikuisssiaalipalvelut ja niiden järjestäminen Ssiaalipalveluihin kuuluvat ssiaalityö ja ssiaalihjaus ja neuvnta; työllistymisen tukeminen; ktutumiseen liittyvä tukitiminta; timintaja työkyvyn ylläpit; ssiaalinen kuntutus; kuntuttava työtiminta; taludellisten tilanteiden tukeminen; asumisen tuki; vankissiaalityö; kriisipäivystys; etsivä & jalkautuva ssiaalityö. Palveluihin liittyvä ssiaalityö tutetaan pääsääntöisesti itse. Erityistasn ja vaativan tasn asumispalvelut (tuettu asuminen; kriisiasuminen; hätämajitus; palveluasuminen ja tehstettu palveluasuminen) stetaan pääsin yksityisen ja klmannen sektrin timijilta. 2

3 Sumenkielinen palvelupiste Aikuisten ssiaalipalveluiden ja Kelan timipisteet sekä vastaanttkeskukset Uudellamaalla Rutsinkielinen palvelupiste Ajanvarauksella (sumenkielinen) Ajanvarauksella (rutsinkielinen) Muun kielinen palvelu (engl.) Vastaanttkeskus Kela

4 Milj Liite Yleinen asumistuki, milj./v , ,4 38,8 % ,0 35,4 % , Kk maa Uusimaa Ktitaluden menjen kattaminen tulilla hankalaa (%). 35,0 30,0 25,0 20,0 % 15,0 10,0 5,0 0, ,5 8 7,5 7 6,5 Timeentultukea saaneet v (% vastaavan ikäisistä) THL, stka.net 7,2 8,1 Kuntuttavaan työtimintaan Uudellamaalla sallistuneet (lkm) ,4 8, Kk maa Uusimaa 4280 Ely-Keskus 10/ Perustimeentultuen saajat ja saajien suus väestöstä Tilastintijaks: Saajat Osuus (%) Etelä-Karjala ,4 Etelä-Phjanmaa ,4 Etelä-Sav ,2 Kainuu ,9 Kanta-Häme ,7 Keski-Phjanmaa ,2 Keski-Sumi ,1 Kymenlaaks ,2 Lappi ,9 Pirkanmaa ,1 Phjanmaa ,8 Phjis-Karjala ,9 Phjis-Phjanmaa ,8 Phjis-Sav ,0 Päijät-Häme ,7 Satakunta ,5 Uusimaa ,4 Varsinais-Sumi ,4 Yhteensä , % Vastaantetut paklaiset (2016) Muu Sumi Uusimaa % Ktuttaminen.fi/ % Vuden aikana vapautuvat vangit RISE, Minna-Kaisa Järvinen % Uusimaa: työttömät työnhakijat 10/ Ely-Keskus 10/

5 Asiakkaalla riittämättömät resurssit Miten asiakkaaksi Aikuisssiaalipalveluihin Asiakaskkemus Asiakkaan tarve Asiakkaan tavite * Riittävät resurssit palveluiden käyttämiseen. * Oikeus palveluun/ /hitn. * Terveys- tai hyvinvintihuli. Etsivä työ (ste-ammattilainen). * Hy/Te tilaisuudet (ste-ammattilainen). * seulnnat, jukktarkastukset. Kanava: Asiakas itse; mainen, läheinen; Tapa: Digitaalinen, puhelin, kirje; walk-in. Neuvntapalvelu, muu viranmainen (HUS, Pliisi, Kela), muu tah. * Tarpeeni tunnistetaan. * Asiani ratkaistaan. TAI * Minut hjataan ikealle ammattilaiselle. Huli tunniste taan Palvelu neuvnta Palvelut helpsti tavitettavia. Minusta hulehditaan, vaikken aina itse tunnista tarvetta. Ohjaus Asp-tarpeen arviinti / neuvnta / selvitys Jatksta spiminen Riskiryhmien löytäminen Perusngelma: Miten löytää kuntalaiset, jtka eivät hjaudu palveluihin? Miten tehdä Aikuisssiaalityön palvelut näkyviksi? asiakas viranmainen 5

6 Välittämisen palvelumalli Frnt desk Ssiaalipalvelut Vammaisten palvelut, Perhepalvelut Mnialainen yhteistyö asiakasplkuja Päihde, ym. Palvelumallin hyvät pulet: Sisältää sekä ssiaalihjauksen että ssiaalityön: Mahdllistaa palveluhjauksellisen työtteen. Matala kynnys ja asiakaslähtöisyys: Asiakkaan ei tarvitse itse tietää mitä tarvitsee. Selkeä myös yhteistyökumppaneille : palveluiden markkininti helpttuu. Etsivä työ hituu luntevasti palvelun sana. 6

7 Aikuisten Ssiaalipalveluiden keskeiset sidsryhmät Plitiikka Media ja sme Media ja sme Typ Maakuntahallint ELY- Keskukset Pliisi Kela Kela lähiympäristö Talus- ja velkaneuvnta Lakitimistt Ulstt Elämän sa-alueet Edunvalvnta Viestintä Tyypillisimmät ssiaalipalvelut Sidsryhmät ja kumppanuudet Työ, Talus Vammaistyö O p p i l a i t k s e t Tulkkipalvelut Isännöinti Tukihenkilöt ja -perheet Maankäyttö Asunttimi Vukranantajat Työllistämistiminta TEtimist Asumispalvelut Kela Ssiaalihjaus Asukastalt Palveluasuminen Työllisyyspalvelut Kasvupalvelut Asuminen Ssiaalihjaus Ssiaalihjaus timinta työyhteisö työkaverit läheiset naapurit läheiset Osaaminen Opetus- kulttuurija liikuntatimi A i k u i n e n kurssi- ym. kaverit valmentajat /vetäjät Digisaaminen ja - hjaus Ssiaalihjaus työväenpistt Pelastuslaits Kuntutus läheiset, lähiyhteisö, sme Tukihenkilöt ja -perheet Lastensujelu läheiset, lähiyhteisö, sme Lapsiperheiden palvelut Arki Ssiaaliset suhteet Ktuttaminen Psykssiaalinen tuki läheiset Seurakunnat Klmas sektri Yksityinen päivähit maiset tukihenkilö Ssiaalihjaus Ssiaalihjaus Terveys ja timintakyky Kriisityö Neuvlat Kuljetuspalvelut Ikääntyneiden ssiaalityö Suun terv.hit Päivystys Usknnlliset yhteisöt Kulut Ssiaalihjaus Hautaustimi Mielenterveystyö Päihdetyö Peliklinikka ME-säätiö Apteekit Kela ICT- ja muut tukipalvelut STM, THL, Kuntaliitt SPR HUS Yksityinen terveydenhit A-Klinikka Stekeskukset Oikeusaputimistt Kriminaalihult Erikissairaanhit 7

8 Palvelukknaisuuksien raja- ja yhdyspinnat Ikäperusteinen yhdyspinta: perheiden ssiaalityö nurten ssiaalityö ja ssiaalihjaus ikääntyneiden ssiaalityö Erikispalveluun liittyvä yhdyspinta: päihde- ja mielenterveysasiakkaat vammaispalvelut Ssiaalihjaus ste-keskuksissa Kasvupalvelut: työllisyys ja aktivinti ktutuminen yhdyspintja Stessa kaikkiin palveluihin leikkaavasti kuntutus, sairauksien av- ja sairaalahit, välittömän avun tarve Muut yhdyspinnat: Kela, työvimahallint Ylimaakunnallinen yhteistyö Järjestöt, seurakunnat LaPe Ikäihmisten palvelut Suun terv.hit ASP Päihde- ja mielenterv. palv. Vammaispalvelut Ste-keskus 8

9 Muutsvisi: menestystekijät Henkilöstön saaminen ja pysyvyys. Alueelliset yhteistyörakenteet. Perustimeentultukeen liittyvä Kela-yhteistyö. Ei palveluiden alas-ajn pelka. Paikallinen ja yksilöllinen räätälöinti. Lähellä asiakkaita: matala kynnys. Kehittynyt, mnipulinen palvelurakenne. Keskittäminen. Henkilöstön saatavuus. Eriarvistuminen henkilöstön sisällä. Taludellisten asiiden saaminen. Vähän erityissaamista pienissä kunnissa. Vahvuudet Heikkudet Mahdllisuudet Uhat Palvelushppailun väheneminen kuntien välillä. Etsivä työ mahdllistuu; hyvien mallien (käytäntöjen) leviäminen; yhteiskunnallinen raprtinti. Selkeämmät palveluprsessit. Yhdistyvien saamiskeskusten hyödyntäminen? Kela-yhteistyön laajeneminen. Digipalvelut. Keskittäminen mahdllistaa erikistumisen. Jalkautuvat, liikuteltavat lähipalvelut. Palveluiden alueellinen tasa-arvistaminen Yhteinen kulutustiminta, tiettutant. Aktiivinen palvelukenttä. Asiakkaan sallistaminen. Islla vahvempi brändi Maahanmuuttn leveämmät hartiat. Keskittyminen. Henkilöstön saatavuus. Yhteistyötahjen paljus ja suhteiden mnimutkaisuus. Tarpeiden ja rahituksen välinen ristiriita. Palveluiden alueellinen tasa-arvistaminen. Ohjauksen ja neuvnnan tarpeen huima kasvu vaatii laajaa saamista. Reagintikyky. Muiden kustannusten kasvu Sähköisten palveluiden saaminen. vaarantaa ssiaalipalvelut. Verkstjhtamisen lisääntyminen. Kasvupalveluiden jakautuminen mnelle sapulelle. Palveluiden erilaisuus eri alueilla. Elämisen kalleus. Kilpailutus vi hunntaa palveluita. 9

10 fff Aikuisssiaalipalveluiden (ASP) kknaiskuva ja suhde ste-valmisteluun YLEISSOSIAALITYÖ Aikuisssiaalityön ydin Jalkautuminen Ssiaalityön avaaminen ja markkininti Näkyvät palvelut M O N I T O I M I J A I N E N Y H T E I S T Y Ö TYÖ JA TOIMINTA- KYKY OSAA- MINEN TALOUS ASUMI- NEN ARJEN SUJU- MINEN OSALLI- SUUS Julkinen tiedtus P A L V E L U T A R P E E N A R V I O I N T I Tärkeä työvaihe. Ylisektrinen. S O S I A A L I O H J A U S Ste-keskuksessa ja maakunnassa. S O S I A A L I T Y Ö Erityistyö: perhe, läheiset, lähiyhteisöt. Näkökulmat: vanhemmuus aikuisuus. Digipalvelut 10

11 Jatktyöskentely ja linjattavat asiat (I) Asiakkaan sallisuus Yhdyspintjen ja vastuiden määrittely Kunta / maakunta. Kuntiin jäävien palveluiden kartitus ja suunnittelu. Ssiaalipliittisen ymmärryksen turvaaminen kuntien hyte-työssä Stekeskus: neuvnnan ja hjauksen määrittely; yhteyksien (knsultaati) määrittely. Onk ssiaalihjausta vai hjausta ssiaalihjaukseen? Suhde suunnitelmalliseen työhön; ketjun katkeamattmuus Ikärajat Vammais-, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ym. asiakasryhmät ja niille palveluita tuttava taht esim. ssiaalityön päätöksentek Yhdyspintayhteistyö valmisteluryhmien kesken Yhdenvertaisten alueellisten palveluketjujen täsmentäminen Järjestäjän tehtävien määrittely Palvelutarpeen arvi. Arviintitahjen yhteistyö ja kntaktin sujuvuus. Yhtenäisen sähköisen väylän mahdllistaminen Tutannn suunnittelu, kehittäminen; hjaus, valvnta ja arviinti Järjestämis- ja tuttamispulen erttaminen tisistaan 11

12 Jatktyöskentely ja linjattavat asiat (II) Palvelumutilun suunnittelu, mitä uutta haluamme tarjta / innvida Ehyet palvelukknaisuudet Asiakasryhmien erityisyys Kelan ja aikuisssiaalityön rajapintjen häivyttäminen Digitaaliset palvelut ja sähköisten timintakäytäntöjen käyttööntt. Hyvinvintimittarin yhteinen kehittäminen ja käyttööntt: asiakkaan itsearviinnin standardit Palvelurakenne ja verkn määrittely Malleja, miten palveluiden tutantmaailma keskustelee keskenään Palveluiden integraatin ja asiakkaan edun varmistaminen Alueellisesti yhtenäisten palveluiden suunnittelu; mitkä lähipalveluja / mikä keskitettyä palvelunäkökulmasta, rganisintimielessä? Turvata palveluntarjnnan perustuminen yksilölliseen tarpeeseen (ei vlyymeihin). Riskiryhmien etsiminen turvattava Palvelun rganisinti Välittämisen palvelumalli Maahanmuuttn liittyvien kysymysten rganisiminen alatyöryhmään Muut alatyöryhmät; kriisityö? 12